Arabianrannan pysäköintikaava pöydältä. Kun maanalainen pysäköinti on niin kallista, alueen jokseenkin viimeisessä kaavassa halutaan sallia pysäköintipaikkojen rakentaminen maan päälle. Listan mukaan kannen alle rakennetut pysäköintipaikat maksaisivat 46 000 euroa kappaleelta. par4kkipaikat tungetaan Flooran aukiolle tai sen laitamille. Siitä piti tulla viihtyisä pikkutori, jonne oli suunniteltu myös asukkaiden yhteistila. Aukiosta jää jotain vielä jäljelle, mutta ei tuollainen pysäköintialueen reuna tietenkään mikään viihtyisä Piazza enää ole.
Asia on lievästi sanottuna hankala. Alueelle on suunniteltu sosiaalista asuntotuotantoa, HITAS-talo sekä HOAS:n asuntola. Autopaikkojen rakentaminen tekee asunnoista niin kalliit, etteivät ne mahdu ARA:n rajoihin. Pysäköintinormi on laitettu sen verran tiukaksi, että alueella on pysäköintipaikoista pulaa. Tällä blogillakin joku ilman paikkaa jäänyt on siitä nurissut.
Paikkojen ylikysyntä johtuu tietysti siitä, että tuollaisia kymmenien tuhansien eurojen paikkoja jaetaan ilmaiseksi. Jos niitä ei pakkomyytäisi asuntojen yhteydessä, paikat riittäisivät hyvin. Koko alueen pysäköintipolitiikkaa on kuitenkin vaikea muuttaa viimeisessä kaavassa. Tietysti voisi ajatella, että se HOAS:n tontti normitettaisiin toisin ja ARA-tontista tehtäisiin autoton. Sinne otettaisiin asukkaita siten, että nämä tietävät, ettei alueelle saa autopaikkaa kuin lähellä olevasta pysäköintilaitoksesta vuokraten (Vuokraus ei tule näitä nykykaavan mukaisia maanalaisia paikkoja kalliimmaksi) .
Blogilla nurissut on siinä tietysti oikeassa, että jos hän on maksanut asunnostaan sen mitä muutkin ja toiset saavat käytännössä ilmaiseksi autopaikan, jota ilman hän jää, ei se tietenkään ole oikein. Taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksessä pitäisi vaatia, että paikat huutokaupataan kerran vuodessa. Ne, jotka eivät saa paikkaa, saavat hyödykseen yhtiövastikkeen kautta paikoista maksetut hinnat. Tai siis maksaisivat toisten pysäköinnistä vähän vähemmän kuin nyt, sillä tuskin huutopaikkahinta kuitenkaan kustannuksia vastaavalle 250 euron kuukaudessa tasolle yltäisi.
Pysäköinti on kyllä yksi kaupunkisuunnittelun syöpä. Kävin tänään luennoimassa Hervannassa. Alue koostuu kerrostaloista ja autojen varastointikentistä. Miljööstä tulee kolho, kun talojen välissä ei ole kuin autoja. Jo senkin takia pysäköinti kannattaa sijoittaa maan alle, vaikka se vähän maksaakin.
==============
Lauttasaaressa Vattuniemen länsirannassa veneiden säilytyspaikkana oleva alue muutetaan asuinkäyttöön ja ranta puistoksi, jolloin yhteys rantaa pitkin avautuu kaikille. Rakennusoikeus lisääntyy yli tuhannelle neliöllä, mistä kiinteistövirasto laskuttanee maanomistajaa kaavoitushyödystä. Vaikuttaa kannatettavalta.
Kun noista autopaikkanormeista tuli puhe, tässä kaavassa autopaikkanormi olisi kaksi autoa omakotilaoa kohden ja kerrostalon osalta yksi autopaikka/90 k-m2. Autopaikat eivät saaneet olla pihalla, vaa ne oli mitä ilmeisimmin sijoitettava autotalliin; myös maan alle sai laittaa.
==============
Degerön kartanon lähialueilla Pikku-Sarvastonlahden rannalla kaavaa lähinnä ajantasaistetaan. Vaikuttaa sekin harmittomalta.
==============
Liikennesuunnittelupäällikkö esittelee ohjelmaa ”Liikkuminen ja liikenne hallinnassa, visio pääkaupunkiseudulle 2015, Strategisten kärkihankkeiden päivitys”. En saanut siitä oikein otetta. Saako joku?
==============
Koko esityslistan saa nähtäväkseen tästä.
Minusta vaikuttaisi erinomaiselta rukata pysäköintimääräystä HOAS:in osalta (1 paikka / perheasunto tai vaikka täysin autoton) sekä tehdä valmistuvasta HITAS-asumisesta autotonta. Mutta suostuvatko muut puolueet tähän? Pitäisikö rukata joku kompromissiesitys tämän ja täyden parkkipaikkarakentamisen välille?
Kaupungin äveriäimmillä paikoillakaan (Eiran – Hernesaaren nurkilla) ei muka ole varaa sijoittaa parkkipaikkoja ja venesäilytystä rakennettuihin tiloihin. Paitsi että pysäköintinormit ovat vieraantuneet todellisuudesta, niin on myös se, että autojen ja veneiden varastointi ei saisi omistajille maksaa mitään.
Minusta kaikki se , mitä etukäteen tietää mistäkin jutusta on ihan jees. HOAS jees. ARA:sta en tiedä. Toisaalta tuntuu, että aika monella nykyisellä opiskelijallakin on auto. Tämä ei ole tietoa vaan ajattelua.
Ylipäätänsä olen sitä mieltä, että kaikkea voi tehdä, kunhan mahdollisille ostajille kerrotaan, missä mennään. Olisi varmaan hyvä rakentaa jonnekin kerrankin yksi lähiö, missä lähimmät autopaikat olisivat muutaman kilometrin päässä tahi pysäköintilaitoksessa vuokraan 250 euroa/kk. Tälläistä testiä odotan mielenkiinnolla. Puhumattakaan, että läheltä saisi paikan 40000 euron maksulla. Jotenkin nämä vaihtoehdot tuntuvat DI:n käsityksen mukaan aika vaikeilta. Toivotan OS:lle parasta menestystä valitsemallaan tiellä. Lähes kaikki, ainakin yksityiset, autot Kuusakoskelle. Kyllä vihreillä on todella paljon työtä.
En tätä autoilijoiden logiikkaa ymmärrä. Siis, että autopaikasta tulee kallis, jos sitä ei ole pakko ostaa, mutta se on ihan oikean hintainen, jos sen ostaminen on pakollista. Kyllä 40 000 euron autopaikka maksaa 40 000 euroa silloinkin, kun asuntoa ei saa ostaa ostamatta autopaikkaa.
”Taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksessä pitäisi vaatia, että paikat huutokaupataan kerran vuodessa. Ne, jotka eivät saa paikkaa, saavat hyödykseen yhtiövastikkeen kautta paikoista maksetut hinnat.”
Kaiken kaikkiaan voisi olla säännös, joka pakottaa arvioimaan kerran vuodessa, halutaanko muutaman autopaikan vuoksi varata piha muutamalle taloyhtiön asukkaalle. Kun autot veisivät vain tilan, mutta ne ovat ahtaalla pihalla paloturvallisuusriski ja esimerkiksi tähän aikaan vuodesta pihalle/ kotiin tulee likaa ja lisäksi putket syöpyvät ja pihakaivot täyttyvät valumajätteillä mikrohiukkasista puhumattakaan.
”Pysäköinti on kyllä yksi kaupunkisuunnittelun syöpä.”
Niin todella on, tutavani asuivat jonkin aikaa Kirkiisiassa. Siellä oli kuulemma kivaa, kun autot eivät häirinneet ja oli varaa ostaa palveluita.
”En tätä autoilijoiden logiikkaa ymmärrä.”
Se on suoraviivaista logiikkaa. Ostan vain asunnon, johon kuuluu parkkipaikka. Maksan asunnosta, en parkkipaikasta. Parkkipaikka on siis ilmainen.
Mitä tuohon murheenkryyniin tulee, silmämääräisesti nuo pysäköintialueet voidaan suureksi osaksi korvata tekemällä toiselle puolelle Toukolonkatua vinopysäköintipaikat. Bonuksena nämä vievät vähemmän tilaa, koska sisäänajo on kulkuväylältä ja liikenne rauhoittuu peruuttavien autojen vuoksi.
Jos leveys ei riitä, niin tehdään Toukolankadusta yksisuuntainen (koillisesta lounaaseen). Jos ei edellenkään riitä, niin lainataan leveyttä vastapäisestä tontista, se on kuitenkin HKR:n varikko eli tämä on kaupungin sisäinen asia. KSV voisi myös soittaa HKR:lle ja kysyä tarvitsevatko he koko tonttia.
Tuo liikenteenhallinta vaikutta ihan hyvältä, varsinkin se kohta ”pienistä innovaatioista”. Varsinkin joukkoliikenteen sujuvuus on pitkälti kiinni yksityiskohdista, optimaaliset pysäkinvälit, suojateiden sijoittelu, valoetuudet, jne. On näille tilaa autopuolellakin, ne taksikuskien pienet visiot vaan tuppaa olemaan parin kymmenen miljoonan eritasoliittymiä. Joka tapauksessa, jos tämä tarkoittaa että kaupunki investoi liikennesuunnitteluun, jopa järjestää suunnittelukilpailuja, niin hyvä.
Osmo:
”En tätä autoilijoiden logiikkaa ymmärrä. Siis, että autopaikasta tulee kallis, jos sitä ei ole pakko ostaa, mutta se on ihan oikean hintainen, jos sen ostaminen on pakollista. Kyllä 40 000 euron autopaikka maksaa 40 000 euroa silloinkin, kun asuntoa ei saa ostaa ostamatta autopaikkaa.”
Missä, milloin ja millä tavalla olet ajanut maksullisia pyöräparkkeja kerrostaloihin?
Teemu K:lle
Jokaisella taloyhtiöllä on jo nyt oikeus noin tehdä halutessaan. Kaavoittaja ei pakota yhtään minkäänlaisiin ratkaisuihin pyörien säilyttämisen suhteen.
Useimmat taloyhtiöt tuntuvatkin ottaneen melko säästäväisen kannan pyörien säilyttämiseen: ulkotiloissa tarjotaan halvimman mallin pyörätelineitä ja sisä-säilytyksenä toimii joku pitkien rappusten päässä oleva pommisuoja joka on pitänyt aikoinaan silloisten määräysten mukaan rakentaa.
Tämä ei toki ole kovin optimaalista varsinkaan talvipyöräilijöiden kannalta, ja voi olla että jos taloyhtiö päättäiosi tarjota lämmintä maantasalla olevaa tilaa maksullisena, sille olisi jopa käyttäjiä.
Laskien 1m^2 per pyörä (pystysäilytys), 2000e/m^2 hinta (kantakaupungissa varastotila) ja 6% tuotto, tuolle tulisi hintaa 10e/kk. Itse saattaisin tuon hyvinkin maksaa, jos vaihtoehtona olisi sateessa säilytys.
Käytännössä kuitenkin maksajia olisi varmaan melko vähän ja hallinnoinnista tulee kuluja, joten taloyhtiöt tarjoavat yleensä huonompia tiloja mutta ilmaiseksi. Niihin sitten tietysti varastoituu romupyöriä aivan samaan tapaan kuin romuautoja katujen varsille.
Oleellinen ero tässä on (kustannusten suuruusluokan lisäksi), että kukaan ei pakota taloyhtiöitä moiseen käytökseen.
Osmo:
“En tätä autoilijoiden logiikkaa ymmärrä. Siis, että autopaikasta tulee kallis, jos sitä ei ole pakko ostaa, mutta se on ihan oikean hintainen, jos sen ostaminen on pakollista. Kyllä 40 000 euron autopaikka maksaa 40 000 euroa silloinkin, kun asuntoa ei saa ostaa ostamatta autopaikkaa.”
No autoilijoiden logiikka on varmaan se, että jos kaikki joutuvat rakentamaan autopaikan, vaikka eivät sellaista arvostakkaan 40 k verran, niin heille jää autopaikkoja käyttöön halvemmalla. Tämä on muita kohtaan aika epäreilua, mutta kyllähän autoilijoiden suhteellinen asema muuhun väestöön heikkenee, jos kaikkien ei ole pakko subventoida heidän pysäköintiään.
Nykyisin korkeisiin kerrostaloihin pitää käsittääkseni rakentaa hissit. Miksi maanrajassa asuvien pitää maksaa hisseistä ja niiden huollosta, kun eivät hissejä edes käytä? Milloin Osmo puuttuu tähän epäkohtaan?
Björk, jos oletamme, että autopaikkoja rakennetaan normin takia x kappaletta joka tapauksessa ja pakon edessä, niin silloin tuo käsitys subventoinnista kyllä pätee. Autoilijat saavat ilmaista rahaa autottomilta. Pitäisikin päästä siihen, että rakennusliikkeet saavat itse veikata, kuinka monta paikkaa menee kaupaksi, jos niiden hinta on irrotettu asuntojen hinnoista. Veikkaan Osmon tavoin, että määrä olisi paljon pienempi kuin nykyään – ainakin jos ne paikat hinnoitellaan vaihtoehtoiskustannukset huomioiden.
Teemu K:lle:
1) Yleensä omistusasunnoissa asunnot eri kerroksissa ovat erihintaisia, yleensä ylemmissä kalliimpia, jos talossa on hissi ja päinvaston, jos ei ole. Jos alemman kerroksen asukas onnistuisi äänestämään hissit pois, hän äänestäisi todennäköisesti samalla itselleen kalliimman asunnon.
2) Ainakin siitä alemman kerroksen asunnosta tulisi kalliimpi, jos ylemmät kerrokset jätettäisiin kokonaan rakentamatta ja tontti- ja perustuskustannus sälytettäisiin vain alimmille kerroksille.
Sen sijaan jos alueelle ei tulisi autoja, autottomat saisivat paitsi halvemmat asunnot, miellyttävämmän ja turvallisemman ympäristön ja vielä paremman joukkoliikenteenkin.
Arto Tukiainen: Olen täsmälleen samaa mieltä. Minustakaan autoilijoiden ei pitäisi pystyä siirtämään vapaiden valintojensa kustannuksia muille.
Kommentoin siksi, että Osmoa ihmetytti, että autoilijat vastustavat tällaista muutosta. Tässähän ei ole mitään ihmettelemistä. Tottakai autoilijat haluavat itselleen etuja muiden kustannuksella.
Teemu K: Uudiskohteessahan alakerroksissa asujat eivät maksa hissistä yhtään mitään. Hissin rakentaminen on epäreilua ainoastaan silloin, kun yhtiökokouksessa pakotetaan kaikki osakkeiden omistajat osallistumaan hissin rakennuskustannuksiin. Tällöin ylemmät kerrokset hyötyvät alempien kustannuksella. Tämä epäkohta pitäisikin poistaa pikimmiten.
”Pysäköinti on kyllä yksi kaupunkisuunnittelun syöpä. Kävin tänään luennoimassa Hervannassa. Alue koostuu kerrostaloista ja autojen varastointikentistä. Miljööstä tulee kolho, kun talojen välissä ei ole kuin autoja. Jo senkin takia pysäköinti kannattaa sijoittaa maan alle, vaikka se vähän maksaakin.”
Vääntäkääpä nyt joku oikein rautalangasta minulle, että miksi pysäköintitalo ei kannata? Tarkoitan todellista pysäköintitaloa eikä mitään 3-4 kerroksista pikku pömpeliä.
Muuten olen sitä mieltä, että tynkäysi on jakettava rantaan mitä pikemmin.
Nuo väitteet 40 tuhannen euron hintaisista pysäköintipaikoista vaikuttavat suuresti liioitelluilta. Luolan rakentaminen kohtuullisen hyvään kallioperään on halvempaa kuin maan päälle rakennettava tila. Kalliorakentamisessa tosin on kehittynyt hintakupla runsaiden julkisten hankkeiden seurauksena. Todelliset rakennuskustannukset pysäköintitalosta tai luolasta ovat enintään 10-15000 euroa paikkaa kohti. Kaikki loppu on spekulointia. Toisin sanoen uusien talojen autopaikkaosakkeetkin myydään voitolla, ehkä pienemmällä kuin asunnoissa, mutta varsinaisesti asuntojen myynnistä autopaikkoja ei subventoida.
Erityisesti ilmaispysäköinnissä jurppii romuvarastoilmiö. Koska esimerkiksi asukaspysäköinti on nykyrahassa käytännössä ilmaista, kadut täyttyvät romuautoista ja vievät paikan niiltä, jotka sitä paikkaa ihan oikeasti tarvitsisivat. Romuautolla tarkoitan niitä käyttämättömiä autoja, jotka paljastuvat keväällä lumien sulettua.
Ajattelin perustaa Helsingin alueen varastopalvelu Oy:n. Autottomat taloudet lunastavat osakkeen asukaspysäköintitunnusta vastaan, joita korvamerkitään yhtiön pilkkahinnalla ostamille isokoppisille pakettiautoille. Aina kun joku erehtyy poistumaan autollaan, niin yhtiömme valtaa paikan varastopakettiautollaan. Pian meillä on kattava pienvarastoverkosto, josta saa vuokrata pienvarastotilaa eri tarkoituksiin (esim. muuton ajaksi).
Liikeideaani saattaa uhata tuloillaan oleva tieliikennelain muutos, joka koskettaa kadut täyttäviä romuautoja. Toisaalta pitämällä varastopakettiautot rekisterissä yhtiöllämme saattaa silti olla käytössään Helsingin ydinalueiden halvimmat varastotilat, jonka sijoittumisjoustavuus on omaa luokkaansa ja jonka osakkaat tulevat nauttimaan vakaasta osinkotuotosta vuosi toisensa jälkeen.
Shakeemin idea on loistava. Tosin kontin (tai mahdollisesti useammankin, tätä ei ole ihan tarkasti määritelty) sijoittamisen kadulle maksaa 50 euroa viikossa. Pakettiauton vakuutus- ym. kulut huomioiden kontit voisivat olla tehokkaampi ratkaisu.
”Rakennusoikeus lisääntyy yli tuhannelle neliöllä, mistä kiinteistövirasto laskuttanee maanomistajaa kaavoitushyödystä. Vaikuttaa kannatettavalta.”
Kaavoitushyöty = 1000m2 x 3000e = 3 000 000e?
Miksi alun perin tuollainen pysäköintipaikkakiintiö on asetettu? Varmastikin siksi, etteivät autopaikattomien halpis-kiinteistöjen asukkien autot olisi naapurien pihoilla ja tienvarsilla muiden riesana.
Jos ne autot ilmaispaikkojen puutteessa pysäköidään laittomasti pihoilla ja tienvarsille, niin tähän on olemassa ratkaisu ja sitä kutsutaan pysäköinninvalvonnaksi. Ei edes maksa mitään, parkkipirkko on tunnetusti niitä harvoja viranomaisia jotka todistettavasti tienaa palkkansa.
Se on hauskaa miten vihreiden kanta valvontaan muuttuu niin totaalisesti kun puhutaan pysäköinninvalvonnasta vs. huumepoliisista.
Yleensä huumekontrollin kriitikot, tunnetuin taitaa olla ituhippijulkaisu The Economist, sillä ettei se toimi. Eli se ei vähennä ongelmia. En nyt heti keksi mitään syytä olettaa että pysäköinninvalvonta ei toimi.
”Listan mukaan kannen alle rakennetut pysäköintipaikat maksaisivat 46 000 euroa kappaleelta.”
Onko tuo ihan oikeasti tosi? Melko uskottavien lähteiden mukaan asuntorakentamisen rakennuskustannukset ovat n. 1500e/m2. Näin laskien parkkipaikan hinta olisi max. 15 000 euroa kpl.
Kjr, noin kymmenenen kerran, parkkihalliin tarvitaan myös väylät joilla autot ajaa sisään ja ulos, vaihtaa kerroksesta toiseen, hissit ja portaat jotta ihmiset pääsee pois hallista, jne. Per auto tilaa menee ehkä jotain 30 – 40 neliötä, eli yksiön verran. Kadunvarsipysäköinti on tilatehokkuudeltaan parempaa, mutta kun sen kadun varteen esim. seitsenkerroksisilla asuintaloilla mahtuu noin yksi autopaikka per kymmenen asuntoa.
Hyvä tpyyluoma. Säästit minut kommentilta
Tpyyluomalle:
Noh, eipä pysäköinninvalvonta tunnu sekään toimivan.
Hesarissa oli jokin aikaa sitten juttu, jossa toimittajat olivat pysäköineet autoja pitkin poikin väärin kantakaupungissa. Olivat sentään pitäytyneet pysäköimästä jalkakäytäville, pelastusteille, invalidipaikoille ja porttikonkien eteen, mikä tämäkin täällä on tuiki tavallista. Eli ilman maksua olivat auton jättäneet sinänsä laillisille paikoille.
Loppulaskelma oli, että se kannatti. Sakkojen mahdollisuus on niin pieni, että riskinotto kannattaa. Pitkällä aikavälillä jää taatusti voitolle, vaikka huonolla tuurilla pari täysosumaa tulisikin parissa päivässä.
Nyt tietysti voi Tpyyluoma ruveta saivartelemaan, että pysäköinnin valvonta toimisi, jos resursseja olisi enemmän.
Tähän totean, että toimisi se huumevalvontakin varmasti jos resurssit moninkertaistettaisiin.
Lisään vielä tähän pysäköinninvalvonnan ”toimivuuteen”, että kantakaupungin ulkopuolella se ei toimi sitäkään vähää.
Täällä meidän esikaupunkialueella autot voivat olla suojatien edessä lasten koulureitillä, pelastusteillä ym. juuri niin kauan kunnes joku valveutunut ja tarpeeksi suivaantunut kansalainen kaivaa kännykkänsä ja soittaa pysäköinninvalvontaan.
Sieltä sitten tulevat, jos tulevat… Käytännössä voi vain toivoa, että poliisi ajaa muissa tehtävissä ohi ja reagoi vaarallisesti olevaan autoon.
Parasta on rivikansalaisen pitää jotain työkaluja, paperia ja kynä mukanaan ja vedellä naarmuja kylkeen sekä laittaa tappouhkaus pyyhkijään. Ei sitten todennäköisesti enää juuri siihen kohtaan pysäköi.
Uhkauksia voi kotona jo printata valmiiksi ja pitää ulkoiluvaatteiden taskussa, jotta välttää huomiota herättävän kirjoittelun kadun varressa.
Tässä työkaluvinkki!
http://www.liikelahjat.fi/index.php?haku=leatherman&gclid=CMWg7pLmopkCFRWRZgod7zeUqQ
Pysäköinninvalvonta toimisi, mikäli kaupunki palkkaisi lisää valvojia, joka toisi kaupungille enemmän tuloja kuin menoja, mutta tätä autopuolue ei halunnut, koska autopuolue tahtoo pitää pysäköinnin ilmaisena.
5 § (13.6.2003/515)
Yllytys
Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.
Pekka,
Mene nyt ensiksi tekemäään se rikos… Sitten voit uikuttaa poliisille, että Elina Osmon blogilta yllytti. Katsotaan sitten!
Rikos pitää ollut tapahtunut, jotta rikoksesta yllyttämisestä voidaan tuomita.
Huumorintaju ei ole kiellettyä!
Elina, Salovaara sanoi sen olennaisen. Lisään että jos meillä olisi lainsäädäntö joka sallii yksityisen pysäköinninvalvonnan, niin kaikkein järkevintä olisi että kaupunki vuokraisi huutokauppaamalla julkiset parkkipaikat kilpaileville yrityksille.
Näin pysäköinnin hinta määräytyisi markkinoilla, olisi yrittäjän intressissä laittaa hinta sellaiseksi että paikkoja on vähän mutta kuitenkin aina joitakin vapaana ja valvoa tätä. Jos naapurikorttelissa olisi kilpailevan yrittäjä niin ei syntyisi monopolihinnoittelua. Autoilijat hyötyisivät kun auton saisi korvausta vastaan helposti parkkiin, kaupunki taas saisi tuloja.