Tuulivoimasta pitäisi päättää pikavauhdilla

Jos hal­li­tus aikoo tukea tuu­li­voi­man raken­ta­mis­ta kor­keah­koil­la syöt­tö­ta­rif­feil­la, tämä kan­nat­tai­si teh­dä välit­tö­mäs­ti. Suo­ma­lai­nen kone­pa­ja­teol­li­suus on pysäh­ty­mäs­sä täy­del­li­ses­ti, kun nyt sisäl­lä ole­vat tilauk­set val­mis­tu­vat. Se tie­tää val­ta­vas­ti kon­kurs­se­ja ja pysy­viä työ­paik­ko­jen mene­tyk­siä. Nyt oli­si kapa­si­teet­tia raken­taa tuu­li­voi­maa ja pal­jon. Pää­tök­set siis jo tänä keväänä!

30 vastausta artikkeliin “Tuulivoimasta pitäisi päättää pikavauhdilla”

  1. Syöt­tö­ta­rif­fi eli hin­ta­ta­kuu on sinän­sä oikea meka­nis­mi tukea tuu­li­voi­maa, joh­tuen säh­kö­mark­ki­noi­den ja ‑kulu­tuk­sen raken­tees­ta pää­oma­val­tai­nen tuo­tan­to on ala­kyn­nes­sä ja toi­saal­ta se las­kee kes­ki­mää­rin säh­kön hin­taa, eli sii­nä on ulkois­hyö­ty­jä. Sama pätee muu­ten ydin­voi­maan­kin, mut­tei käsit­tääk­se­ni bio­kaa­suun jon­ka syöt­tö­ta­rif­fia en oikein ymmärrä.

    Jos säh­kön hin­ta on kor­kea niin tuo ei mak­sa kulut­ta­jil­le mitään, mut­ta jos se on mata­la niin tulee kal­liik­si. Para­dok­saa­li­ses­ti, kos­ka tuu­li­voi­mal­la tuo­te­tun säh­kön mar­gi­naa­li­hin­ta on lähes nol­la, niin itsea­sias­sa iso mää­rä tuu­li­voi­maa tuot­taa toden­nä­köi­sem­min tilan­teen jos­sa tuo takuu lau­ke­aa eli hin­ta laskee.

    Ongel­ma täs­sä on se, että jos sijoit­ta­ja ei nyt sös­si voi­ma­laan­sa, niin tilan­ne on että klaa­val­le sijoit­ta­ja tekee voit­toa ja kulut­ta­jat mak­saa, kruu­nal­la sijoit­ta­ja tekee voittoa.

    Mie­tin, että kun tämä on nyt de fak­to veron­omai­sel­la mak­sul­la taat­tua ja tuet­tua tuo­tan­to, niin eikö oli­si sel­keäm­pää teh­dä se suo­raan vero­va­roil­la? Eli perus­te­taan val­tio­nyh­tiö, mie­lel­lään yhteis­poh­jois­mai­nen, joka raken­nut­taa nämä myl­lyt. Samaan yhti­öön voi­si kan­sal­lis­taa vesi­voi­man, ei tar­vit­se sen­kään wind­fall-vero­ja miettiä.

    Kyl­lä, tämä on sosia­lis­mia. Mie­les­tä­ni se on sel­keäm­pi vaih­toeh­to kuin de fak­to veroil­la ja tuil­la ohja­tut pseudomarkkinat.

  2. Mit­kä­hän mah­ta­vat olla suo­ma­lai­sen kone­pa­ja­teol­li­suu­den vah­vuusa­lu­eet. Tuu­li­voi­mas­sa ne eivät aina­kaan ole. 

    Vah­vuu­det pitäi­si nimit­täin tie­tää, jos halu­aa EU:n kil­pai­lusään­tö­jä kier­tää ja tukea nime­no­maan suo­ma­lais­ta teollisuutta.

    Bio­polt­toai­ne­voi­ma­lat? Jätteenpoltto?

  3. Lai­tan tähän yhteen­ve­don HS:n kes­kus­te­lu­pals­tal­la Eija-Riit­ta Kor­ho­lan for­tum-kaa­pis­ta ulos­tu­lon tii­moil­ta käy­dyis­tä argu­men­teis­ta tuu­li­voi­maa vastaan:

    - tuu­li­voi­ma tar­vit­see yhtä pal­jon hii­li­voi­maa säätövoimaksi
    — ydin­voi­ma on hyvää sää­tö­voi­maa ja päästötöntä
    — tuu­li­voi­ma mak­saa pal­jon eivät­kä hin­nat laske
    — tuu­li­voi­ma­lat suo­ras­taan ime­vät lepa­kot nieluunsa
    — kan­nat­tai­si odot­taa ja sit­ten panos­taa aurinkopaneeleihin
    — Sak­sas­sa säh­kö mak­saa 18 c/kWh tuu­li­voi­maan panos­ta­mi­sen takia
    — ydin­voi­ma­la mak­se­taan omil­la rahoil­la, tuu­li­voi­maa raken­ne­taan yhtei­sil­lä verorahoilla
    — vih­reät kuten Satu Has­si yrit­ti­vät kiel­tää kai­ken fuusio­ener­gian tut­ki­muk­sen europarlamentissa
    — “tie­teel­li­nen evi­dens­si” ei ole osoit­ta­nut että tuu­li­voi­mas­ta oli­si mitään hyö­tyä, päinvastoin
    — Sak­sas­sa tuo­te­taan hii­li­voi­maa ilman pääs­tö­jä, teh­dään sitä

    Joten ei nyt teh­dä mitään ettei kaik­ki tämä käy toteen!

  4. Oikein, Osmo! Tuu­li­voi­maa raken­ta­vat yri­tyk­set ovat lomaut­ta­neet työn­te­ki­jöi­tä parem­pien aiko­jen toi­vos­sa. Ennus­tan että syk­syl­lä alka­vat isot irti­sa­no­mi­set ellei kään­net­tä tule. Ala ei toi­vu Suo­mes­sa ennal­leen jos sen nyt anne­taan romahtaa.

  5. Onko tämä muu­ten kulut­ta­jil­le hyvä vaih­toeh­to? Eikös sii­nä säh­kön hin­ta nouse? Köy­hät kyykkyyn.…

  6. Tuos­ta koko hom­mas­ta tulee mie­leen Bastiat:n satii­ri kynt­ti­län­te­ki­jöi­den vetoo­muk­ses­ta (A Peti­tion of Candlemakers):

    Nämä vaa­ti­vat hal­li­tus­ta pakot­ta­maan kan­sa­lai­set muu­raa­maan ikku­nan­sa kiin­ni jot­ta aurin­ko ei kil­pai­li­si kynt­ti­lä­teol­li­suu­den kans­sa. Kynt­ti­lä­teol­li­suu­den tuo­tan­non laa­je­ne­mi­nen tuon mää­räyk­sen seu­rauk­se­na lisäi­si vetoo­muk­sen esit­tä­jien mukaan työl­li­syyt­tä ja kan­sal­lis­ta vaurautta.

    Jos­tain syys­tä eri­lai­siin “hank­kei­siin” sitou­tu­nei­den resurs­sien vaih­toeh­toi­sel­le käy­töl­le ei sit­ten “muis­te­ta” las­kea mitään arvoa…

    Lip­po­nen oli oikeas­sa sii­nä, että ei Suo­men kan­na­ta kam­pit­taa omaa tuo­tan­to­aan höl­mö­jen ideoi­den vuoksi.

  7. Kan­na­tai­si­ko panos­taa myös aal­to­voi­ma­loi­hin samal­la, vai eikö suo­men meris­sä ole tar­peek­si aal­lok­koa (kai se on suh­tees­sa tuu­leen kuitenkin)?

  8. Viral­lis­ten las­kel­mien mukaan kan­nat­ta­va tuu­li­voi­ma pitäi­si hin­noi­tel­la yli n. 80 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Säh­kön hin­ta on täl­lä het­kel­lä alle 40 euroa. Säh­kö­las­kum­me kaksinkertaistuisi. 

    Itse olen luon­non ystä­vä, enkä pidä tuu­li­voi­maa miten­kään eko­lo­gi­se­na. Lai­tos­ten on havait­tu hou­kut­te­le­van jopa lepa­kot kuo­lon kitaan­sa. Har­mis­tu­nut olen joi­den­kin type­räs­tä tuulivoimakiimasta.

  9. Jos Eija-Riit­ta Kor­ho­la väit­tää, että “tuu­li­voi­ma tar­vit­see yhtä pal­jon hii­li­voi­maa sää­tö­voi­mak­si”, hän ei ole var­mas­ti vää­räs­sä ensim­mäis­tä eikä vii­meis­tä kertaa.

    VTT:n pie­nem­män arvion mukaan Poh­jois­mai­den säh­kö­mark­ki­noil­la tuu­li­voi­ma lisää sää­tö­tar­vet­ta noin 2 % kapa­si­tee­tis­ta, kun tuu­li­voi­man osuus kulu­tuk­ses­ta on 10 % (http://eny.hut.fi/education/courses/Ene-47_5140/2006/hh_energysystemTKK20061.pdf) ja kor­keam­man arvion mukaan tuu­li­voi­man vaa­ti­ma sää­tö­tar­ve on 15 % asen­ne­tus­ta tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­tee­tis­ta, kun tuu­li­voi­mal­la tuo­te­taan 5−10 % säh­kös­tä. (http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman%20saatotarve%20Suomessa%20VTT%20maalis2008.pdf)

  10. Minun on vai­kea ymmär­tää tuo­ta 80 euron hin­taa. Itse uskoi­sin 55 euron riittävän.”

    Joku jakaa taas rahaa kave­reil­leen ja vih­reät pai­na­vat jees nappia.

  11. Kor­ho­la on kes­ki­tet­tyä tuo­tan­toa aja­vien asial­la. Hän jäi kiin­ni lausun­nos­taan , jon­ka oli hänel­le kir­joit­ta­nut energialobbarit.

    Mut­ta tuu­li­voi­man suo­si­mi­nen käsi­te­tään usein vää­rin, ei ole tar­koi­tus­kaan, että 100 % Suo­men säh­kö­ener­gian tar­pees­ta teh­dään tuu­les­ta, 20 % on rea­lis­ti­nen arvio .
    Ne muut ovat sit­ten ydin­voi­ma, vesi­voi­ma, aurin­ko­säh­kö, uusiu­tu­vat koti­mai­set, bio­kaa­su etc ja jopa fosii­li­sia voi­ma­loi­ta jää esim varavoimaksi.
    Alla VTT:n selvitystä

    Usei­den eri mai­den koke­mus­ten ja mal­li­las­kel­mien perus­teel­la tuu­li­voi­man vaa­ti­ma säätötarve
    on 15 % asen­ne­tus­ta tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­tee­tis­ta, kun tuu­li­voi­mal­la tuo­te­taan 5–10 % sähköstä
    (Irlan­ti, Ruot­si, Suo­mi, Poh­jois­maat). Sak­san arvio 8–9 % (kun 15 % säh­kös­tä tuulivoimalla)
    perus­tuu päi­vä etu­kä­teen teh­ty­jen ennus­tei­den ennus­vir­hei­siin ja on sen takia suu­rem­pi kuin
    mui­den mai­den sel­vi­tys­ten tulokset”

  12. Tans­ka on saa­nut tuu­li­voi­mas­ta oman Nokian­sa, 90 % tuu­li­voi­ma­teol­li­suu­den tuo­tan­nos­ta menee vien­tiin aj kun ala kas­vaa 30 5 vuo­des­sa niin näky­mät Tans­kal­le ovat samat kuin Suo­mel­le 90-luvul­la Nokian kanssa.

    Tuu­li­voi­ma­teoll­si­uus työl­lis­tä jo 20–30000 tanskalaista.

    Tans­kan säh­kös­tä 20 % tulee tuu­les­ta ja sitä tuot­ta­vat yksi­tyi­set yhtiöt, n 80 % tuulivoimasta

  13. Yksi suu­ri huo­le­nai­he on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti ja luon­no­nar­voil­taan mer­kit­tä­vien aluei­den pilaa­mi­nen tuu­li­voi­ma­loi­den tiel­tä. Yksi täl­lai­nen esi­merk­ki on Pyhä­ran­nan Riht­nie­mi, ete­läi­sen Suo­men län­ti­sin nie­mi, joka on lin­tu­jen muut­to­lii­ken­teen kes­kei­nen sol­mu­koh­ta ja kult­tuu­ri- ja luon­no­nar­voil­taan mer­kit­tä­vä alue. Sin­ne suun­ni­tel­laan suur­ta tuu­li­voi­ma­la-aluet­ta, vaik­ka lähis­töl­lä on pal­jon teol­li­suu­den jo tuhoa­mia ran­ta-aluei­ta, puhu­mat­ta­kaan merel­lä ole­vis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta. Asi­aan voi pereh­tyä ja sitä vas­tus­taa osoitteessa: 

    http://www.prorihtniemi.net/

  14. Kui­ten­kaan ei pitäi­si sot­kea näi­tä kah­ta asi­aa vaik­ka kuin­ka vai­ke­aa oli­si kone­pa­joil­la. Ja kuin­ka mer­kit­tä­väl­le osal­le kone­pa­ja­sek­to­ria tuu­li­myl­ly­jen teko toi­si töitä?
    En halua tais­tel­la tuu­li­myl­ly­jä vas­taan mut­ta Suo­men ener­gia­po­li­tiik­ka on niin suu­ren luo­kan jut­tu että pää­tök­siä ei pitäi­si teh­dä perus­tee­na yhden teol­li­suus­sek­to­rin osan tila­päi­set vaikeudet.

  15. Kui­ten­kaan ei pitäi­si sot­kea näi­tä kah­ta asi­aa vaik­ka kuin­ka vai­ke­aa oli­si kone­pa­joil­la. Ja kuin­ka mer­kit­tä­väl­le osal­le kone­pa­ja­sek­to­ria tuu­li­myl­ly­jen teko toi­si töitä ”

    Voi­han myl­ly­jä teh­dä vien­tiin­kin. Tans­kan myl­ly­teoll­si­uu­den tuot­teis­ta menee 90 % ulkomaille.
    Ala työl­lis­tää suo­raan jo 20000 hen­keä Tans­kas­sa ja välil­li­se­ti vien­nin kaut­ta jopa 100000 henkilöä.
    Ku ala kas­vaa maa­il­mas­sa 30 % vuo­des­sa niin se on Tans­kal­le kuin Nokia Suo­mel­le aikoinaan

  16. Takuu­hin­nak­si on kaa­vail­tu 83,5 e. Säh­kö­pörs­sis­sä hin­ta on ollut kes­ki­mää­rin 40 e. Takuu- ja pörs­si­hin­nan väli­nen ero­tus suo­ri­te­taan eril­li­se­nä osa­na säh­kö­las­kua. Koko­nai­suu­des­saan nyt kaa­vail­lul­la tuo­tan­to­mää­räl­lä (2000MW nimel­lis­te­hoa, 400–500MW todel­lis­ta) on esi­tet­ty 200 mil­joo­nan euron vuo­sit­tais­ta vero­luon­tois­ta (tasa­ve­ro) lisä­las­kua säh­kön­käyt­tä­jil­le. Samaan teho­mää­riin pääs­täi­siin muu­ten val­jas­ta­mal­la Vuo­tos mah­dol­li­sim­man tehokkaasti. 

    Näin pie­ni osuus ener­gian­tuo­tan­nos­ta ei vaa­di kovin suu­ria sää­tö­voi­ma­rat­kai­su­ja, mut­ta ei toi­saal­ta juu­ri­kaan myös kor­jaa Suo­men hii­li­ta­set­ta, eli kysees­sä on lähin­nä mel­ko kal­lis, mut­ta har­mi­ton harrastus. 

    Suo­men kone­pa­ja­teol­li­suut­ta tuu­li­voi­ma tus­kin pelas­taa, kos­ka käsit­tääk­se­ni tämän­kal­tai­set hank­keet kil­pai­lu­te­taan kan­sain­vä­li­ses­ti, eikä Suo­mi vah­van euron­sa kans­sa lie­ne kovin hyväs­sä kil­pai­lua­se­mas­sa täs­sä­kään asiassa.

  17. OS: “Minun on vai­kea ymmär­tää tuo­ta 80 euron hin­taa. Itse uskoi­sin 55 euron riittävän.”

    B.Wisser: “Takuu­hin­nak­si on kaa­vail­tu 83,5 e.”

    Onko täs­sä nyt kyse sii­tä että ero­tus valuu wind­fall-voit­toi­na nopean sää­tö­voi­man eli käy­tän­nös­sä vesi­voi­man tuot­ta­jil­le kos­ka int­ra-day ‑mark­ki­nat eivät tuu­li­voi­man kan­nal­ta toi­mi riit­tä­vän hyvin ? 

    Jos näin, oli­si­ko rat­kai­su sälyt­tää tuu­li­voi­man raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set koko­nai­suu­des­saan vesi­voi­man tuot­ta­jil­le sen sijaan että ensin vero­va­roin mak­se­taan myl­lyt ja myö­hem­min säh­kö­las­kus­sa nii­den aiheut­ta­mat markkinahäiriöt ?

  18. Täs­sä on esi­merk­ke­jä Per­ho­ka­las­ta­jat kes­kus­te­lu­pals­tal­ta, mitä kaik­kea luon­nos­sa tapah­tuu muu­ta­man kilowa­tin takia, http://tinyurl.com/ck3xoa

  19. Kui­ten­kaan ei pitäi­si sot­kea näi­tä kah­ta asi­aa vaik­ka kuin­ka vai­ke­aa oli­si kone­pa­joil­la. Ja kuin­ka mer­kit­tä­väl­le osal­le kone­pa­ja­sek­to­ria tuu­li­myl­ly­jen teko toi­si töitä ”

    Näin­hän se on. Jos muis­sa mais­sa on riit­tä­vän höl­mö­jä poli­tiik­ko­ja sää­tä­mään täl­lai­sia kynt­ti­län­te­ki­jöi­den vetoo­muk­ses­sa esi­te­tyn kal­tai­sia sään­nök­siä, niin toki suo­ma­lai­set yri­tyk­set saa­vat myy­dä ulko­mail­le mitä halua­vat. Mut­ta kun­han se tapah­tui­si ilman veron­mak­sa­jil­ta kynit­tyä rahaa. 

    Muu­ten jää­vät nuo näky­mät­tö­mät kus­tan­nuk­set, jot­ka tosin ovat reaa­li­sia, huomaamatta..

    Tans­ka­lai­sil­la­kin oli­si var­maan ollut pal­jon muu­ta­kin käyt­töä resurs­seil­leen, mut­ta nyt­hän emme saa sitä tietää.

  20. Hyväk­sy­tään 83 e/ MWh = 8,3 snt/kWh . säh­kö­las­kus­tam­me on puo­let siir­to­mak­sua, joten säh­köls­kuas tuu­li­voi­ma lisäi­si 50 %. Mut­ta se hin­ta oliis kiin­teä seu­raa­vat 20 vuot­ta, mitä ei voi sanoa hii­len tai ydin­e­ner­gian kustannuksista.

    Joka tapaus­kes­sa. haluan kuul­la arguemn­tit puoels­ta ja vas­taan. Uraa­ni ei rii­tä kovin pit­käl­le. Hyö­ty­reak­to­ria pide­tään edel­leen aivan lii­an vaa­ral­li­se­na — perus­tel­lus­ti vai ei. Sii­hen en ota kan­taa. Ris­to Iso­mä­ki on hyvin perus­tel­lut , mik­si hyö­ty­reak­to­ria ei voi raken­taa meren rantaan.

    Oleel­lis­ta on vähen­tää ener­gian tar­vet­ta. se mm. mer­kit­see vähäi­sem­pää lii­ken­net­tä, myöäs vähäi­sem­pää jul­kis­ta lii­ken­net­tä. Jas vähäiusem­pää liik­kum­sein tar­vet­ta. (tote­aa kir­joitt­ja, joka tänään ajoi 200 km asiointiajoa)

  21. Tans­ka­lai­sil­la­kin oli­si var­maan ollut pal­jon muu­ta­kin käyt­töä resurs­seil­leen, mut­ta nyt­hän emme saa sitä tietää”

    Tans­ka käyt­tää resurs­se­jaan tehok­kaas­ti, säh­köä­kin kuluu vain 30 % Suo­men käyttämästä.

    Työ­pai­kan hin­ta on Tans­kas­sa vain 20–30 % Suo­men vas­taa­vas­ta . Elin­kei­no­ra­ken­teen vuok­si täys­työl­li­syy­teen Tans­kas­sa riit­tää 1–1,5 % kas­vu kun Suo­mes­sa se vaa­tii 3–3,5 % kasvua

  22. Minun on vai­kea ymmär­tää tuo­ta 80 euron hin­taa. Itse uskoi­sin 55 euron riittävän.”

    Edes 80 euroa ei rii­tä alkuun:
    http://www.tem.fi/?89519_m=94951&s=2471
    “Hal­lin­nol­li­ses­ti mää­rät­tä­vä tuu­li­voi­man tavoi­te­hin­ta oli­si 83,5 €/MWh.” mut­ta sit­ten: “Alku­vai­hees­sa tarif­fi­ta­so oli­si kui­ten­kin jon­kin ver­ran kor­keam­pi, jot­ta inves­toin­nit saa­tai­siin nopeas­ti liikkeelle.”

    En oikein voi hyväk­syä sitä, että muut säh­kön­käyt­tä­jät pako­te­taan tuke­maan kan­nat­ta­ma­ton­ta tuo­tan­toa (ja tätä keh­da­taan vie­lä kut­sua mark­ki­naeh­toi­sek­si). Mitä mark­ki­naeh­toi­suut­ta on sii­nä, että tuot­ta­jal­ta pois­te­taan lii­ke­ta­lou­del­li­nen riski?

    Jon­kin­lai­nen ‘pelas­tus­ren­gas­ta­rif­fi’ oli­si ken­ties perus­tel­tu, jos säh­kön mark­ki­na­hin­ta las­kee tila­päi­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen alas. Mitään tuo­tan­to­muo­toa ei pitäi­si tukea normaalioloissa.

  23. Kan­nat­taa ehkä vie­lä miet­tiä, että mikä oli­si kulut­ta­jan kan­nal­ta paras vaih­toeh­to. Tuu­li­voi­ma ei kuu­los­ta kulut­ta­jan kan­nal­ta opti­maa­li­sel­ta, kos­ka se tulee ilmei­ses­ti kalliiksi.

  24. Kun puhu­taan velal­la elvyt­tä­mi­ses­tä, on yleen­sä valit­ta­va­na huo­no­ja vaih­toeh­to­ja, ja sit­ten vie­lä huo­nom­pia vaih­toeh­to­ja. Sub­ven­toin­ti ei kos­kaan ole pit­kä­ai­kai­nen rat­kai­su mihin­kään eikä vel­kaa voi mää­rät­tö­mäs­ti ottaa. Ainais­ten tukien sijaan val­tio voi­si elvyt­tää ilman kulu­ja käyt­tä­mäl­lä jos­kus vero­kep­piä tuki­pork­ka­noi­den sijaan.

    Kaik­kein huo­noim­pia vaih­toeh­dois­ta ovat yksit­täis­ten polii­tik­ko­jen äänia­lueil­leen junai­le­mat sil­ta­rum­pu­hank­keet ja hal­lin­non kulu­ja käy­tän­nös­sä lisää­vät haja­si­joi­tus­se­koi­lut. Kaik­ki mak­sa­vat näis­tä hank­keis­ta kol­lek­tii­vi­ses­ti, vaik­ka par­haim­mas­sa­kin tapauk­ses­sa hank­keis­ta hyö­tyy mität­tö­män pie­ni jouk­ko ihmisiä.

    Vähem­män huo­no­na vaih­toeh­to­na pidän sel­lai­sia inves­toin­te­ja infra­struk­tuu­riin, jot­ka ovat jos nyt ei talou­del­li­ses­ti täy­del­li­siä, sen­tään sel­lai­sia jois­ta jokai­nen veron­mak­sa­ja pää­see pait­si mak­sa­maan, myös kan­ta­maan hedel­mät. Tuu­li­voi­ma on yksi sel­lai­nen koh­de. Se ei vält­tä­mät­tä ole kus­tan­nus­te­ho­kas­ta, mut­ta teh­ty inves­toin­ti ei ole val­tao­sal­le kan­sas­ta nol­la­tuot­toi­nen inves­toin­ti, kuten joku kes­kel­le ei mitään jon­kin pik­ku­paik­ka­kun­nan kyl­keen raken­net­tu moottoritienpätkä.

    Vas­taa­vas­ti esi­mer­kik­si ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei kel­paa elvy­tys­tar­koi­tuk­siin hank­kei­den tavat­to­man käyn­nis­tys­hi­tau­den takia.

    Var­si­nai­nen temp­pu on ohja­ta elvy­tys koti­maa­han, kuten Tomi Ahde hyvin nos­ti esille.

  25. Nois­ta VTT:n kirjoituksista:

    Suo­men sisäi­sil­lä sää­döil­lä lisä­sää­dön tar­ve 2000–4000 MW tuu­li­voi­mal­le on arviol­ta 80–160 MW ja 2–3 ker­tai­nen, jos päi­vä etu­kä­teen teh­ty­jä ennus­tei­ta ei päi­vi­te­tä ja suu­rim­pia ennus­vir­hei­tä kor­ja­ta ennen käyttötuntia”

    Edel­li­nen voi­si olla rea­lis­ti­nen jos olet­taa, että tuo mai­nit­tu 2000–3000 MW on huip­pu­te­hoa, jos­ta voi rea­lis­ti­ses­ti odot­taa kes­ki­mää­räis­tä 2000 tun­nin hui­pun­käyt­töä, eli kes­ki­mää­räi­sik­si tehoik­si voi­si olet­taa kar­keat 440–660 MW.

    Tuo mai­nit­tu 80–160MW sää­tö­tar­ve ker­rot­tu­na kah­del­la tai kol­mel­la voi­si olla riit­tä­vä, jos vie­lä olet­taa lisäk­si tuon­ti­sää­töä ole­van tar­jol­la ja on lisäk­si val­mis sää­tä­mään tar­vit­taes­sa tuu­li­voi­man tuo­tan­toa itse­ään alas (esim. sää­tä­mäl­lä noi­den myl­ly­jen lapoja).

    Kysy­mys lie­nee­kin sii­tä, kuka on val­mis otta­maan vas­tuun noin pie­nel­lä säätökapasiteetilla.

  26. Vie­lä tuu­li­voi­mas­ta, tuos­ta VTT:n kir­joi­tuk­ses­ta löy­tyy mie­len­kiin­toi­nen ote:

    Suo­mes­sa on arvioi­tu tuu­li­voi­man kapa­si­teet­tiar­vok­si 13–18% asen­ne­tus­ta tehos­ta (Pel­to­la & Petä­jä, 1993).”

    Eli onko tuos­ta ymmär­ret­tä­vis­sä niin, että jaat tuu­li­voi­ma­lob­ba­rien ilmoit­ta­mat tehot 7:llä ja las­ket vas­taa­van mää­rän sää­tö­tar­vet­ta sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että tuon­ti­säh­köä on aina saatavilla? 🙂

  27. Tääl­lä on kom­men­toi­tu tuu­li­voi­man huo­nout­ta ja kal­leut­ta, ihan hyvin perus­te­luin. Mut­ta mitä mui­ta vaih­toeh­to­ja säh­kö­ener­gian tuo­tan­toon on, jos fos­sii­li­set polt­toai­neet, ydin­voi­ma ja laa­ja­mit­tai­nen vesi­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen jäte­tään pois? Mis­tä saa ‘puh­das­ta’ ener­gi­aa hal­vem­mal­la kuin 80 e/MWh?

  28. Vie­lä tuu­li­voi­mas­ta, tuos­ta VTT:n kir­joi­tuk­ses­ta löy­tyy mie­len­kiin­toi­nen ote:

    Suo­mes­sa on arvioi­tu tuu­li­voi­man kapa­si­teet­tiar­vok­si 13–18% asen­ne­tus­ta tehos­ta (Pel­to­la & Petä­jä, 1993).””

    Tuu­li­voi­maa on raken­net­tu ja käy­tet­ty jo 20 vuot­ta ja tek­no­lo­gia on kehit­ty­nyt humas­ti vuo­des­ta 1993 . Nyt pääs­tään 25–30 % hyötyenergiaan.

    Ver­tai­lun vuok­si meil­lä on perin­teis­tä voi­ma­la­ka­pa­si­teet­tia ja tuon­ti­ka­pa­si­tet­tia 250 TWh tuot­ta­mi­seen , mut­ta käy­täm­me vain alle 90 TWH.

    Ei tuon perin­tei­sen­kään kapa­si­tee­tin hyö­ty­suh­de ole kovin korkea

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.