Sähkölämmittäjien tiedoksi: Super grid tulee

Kir­joi­tan tätä Brys­selistä, jos­sa olen seu­raa­mas­sa vihreän europar­la­ment­tiryh­män sem­i­naaria The Green new deal. Tilaisu­udessa ABB-kon­sernin edus­ta­ja kävi ker­tomas­sa yhtiön­sä suun­nitelmista yhdis­tää Euroopan sähköverkot korkea­jän­nit­teisil­lä tasavir­ta­jo­hdoil­la, jois­sa teho­häviäö­tuhan­nel­la kilo­metril­lä on vain kolme pros­ent­tia. Täl­laiset johdot ovat taloudel­lis­es­ti hyvin kan­nat­tavia. Ne tasaa­vat sähkön hin­taa ja johta­vat opti­maaliseen tuotan­topalet­ti­in. Nämä lisäävät esimerkik­si tuulivoiman kan­nat­tavu­ut­ta ja käytet­tävyyt­tä, kos­ka jos­sain päin Euroop­paa tulee aina.

Ensim­mäisenä suun­nitelmis­sa on vetää tuhti piuha Nor­jas­ta Hol­lan­ti­in. Näin nor­jalaisen vesivoiman saatöka­p­a­siteet­ti saadaan koko Euroopan hyväksi.

Kuu­lostaa hyvältä, pait­si suo­ma­lais­ten sähköläm­mit­täjien kannal­ta. Kun nor­jalaisen vesivoiman   säätöka­p­a­siteet­ti on koko Euroopan käytössä, se ei ole mei­dän käytössämme — tai tarkem­min sanoen, joudumme mak­samaan siitä paljon enem­män. Myös suo­ma­laisen vesivoiman säätöka­p­a­siteetille on Euroopas­sa otta­jia. Tämä tekee sähköläm­m­mi­tyk­sen paukku­pakkasi­na tuot­ta­mas­ta tehopi­ik­istä erit­täin kalli­in. Sähkön myyjien on otet­ta­va tämä huomioon hinnoittelussaan.

27 vastausta artikkeliin “Sähkölämmittäjien tiedoksi: Super grid tulee”

  1. Ihmeen kauan vihreil­lä on men­nyt herätä tähän, parem­mis­sa sähkön­si­ir­toy­hteyk­sis­sä on val­ta­va kasvi­huonekaa­su­jen vähen­nyspo­ten­ti­aali, ja investoin­nit hoitunee pitkälti markkinaehtoisesti:

    Ensin­näkin ero esimerkik­si Pohjo­is­maid­en ja Kes­ki-Euroopan sähkön­hin­nois­sa on sen ver­ran suuri, että tuol­lais­ten kaapelien rak­en­t­a­mi­nen on hyvinkin tuot­tavaa. (Tämän takia puhe koti­maisen sähkön hin­noista, ikäänkuin se olisi vaan Suomes­ta kiin­ni, on huvit­tavaa.) Toisek­si, siir­to­häviöt sähkössä on Yhdys­val­lois­sa ja Iso-Bri­tan­ni­as­sa n. 7,5%, jos se on samaa luokkaa Euroopas­sa yleen­sä niin tuos­sa on val­ta­va säästöpotentiaali.

    Kol­man­nek­si, tuuli- ja ydin­voima ei mukaudu kysyn­tään, siinä että Ruot­sis­sa aje­taan alas ydin­voimaloi­ta sateisi­na kesinä tai Tan­skas­sa läm­mitetään vas­tuk­sil­la kaukoläm­pövet­tä tuulisi­na kesäpäiv­inä, kun samaan aikaan Sak­sas­sa polte­taan kivi­hi­iltä ei ole mitään järkeä. Neljän­nek­si, toimi­vat siir­toy­htey­det tekevät niin tuuli‑, aurinko‑, kuin ydin­voimas­takin tuot­tavam­paa, eli sitä raken­netaan enemmän.

    Isoin poli­it­ti­nen ongel­ma tässä on kai se että osa Euroopan maista vas­tus­taa yhteisiä vapai­ta sähkömarkkinoita?

  2. Mikä saa tpyy­lu­o­man kuvit­tele­maan, että vihreät ovat vas­ta nyt havait­se­mas­sa inte­groitu­jen sähköverkko­jen edut. Kyl­lä me olemme olleet sil­lä kan­na pitkään. Vas­tus­tus on muual­la, kos­ka kyl­lähän tuo inte­groin­ti nos­taa sähkön hin­taa Suomes­sa. Postauk­sen ajatuk­se­na oli ker­toa, että pian se tapahtuu.

  3. Tämä johto­tyyp­pi on kai se sama, joista Ris­to Isomä­ki on iloin­nut. Mil­loin­han saadaan johdot Saha­ras­ta ja Lähi-idästä Eurooppaan? 

    “Erlangen/Brussels Novem­ber 28, 2007. Today the Club of Rome pre­sent­ed its white paper “Clean Pow­er from Deserts — The DESERTEC Con­cept for Ener­gy, Water and Cli­mate Secu­ri­ty” to the Euro­pean Par­lia­ment in Brus­sels. This white paper is based on stud­ies by the Ger­man Aero­space Cen­ter (DLR) about solar ther­mal pow­er gen­er­a­tion as a safe, clean and cheap pow­er sup­ply for Europe and the MENA region (Mid­dle East and North Africa). The key tech­nolo­gies for the con­cept are solar ther­mal pow­er plants with ther­mal stor­age for day/night oper­a­tion and low-loss high-volt­age direct cur­rent trans­mis­sion to trans­port the clean ener­gy from the MENA region to Europe.”

  4. tpyy­lu­o­ma: “investoin­nit hoitunee pitkälti markkinaehtoisesti”

    Jos tuosa sem­i­naarin nimestä voi mitään päätel­lä, niin vihreä europar­la­ment­tiryh­mä on var­maan eri mieltä.

  5. Ode, no hyvä, ehkä minä en ole vain kuunnellut.

    AB, ole­tan että isoin ongel­ma on markki­nasääte­ly, eli se että täl­laisi­in han­kkeisi­in ei saa­da lupaa. Vrt. siir­tokaapeli Venäjältä Suomeen. Voin olla väärässä, toiv­ot­tavasti joku viisaampi kor­jaa. Sinän­sä en pidä täl­lais­ten han­kkei­den sub­ven­toin­tia kovin pahana, infraa voi rak­en­taa julk­isin varoin.

  6. HVDC tulee ja on kyse vain poli­it­ti­sista päätök­sistä. Kyse­hän ei ole sinän­sä uud­es­ta tekni­ikas­ta, mut­ta tehoelek­tron­i­ikan kehi­tys on tehnyt HVDC:n käytöstä kannattavampaa.

    Vähänkin pidem­mil­lä siir­toy­hteyk­sil­lä sähkön­si­ir­to DC:nä on paljon järkeväm­päänä kuin AC:nä, jos­sa tulee yksinker­tais­es­ti tekniset rajoituk­set vas­taan. DC:ssa tarvi­taan myös vähem­män johto­ja. Lyhyeille yhteyk­sille sitä ei kan­na­ta tehdä, kos­ka muut­ta­jat (yhtey­den molem­mis­sa päis­sä) maksavat.

    Jo pitkään on ollut selvää, että sähköverkot yhdis­tämäl­lä pystytään pois­ta­maan uusi­u­tu­vien ener­gian­lähtei­den tehon­va­i­htelu­iden aiheut­tamia hait­to­ja. Ongel­ma on vain poli­ti­ikas­sa: kaikkien val­tioiden lyhy­taikaisia sähkön­tuotan­non tai ‑kulu­tuk­sen intresse­jä yhteinen sähköverkko ei palvele, kos­ka se muut­taa eri sähkön­tuotan­to­muo­to­jen suh­teel­lista kan­nat­tavu­ut­ta ja yht­enäistää sähkön hintaa.

  7. ‚Hyvä uuti­nen. Puun polt­to tulee tosin sit­ten lisään­tymään paukku­pakkasil­la, onhan useim­mis­sa omakoti­talois­sa ainakin jonkin­lainen tulisija.„„„„„„

  8. Super­gridik­si kut­su­taan ultra high volt­age DC (UHVDC) siirtolinjoja.

    Etu­na on, alhais­ten häviöi­den lisäk­si, iso kap­a­siteet­ti yhdel­lä siir­tolin­jal­la, mut­ta tämä on myös ongelma.

    ABBn 800 VDC lin­jal­la saadaan siir­ret­tyä (nykytiedon mukaan) 6000 MW per kaapeli­pari ja kon­sep­tiku­vien mukaan yhteen lin­jaan saa kak­si kaapeli­paria eli siir­toka­p­a­siteet­ti on 12000 MW per linja.

    Sähköjär­jestelmän on kestet­tävä suurim­man yksikön äkilli­nen putoami­nen, oli se sit­ten siir­tolin­ja tai voimala. Tästä ei sat­tuneesta syys­tä pide­tä paljoa ään­tä Suomessa…

    6000 MW on jo melkoinen möhkäle mon­elle jär­jestelmälle ja vaatii isot määrät häir­iöre­serviä tuotan­tona tai irtikytket­täv­inä kuormi­na. Jälkim­mäisik­si sovel­tuu main­iosti verkos­ta ladat­ta­vat hybridiautot.

    Siemens on myös saanut kau­pal­lis­tet­tua UHVDC teknolo­giansa eli ABB:lla on kilpailuakin.

    Yksi virhe Odel­la on. Paukku­pakkas­ten pahin­ta hin­tapi­ikkiä lisäkaapelit laske­vat, kos­ka sähkö vir­taa sil­loin Suomeen päin. Keskimäärin kuitenkin sähkön hin­ta nousee reilusti, kos­ka lisäsi­ir­toka­p­a­siteet­ti yht­enäistää eri markki­noiden hintoja.

  9. Tästähän moni sähköläm­mit­täjä vetää sen johtopäätök­sen, että kan­nat­taa äänestää ydin­voiman puolesta.

  10. Mis­sä kak­sisu­un­tainen sähköverkko viipyy? Ihan lyhy­il­läkin etäisyyk­sil­lä toimi­vas­ta olisi paljon apua.

    Tuulipuis­to­jen ei tarvit­sisi olla mil­jar­di-investoin­te­ja, jos yksi myl­ly tuot­taisi keskimäärin enem­män kuin maati­la käyt­tää, tai parikym­men­tä tar­joaisi sähkön tehtaalle. 

    Investoin­nin voisi kuo­let­taa myymäl­lä käyt­tämät­tä jäävää sähköä verkkoon, joten varaka­p­a­siteet­tia kan­nat­taisi rakentaa. 

    Sähkö voisi olla halvem­paa ja ympäristöys­täväl­lisem­pää kuin koskaan.

  11. Näitä HVDC siir­toy­hteyk­siähän on ollut jo pitkään, esimerkkinä suomen ja ruotsin verkot meren alitse yhdis­tävä Fen­no-Skan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fenno-Skan

    En tiedä onko sit­ten suun­nitelmis­sa rak­en­taa uusia yhteyk­siä, mut­ta ainakin yksi Nor­ja-Hol­lan­ti yhteys on jo rakennettu: 

    http://www.abb.com/cawp/gad02181/8c5558c304d0eb13c1256f77003a33a1.aspx

    http://www.tennet.org/english/tennet/news/veelbelovende_start_voor_nornedkabel.aspx

    Ainakin toisen omis­ta­jan mukaan ko yhteys on jo ollut ole­mas­sa jonkun aikaa, ja tuot­tanut jopa odotet­tua suurem­paa voittoa.

    Käytän­nössähän tämä sähkö­markki­noiden yhdis­tämi­nen­hän on ollut EU:n agen­dal­la jo pitkään, ja sitä kaut­ta sähkön hin­ta tasaan­tuu eri puo­lil­la Eurooppaa.

  12. Foilhat:lle
    joa jut­tu olisi noin simp­peli, niin Suo­mi olisi täyn­nä noi­ta tuulimyllyjä.
    Aikanaan kysyin tota jut­tua IVO:n kaver­il­ta, jol­loin kuulin, ettei noil­la myl­ly­il­lä voi­da hoitaa maan isoa jut­tua, mut­ta jos­sain ihan jees. Antakaa viisaam­mat min­ulle luku­ja? Mon­tako isoa (teho?) myl­lyä pitää tehdä, jot­ta niil­lä kor­vataan yksi iso ydin­voimalaitos (Viimeisin) koko aikaises­ti, eikä vain huip­pute­hon mukaan???
    Ei niitä myl­lyjä ainakaan joka paikas­sa ihan hyväl­lä kat­so­ta. Tietysti nar­isi­jat ovat autol­lisia, iso­tu­loisia, ydin­voiman kan­nat­ta­jia, omako­ti­a­su­jia, mökkiläisiä jne.
    Aina­han tietysti jotkut joutu­vat kär­simään edis­tyk­sen puoles­ta. Kai se on tätä päivää.

  13. Lueske­lin­pa sit­ten EU:n alueen sähkön­hin­noista. Mon­es­sa maas­sa teol­lisu­u­den mak­sama hin­ta on paljon kovem­pi kuin Suomes­sa. (Teol­lisu­u­den sähkön halpu­ushan oli kai jo tiedossa)

    Sen sijaan koti­talouk­sien hin­nois­sa Suo­mi oli ihan keskikas­tia. Todel­la kalli­ita mai­ta oli Kypros ja Mal­ta, jois­sa sähköä kai pus­ke­taan öljyl­lä. Isoista maista vain Isos­sa-Bri­tan­nis­sa oli jos­sain määrin merkit­tävästi kalli­impi sähkö.
    (Toki niin vähän että ei aiheuta ainakaan meillä
    toimenpiteitä)

    Eikös siir­to­hävikin vähen­e­m­i­nen tuo tavaraa
    lisää markki­noille jol­loin kallista säätövoimaakin tarvi­taan vähem­män. Vai oliko tuos­sa taas jotain mitä minä en tajunnut?

  14. Eikö tuo aja­tus nyt ole hiukan ide­al­isti­nen. Kuten Elm­slie uskon myös että poli­ti­ik­ka astuu nopeasti kuvaan ja sähköä ale­taan käyt­tää ulkopoli­ti­ikan väli­neenä. Uskon vakaasti että Suomen kan­nat­taa pyrk­iä ener­gias­sa omavaraisu­u­teen. Kan­nat­taako Kemin teräste­hdas­ta pyörit­tää tuulisähköl­lä joka on vir­ran­nut 7 akti­ivista ulkopoli­ti­ikkaa tekevän maan läpi ?

    Ympäristöjut­tu­jen lisäk­si vasem­mis­to­lainen aivop­uoliskoni peräänku­u­lut­taa myös sähkön hin­taa: köy­häl­lä kansanos­al­la tulisi olla hal­paa sähköä kos­ka sähkö on jatku­va meno­erä säästi sitä eli ei.

  15. Täl­lainen HVDC kaapeli laitet­ti­in Helsin­gin ja Viron välille jokin aika sitten.

    Pakkup0akkasilla sähkö vir­taa Suomeen, mut­ta jos sil­lä (nor­jalaisel­la vesivo­ma­l­la) on otta­jia Hol­lan­nis­sa, Suo­mi joutuu mak­samaan siitä enem­män kuin nyt.

  16. Jaa‑a, toivoa sopii että sähköstä ei tule saman­laista poli­tikoin­tivä­linet­tä kuin maakaa­sus­ta tuli.
    Tai oikeas­t­aan­han se on jo sisäpoli­ti­ikan väline.
    Olen joskus aiem­min ollut huo­maav­inani pil­ka­llista asen­net­ta johtuen val­tiove­tois­es­ta Espoon Sähkön kaap­pauk­ses­ta. Nyt kun val­tio omis­taa 51% pros­ent­tia sähköy­htiöstämme on hin­noit­telu ollut samankaltaista mieli­v­al­taa mitä hal­li­tuk­semme muutenkin mei­dän parhaak­semme sanelee.

    Kyse­hän on pohjim­mil­taan “rikkai­ta” espoolaisia kohtaan asete­tus­ta lisäveros­ta. For­tum myy vain kallista ekosähköä, ja teol­lisu­udelle se myy toisel­la kädel­lä hal­paa venäläistä (ydin)sähköä tolkut­toma­l­la katteella.

    Näin on julk­i­sivu­osas­to kun­nos­sa ja kat­teet samoin. Ilmeis­es­ti vielä päästökau­pat tuo lisä­tu­lo­ja (olisi kiva nähdä kuin­ka paljon ne päästöt on noiden kaup­po­jen ansios­ta tippuneet)

    Tämä on esimerk­ki siitä, miten mikä tahansa val­tiove­toinen jut­tu käy kansalaisen kukkarol­la — moraalil­la ei niin väliä. Eikä sil­lä miltä tuo touhu näyt­tää kun kansa kuitenkin äänestää joka ker­ta samal­la tavalla.

  17. Mun mielestä tehtait­ten sähköö vois nos­taa reilusti ja sit samal­la alen­taa köy­hien hin­taa just niinkun se chavets tekee venet­sue­las­sa.. Sos­su vois ainakin antaa jotain etu seteleitä meille autot­tomille et vois mak­saa sähkö laskun.

  18. “Yhtiökok­ouk­selle ehdote­taan hur­jaa 1,35 euron osinkoa osaket­ta kohti. For­tum jakaa tulok­ses­taan omis­ta­jille liki 1,2 mil­jar­dia euroa. Veron­mak­sa­jat eli val­tio saa osinko­ja noin 610 miljoon­aa euroa.”

    Siinä ei luon­nol­lis­es­tikaan ole etur­i­s­tiri­itaa, että val­tio tekee ener­giapoli­it­tisia päätök­siä ja omis­taa isoim­man siivun Suomen ener­gia-alan merkit­tävim­mästä toimijasta.
    Suomes­sa tämä eri taho­jen yhteistyö kyl­lä toimii todel­la saumat­tomasti. Jos­sain tätä sanottaisiin
    rumasti *****ptiok­si.

  19. Sos­su vois ainakin antaa jotain etu seteleitä meille autot­tomille et vois mak­saa sähkö laskun.

    Kokoomus­nuorten kan­nataisi kek­siä joku parem­pi myyn­tikik­ka ideoilleen. Tämä kun oli siinä määrin oikeasti haus­ka, että se nauratti.

  20. “Mun mielestä tehtait­ten sähköö vois nos­taa reilusti ja sit samal­la alen­taa köy­hien hin­taa just niinkun se chavets tekee venet­sue­las­sa.. Sos­su vois ainakin antaa jotain etu seteleitä meille autot­tomille et vois mak­saa sähkö laskun.”

    Aikoinaan pidet­ti­in läh­es peru­soikeuksi­na seuraavia:

    - Asun­to
    — Lämpö
    — Vesi

    Nyt tuos­ta ollaan luop­umas­sa ja läm­möstä on tulos­sa raip­pavero. Ei ole ihan oikeasti real­is­mia se, että kaik­ki van­hat mum­melit kerät­täisi­in syr­jäkyliltä Helsin­gin lähiöi­hin ja kaukoläm­mön piiriin.

    Jos ajatel­laan tyyp­il­listä sähköl­lä läm­mit­täjää, niin se ei ole todel­lakaan öky­volvol­la ajel­e­va okt-asu­ja. (Niitäkin löy­tyy mut­ta hin­ta ei ole heille rikkaalle ollenkaan rel­e­vant­ti, ellei hin­ta suo­ras­taan sato­ja pros­ent­te­ja nouse)

    Tyyp­illi­nen sähköl­lä läm­mit­täjä on syr­jäkylil­lä omas­sa pienessä talos­sa asu­va ihmi­nen, joka on aikoinaan valin­nut sen läm­mi­tys­muodon jos­sa ei (käytän­nössä) ole pääo­maku­lu­ja. Eli siis suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen. Ja tähän on päädyt­ty useim­miten vähien varo­jen takia.

    “val­tio saa osinko­ja noin 610 miljoon­aa euroa”

    Eli val­tio lyö vähä­varaisia raip­paverol­la ener­giay­htiökytkösten­sä kautta.

  21. Tämä super­verkko­han kuu­lostaa ihan hienol­ta jut­tul­ta, kun­han sat­un­naiset häir­iöt eivät aiheuta Yhdys­val­lois­sa koet­tu­ja verkon pimen­e­misiä (lie­nee kyl­läkin vain tekni­nen haaaste?). Ehkä voimme alkaa hyö­dyn­tää oikeasti tehokkaal­la taval­la esim. aalto‑, tuuli- ja aurinkoen­er­giaa. Euroopan ener­giatuotan­toa kan­nat­taisi ehkä koordi­noi­da yhteis­es­ti, jol­loin kalli­ista ja haitalli­sista tuotan­to­muodoista voitaisi­in luop­ua (esim. tehot­tomat raskaasti sub­ven­toidut tuulivoimayk­siköt, öljyn käyt­tö sähkön­tuotan­nos­sa yms.) keskit­täen panok­set isoi­hin ja kus­tan­nuste­hokkaisi­in, kokon­aisu­u­den kannal­ta mielekkäisi­in han­kkeisi­in (tuulivoima­puis­tot meri­alueil­la, aurinkoen­er­giaa Välimeren ympäril­lä). Tietysti alueel­lis­es­ta huolto­var­muud­es­ta pitää myös huole­htia, mut­ta kan­nat­taa pitää mielessä, että samal­la paneelil­la saadaan huo­mat­tavasti enem­män ener­giaa Espan­jan tasan­goil­la kuin esim. talon katol­la Rovaniemellä.

  22. Mikalle: Tyyp­illi­nen sähköläm­mit­täjä omis­taa asun­ton­sa (tyyp­il­lis­es­ti yli 100 teu­roa omakoti­ta­lo kuin omakoti­ta­lo) eli ei minus­ta ole lähel­läkään köyhää.

  23. “Mikalle: Tyyp­illi­nen sähköläm­mit­täjä omis­taa asun­ton­sa (tyyp­il­lis­es­ti yli 100 teu­roa omakoti­ta­lo kuin omakoti­ta­lo) eli ei minus­ta ole lähel­läkään köyhää.”

    Köy­hyys, tulot ja var­al­lisu­us on kovasti suh­teel­lista. On toki niin että mökin mummokin omis­taa mökkin­sä — mut­ta tulot voivat olla hyvinkin pienet. Kos­ka mökissä on kuitenkin tul­lut asut­tua koko pieni ikä, ei ensim­mäisenä tule se mökin myyn­ti mieleen.

    Toki pääkaupunk­inäkökul­mas­ta on var­maankin mah­do­ton­ta käsit­tää että omakoti­talos­sa voisi asua pien­i­t­u­loinen ihmi­nen. Syr­jäseuduil­la se on kuitenkin aivan nor­maalia, aika vähän pel­to­jen keskelle on nous­sut kerrostaloja.

  24. “Mon­tako isoa (teho?) myl­lyä pitää tehdä, jot­ta niil­lä kor­vataan yksi iso ydin­voimalaitos (Viimeisin) koko aikaises­ti, eikä vain huip­pute­hon mukaan???”

    http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W106.pdf

    Kts. sivu 29, vuon­na 2007 Suomen tuulivoiman keskimääräi­nen kap­a­siteet­tik­er­roin oli 0.22 (eli keskimääräi­nen teho 22% huip­pute­hoista vuosi­ta­sol­la), joten esim Olk­ilu­o­to 3:n kor­vaami­nen 3 MW myl­ly­il­lä tuol­la 0.22 kap­a­siteet­tik­er­toimel­la las­ket­tuna olisi 1600MW / 3MW / 0.22 = 2424 myllyä.

    Muis­te­len Osmon main­in­neen aikaisem­man kir­joituk­sen kom­menteis­sa kuulleen­sa jostain 2500 tun­nin huipunkäyt­töaiko­ja, jos­ta kap­a­siteet­tik­er­toimek­si tulee noin 0.29 (2500 / 8765), eli tuol­la las­ket­tuna vaa­dit­taisi­in 1839 myllyä.

    Totu­us lie­nee jos­sain 1800–2500 myl­lyn välis­sä per ydin­voimala, mut­ta pitää muis­taa, että tuulivoima tuot­taa sähköä hyvin vai­htel­ev­asti, mut­ta ydin­voimala tasaisel­la syötöl­lä läpi vuoden.

  25. Eli jos olen oikein ymmärtänyt, niin tässä luovu­taan Suomen teol­lisu­u­den ain­oas­ta kil­pailue­dus­ta, hal­vas­ta teollisuussähköstä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.