Eläkkeellesiirtymisikä: Oden kompromissi

Taiteelli­nen vaikutel­ma hal­li­tuk­sen eläkepäätök­ses­tä ei ollut kovin hyvä. On selvää, että työuria on piden­net­tävä, jos halu­amme hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan säi­lyvän, mut­ta eikö kom­pro­missi­na voisi olla vain lisätä eläk­keen riip­pu­vu­ut­ta eläkkeellesiirtymisiästä? 

Hal­li­tuk­sen päätös eläkkei­den nos­tamis­es­ta tuli ainakin min­ulle puskas­ta. Sata-komitean piiris­sä asi­aa ei ollut käsitel­ty. Toki ties­imme ja olimme yksimielisiä siitä, että työuria on piden­net­tävä, ellei sosi­aal­i­tur­vas­ta ja julk­i­sista palveluista halu­ta tin­kiä rajusti huolto­suh­teen heikentyessä.

Minä olen ollut niitä, joiden mielestä kolmikan­nan val­taa yhteiskun­nas­sa pitäisi raja­ta. Oli aivan oikein, että hal­li­tus päät­ti esimerkik­si taku­ueläkkeistä huoli­mat­ta työ­markki­na­jär­jestö­jen vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Miten työ­markki­na­jär­jestöt voivat pitää itseään legi­t­i­im­inä päät­tämään syn­tymästään saak­ka vam­mais­ten eduista, sil­lä eiväthän nämä kuu­lu työ­markki­na­jär­jestöi­hin mitään kautta.

Jos jokin asia kuu­luu työ­markki­na­jär­jestöille, niin ansioeläk­keet ken­ties. Sik­si taiteelli­nen vaikutel­ma päämin­is­teri hiih­toretkel­lä (muka) saa­mas­ta ideas­ta ei ollut kovin hyvä. Pikkulin­nut tosin ker­to­vat, että päämin­is­teri halusi vain omia ajatuk­sen itselleen häl­ven­tääk­seen vaikutel­maa, että hal­li­tuk­ses­sa kokoomus­laiset tekevät kaik­ki tärkeät päätök­set. Kokoomuk­ses­sa tästä varkaud­es­ta ollaan tuskin kovin pahoillaan.

Eivät ansioeläk­keetkään kokon­aan ja pelkästään kuu­lu vain työ­markki­na­jär­jestöille, kos­ka eläkkei­den mak­sa­jat eivät istu neu­vot­telupöy­dässä. Mei­dän eläke­jär­jestelmämme on vain vähän rahas­toi­va. Suurim­mal­ta osaltaan se on ketjukir­je­peli, jos­sa seu­raa­va sukupolvi mak­saa edel­lis­ten eläk­keet. Tähän asti tuo kolmikan­tainen päätök­sen­teko on men­nyt niin, että jokainen pöy­dän ääressä istu­va sukupolvi on päät­tänyt saa­da eläke­jär­jestelmästä enem­män rahaa kuin on siihen mak­sanut. Sik­si blogilla kom­men­toin­ut kolmekymp­pinen on oike­as­sa. Hei­dän sukupol­ven­sa tulee saa­maan vähem­män kuin mak­saa, sil­lä ei eläke­jär­jestelmä voi ottaa jatku­vasti kas­vavaa vas­tu­u­velkaa. Hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan olisi pitänyt valvoa sukupolvien välistä tasa-arvoa parem­min eikä jät­tää asi­aa vain työ­markki­na­jär­jestö­jen vastuulle.

Kos­ka nyt töis­sä ole­vat eivät ole eläkkeitään ansain­neet, en suh­taudu täy­del­lä ymmär­ryk­sel­lä vaa­timuk­seen saa­da viet­tää nuorem­pi­en sukupolvien kus­tan­nuk­sel­la kol­mat­ta ikää ter­veenä työu­ran jäl­keen lekotellen. Työstä saa jäädä pois kos­ka halu­aa, mut­ta mielu­um­min oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la kuin muiden kus­tan­nuk­sel­la. Kak­si eläkeläistä vas­taa net­tomenoina perusk­oulun opet­ta­jan virkaa. Ne kil­pail­e­vat samoista rahoista.

Kos­ka eläkekysymys­tä ei ole Sata-komite­as­sa tarkastel­tu, min­ul­la ei ole päässäni aktu­aarisia laskelmia eläke­jär­jestelmämme kestävyy­destä. Se on selvää, että ela­tus­suh­teen voimakas alen­e­m­i­nen vaikeut­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoi­tus­ta, minkä vuok­si eläk­keelle­si­ir­tymisikää kan­nat­taa nos­taa taval­la tai toisella.

Olen ymmärtänyt, että eläke­jär­jestelmän kannal­ta nykyi­nen oikeus vali­ta eläkeikä on lähel­lä kus­tan­nus­neu­traalia. Jos jää 63-vuo­ti­aana eläk­keelle, mak­saa eläkkeitä lyhyem­män ajan ja naut­tii pitem­män, mut­ta saa vas­taavasti huonom­man eläk­keen. Kun yleinen eli­nai­ka nousee, niin san­ot­tu eli­na­jan­odotek­er­roin heiken­tää eläkkeitä, ellei ymmär­rä olla töis­sä pidem­pään. Saa siis jäädä aikaisem­min, mut­ta ei ole pakko. Eläk­keestä vain tulee huono. Kus­tan­nus­neu­traalia se ei kuitenkaan ole julkisen talouden kannal­ta, kos­ka eläkeläiset mak­sa­vat palka­nsaa­jia vähem­män veroa.

Esitän tähän Oden kom­pro­missin: Jos todel­la ollaan sitä mieltä, että eläkeikää on nos­tet­ta­va lain­säädän­töä muut­ta­mal­la, eikö voisi vain jyrken­tää tuo­ta eläk­keen riip­pumista eläk­keelle­si­ir­tymisiästä? Jos menee eläk­keelle 63-vuo­ti­aana, saa nyky­istä huonom­man eläk­keen. Tässä voisi para­metrit aset­taa siten, että 65-vuo­ti­aal­la eläke olisi sama sekä Oden kom­pro­mis­sis­sa että hal­li­tuk­sen vai­h­toe­hdos­sa. Sil­loin eläkeläisen kannal­ta Oden kom­pro­mis­si on tasais­es­ti vähin­tään yhtä hyvä. Aina voi vali­ta sen, mitä hal­li­tus nyt tar­joaa, mut­ta voi siir­tyä aikaisem­min eläk­keelle, mut­ta siis taval­laan oma­l­la kustannuksellaan.

Vai onko Oden kom­pro­mis­si sit­tenkään tasais­es­ti vähin­tään yhtä hyvä kuin hal­li­tuk­sen suun­nitel­ma? Jos viral­lista eläkeikää nos­te­taan, työ­nan­ta­jan kan­nat­taa huole­htia työoloista niin, ettei työn­tek­i­jä hakeudu sairauseläk­keelle. Se nimit­täin tulee työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si. Jos työn­tek­i­jä voi työ­nan­ta­jalle kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­mat­ta lähteä eläk­keelle 63-vuo­ti­aana, työ­nan­ta­jan voi olla kan­nat­taa jär­jestää työolot sel­l­aisik­si, että hän myös läh­tee. Kat­so tarkem­min postauk­ses­ta “Ikäih­miset sim­pute­taan eläkkeelle”.

Yleinen eläkeikä oli muuten ihan vähän aikaa sit­ten 65-vuot­ta. Oli se sil­loin ihan kauheata.

63 vastausta artikkeliin “Eläkkeellesiirtymisikä: Oden kompromissi”

  1. Osmon kir­joituk­sen viimeinen lause on syy siihen, mik­si en ole hirveästi kiihtynyt eläk­keelle­menon myöhen­nyk­ses­tä. Vuo­teen 2005 asti­han (? vuodes­ta en ole aivan var­ma, mut­ta äsket­täin se oli) vain julkisen sek­torin lep­poi­sis­sa hom­mis­sa lekotelleet lel­lik­it pää­sivät eläk­keelle 63-vuo­ti­aina, ja yksi­tyisel­lä raskaasti raata­neet sai­vat luvan sin­nitel­lä kak­si vuot­ta myöhempään.

    Oden kom­pro­mis­si tun­tuu järkevältä.

    Pait­si eläke­vap­au­den veto, myös työn­tö pois pilaa­mas­ta nuorten dynaamista tiim­iä on muuten sekin aivan totista tot­ta. Vaik­ka van­hal­la kuuh­elol­la olisi täysi halu ja kykykin toimia pätevänä ammat­ti­laise­na, nuo­ril­la on nälkä. 

    Sovi­ta se sit­ten tähän.

  2. Eläke­jär­jestelmä muutet­ti­in pari vuot­ta sit­ten liuku­vak­si. Eläk­keelle voi jäädä 63- 68 vuo­ti­aana ja mitä myöhem­min jää sitä parem­pi on eläke.

    Jos todel­la halu­taan eläkeiäl­lä lisätä työl­lis­ten tai poten­ti­aal­is­ten henkilö­työvu­osien määrää, niin 65 v. mallia parem­pi on nos­taa kaikkien kansalais­ten eläkeikä 63 vuo­teen. Näitä pääasi­as­sa julkisen puolen leivis­sä ole­via on todel­la paljon.

    Kaveri­ni jäi pari vuot­ta sit­ten armei­jan esikun­nas­ta viiskymp­pisenä eläk­keelle elämän­sä kun­nos­sa samaan aikaan, kun puo­lus­tus­min­is­teri huu­taa rahapulaa.

  3. Kir­joi­tus on pul­lol­laan hyviä point­te­ja. Halu­an naput­taa silti…

    “Jos jokin asia kuu­luu työ­markki­na­jär­jestöille, niin ansioeläk­keet kenties. ”

    Mikään asia, jos­ta eduskun­ta päät­tää ei kuu­lu työ­markki­na­jär­jestöille. Ei se voi men­nä niin, että ekana työssäkäyvät äänestää kansane­dus­ta­jia, jot­ka aja­vat hei­dän etu­jaan eduskun­nas­sa ja sit­ten kun tehdään jotain päätök­siä, jot­ka koske­vat palka­nsaa­jia, niin he saa­vat vielä toisen sanan työ­markki­na­jär­jestö­jen kaut­ta. Eduskun­nan päätök­sen­teon pitäisi hei­jas­taa yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua huo­mat­tavasti työ­markki­na­jär­jestöjä paremmin.

    Työ­markki­na­jär­jestöt saa neu­votel­la min­un puoles­ta ihan rauhas­sa jäsenistön­tä työ­sopimuk­sista yms. jos­ta heil­lä on val­ta päät­tää, mut­ta ei mis­tään muusta.

    “Työstä saa jäädä pois kos­ka halu­aa, mut­ta mielu­um­min oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la kuin muiden kustannuksella.”

    Just näin!

    “Kos­ka eläkekysymys­tä ei ole Sata-komite­as­sa tarkastel­tu, min­ul­la ei ole päässäni aktu­aarisia laskelmia eläke­jär­jestelmämme kestävyydestä.”

    Tässäpä paperi aiheesta: http://www.ncpa.org/pdfs/st319.pdf

    Tutkimuk­sen mukaan Suomel­la pitäisi olla sijoitet­tuna 9,2% bkt:n suu­ru­inen sum­ma keräämässä korko­ja, että nykyiset eläke­jär­jestelmät voitaisi­in pitää pystyssä ilman vero­jen koro­tuk­sia tai muiden tulo­jen leikkauksia.

    Oden kom­pro­missin idea on toki hyvä. Niin kauan kuin pako­tamme ihmiset “säästämään” eläket­tään varten on parem­pi tehdä se niin, että heille jää mah­dol­lisim­man paljon valin­nan varaa.

    Kuitenkin tätä eläke­jär­jestelmän kestävyy­den taus­taa vas­ten Oden kom­pro­mis­si on liian lep­su. Eläkeläis­ten kus­tan­nuk­sia on vähennettävä.

  4. Ode kir­joit­taa “Kos­ka nyt töis­sä ole­vat eivät ole eläkkeitään ansainneet, … ”

    Yleinen yksi­ty­isa­lo­jen työeläke­la­ki säädet­ti­in v 1961. Minä olin sil­loin jo työelämässä, kiin­nos­tunut ja seurasin aihet­ta. Ode oli tietääk­seni 10 vuo­tias ja tuskin seurasi aihet­ta silloin.

    Sääli että en ole säi­lyt­tänyt sen aikuisia tiedot­tei­ta. Kyl­lä niis­sä aivan selvästi ker­rot­ti­in että TEL rahas­toi­hin kerät­tävät varat ovat mei­dän työn­tek­i­jöi­den viivästet­tyä palkkaa eli sen aikuis­ten tieto­jen mukaan jär­jestelmän piti olla kokon­aan rahas­toi­va — ei siis mikään nykyisen kaltainen seka­muo­to. Eli että olisimme eläk­keemme itse ansain­neet — näin oli tarkoitus.

    Tästä tun­nu­taan aika häveliäästi vaiettavan.

    Miten todel­lisu­us on sit­ten alku­peräi­sistä lupauk­sista muut­tunut, mik­si ja mis­sä vaku­u­tus­matemaatikko­jen laskel­mat heit­tivät kuperkeikkaa ei ole tiedos­sani. En ole jak­sanut kaivel­la kun ei niitä hävitet­tyjä varo­ja mis­tään kuitenkaan takaisin saada. 

    Punapääo­man Kansa taisi aikamoi­set sum­mat huka­ta ulko­mail­la — kuka­han niistäkin rikas­tui? Sekin pan­ti­in yhteis­es­tä potista kustannettavaksi.

    Mut­ta tun­tuu loukkaaval­ta vähän väliä kuun­nel­la että sys­tee­mi olisi jotenkin raken­net­tu suurten ikälu­okkien eläkeläis­ten itsen­sä toimes­ta tule­via sukupolvia rahas­tavak­si. Kyl­lä ne on aika har­vat vekkulit jot­ka ovat noi­ta muu­tok­sia olleet joko aiheut­ta­mas­sa tai tekemässä. Ja var­maan huole­hti­neet siinä ohes­sa hyvin omista eläke-eduistaan.

    Muis­taak­seni olen muis­tut­tanut Odea ker­ran aikaisem­minkin tuos­ta his­to­ri­as­ta ettei liikaa syyl­listäisi noi­ta suuria ikälu­okkia. Vaan osoit­taisi ana­lyyt­tisem­min sormel­la mis­tä nuo “mus­tat aukot” ovat johtuneet.

    1. Ei se ole kyl­lä koskaan ollut täysin rahas­toi­vat eikä sel­l­aisek­si suun­nitel­tu. Aluk­si eläke­mak­sut oli­vat 10 pros­ent­tia palka­s­ta tai jotain sel­l­aista. Jos jokainen olisi kerän­nyt nuo rahat oma­lle tililleen, ei niistä mak­set­taisi läh­eskään nykyisen suu­ruisia eläkkeitä.
      Eläke on viivästet­tyä palkkaa, jon­ka joku ulkop­uo­li­nen maksaa.

  5. Minä olen ollut pitkään val­ti­ol­la töis­sä ja niin­pä henkilöko­htainen eläkeikäni onkin 65-vuot­ta .Tämä kos­kee vain 50-luvul­la syn­tyneitä, val­tio­ta pitkään palvellei­ta, mut­ta yksi­tyiseltä eläköityviä
    Voin toki jäädä eläk­keelle jo 63-vuo­ti­aana, mut­ta se leikkaa eläket­tä rajusti, sain eläke­laskel­man, jon­ka mukaan saan vain n 35 % eläket­tä viimei­sistä palkoista laskettuna.
    Min­ul­la on katko­ton ura yhden työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa 70-luvul­ta eli n 37 vuotta.
    Työelämässä olen ollut yli 40 vuotta.

    Jos jatkan 65–66 niin saan sit­ten saan eläket­tä n 50 % viimei­sistä palkoista .

    Tosin tämä ei toteudu, sil­lä val­tion omis­ta­ma yhtiömme saneer­aa ja min­ullekin ilmoitet­ti­in, että tämän ikäisiä ei enää tarvi­ta yhtiössä.

    Niin­pä eloku­us­sa työ toden­näköis­es­ti lop­puu ja siir­ryn eläkeput­keen 59-vuo­ti­aana ja jään sit­ten 65-vuo­ti­aan eläk­keelle putkesta .

    Olen ilmoit­tanut, että en halua ja kun ker­roi tj:mme, että val­tion yhtiönä pitäsi nou­dat­ta parem­min omis­ta­jan toivo­muk­sia ja viit­tasin Van­hasen lausun­toi­hin, mut­ta hän vain totte­si, etteä pellen mielip­iteitä ei täsä talos­sa huomioi­da eli hän pitää poli­itikko­ja lähin­nä pelleinä.
    Esitin myöskin osa-aikaek­keelle siir­tymistä ‚mut­ta sitäkään ei hyväksyt­ty. Se olisi ollut edulline ratkaisu put­keen ver­rat­tuna; Suuri työ­nan­ta­ja mak­saa putken kuluista 80 % eli n 50 % palkkakuluista.
    Osa-aikaeläk­keel­lä kulu olisi sama , mut­ta työ­nan­t­ja saisi puo­let työpanoksesta

    Olen ajatel­lut riitaut­taa irtianomisen, mut­ta sekään ei pelota työ­nan­ta­jaa vaik­ka on hävinyt usi­eta ikäih­mis­ten irtianomista.

    Enkä ole yksin, meitä on irti­sanomis­vaaras­sa n 400 iäkästä

  6. Mielestäni järkevin eläk­er­a­ja olisi jokaiselle 60, kos­ka täl­lä iäl­lä jäädään joka tapauk­ses­sa keskimääräis­es­ti työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, mut­ta joka tekee töitä pidem­pään, tulisi olla parem­pi eläke (joku por­rastet­tu 60‑, jos­sa 60 olisi pienem­pi ja 63 nykyi­nen eläk­keen taso, joka kas­vaisi sen mukaan mitä van­hem­mak­si henkilö tekee töitä).

    Vas­taavasti työ­nan­ta­japuolelle, joka pitää henkilön töis­sä 60 ikävuo­den jäl­keen tulisi tar­jo­ta jotain porkkanaa.

  7. “Sääli että en ole säi­lyt­tänyt sen aikuisia tiedot­tei­ta. Kyl­lä niis­sä aivan selvästi ker­rot­ti­in että TEL rahas­toi­hin kerät­tävät varat ovat mei­dän työn­tek­i­jöi­den viivästet­tyä palkkaa eli sen aikuis­ten tieto­jen mukaan jär­jestelmän piti olla kokonaan ”

    Tämä oli se alku­peräi­nen tarkoi­tus ja alus­ta läh­tien eläk­er­a­ho­ja kerät­ti­in enem­män kuin mak­set­ti­in eläkkeitä.

    Mut­ta jo Paasilin­na kiin­nit­ti kohuo­hjel­mal­laan huomion rahas­to­jen huonoon hoitoon: raho­ja lainat­ti­in takaisin fir­moille markki­nako­rkoa huonom­mal­la korol­la, luot­to­tap­pi­ot oli­vat korkeat ja vaku­udet huono­ja, mak­su­palau­tuk­sil­la tyh­jen­net­ti­in rahas­to­ja, kuolleit­ten vapaut­ta­mat vas­tu­ut jaet­ti­in omis­ta­jille, hyv­inä aikoina ns “ylimääräi­nen tuot­to” jaet­ti­in omis­ta­jille ja yri­tyk­sille maksupalautuksina . 

    Eläkey­htöi­den fuuisos­sa vain 10 % pääoam­s­ta tarvit­see siirtää uudelle toim­i­jalle etc

    Paasilin­na tuomit­ti­in risu­par­taradikaali­na ( vaik­ka olikin sli­ipat­tu puku­mies) ja eläk­er­a­has­to­jen ryötö on saanut jatkua.

  8. OS:
    “Yleinen eläkeikä oli muuten ihan vähän aikaa sit­ten 65-vuot­ta. Oli se sil­loin ihan kauheata.”

    Tuo 2005–2011 jak­so 63-vuo­den yleistä eläkeikää on mie­lenki­in­toinen anek­doot­ti eläke­jär­jestelmämme his­to­ri­aa. Sil­lä siis tur­vat­ti­in, että eläke­jär­jestelmälle kalleim­mat suuret ikälu­okat sai­vat tässäkin rusi­nat pul­las­ta ja pääsivät/tulevat pääsemään eläk­keelle aiem­min kuin kukaan ennen tai jäl­keen heitä. Pitääkö tässä sit­tenkin alkaa uskoa Pajamäen “Ahne sukupolvi”-teorioihin.
    Vaik­ka eihän tämä eläkeikä ole ain­oa leikkaus, joka sääde­tään siten, että se alkaa purra juuri suurten ikälu­okkien jäl­keen. Esimerkkeinä vaikka­pa eli­naikak­er­roin tai työt­tömyy­seläke­jär­jestelmän lopetus.

  9. Kor­jaus edel­liseen kom­ment­ti­i­ni, eläk­keelle siir­ry­tään keskimäärin 60 vuo­den iässä.

  10. “Mikään asia, jos­ta eduskun­ta päät­tää ei kuu­lu työmarkkinajärjestöille. ”

    Tuskin­pa se Edukun­ta palkoista päät­tää, ainakaan se ei kuu­lu perus­tus­lain sopimus­va­pau­den pirtaan.

    Tois­la­ta työeläkket mak­sa­vat työn­tek­i­jät ja työ­nan­ta­jat, joten eiköhän se kuu­lu mak­sa­jalle miten asia järjetetään.

    Muis­taak­seni Björk perusteli työ­nan­ta­jien oikeut­ta kyt­täyk­seen sil­lä, että hehän maksavat ??

    Val­tio vain lail­la yht­enäistää eläkejärjestelmää.

    Ay-liike voi tietysti vas­ta­ta Van­hasen vetoon lisäämäl­lä eläke-etu­u­den työ­sopimuk­si­in. Sen jäl­keen ehto naut­tii omaisu­u­den tapaan ja sil­loin muu­tos vaatii 5/6 enem­mistön Eduskun­nas­sa (vrt Lilius)

  11. Mitä tulee työvoima­pu­laan niin sitä on odotet­tu niin kauan kuin minä muistan.Ja minä muis­tan yli 50 vuotta

    Aina on käynyt kuitenkin niin, että on tul­lut suuri työt­tömyys ‚joka on pysyvästi jäänyt korkeam­melle tasolle laman jälkeen.
    Esim ennen 90-luvun lamaa työt­tömiä oli keskimäärin 80000 , mut­ta vuo­den 2000 jäl­keen n 250000 .

    Myöskin tehty­jen työ­tun­tien määrä on laskus­sa ja teimme 2007 edelleen reilusti vähem­män työ­tun­te­ja kuin 1989 vaik­ka työsäoli­joi­ta n enemmän.

    Eniten tun­te­ja tehti­in 1800–1900-lukujen tait­teesa vaik­ka väkeä oli vain 3.5 miljoon­aa, joten tren­di on ollut voimas­sa jo sata vuotta

    Ilmiö viimeisen 20 vuo­den kuues­sa on johtunut siitä, että käyt­töaste las­kee kun lisätään jous­to­ja eli työn katkot syövät tehokkuuden .
    Työa­jan lyhen­nyk­sel­lä ei ole enää vaikutusta

    Eräs merkit­tävä seik­ka on , että työ­paikoista jäi täyt­tämät­tä työvoima­pu­lan vuok­si vuosi­na 1991–1995 n 6 % ja vuosi­na 2003–2007 n 7 % eli työvoima­pu­la ei ole riip­pu­vainen työvoiman tarjonnasta.

    Jos ajat­telemme vuot­ta 2025 niin työvoimaa on n 230000 vähem­män kuin tänään, mut­ta täl­lainen on hel­posti täytet­tävis­sä työvoiman käyt­töastet­ta nostamalla .

    Ikään­tyneen työl­listymi­nen on vain proba­gan­daa, yri­tyk­set sijoit­tuvat mihin halu­a­vat ja eri­tyis­es­ti mis­sä on tar­jol­la sopi­vaa työvoimaa.
    Kun sopi­van työvoiman määitelmään kuu­luu 18–40 vuo­den ikä niin yri­tyk­set siirtävät toimin­nan muualle ikään­tyneestä Suomesta.
    Eri­tyis­es­ti, kun “sopi­vaa” työvoimaa on sil­loin tar­jol­la n. 1- 2 mil­jar­dia enem­män kuin tänään

    Toisaal­ta ikään­tyneitä työt­tömistä suuri osa ei ole enää “putkessa”, sil­lä ehdot ovat sen ver­ran tiukat ja mon­esti muo­to­seikat estävät put­keen pääsyn.
    Tämä tarkoit­taa sitä, että eläkeputken tukkimisel­la ei ole juurikaan vaiku­tus­ta, smaan viit­taa myös Sak­san kokemukset.

  12. Kum­mallis­in­ta koko touhus­sa on Van­hasen väite, että eläkeiän nos­toa tarvi­taan taan­tu­mas­ta selviämiseen. Taan­tu­man kanssa koko pro­jek­til­la ei ole hölkäsen pöläyk­sen ver­taa tekemistä, vaan kyse on kokon­aan tule­vaisu­u­den huolto­suh­teesta, minkä voi päätel­lä pro­jek­tin aikataulustakin.

    Itse olen pes­simisti­nen koko län­si­maisen talousjär­jestelmän pitkän aikavälin tule­vaisu­u­den suh­teen. Oman ikälu­okkani (30-kymp­piset) eläk­keet tul­laan toden­näköis­es­ti anta­maan inflaa­tion syötäväk­si, jol­loin kun ne tule­vat ajanko­htaisek­si, jäl­jelle on jäänyt jotain, mikä ken­ties juuri ja juuri riit­tää perus­toimeen­tu­loon. En ole tästä edes kovin pahasti huolis­sani; ain­oa, mitä tämä tarkoit­taa, on se, että kuukausit­taiset asum­is- ym. menot pitää pyrk­iä min­i­moimaan ennen eläk­keelle siir­tymistä. Luul­tavasti tul­laan myös näkemään paljon sitä, että van­huk­set muut­ta­vat eläkepäivil­lään asumaan las­ten­sa luo, taloudel­lisen pakon aja­mana. Itse lapset­tomana — ja ilman aiet­ta han­kkia lap­sia — joudun hoita­maan asian jol­lain muul­la tavoin.

  13. “Tuo 2005–2011 jak­so 63-vuo­den yleistä eläkeikää on mie­lenki­in­toinen anek­doot­ti eläke­jär­jestelmämme his­to­ri­aa. Sil­lä siis tur­vat­ti­in, että eläke­jär­jestelmälle kalleim­mat suuret ikälu­okat sai­vat tässäkin rusi­nat pul­las­ta ja pääsivät/tulevat ”

    Sotavet­er­aan­it pää­sivät eläk­keelle jo 53-vuo­ti­aana ja eläke las­ket­ti­in kuin he oli­si­vat olleet töis­sä 65-vuotiaaksi.
    Etu säi­lyi 40-luvun alus­sa syn­tyneille saakka

  14. Jos laskin oikein, 10% palka­s­ta eläke­mak­su takaisi 10 vuo­den eläk­keen (70% palka­s­ta), jos ihmiset oli­si­vat 40 vuot­ta työssä ja 10 vuot­ta eläk­keel­lä. Ole­tuk­set: palkat nousi­si­vat yhtä paljon kuin inflaa­tio, ja sijoite­tut eläke­varat tuot­taisi­vat 2% yli inflaa­tion. Voi olla jopa aika lähel­lä totu­ut­ta sekä työu­ran pitu­u­den, että eläk­keestä nau­tit­tavien vuosien suh­teen suurten ikälu­okkien kohdalla.
    Jos tuot­to olisi 10% (mis­tä puhutaan pitkän aikavälin osake­si­joi­tus­tuot­tona), vähän yli 20 vuo­den töis­säolon jäl­keen pääo­maa ei käytän­nössä tarvit­sisi syödä, vaan eläk­keet mak­set­taisi­in koroilla.
    Ehkä 50-luvun vaku­u­tus­matemaatikot tekivät samat virheet kuin minäkin:)

    1. Eläke­menoista muis­taak­seni noin puo­let menee sairauseläkkeisi­in, siis siihen, että men­nään eläk­keelle ennenaikaises­ti. Kymme­nen vuot­ta on ihan liian vähän ja kah­den pros­entin reaal­i­tuot­to liian paljon . tai siis on ollut liian paljon. Ter­veet miehet melkein pär­jäi­sivät tuol­la, mut­ta eläke onkin mas­si­ivi­nen tulon­si­ir­to miehiltä naisille.

  15. Fik­sumpaa olisi, että eläk­keelle voi jäädä mil­loin halu­aa mut­ta eläket­tä saa vain sen mukaan mitä on mak­sanut. Perus­toimeen­tu­lo tietenkin tur­vataan kaikille. Äärim­mäisen yksinkertaista.

  16. “Ei se ole kyl­lä koskaan ollut täysin rahas­toi­vat eikä sel­l­aisek­si suun­nitel­tu. Aluk­si eläke­mak­sut oli­vat 10 pros­ent­tia palka­s­ta tai jotain sel­l­aista. Jos jokainen olisi kerän­nyt nuo rahat oma­lle tililleen, ei niistä mak­set­taisi läh­eskään nykyisen suu­ruisia eläkkeitä.
    Eläke on viivästet­tyä palkkaa, jon­ka joku ulkop­uo­li­nen maksaa”

    Alus­sa ei myöskään mak­set­tu täysiä eläkkeitä, joten n puo­let jäi säästöön.

    Laskin oma­l­ta kohdal­tani mak­su­ta ja tue­vat edut ja jäin todel­la paljon miinuk­selle kaikil­la korkokan­noil­la, myös 0‑korolla.

  17. Tässäkin uno­hde­taan Van­hasen peruste­lut, eläkeiän nos­ton perustelu­na ei ollut eläke­jär­jestelmä vaan val­tion talous .

    Eli kun val­tio vetää velkaa 30miljardia, tarvi­taan enem­män velan maksajia.

    Eläke­jär­jetelmä on sil­loin vain välil­lis­es­ti syy eläkeiän nostoon

  18. Vesa P kir­joit­ti: “Yhteisen kakun jakamisen kannal­ta on lop­pu­pelis­sä se ja sama, eletäänkö sos­sus­ta vai syödäänkö eläkekakusta.”

    Jaka­jan kannal­ta voi olla sama, mut­tei avus­tuk­sen saa­jan. Sos­sun apu perus­tuu ihmisen hol­hoamiseen ja nöyryyt­tämiseen. On koke­mus­ta! Siel­lä viedään ihmiseltä kaik­ki itsemääräämisen ja selviy­tymisen edel­ly­tyk­set lop­ullis­es­ti. Vast’edes menen mielum­min ker­jäämään roma­nialais­ten rin­nalle kadulle kuin sossuun.

    Olen 90-luvun laman uhri, toimeen­tu­lo­ra­jal­la keikku­va ikuinen pätkä­työläi­nen. Vielä on ter­veyt­tä vaik­ka jakaa 20 vuot­ta nuorem­mille, on matikkapäätä, on monipuoliset tietotekni­ikkataidot ja jo kolme ammat­tia. Mut­ta kun ker­ran isket­ti­in työt­tömän leima, niin se on kuin polt­in­merk­ki, pysyy. 

    Ikinä en tule saa­maan kun­non työ­paikkaa, enkä siten eläket­täkään. Ain­oas­taan toivon, ettei enää nöyryytet­täisi vira­nomais­ten toimesta.

  19. “Eläke­menoista muis­taak­seni noin puo­let menee sairauseläkkeisiin”

    Aloin yhtäkkiä ymmärtää, mik­si sel­l­aisia ‘oikeusmurhan uhre­ja’, jot­ka eivät ole päässeet ansait­se­malleen sairauseläk­keelle, on medi­an anta­man mieliku­van mukaan ollut niin paljon — sairauseläkeläiset mak­sa­vat liikaa.

  20. “Eläke­menoista muis­taak­seni noin puo­let menee sairauseläkkeisiin”

    Ei nyt sen­tään, eläkeläisiä on n 1,4 miljoon­aa ja heistä työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä 270000.
    van­hu­useläkeläisiä on n 1 000 000 .

    Työkyvyt­tömyy­seläk­keet mak­sa­vat n 20 %kokon­aiseläke­menos­ta, ei siis 50 %.

    Osa työkyvyt­tömyy­seläkkeistä rahoite­taan muista lähteistä kuin eläk­er­a­has­toista esim liiken­neon­net­to­muudessa vam­mau­tuneen eläke mak­se­taan liiken­nevaku­u­tuk­se­ta , samoin työ­ta­p­atur­mis­sa vam­mau­tuneen. Nämä ovat täysin rahas­toivia järjestelmiä.

    Muis­sa

  21. Mihin tämä hal­li­tuk­sen huolto­suhde-fobia perus­tuu? Onko ikään­tymi­nen kuin mete­ori­it­ti, joka iskee Suomee. 1950–1960 luku­jen syn­tyvyys jos olisi pääl­lä, niin se olisi van­hasille maail­man lop­pu. Toisin kävi. Sodan jälkeinen “huolto­suhde” teki Suomes­ta hyvinvointivaltion.

    Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen tutkimus­pääl­likkö Pekka Parkki­nen on tehnyt asi­as­ta objek­ti­ivista tutkimus­ta ja tiivistää: 

    “Työikäisen väestön vähen­e­m­i­nen ei siis vält­tämät­tä tarkoi­ta työl­lis­ten lukumäärän alen­e­mista, vaik­ka jotkut luule­vat näin tapah­tu­van. Työl­lisyy­sen­nustei­den laa­timi­nen pelkästään työikäisen väestön avul­la on yhtä jär­jetön­tä kuin eläke­pom­min pelkäämi­nen eläkeikäisen väestön kasvun takia. Työl­listä työvoimaa voi tule­vaisu­udessa olla tääl­lä jopa nyky­istä enem­män, vaik­ka työikäistä väestöä olisikin tun­tu­vasti vähem­män kuin nyt. Hal­li­tuk­sen pitkän ajan työl­lisyys­tavoit­teen eli 75 pros­entin työl­lisyysas­teen saavut­ta­mi­nen tur­vaisi 2,5 miljoo­nan hen­gen työl­lisen työvoiman useik­si vuosikymmeniksi.”

    1. Siis het­ki­nen. Parkki­nen sanoo, ettei huolo­to­suhde ole ongel­ma, kun­han vain nos­tamme työl­lisyysas­teen 75 pros­ent­ti­in. Ei tästä voi päätel­lä, ettei työl­lisyysastet­ta tarvigtse nos­taa, kos­ka huolto­suh­teesta ei olekaan ongel­maa. Jos työu­rat piteni­sivät niin paljon, että työll­syysaste nousisi noin korkeak­si, mitään ongel­maa ei todel­la olisi, mut­ta siitähän tässä eläkeiän nos­tamises­sa juuri on kyse.

  22. Liian van­ha, ei nyt kan­nat­taisi roiskia näp­päimistölle tuo­hon malli­in. Vai jäivät sotavet­er­aan­it täy­delle eläk­keelle 53-vuo­ti­aana? Nyt kun olet tari­naa ker­tonut muu­ta­man ker­ran, niin eivät pelkästään sotavet­er­aan­it päässeet 53-vuo­ti­aina, vaan kaik­ki ennen sotia syn­tyneet. Mikä ihme saa ilmeisen täysi­järkisen kaverin jauhamaan moista skei­daa? Ottaako päähän se eläk­keelle­jou­tu­mi­nen? Vai se, että ahneek­si hauku­taan, ja vielä aiheesta?

  23. Ville,

    Reaali­palkat ovat nousseet vuodes­ta 1964 läh­tien keskimäärin 2,21 % vuodessa. Reaali­palkko­jen nousu ja reaal­i­tuot­to on niin lähel­lä toisi­aan, että hie­man indeksin leikkauk­sista riip­puen eläke­vu­osia säästää mak­su­o­su­u­den ja eläke­ta­son suh­teessa: 40 vuot­ta, mak­su­ta­so 10 %, eläke 60 % palka­s­ta => 6 2/3 vuotta.

    10 % nimelli­nen tuot­to vuodes­ta 1964 läh­tien on ollut reaalis­es­ti noin 4 %, sil­lä saisi viisi vuot­ta lisää eläket­tä. Toisaal­ta pörssi voi olla ala­mais­sa pitkän aikaa, että yksi eläkeläis­polvi ehtii aloit­taa ja lopet­taa työn­teon sil­lä välin.

  24. “Vai jäivät sotavet­er­aan­it täy­delle eläk­keelle 53-vuo­ti­aana? Nyt kun olet tari­naa ker­tonut muu­ta­man ker­ran, niin eivät pelkästään sotavet­er­aan­it päässeet 53-vuo­ti­aina, vaan kaik­ki ennen sotia syntyneet.”

    Laki perusteti­in juuri sotaver­aane­ja varten 1971 ja elöi­tymisiän ollessa alim­mil­laan 70–80-luvuilla
    60–70 % eläköi­tyjistä oli sotaveteraaneja.

    Aina­han voi pilkkua viila­ta, mut­ta var­maan olel­lisem­paa on se , minkä vuok­si joku tapahtuu

  25. Ja voimme eme eläkeläis­inä olla todel­la hankaliakin:

    Olen ajatel­lut muut­ta Espan­jaan eläkepäiviä viet­tämään. Suomen val­tio mak­saa min­ulle ilmaisen ter­vy­den­hoidon, mut­ta Suomeen mak­san vero­ja vain val­tioneläk­keestä, joten vero­tus keve­nee oleel­lis­es­ti eikä tarvitse mak­saa terveydenhoidosta.
    Espan­jan val­tio ei ole kiin­nos­tunut verot­tamis­es­ta, kos­ka se voi laskut­taa suo­ma­laisen kulut Suomelta

  26. Asian vier­estä: Minus­ta on ikävää, että tätä keskustelua käytäessä ei huomioi­da, mis­sä määrin useim­miten tyhjä­taskut 60-luku­laiset ovat luoneet tyhjästä omaisuuk­sia, jot­ka aikanaan siir­tyvät jälkikasvulle tai muille perintönä.

    Lisäk­si opin­not kus­tan­net­ti­in itse, nyky­is­in­hän mak­se­taan eri­laisia tukia ym.

    Puoli­to­tu­udet ovat tym­peitä; niitä har­raste­taan tarkoi­tushakuis­es­ti joka käänteessä.

  27. “Ei tästä voi päätel­lä, ettei työl­lisyysastet­ta tarvigtse nos­taa, kos­ka huolto­suh­teesta ei olekaan ongel­maa. Jos työu­rat piteni­sivät niin paljon, että työll­syysaste nousisi noin korkeak­si, mitään ongel­maa ei todel­la olisi, mut­ta siitähän tässä eläkeiän nos­tamises­sa juuri on kyse.”

    Miedän ongelma­han on työvoiman teho­ton käyt­tö ja kun yri­tys­ten tehokku­ut­ta lisätään niin työvoimaa on entistä enem­män joutilaana.

    Eli yri­tys­ten tehokku­us kas­vaa, mut­ta työvoimaa tuhlataan.

    Tämä näkyy siinä, että vaik­ka työvoima kas­vaa niin tehdyt tun­nit vähenevät vai­ka mitään työa­jan lyhen­nyk­siä ei ole sovittu.

  28. Nykyisessä jär­jestelmässähän on se superk­er­tymä, joka kas­vat­taa eläket­tä sen mukaan, kuin­ka kauan viit­sii töitä yli 63:n tehdä. 

    Väit­täisin myös, että “ne jot­ka mak­sa­vat myös päät­tävät” ‑peri­aatet­ta ei voi kokon­aan ohit­taa tässä eläkekysymyk­sessäkään. Pakol­lisen eläke­mak­sun syn­nyn his­to­ri­as­ta löy­tyy tämä peri­aate vah­vana. Sik­si päätän­tä­val­ta ei voi kokon­aan olla kansal­la eli eduskun­nal­la. Sit­ten voisi, jos eläke­mak­sut muutet­taisi­in veroiksi? 

    Mut­ta onhan kolmikan­nal­la puolen­sakin. Jos ammat­tili­itot ohite­taan päätök­sen­teossa — työ­nan­ta­ji­a­han ei voi ohit­taa — ollaan aika anglos­sa sys­tee­mis­sä ja se ei tietäisi pelkästään hyvää.

    Mut­ta tuos­ta huolto­suh­teen toiv­ot­to­muud­es­ta piti siis kirjoittaa. 

    Teo­ri­as­sa Suo­mi voi säätää huolto­suh­teen halu­a­mak­seen. Suo­mi voidaan nimit­täin muut­taa niin maa­han­muut­toys­täväl­lisek­si, että tänne alkaa muut­taa keskimääräistä suo­ma­laista tuot­tavu­ut­ta edus­tavia ulko­maalaisia. Toisin sanoen Suomes­ta voidaan (toiv­ot­tavasti) tehdä niin houkut­tel­e­va, että se hakkaa useim­mat muut maa­han­muut­ta­jia houkut­tel­e­vat maat.

    Käytän­nössä asia on tiet­ty vaikea, tarvi­taan uut­ta ajat­telua. Ehdotankin, että kiinalainen maa­han­muut­ta­jainsinööri saa vähen­tää vero­tuk­ses­ta käyn­nit koti­maas­sa, ehkä tyt­tö- tai poikaystävän, isän ja äidin saisi lennät­tää käymään. Finnairilla.

  29. “Mut­ta onhan kolmikan­nal­la puolen­sakin. Jos ammat­tili­itot ohite­taan päätök­sen­teossa — työ­nan­ta­ji­a­han ei voi ohit­taa — ollaan aika anglos­sa sys­tee­mis­sä ja se ei tietäisi pelkästään hyvää.”

    Suo­mi on aika poikeuk­selli­nen eläke­maa maail­man mitassakin.
    Yleen­sä eläke­jär­jestelmä perus­tuu yleiseen mata­laan peruseläk­keeseen ja yri­tysko­htaisi­in lisäeläkejärjestelmiin.

    Suomen jär­jestelmän etu­na on tietysti kattavuus
    mut­ta muual­la val­tio ei voi puut­tua lisäeläkkeisi­in, kos­ka ne naut­ti­vat sopimusten tuo­maa perus­tus­lain suojaa.Niinpä Englan­nis­sa voi jäädä eläk­keelle vaik­ka 50-vuo­ti­aana, jos eläke­sopimus on sellainen.

    Englan­ti­lainen tut­ta­vani teki juuri täl­laisen tem­pun eli nos­ti viime kesänä eläk­er­a­hansa juuri ennen rom­ah­dus­ta ja elää nyt Uudessa-See­lan­nis­sa eläkeläisenä noil­la pääomilla.

  30. “Teo­ri­as­sa Suo­mi voi säätää huolto­suh­teen halu­a­mak­seen. Suo­mi voidaan nimit­täin muut­taa niin maa­han­muut­toys­täväl­lisek­si, että tänne alkaa muut­taa keskimääräistä suo­ma­laista tuot­tavu­ut­ta edustavia ”

    Väestö kas­vaa voimakkaasti, eri­tyis­es­ti työikäi­nen väestö, 2025 men­nessä ja työ­nan­ta­jil­la on jo nyt aika vapaat kädet tuo­da tänne uut­ta työvoimaa .

    En usko, että näil­lä vai­h­toe­hdoil­la ikään­ty­nen väestön työl­lisyys kas­va kuin nois­sa 8 euron orjatöissä

  31. Moi.
    Pari kommenttia.
    Minus­ta esi­tys siitä, että eläkeiän voisi vali­ta vapaam­min, jos eläke piene­nee on kaikin tavoin kan­nate­ta­va. Lisäk­si pidän hyvänä, että tiedostamme eläke­jär­jestelmämme ketjukir­jelu­on­teen, ja pyrilmme siitä pois rahas­toin­ti­astet­ta nos­ta­mal­la. Tämä tarkoit­taisi eläke­mak­su­jen korot­tamista, mieluiten nyt työssä ole­vien, sil­lä olisi selkäran­ga­ton­ta siirtää kus­tan­nuk­set taas tule­vien sukupolvien mak­set­tavak­si. Valitet­tavasti tämän suun­taisia avauk­sia en ole julkises­sa keskustelus­sa huomannut.

    Mut­ta tässä eläkeikäkysymyk­sessähän ei ole kyse eläke­jär­jestelmästä, vaan vero­ker­tymästä. läh­es kuo­li­aak­si vai­et­tu on se, että ker­tymää voidaan lisätä eläkeiän nos­tamisen sijaan vero­tus­ta, eri­tyis­es­ti vero­tuk­sen pro­gres­sio­ta, kiristämäl­lä. Nykyi­nen hal­li­tus tuskin täl­laista avaus­ta tekee. 

    Kysymyk­se­naset­telun pitäisi kuitenkin olla: Mak­satko enem­män vero­ja, vai teetkö pidem­pään työtä.

  32. Kork­man esit­ti tänään Hesaris­sa ihan hyvän pointin, että ammat­tili­it­to­ja tarvi­taan pitämään työn­tek­i­jöi­den puol­ta eläkeläis­ten äänestysvoimaa vas­taan. On ris­ki, että puolueet yrit­tävät hem­motel­la eläkeläisiä liikaa ja sor­tu­vat lyhytnäköisyyteen.

  33. Muu­tami­in kom­ment­tien kysymyk­si­in ja heit­toi­hin löy­tyy help­po vas­taus kuun­tele­mal­la sun­nun­tainen Radio Suomen Päämin­is­terin haas­tat­te­lu­tun­ti. Hyvä 57 min!

  34. “Kork­man esit­ti tänään Hesaris­sa ihan hyvän pointin, että ammat­tili­it­to­ja tarvi­taan pitämään työn­tek­i­jöi­den puol­ta eläkeläis­ten äänestysvoimaa vastaan”

    Myös Van­hanen ker­toi todel­lisen syyn eläkeiän nostoon.
    Nyt työ­markki­nat­uel­la ole­vat ikään­tyneet ovat olleet hyvä busi­neesko­hde, mut­ta ikälu­okkien vähen­tyessä busi­ness on kuihtumassa.

    Vanhnen ajaa taku­u­työtä eli työt­tömä­ki jääneelle iäkkäälle mak­se­taan työt­tömyysko­r­vauk­se­na 500 eutoa kuus­sa +8 euroa päivässä ja hänet työl­listävälle fir­malle tukea 1200–1500 euroa kuussa.
    Lisäk­si fir­ma saa pitää asi­akas­tu­lot eli onko parem­paa businessta ??

    Por­var­i­hal­li­tus ajaa uushu­u­to­laisu­ut­ta. Täy­tyy ihme­tel­lä vihre­itä, jot­ka estoit­ta kan­nat­ta­vat täl­laisia systeemeja ?

  35. Liian van­halle: Siis onko Van­hanen jos­sain ihan ääneen myön­tänyt tuon, että orjatyövoiman katoami­nen pelottaa?

    Siitä olen aivan samaa mieltä, että has­sua tai kuvot­tavaa, että vihreille orjatyö­malli näyt­tää sopi­van eri­no­mais­es­ti. Voin ihan fyy­sis­es­ti pahoin, kun ajat­te­len asi­aa ja tiedän, että mitään jär­jel­listä ännestys­vai­h­toe­htoa ei seu­raavis­sakaan eduskun­tavaaleis­sa tule kai olemaan.

  36. Ennen vuo­den 2005 eläkeu­ud­is­tus­ta yleinen eläkeikä
    oli toki 65 vuot­ta mut­ta oli a) työttömyyseläke
    b) yksilölli­nen varhaiseläke , c) yleinen varhen­net­tu van­hu­useläke ja d) val­ta­va joukko
    eri alo­jen eri­ty­isiä eläkeik­iä. Tosiallisesti
    sil­loinkin jääti­in alle 60 vuo­ti­aana eläkkeelle.

    PS. Jos halu­taan lisätä suo­ma­lais­ten työssäoloaikaa tulisi kiin­nit­tää enem­män huomio­ta työt­tömyy­den (esim koh­ta 10 %) hallintaan
    (tänä vuon­na menetetään työt­tömyy­den takia n. 240 000 tuhat­ta henkilö­työvuot­ta ) kuin eläkeiän nos­toon (yhden vuo­den eläkeiän nos­tol­la saadaan “pelastet­tua” korkein­taan 60 000 tuhat­ta henkilötyövuotta).

  37. “(tänä vuon­na menetetään työt­tömyy­den takia n. 240 000 tuhat­ta henkilö­työvuot­ta ) kuin eläkeiän nos­toon (yhden vuo­den eläkeiän nos­tol­la saadaan “pelastet­tua” korkein­taan 60 000 tuhat­ta henkilötyövuotta).”

    Nyky­muo­toinen työt­tömyys johtaa työvoiman tehot­tomaan käyt­töön . Jous­tavu­u­den lisäämi­nen ja irti­sanomisen helpot­ta­mi­nen ovat johta­neet katkok­si­in työssä.
    Kun Suomes­sa alkaa ja päät­tyy vuosit­tain n 800000 työ­suhdet­ta eli n 35 % työshteista niin se johtaa tehot­tomana työvoiman käyttöön.

    Yri­tyk­sen näkökul­mas­ta se paran­taa yri­tyk­sen kan­nat­tavu­ut­ta mut­ta kansan­talouden näkökul­mas­ta tuh­laa työtunteja.
    Työn pätkimi­nen näkyy työssäkäyn­ti­as­teen alenemisena

    Esim Tan­skan “jous­tavil­la ” työ­markki­noil­la vas­taavaa luku on 500000 työ­suhdet­ta eli suh­teessa pätkimi­nen on huo­mat­tavasti pienem­pi ja työssäkäyn­ti­aste korkeampi

  38. “Liian van­halle: Siis onko Van­hanen jos­sain ihan ääneen myön­tänyt tuon, että orjatyövoiman katoami­nen pelottaa?

    Siitä olen aivan samaa mieltä, että has­sua tai kuvot­tavaa, että vihreille orjatyö­malli näyt­tää sopi­van erinomaisesti”

    Kyseessähän on nykyi­nen malli, jota Cron­berg vahtii hal­li­tuk­sen kiin­tiö­naise­na, ei Van­hane enää uut­ta kek­si vana halu­aa laa­jen­taa mallin ikääntyneisiin

  39. Liian van­ha: Ok. No niin kauan kuin liit­toon kuu­luma­ton voi olla mak­samat­ta niitä työeläkkeitä, tai niin kauan kuin val­tio ei osal­lis­tu mak­sui­hin tipan ver­taa niin työ­markki­na­jär­jestöt saa­vat huseer­a­ta eläke­jär­jestelmän kanssa keskenään miten haluavat.

  40. Liian van­ha perusteli, että kos­ka työ­nan­ta­jat ja työl­nt­gek­i­jät mak­sa­vat eläke­mak­sut, ei kuu­lu val­ti­olle mitä he päät­tävät. Tämä päi­tisi, jos
    jokainen säästäisi oma­lle eläketililleen. Jos halu­aa pafrem­paa eläket­tä mak­saa enem­män. Nyt voidaan sopia, että paran­netaan eläkkeitä, mut­ta ei mak­se­ta enem­män, vaan siir­retään lasku las­ten mak­set­tavak­si sit­ten kun nämä tule­vat työikään.

    Näin on ainakin tähän asti menetel­ty. Suuret ikälu­okat poäät­tivät, että he mak­sa­vat omille van­hem­millee surkea­ta eläket­tä, mut­ta hei­dän lapsen­sa mak­sa­vat heille hyvää eläket­tä. Nyt kun mak­sur­f­a­siteus tulee suurten ikälu­okkien lap­sik­lle liian suurek­si, suuret ikälu­okat päät­tävuit helpot­taa sitä peien­tämäl­lä näi­den las­ten­sa eläkettä. 

    Sukupolvien välisen oikeu­den­mukaisu­u­den vuok­si tämä kuu­luu myös val­ti­olle ja äänestäjille.

  41. “Näin on ainakin tähän asti menetel­ty. Suuret ikälu­okat poäät­tivät, että he mak­sa­vat omille van­hem­millee surkea­ta eläket­tä, mut­ta hei­dän lapsen­sa mak­sa­vat heille hyvää eläkettä.”

    Nykyisen eläke­jär­jestelmän rak­en­si­vat 1800–1900-lukujen tait­teessa syn­tyneet, eivät suuret ikäluokat.
    Nämä luo­jat oli­vat myös ensim­mäisiä hyötyjiä,sillä ensim­mäi­nen eläk­keelle jäänyt vuon­na 1962 oli syn­tynyt 1887. Lisäk­si nämä van­hat ovat voineet jäädä eläk­keelle 55–60-vuoden iässä ja eläke on las­ket­tu kuten he oli­si­vat tehneet töitä 65-vuotiaaksi.

    Kun heille eläkekin las­ket­ti­in neljän viimeisen vuo­den kah­den parhaan mukaan niin eläket­tä kykeni manip­u­loimaan varsin hel­posti korkeammaksi

    Kun eläkein­dek­sikin suosi niin eläkeläi­nen sai muu­ta­mas­sa vuodessa eläket­tä enem­män kuin seu­raa­jansa palkkaa

    Kun eläke­mak­su­ja on mak­set­tu enem­män kuin on mak­set­tu itse eläke-etuuk­isia niin kyl­lä jokainen on mak­sanut myös omaa eläkettäkin.
    Kuten ker­roin, laskin oma­l­ta kohdal­tani mak­su­jen ja oletet­ta­van etu­u­den ja jäin kaikissa vai­h­toe­hdois­sa saama­puolelle, myäs 0‑korolla .

    On todel­la vahinko, etti aloitet­tu henkilöko­htaisil­la tileil­lä, nyt täl­laises­sa sys­tee­mis­sä eläk­er­a­hat voidaan varastaa.
    Kuten Paasilin­na jo 60-luvul­la paljasti

  42. “Ok. No niin kauan kuin liit­toon kuu­luma­ton voi olla mak­samat­ta niitä työeläkkeitä, tai niin kauan kuin val­tio ei osal­lis­tu mak­sui­hin tipan ver­taa niin työ­markki­na­jär­jestöt saa­vat huseer­a­ta eläke­jär­jestelmän kanssa keskenään miten haluavat.”

    Val­tio ei mak­sa yksi­ty­isiä työeläkkeitä vaan yksi­tyiset eläkeyhtiöt.
    Val­tio mak­saa vain virkami­esten­sä eläkkeitä, 

    Sopimus­po­h­jaise­na jär­jestelmä olisikin henkilöko­htainen, mut­ta edel­lyt­täisi, että ne jot­ka eivät säästä eläkepäiviään varten viedään tallin taakse kun eivät kykene työhön eikä rahaa ole.

  43. Aivan aluk­si, voisit­teko kom­men­toi­jat ja myös OS kiin­nit­tää pikkasen huomio­ta oikeinkir­joituk­seen. Joskus joutuu ihan miet­timään, mis­tä ihmi­nen puhuu. Kaik­ki ihmiset eivät osaa kokon­aisu­ud­es­ta heti kek­siä kaikkea epä­selvää kirjoituksista.
    Pyytäisin jotain viisas­ta esit­tämään seu­raa­van laskel­man: yksilö menee 27 vuo­ti­aana töi­hin ja aloi­tus­palk­ka olkoon esim. 2000 euroa. Palk­ka nousee esim. 5 % vuosit­tain. Ihmi­nen läh­tee eläk­keelle 63 v:na. Miten pitkän ajan hänen ja työ­nan­ta­jan mak­sama eläke kat­taa? Joskus kuulin radiosta,ettei kan­nat­taisi kauheasti puhua mak­se­tu­ista eläkkeistä.

  44. En osaa kor­ja­ta suo­raan omaa jut­tuani, mut­ta tarkoitin tietysti hlön ja työ­nan­ta­jan mak­samia eläke­mak­su­ja ja niiden kat­tavu­ut­ta sit­ten myöhemmin.

  45. Eläkea­sia menee jo vale­hteluk­si. EVA:n Toim­i­tusjo­hta­ja Six­ten Kork­man sanoi, että muual­la Pohjo­is­mais­sa eläkeikä on 65 vuotta.

    Ruotsin eläkeikä on 61 vuot­ta palka­nsaa­jille (tjän­ste­pen­sion):.
    http://www.ppm.nu/OrdlistaPensionalder.html

    Taku­ueläket­tä eli kansaneläket­ta alkaa saa­maan 65 vuotiaana:
    http://www.spv.se/Hem/Pensionsskola/allman_pension.htm

    Vihreät vaikenevat koko asi­as­ta ODEa lukuunottamatta?

  46. Kuu­luthan sinäkin Ode oikeas­t­aan suuri­in ikälu­okki­in, kos­ka vuon­na 1951 syn­tyi läh­es 100.000 las­ta eli vain vähän vähem­män kuin suurim­pana sik­iämisvuon­na 1947.

    Mitä tulee mei­dän van­hempiemme eläkkeisi­in, niin he sai­vat parem­man eläk­keen kuin me koskaan tulemme saa­maan. Oma isäni teki samaa työtä kuin minäkin. Kuitenkin koko eläkeaikansa hän sai suurem­paa eläket­tä kuin mitä palkkani oli( mökin vin­til­lä ole­vat van­hat “veroka­len­ter­it” sen aukot­tomasti todistavat). 

    Eläke määräy­tyi viimeis­ten vuosien mukaan niin, että huomioon otet­ti­in vain neljä parasta(uran huip­ul­la). Lisäk­si eläke oli kun­nan virkamiehillä 66% palka­s­ta ja eläk­keelle pääsi 60-vuo­ti­aana. Kun inflaa­tio oli kova ja eläk­keet sidot­tu indek­si­in, nousi eläke palkko­ja nopeammin.

  47. “Eläke määräy­tyi viimeis­ten vuosien mukaan niin, että huomioon otet­ti­in vain neljä parasta(uran huipulla”

    Itse asi­as­sa se oli kah­den parhaan keskiar­vo eikä siitä tehty mitään lasken­nal­lisia vähen­nyk­siä kuten nyt . Tuloa oli help­po manip­u­loi­da ylitöil­lä ja eri­laisil­la lisillä.
    Lisäk­si indek­si oli edullinen.

    Syteemiä leikat­ti­in ensim­mäisen ker­ran 80-luvun puo­livälis­sä juuri syys­tä, että eläke kasvoi suurem­mak­si kuin vas­taa­vat palkat muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Suuret ikälu­okat oli­vat val­las­sa 90-luvun alus­sa kun eläkkeitä sit­ten leikat­ti­in rajusti.

    Eläket­tä heiken­net­ti­in edelleen eri­laisil­la vähen­nyk­sil­lä ja lasken­ta muut­tui 10 vuo­den jak­sok­si, jol­loin manipuoloin­ti ei ollet enää mahdollista.

    Eläkeikä nousi 65-vuoteen,muta perälau­ta alkoi heti vuo­taa maat­alouden ja virkami­esten osalta.

    Odel­la taitaa olla poli­it­ti­nen demen­tia, kun täl­laiset asi­at ovat unohtuneet

  48. “Eläkea­sia menee jo vale­hteluk­si. EVA:n Toim­i­tusjo­hta­ja Six­ten Kork­man sanoi, että muual­la Pohjo­is­mais­sa eläkeikä on 65 vuotta.”

    Eli­it­ti pistää pani­ikissa jo omiaan.
    ETK ver­tailukelpois­t­en luku­jen mukaan Suomes­sa jäädään eläk­keelle 61-vuo­ti­aana, Ruot­sis­sa 62-vuo­ti­aana, Tan­skas­sa 59,2 vuo­ti­aana ja Nor­jas­sa 60,5 vuotiaana.

  49. “Eläke määräy­tyi viimeis­ten vuosien mukaan niin, että huomioon otet­ti­in vain neljä parasta(uran huipulla”

    Uno­h­tui , että työeläk­keen päälle tuli kansaneläke. Se leikat­ti­in pois vas­ta 90-luvun puolivälissä,leikkaajana taas suuret ikäluokat

  50. Vale­htelus­ta hyvä esimerk­ki on Liian van­ha ja Evert The NeveR­est. Lienevätkö eliittiä.

    Eev­er­tille tiedok­si, tjän­ste­pen­sion on ekstrahyvää yleisen eläk­keen päälle. Ruot­sis­sa eläke­mak­su­is­sa ja eläk­keessä on ollut tulokat­to, yli 38000 euron vuosi­t­u­loista ei tien­aa yleistä eläket­tä (eli mainit­tu tjän­ste­pen­sion tulee mukaan kuvioon). Yleinen eläke on taas osit­tain rahas­toi­va, tulopan­su­u­nista tai rahas­toidus­ta pre­emiepan­su­u­nista saa ottaa siivun (25% ylöspäin) 61 ikävuodes­ta ylöspäin. Eläk­keen taso taas riip­puu mak­se­tun siivun koos­ta. Mitä aikaisem­min aloit­taa ja mitä isom­man siivun ottaa, sitä pienem­mäk­si kuukausieläke jää. 61 vuo­den ikära­ja on vähän teo­reet­ti­nen, kos­ka vas­ta 1954 syn­tyneet ovat ehti­neet itse säästää oman tulo- ja pre­emiepan­su­unin­sa. Sitä van­hem­mat taas saa­vat kom­pen­soivaa lisäeläket­tä, mut­ta vas­ta 65-vuotiaina.

  51. “Vale­htelus­ta hyvä esimerk­ki on Liian van­ha ja Evert The NeveR­est. Lienevätkö eliittiä.”

    Kuitenkin Ruot­si ilmoit­taa, että Ruot­sis­sa eläköidytään 62 ‑vuo­ti­aana. Var­maan Ruotsin val­tio valehtelee ? 

    Tämä on siis toteu­tunut eläköi­tymi­nen ei mikään teoreettinen

    Ruot­sis­sa on myös yleisessä eläk­keessä eläkekat­to eli tuo tulokat­to tarkoit­taa myöskin mak­simieläket­tä, minkä voi saada.
    Sijoi­tus­si­don­nainen osu­us on n 20 % ja se voi paran­taa eläkkettä

  52. Erikoista tuos­sa uudessa eläketyöryh­mässä on, että Vihreät/Cronberg/Työministeriö työn­net­ti­in syr­jään valmistelusta ??
    Ilmeis­es­ti keski­tys­lerin var­ti­jaa ei työhön tarvita ?

  53. Eikö kukaan osaa vas­ta­ta kysymyk­seeni? Kysymyk­sessä oli kai nor­maalin ihmisen itse ja työn anta­jan mak­saman eläke­mak­sun riit­tävyys ihmiselle esim. 20 vuo­den eläkkeeseen?

  54. Miva: riip­puu inflaa­tios­ta, sääste­ty­ille eläke­varoille mak­se­tu­ista koroista ja eläke­ta­sos­ta. Lisäk­si sit­ten indeksin leikkaamis­es­ta — nos­te­taanko eläkkeitä inflaa­tion vai palkkata­son tahti­in vai niiden väliltä.

    Eli töis­sä ollaan 36 vuot­ta ja palkat nou­se­vat 5 % vuodessa. Jos inflaa­tio on 3 %, varoille mak­set­tu korko 5 %, eläk­keen taso 60 % palka­s­ta ja eläke­mak­su 21 % brut­topalka­s­ta, niin eläket­tä riit­tää vähän yli 15 vuodek­si — jos eläke seu­raa inflaa­tio­ta. Jos eläke seu­raa palkkata­soa, rahat lop­pu­vat kak­si vuot­ta aikaisemmin.

    Miehet ovat keskimäärin 20,4 vuot­ta eläk­keel­lä, naiset 24,5 vuot­ta. edel­lä olevil­la ole­tuk­sil­la ja 50%-50%-indeksillä miesten pitäisi lait­taa eläkkeisi­in 29 % brut­to­tu­loista, nais­ten 35 %.

    Seu­raa­va kysymys.

  55. “Miehet ovat keskimäärin 20,4 vuot­ta eläk­keel­lä, naiset 24,5 vuot­ta. edel­lä olevil­la ole­tuk­sil­la ja 50%-50%-indeksillä miesten pitäisi lait­taa eläkkeisi­in 29 % brut­to­tu­loista, nais­ten 35 %”

    Eläke­mak­su­ja mak­se­taan Suomes­sa n 33 % palkkasummasta.
    Ver­tailun vuok­si Sak­sas­sa 36 %, Ruot­sis­sa 34 %, Hol­lan­nis­sa, jol­la on suurin rahas­toin­ti­aste Euroopas­sa 32 %

  56. 33% TyEL-mak­sui­hin täl­lähetkel­lä ei kyl­lä pidä paikkaansa, kun työ­tun­nin omakus­tan­nek­er­roinkin on “vain” 1,4.

    HUOM! Tiedok­si: se ei ole enää TEL, vaan TyEL, laki muut­tui 2007.

    Tähän Oden kom­pro­mis­si­in voisi lisätä Sylvesterin eläkepomminpurkajaiset:
    1. tupakan vero­tus­ta tiputet­taisi­in 50%
    2. nuus­ka sal­lit­taisi­in täysin vapaak­si (tosin EU:lla voisi olla tähän jotain sanomista).

    Eli ei lähde­tä pakol­la leikkaa­maan eläket­tä, vaan annetaan ihmis­ten omas­ta vapaas­ta tah­dos­ta leika­ta elinikään­sä. Näin kaik­ki ovat tyytyväisiä!

  57. ETK:n sivuil­ta löy­tyy, näyt­tää tämän tiedon läh­teenä ole­van OECD

    “Nimi:Eläkemaksutaso yhdek­sässä Euroopan maas­sa vuon­na 2005
    Tek­i­jät: Mika Vid­lund ja Jar­na Bach-Oth­man (toim.)
    Sar­ja: Raport­te­ja 2008:3″

  58. Olisko tuo­hon las­ket­tu mukaan työkyvyttömyyseläkkeet? 

    Kaikkien etu­jär­jestö­jen lukui­hin kan­nat­taa aina suh­tau­tua ter­veen skep­tis­es­ti, kos­ka ne val­i­taan aina sopi­vasti tuke­maan omaa asiaansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.