Helsinki suunnittelee satojen miljoonien eurojen liikenneinvestointia täysin ilman valtion avustusta, ohi yhdessä sovittujen seudun investointiohjelmien ja kokonaan ilman kannattavuuslaskelmia.
Tarkoitan satamalta vapautuville alueille rakennettavia pakollisia pysäköintipaikkoja. Ne maksavat ainakin 30000 euroa kappale ja niitä tulee ainakin 10 000. Investoinnin hinta on siis ainakin 300 M€ .
Väitän, että jos näitä ei pakkomyytäisi asuntojen yhteydessä vaan ne saisi ostaa erikseen, paljon pienempi määrä riittäisi.
Siellä, missä autopaikan hinta on irrotettu asunnon hinnasta, autopaikat eivät ole menneet kaupaksi. Tätä havaintoa on tulkittu kahdella täysin päinvastaisella tavalla. Normipuolueen mielestä se osoittaa, ettei parkkipaikkaa voi erottaa asunnon hinnasta. Markkinapuolueelle se osoittaa, että normi määrää liikaa pysäköintipaikkoja, jotka eivät ole hintansa arvoisia.
Epäloogisimpia argumentteja hintojen erottamiseen on, etteihän tavallisella kansalaisella ole varaa maksaa pysäköintipaikasta 30 000 euroa. Ehkä ei ole, mutta miten asiaa parantaa se, että ostamisesta tehdään pakollista.
Moni helsinkiläinen tarvitsee autoa vain käydessään mökillä tai muuten kaupungin ulkopuolella. Auto seisoo pääosan ajasta pysäköintipaikalla. Jos pysäköintipaikka maksaisi sen minkä se oikeasti maksaa, perhe vuokraisi auton silloin kun sitä tarvitsee.
Helsinki on tekemässä kallista virheinvestointia.
Joo, hyvin toimeentulevat (eli autoilevat) ihmiset muuttakoot vaan Espooseen.
Autottomat hipit, työttömät ja juopot tervemenoa Kalasatamaan.
Näin lähtee Helsinki nousuun!
Helsingistä on viime vuosina kovasti oltu tekemässä metropolia, miksei autojen suhteenkin toimittaisi kuten oikeassa metropolissa?
Auton omistaja hankkii autolle pysäköintipaikan taloudellisesti järkevästä paikasta (päättää itse mistä ja mihin hintaan). Satunnaiseen käyttöön tarvittavan auton paikka voi olla järkevää hankkia varsin kaukaakin asuinpaikasta, jos sinne pääsee hyvin julkisilla — jos siis auton haluaa omistaa eikä vuokrata. Näin ovat eräiden maailman suurkaupunkien asukkaat tehneet jo vuosikymmeniä.
HS:ssa oli juttu, jossa iso otsikko antoi ymmärtää, että pysäköintipaikkoja ei kohta enää pakkomyytäisi asuntojen mukana. Tarkemmin katsoen kävi ilmi, että parin talon (kymmenistä tai sadoista rakennettavista) kohdalla harkitaan tällaista. Miksei saman tien kokeilla kokonaisella uudella kaupunginosalla? Ei siitä pahempi virhe voi tulla kuin esim. Merihaasta…
“Normipuolueen mielestä se osoittaa, ettei parkkipaikkaa voi erottaa asunnon hinnasta. Markkinapuolueelle se osoittaa, että normi määrää liikaa pysäköintipaikkoja, jotka eivät ole hintansa arvoisia.”
Entäpä jos syynä onkin kaupunki joka sotkee markkinat tarjoamalla ilmaista pysäköintiä kadunvarsilla ja maksattaa lystin veronmaksajilla menetetyn rakennusoikeuden muodossa. Onko Helsingissä vielä yhtään sellaista aluetta jossa käytännössä ilmainen kadunvarsipysäköinti ei olisi autopaikan ostamisen/vuokraamisen vaihtoehto ?
Miksi ostaa hallipaikka jos lähemmäs kadunvarteen voi pysäköidä ilmaiseksi ?
“Jos pysäköintipaikka maksaisi sen minkä se oikeasti maksaa, perhe vuokraisi auton silloin kun sitä tarvitsee.”
Tai menisi muualle asumaan.
Eikö tällaiset oletukset ole aika vaarallisia? Esim. Helsingin liikennesuunnittelun yhtenä ohjenuorana näyttää olevan liikenteen hankaloittaminen. Tehdään kapeita katuja ja puolen kadun levyinen jalkakäytävä, jotta tiellä olisi vaikea ajaa. Sillä seurauksena, että kun kadun varressa on autoja parkissa, kaksi autoa ei mahdu kohtaamaan ilman, että toinen väistää jalkakäytävälle. Kas, liikenteen vaikeuttaminen ei vienytkään ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi, seurauksena oli kiukkuisia autoilevia ihmisä ja kaikki paikat piukassa autoja.
Minun ei ole vaikea päättää, mistä haen kuusihenkisen perheeni viikon ruokaostokset: sieltä, mihin auton saa ilmaiseksi parkkiin ja missä tavarat saa ostoskärryllä suoraan autoon. Jos parkki menee maksulliseksi, menen muualle.
En myöskään ihmmettele, millä vien lapset kahteen eri kaupunginosaan kouluun ja päiväkotiin, ja vielä kolmanteen kaupunginosaan itse töihin. En ole kokeillut, paljonko julkisilla menisi aikaa, kaksi tuntia ei varmasti riittäisi. Vaihtoja tulisi neljä tai viisi.
Kaj Luukolle ja Teemu K:lle:
Jos henkilöllä on nyt mahdollisuus ostaa asunto ja autopaikka 250 000 eurolla ja pelisääntöjä muutettaisiin niin, että hän voi yhä ostaa asunnon ja autopaikan 250 000 eurolla tai jos haluaa pelkän asunnon 220 000 eurolla, miksi ihmeessä tämän sääntöjen muutos saisi hänet muuttamaan Espooseen?
Huomasin taannoin, että Helsingin kaupunki tarjoaa autojen pitkäaikaissäiltystä Tattarisuolla (bussi 75:lla reilu 20 minuuttia Rautatientorilta). Hinta 30 euroa kuukausi, 360 vuodessa. Onhan se valaistu ja vartioitu, eli hinta on ihan kohtuullinen, mutta on kuitenkin tähän suhteutettuna vähintään outoa että autoaan voi pitkäaikaispysköidä esim. Eirasss 36 euron vuosihintaan.
Suomessa riittää paikkoja jossa voi autoilla,
“Minun ei ole vaikea päättää, mistä haen kuusihenkisen perheeni viikon ruokaostokset: sieltä, mihin auton saa ilmaiseksi parkkiin ja missä tavarat saa ostoskärryllä suoraan autoon. Jos parkki menee maksulliseksi, menen muualle.”
Mielestäni Suomeen sopii yksi kaupunki, Helsinki, jossa jalankulkija, junailija, pyöräilija on valloilla.
Kun Suomessa kerran saa asuinpaikkansa vapaasti valita, antaa nurmijärveläisten vapaasti asua siella ja autoilla kylläkseen, kun me helsinkiläiset nautitaan raittiista hippi meri-ilmasta jalan.
Eli mahdollisimimman kalliiksi vaan kaikki parkkipaikat ja autot Espooseen!
Nyt kun sekä Kalarantaan että Jätkäsaareen rakennetaan kokonainen uusi kaupunginosa olisi sopiva hetki siirtyä kaupunginosa kohtaiseen pysäköintiin.
Parempaa paikkaa kuin Jätkäsaari ei tähän ole olemassakaan. Sisäänajotien alkuun pysäköintitalo ja ajokieltomerkki. Ne ketkä haluavat ja tarvitsevat, ostavat paikan pysäköintitalosta ja fillaroivat tai kävelevät kotiin. Toki alueelle on helppo järjestää liittymäkuljetuksia p‑talolta asuinalueelle. Tämä tietenkin maksaisi, mutta sehän olisi vapaaehtoista. Näiden sukkula bussien lisäksi alueelle ei huoltoliikenteen lisäksi juuri muuta autoliikennettä tarvittaisi. Eikös sinne ole tarkoitus vetää kiskot ja raitiovaunut.
Yksi tapa olisi rakentaa noin 50% paikoista ja pitää ne kokonaan omina yhtiöinä. Lisäksi alueelle voitaisiin tehdä kaavaan varaus lopuille paikoilee esim. Uuteen paikkaan tai vanhojen laajentamiseen. Silloin jos paikat loppuvat tuolla 30ke:n hinnalla niitä olisi mahdollista tehdä lisää. lisäksi rahaa ei sitoutuisi turhaan parkkipaikkoihin, mutta niiden täydentäminen tarvittaessa olisi mahdollista.
Tämä tietenkin aiheuttaisi sen, että parkkipaikat eivät olisi loistava sijoituskohde, mutta eiväthän ne ole nytkään. Lisäksi uudella alueelle ei ole pakko tehdä pitkäaikaista kadunvarsi pysäköintiä.
Kokonaan toinen asia on helsingin lepsu pysäköininvalvonta ja liian pieni virhemaksu. Kun ne edes saataisiin kuntoon, voisi hallipaikatkin kiinnostaa. Itse todennut, että yleensä ei kannata maksaa parkkia- tai hallimaksua, vaan pitää auto sakkopaikalla.
ps. nykyään Espoossa asuvana maksan parkkipaikasta lähes sen kuukaudessa, mitä maksoin keskustassa vuodesta. Eli en ainakaan ilmaisen parkkipaikan takia muuttanut Espooseen.
Osmo,
Sinähän vastasit jo tuossa alkuperäisessä postauksessasi omaan kysymykseesi: “Siellä, missä autopaikan hinta on irrotettu asunnon hinnasta, autopaikat eivät ole menneet kaupaksi.”
Eli autoilevat ihmiset — ja kiistatta ne autoilevat ihmiset myös ovat ne parhaat veronmaksajat — hakeutuvat sinne, missä autoilua ei ole hankaloitettu: Nurmijärvelle, Espooseen, jne.
Vastaavasti autoilevat helsinkiläiset eivät mene raitiovaunulla keskustan Stockan herkkuun viikon ruokaostoksille. He hurauttavat autolla kehätien kupeeseen automarkettiin, jossa on ilmainen pysäköinti.
PS: itse inhoan yksityisautoja, tarkemmin sanoen yksityisautoilun haittoja kuten melua, mutta yksityisautoilevien karkottaminen pois Helsingin niemeltä ei vähennä autoilua, se vain siirtää sen muualle. Samalla lähtevät ne parhaat veronmaksajat. Jäljelle Helsingin ghettoon jäävät nämä niin sanotut vähälahjaiset ja moniongelmaiset. Helsinki nousuun!
En allekirjoita väitettä, että pysäköintipaikat eivät menisi kaupaksi, jos ne myydään erillisinä hyödykkeinä. Olen asunut 25 vuotta taloyhtiössä, jossa alun perin autopaikat myytiin omina osakkeinaan. Kaikki on mennyt kaupaksi ja ko osakkeiden hinta on kehittynyt likimain asuntojen hintojen kanssa samaa tahtia.
Arkihavaintoni on tietysti kovin pieniotoksinen, mutta rohkaiseva. Miksi ne eivät menisi kaupaksi ? Voi olla, että aika moni vuokraisi paikan tai pysäköintioikeuden asuntoalueeltaan ostamisen sijasta.
Kun Teemu K vielä kertoisi, miten autoilua siinä vaikeutetaan, että ei ole pakko ostaa autopaikkaa, mutta saa sen tehdä.
Miksi ihmiset omistavat autoja, moottoripyöriä, mopoja, moottoriveneitä, pesukoneita, televisoita, radioita, tietokoneita, jne??? Jos ei, niin sähköä kuluisi paljon vähemmän. Jotenkin tuntuu, että OS:lle ja yleensä vihreille ei mikään ole niin paha asia kuin auton omistaminen.
OS hoida nyt siellä valtuustossa, että kaikissa tulevissa asuntojutuissa ei autopaikkoja saa, ellei niistä maksa Sinun esittämäsiä hintoja. Odotan mielenkiinnolla ihmisten kannanottoja asiaan. Samaan kategoriaan kuuluu mielestäni vihreiden ajamat ruuhkamaksut. Siitä vaan oikein tosissaan niitä ajamaan ja katsomaan miten käy. Ymmärrän kyllä, että teikäläisille on hienoa, kun kaupungissa on kovin paljon vähemmän autoja (ei kyllä 6 euroa/pvä paljon vaikuta).
Minusta olisi kyllä asiallista kysyä kansalaisten mielipidettä näistä asioista, jolloin saataisiin ainakin porukan mielipide esiin. Toki ymmärrän, että tilanne olisi autolliset vastaan autottomat, mutta ehkä olisi kuitenkin hyvä. Senkin ymmärrän, että vihreät itkevät maapallon puolesta, mutta olisiko ehkä syytä aloittaa jostain muusta kuin autoilijoista. Olisiko ehkä järkevämpää ainakin aluksi pyrkiä vaikuttamaan sähköautojen kehittämiseen ja käyttöönsaattamiseen.
Muuttakaa siellä se parkkipaikka pykälä ja katsokaa mitä sitten tulevaisuudessa tapahtuu. Kyllähän autoileva asunnonostaja varmasti osaa ratkaisunsa tehdä. Ehkä OS on tyytyväinen, kun tulevaisuudessa kaikki autoilijat asuvat muualla kuin Hesassa. Ei se logiikka vielä pure, että ostat asunnon A eurolla ja sitten B eurolla parkkipaikan, kun jonnekin sen auton saa kuitenkin, ellei sekin tehdä mahdottomaksi tai ainakin aika riskaabeliksi. Ymmärrän tietysti, ettei autottomaa kiinnosta maksaa parkkipaikoista asunnon oston yhteydessä, mutta monikohan tänään asunnon ostaja on autoton? Ei teitä maksukykyisiä vihreitä vielä niin kovin paljon ole ja niillä maksukykyisillä taitaa auto olla (ei OS:lla, tiedän). Minusta pitäisi ottaa järki käteen tässä jutussa ja kehitellä ajatuksia joilla olisi jotain annettavaa, eikä aina vaan ajatella rangaista auton omistajia, jotka mielestäni jo nyt maksavat aika paljon erilaisia verojuttuja oston ja käytön mukana.
Onko auton käyttäjä ja ydinvoiman kannattaja vihreiden pahin vihollinen/täysi idiootti??
Miksi kaupunki ei lopeta parkkipaikkojen vaatimisen uusien talojen yhteydessä ja hankaloita muuta pysäköintiä riittävästi, jolloin joku yksityinen rakentaa niitä paikkoja jollain tavalla ja myy/vuokraa niitä sitten? Jos joku ei pidä jutusta, voi silloin mennä johonkin muualle. Tällä jutulla loppuisi ainakin valitus parkkipaikkojen hirveistä hinnoista ja OS saisi muutaman talon lisää (ehkä) jonnekin.
Kaikella ystävyydellä.
Voisiko tosiaan asiat olla niin ruusuisesti, että jos asuntojen ja autopaikkojen pakkokytköksen saisi purettua, autopaikattoman asunnon voisi ostaa 30 000 euroa nykyisiä hintoja halvemmalla? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
Sampo: Voisiko tosiaan asiat olla niin ruusuisesti, että jos asuntojen ja autopaikkojen pakkokytköksen saisi purettua, autopaikattoman asunnon voisi ostaa 30 000 euroa nykyisiä hintoja halvemmalla? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
Aiheellinen huoli. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Jätkäsaaressa autottomien talojen rakentamista kokeillaan kaupungin omassa tuotannossa. Yksityisessä tuotannossahan alemmat rakennuskustannukset (ei parkkipaikarakentamista) eivät välttämättä näy asuntojen hinnoissa. Tähän pitää kehittää jokin mekasnismi.
MIVa:lle
Autoilijoilla on näköjään aivan oma logiikkansa. Jos henkilöllä on aiemmin tarjolla vain aintoehto A ja sen rinnalle tuodan vaihtoehto B säilyttäen A, miten hänen asemansa voi huonontua. Jos autoilija joutuu nytkin maksamaan autopaikastaan 30 000 euroa asunnon oston yhteydessä, miten hänen asemansa huononee, jos hän joutuu tekemään sen jatkossakin, mutta saa sen rinnalle mahdollisuuden ostaa asunnon myös ilman autopaikkaa.
Jos pelätään, että rakennusliikkeet panevat autoapikka-alennuksen liiveisihinsä ja kuvittelevat kuitenkan saavansa asunnot myydyiksi, miksi he eivät nostaisi ausntojen hintoja muutenkin, jos ne kerran ovat alihinnoiteltuja kysyntään nähden.
Autopiakkanormi koskee myös Hitas-tuotantoa ja Arava-vuokrfa-asuntoja, joissa autopaikan hinta ainakin siirtyy suoraan hintoihin ja vuokriin.
Osmo: “Jos henkilöllä on aiemmin tarjolla vain aintoehto A ja sen rinnalle tuodan vaihtoehto B säilyttäen A, miten hänen asemansa voi huonontua.”
Ehkä se logiikka on tämä: Vaihtoehto A on aina paras vaihtoehto. Jos tarjolla on myös B, joku voi haksahtaa valitsemaan sen ja menettää hyvinvointia sen seurauksena.
Tämähän on klassinen tilanne peleissä. Joskus kannattaa antaa vastustajalle mahdollisuus valita A:n ja B:n väliltä, vaikka voisikin pelata niin, että ei anna valintaa, siinä toivossa, että vastustaja valitsee väärin.
😉
Vierailin hiljattain Espoossa kahdessa uudehkossa kerrostalossa. Molemmissa oli autopaikat rakennettu pihan alle. Pihat olivat vihreitä ja vehreitä — paljon istutuksia, grillin ympärillä istuinryhmiä, lasten leikkipaikka ja huvimajakin. Ei auton autoa näkyvillä, eikä myöskään yhtään tuhlattua tonttimaata!
Onko tämän kommentin (9:22) kirjoittanut sama Artturi Björk, joka yleensä ylistää sitä, kuinka kaikki olisi hyvin, jos erehtymättömän ihmiset voisivat toimia vapaasti ilman holhousta erehtymättömillä markkinoilla.
“Jos henkilöllä on aiemmin tarjolla vain aintoehto A ja sen rinnalle tuodan vaihtoehto B säilyttäen A, miten hänen asemansa voi huonontua. Jos autoilija joutuu nytkin maksamaan autopaikastaan 30 000 euroa asunnon oston yhteydessä, miten hänen asemansa huononee, jos hän joutuu tekemään sen jatkossakin, mutta saa sen rinnalle mahdollisuuden ostaa asunnon myös ilman autopaikkaa.”
Eikös tämän jutun juoni nimenomaan ollut sellainen, että autopaikkojen rakentamiskustannuksia ei enää tasattaisi autollisten ja autottomien kesken? Silloinhan autoilijan tilanne olisi tosiaan huonompi kuin nyt.
Osmo: Se oli sarkasmia, eli en pidä todennäköisenä, että autoileva asunnonostaja kärsisi siitä, että hänelle annetaan valinta A:n ja B:n välillä sen sijaan, että tarjotaan pelkkä A. (On kuitenkin teoriassa mahdollista, että näin käy…)
ps. En ole sitä mieltä, että ihmiset tai markkinat olisivat erehtymättömiä.
Ne vain erehtyvät keskimäärin vähemmän kuin holhoojat ja me emme voi tunnistaa niitä tapauksia, missä holhoojat erehtyisivät harvemmin.
Sinähän vastasit jo tuossa alkuperäisessä postauksessasi omaan kysymykseesi: “Siellä, missä autopaikan hinta on irrotettu asunnon hinnasta, autopaikat eivät ole menneet kaupaksi.”
Eli autoilevat ihmiset — ja kiistatta ne autoilevat ihmiset myös ovat ne parhaat veronmaksajat — hakeutuvat sinne, missä autoilua ei ole hankaloitettu: Nurmijärvelle, Espooseen, jne.
Korvaani kalskahtaa termi “autoileva ihminen”, ikäänkuin se olisi jonkilainen luonteenpiirre. Toki on ihmisiä jotka suhtautuvat puolesta tai vastaan autoja kohtaan todella intohimoisesti (“heti kun on varaa niin ostan kunnon auton!” vs. “en IKINÄ voisi ostaa autoa!”), mutta sanoisin, että suurin osa ihmisistä tekee autonostopäätöksensä rationaalisesti.
Jos asunto sisältää hinnassaan autopaikan, niin mikä jottei, voihan sen auton perheelle ostaakin, vaikka käytetyn. Jos ei, niin miksei pistetä säästöjä sukanvarteen ja mennä vuokra-autolla/taksilla/julkisilla?
Jos se auto on aivan välttämätön jollekin perheelle, niin kuten Osmo sanoi, ei mikään estä sitä autopaikkaa ostamasta käypään hintaan. Mutta ainakin tässä esitetyssä mallissa sen auton omistamisen todellinen hinta on läpinäkyvää, eikä ketään pakoteta ostamaan “auto-optiota” mitä ei aio käyttää.
“Eikös tämän jutun juoni nimenomaan ollut sellainen, että autopaikkojen rakentamiskustannuksia ei enää tasattaisi autollisten ja autottomien kesken? Silloinhan autoilijan tilanne olisi tosiaan huonompi kuin nyt.”
Ei se nyt ihan noinkaan mene, koska autopaikkoja rakennetaan sen verran vähemmän, että ne edelleen maksavat saman verran. Autottomat toki suhteellisesti rikastuvat autollisiin nähden, mutta sitä ei voine pitää vääryytenä, kun nykyisessä tilanteessa autolliset ovat saaneet etua, koska autottomien on autopaikka pakko ostaa ;).
Arto Tukiainen: Jos oletetaan, että ne asunnon omistajat, jotka eivät tarvitse autopaikkaa eivät anna autopaikkaa käyttöön alle sillä hinnalla minkä arvoisia paikat ovat auton käyttäjille, niin valinnan lisääminen ei huononna autoilijoiden asemaa. (Koska autoilijat eivät pääse hyötymään “ylimääräisistä” autopaikoista.)
Tuo oletus on tosin luultavasti väärä, eli ainakin minä uskon, että autoilijoiden suhteellinen asema heikkenee. Pidän tätä täysin oikeutettuna, koska minusta omien valintojensa kustannuksia ei saa maksattaa muilla.
Huh, pitäisi meidänkin hankkia se auto ettei leimattaisi huonoksi veronmaksajaksi, moniongelmaiseksi, heikkolahjaiseksi tai miksi lie. Tai hipiksi, hyi kamala!
En vaan keksi mihin sillä ajettaisiin, kun työpaikat ja harrastukset on aina olleet lyhyen kävely- tai bussimatkan päässä. En ole koskaan ostanut viikon ruokaostoksia kerralla vaan käväisen lähikaupassa ohimennessäni sitä mukaa kun jotain tarvitsee.
Meillä tosin on vasta yksi lapsi. Jos niitä lapsia kauhean monta lisää meille vielä suodaan niin sitten täytyy kyllä kerrostalokolmiosta muuttaa jonnekin syrjemmälle halvempien neliöhintojen perässä ja tulee se auto senkin takia tarpeelliseksi.
Mutta jos olisi varaa muuttaa sinne Kalasatamaan niin kai sielläkin ilman autoa pärjäisi, riippuu tietenkin tuleeko sinne lähikaupat ja muut palvelut.
Osmo, Teemu K kai ilmeisesti yrittää sanoa, että autoilijat on niin hyviä veronmaksajia, asiakkaita, jne. että pysäköintiä pitää subventoida näiden houkuttelemiseksi. Tuo logiikka että hyvätuloisia pitää subventoida on kiehtovaa, kokoomus ainakin joskus halusi että kaavoitetaan isoja omakotitalotontteja kerros- tai rivitalojen sijaan kaupungin maalle jotta saadaan hyviä veronmaksajia.
Tämä tarkoittaa että kaupungin maan arvosta tippuu nolla perästä, mikä pistää kysymään että ketä nämä veronmaksajat ovat jotka ovat niin hyvätuloisia että heille täytyy myydä maata puoli-ilmaiseksi (rallikuskiosasto jolla on varaa maksaa huvilatontistaan kerrostalotontin hinta on asia erikseen). Samoin on jotenkin vaikea hahmottaa kuka tämä suurituloinen on jolla ei ole varaa maksaa pysäköinnistä.
Mutta yritetään. Meillä on kaksi tulevaa potentiaalista Jätkäsaareleista, Rane niin kuin ratikka ja Ahti niin kuin auto. Oletetaan että Ranelle on pienemmät tulot, toisaalta jos hänelle nyt on ylipäänsä varaa ostaa asunto Jätkästä, niin on ne nyt vähintään 40 000 vuodessa, n. 3000 kuussa, eli suht normaali helsinkiläinen korkeakoulutettu.
Mutta Ahti tienää vielä enemmän, joten hänen houkuttelemisekseen kaupunginisät päättävät tarjota ilmaisen pysäköintipaikan. Oletetaan, että tämä maksaa kaupungille sen 30 000 menetettynä rakennusoikeuta, louhintakuluina, tms. Lisäksi voi huoletta olettaa että yksi auto lisää tieinvestointien tarvetta keskimäärin saman verran, menee alakanttiin mutta lasketaan nyt Ranen kiskoillekin joku hinta, ja sovitaan että ero on tuo 30 000. Eli tämän paremman veronmaksajan hinta on 60 000, sanotaan 3000 vuodessa. Tämä tarkoittaa että Ahdin tulot pitäisi olla n. 55 000 vuodessa, että kaupunki saisi omansa takaisin.
En pidä tuollaista 20 000 euron eroa keskimäärin uskottavana. Autot sinänsä on suht halpoja, kovin harvalla autottomuus johtuu siitä ettei siihen ole varaa. Muuten, eniten autoja per asukas Pääkaupunkiseudun kaupungeista on Vantaalla missä on myös keskimäärin pienimmät tulot.
Osmo S:
“Kun Teemu K vielä kertoisi, miten autoilua siinä vaikeutetaan, että ei ole pakko ostaa autopaikkaa, mutta saa sen tehdä.”
Vastaan epäkohteliaasti vastakysymyksellä. Laitetaan ne pyöräkellaritkin pyöräilijöiden itsensä maksettaviksi. Lienee kohtuullista että pyöräilijät vastaavat itse kustannuksistaan kun kerran autoilijatkin?
Yhden auton paikalle mahtuu noin 10 pyörää joten pyöräpaikan hinta on 3000 euroa. Montako pyörää teidän taloudessanne Osmo on?
Teemu K:
“Laitetaan ne pyöräkellaritkin pyöräilijöiden itsensä maksettaviksi. Lienee kohtuullista että pyöräilijät vastaavat itse kustannuksistaan kun kerran autoilijatkin?
Yhden auton paikalle mahtuu noin 10 pyörää joten pyöräpaikan hinta on 3000 euroa.”
Ei ollenkaan mahdoton ehdotus. Kyllä minulle kelpaisi myös 27000 euron alennus asunnon hinnassa.
“Vastaan epäkohteliaasti vastakysymyksellä. Laitetaan ne pyöräkellaritkin pyöräilijöiden itsensä maksettaviksi. Lienee kohtuullista että pyöräilijät vastaavat itse kustannuksistaan kun kerran autoilijatkin?
Yhden auton paikalle mahtuu noin 10 pyörää joten pyöräpaikan hinta on 3000 euroa. Montako pyörää teidän taloudessanne Osmo on?”
Helsingissä ei kuitenkaan taida olla sääntöä, että taloja rakennettaessa on pakko varata kaikille asunnoille tietty määrä polkupyörätilaa. Lisäksi polkypyöräpaikat ovat varmaan halvempia, kun sisäänmenoväyläksi riittää kapeampi reitti; pyörää voi jopa kantaa portaissa.
Aiemmassa viestisäikeessä oli se ehdotus, että uusien parkkipaikkojen rakentamista tuettaisiin asukaspysäköintimaksujen korotuksilla. Siis vaikka autoilijat tosiaan joutuisivat maksamaan paikkansa itse, niin kustannukset eivät nousisi aivan kohtuuttomiksi. (Särelä: vaikka parkkipaikkoja rakennettaisiin uudistuksen jälkeen vähemmän, niin ei se kyllä autopaikallisten asuntojen ostajan asemaa parantaisi.)
Osmo ehdottaa tämän Jätkäsaari-asian kanssa vähän takapuoli edellä puuhun menemistä. Ensin suunnitellaan kaupunginosa joka on mittasuhteiltaan tavanomaisen yksityisautovetoinen ja vasta tämän jälkeen yritetään vähentää pysäköintipaikkoja.
Sitä mukaa kun elintaso nousee, väitän että keskimääräistä asukasta kiinnostaa sijoitetun pääoman tuotto entistä vähemmän. Auto makaa tallissa vaikka sitä käytettäisiinkin vain viikonloppuisin, tarpeettomankin suuri merinäköalaasunto hankitaan kaupungista jnpp. Normin mukaiset paikat menevät Jätkäsaaren kaltaisessa ympäristössä kaupaksi ennemmin tai myöhemmin, alimitoittaminen tarkoittaisi sitä että katutila muuttuu aikanaan autovarastoksi kuten muuallakin kantakaupungissa. Jätkäsaaressa asia on erityisen oleellinen, tilannetta kun ei tietääkseni voi jälkeenpäin louhimalla korjata.
Autottomista kaupunginosista: Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalitilat on hyvä esimerkki hyvätuloisille rakennetusta autottomasta kaupunginosasta. Terminaalien yhteispituus yhdyskäytävineen lienee jossain kilometrin paikkeilla, mutta kaikkialle pääsee kävellen ja mittasuhteet ovat kohdallaan ilman että reittejä katkaistaan ylimitoitetuilla liikennejärjestelyillä, tarvittavat palvelut on hyvin sijoitettu ja jatkossa alueen keskelle saadaan raideyhteyskin. Kaupunginosapysäköinti on pöntöissä alueen ulkopuolella, niistä kulku alueelle lämpimissä sisätiloissa kärryjenkin kanssa.
Väitän että Helsinki-Vantaan lentoasema, Itäkeskus, Kampin keskus tai jopa nämä kehien toimistogetot (sisäiseltä rakenteeltaan, siis) ovat paljon lähempänä todellista markkinavetoista autottomuutta kuin mitä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto saa kaupunginosissa aikaan.
Jätkäsaari autottomana kaupunginosana on jo pilattu mahdollisuus, Hernesaari on mittasuhteiltaan paljon realistisempi, kannattaisi ehkä panostaa siihen ennen kuin saamme kaavan jossa alueen halkaisee yksi ylileveä baana jonka keskellä on muutama muka-tuulensuojilla varustettu ratikkapysäkki.
Pyörän voi kantaa asuntoon sisään turvaan.
Teemu K ei ole ilmeisesti koskaan käynyt pyöräkellarissa, kekseliäät asukkaat sullovat helposti puolen sataa pyörää parkkipaikan kokoiselle alueelle.
Spottu voi olla oikeassa siitä, että jatkossa ollaan valmiita maksamaan paikoista. Mutta ei tuo Jätkäsaari savimaana kai mitenkään poikkea vaikka siitä mudasta mihin Elielin parkkihalli on tehty. Todennäköisesti se 45 000 euroa per paikka on nimenomaan tällaiseen maahan, peruskallioon pitäisi olla halvempaa.
Mutta kaavoittaja voi toki vaatia tekemään riittävästi maanalaista tilaa. Kunhan ei määrää sen käyttöä (vastaavasti en ymmärrä mitä se kaupungille kuuluu onko jossain huoneistossa asunto‑, toimisto- vai liiketilaa…) Jos markkinat tuolle tilalle nyt vähänkään toimii, niin siellä on sitten autopaikkoja, varastoa, sählyhallia, elokuvateatteria, jne. sen mukaan mikä parhaiten tuottaa. Esimerkiksi parkkihalli Hakaniementien torin alla on silmämääräisesti tehty niin että tarvittaessa parkkihalli voidaan laajentaa sen urheilukeskuksen tilalle.
Miksi autopaikat pitäisi myydä asuntojen yhteydessä, tai edes erikseen? Helsinki voisi pitää autopaikat omistuksessaan, kun se ne kerran rakennettavaksi sanelee, ja vuokrata ne samalla tavalla kuin mitä taloyhtiötkin. 50 euron kuukausihinnalla autopaikka maksaisi itsensä takaisin 40 vuodessa. Tätä tietenkin sekoittaa jos tarjolla on myös saman tahon omistama puoli-ilmainen kadunvarsiparkki, mutta tilanne voidaan hoitaa kadunvarsiparkkeerauksen kokonaan estävällä rakennussuunnittelulla…
Tavanomaisessa pysäköintilaitoksessa tarvitaan autoa kohti 25–30 m². Keski-Euroopassa ovat yleistyneet (aiemmin Japanissa suositut) pysäköintijärjestelmät, joissa autot nostetaan hyllyille säilöön. Tämä vie huomattavasti vähemmän tilaa (varsinkin tilavuudella mitaten). Tämäntyyppiset ratkaisut luultavasti yleistyisivät, jos autopaikka ja sen hankkiminen olisi irrotettu asunnon ja asuintalon rakentamisesta.
Itse asiassa Japanissa on vastaava varastointilaite tehty polkupyörillekin:)
Arto Tukiainen kirjoitti: “Aiemmassa viestisäikeessä oli se ehdotus, että uusien parkkipaikkojen rakentamista tuettaisiin asukaspysäköintimaksujen korotuksilla. Siis vaikka autoilijat tosiaan joutuisivat maksamaan paikkansa itse, niin kustannukset eivät nousisi aivan kohtuuttomiksi. (Särelä: vaikka parkkipaikkoja rakennettaisiin uudistuksen jälkeen vähemmän, niin ei se kyllä autopaikallisten asuntojen ostajan asemaa parantaisi.)”
Siis nyt en ymmärrä. Eikö tilanne ole nyt se, että taloon on rakennettava yhtä monta autopaikkaa kuin siinä on asuntoa. Kuka muukaan ne maksaisi kuin asunnon ostajat? Eli vaikka pakko rakentaa poistuisi, autopaikka ei maksaisi asukkaalle sen enempää eikä vähempää. Ehkä hinta voisi sitten nousta, jos tarpeeksi suuri osa asukkaista jättää sen ostamatta. 100 parkkipaikkaa rakentaa varmaan suhteessa halvemmalla kuin 10.
En ala pohtia pyöräpaikan tarkkaa arvoa; en ole myöskään tarkkaan perillä miten tuo 30.000 on määräytynyt autopaikan hinnaksi. Mutta jos parkkiruutuun laittaa tavanomaisen pyörätelineen niin hyvä jos siihen se 10 pyörää mahtuu. Erikoisjärjestelyt ja romupyörien ahtamiset pyöräkellareihin ovat sitten asia erikseen; ei autopaikankaan hintaa lasketa autoromuttamon autotiiviyden perusteella.
Uskon vaan että Osmo ei voi tuota pyöräparkkimaksua kannattaa koska ajattelee sen vaikeuttavan pyöräilyä. Samalla hän tulee todistaneeksi maksullisen autopaikan vaikeuttavan autoilua. Mikä tietenkin on arkijärjellä ajattelevalle itsestäänselvyys ilman todisteluitakin.
PS: itse asiassa minun mielestäni maksulliset autopaikat ovat kannatettavia mutta uskon että on tarpeen houkutella myös niitä parhaimpia veronmaksajia, eikä tämä ole oikea tie siihen.
Asuntorakentamisessa on yleensä varattu ulkoiluvälinevarastotilaa 2 m²/asunto. Varastotilan kustannukset on myös sisällytetty asuntojen hinoithin. Vaikka ei otettaisi edes huomioon sitä, että varastitila on huokeampaa rakentaa
kuin asunnot ja oletettaisiin rakentamiskustannuksiksi 2000€, niin ko. 4000€ on kyllä vielä aika paljon vähemmän kuin autopaikan vaikkapa 30 000€.
Tietysti maantasopaikan rakentamiskustannus lienee n. 5000€ ilman maakustannusta.
Kun nyt havitellaan autopaikan kustannuksen erottamista asuntojen kustannuksista tulisi myös tehdä jotain asukaspysäköinnin hinnoittelulle. Mitä se olikaan, 36€/vuosiko?
Ja mitä kaupunki määrittikään kadunvarsipysäköinnin hinnaksi Alppikylän uudelle kaava-alueella? Siellähän on jo kehitetty “uudenlaista” autopaikkojen sijoitustapa, jossa suurin osa paikoista sijaitsee nimeämättömillä kadunvarsipaikoilla, jotka kaupunki toteuttaa katujen rakentamisen yhteydessä. Muistumia kantakaupungista…?
Teemu K unohtaa, että autopaikalle pääsyyn vaaditaan ajotie, joka vaatii myös tilaa. Tiukasti mitoitettu autopaikka on alle 15 m², mutta pysäköintitalossa tilaa tarvitaan tuplasti sen verran — on porrashuoneet ja ajorampit vielä lisänä. Kaavoituksessa autopaikkoja vaaditaan tyyliin 1 paikka 80 kerros-m2 kohti ja vielä vieraspaikkoja päälle. Kerrostaloja tehtäessä asuntojen koko on vain osa rakennusalasta, joten käytännössä 50 m² asuntoa kohti pitää tehdä 1 paikka, 100 m² asuntoa kohti 2 paikkaa; 25 m² asuntoa kohti 0,5 paikkaa. Sitä ei yleensä kaava määrää, että paikkojen pitäisi olla ilmaisia ts. jyvittää niiden hinta asuntojen hintoihin. Tämä on vain kätevin ja helpoin tapa rakennuttajille, koska (kuten on mainittu) parkkipaikkojen myyminen 30 tuhannella ei ole aina helppoa.
Onhan Japanissa noita “hylly-parkkipaikkoja” ihmisillekin?!
Voisiko joku kertoa, minkä muun laitteen käytöstä jo nyt valtio perii yhtä suuria veroluonteisia maksuja, kuin autosta. Ymmärrän hyvin, että autot saastuttavat, vaativat teitä ja parkkitilaa jne, mutta onko vihreiden pääasia politiikassa saada autoilu (ainakin yksityinen) loppumaan? Olisi todella mielenkiintoista nähdä, mitä täällä tapahtuisi, jos yksityisautoilu nyt kiellettäisiin vaikka kuukaudeksi. Taitaisi nousta aikamoinen poru.
Jos ihmisellä on vaihtoehtona mennä töihin, mökilleen, lasten “harkkoihin”, kouluun, lasten hoitopaikkoihin, kauppaan, apteekkiin, lääkäriin jne jne kätevästi yleisillä edullisilla liikennemuodoilla, niin miksei se sitten onnistu?
On tietysti helppo puhua asiasta, kun asuu kantakaupungissa (Katajanokkakin kai siihen lasketaan), missä julkinen liikenne aika hyvää. Kaikki eivät kuitenkaan asu niillä nurkilla. Jotenkin tuntuu, että normaaliperheen logistiikan suunnittelu julkisen liikenteen varaan vaatii taitoa ja tosi kovaa tahtoa, ellei sitten todellakin kaikki jutut ole järkevän kävelymatkan päässä. Tietysti sellaiseen on syytä pyrkiä, mutta taitaa olla mahdotonta.
Edelleen kehottaisin vihreitä panostamaan enemmän autonvalmistajien painostamiseen sähköautojen (akkujen) kehittämiseen, kuin pyrkimään vaikeuttamaan kaikilla mahdollisilla tavoilla nykyisten autoilijoiden elämää. Siinä voi joskus käydä yllätyksiäkin. Tietysti on erinomainen asia maapallon kannalta, kun n. 5 miljoonan kansa saadaan vähentämään autoilua ja jättämään mökkinsä kylmilleen talveksi, lajittelemaan jätteensä, alentamaan asuntojensa sisälämpötilaa, käyttämään energian säästölamppuja, lopettamaan tiskien huuhtelun juoksevassa kuumassa vedessä, pesevän pyykkinsä vain täysinä koneina/vievän pesulaan jne. Lista lie loputon. Mielestäni noin globaalisti kaiketi olisi kuitenkin syytä kiinnittää valtahuomio suurimpiin saastutusmuotoihin. Mikäli suomalaisen tietyt jutut sellaisia ovat, niin sitten vaan. Älkää nyt kukaan innostuko puhumaan pennistä miljoonan alkuna. Se tie on valitettavasti pirun pitkä ja lähes toivoton, kun toisaalla miljardien verran porukkaa pyrkii saavuttamaan kaikkea sitä, mitä täällä nyt idealistit kiroavat. Kyllä on vihreillä töitä.
Tämä on tyypillinen muna ja kana ‑kysymys. Jos tehdään tiivistä kaupunkia, joukkoliikenne toimii hyvin ja auto on hankala ja kallis ja tarpeeton. Jos tehdään hajanaista kaupunkia, joukkoliikenne ei toimi, ja auto on kätevä ja halpa ja tarpeellinen. Tiiviissä kaupungissa maan arvo on korkeampi ja maata käytetään tehokkaammin, jolloin autoille tuhlattava tila tulee tarkemman arvioinnin alaiseksi.
On harhaa, että rivitalo- tai omakotitalolähiöt olisivat jotenkin luonnonmukaisia asuinalueita. Viemäröinti‑, vesi‑, sähkö‑, tietoliikenne- ja kaukolämpö (kohta myös ‑jäähdytys)verkot ja niiden vaatimat verkot ja laitokset tekevät kaupunkialueesta suuren koneiston. Elintarvikehuolto kuljetuksineen on toisenlainen koneisto, jonka pitää pyöriä jatkuvasti. Samoin liikenne, oli sitten kyse julkisesta tai yksityisestä liikenteestä. Autojen laittaminen hyllyille näyttää nykymaailman koneistetun sielun ehkä liiankin konkreettisesti, mistä syystä se voi jotakuta pelottaa.
Minä olen tiiviin kaupungin kannalla. Silloin julkinen liikenne on itsestään houkuttelevaa ja kannattavaa ilman keppiä tai porkkanaa.
MIVa, suuri vihreä salaliitto Helsinkiläisen lapsiperheen autoilun tuhoamiseksi on hyvässä vauhdissa.
Ensimmäisenä askeleena parrakkaat pyöräilijäsedät sekä ituhippitytöt on laitettu vaatimaan ruuhkamaksuja ja ihan oikeasti maksullista pysäköintiä, mikä takaa hankkeen epäuskottavuuden ja epäonnistumisen. Jatkossa rajallinen tiepinta ja parkkipaikat jaetaan jonottamalla, tai nyrkein, itseasiassa motarista tulee parkkipaikka.
Toiseksi, helppoa se ei ole ollut, mutta viimein löysimme julkisen liikenteen hankkeen joka on investointina lähes yhtä kustannustehoton kuin moottoritie. Länsimetron avulla kuka tahansa, jopa pääministeri, voi osoittaa julkisen liikenteen tarpeettomuuden. Tämän avulla voidaan minimoida julkisen liikenteen investoinnit pitkällä aikavälillä, ja lyhyellä haaskata rahat. Eli saadaan lisää autoja, eli nopeammin tieverkko tukittua. Kosmeettisina toimina voidaan käyttää raiderahoja pariin risteykseen.
Kolmanneksi, disinformaatio-osastomme tuottaa sähköautopropagandaa kiihtyvällä vauhdille, kts. esim. http://tolkku.blogspot.com/2008/11/kiihtyv-emeritus-ja-lopullinen-ratkaisu.html
Jos ei tällä saada autoilua vastenmieliseksi, niin ei sitten millään.
Särelä, olet tosiaan oikeassa sikäli, että jos autopaikkoja tarvitaan jatkossa vähemmän, niin auton omistajan maksama hinta ei ehkä ole korkeampi kuin nykyään. Siihenhän Osmokin tuossa vetosi.
Oikeudenmukaisintahan olisi jättää kaavasta pois kokonaan pysäköintipaikka määräykset ja rakentaa katuverkko siten, että sinne ei voi pysäköidä. Tällöin jokaisella rakennuttajalla olisi mahdollisuus päättää paljonko niitä parkkipaikkoja haluaa. Jos tekee liian vähän, miin voi jäädä asunnot myymättä. Aluksi varmaan ei toimisi ja jotkut maksaisivat oppirahat, mutta se nyt tapahtuu melkein väistämättä, kun säännöstelyä vapautetaan.
Kaupungin kadunvarsipaikkojen rakentaminen olisi hyvä lopettaa kokonaan ja keskittyä olemassaolevien maksujen muuttamista oikealle hintatasolle.
Eikö parkkipaikkoja tosiaan saa tehtyä halvemmalla kuin 30000 eurolla kappale? Ilmailulaitos rakensi juuri Hki-Vantaalle pari tuhatta paikkaa lisää ja hinta oli reilu 10000 euroa luokkaa per paikka. http://www.helsinki-vantaa.fi/hel_tiedote?id=73632
Tavallinen auto ei tarvitse itselleen huoneenkorkuista tilaa, vaan 2–3 autoa voi pinota päällekkäin autohissillä, esim. http://www.woehr.de/en/produkte/parklift/index.php
Tuollaisia ei juuri ole Suomessa näkynyt, mutta Saksassa ne ovat yleisiä.
* Eikä ne asuntojen hinnat (vapaarahoitteisten siis) koskaan ole rakennuskustannuksia seuranneet. Kysyntä ja tarjonta hinnan määrittää. Vaikka autopaikka jäisikin rakentamatta tuskin se säästynyt 30 000 asunnonostajalle siirtyisi. Nyt laman/taantuman aikana, kun olisi vaarana että asunnon joutuisi myymään vähän pienemmällä katteella, rakennusliikkeet pistävät hankkeet jäihin, ettei asunnonostajat vain pääsisi jyvälle oikeista rakennuskustannuksista.
* Kadun varressa autopaikka vie yli puolet vähemmän tilaa kuin esim. pysäköintitalossa. Ajoradalta voi ajaa pysäköintiruutuun eikä erillistä peruutustilaa tarvita. Vuorottainen käyttö toimii myös helpommin ja pysäköidyt autot toimivat kätevinä ajohidasteina. Ei ne autot kadun varressa tietysti mitään kadun kaunistuksia ole.
* Ja vielä, mitäs tehdään, kun autottoman ja autopaikattoman perheen nuori kasvaa ajokortti-ikään ja ostaa oman kaaran vaikkei rahaa omaan asuntoon olisikaan. Mihis se sitten pistetään? Minne tehdään joustovara pysäköintipaikat ja miten paljon niitä tehdään ja kuka ne maksaa? Autoa saattaa välillä ihan oikeastikin tarvita vaikkei sitä imagon vuoksi pitäisikään. Asunnon vaihto on autopaikan saamiseksi on vähän raju konsti.
“mitäs tehdään, kun autottoman ja autopaikattoman perheen nuori kasvaa ajokortti-ikään ja ostaa oman kaaran vaikkei rahaa omaan asuntoon olisikaan.”
Miksi auton hankkineelle pitäisi antaa ilmainen parkkipaikka, vaikka hän olisikin kotona asuva nuori? Ei paikkaa ole pakko ostaa, voi sen vuokratakin.
Kadunvarsipaikat voivat olla järkevä ratkaisu, mutta ei niiden tarvitse ilmaisia olla.
On muuten harhaa, että kaupungissa ei tarvitse päivittäin autoa. Olen asunut eri puolilla espoota ja seuraavasti
1- olarista käytiin autolla ostoksilla isossa omenassa
2- otaniemestä käytiin ostoksilla autolla tapiolassa
3- kilosta käytiin ostoksilla autolla sinimäentiellä
Auto on siis välttämätön näissä isoissa marketeissa asioidessa. Ehkäpä tuo parkkipaikan valinnaisuus pätee vain helsingissä mutta ei enää espoossa.
Oden 30 000€ paikkaa kohti on sen myyntihinta asiakkaalle, kun niitä on kaavoitettu liian vähän. Onhan se kohtuullinen 2%:n tuotto, jos kerran yllä rakennuskustanuksiksi on todistettu 10 000€ paikkaa kohti 😀
“Miksi auton hankkineelle pitäisi antaa ilmainen parkkipaikka, vaikka hän olisikin kotona asuva nuori? Ei paikkaa ole pakko ostaa, voi sen vuokratakin.
Kadunvarsipaikat voivat olla järkevä ratkaisu, mutta ei niiden tarvitse ilmaisia olla.”
Ei sen paikan ilmainen tarvitsikaan olla, mutta jossain sen pitää olla ja jotenkin siihen pitää varautua. Sitä pohdiskelin, että kuinka paljon ja missä tällaista joustovaaraa pitäisi olla.