Tuulivoimasta pitäisi päättää pikavauhdilla

30 vastausta artikkeliin “Tuulivoimasta pitäisi päättää pikavauhdilla”

1. Syöt­tö­tar­if­fi eli hin­tatakuu on sinän­sä oikea mekanis­mi tukea tuulivoimaa, johtuen sähkö­markki­noiden ja ‑kulu­tuk­sen rak­en­teesta pääo­maval­tainen tuotan­to on alakyn­nessä ja toisaal­ta se las­kee keskimäärin sähkön hin­taa, eli siinä on ulkoishyö­tyjä. Sama pätee muuten ydin­voimaankin, mut­tei käsit­tääk­seni biokaa­su­un jon­ka syöt­tö­tar­if­fia en oikein ymmärrä.

   Jos sähkön hin­ta on korkea niin tuo ei mak­sa kulut­ta­jille mitään, mut­ta jos se on mata­la niin tulee kalli­ik­si. Paradok­saalis­es­ti, kos­ka tuulivoimal­la tuote­tun sähkön mar­gin­aal­i­hin­ta on läh­es nol­la, niin itseasi­as­sa iso määrä tuulivoimaa tuot­taa toden­näköisem­min tilanteen jos­sa tuo takuu laukeaa eli hin­ta laskee.

   Ongel­ma tässä on se, että jos sijoit­ta­ja ei nyt sös­si voimalaansa, niin tilanne on että klaavalle sijoit­ta­ja tekee voit­toa ja kulut­ta­jat mak­saa, kru­u­nal­la sijoit­ta­ja tekee voittoa.

   Mietin, että kun tämä on nyt de fak­to verono­maisel­la mak­sul­la taat­tua ja tuet­tua tuotan­to, niin eikö olisi selkeäm­pää tehdä se suo­raan verovaroil­la? Eli peruste­taan val­tiony­htiö, mielel­lään yhteis­po­hjo­is­mainen, joka raken­nut­taa nämä myl­lyt. Samaan yhtiöön voisi kansal­lis­taa vesivoiman, ei tarvitse senkään wind­fall-vero­ja miettiä.

   Kyl­lä, tämä on sosial­is­mia. Mielestäni se on selkeämpi vai­h­toe­hto kuin de fak­to veroil­la ja tuil­la ohjatut pseudomarkkinat.

   Vastaa

2. Mitkähän mah­ta­vat olla suo­ma­laisen konepa­ja­te­ol­lisu­u­den vahvu­usalueet. Tuulivoimas­sa ne eivät ainakaan ole. 

   Vahvu­udet pitäisi nimit­täin tietää, jos halu­aa EU:n kil­pailusään­töjä kiertää ja tukea nimeno­maan suo­ma­laista teollisuutta.

   Biopolt­toainevoimalat? Jätteenpoltto?

   Vastaa

3. Lai­tan tähän yhteenve­don HS:n keskustelu­pal­stal­la Eija-Riit­ta Korholan for­tum-kaapista ulostu­lon tiimoil­ta käy­dy­istä argu­menteista tuulivoimaa vastaan:

   - tuulivoima tarvit­see yhtä paljon hiilivoimaa säätövoimaksi
   — ydin­voima on hyvää säätövoimaa ja päästötöntä
   — tuulivoima mak­saa paljon eivätkä hin­nat laske
   — tuulivoimalat suo­ras­taan imevät lep­akot nieluunsa
   — kan­nat­taisi odot­taa ja sit­ten panos­taa aurinkopaneeleihin
   — Sak­sas­sa sähkö mak­saa 18 c/kWh tuulivoimaan panos­tamisen takia
   — ydin­voimala mak­se­taan omil­la rahoil­la, tuulivoimaa raken­netaan yhteisil­lä verorahoilla
   — vihreät kuten Satu Has­si yrit­tivät kieltää kaiken fuu­sioen­er­gian tutkimuk­sen europarlamentissa
   — “tieteelli­nen evi­denssi” ei ole osoit­tanut että tuulivoimas­ta olisi mitään hyö­tyä, päinvastoin
   — Sak­sas­sa tuote­taan hiilivoimaa ilman päästöjä, tehdään sitä

   Joten ei nyt tehdä mitään ettei kaik­ki tämä käy toteen!

   Vastaa

4. Oikein, Osmo! Tuulivoimaa rak­en­ta­vat yri­tyk­set ovat lomaut­ta­neet työn­tek­i­jöitä parem­pi­en aiko­jen toivos­sa. Ennus­tan että syksyl­lä alka­vat isot irti­sanomiset ellei kään­net­tä tule. Ala ei toivu Suomes­sa ennalleen jos sen nyt annetaan romahtaa.

   Vastaa

5. Onko tämä muuten kulut­ta­jille hyvä vai­h­toe­hto? Eikös siinä sähkön hin­ta nouse? Köy­hät kyykkyyn.…

   Vastaa

6. Tuos­ta koko hom­mas­ta tulee mieleen Bastiat:n sati­iri kynt­tilän­tek­i­jöi­den vetoomuk­ses­ta (A Peti­tion of Candlemakers):

   Nämä vaa­ti­vat hal­li­tus­ta pakot­ta­maan kansalaiset muu­raa­maan ikku­nansa kiin­ni jot­ta aurinko ei kil­pail­isi kynt­tilä­te­ol­lisu­u­den kanssa. Kynt­tilä­te­ol­lisu­u­den tuotan­non laa­jen­e­m­i­nen tuon määräyk­sen seu­rauk­se­na lisäisi vetoomuk­sen esit­täjien mukaan työl­lisyyt­tä ja kansal­lista vaurautta.

   Jostain syys­tä eri­laisi­in “han­kkeisi­in” sitoutunei­den resurssien vai­h­toe­htoiselle käytölle ei sit­ten “muis­te­ta” laskea mitään arvoa…

   Lip­po­nen oli oike­as­sa siinä, että ei Suomen kan­na­ta kampit­taa omaa tuotan­toaan hölmö­jen ideoiden vuoksi.

   Vastaa

7. Raiv­io, onko tuo puudut­ta­va hömp­pä pakko käy­dä jokaiki­nen ker­ta läpi?

   Vastaa

8. Kan­nataisiko panos­taa myös aal­tovoimaloi­hin samal­la, vai eikö suomen meris­sä ole tarpeek­si aal­lokkoa (kai se on suh­teessa tuuleen kuitenkin)?

   Vastaa

9. Viral­lis­ten laskelmien mukaan kan­nat­ta­va tuulivoima pitäisi hin­noitel­la yli n. 80 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Sähkön hin­ta on täl­lä het­kel­lä alle 40 euroa. Sähkölaskumme kaksinkertaistuisi. 

   Itse olen luon­non ystävä, enkä pidä tuulivoimaa mitenkään ekol­o­gise­na. Laitosten on havait­tu houkut­tel­e­van jopa lep­akot kuolon kitaansa. Harmis­tunut olen joidenkin type­r­ästä tuulivoimakiimasta.

   Vastaa

   1. Min­un on vaikea ymmärtää tuo­ta 80 euron hin­taa. Itse uskoisin 55 euron riittävän.

      Vastaa

10. Jos Eija-Riit­ta Korho­la väit­tää, että “tuulivoima tarvit­see yhtä paljon hiilivoimaa säätövoimak­si”, hän ei ole var­masti väärässä ensim­mäistä eikä viimeistä kertaa.

    VTT:n pienem­män arvion mukaan Pohjo­is­maid­en sähkö­markki­noil­la tuulivoima lisää säätö­tarvet­ta noin 2 % kap­a­siteetista, kun tuulivoiman osu­us kulu­tuk­ses­ta on 10 % (http://eny.hut.fi/education/courses/Ene-47_5140/2006/hh_energysystemTKK20061.pdf) ja korkeam­man arvion mukaan tuulivoiman vaa­ti­ma säätö­tarve on 15 % asen­netus­ta tuulivoimaka­p­a­siteetista, kun tuulivoimal­la tuote­taan 5−10 % sähköstä. (http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman%20saatotarve%20Suomessa%20VTT%20maalis2008.pdf)

    Vastaa

11. “Min­un on vaikea ymmärtää tuo­ta 80 euron hin­taa. Itse uskoisin 55 euron riittävän.”

    Joku jakaa taas rahaa kavereilleen ja vihreät paina­vat jees nappia.

    Vastaa

12. Korho­la on keskitet­tyä tuotan­toa ajavien asial­la. Hän jäi kiin­ni lausun­nos­taan , jon­ka oli hänelle kir­joit­tanut energialobbarit.

    Mut­ta tuulivoiman suosimi­nen käsitetään usein väärin, ei ole tarkoi­tuskaan, että 100 % Suomen sähköen­er­gian tarpeesta tehdään tuules­ta, 20 % on real­isti­nen arvio .
    Ne muut ovat sit­ten ydin­voima, vesivoima, aurinkosähkö, uusi­u­tu­vat koti­maiset, biokaa­su etc ja jopa fos­i­il­isia voimaloi­ta jää esim varavoimaksi.
    Alla VTT:n selvitystä

    “Usei­den eri maid­en koke­musten ja mallilaskelmien perus­teel­la tuulivoiman vaa­ti­ma säätötarve
    on 15 % asen­netus­ta tuulivoimaka­p­a­siteetista, kun tuulivoimal­la tuote­taan 5–10 % sähköstä
    (Irlan­ti, Ruot­si, Suo­mi, Pohjo­is­maat). Sak­san arvio 8–9 % (kun 15 % sähköstä tuulivoimalla)
    perus­tuu päivä etukä­teen tehty­jen ennustei­den ennusvirheisi­in ja on sen takia suurem­pi kuin
    muiden maid­en selvi­tys­ten tulokset”

    Vastaa

13. Tan­s­ka on saanut tuulivoimas­ta oman Nokiansa, 90 % tuulivoi­ma­te­ol­lisu­u­den tuotan­nos­ta menee vien­ti­in aj kun ala kas­vaa 30 5 vuodessa niin näkymät Tan­skalle ovat samat kuin Suomelle 90-luvul­la Nokian kanssa.

    Tuulivoi­ma­te­oll­si­u­us työl­listä jo 20–30000 tanskalaista.

    Tan­skan sähköstä 20 % tulee tuules­ta ja sitä tuot­ta­vat yksi­tyiset yhtiöt, n 80 % tuulivoimasta

    Vastaa

14. Yksi suuri huole­nai­he on kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti ja luon­nonar­voil­taan merkit­tävien aluei­den pilaami­nen tuulivoimaloiden tieltä. Yksi täl­lainen esimerk­ki on Pyhäran­nan Riht­nie­mi, eteläisen Suomen län­tisin nie­mi, joka on lin­tu­jen muut­toli­iken­teen keskeinen sol­muko­h­ta ja kult­tuuri- ja luon­nonar­voil­taan merkit­tävä alue. Sinne suun­nitel­laan suur­ta tuulivoimala-aluet­ta, vaik­ka lähistöl­lä on paljon teol­lisu­u­den jo tuhoamia ranta-aluei­ta, puhu­mat­takaan merel­lä ole­vista mah­dol­lisuuk­sista. Asi­aan voi pere­htyä ja sitä vas­tus­taa osoitteessa: 

    http://www.prorihtniemi.net/

    Vastaa

15. Kuitenkaan ei pitäisi sotkea näitä kah­ta asi­aa vaik­ka kuin­ka vaikeaa olisi konepa­joil­la. Ja kuin­ka merkit­tävälle osalle konepa­jasek­to­ria tuulimyl­ly­jen teko toisi töitä?
    En halua tais­tel­la tuulimyl­lyjä vas­taan mut­ta Suomen ener­giapoli­ti­ik­ka on niin suuren luokan jut­tu että päätök­siä ei pitäisi tehdä perus­teena yhden teol­lisu­ussek­torin osan tilapäiset vaikeudet.

    Vastaa

16. “Kuitenkaan ei pitäisi sotkea näitä kah­ta asi­aa vaik­ka kuin­ka vaikeaa olisi konepa­joil­la. Ja kuin­ka merkit­tävälle osalle konepa­jasek­to­ria tuulimyl­ly­jen teko toisi töitä ”

    Voihan myl­lyjä tehdä vien­ti­inkin. Tan­skan myl­ly­te­oll­si­u­u­den tuot­teista menee 90 % ulkomaille.
    Ala työl­listää suo­raan jo 20000 henkeä Tan­skas­sa ja välil­liseti vien­nin kaut­ta jopa 100000 henkilöä.
    Ku ala kas­vaa maail­mas­sa 30 % vuodessa niin se on Tan­skalle kuin Nokia Suomelle aikoinaan

    Vastaa

17. Taku­uhin­naksi on kaavail­tu 83,5 e. Sähköpörssis­sä hin­ta on ollut keskimäärin 40 e. Takuu- ja pörssi­hin­nan väli­nen ero­tus suorite­taan eril­lisenä osana sähkölaskua. Kokon­aisu­udessaan nyt kaavail­lul­la tuotan­tomääräl­lä (2000MW nimel­lis­te­hoa, 400–500MW todel­lista) on esitet­ty 200 miljoo­nan euron vuosit­taista verolu­on­toista (tasavero) lisälaskua sähkönkäyt­täjille. Samaan tehomääri­in päästäisi­in muuten val­jas­ta­mal­la Vuo­tos mah­dol­lisim­man tehokkaasti. 

    Näin pieni osu­us ener­giantuotan­nos­ta ei vaa­di kovin suuria säätövoimaratkaisu­ja, mut­ta ei toisaal­ta juurikaan myös kor­jaa Suomen hiil­i­taset­ta, eli kyseessä on lähin­nä melko kallis, mut­ta har­mi­ton harrastus. 

    Suomen konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta tuulivoima tuskin pelas­taa, kos­ka käsit­tääk­seni tämänkaltaiset han­kkeet kil­pailute­taan kan­sain­välis­es­ti, eikä Suo­mi vah­van euron­sa kanssa liene kovin hyvässä kil­pailu­ase­mas­sa tässäkään asiassa.

    Vastaa

18. OS: “Min­un on vaikea ymmärtää tuo­ta 80 euron hin­taa. Itse uskoisin 55 euron riittävän.”

    B.Wisser: “Taku­uhin­naksi on kaavail­tu 83,5 e.”

    Onko tässä nyt kyse siitä että ero­tus val­uu wind­fall-voit­toina nopean säätövoiman eli käytän­nössä vesivoiman tuot­ta­jille kos­ka intra-day ‑markki­nat eivät tuulivoiman kannal­ta toi­mi riit­tävän hyvin ? 

    Jos näin, olisiko ratkaisu sälyt­tää tuulivoiman rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set kokon­aisu­udessaan vesivoiman tuot­ta­jille sen sijaan että ensin verovaroin mak­se­taan myl­lyt ja myöhem­min sähkölaskus­sa niiden aiheut­ta­mat markkinahäiriöt ?

    Vastaa

19. Tässä on esimerkke­jä Per­hokalas­ta­jat keskustelu­pal­stal­ta, mitä kaikkea luon­nos­sa tapah­tuu muu­ta­man kilo­watin takia, http://tinyurl.com/ck3xoa

    Vastaa

20. “Kuitenkaan ei pitäisi sotkea näitä kah­ta asi­aa vaik­ka kuin­ka vaikeaa olisi konepa­joil­la. Ja kuin­ka merkit­tävälle osalle konepa­jasek­to­ria tuulimyl­ly­jen teko toisi töitä ”

    Näin­hän se on. Jos muis­sa mais­sa on riit­tävän hölmöjä poli­ti­ikko­ja säätämään täl­laisia kynt­tilän­tek­i­jöi­den vetoomuk­ses­sa esite­tyn kaltaisia sään­nök­siä, niin toki suo­ma­laiset yri­tyk­set saa­vat myy­dä ulko­maille mitä halu­a­vat. Mut­ta kun­han se tapah­tu­isi ilman veron­mak­sajil­ta kynit­tyä rahaa. 

    Muuten jäävät nuo näkymät­tömät kus­tan­nuk­set, jot­ka tosin ovat reaal­isia, huomaamatta..

    Tan­skalaisil­lakin olisi var­maan ollut paljon muu­takin käyt­töä resurs­seilleen, mut­ta nythän emme saa sitä tietää.

    Vastaa

21. Hyväksytään 83 e/ MWh = 8,3 snt/kWh . sähkölaskus­tamme on puo­let siir­tomak­sua, joten sähköl­skuas tuulivoima lisäisi 50 %. Mut­ta se hin­ta oli­is kiin­teä seu­raa­vat 20 vuot­ta, mitä ei voi sanoa hiilen tai ydinen­er­gian kustannuksista.

    Joka tapauskessa. halu­an kuul­la arguem­n­tit puoel­s­ta ja vas­taan. Uraani ei riitä kovin pitkälle. Hyö­tyreak­to­ria pide­tään edelleen aivan liian vaar­al­lise­na — perustel­lusti vai ei. Siihen en ota kan­taa. Ris­to Isomä­ki on hyvin perustel­lut , mik­si hyö­tyreak­to­ria ei voi rak­en­taa meren rantaan.

    Oleel­lista on vähen­tää ener­gian tarvet­ta. se mm. merk­it­see vähäisem­pää liiken­net­tä, myöäs vähäisem­pää julk­ista liiken­net­tä. Jas vähäiusem­pää liikkum­sein tarvet­ta. (toteaa kir­joit­t­ja, joka tänään ajoi 200 km asiointiajoa)

    Vastaa

22. “Tan­skalaisil­lakin olisi var­maan ollut paljon muu­takin käyt­töä resurs­seilleen, mut­ta nythän emme saa sitä tietää”

    Tan­s­ka käyt­tää resursse­jaan tehokkaasti, sähköäkin kuluu vain 30 % Suomen käyttämästä.

    Työ­paikan hin­ta on Tan­skas­sa vain 20–30 % Suomen vas­taavas­ta . Elinkeino­rak­en­teen vuok­si täystyöl­lisyy­teen Tan­skas­sa riit­tää 1–1,5 % kasvu kun Suomes­sa se vaatii 3–3,5 % kasvua

    Vastaa

23. “Min­un on vaikea ymmärtää tuo­ta 80 euron hin­taa. Itse uskoisin 55 euron riittävän.”

    Edes 80 euroa ei riitä alkuun:
    http://www.tem.fi/?89519_m=94951&s=2471
    “Hallinnol­lis­es­ti määrät­tävä tuulivoiman tavoite­hin­ta olisi 83,5 €/MWh.” mut­ta sit­ten: “Alku­vai­heessa tar­if­fi­ta­so olisi kuitenkin jonkin ver­ran korkeampi, jot­ta investoin­nit saataisi­in nopeasti liikkeelle.”

    En oikein voi hyväksyä sitä, että muut sähkönkäyt­täjät pakote­taan tuke­maan kan­nat­tam­a­ton­ta tuotan­toa (ja tätä kehdataan vielä kut­sua markki­nae­htoisek­si). Mitä markki­nae­htoisu­ut­ta on siinä, että tuot­ta­jal­ta pois­te­taan liike­taloudelli­nen riski?

    Jonkin­lainen ‘pelas­tus­ren­gas­tar­if­fi’ olisi ken­ties perustel­tu, jos sähkön markki­nahin­ta las­kee tilapäis­es­ti poikkeuk­sel­lisen alas. Mitään tuotan­to­muo­toa ei pitäisi tukea normaalioloissa.

    Vastaa

24. Kan­nat­taa ehkä vielä miet­tiä, että mikä olisi kulut­ta­jan kannal­ta paras vai­h­toe­hto. Tuulivoima ei kuu­losta kulut­ta­jan kannal­ta opti­maaliselta, kos­ka se tulee ilmeis­es­ti kalliiksi.

    Vastaa

25. Kun puhutaan velal­la elvyt­tämis­es­tä, on yleen­sä valit­ta­vana huono­ja vai­h­toe­hto­ja, ja sit­ten vielä huonom­pia vai­h­toe­hto­ja. Sub­ven­toin­ti ei koskaan ole pitkäaikainen ratkaisu mihinkään eikä velkaa voi määrät­tömästi ottaa. Ainais­ten tukien sijaan val­tio voisi elvyt­tää ilman kulu­ja käyt­tämäl­lä joskus verokep­piä tukiporkkanoiden sijaan.

    Kaikkein huonoimpia vai­h­toe­hdoista ovat yksit­täis­ten poli­itikko­jen äänialueilleen junailemat sil­tarumpuhankkeet ja hallinnon kulu­ja käytän­nössä lisäävät hajasi­joi­tussekoilut. Kaik­ki mak­sa­vat näistä han­kkeista kollek­ti­ivis­es­ti, vaik­ka parhaim­mas­sakin tapauk­ses­sa han­kkeista hyö­tyy mität­tömän pieni joukko ihmisiä.

    Vähem­män huonona vai­h­toe­htona pidän sel­l­aisia investoin­te­ja infra­struk­tu­uri­in, jot­ka ovat jos nyt ei taloudel­lis­es­ti täy­del­lisiä, sen­tään sel­l­aisia joista jokainen veron­mak­sa­ja pääsee pait­si mak­samaan, myös kan­ta­maan hedelmät. Tuulivoima on yksi sel­l­ainen kohde. Se ei vält­tämät­tä ole kus­tan­nuste­hokas­ta, mut­ta tehty investoin­ti ei ole val­taos­alle kansas­ta nol­latuot­toinen investoin­ti, kuten joku keskelle ei mitään jonkin pikku­paikkakun­nan kyl­keen raken­net­tu moottoritienpätkä.

    Vas­taavasti esimerkik­si ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen ei kel­paa elvy­tys­tarkoituk­si­in han­kkei­den tavat­toman käyn­nistyshi­tau­den takia.

    Varsi­nainen temp­pu on ohja­ta elvy­tys koti­maa­han, kuten Tomi Ahde hyvin nos­ti esille.

    Vastaa

26. Noista VTT:n kirjoituksista:

    “Suomen sisäisil­lä säädöil­lä lisäsäädön tarve 2000–4000 MW tuulivoimalle on arvi­ol­ta 80–160 MW ja 2–3 ker­tainen, jos päivä etukä­teen tehtyjä ennustei­ta ei päivitetä ja suurimpia ennusvirheitä kor­ja­ta ennen käyttötuntia”

    Edelli­nen voisi olla real­isti­nen jos olet­taa, että tuo mainit­tu 2000–3000 MW on huip­pute­hoa, jos­ta voi real­is­tis­es­ti odot­taa keskimääräistä 2000 tun­nin huipunkäyt­töä, eli keskimääräisik­si tehoik­si voisi olet­taa karkeat 440–660 MW.

    Tuo mainit­tu 80–160MW säätö­tarve ker­rot­tuna kahdel­la tai kolmel­la voisi olla riit­tävä, jos vielä olet­taa lisäk­si tuon­tisäätöä ole­van tar­jol­la ja on lisäk­si valmis säätämään tarvit­taes­sa tuulivoiman tuotan­toa itseään alas (esim. säätämäl­lä noiden myl­ly­jen lapoja).

    Kysymys lie­neekin siitä, kuka on valmis otta­maan vas­tu­un noin pienel­lä säätökapasiteetilla.

    Vastaa

27. Vielä tuulivoimas­ta, tuos­ta VTT:n kir­joituk­ses­ta löy­tyy mie­lenki­in­toinen ote:

    “Suomes­sa on arvioitu tuulivoiman kap­a­siteet­tiar­vok­si 13–18% asen­netus­ta tehos­ta (Pel­to­la & Petäjä, 1993).”

    Eli onko tuos­ta ymmär­ret­tävis­sä niin, että jaat tuulivoimalob­barien ilmoit­ta­mat tehot 7:llä ja las­ket vas­taa­van määrän säätö­tarvet­ta sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että tuon­tisähköä on aina saatavilla? 🙂

    Vastaa

28. Tääl­lä on kom­men­toitu tuulivoiman huo­nout­ta ja kalleut­ta, ihan hyvin perusteluin. Mut­ta mitä mui­ta vai­h­toe­hto­ja sähköen­er­gian tuotan­toon on, jos fos­si­iliset polt­toaineet, ydin­voima ja laa­jamit­tainen vesivoiman lisärak­en­t­a­mi­nen jätetään pois? Mis­tä saa ‘puh­das­ta’ ener­giaa halvem­mal­la kuin 80 e/MWh?

    Vastaa

29. “Vielä tuulivoimas­ta, tuos­ta VTT:n kir­joituk­ses­ta löy­tyy mie­lenki­in­toinen ote:

    “Suomes­sa on arvioitu tuulivoiman kap­a­siteet­tiar­vok­si 13–18% asen­netus­ta tehos­ta (Pel­to­la & Petäjä, 1993).””

    Tuulivoimaa on raken­net­tu ja käytet­ty jo 20 vuot­ta ja teknolo­gia on kehit­tynyt humasti vuodes­ta 1993 . Nyt päästään 25–30 % hyötyenergiaan.

    Ver­tailun vuok­si meil­lä on per­in­teistä voimalaka­p­a­siteet­tia ja tuon­tika­p­a­sitet­tia 250 TWh tuot­tamiseen , mut­ta käytämme vain alle 90 TWH.

    Ei tuon per­in­teisenkään kap­a­siteetin hyö­ty­suhde ole kovin korkea

    Vastaa