Päästökauppa toisi oudon tilanteen

Jor­ma Ollila (Shell) näyt­tää sanoneen, että päästökaup­pa on hiilid­iok­sidi­vero­ja parem­pi tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Hesarin uutis­es­ta ei saanut selvää perusteista. Vaikut­ti siltä, että hän luot­taa enem­män päästökau­pan kohdis­tu­miseen eri sek­tor­eille tas­a­puolis­es­ti, mikä on taloudel­lisen tehokku­u­den edel­ly­tys. Hiiliv­eron suun­taamises­sa poli­itikot saat­ta­vat olla herkkiä lob­bauk­selle ja vihaiselle kansalaismielipiteelle

Jos tietäisimme tarkkaan hiilid­iok­sidipäästö­jen hin­ta­jous­ton tarkkaan — mikä päästö­ta­so vas­taisi mitäkin vero­ta­soa, olisi sama kumpaa käyt­täisimme. Jos tavoit­telisimme päästömäärää q1 ja tätä vas­taisi vero­ta­so t1, olisi aivan sama, ase­tam­meko päästöille veron t1 vai kaup­paam­meko päästäoikeuk­sia määrän q1, jol­loin päästöoikeu­den hin­ta aset­tuu tasolle t1.

Ero syn­tyy, jos ere­hdymme arvios­sa. Vero­ma­llis­sa vero(hinta) pysyy kiin­teänä ja määrä sopeu­tuu, päästökau­pas­sa määrä pysyy vakiona ja hin­ta sopeu­tuu; nousee, jos päästöt pyrkivät kas­va­maan liian suurik­si, ja las­kee, jos päästöt ovat jäämässä tavoit­teen alle.

Jos käyt­töön ote­taan päästökaup­pa ja jos se toimii täy­del­lis­es­ti ja jos kau­pat­ta­va kiin­tiö on niin pieni, että päästöoikeuk­sille tulee korkea hin­ta, syn­tyy tilanne, jos­sa eri osa­puo­lil­la voi olla nikot­telemista: yksit­täiset uhrauk­set päästö­jen vähen­tämisek­si ovat hyödyt­tömiä. Merk­i­tys­tä on vain sil­lä, mille tasolle päästöoikeuk­sien määrä asete­taan. Jos päästöoikeudet ovat kalli­ita niin että ne tosi­asi­as­sa säätelevät päästö­jen määrää, kaik­ki päästöoikeudet tiul­laan kaikissa olo­suhteis­sa käyttämään.

Jos siis Mat­ti­nen siir­tyy öljyläm­mi­tyk­ses­tä maaläm­pöön, päästöoikeuk­sia vapau­tuu muiden käytet­täväk­si. Kokon­ais­päästö­jen määrä ei laske, mut­ta päästöoikeuk­sien hin­ta las­kee mar­gin­aalis­es­ti. Mat­tisen altru­is­mista hyö­tyvät suurim­mat saas­tut­ta­jat halvemp­ina päästöoikeuksina.

Niin­pä ei kan­nat­taisi enää mak­saa ylimääräistä tuulisähköstä, vaan käyt­tää rahat siihen, että ostaa päästöoikeuk­sia markki­noil­ta ja tuhoaa ne.

33 vastausta artikkeliin “Päästökauppa toisi oudon tilanteen”

  1. Nyt en kyl­lä täysin ymmär­rä Oden ajatuk­sen­juok­sua. Päästökau­pas­sa­han — mikäli kat­to on asetet­tu tarpeek­si tiukak­si — tavoite saavute­taan ja markki­nat vain jaka­vat taakan tehokkaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Veron ongel­mana on aina se, että se on joko liian suuri tai liian pieni: sen seu­rauk­se­na päästöjä aiheutuu joko liian paljon (ilmas­ton­muu­tos karkaa käsistä) tai liian vähän (hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa ovat suurem­mat kuin olisi opti­maalises­sa mallissa).

    Tot­ta kai Mat­tiselle on hyödyk­si vai­h­taa öljys­tä maaläm­pöön: hän säästää tässä tukut­tain rahaa! Tämä sik­si, ettei hänen tarvitse ostaa (toki mutkan kaut­ta, kos­ka ener­giay­htiö ne han­kki­nee) päästöoikeuk­sia niin paljon. Mikä tässä on altru­is­tista? Miten cap-and-trade ‑mallis­sa ylipäätään voi olla altru­isti­nen muuten kuin osta­mal­la itse oikeuk­sia ja jät­tämäl­lä ne käyttämättä?

    Suurel­la mie­lenki­in­nol­la luk­isin Oden opti­maalisen ratkaisumallin. Mil­lainen olisi se vero­ma­lli, joka olisi parem­pi kuin oikeal­la taval­la mitoitet­tu cap-and-trade (jon­ka tuo­tot vielä ideaal­i­ti­lanteessa jaet­taisi­in tasan kaikille maail­man ihmisille globaali­na perustulona).

  2. Juk­ka Jon­ni­nen ymmärf­si min­ut väärin. Kun sanoin, että päästökaup­pa tuot­taa oudon tilanteen, en tarkoit­tanut, että se olisi muu­toin huono. Halusin vain sanoa, että tilanne on uusi, kun altru­isti­nen ilmas­ton­suo­jelu kään­tyy hyödyt­tömäk­si luku­unot­ta­ma­ta tuo­ta päästöoikeuk­sien ostoa pois markki­noil­ta. Mat­tisen kan­nat­taa vai­h­taa läm­mi­tys­muo­toa vain, jos se kan­nat­taa hänelle taloudellisesti.

    Pidä päästökaup­paa ylivoimais­es­ti parhaana keinona suo­jel­la ilmas­toa. Se sisältää taloudel­lisen riskin koko kansan­taloudelle, jos oikeuk­sien hin­ta ampaisee taivaisi­in ja sopeu­tu­mis­es­ta tulee liian rankkaa, muta tämä on vain teo­ri­aa. Kyl­lä siitä hin­ta­jous­tostakin joatein tiede­tään ja lisäk­si, poli­itikot kyl­lä laske­vat (valitet­tavasti) lisä oikeuk­sian markki­noille, jos hin­ta uhkaa riistäy­tyä lamauttavaksi)

  3. Esitin tämän argu­mentin muis­taak­seni blo­gisi kom­menteis­sa toises­sa muo­dos­sa jo aiem­min. Eli se, että investoin­nit päästö­jen vähen­tämisek­si alen­ta­vat päästö­jen hin­to­ja ja siten tekevät kan­nat­tavak­si odotel­la josko joku muu tek­isi ne investoin­nit jot­ta itse ei tarvitsisi. 

    Muis­taak­seni esi­tit (Tai joku esit­ti) sil­loin, että päästöoikeuk­sien määrää voitaisi­in heti seu­raaval­la kaudel­la vähen­tää, jos hin­ta lask­isi jonkun tietyn rajan ala­puolelle. Tämä kuitenkin vas­taisi efek­ti­ivis­es­ti sitä, että hiilid­iok­sidille olisi sen rajan suu­ru­inen vero ja päälle tulisi päästökauppa.

  4. OS:
    “Halusin vain sanoa, että tilanne on uusi, kun altru­isti­nen ilmas­ton­suo­jelu kään­tyy hyödyt­tömäk­si luku­unot­ta­ma­ta tuo­ta päästöoikeuk­sien ostoa pois markkinoilta.”

    Minus­ta tämä on erit­täin kan­natet­ta­va asia. Olisin hyvin huolis­sani, jos pal­lon tule­vaisu­us las­ket­taisi­in ihmis­ten altru­is­min varaan. Ihmiskun­nan aikaisem­mat näytöt laa­jamit­taises­sa altru­is­mis­sa kun ovat kovin heikot.

  5. Niim­pä; poli­tikot laske­vat lisää oikeuk­sia markki­noille jos hin­ta nousee liiak­si. Näin­hän se toimii.
    Minä pidän päästökaup­paa täysin kier­outuneena jär­jestelmänä mil­lä todel­li­nen ilmas­ton suo­jelu vesitetään. Niin kauan kuin päästökau­pan kaltainen keinot­telusys­tee­mi on ole­mas­sa lail­lis­es­ti on jok­seenkin turhaa puhua ilmas­ton suojelusta.
    Ensim­mäi­nen askel todel­liseen ilmas­ton suo­jelu­un on päästökau­pan täy­delli­nen globaali poistaminen.

  6. Osmo, eikö tuos­sa cap and trade ‑vai­h­toe­hdos­sa altru­isti­nen ilmas­ton­suo­jelu toimisi itse asi­as­sa parem­min kuin nykyään? Altru­isti voisi nimeno­maan ostaa markki­noil­ta pois päästöoikeuk­sia ja näin pienen­tää ilmake­hän hiilid­iok­sid­i­taakkaa suo­raan val­tioiden päät­tämien kiin­tiöi­den alapuolelle. 

    Nykyi­nen altru­istin vai­h­toe­hto ostaa tuulivoimaa on paljon heikom­pi vaiku­tus­muo­to sik­si, että se vaikut­taa hiilid­iok­sidipäästöi­hin vain välillisesti.

    En ihan ymmär­rä, miten muu­tos voisi heiken­tää altru­istin tilan­net­ta vaikut­taa ympäristöön. 

    Cap and trade ‑vai­h­toe­hdon päästöoikeuk­sien ostamista voi ver­ra­ta met­sän­suo­jelus­sa siihen, että altru­isti ostaa met­sää ja antaa sen kas­vaa ja aarnioitua; tai lahjoit­taa rahaa luon­non­suo­jelu­jär­jestölle, joka näin tekee.

  7. Jatke­taan vielä yhdel­lä lisäkom­men­til­la: Tuo itse asi­as­sa osoit­taa cap and traden yhden lisä­vahvu­u­den ver­rat­tuna veroon. Verossa kaik­ki vaikut­ta­mi­nen päästö­ta­soon on käytän­nössä pakko tehdä poli­it­tisen pros­essin kaut­ta. Sen sijaan cap and trade ‑vai­h­toe­hdos­sa yksilöt, joiden mielestä kiin­tiö on liian suuri voivat itse pienen­tää sitä omil­la rahoillaan.

  8. Tiedemies:
    “Eli se, että investoin­nit päästö­jen vähen­tämisek­si alen­ta­vat päästö­jen hin­to­ja ja siten tekevät kan­nat­tavak­si odotel­la josko joku muu tek­isi ne investoin­nit jot­ta itse ei tarvitsisi.”

    Tuo ovi toimii kumpaankin suuntaan.

    Jos joku muu tekee investoin­te­ja jot­ka käyt­tävät päästöoikeuk­sia, niiden hin­ta kohoaa -> kan­nat­taa investoi­da jo tänään vaikkei vält­tämät­tä tarvi

  9. Tiedemies:
    Esitin tämän argu­mentin muis­taak­seni blo­gisi kom­menteis­sa toises­sa muo­dos­sa jo aiem­min. Eli se, että investoin­nit päästö­jen vähen­tämisek­si alen­ta­vat päästö­jen hin­to­ja ja siten tekevät kan­nat­tavak­si odotel­la josko joku muu tek­isi ne investoin­nit jot­ta itse ei tarvitsisi.

    Päästökau­pas­ta on tarkoi­tus tul­la globaalia ja päästöille sama hin­ta koko maail­mas­sa. Sil­loin yksit­täi­nen investoin­ti, ei oma eikä naa­purin, vaiku­ta siihen päästön hin­taan juuri mitään. Ei siis kan­na­ta jäädä odot­tele­maan naa­purin toimia eikä pelätä, että omat toimet söi­sivät hin­to­jen alen­e­misen kaut­ta oman kannattavuutensa. 

    Tiedemiehen pelkäämä mekanis­mi olisi täyt­tä tot­ta, jos hillit­sisimme päästökau­pal­la yksit­täisen jär­ven ravinnekuormaa.

  10. Kyl­lähän sitä veroakin voi muut­taa, esimerkik­si niin että määritel­lään päästövähen­nyspolku, ja vuosit­tain joko nos­te­taan tai las­ke­taan veroa sen mukaan ollaanko yli vai ali toteu­tu­man. Ver­rat­tuna päästökau­pan, jär­jestelmä on hitaampi reagoimaan. Toisaal­ta se on ennustet­tavampi, jota voi pitää hyvänä asiana, eikä altis speku­lati­ivisille hin­nan­muu­tok­sille ja muille markkinahäiriöille.

    Veron puoles­ta puhuu myös se, että peri­aat­teessa se olisi helpom­pi toteut­taa ilman että koko maail­ma on mukana, esim. OECD tai EU ‑alueel­la. Hiilivuo­to voitaisi­in tor­jua aset­ta­mal­la veron suu­ru­inen tul­li tuon­ti­tavaroille ja toisaal­ta vapaut­ta­mal­la vien­ti veros­ta. Tämän toteut­ta­mi­nen päästökau­pas­sa olisi vaikeam­paa, tul­lien pitäisi liikkua markki­nahin­to­jen mukaan.

    Päästökau­pan etu taas on peri­aat­teessa se että voidaan ostaa päästövähen­nyk­siä esim. met­sän­suo­jelul­la. Aja­tus on kau­nis, mut­ta käytän­nössä han­kkei­den jot­ka tehtäisi­in joka tapauk­ses­sa erot­ta­mi­nen tuil­la aikaansaaduista on hyvin vaikeaa, eli tämä johtaa korruptioon.

  11. Sylvesteri, itse asi­as­sa ei toi­mi kos­ka päästöoikeudet eivät ole pysyviä vaan ne joutuu osta­maan jokaisek­si vuodek­si ker­ral­laan. Suurin osa päästöjä tuot­tavista investoin­neista tuot­taa jatku­van päästö­taakan, ei kertapäästötaakkaa.

  12. Osmo kir­joit­ti:
    “Jos siis Mat­ti­nen siir­tyy öljyläm­mi­tyk­ses­tä maaläm­pöön, päästöoikeuk­sia vapau­tuu muiden käytet­täväk­si. Kokon­ais­päästö­jen määrä ei laske, mut­ta päästöoikeuk­sien hin­ta las­kee mar­gin­aalis­es­ti. Mat­tisen altru­is­mista hyö­tyvät suurim­mat saas­tut­ta­jat halvemp­ina päästöoikeuksina.”

    Muuten hyvä esimerk­ki, mut­ta todel­lisu­us on tois­in­päin: Öljyläm­mi­tys ei ole päästökau­pan piiris­sä, mut­ta maaläm­mön ener­gian­lähde (sähkö) on.
    Vihreät usein uno­hta­vat ajaes­saan sähkön­hin­nan korot­tamista, että useim­mat var­teenotet­ta­vat uudet pien­talo­jen läm­mi­tys­muodot (läm­pöpump­pupo­h­jaiset) ovat nekin yksi sähköläm­mi­tyk­sen muo­to. Päästökaup­pa ja sähköveron korot­ta­mi­nen siten hidas­ta­vat siir­tymistä pois kiin­teistö­jen öljyläm­mi­tyk­ses­tä. (polt­to­laitok­set joutu­vat päästökau­pan piiri­in vas­ta 20 MW tehos­ta alka­en, ja Suomes­sa ei liene yhtään öljyläm­mit­teistä kiin­teistöä, joka olisi lähel­läkään tuota)

    1. Tiedän, ettei öljy ole päästäkau­pan piiris­sä vielä Hah­mot­te­len tässä sitä todel­lisu­ut­ta, joka odot­taa, jos päästökaup­pa laa­jen­netaan maail­man­laa­juisek­si. Sil­loin ei ole mitään järkeä ilmaisek­si jaet­tavis­sa oikeuk­sis­sa eikä joidenkin päästö­jen rajaamises­sa ulkopuolelle.

  13. Las­ke­taanko muuten altru­is­mik­si, jos minä tuhoan jotain resurssia, jot­ta se ei ole muiden käytet­tävis­sä? Minus­ta ei, vaan se vaikut­taa lähin­nä äärim­mäisen itsekkäältä toiminnalta.

    Jos ilmas­ton saas­tut­ta­mi­nen on resurssi, niin miten tämän resurssin tuhoami­nen olisi jotenkin altruistista?

  14. AB:
    “Las­ke­taanko muuten altru­is­mik­si, jos minä tuhoan jotain resurssia, jot­ta se ei ole muiden käytet­tävis­sä? Minus­ta ei, vaan se vaikut­taa lähin­nä äärim­mäisen itsekkäältä toiminnalta.”

    Palataan­pa aikaan, jol­loin ihmis­ten orju­ut­ta­mi­nen oli lail­lista. Täl­löin henkilö, joka osti markki­noil­ta orjan pelkästään vapaut­taak­seen hänet, tuhosi resursse­ja. Hän ei siis mielestäsi toimin­ut altru­is­tis­es­ti, vaan äärim­mäisen itsekkäästi?

  15. Art­turi Björk:
    “Las­ke­taanko muuten altru­is­mik­si, jos minä tuhoan jotain resurssia, jot­ta se ei ole muiden käytet­tävis­sä? Minus­ta ei, vaan se vaikut­taa lähin­nä äärim­mäisen itsekkäältä toiminnalta.

    Jos ilmas­ton saas­tut­ta­mi­nen on resurssi, niin miten tämän resurssin tuhoami­nen olisi jotenkin altruistista?”

    Peri­aat­teessa oon sun kanssa samaa mieltä: mikäli tiedet­täisi­in var­masti, mikä on tur­valli­nen raja päästöille ja raja asetet­taisi­in tähän, olisi tuo kiin­tiöi­den käyt­tämät­tä jät­tämi­nen resurssien tuhoamista.

    Mut­ta kun todel­lisu­us on mon­imutkaisem­pi: kukaan ei tiedä, mis­sä menee se raja, jos­ta ei ole enää palu­u­ta. Siis raja, jos­sa palaute­mekanis­mit päästävät ilmas­ton­muu­tok­sen val­loilleen ilman mah­dol­lisu­ut­ta estää tai hidas­taa sitä. Täl­löin noiden kiin­tiöi­den tuhoami­nen on altru­is­tista: siinä yksit­täi­nen ihmi­nen mak­saa omas­ta pus­sis­taan, jot­ta ihmiskun­nan selviämis­mah­dol­lisu­udet paranisivat.

  16. En nyt ymmär­rä, mihin Osmon päästökaup­paop­ti­mis­mi perus­tuu. Jos media on välit­tänyt edes suun­nilleen oikeaa kuvaa, niin hiilivähen­nyk­sistä ei voi­da puhua, eli track record on tois­taisek­si heikko. Ja sit­ten Osmo sanoo tuos­sa yllä, että jos vähen­nys­ten hin­ta uhkaa nous­ta korkeak­si, myön­netään (valitet­tavasti) lisää päästöoikeuk­sia. Vero­ma­llis­sa täl­lainen venkoilu olisi toden­näköis­es­ti vaikeam­paa: kun vero rap­sah­taa, sen vaiku­tuk­set pitää ainakin kom­pen­soi­da jotain kier­toti­etä, ei itse päästövähenys­mekanis­mia käyttäen.

    Noista tpyy­lu­o­man mainit­semista hiil­i­t­ulleista on ollut paljon puhet­ta ainakin brit­tien lehdis­tössä. En ole kuul­lut hyviä vas­taväit­teitä, var­maan sel­l­aisi­akin on.

    1. Jos hiiliv­ero­ma­llis­sa päästöt jäävät suurem­mik­si kuin las­ket­ti­in, ne jäävät. Tässä suh­teessa se vas­taa tilan­net­ta, jos­sa päästökau­paan kohdal­la las­ke­taan liik­keelle lisää päästöoikeuk­sia, jos vähen­tämi­nen osoit­tau­tuu liian vaikeaksi.

      Vuosi 2008 oli ensim­mäi­nen päästökaup­pavu­osi, joten voi olla liian aikaista arvioi­da sen tulok­sia. Sil­lä har­joit­telu­jak­sol­la päästöoikeuk­sia oli jaet­tu niin paljon, että niiden arvo las­ki nol­laan. EU-tasol­la päästöt ovat laske­neet vuodes­ta 1990. Vain Suomen kaltai­sis­sa “ongel­mat pitää ratkaista muual­la” ‑mais­sa ne ovaty yhä lisääntyneet.

  17. Jon­ni­nen:
    Björk uno­htaa jälleen ker­ran, että kolikol­la on myös kään­töpuoli. Jät­tämäl­lä käyt­tämät­tä osta­maansa päästöoikeut­ta, yksilö ei pelkästään tuhoa resurssia nimeltään ‘ilmake­hän saas­tut­ta­mi­nen’ vaan samal­la hän myös estää resurssin ‘puh­das ilmake­hä’ tuhoutumista.

    1. Se ei ollut varsi­nainen päästökaup­pavai­he vaan har­joit­telu­vai­he. Päästöoikeuk­sia oli tar­jol­la niin paljon, etteivät ne voineet edes teo­ri­as­sa vähen­tää kysyntää.

  18. “orma Ollila (Shell) näyt­tää sanoneen, että päästökaup­pa on hiilid­iok­sidi­vero­ja parem­pi tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Hesarin uutis­es­ta ei saanut selvää perusteista. 

    Jos tavoit­telisimme päästömäärää q1 ja tätä vas­taisi vero­ta­so t1, olisi aivan sama, ase­tam­meko päästöille veron t1 vai kaup­paam­meko päästäoikeuk­sia määrän q1, jol­loin päästöoikeu­den hin­ta aset­tuu tasolle t1.”

    Mitä minä olen päästökau­pas­ta ymmärtänyt noi­ta päästöoikeuk­sia on lähin­nä jaet­tu eikä myy­ty(?) Sekä täl­läi­nen päästökaup­pa, että CO2-vero voivat oikeil­la para­me­treil­la kuten sanoit johtaa samaan hin­ta- ja päästö­ta­soon, mut­ta eikä näin toteutetus­sa päästökau­pas­sa ener­giay­htiöi­den tuloslaskel­man viimeiselle riv­ille jää mil­jarde­ja rahaa, joka hiilid­iok­sidia verotet­taes­sa olisi val­tioiden kas­sas­sa? Jos on näin, niin lie­nee erit­täin help­po ymmärtää, mik­si ener­giay­htiöt lämpimästi suosit­tel­e­vat päästökaup­pa­mallia vero­tuk­sen sijaan.

  19. Se, että päästöoikeuk­sia oli liikaa ensim­mäisel­lä kaudel­la selvisi kyl­lä vas­ta jälkikä­teen. Alus­sa niin virkamiehet, poli­itikot kuin markki­nat oli­vat sitä mieltä, että oikeuk­sia ei ole liikaa.

  20. Ja niin kauan kun poli­itikot laske­vat uusia päästöoikeuk­sia liik­keelle jos hin­ta uhkaa nous­ta liiak­si, päästökaup­pa redu­soituu huonos­ti säädet­täväk­si ja huonos­ti ennustet­tavak­si päästöveroksi, joka vielä pahim­mil­laan ram­paute­taan jaka­mal­la päästöoikeuk­sia ilmaiseksi.

  21. tcrown:
    “päästöveroksi, joka vielä pahim­mil­laan ram­paute­taan jaka­mal­la päästöoikeuk­sia ilmaiseksi”

    Mut­ta kun tuo onneton päästökaup­pa on vain Euroopan murhe, niin hiilivuo­to Kiinaan vain pahenisi, jos teol­lisu­us ei saisi päästöoikeuk­sia ilmaisek­si. Jos päästökaup­pa olisi maail­man­laa­juinen tilanne olisi tietysti toinen, mut­ta kun kuun­telee Kiinan ja Int­ian puhei­ta, ei liene toivoa mis­tään todel­la maail­man­laa­juis­es­ta mekanismista.

  22. “Jor­ma Ollila (Shell) näyt­tää sanoneen, että päästökaup­pa on hiilid­iok­sidi­vero­ja parem­pi tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Hesarin uutis­es­ta ei saanut selvää perusteista. 

    Jos tavoit­telisimme päästömäärää q1 ja tätä vas­taisi vero­ta­so t1, olisi aivan sama, ase­tam­meko päästöille veron t1 vai kaup­paam­meko päästäoikeuk­sia määrän q1, jol­loin päästöoikeu­den hin­ta aset­tuu tasolle t1.”

    Ainakin min­ulle on jäänyt käsi­tys, että niitä päästöoikeuk­sia on lähin­nä jaet­tu, ei myy­ty(?) Tässäkin tapauk­ses­sa voi toki olla q1:n ver­ran päästöoikeuk­sia markki­noil­la hin­taan t1, mut­ta raha­sum­ma q1*t1 menee ener­giay­htiöi­den, ei val­tioiden kas­saan. Min­un on hyvinkin help­po uskoa, että tässä tapauk­ses­sa Shell ja kump­pan­it suosit­tel­e­vat päästökaup­paa vero­tuk­sen sijasta.

  23. Hiiliv­ero­ma­llin puoles­ta puhuu muu­ta­ma argumentti:
    — Päästökaup­pa on merk­i­tyk­setön­tä jos hiilivuo­to­ja ei tuki­ta. Hiiliv­eron voi toteut­taa paikallisesti.
    — Päästökau­pas­sa hin­ta voi heilahdel­la rajusti. Osmo esit­ti yllä, että ongel­ma ei ole niin paha, jos päästökaup­pa on globaalia, mutta:
    — Se ei ole globaalia
    — Vaik­ka se olisi globaalia, hin­ta voisi silti heilua rajusti (vrt. öljy)
    — Hiiliv­eroa voidaan kiristää asteit­tan sitä mukaa kun investoin­te­ja tehdään. Tämä tekee jo tehdy­istä päästöjä vähen­tävistä investoin­neista entistä kan­nat­tavampia. Hiiliv­ero voidaan säätää sel­l­aiselle tra­jek­to­ri­alle kuin halutaan
    — Päästöoikeuk­sien määrä on hitaasti säädet­tävis­sä. Voidaan tietysti perus­taa “Päästöoikeuskaup­pa”, jos­ta oikeuk­sia huu­tokau­pataan päivit­täin, mut­ta tässä hallinnoin­ti on paljon kalli­im­paa. Hiiliv­eron säätämi­nen on hal­paa ja yksinkertaista

    Hiiliv­eroa vas­taan puhuu se, että se on altis poli­tikoin­nille, mut­ta tämä argu­ment­ti ei ole kovin vah­va, kos­ka sama pätee päästökaup­paan niin kauan kun se ei ole globaalia.

    Hiiliv­eroa vas­taan puhuu myös se, että hiiliv­ero antaa jälleen yhden tekosyyn laa­jen­taa val­tion meno­ja. Tämä ei tietenkään hait­taa kaikkia ja kaikkial­la, mut­ta veroa saate­taan sit­ten vas­tus­taa sik­si, että se on “regres­si­ivi­nen”, kun se on kaikille sama.

  24. Tiedemies: Mik­si hiilivuo­to ei olisi aivan yhtä merkit­tävää verossa kuin päästökaupassakin?

    “Päästökau­pas­sa hin­ta voi heilahdel­la rajusti.”

    Mik­si tämä on paha asia? Kyl­lähän muidenkin raa­ka-ainei­den hin­nat heilu­vat rajusti, kun kysyn­tä ja tar­jon­ta muut­tuvat. On hyvä, että hin­nat reagoi­vat näi­hin muutoksiin.

    “Hiiliv­eroa voidaan kiristää asteit­tan sitä mukaa kun investoin­te­ja tehdään.”

    Mik­si päästöoikeuk­sia ei voi­da vähen­tää ihan samal­la tavalla?

    “Hiiliv­ero voidaan säätää sel­l­aiselle tra­jek­to­ri­alle kuin halutaan”

    Mik­si päästöoikeuk­sien määrää ei voitaisi säätää sel­l­aiselle tra­jek­to­rille kuin halutaan?

    “Päästöoikeuk­sien määrä on hitaasti säädettävissä.”

    Mik­si päästöoikeuk­sien määrä olisi sen hitaam­min säädet­tävis­sä kuin verokaan. Päästöoikeuk­si­a­han myy­dään pörssis­sä, jos­ta niitä voi ostaa pois välit­tömästi, kun päätös niiden vähen­tämis­es­tä tehdään. Uusia päästöoikeuk­sia taas voidaan luo­da tyhjästä ja myy­dä pörssis­sä yhtä nopeasti.

    “Voidaan tietysti perus­taa “Päästöoikeuskaup­pa”, jos­ta oikeuk­sia huu­tokau­pataan päivit­täin, mut­ta tässä hallinnoin­ti on paljon kalliimpaa.”

    Mil­lä perus­teel­la tämän hallinnoin­ti olisi kalli­im­paa kuin veron hallinnoin­ti? Mil­lä perus­teel­la tämä hin­ta olisi merkit­tävä ver­rat­tuna päästökau­pan dynaamisu­ud­es­ta saavutet­tavi­in etu­i­hin verrattuna?

  25. Mik­si hiilivuo­to ei olisi aivan yhtä merkit­tävää verossa kuin päästökaupassakin?

    Päästökau­pas­sa hiilivuo­to johtaa päästöoikeu­den hin­nan laskemiseen ja siten yhden tahon “hiilivuo­to” hyödyt­tää mui­ta päästö­jen aiheut­ta­jia tehden hei­dän päästön­sä halvem­mik­si. Hiilivuo­to siis “kom­pen­soi” itsen­sä niille, joil­ta ei vuo­da. Verossa täl­laista kom­pen­saa­tio­ta ei tule.

    “Päästökau­pas­sa hin­ta voi heilahdel­la rajusti.”

    Mik­si tämä on paha asia? Kyl­lähän muidenkin raa­ka-ainei­den hin­nat heilu­vat rajusti, kun kysyn­tä ja tar­jon­ta muut­tuvat. On hyvä, että hin­nat reagoi­vat näi­hin muutoksiin.

    Raa­ka-ainei­denkin hin­nan heilahte­lut saa­vat aikaan sen, että kohtu­ullisen paljon rahaa menee eri­laisi­in johdan­naisi­in, joil­la suo­jaudu­taan hin­nan­vai­htelul­ta. Tämä on ei-toiv­ot­tavaa, mut­ta väistämätön­tä sil­loin kun on puhe oikeista, eikä “kon­struoiduista” hyödykkeistä. Se ei ole sen toiv­ot­tavam­paaa hiilipäästö­jen kohdal­la, mut­ta se ei myöskään ole vält­tämätön­tä. Ennustet­tavu­us on investoin­tien kannal­ta hyvä asia.

    “Hiiliv­eroa voidaan kiristää asteit­tan sitä mukaa kun investoin­te­ja tehdään.”

    Mik­si päästöoikeuk­sia ei voi­da vähen­tää ihan samal­la tavalla?

    Päästöoikeuk­sis­sa tieto siitä, että vähen­nyk­set tehdään sit­ten, kun investoin­nit on tehty, johtaa siihen, ettei investoin­te­ja ehkä tehdä riit­tävästi. Päästöoikeuk­sien mit­toit­ta­jien pitäisi tun­tea paljon parem­min investoi­jien pref­er­enssit saadak­seen aikaan oikean kannustinvaikutuksen. 

    “Hiiliv­ero voidaan säätää sel­l­aiselle tra­jek­to­ri­alle kuin halutaan”

    Mik­si päästöoikeuk­sien määrää ei voitaisi säätää sel­l­aiselle tra­jek­to­rille kuin halu­taan?

    Voidaan, joten tämä argu­ment­ti ei ole kovin vah­va. Mut­ta jos päästöoikeu­den hin­ta­jous­toa ei tun­neta, tämän vaiku­tus­ta investoin­tei­hin ja investoi­jat itsekään eivät sitä vält­tämät­tä tiedä. Tästä seu­raa se, että on mah­dol­lista että päästöoikeuk­sien väärä mitoit­ta­mi­nen joko vähen­tää investoin­te­ja (kun niitä on liikaa ja hin­ta on alhainen) tai pakot­taa sopeu­tu­maan liian nopeasti ja syn­nytt­tää ylikysyn­nän investoin­neille. Verol­la tämä vaiku­tus on täysin ennustet­ta­va, päästökau­pal­la ei.

    “Päästöoikeuk­sien määrä on hitaasti säädettävissä.”

    Mik­si päästöoikeuk­sien määrä olisi sen hitaam­min säädet­tävis­sä kuin verokaan.

    Peri­aat­teessa ei, mut­ta jot­ta päästöoikeuk­sia saadaan liik­keelle, ne täy­tyy jakaa, eli pitää olla joku kana­va “päästö­mar­ket­ti” tms. jos­ta päästöjä voi ostaa sil­loin, kun niitä myön­netään. Tämä pros­es­si vie aikaa. Veronko­ro­tuk­sen voi lait­taa voimaan vaik­ka samana päivänä. Voi oikeu­denkin laskea liik­keelle, mut­ta sitä varten pitää olla jakelukana­va ja se on kallis hallinnoida.

    “Voidaan tietysti perus­taa “Päästöoikeuskaup­pa”, jos­ta oikeuk­sia huu­tokau­pataan päivit­täin, mut­ta tässä hallinnoin­ti on paljon kalliimpaa.”

    Mil­lä perus­teel­la tämän hallinnoin­ti olisi kalli­im­paa kuin veron hallinnoin­ti? Mil­lä perus­teel­la tämä hin­ta olisi merkit­tävä ver­rat­tuna päästökau­pan dynaamisu­ud­es­ta saavutet­tavi­in etu­i­hin verrattuna?

    Hallinnoin­ti on kalli­im­paa, kos­ka vero­jen keräämiseen on jo kana­vat. Täy­tyy luo­da mekanis­mi, jon­ka kaut­ta päästöoikeuk­sia las­ke­taan liik­keelle. Hin­ta on merkit­tävä ainakin aluk­si, mut­ta toki kun jär­jestelmä on luo­tu, ei ole mitään syytä, etteikö se olisi edulli­nen hallinnoi­da sen jälkeen.

    En varsi­nais­es­ti vas­tus­ta päästökaup­paa. Se vain ei ole täy­delli­nen, kuin ei ole verokaan. Kum­mas­sakin on omat hyvät ja huonot puolen­sa, mut­ta päästökau­pas­sa on täl­lä het­kel­lä minus­ta enem­män kom­pas­tuskiviä ja riskejä.

    Itse kan­natan kyl­lä päästökaup­paa kun­han jär­jestelmästä saadaan globaali ja päästöoikeuk­sille toimi­va markki­na­paik­ka, ja var­muus siitä, ettei päästöoikeuk­sien jakoa käytetä poli­it­tisen vaiku­tus­val­lan välineinä, vaan ne huu­tokau­pataan kaik­ki. Ilmainen jakami­nen on pelkkää rosvousta. 

    Siihen asti päästöjä pitää jotenkin hillitä ja mielestäni vero olisi paras keino tähän. Vero voidaan sit­ten pikkuhil­jaa kor­va­ta globaalil­la päästökau­pal­la. EU:ssa ei ehkä kan­na­ta vai­h­taa veroon, mut­ta luulen, että esimerkik­si Kiinan on helpom­pi ensin ottaa hiiliv­ero käyt­töön kuin pistää pystyyn päästökauppaa.

  26. Suomes­sa­han oikeas­t­aan on jo hiiliv­ero, nimit­täin ben­saverot ja muiden vas­taavien polt­toainei­den verot. Autoveroakin on uud­is­tet­tu hiilipäästö­jen näkökul­mas­ta. Eli tässä ei tarvitse puhua aivan kuin olisi kyse jostain täysin uud­es­ta asi­as­ta, jota vas­ta suun­nitel­laan. (Kun esim. Kanadan Brit­tiläisessä Kolumbi­as­sa laitet­ti­in muu­ta­man pros­entin lisävero ben­salle, sitä main­os­tet­ti­in vihreänä hiiliverona.)

  27. Liit­tyen tuo­hon hallinnoin­nin kalleu­teen ja yksinker­taisu­u­teen Jef­frey Sachs sanoi: “Hav­ing a lot of peo­ple engi­neer finan­cial instru­ments for car­bon when there are much more direct ways to do this strikes me as not real­ly a great investment.”

    Ja päästöoikeuk­sien hin­to­jen vai­htelus­ta saati­in hyvä esimerk­ki tuona “har­joit­telu­aikana” 2005–2007: “In May 2006, when sev­er­al coun­tries revealed reg­istries indi­cat­ing that their indus­tries had been allo­cat­ed more allowances than they could use, trad­ing prices crashed from about €30/ton to €10/ton, and (after an ini­tial slight recov­ery) declined fur­ther to €4 in Jan­u­ary 2007 and below €1 in Feb­ru­ary 2007, reach­ing an all time low of €0.03 at the begin­ning of Decem­ber 2007.” Tämä nyt on aika äärim­mäi­nen tapaus, mut­ta täl­laiset hin­tavai­hte­lut eivät tee bis­nek­sen suun­nit­telus­ta kovin helppoa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/European_Union_Emission_Trading_Scheme

  28. Tiedemies: “kohtu­ullisen paljon rahaa menee eri­laisi­in johdannaisiin”

    Oon tosi ihmeis­säni, että sin­ul­la on tietoa siitä, miten suuret kus­tan­nuk­set johdan­naiskau­pas­sa on. (Siis miten paljon työtä johdan­naisien suun­nit­telu­un ja niil­lä kau­pan käyn­ti­in menee.) Epäilen edelleen, että nämä kus­tan­nuk­set on tosi pieniä ver­rat­tuna päästökau­pan dynaamisu­ud­es­ta saatu­un hyötyyn.

    “Päästöoikeuk­sis­sa tieto siitä, että vähen­nyk­set tehdään sit­ten, kun investoin­nit on tehty, johtaa siihen, ettei investoin­te­ja ehkä tehdä riittävästi.”

    Investoin­te­ja tehdään, jos kap­i­tal­is­tit luule­vat saa­vansa rahalleen parhaan mah­dol­lisen tuo­ton investoimal­la. Miten hiiliv­eron nos­t­a­mi­nen investoin­nin jäl­keen poikkeaa päästöoikeuk­sien vähen­tämis­es­tä kap­i­tal­istien laskelmissa?

    “Täy­tyy luo­da mekanis­mi, jon­ka kaut­ta päästöoikeuk­sia las­ke­taan liikkeelle.”

    No meil­lä on jo pörssit. Mik­si päästöoikeuk­sia ei voi­da laskea liik­keelle jo ole­mas­sa ole­vien mekanis­mien kaut­ta ihan samal­la taval­la kuin verokin?

    Päästökau­pal­la ja verol­la on toki omat hyvät puolen­sa ja omat huonot puolen­sa, mut­ta minus­ta nämä tuli jo hyvin esitel­lyk­si Osmon alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa. Hiilid­iok­sidi­vero takaa hin­nan, mut­ta ei tulosta ja kaup­pa takaa tulok­sen, mut­ta ei hintaa.

    Tuo point­ti hiilivuodon suurem­mas­ta vaiku­tuk­ses­ta päästökaup­pasys­tee­mis­sä on kyl­lä hyvä. Tätä voisi ehkä jotenkin yrit­tää hillitä niin, että kun teol­lisu­ut­ta siir­ty­isi päästökau­pan ulkop­uolelle, niin päästöoikeuk­sia ostet­taisi­in markki­noil­ta pois sama määrä. Tätä on toisaal­ta var­masti vaikea arvioi­da, kun tuotan­non siir­tymistä ei ole help­poa tunnistaa.
    Toinen mah­dolli­nen keino olisi aset­taa hiilid­iok­sid­i­t­ul­li tavaroille, jot­ka on tuotet­tu päästökau­pan ulkopuolella.

  29. AB:
    “Toinen mah­dolli­nen keino olisi aset­taa hiilid­iok­sid­i­t­ul­li tavaroille, jot­ka on tuotet­tu päästökau­pan ulkopuolella.”

    Hiilid­iok­sid­i­t­ul­li ei ole todel­li­nen vai­h­toe­hto. Nykyisessä taloudel­lises­sa tilanteessa pro­tek­tion­is­min ja kau­pan estei­den lisään­tymisen vaara on muutenkin ihan riit­tävän korkea. CO2-tul­lit tuli­si­vat var­masti aiheut­ta­maan vas­ta­toimia ja jopa kaup­pa­so­tia. Ja oli­si­vat var­mas­tikin ris­tiri­idas­sa WTO-yms-sopimusten kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.