Maail­man­talouden lama on iskenyt myös Kiinaan. Kiinan vien­ti las­kee 20 pros­en­til­la, mikä alen­taa talouskasvun kuu­teen pros­ent­ti­in. Siis talous vien­ti las­kee 20 pros­ent­tia ja talous kas­vaa kuusi pros­ent­tia. Koti­mainen kysyn­tä näyt­tää nou­se­van aika paljon. Kiina näyt­tää siir­tyneen nos­ta­maan väestön­sä elin­ta­soa, ilmeis­es­ti talout­ta elvyttäkseen.

Päämin­is­teri Van­hanen ilmoit­taa, että tulovero­jen alen­t­a­mi­nen on yhä mah­dol­lista, vaikkakin vain rajoite­tusti. Miten ihmeessä? Minä olen ymmärtänyt, että tämä turha lama rau­nioit­taa julkisen talouden niin, että edessä ovat sekä vero­jen koro­tuk­set että rajut meno­jen kar­simiset. Jos vero­ja yhä alen­netaan, edessä ovat entistä raaem­mat meno­jen karsimiset.

Päämin­is­terin ajatuk­se­na on ostaa maltill­i­nen palkkaratkaisu veronalen­nuk­sil­la. Siis mik­si? Onko todel­la niin, että palka­nsaa­jat tavoit­tel­e­vat suuria julk­isten meno­jen säästöjä ja palvelu­jen kar­simista, eivätkä suos­tu maltil­lisi­in palkanko­ro­tuk­si­in ilman niitä?

 Nyt kun Pietari Kalmin katu on ainakin tois­taisek­si pois­sa laskuista, joukkoli­iken­ney­hteyk­sien vetämi­nen Kumpu­las­ta Pasi­lan ase­malle on jär­jestet­tävä jotenkin. Pasi­laan on tulot­ta huo­mat­ta­van paljon toimi­rak­en­tamista, jopa pil­ven­pi­irtäjiä, joten yhteyk­sien saami­nen paran­t­a­mi­nen on tärkeätä muutenkin eikä vain yliopis­tol­ta. Viisi min­u­ut­tia lisää liiken­teessä suun­taansa ei myöskään ole aivan vähän, vaik­ka se siltä kuu­lostaakin. Joukkoli­iken­teen nopeudel­la on suuri merk­i­tys joukkoli­iken­teen suo­si­olle, varsinkin kun ruuhk­abus­sis­sa sei­somi­nen ei ole mitään laat­u­aikaa. Jos autoil­i­joiden matkaa hidastet­taisi­in viidel­lä min­uu­til­la, tulisi kapina.

Jat­ka lukemista “Kumpu­lan­mäen joukkoliikennevaihtoehtoja”

Khs äänesti tänään Pietari Kalmin kadus­ta ja vahvisti lau­takun­nan hylkäävän päätök­sen äänin 9–6. Voit­ta­neel­la puolel­la oli­vat vihreät, sdp, vas, ja kesk. Nyt siis selvitetään mui­ta vaihtoehtoja:

• Raitio­vaunuy­hteyt­tä Munkkiniemestä Ara­bi­an­ran­taan ja/tai Kalasa­ta­maan, myöhem­min ehkä Otaniemestä Viikkiin
• Joukkoli­iken­net­tä palvel­e­vaa yhteyt­tä (raitio­vaunu ja/tai bus­si) käyt­täen Vallilan­laak­son käytöstä pois­tet­tua ratapohjaa.
• Eril­listä Pasi­la-Kumpu­la bus­siy­hteyt­tä käyt­täen ole­mas­sa ole­vaa katuverkkoa
• Koneel­lista taso­vai­h­toa Kus­taa Vaasan tieltä Kumpu­lan­mäelle eril­lisenä han­kkeena tai alueel­la toteutet­tavaan rak­en­tamiseen liittyen.

Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tus käsit­telee tiis­taina Pietari Kalmintien liiken­nesu­un­nitel­maa; sitä, jon­ka kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hylkäsi. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Han­nu Pent­tilä esit­tää, että kaupung­in­hal­li­tus kumoaisi lau­takun­nan hylkäävän päätök­sen ja hyväksy­isi liiken­nesu­un­nitel­man. En tiedä, miten kaupung­in­hal­li­tus aikoo asi­as­sa toimia — se riip­puu demareista ja kokoomus­lai­sista — mut­ta pitäisi onnet­tomana, jos tähän vai­h­toe­htoon päädytään. Tämä osoit­taisi luot­ta­mus­mieshallinnon pelaa­van surkeasti yhteen Helsingis­sä. Pietari Kalminkadun jatkami­nen  on Vallilan­laak­son rat­apenkkaa pitkin kulke­vaa lin­jaus­ta huonom­pi, kat­soo asi­aa sit­ten puis­ton virk­istysar­von tai joukkoli­iken­teen edel­ly­tys­ten kannal­ta.   Jat­ka lukemista “Pietari Kalmin katu alis­tet­ti­in kaupunginhallitukselle”

Juhana Har­jun koment­ti uin­j­tivuoroista tänään klo 7:44 oli kahdeskymmenes tuhannes hyväksyt­ty blogikom­ment­ti. Kymme­nen tuhan­nen raja meni rik­ki puoli vuot­ta sit­ten, joten kom­ment­te­ja on tul­lut run­saat viisikym­men­tä vuorokaudessa. Artikkelei­ta on julka­istu yhteen­sä 632, joten artikke­lia kohden kom­ment­te­ja on keskimäärin run­saat kolmekym­men­tä. Käyn­te­jä oli maalisku­us­sa noinj 75 000.

Jos hal­li­tus aikoo tukea tuulivoiman rak­en­tamista korkeahkoil­la syöt­tö­tar­if­feil­la, tämä kan­nat­taisi tehdä välit­tömästi. Suo­ma­lainen konepa­ja­te­ol­lisu­us on pysähtymässä täy­del­lis­es­ti, kun nyt sisäl­lä ole­vat tilauk­set valmis­tu­vat. Se tietää val­tavasti konkursse­ja ja pysyviä työ­paikko­jen mene­tyk­siä. Nyt olisi kap­a­siteet­tia rak­en­taa tuulivoimaa ja paljon. Päätök­set siis jo tänä keväänä!

Suo­ma­lainen eläke­jär­jestelmä on pääasi­as­sa jako­jär­jestelmä. Nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat nyt eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Jonkin ver­ran on kuitenkin myös rahas­toitu, lähin­nä tasoit­ta­maan ikälu­okkien koko­eroista johtu­via ongelmia. Vuosi siten eläk­er­a­has­tois­sa oli var­al­lisu­ut­ta run­saat sata mil­jar­dia euroa, siis vähän yli 40 000 euroa palka­nsaa­jaan kohden tai run­sas vuo­den palkka­sum­ma.  Osakekurssien rom­ah­dus leikkasi tuos­ta sum­mas­ta ainakin 15 mil­jar­dia euroa. Tämä ei ole eläkeläis­ten ongel­ma, kos­ka hei­dän eläk­keen­sä perus­tuu laki­in. Se on töis­sä ole­vien ongel­ma, joi­ta joutu­vat eläke­mak­suina kir­imään tuon vajauk­sen umpeen.  Karkeasti sanoen jokainen menet­ti kah­den kuukau­den palkkansa.  Mene­tyk­set eivät pää­ty tähän, kos­ka työt­tömyys merk­it­see mak­su­tu­lo­jen mene­tys­tä, mut­ta eläk­keet pitää kuitenkin maksaa.

Suomen Kuvale­hti ker­too keskel­lä lamaa ilouutisen. Ylöjärvel­lä kaup­pakeskus Elo aloit­ti toim­intansa ja 350 onnel­lista sai työ­paikan. Kyl­lä ylöjärveläisiä onnisti! Vai onnistiko?

Kaup­pa itse ker­too, että työn tuot­tavu­us kaup­pakeskuk­sis­sa on kaksinker­tainen taval­lisi­in kaup­poi­hin ver­rat­tuna. Pirkan­maal­la ei ole enem­pää rahaa ostok­si­in. Niin­pä jokainen euro, jok­ja kaup­pakeskus Eloon kan­netaan, on pois muista kaupoista. Ja kun Elo on tupo­lasti tehokkaampi, jokaista Elon työ­paikkaa kohden menetetään kak­si kau­pan työ­paikkaa lähistöl­lä. Ylöjärvel­lä  — tai ainakin Tam­pereen seudul­la — menetet­ti­in siis 350 työ­paikkaa eikä saatu niitä. Ehkä onnen­potku ajatellen tule­vaa työvoima­pu­laa ja matkalla kohden vau­raam­paa ja tehokkaam­paa yhteiskun­taa, mut­ta ei ehkä juuri siinä mielessä kuin Kuvale­hti ajatteli.

Olin tänään Sitran ener­giao­hjel­man johto­ryh­män kok­ouk­ses­sa. Jouduin kor­vat punaise­na kuun­tele­maan, kuin­ka siel­lä arvostelti­in Helsinkiä ja sen kaupunkisu­un­nit­telua ener­giate­hokku­u­den sivu­ut­tamis­es­ta. Suo­mi on kan­sain­välis­es­ti asi­as­sa aivan taka­pa­ju­la. Yksi pieni tont­tiko­htainen kokeilu on tulos­sa Jätkäsaa­reen — Sitran aloit­teesta — mut­ta muuten jatke­taan entiseen malli­in. Jat­ka lukemista “Helsin­ki, ener­giate­hokku­u­den takapajula”