Taiteellinen vaikutelma hallituksen eläkepäätöksestä ei ollut kovin hyvä. On selvää, että työuria on pidennettävä, jos haluamme hyvinvointiyhteiskunnan säilyvän, mutta eikö kompromissina voisi olla vain lisätä eläkkeen riippuvuutta eläkkeellesiirtymisiästä?
Hallituksen päätös eläkkeiden nostamisesta tuli ainakin minulle puskasta. Sata-komitean piirissä asiaa ei ollut käsitelty. Toki tiesimme ja olimme yksimielisiä siitä, että työuria on pidennettävä, ellei sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista haluta tinkiä rajusti huoltosuhteen heikentyessä.
Minä olen ollut niitä, joiden mielestä kolmikannan valtaa yhteiskunnassa pitäisi rajata. Oli aivan oikein, että hallitus päätti esimerkiksi takuueläkkeistä huolimatta työmarkkinajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Miten työmarkkinajärjestöt voivat pitää itseään legitiiminä päättämään syntymästään saakka vammaisten eduista, sillä eiväthän nämä kuulu työmarkkinajärjestöihin mitään kautta.
Jos jokin asia kuuluu työmarkkinajärjestöille, niin ansioeläkkeet kenties. Siksi taiteellinen vaikutelma pääministeri hiihtoretkellä (muka) saamasta ideasta ei ollut kovin hyvä. Pikkulinnut tosin kertovat, että pääministeri halusi vain omia ajatuksen itselleen hälventääkseen vaikutelmaa, että hallituksessa kokoomuslaiset tekevät kaikki tärkeät päätökset. Kokoomuksessa tästä varkaudesta ollaan tuskin kovin pahoillaan.
Eivät ansioeläkkeetkään kokonaan ja pelkästään kuulu vain työmarkkinajärjestöille, koska eläkkeiden maksajat eivät istu neuvottelupöydässä. Meidän eläkejärjestelmämme on vain vähän rahastoiva. Suurimmalta osaltaan se on ketjukirjepeli, jossa seuraava sukupolvi maksaa edellisten eläkkeet. Tähän asti tuo kolmikantainen päätöksenteko on mennyt niin, että jokainen pöydän ääressä istuva sukupolvi on päättänyt saada eläkejärjestelmästä enemmän rahaa kuin on siihen maksanut. Siksi blogilla kommentoinut kolmekymppinen on oikeassa. Heidän sukupolvensa tulee saamaan vähemmän kuin maksaa, sillä ei eläkejärjestelmä voi ottaa jatkuvasti kasvavaa vastuuvelkaa. Hallituksen ja eduskunnan olisi pitänyt valvoa sukupolvien välistä tasa-arvoa paremmin eikä jättää asiaa vain työmarkkinajärjestöjen vastuulle.
Koska nyt töissä olevat eivät ole eläkkeitään ansainneet, en suhtaudu täydellä ymmärryksellä vaatimukseen saada viettää nuorempien sukupolvien kustannuksella kolmatta ikää terveenä työuran jälkeen lekotellen. Työstä saa jäädä pois koska haluaa, mutta mieluummin omalla kustannuksella kuin muiden kustannuksella. Kaksi eläkeläistä vastaa nettomenoina peruskoulun opettajan virkaa. Ne kilpailevat samoista rahoista.
Koska eläkekysymystä ei ole Sata-komiteassa tarkasteltu, minulla ei ole päässäni aktuaarisia laskelmia eläkejärjestelmämme kestävyydestä. Se on selvää, että elatussuhteen voimakas aleneminen vaikeuttaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta, minkä vuoksi eläkkeellesiirtymisikää kannattaa nostaa tavalla tai toisella.
Olen ymmärtänyt, että eläkejärjestelmän kannalta nykyinen oikeus valita eläkeikä on lähellä kustannusneutraalia. Jos jää 63-vuotiaana eläkkeelle, maksaa eläkkeitä lyhyemmän ajan ja nauttii pitemmän, mutta saa vastaavasti huonomman eläkkeen. Kun yleinen elinaika nousee, niin sanottu elinajanodotekerroin heikentää eläkkeitä, ellei ymmärrä olla töissä pidempään. Saa siis jäädä aikaisemmin, mutta ei ole pakko. Eläkkeestä vain tulee huono. Kustannusneutraalia se ei kuitenkaan ole julkisen talouden kannalta, koska eläkeläiset maksavat palkansaajia vähemmän veroa.
Esitän tähän Oden kompromissin: Jos todella ollaan sitä mieltä, että eläkeikää on nostettava lainsäädäntöä muuttamalla, eikö voisi vain jyrkentää tuota eläkkeen riippumista eläkkeellesiirtymisiästä? Jos menee eläkkeelle 63-vuotiaana, saa nykyistä huonomman eläkkeen. Tässä voisi parametrit asettaa siten, että 65-vuotiaalla eläke olisi sama sekä Oden kompromississa että hallituksen vaihtoehdossa. Silloin eläkeläisen kannalta Oden kompromissi on tasaisesti vähintään yhtä hyvä. Aina voi valita sen, mitä hallitus nyt tarjoaa, mutta voi siirtyä aikaisemmin eläkkeelle, mutta siis tavallaan omalla kustannuksellaan.
Vai onko Oden kompromissi sittenkään tasaisesti vähintään yhtä hyvä kuin hallituksen suunnitelma? Jos virallista eläkeikää nostetaan, työnantajan kannattaa huolehtia työoloista niin, ettei työntekijä hakeudu sairauseläkkeelle. Se nimittäin tulee työnantajan maksettavaksi. Jos työntekijä voi työnantajalle kustannuksia aiheuttamatta lähteä eläkkeelle 63-vuotiaana, työnantajan voi olla kannattaa järjestää työolot sellaisiksi, että hän myös lähtee. Katso tarkemmin postauksesta “Ikäihmiset simputetaan eläkkeelle”.
Yleinen eläkeikä oli muuten ihan vähän aikaa sitten 65-vuotta. Oli se silloin ihan kauheata.
Osmon kirjoituksen viimeinen lause on syy siihen, miksi en ole hirveästi kiihtynyt eläkkeellemenon myöhennyksestä. Vuoteen 2005 astihan (? vuodesta en ole aivan varma, mutta äskettäin se oli) vain julkisen sektorin leppoisissa hommissa lekotelleet lellikit pääsivät eläkkeelle 63-vuotiaina, ja yksityisellä raskaasti raataneet saivat luvan sinnitellä kaksi vuotta myöhempään.
Oden kompromissi tuntuu järkevältä.
Paitsi eläkevapauden veto, myös työntö pois pilaamasta nuorten dynaamista tiimiä on muuten sekin aivan totista totta. Vaikka vanhalla kuuhelolla olisi täysi halu ja kykykin toimia pätevänä ammattilaisena, nuorilla on nälkä.
Sovita se sitten tähän.
Eläkejärjestelmä muutettiin pari vuotta sitten liukuvaksi. Eläkkeelle voi jäädä 63- 68 vuotiaana ja mitä myöhemmin jää sitä parempi on eläke.
Jos todella halutaan eläkeiällä lisätä työllisten tai potentiaalisten henkilötyövuosien määrää, niin 65 v. mallia parempi on nostaa kaikkien kansalaisten eläkeikä 63 vuoteen. Näitä pääasiassa julkisen puolen leivissä olevia on todella paljon.
Kaverini jäi pari vuotta sitten armeijan esikunnasta viiskymppisenä eläkkeelle elämänsä kunnossa samaan aikaan, kun puolustusministeri huutaa rahapulaa.
Kirjoitus on pullollaan hyviä pointteja. Haluan naputtaa silti…
“Jos jokin asia kuuluu työmarkkinajärjestöille, niin ansioeläkkeet kenties. ”
Mikään asia, josta eduskunta päättää ei kuulu työmarkkinajärjestöille. Ei se voi mennä niin, että ekana työssäkäyvät äänestää kansanedustajia, jotka ajavat heidän etujaan eduskunnassa ja sitten kun tehdään jotain päätöksiä, jotka koskevat palkansaajia, niin he saavat vielä toisen sanan työmarkkinajärjestöjen kautta. Eduskunnan päätöksenteon pitäisi heijastaa yhteiskunnan kokonaisetua huomattavasti työmarkkinajärjestöjä paremmin.
Työmarkkinajärjestöt saa neuvotella minun puolesta ihan rauhassa jäsenistöntä työsopimuksista yms. josta heillä on valta päättää, mutta ei mistään muusta.
“Työstä saa jäädä pois koska haluaa, mutta mieluummin omalla kustannuksella kuin muiden kustannuksella.”
Just näin!
“Koska eläkekysymystä ei ole Sata-komiteassa tarkasteltu, minulla ei ole päässäni aktuaarisia laskelmia eläkejärjestelmämme kestävyydestä.”
Tässäpä paperi aiheesta: http://www.ncpa.org/pdfs/st319.pdf
Tutkimuksen mukaan Suomella pitäisi olla sijoitettuna 9,2% bkt:n suuruinen summa keräämässä korkoja, että nykyiset eläkejärjestelmät voitaisiin pitää pystyssä ilman verojen korotuksia tai muiden tulojen leikkauksia.
Oden kompromissin idea on toki hyvä. Niin kauan kuin pakotamme ihmiset “säästämään” eläkettään varten on parempi tehdä se niin, että heille jää mahdollisimman paljon valinnan varaa.
Kuitenkin tätä eläkejärjestelmän kestävyyden taustaa vasten Oden kompromissi on liian lepsu. Eläkeläisten kustannuksia on vähennettävä.
Ode kirjoittaa “Koska nyt töissä olevat eivät ole eläkkeitään ansainneet, … ”
Yleinen yksityisalojen työeläkelaki säädettiin v 1961. Minä olin silloin jo työelämässä, kiinnostunut ja seurasin aihetta. Ode oli tietääkseni 10 vuotias ja tuskin seurasi aihetta silloin.
Sääli että en ole säilyttänyt sen aikuisia tiedotteita. Kyllä niissä aivan selvästi kerrottiin että TEL rahastoihin kerättävät varat ovat meidän työntekijöiden viivästettyä palkkaa eli sen aikuisten tietojen mukaan järjestelmän piti olla kokonaan rahastoiva — ei siis mikään nykyisen kaltainen sekamuoto. Eli että olisimme eläkkeemme itse ansainneet — näin oli tarkoitus.
Tästä tunnutaan aika häveliäästi vaiettavan.
Miten todellisuus on sitten alkuperäisistä lupauksista muuttunut, miksi ja missä vakuutusmatemaatikkojen laskelmat heittivät kuperkeikkaa ei ole tiedossani. En ole jaksanut kaivella kun ei niitä hävitettyjä varoja mistään kuitenkaan takaisin saada.
Punapääoman Kansa taisi aikamoiset summat hukata ulkomailla — kukahan niistäkin rikastui? Sekin pantiin yhteisestä potista kustannettavaksi.
Mutta tuntuu loukkaavalta vähän väliä kuunnella että systeemi olisi jotenkin rakennettu suurten ikäluokkien eläkeläisten itsensä toimesta tulevia sukupolvia rahastavaksi. Kyllä ne on aika harvat vekkulit jotka ovat noita muutoksia olleet joko aiheuttamassa tai tekemässä. Ja varmaan huolehtineet siinä ohessa hyvin omista eläke-eduistaan.
Muistaakseni olen muistuttanut Odea kerran aikaisemminkin tuosta historiasta ettei liikaa syyllistäisi noita suuria ikäluokkia. Vaan osoittaisi analyyttisemmin sormella mistä nuo “mustat aukot” ovat johtuneet.
Ei se ole kyllä koskaan ollut täysin rahastoivat eikä sellaiseksi suunniteltu. Aluksi eläkemaksut olivat 10 prosenttia palkasta tai jotain sellaista. Jos jokainen olisi kerännyt nuo rahat omalle tililleen, ei niistä maksettaisi läheskään nykyisen suuruisia eläkkeitä.
Eläke on viivästettyä palkkaa, jonka joku ulkopuolinen maksaa.
Minä olen ollut pitkään valtiolla töissä ja niinpä henkilökohtainen eläkeikäni onkin 65-vuotta .Tämä koskee vain 50-luvulla syntyneitä, valtiota pitkään palvelleita, mutta yksityiseltä eläköityviä
Voin toki jäädä eläkkeelle jo 63-vuotiaana, mutta se leikkaa eläkettä rajusti, sain eläkelaskelman, jonka mukaan saan vain n 35 % eläkettä viimeisistä palkoista laskettuna.
Minulla on katkoton ura yhden työnantajan palveluksessa 70-luvulta eli n 37 vuotta.
Työelämässä olen ollut yli 40 vuotta.
Jos jatkan 65–66 niin saan sitten saan eläkettä n 50 % viimeisistä palkoista .
Tosin tämä ei toteudu, sillä valtion omistama yhtiömme saneeraa ja minullekin ilmoitettiin, että tämän ikäisiä ei enää tarvita yhtiössä.
Niinpä elokuussa työ todennäköisesti loppuu ja siirryn eläkeputkeen 59-vuotiaana ja jään sitten 65-vuotiaan eläkkeelle putkesta .
Olen ilmoittanut, että en halua ja kun kerroi tj:mme, että valtion yhtiönä pitäsi noudatta paremmin omistajan toivomuksia ja viittasin Vanhasen lausuntoihin, mutta hän vain tottesi, etteä pellen mielipiteitä ei täsä talossa huomioida eli hän pitää poliitikkoja lähinnä pelleinä.
Esitin myöskin osa-aikaekkeelle siirtymistä ‚mutta sitäkään ei hyväksytty. Se olisi ollut edulline ratkaisu putkeen verrattuna; Suuri työnantaja maksaa putken kuluista 80 % eli n 50 % palkkakuluista.
Osa-aikaeläkkeellä kulu olisi sama , mutta työnantja saisi puolet työpanoksesta
Olen ajatellut riitauttaa irtianomisen, mutta sekään ei pelota työnantajaa vaikka on hävinyt usieta ikäihmisten irtianomista.
Enkä ole yksin, meitä on irtisanomisvaarassa n 400 iäkästä
Mielestäni järkevin eläkeraja olisi jokaiselle 60, koska tällä iällä jäädään joka tapauksessa keskimääräisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta joka tekee töitä pidempään, tulisi olla parempi eläke (joku porrastettu 60‑, jossa 60 olisi pienempi ja 63 nykyinen eläkkeen taso, joka kasvaisi sen mukaan mitä vanhemmaksi henkilö tekee töitä).
Vastaavasti työnantajapuolelle, joka pitää henkilön töissä 60 ikävuoden jälkeen tulisi tarjota jotain porkkanaa.
“Sääli että en ole säilyttänyt sen aikuisia tiedotteita. Kyllä niissä aivan selvästi kerrottiin että TEL rahastoihin kerättävät varat ovat meidän työntekijöiden viivästettyä palkkaa eli sen aikuisten tietojen mukaan järjestelmän piti olla kokonaan ”
Tämä oli se alkuperäinen tarkoitus ja alusta lähtien eläkerahoja kerättiin enemmän kuin maksettiin eläkkeitä.
Mutta jo Paasilinna kiinnitti kohuohjelmallaan huomion rahastojen huonoon hoitoon: rahoja lainattiin takaisin firmoille markkinakorkoa huonommalla korolla, luottotappiot olivat korkeat ja vakuudet huonoja, maksupalautuksilla tyhjennettiin rahastoja, kuolleitten vapauttamat vastuut jaettiin omistajille, hyvinä aikoina ns “ylimääräinen tuotto” jaettiin omistajille ja yrityksille maksupalautuksina .
Eläkeyhtöiden fuuisossa vain 10 % pääoamsta tarvitsee siirtää uudelle toimijalle etc
Paasilinna tuomittiin risupartaradikaalina ( vaikka olikin sliipattu pukumies) ja eläkerahastojen ryötö on saanut jatkua.
OS:
“Yleinen eläkeikä oli muuten ihan vähän aikaa sitten 65-vuotta. Oli se silloin ihan kauheata.”
Tuo 2005–2011 jakso 63-vuoden yleistä eläkeikää on mielenkiintoinen anekdootti eläkejärjestelmämme historiaa. Sillä siis turvattiin, että eläkejärjestelmälle kalleimmat suuret ikäluokat saivat tässäkin rusinat pullasta ja pääsivät/tulevat pääsemään eläkkeelle aiemmin kuin kukaan ennen tai jälkeen heitä. Pitääkö tässä sittenkin alkaa uskoa Pajamäen “Ahne sukupolvi”-teorioihin.
Vaikka eihän tämä eläkeikä ole ainoa leikkaus, joka säädetään siten, että se alkaa purra juuri suurten ikäluokkien jälkeen. Esimerkkeinä vaikkapa elinaikakerroin tai työttömyyseläkejärjestelmän lopetus.
Korjaus edelliseen kommenttiini, eläkkeelle siirrytään keskimäärin 60 vuoden iässä.
“Mikään asia, josta eduskunta päättää ei kuulu työmarkkinajärjestöille. ”
Tuskinpa se Edukunta palkoista päättää, ainakaan se ei kuulu perustuslain sopimusvapauden pirtaan.
Toislata työeläkket maksavat työntekijät ja työnantajat, joten eiköhän se kuulu maksajalle miten asia järjetetään.
Muistaakseni Björk perusteli työnantajien oikeutta kyttäykseen sillä, että hehän maksavat ??
Valtio vain lailla yhtenäistää eläkejärjestelmää.
Ay-liike voi tietysti vastata Vanhasen vetoon lisäämällä eläke-etuuden työsopimuksiin. Sen jälkeen ehto nauttii omaisuuden tapaan ja silloin muutos vaatii 5/6 enemmistön Eduskunnassa (vrt Lilius)
Mitä tulee työvoimapulaan niin sitä on odotettu niin kauan kuin minä muistan.Ja minä muistan yli 50 vuotta
Aina on käynyt kuitenkin niin, että on tullut suuri työttömyys ‚joka on pysyvästi jäänyt korkeammelle tasolle laman jälkeen.
Esim ennen 90-luvun lamaa työttömiä oli keskimäärin 80000 , mutta vuoden 2000 jälkeen n 250000 .
Myöskin tehtyjen työtuntien määrä on laskussa ja teimme 2007 edelleen reilusti vähemmän työtunteja kuin 1989 vaikka työsäolijoita n enemmän.
Eniten tunteja tehtiin 1800–1900-lukujen taitteesa vaikka väkeä oli vain 3.5 miljoonaa, joten trendi on ollut voimassa jo sata vuotta
Ilmiö viimeisen 20 vuoden kuuessa on johtunut siitä, että käyttöaste laskee kun lisätään joustoja eli työn katkot syövät tehokkuuden .
Työajan lyhennyksellä ei ole enää vaikutusta
Eräs merkittävä seikka on , että työpaikoista jäi täyttämättä työvoimapulan vuoksi vuosina 1991–1995 n 6 % ja vuosina 2003–2007 n 7 % eli työvoimapula ei ole riippuvainen työvoiman tarjonnasta.
Jos ajattelemme vuotta 2025 niin työvoimaa on n 230000 vähemmän kuin tänään, mutta tällainen on helposti täytettävissä työvoiman käyttöastetta nostamalla .
Ikääntyneen työllistyminen on vain probagandaa, yritykset sijoittuvat mihin haluavat ja erityisesti missä on tarjolla sopivaa työvoimaa.
Kun sopivan työvoiman määitelmään kuuluu 18–40 vuoden ikä niin yritykset siirtävät toiminnan muualle ikääntyneestä Suomesta.
Erityisesti, kun “sopivaa” työvoimaa on silloin tarjolla n. 1- 2 miljardia enemmän kuin tänään
Toisaalta ikääntyneitä työttömistä suuri osa ei ole enää “putkessa”, sillä ehdot ovat sen verran tiukat ja monesti muotoseikat estävät putkeen pääsyn.
Tämä tarkoittaa sitä, että eläkeputken tukkimisella ei ole juurikaan vaikutusta, smaan viittaa myös Saksan kokemukset.
Kummallisinta koko touhussa on Vanhasen väite, että eläkeiän nostoa tarvitaan taantumasta selviämiseen. Taantuman kanssa koko projektilla ei ole hölkäsen pöläyksen vertaa tekemistä, vaan kyse on kokonaan tulevaisuuden huoltosuhteesta, minkä voi päätellä projektin aikataulustakin.
Itse olen pessimistinen koko länsimaisen talousjärjestelmän pitkän aikavälin tulevaisuuden suhteen. Oman ikäluokkani (30-kymppiset) eläkkeet tullaan todennäköisesti antamaan inflaation syötäväksi, jolloin kun ne tulevat ajankohtaiseksi, jäljelle on jäänyt jotain, mikä kenties juuri ja juuri riittää perustoimeentuloon. En ole tästä edes kovin pahasti huolissani; ainoa, mitä tämä tarkoittaa, on se, että kuukausittaiset asumis- ym. menot pitää pyrkiä minimoimaan ennen eläkkeelle siirtymistä. Luultavasti tullaan myös näkemään paljon sitä, että vanhukset muuttavat eläkepäivillään asumaan lastensa luo, taloudellisen pakon ajamana. Itse lapsettomana — ja ilman aietta hankkia lapsia — joudun hoitamaan asian jollain muulla tavoin.
Tutkimusten valossa mitään huoltosuhdeongelmaa ei ole edes tulossa. Kannattaa lukea vaikka tämä kirjoitus, missä viitataan jopa valtion omiin tutkimuksiin asiasta:
http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2006/6.htm
“Tuo 2005–2011 jakso 63-vuoden yleistä eläkeikää on mielenkiintoinen anekdootti eläkejärjestelmämme historiaa. Sillä siis turvattiin, että eläkejärjestelmälle kalleimmat suuret ikäluokat saivat tässäkin rusinat pullasta ja pääsivät/tulevat ”
Sotaveteraanit pääsivät eläkkeelle jo 53-vuotiaana ja eläke laskettiin kuin he olisivat olleet töissä 65-vuotiaaksi.
Etu säilyi 40-luvun alussa syntyneille saakka
Jos laskin oikein, 10% palkasta eläkemaksu takaisi 10 vuoden eläkkeen (70% palkasta), jos ihmiset olisivat 40 vuotta työssä ja 10 vuotta eläkkeellä. Oletukset: palkat nousisivat yhtä paljon kuin inflaatio, ja sijoitetut eläkevarat tuottaisivat 2% yli inflaation. Voi olla jopa aika lähellä totuutta sekä työuran pituuden, että eläkkeestä nautittavien vuosien suhteen suurten ikäluokkien kohdalla.
Jos tuotto olisi 10% (mistä puhutaan pitkän aikavälin osakesijoitustuottona), vähän yli 20 vuoden töissäolon jälkeen pääomaa ei käytännössä tarvitsisi syödä, vaan eläkkeet maksettaisiin koroilla.
Ehkä 50-luvun vakuutusmatemaatikot tekivät samat virheet kuin minäkin:)
Eläkemenoista muistaakseni noin puolet menee sairauseläkkeisiin, siis siihen, että mennään eläkkeelle ennenaikaisesti. Kymmenen vuotta on ihan liian vähän ja kahden prosentin reaalituotto liian paljon . tai siis on ollut liian paljon. Terveet miehet melkein pärjäisivät tuolla, mutta eläke onkin massiivinen tulonsiirto miehiltä naisille.
Fiksumpaa olisi, että eläkkeelle voi jäädä milloin haluaa mutta eläkettä saa vain sen mukaan mitä on maksanut. Perustoimeentulo tietenkin turvataan kaikille. Äärimmäisen yksinkertaista.
“Ei se ole kyllä koskaan ollut täysin rahastoivat eikä sellaiseksi suunniteltu. Aluksi eläkemaksut olivat 10 prosenttia palkasta tai jotain sellaista. Jos jokainen olisi kerännyt nuo rahat omalle tililleen, ei niistä maksettaisi läheskään nykyisen suuruisia eläkkeitä.
Eläke on viivästettyä palkkaa, jonka joku ulkopuolinen maksaa”
Alussa ei myöskään maksettu täysiä eläkkeitä, joten n puolet jäi säästöön.
Laskin omalta kohdaltani maksuta ja tuevat edut ja jäin todella paljon miinukselle kaikilla korkokannoilla, myös 0‑korolla.
Tässäkin unohdetaan Vanhasen perustelut, eläkeiän noston perusteluna ei ollut eläkejärjestelmä vaan valtion talous .
Eli kun valtio vetää velkaa 30miljardia, tarvitaan enemmän velan maksajia.
Eläkejärjetelmä on silloin vain välillisesti syy eläkeiän nostoon
Vesa P kirjoitti: “Yhteisen kakun jakamisen kannalta on loppupelissä se ja sama, eletäänkö sossusta vai syödäänkö eläkekakusta.”
Jakajan kannalta voi olla sama, muttei avustuksen saajan. Sossun apu perustuu ihmisen holhoamiseen ja nöyryyttämiseen. On kokemusta! Siellä viedään ihmiseltä kaikki itsemääräämisen ja selviytymisen edellytykset lopullisesti. Vast’edes menen mielummin kerjäämään romanialaisten rinnalle kadulle kuin sossuun.
Olen 90-luvun laman uhri, toimeentulorajalla keikkuva ikuinen pätkätyöläinen. Vielä on terveyttä vaikka jakaa 20 vuotta nuoremmille, on matikkapäätä, on monipuoliset tietotekniikkataidot ja jo kolme ammattia. Mutta kun kerran iskettiin työttömän leima, niin se on kuin poltinmerkki, pysyy.
Ikinä en tule saamaan kunnon työpaikkaa, enkä siten eläkettäkään. Ainoastaan toivon, ettei enää nöyryytettäisi viranomaisten toimesta.
“Eläkemenoista muistaakseni noin puolet menee sairauseläkkeisiin”
Aloin yhtäkkiä ymmärtää, miksi sellaisia ‘oikeusmurhan uhreja’, jotka eivät ole päässeet ansaitsemalleen sairauseläkkeelle, on median antaman mielikuvan mukaan ollut niin paljon — sairauseläkeläiset maksavat liikaa.
“Eläkemenoista muistaakseni noin puolet menee sairauseläkkeisiin”
Ei nyt sentään, eläkeläisiä on n 1,4 miljoonaa ja heistä työkyvyttömyyseläkkeellä 270000.
vanhuuseläkeläisiä on n 1 000 000 .
Työkyvyttömyyseläkkeet maksavat n 20 %kokonaiseläkemenosta, ei siis 50 %.
Osa työkyvyttömyyseläkkeistä rahoitetaan muista lähteistä kuin eläkerahastoista esim liikenneonnettomuudessa vammautuneen eläke maksetaan liikennevakuutukseta , samoin työtapaturmissa vammautuneen. Nämä ovat täysin rahastoivia järjestelmiä.
Muissa
Mihin tämä hallituksen huoltosuhde-fobia perustuu? Onko ikääntyminen kuin meteoriitti, joka iskee Suomee. 1950–1960 lukujen syntyvyys jos olisi päällä, niin se olisi vanhasille maailman loppu. Toisin kävi. Sodan jälkeinen “huoltosuhde” teki Suomesta hyvinvointivaltion.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen on tehnyt asiasta objektiivista tutkimusta ja tiivistää:
“Työikäisen väestön väheneminen ei siis välttämättä tarkoita työllisten lukumäärän alenemista, vaikka jotkut luulevat näin tapahtuvan. Työllisyysennusteiden laatiminen pelkästään työikäisen väestön avulla on yhtä järjetöntä kuin eläkepommin pelkääminen eläkeikäisen väestön kasvun takia. Työllistä työvoimaa voi tulevaisuudessa olla täällä jopa nykyistä enemmän, vaikka työikäistä väestöä olisikin tuntuvasti vähemmän kuin nyt. Hallituksen pitkän ajan työllisyystavoitteen eli 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen turvaisi 2,5 miljoonan hengen työllisen työvoiman useiksi vuosikymmeniksi.”
Siis hetkinen. Parkkinen sanoo, ettei huolotosuhde ole ongelma, kunhan vain nostamme työllisyysasteen 75 prosenttiin. Ei tästä voi päätellä, ettei työllisyysastetta tarvigtse nostaa, koska huoltosuhteesta ei olekaan ongelmaa. Jos työurat pitenisivät niin paljon, että työllsyysaste nousisi noin korkeaksi, mitään ongelmaa ei todella olisi, mutta siitähän tässä eläkeiän nostamisessa juuri on kyse.
Liian vanha, ei nyt kannattaisi roiskia näppäimistölle tuohon malliin. Vai jäivät sotaveteraanit täydelle eläkkeelle 53-vuotiaana? Nyt kun olet tarinaa kertonut muutaman kerran, niin eivät pelkästään sotaveteraanit päässeet 53-vuotiaina, vaan kaikki ennen sotia syntyneet. Mikä ihme saa ilmeisen täysijärkisen kaverin jauhamaan moista skeidaa? Ottaako päähän se eläkkeellejoutuminen? Vai se, että ahneeksi haukutaan, ja vielä aiheesta?
Ville,
Reaalipalkat ovat nousseet vuodesta 1964 lähtien keskimäärin 2,21 % vuodessa. Reaalipalkkojen nousu ja reaalituotto on niin lähellä toisiaan, että hieman indeksin leikkauksista riippuen eläkevuosia säästää maksuosuuden ja eläketason suhteessa: 40 vuotta, maksutaso 10 %, eläke 60 % palkasta => 6 2/3 vuotta.
10 % nimellinen tuotto vuodesta 1964 lähtien on ollut reaalisesti noin 4 %, sillä saisi viisi vuotta lisää eläkettä. Toisaalta pörssi voi olla alamaissa pitkän aikaa, että yksi eläkeläispolvi ehtii aloittaa ja lopettaa työnteon sillä välin.
“Vai jäivät sotaveteraanit täydelle eläkkeelle 53-vuotiaana? Nyt kun olet tarinaa kertonut muutaman kerran, niin eivät pelkästään sotaveteraanit päässeet 53-vuotiaina, vaan kaikki ennen sotia syntyneet.”
Laki perustetiin juuri sotaveraaneja varten 1971 ja elöitymisiän ollessa alimmillaan 70–80-luvuilla
60–70 % eläköityjistä oli sotaveteraaneja.
Ainahan voi pilkkua viilata, mutta varmaan olellisempaa on se , minkä vuoksi joku tapahtuu
Ja voimme eme eläkeläisinä olla todella hankaliakin:
Olen ajatellut muutta Espanjaan eläkepäiviä viettämään. Suomen valtio maksaa minulle ilmaisen tervydenhoidon, mutta Suomeen maksan veroja vain valtioneläkkeestä, joten verotus kevenee oleellisesti eikä tarvitse maksaa terveydenhoidosta.
Espanjan valtio ei ole kiinnostunut verottamisesta, koska se voi laskuttaa suomalaisen kulut Suomelta
Asian vierestä: Minusta on ikävää, että tätä keskustelua käytäessä ei huomioida, missä määrin useimmiten tyhjätaskut 60-lukulaiset ovat luoneet tyhjästä omaisuuksia, jotka aikanaan siirtyvät jälkikasvulle tai muille perintönä.
Lisäksi opinnot kustannettiin itse, nykyisinhän maksetaan erilaisia tukia ym.
Puolitotuudet ovat tympeitä; niitä harrastetaan tarkoitushakuisesti joka käänteessä.
“Ei tästä voi päätellä, ettei työllisyysastetta tarvigtse nostaa, koska huoltosuhteesta ei olekaan ongelmaa. Jos työurat pitenisivät niin paljon, että työllsyysaste nousisi noin korkeaksi, mitään ongelmaa ei todella olisi, mutta siitähän tässä eläkeiän nostamisessa juuri on kyse.”
Miedän ongelmahan on työvoiman tehoton käyttö ja kun yritysten tehokkuutta lisätään niin työvoimaa on entistä enemmän joutilaana.
Eli yritysten tehokkuus kasvaa, mutta työvoimaa tuhlataan.
Tämä näkyy siinä, että vaikka työvoima kasvaa niin tehdyt tunnit vähenevät vaika mitään työajan lyhennyksiä ei ole sovittu.
Nykyisessä järjestelmässähän on se superkertymä, joka kasvattaa eläkettä sen mukaan, kuinka kauan viitsii töitä yli 63:n tehdä.
Väittäisin myös, että “ne jotka maksavat myös päättävät” ‑periaatetta ei voi kokonaan ohittaa tässä eläkekysymyksessäkään. Pakollisen eläkemaksun synnyn historiasta löytyy tämä periaate vahvana. Siksi päätäntävalta ei voi kokonaan olla kansalla eli eduskunnalla. Sitten voisi, jos eläkemaksut muutettaisiin veroiksi?
Mutta onhan kolmikannalla puolensakin. Jos ammattiliitot ohitetaan päätöksenteossa — työnantajiahan ei voi ohittaa — ollaan aika anglossa systeemissä ja se ei tietäisi pelkästään hyvää.
Mutta tuosta huoltosuhteen toivottomuudesta piti siis kirjoittaa.
Teoriassa Suomi voi säätää huoltosuhteen haluamakseen. Suomi voidaan nimittäin muuttaa niin maahanmuuttoystävälliseksi, että tänne alkaa muuttaa keskimääräistä suomalaista tuottavuutta edustavia ulkomaalaisia. Toisin sanoen Suomesta voidaan (toivottavasti) tehdä niin houkutteleva, että se hakkaa useimmat muut maahanmuuttajia houkuttelevat maat.
Käytännössä asia on tietty vaikea, tarvitaan uutta ajattelua. Ehdotankin, että kiinalainen maahanmuuttajainsinööri saa vähentää verotuksesta käynnit kotimaassa, ehkä tyttö- tai poikaystävän, isän ja äidin saisi lennättää käymään. Finnairilla.
“Mutta onhan kolmikannalla puolensakin. Jos ammattiliitot ohitetaan päätöksenteossa — työnantajiahan ei voi ohittaa — ollaan aika anglossa systeemissä ja se ei tietäisi pelkästään hyvää.”
Suomi on aika poikeuksellinen eläkemaa maailman mitassakin.
Yleensä eläkejärjestelmä perustuu yleiseen matalaan peruseläkkeeseen ja yrityskohtaisiin lisäeläkejärjestelmiin.
Suomen järjestelmän etuna on tietysti kattavuus
mutta muualla valtio ei voi puuttua lisäeläkkeisiin, koska ne nauttivat sopimusten tuomaa perustuslain suojaa.Niinpä Englannissa voi jäädä eläkkeelle vaikka 50-vuotiaana, jos eläkesopimus on sellainen.
Englantilainen tuttavani teki juuri tällaisen tempun eli nosti viime kesänä eläkerahansa juuri ennen romahdusta ja elää nyt Uudessa-Seelannissa eläkeläisenä noilla pääomilla.
“Teoriassa Suomi voi säätää huoltosuhteen haluamakseen. Suomi voidaan nimittäin muuttaa niin maahanmuuttoystävälliseksi, että tänne alkaa muuttaa keskimääräistä suomalaista tuottavuutta edustavia ”
Väestö kasvaa voimakkaasti, erityisesti työikäinen väestö, 2025 mennessä ja työnantajilla on jo nyt aika vapaat kädet tuoda tänne uutta työvoimaa .
En usko, että näillä vaihtoehdoilla ikääntynen väestön työllisyys kasva kuin noissa 8 euron orjatöissä
Moi.
Pari kommenttia.
Minusta esitys siitä, että eläkeiän voisi valita vapaammin, jos eläke pienenee on kaikin tavoin kannatetava. Lisäksi pidän hyvänä, että tiedostamme eläkejärjestelmämme ketjukirjeluonteen, ja pyrilmme siitä pois rahastointiastetta nostamalla. Tämä tarkoittaisi eläkemaksujen korottamista, mieluiten nyt työssä olevien, sillä olisi selkärangatonta siirtää kustannukset taas tulevien sukupolvien maksettavaksi. Valitettavasti tämän suuntaisia avauksia en ole julkisessa keskustelussa huomannut.
Mutta tässä eläkeikäkysymyksessähän ei ole kyse eläkejärjestelmästä, vaan verokertymästä. lähes kuoliaaksi vaiettu on se, että kertymää voidaan lisätä eläkeiän nostamisen sijaan verotusta, erityisesti verotuksen progressiota, kiristämällä. Nykyinen hallitus tuskin tällaista avausta tekee.
Kysymyksenasettelun pitäisi kuitenkin olla: Maksatko enemmän veroja, vai teetkö pidempään työtä.
Korkman esitti tänään Hesarissa ihan hyvän pointin, että ammattiliittoja tarvitaan pitämään työntekijöiden puolta eläkeläisten äänestysvoimaa vastaan. On riski, että puolueet yrittävät hemmotella eläkeläisiä liikaa ja sortuvat lyhytnäköisyyteen.
Muutamiin kommenttien kysymyksiin ja heittoihin löytyy helppo vastaus kuuntelemalla sunnuntainen Radio Suomen Pääministerin haastattelutunti. Hyvä 57 min!
“Korkman esitti tänään Hesarissa ihan hyvän pointin, että ammattiliittoja tarvitaan pitämään työntekijöiden puolta eläkeläisten äänestysvoimaa vastaan”
Myös Vanhanen kertoi todellisen syyn eläkeiän nostoon.
Nyt työmarkkinatuella olevat ikääntyneet ovat olleet hyvä busineeskohde, mutta ikäluokkien vähentyessä business on kuihtumassa.
Vanhnen ajaa takuutyötä eli työttömäki jääneelle iäkkäälle maksetaan työttömyyskorvauksena 500 eutoa kuussa +8 euroa päivässä ja hänet työllistävälle firmalle tukea 1200–1500 euroa kuussa.
Lisäksi firma saa pitää asiakastulot eli onko parempaa businessta ??
Porvarihallitus ajaa uushuutolaisuutta. Täytyy ihmetellä vihreitä, jotka estoitta kannattavat tällaisia systeemeja ?
Liian vanhalle: Siis onko Vanhanen jossain ihan ääneen myöntänyt tuon, että orjatyövoiman katoaminen pelottaa?
Siitä olen aivan samaa mieltä, että hassua tai kuvottavaa, että vihreille orjatyömalli näyttää sopivan erinomaisesti. Voin ihan fyysisesti pahoin, kun ajattelen asiaa ja tiedän, että mitään järjellistä ännestysvaihtoehtoa ei seuraavissakaan eduskuntavaaleissa tule kai olemaan.
Ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta yleinen eläkeikä
oli toki 65 vuotta mutta oli a) työttömyyseläke
b) yksilöllinen varhaiseläke , c) yleinen varhennettu vanhuuseläke ja d) valtava joukko
eri alojen erityisiä eläkeikiä. Tosiallisesti
silloinkin jäätiin alle 60 vuotiaana eläkkeelle.
PS. Jos halutaan lisätä suomalaisten työssäoloaikaa tulisi kiinnittää enemmän huomiota työttömyyden (esim kohta 10 %) hallintaan
(tänä vuonna menetetään työttömyyden takia n. 240 000 tuhatta henkilötyövuotta ) kuin eläkeiän nostoon (yhden vuoden eläkeiän nostolla saadaan “pelastettua” korkeintaan 60 000 tuhatta henkilötyövuotta).
“(tänä vuonna menetetään työttömyyden takia n. 240 000 tuhatta henkilötyövuotta ) kuin eläkeiän nostoon (yhden vuoden eläkeiän nostolla saadaan “pelastettua” korkeintaan 60 000 tuhatta henkilötyövuotta).”
Nykymuotoinen työttömyys johtaa työvoiman tehottomaan käyttöön . Joustavuuden lisääminen ja irtisanomisen helpottaminen ovat johtaneet katkoksiin työssä.
Kun Suomessa alkaa ja päättyy vuosittain n 800000 työsuhdetta eli n 35 % työshteista niin se johtaa tehottomana työvoiman käyttöön.
Yrityksen näkökulmasta se parantaa yrityksen kannattavuutta mutta kansantalouden näkökulmasta tuhlaa työtunteja.
Työn pätkiminen näkyy työssäkäyntiasteen alenemisena
Esim Tanskan “joustavilla ” työmarkkinoilla vastaavaa luku on 500000 työsuhdetta eli suhteessa pätkiminen on huomattavasti pienempi ja työssäkäyntiaste korkeampi
“Liian vanhalle: Siis onko Vanhanen jossain ihan ääneen myöntänyt tuon, että orjatyövoiman katoaminen pelottaa?
Siitä olen aivan samaa mieltä, että hassua tai kuvottavaa, että vihreille orjatyömalli näyttää sopivan erinomaisesti”
Kyseessähän on nykyinen malli, jota Cronberg vahtii hallituksen kiintiönaisena, ei Vanhane enää uutta keksi vana haluaa laajentaa mallin ikääntyneisiin
Liian vanha: Ok. No niin kauan kuin liittoon kuulumaton voi olla maksamatta niitä työeläkkeitä, tai niin kauan kuin valtio ei osallistu maksuihin tipan vertaa niin työmarkkinajärjestöt saavat huseerata eläkejärjestelmän kanssa keskenään miten haluavat.
Liian vanha perusteli, että koska työnantajat ja työlntgekijät maksavat eläkemaksut, ei kuulu valtiolle mitä he päättävät. Tämä päitisi, jos
jokainen säästäisi omalle eläketililleen. Jos haluaa pafrempaa eläkettä maksaa enemmän. Nyt voidaan sopia, että parannetaan eläkkeitä, mutta ei makseta enemmän, vaan siirretään lasku lasten maksettavaksi sitten kun nämä tulevat työikään.
Näin on ainakin tähän asti menetelty. Suuret ikäluokat poäättivät, että he maksavat omille vanhemmillee surkeata eläkettä, mutta heidän lapsensa maksavat heille hyvää eläkettä. Nyt kun maksurfasiteus tulee suurten ikäluokkien lapsiklle liian suureksi, suuret ikäluokat päättävuit helpottaa sitä peientämällä näiden lastensa eläkettä.
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi tämä kuuluu myös valtiolle ja äänestäjille.
“Näin on ainakin tähän asti menetelty. Suuret ikäluokat poäättivät, että he maksavat omille vanhemmillee surkeata eläkettä, mutta heidän lapsensa maksavat heille hyvää eläkettä.”
Nykyisen eläkejärjestelmän rakensivat 1800–1900-lukujen taitteessa syntyneet, eivät suuret ikäluokat.
Nämä luojat olivat myös ensimmäisiä hyötyjiä,sillä ensimmäinen eläkkeelle jäänyt vuonna 1962 oli syntynyt 1887. Lisäksi nämä vanhat ovat voineet jäädä eläkkeelle 55–60-vuoden iässä ja eläke on laskettu kuten he olisivat tehneet töitä 65-vuotiaaksi.
Kun heille eläkekin laskettiin neljän viimeisen vuoden kahden parhaan mukaan niin eläkettä kykeni manipuloimaan varsin helposti korkeammaksi
Kun eläkeindeksikin suosi niin eläkeläinen sai muutamassa vuodessa eläkettä enemmän kuin seuraajansa palkkaa
Kun eläkemaksuja on maksettu enemmän kuin on maksettu itse eläke-etuukisia niin kyllä jokainen on maksanut myös omaa eläkettäkin.
Kuten kerroin, laskin omalta kohdaltani maksujen ja oletettavan etuuden ja jäin kaikissa vaihtoehdoissa saamapuolelle, myäs 0‑korolla .
On todella vahinko, etti aloitettu henkilökohtaisilla tileillä, nyt tällaisessa systeemissä eläkerahat voidaan varastaa.
Kuten Paasilinna jo 60-luvulla paljasti
“Ok. No niin kauan kuin liittoon kuulumaton voi olla maksamatta niitä työeläkkeitä, tai niin kauan kuin valtio ei osallistu maksuihin tipan vertaa niin työmarkkinajärjestöt saavat huseerata eläkejärjestelmän kanssa keskenään miten haluavat.”
Valtio ei maksa yksityisiä työeläkkeitä vaan yksityiset eläkeyhtiöt.
Valtio maksaa vain virkamiestensä eläkkeitä,
Sopimuspohjaisena järjestelmä olisikin henkilökohtainen, mutta edellyttäisi, että ne jotka eivät säästä eläkepäiviään varten viedään tallin taakse kun eivät kykene työhön eikä rahaa ole.
Aivan aluksi, voisitteko kommentoijat ja myös OS kiinnittää pikkasen huomiota oikeinkirjoitukseen. Joskus joutuu ihan miettimään, mistä ihminen puhuu. Kaikki ihmiset eivät osaa kokonaisuudesta heti keksiä kaikkea epäselvää kirjoituksista.
Pyytäisin jotain viisasta esittämään seuraavan laskelman: yksilö menee 27 vuotiaana töihin ja aloituspalkka olkoon esim. 2000 euroa. Palkka nousee esim. 5 % vuosittain. Ihminen lähtee eläkkeelle 63 v:na. Miten pitkän ajan hänen ja työnantajan maksama eläke kattaa? Joskus kuulin radiosta,ettei kannattaisi kauheasti puhua maksetuista eläkkeistä.
En osaa korjata suoraan omaa juttuani, mutta tarkoitin tietysti hlön ja työnantajan maksamia eläkemaksuja ja niiden kattavuutta sitten myöhemmin.
Eläkeasia menee jo valehteluksi. EVA:n Toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoi, että muualla Pohjoismaissa eläkeikä on 65 vuotta.
Ruotsin eläkeikä on 61 vuotta palkansaajille (tjänstepension):.
http://www.ppm.nu/OrdlistaPensionalder.html
Takuueläkettä eli kansaneläketta alkaa saamaan 65 vuotiaana:
http://www.spv.se/Hem/Pensionsskola/allman_pension.htm
Vihreät vaikenevat koko asiasta ODEa lukuunottamatta?
Kuuluthan sinäkin Ode oikeastaan suuriin ikäluokkiin, koska vuonna 1951 syntyi lähes 100.000 lasta eli vain vähän vähemmän kuin suurimpana sikiämisvuonna 1947.
Mitä tulee meidän vanhempiemme eläkkeisiin, niin he saivat paremman eläkkeen kuin me koskaan tulemme saamaan. Oma isäni teki samaa työtä kuin minäkin. Kuitenkin koko eläkeaikansa hän sai suurempaa eläkettä kuin mitä palkkani oli( mökin vintillä olevat vanhat “verokalenterit” sen aukottomasti todistavat).
Eläke määräytyi viimeisten vuosien mukaan niin, että huomioon otettiin vain neljä parasta(uran huipulla). Lisäksi eläke oli kunnan virkamiehillä 66% palkasta ja eläkkeelle pääsi 60-vuotiaana. Kun inflaatio oli kova ja eläkkeet sidottu indeksiin, nousi eläke palkkoja nopeammin.
“Eläke määräytyi viimeisten vuosien mukaan niin, että huomioon otettiin vain neljä parasta(uran huipulla”
Itse asiassa se oli kahden parhaan keskiarvo eikä siitä tehty mitään laskennallisia vähennyksiä kuten nyt . Tuloa oli helppo manipuloida ylitöillä ja erilaisilla lisillä.
Lisäksi indeksi oli edullinen.
Syteemiä leikattiin ensimmäisen kerran 80-luvun puolivälissä juuri syystä, että eläke kasvoi suuremmaksi kuin vastaavat palkat muutamassa vuodessa.
Suuret ikäluokat olivat vallassa 90-luvun alussa kun eläkkeitä sitten leikattiin rajusti.
Eläkettä heikennettiin edelleen erilaisilla vähennyksillä ja laskenta muuttui 10 vuoden jaksoksi, jolloin manipuolointi ei ollet enää mahdollista.
Eläkeikä nousi 65-vuoteen,muta perälauta alkoi heti vuotaa maatalouden ja virkamiesten osalta.
Odella taitaa olla poliittinen dementia, kun tällaiset asiat ovat unohtuneet
“Eläkeasia menee jo valehteluksi. EVA:n Toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoi, että muualla Pohjoismaissa eläkeikä on 65 vuotta.”
Eliitti pistää paniikissa jo omiaan.
ETK vertailukelpoisten lukujen mukaan Suomessa jäädään eläkkeelle 61-vuotiaana, Ruotsissa 62-vuotiaana, Tanskassa 59,2 vuotiaana ja Norjassa 60,5 vuotiaana.
“Eläke määräytyi viimeisten vuosien mukaan niin, että huomioon otettiin vain neljä parasta(uran huipulla”
Unohtui , että työeläkkeen päälle tuli kansaneläke. Se leikattiin pois vasta 90-luvun puolivälissä,leikkaajana taas suuret ikäluokat
Valehtelusta hyvä esimerkki on Liian vanha ja Evert The NeveRest. Lienevätkö eliittiä.
Eevertille tiedoksi, tjänstepension on ekstrahyvää yleisen eläkkeen päälle. Ruotsissa eläkemaksuissa ja eläkkeessä on ollut tulokatto, yli 38000 euron vuosituloista ei tienaa yleistä eläkettä (eli mainittu tjänstepension tulee mukaan kuvioon). Yleinen eläke on taas osittain rahastoiva, tulopansuunista tai rahastoidusta preemiepansuunista saa ottaa siivun (25% ylöspäin) 61 ikävuodesta ylöspäin. Eläkkeen taso taas riippuu maksetun siivun koosta. Mitä aikaisemmin aloittaa ja mitä isomman siivun ottaa, sitä pienemmäksi kuukausieläke jää. 61 vuoden ikäraja on vähän teoreettinen, koska vasta 1954 syntyneet ovat ehtineet itse säästää oman tulo- ja preemiepansuuninsa. Sitä vanhemmat taas saavat kompensoivaa lisäeläkettä, mutta vasta 65-vuotiaina.
“Valehtelusta hyvä esimerkki on Liian vanha ja Evert The NeveRest. Lienevätkö eliittiä.”
Kuitenkin Ruotsi ilmoittaa, että Ruotsissa eläköidytään 62 ‑vuotiaana. Varmaan Ruotsin valtio valehtelee ?
Tämä on siis toteutunut eläköityminen ei mikään teoreettinen
Ruotsissa on myös yleisessä eläkkeessä eläkekatto eli tuo tulokatto tarkoittaa myöskin maksimieläkettä, minkä voi saada.
Sijoitussidonnainen osuus on n 20 % ja se voi parantaa eläkkettä
Erikoista tuossa uudessa eläketyöryhmässä on, että Vihreät/Cronberg/Työministeriö työnnettiin syrjään valmistelusta ??
Ilmeisesti keskityslerin vartijaa ei työhön tarvita ?
Eikö kukaan osaa vastata kysymykseeni? Kysymyksessä oli kai normaalin ihmisen itse ja työn antajan maksaman eläkemaksun riittävyys ihmiselle esim. 20 vuoden eläkkeeseen?
Miva: riippuu inflaatiosta, säästetyille eläkevaroille maksetuista koroista ja eläketasosta. Lisäksi sitten indeksin leikkaamisesta — nostetaanko eläkkeitä inflaation vai palkkatason tahtiin vai niiden väliltä.
Eli töissä ollaan 36 vuotta ja palkat nousevat 5 % vuodessa. Jos inflaatio on 3 %, varoille maksettu korko 5 %, eläkkeen taso 60 % palkasta ja eläkemaksu 21 % bruttopalkasta, niin eläkettä riittää vähän yli 15 vuodeksi — jos eläke seuraa inflaatiota. Jos eläke seuraa palkkatasoa, rahat loppuvat kaksi vuotta aikaisemmin.
Miehet ovat keskimäärin 20,4 vuotta eläkkeellä, naiset 24,5 vuotta. edellä olevilla oletuksilla ja 50%-50%-indeksillä miesten pitäisi laittaa eläkkeisiin 29 % bruttotuloista, naisten 35 %.
Seuraava kysymys.
“Miehet ovat keskimäärin 20,4 vuotta eläkkeellä, naiset 24,5 vuotta. edellä olevilla oletuksilla ja 50%-50%-indeksillä miesten pitäisi laittaa eläkkeisiin 29 % bruttotuloista, naisten 35 %”
Eläkemaksuja maksetaan Suomessa n 33 % palkkasummasta.
Vertailun vuoksi Saksassa 36 %, Ruotsissa 34 %, Hollannissa, jolla on suurin rahastointiaste Euroopassa 32 %
Mistä tuo 33 % tulee? TEL-järjestelmässä luku on jotain 22 prosentin paikkeilla, eikä Kela-maksu ole noin suuri.
33% TyEL-maksuihin tällähetkellä ei kyllä pidä paikkaansa, kun työtunnin omakustannekerroinkin on “vain” 1,4.
HUOM! Tiedoksi: se ei ole enää TEL, vaan TyEL, laki muuttui 2007.
Tähän Oden kompromissiin voisi lisätä Sylvesterin eläkepomminpurkajaiset:
1. tupakan verotusta tiputettaisiin 50%
2. nuuska sallittaisiin täysin vapaaksi (tosin EU:lla voisi olla tähän jotain sanomista).
Eli ei lähdetä pakolla leikkaamaan eläkettä, vaan annetaan ihmisten omasta vapaasta tahdosta leikata elinikäänsä. Näin kaikki ovat tyytyväisiä!
ETK:n sivuilta löytyy, näyttää tämän tiedon lähteenä olevan OECD
“Nimi:Eläkemaksutaso yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2005
Tekijät: Mika Vidlund ja Jarna Bach-Othman (toim.)
Sarja: Raportteja 2008:3″
Olisko tuohon laskettu mukaan työkyvyttömyyseläkkeet?
Kaikkien etujärjestöjen lukuihin kannattaa aina suhtautua terveen skeptisesti, koska ne valitaan aina sopivasti tukemaan omaa asiaansa.