Suosit­te­len Koi­järvi-liik­keen 30-vuo­tis­näyt­te­lyä Päiväle­hden museossa, ainakin kaikille liik­keen aktivis­teille aika nos­tal­gi­nen mieli tuli.

Min­un Koi­järvi-liik­keeni alkoi pääsiäis­lauan­taina 14.4.1979, kun uutiset ker­toi­vat, että kui­v­a­tus­ta aja­vat maanvil­jeli­jät oli­vat käyneet kaiva­mas­sa Koi­järveen isom­man laskuo­jan pääsiäis­maanan­tain aamu­na. Oli­vat tietysti ajatelleet, että viralli­nen Suo­mi pystyy reagoimaan vas­ta tiis­taina, mut­ta eivät tulleet ajatelleek­si, että se on päivän ain­oa uuti­nen, jota tois­tet­ti­in tun­nin välein. Ja se uuti­nen suu­tut­ti. Esimerkik­si Ville Kom­sin, joka het­ken rauhoitut­tuaan pää­tyi (takaisin) rauhanomaisen vas­tarin­nan tielle, ja laati suun­nitel­man, miten men­nään porukalla patoa­maan oja ja leiriy­dytään sen var­relle var­tioimaan sitä. Jat­ka lukemista “Koi­järvi-liike; van­ha vet­er­aani horisee”

Ara­bi­an­ran­nan pysäköin­tikaa­va pöy­dältä. Kun maanalainen pysäköin­ti on niin kallista, alueen jok­seenkin viimeisessä kaavas­sa halu­taan sal­lia pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen maan päälle. Lis­tan mukaan kan­nen alle raken­netut pysäköin­tipaikat mak­saisi­vat 46 000 euroa kap­paleelta. par4kkipaikat tunge­taan Flooran auki­olle tai sen laita­mille. Siitä piti tul­la viihty­isä pikku­tori, jonne oli suun­nitel­tu myös asukkaiden yhteis­ti­la. Aukios­ta jää jotain vielä jäl­jelle, mut­ta ei tuol­lainen pysäköin­tialueen reuna tietenkään mikään viihty­isä Piaz­za enää ole.

Asia on lievästi san­ot­tuna han­kala. Alueelle on suun­nitel­tu sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, HITAS-talo sekä HOAS:n asun­to­la. Autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen tekee asun­noista niin kalli­it, etteivät ne mah­du ARA:n rajoi­hin. Pysäköinti­nor­mi on laitet­tu sen ver­ran tiukak­si, että alueel­la on pysäköin­tipaikoista pulaa. Täl­lä blogillakin joku ilman paikkaa jäänyt on siitä nuris­sut. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 12.3.2009”

Suomes­sa yli puo­let ikälu­okas­ta val­it­see lukion ammat­tik­oulun sijas­ta. Syy on selvä. Kehi­tys on kohdel­lut duu­nar­i­porukkaa huonos­ti. Yleis­sivistävä koulu­tus on tar­jon­nut tien sosi­aaliseen nousu­un. Sik­si työväen­lu­okkaiset per­heetkin halu­a­vat kas­vat­taa lap­sis­taan her­ro­ja; toisin kuin esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa, jos­sa tätä pide­tään jois­sain piireis­sä luokkapetturuutena.
Duunareil­la ei todel­la ole men­nyt hyvin. Automaa­tio ja glob­al­isaa­tio – tässä järjestyk­sessä – ovat tehneet työ­paikoista selvää. Sopi­van aka­teemisen koulu­tuk­sen saa­neet ovat päässeet vuole­maan kul­taa. Jat­ka lukemista “Lukioon vai amikseen?”

Taiteelli­nen vaikutel­ma hal­li­tuk­sen eläkepäätök­ses­tä ei ollut kovin hyvä. On selvää, että työuria on piden­net­tävä, jos halu­amme hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan säi­lyvän, mut­ta eikö kom­pro­missi­na voisi olla vain lisätä eläk­keen riip­pu­vu­ut­ta eläk­keelle­si­ir­tymisiästä? Jat­ka lukemista “Eläk­keelle­si­ir­tymisikä: Oden kompromissi”

Jor­ma Ollila (Shell) näyt­tää sanoneen, että päästökaup­pa on hiilid­iok­sidi­vero­ja parem­pi tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Hesarin uutis­es­ta ei saanut selvää perusteista. Vaikut­ti siltä, että hän luot­taa enem­män päästökau­pan kohdis­tu­miseen eri sek­tor­eille tas­a­puolis­es­ti, mikä on taloudel­lisen tehokku­u­den edel­ly­tys. Hiiliv­eron suun­taamises­sa poli­itikot saat­ta­vat olla herkkiä lob­bauk­selle ja vihaiselle kansalaismielipiteelle

Jos tietäisimme tarkkaan hiilid­iok­sidipäästö­jen hin­ta­jous­ton tarkkaan — mikä päästö­ta­so vas­taisi mitäkin vero­ta­soa, olisi sama kumpaa käyt­täisimme. Jos tavoit­telisimme päästömäärää q₁ ja tätä vas­taisi vero­ta­so t₁, olisi aivan sama, ase­tam­meko päästöille veron t₁ vai kaup­paam­meko päästäoikeuk­sia määrän q_1, jol­loin päästöoikeu­den hin­ta aset­tuu tasolle t_{1. Jat­ka lukemista “Päästökaup­pa toisi oudon tilanteen”}

Muu­ta­ma vihainen kansalainen on ottanut min­u­un yhteyt­tä Helsin­gin Sanomien tämän­päiväisen uutisen joh­dos­ta, jos­sa lehti väit­tää jokaisen vuon­na 2007 eduskun­tatyön jät­täneen kansane­dus­ta­jan hak­e­neen kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläket­tä, jos oli­vat siihen oikeutet­tu­ja. Tästä voisi päätel­lä, että nos­tan kansane­dus­ta­jaeläket­tä, mut­ta en nos­ta. Hesarin uuti­nen oli ainakin min­un kohdal­tani väärä.

Suomen kuvale­hden verkkole­htiu­ud­is­tus menee suun­taan, jota olen pitkään odot­tanut. Verkkole­hti ei ole paper­ile­hden sähköi­nen kopio, vaan erään­lainen medi­akeskus, jos­ta on linkke­jä mui­hin medioi­hin ja mie­lenki­in­toisi­in artikkeleihin.

Myös tämä blo­gi on luet­tavis­sa Kuvale­hden verkko­sivus­ton kaut­ta.  Mikään suuri ryn­täys sieltä ei sivus­toil­leni ole. Tähän asti on tul­lut noin 40 käyn­tiä, joista muu­ta­ma on omia kokeilujani.

Kuvale­hti linkit­tää sivuilleen esimerkik­si Helsin­gin Sanomien uutisia. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, sääteleekö tätä jokin sopimus ja jos säätelee, kumpi mak­saa kum­malle. Tuo­han Kuvale­hden linki­tys toisaal­ta kävi­jöitä Hesarin sivuille. Näi­den eteen aukea­vat myös Hesarin main­ok­set. Jat­ka lukemista “Suomen Kuvalehti.fi”

 

(Tämä artikke­lin on vas­taus ketjus­sa “Työt­tömyys, yhteiskun­nan vai yksilön omi­naisu­us käy­tyyn keskusteluun”)

‘Kun infor­maa­tio­ta voi monistaa rajat­ta, parhaat tuot­teet val­taa­vat markki­nat. Rowl­ing on tien­an­nut Har­ry Pot­ter­il­la puoli mil­jar­dia. Bea­t­les, Madon­na, Microsoft ja niin kuu­lu­vat samaan sar­jaan; jos­sain määrin Noki­akin. Samaan kasaan menevät mon­et brän­dit, jot­ka ovat suosit­tu­ja vain kos­ka ovat suosit­tu­ja. Tämähän oli Tiedemiehen argu­ment­ti. Rikas­tu­mi­nen perus­tuu osit­tain yliv­er­taisu­u­teen, osit­tain hyvään onneen. Jat­ka lukemista “Tulon­jako voit­ta­ja vie kaiken ‑maail­mas­sa”

Kir­joi­tan tätä Brys­selistä, jos­sa olen seu­raa­mas­sa vihreän europar­la­ment­tiryh­män sem­i­naaria The Green new deal. Tilaisu­udessa ABB-kon­sernin edus­ta­ja kävi ker­tomas­sa yhtiön­sä suun­nitelmista yhdis­tää Euroopan sähköverkot korkea­jän­nit­teisil­lä tasavir­ta­jo­hdoil­la, jois­sa teho­häviäö­tuhan­nel­la kilo­metril­lä on vain kolme pros­ent­tia. Täl­laiset johdot ovat taloudel­lis­es­ti hyvin kan­nat­tavia. Ne tasaa­vat sähkön hin­taa ja johta­vat opti­maaliseen tuotan­topalet­ti­in. Nämä lisäävät esimerkik­si tuulivoiman kan­nat­tavu­ut­ta ja käytet­tävyyt­tä, kos­ka jos­sain päin Euroop­paa tulee aina. Jat­ka lukemista “Sähköläm­mit­täjien tiedok­si: Super grid tulee”

Helsin­ki suun­nit­telee sato­jen miljoonien euro­jen liiken­nein­vestoin­tia täysin ilman val­tion avus­tus­ta, ohi yhdessä sovit­tu­jen seudun investoin­tio­hjelmien ja kokon­aan ilman kannattavuuslaskelmia.
Tarkoi­tan sata­mal­ta vapau­tuville alueille raken­net­tavia pakol­lisia pysäköin­tipaikko­ja. Ne mak­sa­vat ainakin 30000 euroa kap­pale ja niitä tulee ainakin 10 000. Investoin­nin hin­ta on siis ainakin 300 M€ .

Väitän, että jos näitä ei pakkomyytäisi asun­to­jen yhtey­dessä vaan ne saisi ostaa erik­seen, paljon pienem­pi määrä riittäisi.

Siel­lä, mis­sä autopaikan hin­ta on irrotet­tu asun­non hin­nas­ta, autopaikat eivät ole men­neet kau­pak­si. Tätä havain­toa on tulkit­tu kahdel­la täysin päin­vas­taisel­la taval­la. Normipuolueen mielestä se osoit­taa, ettei parkkipaikkaa voi erot­taa asun­non hin­nas­ta. Markki­na­puolueelle se osoit­taa, että nor­mi määrää liikaa pysäköin­tipaikko­ja, jot­ka eivät ole hin­tansa arvoisia.

Epälo­ogisimpia argu­ment­te­ja hin­to­jen erot­tamiseen on, ettei­hän taval­lisel­la kansalaisel­la ole varaa mak­saa pysäköin­tipaikas­ta 30 000 euroa. Ehkä ei ole, mut­ta miten asi­aa paran­taa se, että ostamis­es­ta tehdään pakollista.

Moni helsinkiläi­nen tarvit­see autoa vain käy­dessään mökil­lä tai muuten kaupun­gin ulkop­uolel­la. Auto seisoo pääosan ajas­ta pysäköin­tipaikalla. Jos pysäköin­tipaik­ka mak­saisi sen minkä se oikeasti mak­saa, per­he vuokraisi auton sil­loin kun sitä tarvitsee.

Helsin­ki on tekemässä kallista virheinvestointia.