Nyt kun Pietari Kalmin katu on ainakin toistaiseksi poissa laskuista, joukkoliikenneyhteyksien vetäminen Kumpulasta Pasilan asemalle on järjestettävä jotenkin. Pasilaan on tulotta huomattavan paljon toimirakentamista, jopa pilvenpiirtäjiä, joten yhteyksien saaminen parantaminen on tärkeätä muutenkin eikä vain yliopistolta. Viisi minuuttia lisää liikenteessä suuntaansa ei myöskään ole aivan vähän, vaikka se siltä kuulostaakin. Joukkoliikenteen nopeudella on suuri merkitys joukkoliikenteen suosiolle, varsinkin kun ruuhkabussissa seisominen ei ole mitään laatuaikaa. Jos autoilijoiden matkaa hidastettaisiin viidellä minuutilla, tulisi kapina.
Jäljelle jääviä vaihtoehtoja ovat
1) Yhteyksien parantaminen olevaa katuverkkoa pitkin.
2) Bussikatu ratapenkkaa pitkin ja ylös mäkeä yliopistolle
3) Bussikatu ratapenkkaa pitkin mäen alle ja tasonvaihtolaitteet mäen alta ylös yliopistolle
4) Raitiovaunu Munkkiniemi-Arabia mäen alle ja tasonvaihtolaitteilla ylös yliopistolle
Vaihtoehdosta 1 aloitetaan joka tapauksessa. YTV alkaa kierrättää tiedelinjan bussin yliopiston kautta olemassa olevaa katuverkkoa pitkin. Ei pikkubusseilla vaan tavallisilla, koska kyllä matkustajia riittää kunnon bussille. Tämä vaihtoehto hidastaa tiedelinjaa huomattavasti Pasilan ja Arabian välillä, mikä ei voi olla pysyvä ratkaisu, koska kaikkinaiset yhteydet Pasilaan tulevat Keski-Pasilan rakentamisen myötä tärkeämmiksi. Voi olla, että olisi järkevää laittaa myös pelkkä sukkulabussi Pasila-Yliopisto, koska jos yhteys paranee, linja kuormittuu epätasaisesti. Tuolle välille tarvittaisiin lisää vuoroja, mutta ei koko välillä kannata ajattaa puolityhjiä busseja.
Kakkosvaihtoehto pilaa puistoa pahasti, koska yhteys ratapenkalta yliopistomäelle pirstoo puiston pahanpäiväisesti. Se merkitsisi huomattavaa parannusta yliopiston yhteyksiin Pasilaan, mutta ei nopeuttaisi lainkaan tiedelinjaa Pasila-Arabia ‑välillä. Näitten yhteyksien merkityshän korostuu Keski-Pasilan rakentamisen vuoksi.
Kolmosvaihtoehdostakaan asukkaat eivät pidä, mutta radanpohjaa pitkin kulkeva bussikatu olisi kuitenkin puiston kannalta siedettävä, ainakin paljon parempi kuin kakkosvaihtoehto. Hämeentieltä tai Kustaa Vaasan tieltä olisi joko liukuporras tai hissiyhteys ylös mäelle. On kaavailtu muun muassa rakennusta, joka ulottuisi Hämeentieltä Kustaa Vaasankadun yli Kumpulanmäelle. Toki liukuportaat voi toteuttaa erillisenä katettuna “opintoputkena” pitkin mäkeä. Tämän on kelvattava yliopistolle, sillä onhan metrossakin liukuportaat. Joukkoliikenteen kannalta tämä ratkaisu olisi paras, koska nuo liukuportaat kaikkia muitakin bussilla tulevia jotka muuten joutuisivat yhä liukastelemaan epävirallisia polkuja ylös mäkeä. Yhteydet nopeutuisivat myös Pasila-Arabia (Viikki) välillä
Nelosvaihtoehtoa on puiston kannalta paras ja muutenkin miellyttävä. Tähänkin vaihtoehtoon sisältyisi liukuporras ylös mäelle, joten se palvelisi myös muista suunnista tulevia. Ratikka Munkkiniemestä Pasilan kautta Arabiaan kuitenkin tappaisi tiedelinjan. Pois jäisivät sekä Otaniemi että Viikki. Ratikan voisi vetää Otaniemeen ja Viikkiin metron ja Jokerilinjan valmistuttua. (Olisi kiva nähdä vaihteeksi Kuusisaaren asukkaita kantamassa banderolleja) Näin raidelinjasto täydennettäisiin verkostoksi. Tässä on sitten edessä seuraava riidanaihe. Liikenneguru Pentti Murole on esittänyt tätä linjaa, mutta Lääkärinkatua myöten Keskuspuiston yli/ali/poikki Länsi-Pasilaan. Ongelmana on, ettei yhteyden rakentamiseen ole varauduttu missään kaupungin investointisuunnitelmissa. Jos tyydytään köröttelemään jäähallin ohi, uutta kiskoa ei kuitenkaan niin hirveästi tarvita. Vaihtoehdon arvostelijat pitävät parfempanas, että joukkoliikennekatua pääsisi myös bussilla, koska ratikkalinjoja on vain yksi ja yhdestä suunnasta, bussilinjoja voi olla enemmän.
Itse panisin vaihtoehdot järjestykseen 4, 3, 1 ja 2. Vaihtoehto 1 käy päinsä välivaiheena, mutta ei lopullisena, koska viidentoista vuoden päästä Keski-Pasilaan tarvitaan paljon paremmat liikenneyhteydet kaikkialta Helsingistä. Vaihtoehto 2 on kelvoton, koska Pasila-Kalasatama ‑ratikka tulee joka tapauksessa. Silloin ne liukuportaat tarvitaan joka tapauksessa, eikä bussin sen jälkeen kannata enää ajaa ylös mäelle, vaikka tie olisi.
En malta olla linkittämättä tätä:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/04/21088&sort=false
Julkaistaan, vaikka ketju on vähän väärä.
Menipä sitten viimeinenkin usko siihen, että kaupunki kykenee saamaan mitään aikaan missään järkevässä ajassa. Kauniit terveiset kaupungin johdolta esimerkiksi Kumpulan kampuksella asuvalle ja Otaniemessä työskentelevälle kollegalleni, jonka kanssa asiasta juttelin 506:ssa mennäviikolla.
Onko olemassa jotain suunnitelmia noista vaihtoehdoista 2–4, joihin voisi tutustua? Käytetäänkö Pasila-Mäkelänrinne-tunnelia? Jos ei, miten viedään yhteys kadulle? Jos kyllä, miten nostetaan bussi/ratikka Keski-Pasilassa Asemapäälliköntielle, tai miten tuodaan bussi/ratikka ratapihan (tai jäljelle jääneiden ratojen) yli tai ali Itä-Pasilaan? Entä yhteys Lääkärinkadulle? Entä Kuusisaari, miten raitiolinja saadaan mahtumaan suurlähetystöjen väliin jäävään kapeikkoon? Suurlähetystöjen aitojen siirto nimittäin ei liene pelkkä kaavoitusasia, vaikka tontilla saattaisi tilaa ollakin.
http://maps.google.com/maps?f=d&source=s_d&saddr=60.187053,24.868873&daddr=&hl=fi&geocode=&mra=mi&mrsp=0&sz=17&sll=60.187169,24.867876&sspn=0.003552,0.011351&ie=UTF8&ll=60.187249,24.867897&spn=0.007361,0.022702&t=h&z=16
Eli summa summarum: ovatko Pietari Kalmin kadun vaihtoehdot pelkkää suunpieksäntää, vai onko niille reaalista ja toteutettavaa katettakin?
Vaihtoehdoista puuttui yksinkertaisin: Ratikka 5 Pasilasta Mäkelänkadun ja Sturenkadun kautta Kumpulaan ja Arabiaan. Tämä nopeuttaisi sekä Kumpulaan että Taikiin Pasilasta kulkevien matkaa eikä lisäisi Viikkiin menevien matka-aikaa. Asiasta on tehty valtuustoaloite, mutta kovin hitaasti se etenee…
Linjan 506 vuorovälien lyhentäminen olisi kaikkien linjaa käyttävien etu. Bussipysäkillä odotteluhan juuri vie aikaa ja rassaaa hermoja.
Maantieteen laitoksen tutkimuksen mukaan Kumpulan kampuksella toivottaisiin ensisijaisesti kevyen liikenteen yhteyksien parantamista ja kunnossapitoa.
http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/files/2009/04/kumpulankampustutkimus_tiivistelma_3132009.pdf
Siis
1. Kevyen liikenteen yhteydet kuntoon
2. Ratikka 5 Pasila-Kumpula-Arabia
3. Linjan 506 vuorojen tihentäminen
Kumpulahan on viherpiipertäjien aluetta. Näkyy tässä kalmin tien pyörittämisessäkin. Koko kaupiungiin organisaatio pyörii yhden liikennejärjestelyn ympärillä ilman mitään tulosta.
Ei ole ihme, etteivät päättäjät ehdi keskittyä muihin asioihin , kun aika kuluu näpetelyssä.
Kävelkööt kumpulalaiset, säästävät siten enemmän ympäristöä
Yhteyksiä mäelle voidaan nopeuttaa hyvin pikaisesti pikkubusseja käyttävällä kampusbussiyhteydellä. Kumpulanlaakso-liikkeen järjestämässä kokeilussa pikkubussi liikennöi Pasilan aseman ja Kumpulanmäen väliä keskimäärin seitsemässä (7) minuutissa. Se on nopea yhteys!
Sen sijaan ihmettelen kovasti innokkuuttasi ajaa koneellista tasonvaihtoa Vallilanlaaksosta ylös mäelle. Se ei ole terve ratkaisu. Matkaa on kuitenkin alhaalta laaksosta noin 250 metriä. Niin pitkää matkaa ei voida käytännössä kulkea hissillä tai rullaportailla.
Useimmilla ihmisillä on sen sijaan aivan ihmeelliset mukana kulkevat tasonvaihtolaitteet. Niitä kutsutaan jaloiksi. Jalkojen käytössä tasonvaihtoon ja muuhunkin pieneen liikkumiseen on se lisähyöty, että se auttaa ehkäisemään esimerkiksi ylipainoa ja pieni hyötyliikunta on muutenkin hyväksi terveydelle.
Kannatan siis maisemoitua raitiolinjaa yhdistettynä pieneen työmatkaliikuntaan, jossa saadaan vielä kävellä kauniin Kumpulan kartanon maiseman vieritse. 250–300 metrin kävely ei voi olla ylivoimaista. Olennaista on panna kevyen liikenteen väylät kuntoon, niin että matkalaisten ei tarvitse kulkea pitkin jäisiä tai kuraisia polkuja. “Ei talvikunnossapitoa” ‑asenteelle on pantava piste.
Koneellinen tasonvaihto, jos sitä halutaan, sopii paremmin avustamaan matkalaisia Kustaa Vaasan tieltä ylös mäelle, koska mäki on jyrkempi.
Nyt kun ilmeisesti päädytään siihen, että bussit alkavat kiertämään yliopiston kautta, olisi ehkä mahdollista miettiä tuota linjastoakin hieman uudestaan.
Tiedelinjan suurin ongelma on siinä, että koska se on pitkä ja liikkuu muun liikenteen seassa, aikataulujen pitävyyys muodostuu ongelmaksi. Tämä viimekädessä estää myös vuorovälin tihentämisen, koska bussit ketjuuntuvat. Lisäksi ko. linjan kuormitus on varsin epätasainen, mikä ei perustele tiheää vuoroväliä heilurin päissä (Viikki ja P‑Tapiola).
Mielestäni olisi järkevämpää luopua Tiedelinjasta kokonaan ja korvata se esimerkiksi palauttamalla linja 502 (Merihaka — Otaniemi) ja muodostamalla Helsingin sisäinen bussilija välille Meilahti — Kumpula.
Järjestelyn edut:
— kaluston tarve voidaan mitoittaa paremmin kysyntää vastaavasti (Kumpula — Meilahti välillä on muuta Tiedelinjaa enemmän kysyntää)
— aikataulut saadaan pitämään paremmin, koska linja on lyhempi
— Otaniemen yhteydet Kallioon paranevat
Haittapuolena on vaihtojen lisääntyminen esimerkiksi Kumpulasta Otaniemeen kuljettaessa, mutta käsitykseni mukaan tällaisia matkoja tehdään varsin vähän. Lisäksi tuo viiden minuutin lisäys matkaan taitaa jo aiheuttaa sen, että yhteys keskustan kautta on lopulta nopeampi, vaikka siinä joutuukin siirtymään Rautatieasemalta Kamppiin vaihtaakseen.
Kari
“YTV alkaa kierrättää tiedelinjan bussin yliopiston kautta olemassa olevaa katuverkkoa pitkin.” Siis sinne mäelle vai? Tämä kiekka tuntunee aika kummalliselta niistä, joille Kumpula on vain välietappi. Sikäli erillinen pikkubussi olisi parempi. Ja silloin yliopiston puuhamiehet tuntisivat saaneensa hyvää kohtelua: aivan oma taksimainen linja.
Epäilemättä poikittaisratikka Vallilanlaakson kautta on hyvä idea. Mutta sitä saadaan varmaan odotella aika monta vuotta — varsinkin jos pitää olla noita “tasonvaihtolaitteita”. Ja sen tarkasta reitistä lännempänä saadaan tosiaan vääntää kättä kauan ja hartaasti, se tuntuu selvältä.
Tuo vitosratikka on sekin ehkä hyvä ajatus, mutta jos on menossa vaikka Kumpulasta tai Arabiasta Pasilaan, niin sen reitti kiertää melko kaukaa (Sturenkatu). Jos jalat toimivat, melkein samassa ajassa kipaisee laakson halki Mäkelänrinteen kohdalle.
Siitähän tässä juuri on kysymys: JOS jalat toimivat. Varmaan mäellä on sellaisiakin, joilla jalat eivät oikeasti ole terveet. Meillä Helsingissä on hieno Jouko-bussi, jota huonojalkaiset voivat halutessaan käyttää. Kampuksen mäki on täynnä henkilöautoja, luulisi sieltä löytyvän kimppakyytiä tai kaveriapua tarvitseville. Muille parinsadan metrin kävely on vain hyväksi.
Kustaa Vaasan tieltä nouseva polku on yliopiston hoitovastuulla. Jostain kumman syystä sitä ei saada hyvään kuntoon.
Ilmatieteen laitoksen kulmalta on syntynyt parikin kinttupolkua Kumpulan kartanon nurkille. Siellä on ilmeinen kevyen liikenteen väylän tarve. Kenenkähän vastuulla sen polun kunnostaminen ja kunnossapito on?
Fiksuimmat fillaristit ovat kyllä löytäneet kiihdytinlaboratorion sivuitse kulkevan hiekkatien, joka ei ole liian jyrkkä. Siitä pystyy ajamaan ympäri vuoden.
Vitosratikan etuna on nopea käyttöönotto. Raiteet ovat valmiina. Ennättää hyvin ensi lukuvuoden alkuun, ei puhaltele pakokaasuja eikä maksa miljoonia. Autoruuhkat eivät hidasta ratikkaa niin pahasti kuin busseja. Uuden ratikkaradan rakentaminen vie ilmeisesti useita vuosia. Sitä odotellessa vitosratikka olisi hyvä väliaikaisratkaisu. Ei kannata tuhlata miljoonia joihinkin uusiin hömpötyksiin, jotka tulisivat vain muutaman vuoden käyttöön; esimerkiksi Kumpulan katujen lämmittäminen busseja varten.
Erillinen sukkulabussi Pasilasta Kumpulaan ruuhka-aikoina voisi olla hyvä ratkaisu. Tyhjänä sellaista ei kannata ajaa koko päivää.
Mitä jotkut tämän blogin kirjoittajista — tosin ei Hesarin toimituskaan — ei tunnu tajuavan, on että Helsingin seudun luonnontieteelliset yliopistokampukset on jostakin syystä hajautettu linjalle Otaniemi-Viikki (välissä Meilahti ja Kumpula). Lisäksi tähän TKK ja TAIK (Arabia) ollaan fuusioimassa HKKK:n kanssa.
On siis luonnollinen syy liikenteeseen kampusten välillä, ja koko Suomen etu olisi, että liikenne vain kasvaisi: ihmisten pitäisi tavata toisiaan, vierailla opiskelemassa ja luennoimassa toistensa kampuksilla ja muodostaa yhteisiä tutkimusryhmiä — siis tavata toisiaan ja liikkua kampusten välillä myös ruuhka-aikojen ulkopuolella. Lisäksi enenevä osa näistä tutkijoista ja opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia tai muualta Suomesta vain lyhyeksi ajaksi paikalle saapuvia (vierailevia tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita).
Nopea “rata” kampusten välillä tihein vuorovälein olisi tälle yhteistyölle suureksi eduksi. Kuka tahansa ulkomailla käynyt tietää, ettei vieraassa kaupungissa mielellään lähde seikkailemaan useamman linjan yhdistelmäatkoja vaan turvaa suoriin yhteyksiin. Lisäksi näillä kampukselta toiselle siirtyvillä on usein mukanaan matkatavaroita — eikä sää Suomessa valitettavasti ole aina aurinkoinen. Tästä syystä etelämmässäkin on moni kampus käytännössä yhtä rakennusta, jossa sisätilojen kautta on mahdollista liikkua kastumatta rakennuksesta toiseen (esim. EPFL).
Jos meillä ei ole nopeaa ja tiheään kulkevaa runkoyhteyttä kampusten välillä, vähentää se kampusten välistä kanssakäymistä ja siirtää jäljelle jääneen osan taksiin.
Runkolinjan etu on myös helppous: ei tarvitse selittää kaupunkia tuntemattomalle työkaverille millä bussilla kulkea pisteeseen a (ja mistä tietää saapuneensa sinne), mille pysäkille a:ssa pitäisi vaihtaa ja millä bussilla sieltä pitäisi jatkaa. Tiedelinjalle pitäisi rakentaa brändi, joka vahvistaisi sen yhdistämiä kampuksia.
Lisäksi kannattaa jo Jokerilinjan suosiosta huomata, että hyville ja nopeille poikittaislinjoille olisi tarvetta. 506:ssa olisi Jokeri 0:lle alku, kunhan linjaa huomattavasti nopeutettaisiin. Tosin, Jokeri 550:kin kaipaisi nopeampia katuosuuksia 30 km/h hidastepomppukatujen sijaan…
osmo kirjoitti, …joukkoliikennekatua pääsisi myös bussilla, koska ratikkalinjoja on vain yksi ja yhdestä suunnasta, bussilinjoja voi olla enemmän…
Tämä on ydinkysymys, Vallilanlaaksoon ei haluta KATUA (jossa kulkisi useita bussilinjoja, rakennettaisiin puoli kilometriä pitkä meluaita, tehtäisiin valtaisa tunnelirakennelma uimahallin rinteeseen,käytettäisiin tähän kaikkeen yli 10 milj.) jolla pilataan puiston rauha, tuodaan myöhemmin taksit ja niiden mukana yksityisautot laaksoon. Tästä olisi huomattavasti suurempi haitta puistoalueelle kuin Pietari Kalmin kadusta.
Uskon että asukkaiden ja asiasta kiinnostuneiden ymmärrys riittää siihen että raitiolinja rakennataan laakson halki maisemoituna ja että kaikin keinoin pyritään pidättäytymään asian viivyttämisestä. Mutta aina kun asian yhteydessä mainitaan katu tai bussilinjat, on varmaa että suurempi vastustus kuin Pietari Kalmin katua kohtaan on valmiina. Joten lopetetaan puheet bussikadusta.
Eli sukkulabussi välille Kampus-Pasila, Raitiotie 5, tiedelinja nykyisellä reitillä mahdollisesti tihennetyin vuoroin, suunnitelmat Vallilanlaakson raitiolinjasta nopeasti liikkeelle.
Iiro Jantuselle: Bussi 506:n reitin viemisellä Kumpulanmäelle olisi hyvin vähän vaikutusta siihen, miten kätevästi esimerkiksi Otaniemestä pääsisi Kumpulan kampukselle. Metroyhteyden Otaniemeen on tarkoitus valmistua vuonna 2013, ja sen käyttö tulee olemaan kampusten välisessä liikenteessä paljon nopeampi yhteys kuin linja mikään poikittainen bussilinja.
Toiseksi Kumpulanmäellä tehty liikennetutkimus osoittaa, että pääasiassa Kumpulanmäelle tullaan keskustan suunnasta (55 prosenttia matkoista). Ei siis pidä liioitella liikennetarvetta Otaniemeen, Arabiaan tai Viikkiin.
“Koko kaupiungiin organisaatio pyörii yhden liikennejärjestelyn ympärillä ilman mitään tulosta.
Ei ole ihme, etteivät päättäjät ehdi keskittyä muihin asioihin , kun aika kuluu näpetelyssä.”
Oho, mikä kommentti. Suomessahan huiskitaan urakalla päätöksiä eikä lopputulosta paljoa arvioida. Olisi hyvä keskittyä oleelliseen, perusteellisesti.
Huonosti tehdyt linjaukset kuluttavat ihmisten aikaa, ovat epäekologisia ja turmelevat luontoa ym.
Täällähän yritetään löytää talkootyönä hyviä ratkaisuja.
Mun kokemukseni mukaan kaupunginsuunnittelu voi huiskaista kaavan nopeasti. Parempi vaihtoehto on, että asioista keskutellaan ja pohditaan erilaisten vaihtoehtojen etuja ja haittoja, vaikka sellainenhan ei perinteisesti kuulu suomalaiseen kulttuuriin.
“Tämä on ydinkysymys, Vallilanlaaksoon ei haluta KATUA (jossa kulkisi useita bussilinjoja, rakennettaisiin puoli kilometriä pitkä meluaita, tehtäisiin valtaisa tunnelirakennelma uimahallin”
Tämäkin on aika erikoista hallintoa , muutaman busiin takia pitää rakentaa meluaita. Samaan aikaan ei edes kaduille, joita käyttää 60000 autoa päivässä , ei saada meluaitaa.
Tällaista on poliittinen kulttuuri Suomessa , suuremmat ongelmat unohdetaan , annetaan ajan hoitaa ja näperrellään jotain pientä .
Näpertelyn varjolla saadaan itsestä kiireisen ‚tärkeän ja ahkeran oloinen.Kun jostain kalmin tiestä 30 henkeä kokoontuu vuosien kuluessa satoja kertoja niin ei ole ihme, jos poliitikot ja virkamiehet ovat “kiireisiä ”
Taitava näpertely tuo myös mainetta ja palkitaan jollakin neuvoksen tittelillä, pääsyllä presidentin linnan ja hyväpalkkaisella eläkeviralla.
Toisaalta pitää olla kiitollinenkin, tällainen näpertelijä vaativissa hommissa voisi saada suurta tuhoa aikaan
“Helsingin seudun luonnontieteelliset yliopistokampukset on jostakin syystä hajautettu linjalle Otaniemi-Viikki
…
On siis luonnollinen syy liikenteeseen kampusten välillä, ja koko Suomen etu olisi, että liikenne vain kasvaisi”
Tämä on ihan kaunis ajatus. Valitettavasti vain ihmisten liikkuminen ei noudata kauniita ajatuksia, vaan ihmisten todellisuudessa tekemiä valintoja. Ja näiden perusteella myös joukkoliikennettä tulisi kehittää.
Kampusten välillä on todellisuudessa varsin vähän liikennettä. Yksittäisten tutkijoiden matkustelut ovat niin merkityksetön määrä, ettei niillä mitään Tiedelinjan kaltaista yhteyttä voida perustella. Eri asia olisi, jos suuri määrä opiskelijoista suorittaisi esim. kursseja eri kampuksilla, mutta näin ei tapahdu — eikä se johdu liikenneyhteyksistä vaan aivan muista syistä (ihmisen luontainen mukavuudenhalu ja byrokratia esimerkiksi).
Ja voisin väittää, että minulla on kohtuullinen käsitys tästä asiasta. Olen opiskellut ja työskennellyt TKK:lla yli kymmenen vuotta ja asunut Tiedelinjan olemassaoloaikana mm. Kumpulassa, Pasilassa, Meilahdessa ja Otaniemessä. Käytännön kokemukset vahvistavat käsityksen, jonka liikenne-ennusteetkin osoittavat: liikenne ei muodostu kampusten välille, vaan esimerkiksi Pasilasta Meilahteen ja Kumpulaan.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että poikittaisliikennettä olisi tarpeen kehittää. Mutta minusta siihen on olemassa paljon parempiakin tapoja kuin Tiedelinjan kaltainen bussiyhteys.
Kari
Eikös joka tapauksessa jouduta kulkemaan monta sataa metriä puiston halki jos tie johdetaan vanhaa ratapenkkaa pitkin? Pasilaan ei voi kulkea tunnelin kautta vaan tie pitää vetää Mäkelänrinteen reunaa. Kai tämä puisto on lähiseudun ihmisille yhtä tärkeä vaikka onkin kauempana Kumpulan omakotitaloista.
Tie, jos sellainen tulee, on tarkoitus laittaa Mäkelänrintaan kohdalla tunneliin.
Täytynee kait lähteä itse käymään paikalla tutkimassa millä vuorella se kampus oikein onkaan.
Asiaan; Mikäli tasovaihtolaitteistoa suunnitellaan niin a)paljonko matkaa ja b)paljonko nousua tuolla matkalla?
Olen kuvitellut, että kampuksella asioi enemmälti nuorehkoa porukkaa. Kävelytaidotonta? Entäs se julkisuudessa esitetty tieto Kustaa Vaasan tieltä nousevasta polusta, mikä on ‑opiston hoitovastuulla. Jättääkö ‑opisto tietoisesti polun tai käytävän hoitamatta/kunnostamatta.
Kyseinen polku on erittäin vaikeasti hoidettava. Sitä käyttävät päivittäin sadat, elleivät tuhannet opiskelijat, jolloin polku on peilikirkasta jäätä talviaikaan. Siinä ei jään pinnalle ripoteltu sepeli paljoa auta. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että sitä polkua on aivan pirun vaarallista tulla alaspäin jääaikaan. Myös ylös. Huolimatta iästä. Kesällä ei tätä ongelmaa luonnollisesti ole.
Polkua parannettiin pari vuotta sitten, mutta siitä ei ollut mainittavaa apua ongelmaan.
Lisäksi entisenä Viikkiläisenä ja pääradan käyttäjänä jäin kaipaamaan nopeaa liityntäyhteyttä Pasilan asemalle.
Voisiko tuota polkua parantaa sellaisella huipputeknologian tuotteella kuin rappusilla? Niitä on käytetty menestyksellisesti ympäri Eurooppaa.
Keskustalaiselle: Kumpulanmäen kevyen liikenteen väyliä voisi tietysti myös hoitaa, talviaikaankin, mutta siihen ei vain ole ollut jostain syystä yliopistolla eikä kaupungilla kiinnostusta.
Samoin paikoitellen raput voisivat olla hyvä ratkaisu, kuten Osmo ehdottikin. Ne sopisivat esimerkiksi siihen rinteeseen, joka kulkee Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan itälaidan aidan vieritse alas laaksoon.
Sen sijaan, että aina tavoitellaan miljoonien eurojen ratkaisuja, joskus ihmeitä saisi aikaan muutamalla kymppitonnillakin.
Se on yliopiston maata. Hoitovastuu on kiistatta yliopiston. Ei toisen maalle saa tulla portaita rakentamaan.
Osmo, Kustaa Vaasan tien vastainen rinne taitaa olla yliopiston maata, mutta olen siinä käsityksessä, että Kumpulanlaakson etelärinne on kaupungin omistuksessa Kumpulan kartanoa lukuunottamatta. Vai olenko väärässä?
Osmo: jos käsitin oikein mistä polusta on kysymys, niin sitä ei voi parantaa rappusin, koska sillä ajetaan pyörillä. Polku ei ole myöskään vaarallinen talvella.
Siellä on monta polkua. Maanomista, olkoon se sitten yliopisto tai valtio, ei ole pannut niitä omalla alueellaan kuntoon. Siksi on vähän kohtuutonta syyttää kaupunkia siitä, että yhteydet ovat huonot. Myös rappusia tarvitaan.
Voisiko joku (en tiedä mikä)kaupungin virasto/virkamies/lautakunta/hallitus kiirehtiä yliopistoa huolehtimaan kevyen liikenteen järjestämisestä asiallisella tavalla? Kampuksella osataan kyllä vaatia katuja ja bussikuljetuksia, mutta omat velvoitteet unohdetaan — tarkoituksellisesti?
Ei se rinne yliopistonkaan maata ole vaan Senaatti-kiinteistöille kuuluva rakentamaton tontti. Yliopisto ei voi sille oma-aloitteisesti rakentaa, vaan kaikki peruskunnossapitoa monimutkaisempi on Senaatin heiniä.
Nyt tontti on tosin tainnut siirtyä vasta perustetulle Helsingin yliopistokiinteistöt Oy:lle, joka lienee toimintakykyinen joskus ensi vuoden puolella.
Juhana Harju kirjoitti:
“Toiseksi Kumpulanmäellä tehty liikennetutkimus osoittaa, että pääasiassa Kumpulanmäelle tullaan keskustan suunnasta (55 prosenttia matkoista).”
Osa junalla työ/opiskelumatkojaan kulkevista kävelee Kumpulaan Pasilasta, osa menee junalla keskustaan asti ja ottaa bussiin. Nämä keskustan kautta kulkevat junankäyttäjät on tuossa ilmeisesti mukana keskustan suunnalta tulevissa? Se voi vääristää tilastoa.
Sampo Smolanderille: Keskustan kautta tulevat eivät ole mukana, koska tietoni siitä, että 55 prosenttia käyttäjistä tulee keskustan suunnasta, on peräisin asuinpaikkoja koskevasta Maantieteenlaitoksella tehdystä tutkimuksesta. Siten pitää paikkansa, että Kumpulanmäelle tulevista 55 prosenttia tulee kantakaupungin suunnasta eli etelästä. Tieto yllätti minutkin, kun sen näin.
Jouni Siren kirjoitti: “kaikki peruskunnossapitoa monimutkaisempi on Senaatin heiniä.
Edes peruskunnossapidosta ei ole huolehdittu. Poluilla on edelleen “Ei talvikunnossapitoa” ‑kyltti. Siten rakennusprojektit ja maanomistusolot eivät voi olla syynä kaikkeen.
artturi b:lle:
Polulle ei tarvitse rakentaa mitään leveitä paraatiportaita; viereen mahtuu polkupyörällä kuljettava reitti. Kumpulanmäen asukkaat kulkevat mäkeä myös lastenvaunujen kanssa, joten pelkät portaat eivät riitä.
Juhana Harjulle:
Helsingin yliopiston arkkitehti on luvannut ensi talveksi uuden kyltin, jossa varoitetaan liukkaudesta. Se varmaankin parantaa tilannetta!
http://picasaweb.google.com/suviella/KolinKabiinihissi#
Törmäsin pääsiäislomalla oivaan “tasonsiirtimeen”. Kolilla pääsee kansallismaisemia katsomaan, kun nousee parkkipaikalta kabiinihissillä ylös vaaran rinteelle. Hissi on lasiseinäinen, joten sitä ei ole niin houkuttelevaa käyttää pisuaarinakaan kuin tavallista umpihissiä. Nousu oli samankaltainen kuin Kumpulanmäelle Kustaa Vaasan tien pysäkiltä, kenties vähän jyrkempi ja pitempi.
Hissi siis palvelisi Kumpulassa kaikkia Kustaa Vaasan tien pysäkeiltä mäelle pyrkiviä, ei vain 55:n ja 506:n matkustajia. Jos laaksoratikka kaartaisi Hämeentien sillan alta Kustaa Vaasan tielle tai Hämeentielle, kuten Antero Alku on ehdottanut, siltäkin pääsisi helposti hissille.
Aalto-yliopiston väki suunnitelkoon yhteisinä opinnäytetöinä hissistä kauniin ja toimivan. Samalla tulee todistettua, onko innovaatioyliopisto innovatiivinen ja yhteistyökykyinen.
juhana: kyltistä huolimatta hiekkatietä pidetään kunnossa talvella.
Suville: En pidä hissiä käytännössä toimivana nopeatempoiseen kaupunkiliikenteeseen. Odotteluaikaa on liikaa. Jos siihen joku koneellinen ratkaisu tarvitaan, se tulisi rakentaa rullaportailla.
Artturi B:lle: Kunnossapito on ollut aika heikkoa. Useina aamuina kevyen liikenteen väylä on ollut kauttaaltaan jäinen valumavesistä.
Riitta Karinille: Niin, tässä Kumpulanmäen liikenne-asiassa on monia humoristisia piirteitä, kun sitä oikein silmin katselee. 🙂
juhana harjulle:
jos tuo etelärinteen polun nykyinen talvikunto on tosiaan siitä kiinni että sitä ei hoideta, niin asiahan olisi silloin helppo saada kuntoon. itse olen kuullut sellaisen syyn että sitä on nykyisellään mahdotonta pitää kunnossa pelkästään lumenpoiston ja sepelin avulla. se on liian jyrkkä ja sitä käyttävät liian useat ihmiset, jolloin se tamppautuu peilikirkkaaksi jääksi monena päivänä talvisaikaan.
jyrkimpään kohtaan rakennettiin rappuset ja se vähän paransi tilannetta.
artturi b:lle:
tuo kyseinen kustaa vaasan tieltä alkava polku on vaarallinen monena päivänä vuodessa. sitä voi kukin tulla itse kokeilemaan pahimpaan jääaikaan. kannattaa ottaa kypärä mukaan.
Keskustalaiselle: Puhuin siitä Kustaa Vaasan tielle johtavasta polusta.
Etelärinteen eli Kumpulan kartanon puoleisen rinteen ongelma on se, että sinne ei ole lainkaan rakennettu kevyen liikenteen väyliä (niitä tarvittaisiin sillä puolen kaksi), vaan sinne on vain itsestään syntynyt kinttupolkuja. Ja sellaisiahan on ikävä kävellä, kun keli on huono. Ei ihme, että jotkut janoavat mäelle busseja, kun kevyen liikenteen väylät ovat pahimmillaan kurassa tarpomista tai niljanteisilla poluilla liukastelua.
Vaihtoehdot kannattaa nyt taas kertaalleen suunnitella ja vertailla. Aikaa kuluu ja vuosia vierii.YTV:n tiedelinja on osoittautunut hitaana ratkaisuna heikoksi, kuten olikin ennakoitavissa. Jouko-linja Pasilaan saattaa olla tässä saumassa paras pikalääke Kumpulan mäellä toimiville, mutta toki se on vain tilapäisratkaisu. Henkilöauto juhlii.
Näyttää keskustelun perusteella siltä, että useimmat ovat kyllä valmiita toteuttamaan käyttökustannuksltaan kalliita ratkaisuja, kunhan vain investoinnit pysyvät pieninä. Kuitenkin yhteyksien nopeus on tärkein tekijä niin palvelun laadun kuin talouden kannalta.
Seppo Vepsäläinen kirjoitti: “Jouko-linja Pasilaan saattaa olla tässä saumassa paras pikalääke Kumpulan mäellä toimiville, mutta toki se on vain tilapäisratkaisu.”
Se on paras pikalääke Pasilan asemalta tuleville. Keskustan suunnalta tuleville tarvitaan kevyen liikenteen väylien parantamista Kustaa Vaasan tieltä ylös mäelle.
“Näyttää keskustelun perusteella siltä, että useimmat ovat kyllä valmiita toteuttamaan käyttökustannuksltaan kalliita ratkaisuja, kunhan vain investoinnit pysyvät pieninä.”
Lähiympäristössäni Vallilassa on nähtävissä useita esimerkkejä kalliista investoinneista, joiden käyttöön ei näytä olevan rahaa: urheilukentän todella suurikokoinen uudehko pukuhuonerakennus on suljettuna silloinkin, kun kentän jää on luisteltavassa kunnossa. Vallilan puistossa on suihkulähde altaineeen, joka vuosia on ollut tyhjillään.
Mielestäni myös kaupunkiympäristössä tarvittaisiin tilanhoitaja-asennetta, jossa ympäristöstä pyrittäisiin huolehtimaan pieteetillä. Sellainen ei toteudu nykyään.
“Kuitenkin yhteyksien nopeus on tärkein tekijä niin palvelun laadun kuin talouden kannalta.”
Nopein ratkaisu Pasilasta olisi juuri tuo pikkubusseilla ajettava yhteys. Sen liikennöinti ei voi olla ylivoimaisen kallista, sillä pikkubusseja on käytössä julkisessa liikenteessä monissa muissa kaupungeissa, muun muassa Roomassa, jossa ne ajavat kapeita katuja ylös kukkuloille.
Juhana Harju kirjoitti 17.4.2009 kello 8:41
““Keskustan suunnalta tuleville tarvitaan kevyen liikenteen väylien parantamista Kustaa Vaasan tieltä ylös mäelle.””
Mitäs jos nimetään tuo polku Kustaa Vaasan poluksi. Ei tule enää, ainakaan tällä palstalla, sekaannuksia ja väärinkäsityksiä puheenaiheesta.
Nyt on huhtikuun 17. päivä 2009. Mikäli tuohon polulle ei ennen seuraavia pakkasia ja jääkelejä saada rakennettua rappusia niin se on voi, voi!
Ei niitä rappusia mistään marmorista rakenneta, eikä siinä tarvita arkkitehtejä hommaa suunnittelemaan. Tämähän on aivan perusdiili. Näitä rappusia on mm. lapissa polkujen jyrkemmissä kohdissa pilvin pimein. Pääsevät heikompijalkaisetkin polkua ylös, toisaalta se tietenkin säästää luontoa kun ei joka-ainut ruohonkorsi tallaannu heti alkuunsa.
Homma toteutetaan kyllästetystä puutavarasta, perusmyrkytetystä tai lämpökyllästetystä. Alle vedetään rungoksi kolme 4″ x 4″ soiroa juoksuiksi joidenka varaan portaat rakennetaan vähän kevyemmästä 2“x 2″ puutavarasta.
Toiseen reunaan kaide, ja toiseen reunaan jätetään askelmista vapaa alue johon laudoitetaan tasainen n. ½ m leveä luiska niille jotka välttämättä haluavat työntää/taluttaa fillarin polkua pitkin ylös/alas.
Mikäli tämä kuulostaa liian monimutkaiselta niin ok, minä uhraan kesäni sille. Yliopisto/Senaatti kiinteistöt/kaupunki tai kuka tahansa sen nyt hoitaakin palkkaa minut johtamaan hommaa, antaa käyttööni tarvittavan materiaalin ja muutaman kirvesmiehen niin homma on syksyyn mennessä hoidettu.
Vielä jos siihen polulle tällätään pari kolme pientä romanttista pylväsvalaisinta niin á vot!
Juhana Harju: “Mielestäni myös kaupunkiympäristössä tarvittaisiin tilanhoitaja-asennetta, jossa ympäristöstä pyrittäisiin huolehtimaan pieteetillä. Sellainen ei toteudu nykyään.”
Hyvä pointti, tätä kaipaan minäkin etenkin, kun verovaroja on rajoitetusti.
“Yliopisto/Senaatti kiinteistöt/kaupunki tai kuka tahansa sen nyt hoitaakin palkkaa minut johtamaan hommaa, antaa käyttööni tarvittavan materiaalin ja muutaman kirvesmiehen niin homma on syksyyn mennessä hoidettu.”
Ei se noin mene. Homma pitää kilpailuttaa ja ties mitä, byrokratian rattaista tuo voi tulla ulos ehkä joskus vuonna 2014.
Yliopiston ylioppilaskuntahan on suhteellisen varakas, ehkä sieltä löytyisi tukea puutavaran verran, aavistus kansalaistottelemattomuutta että aivan kaikkea ei tarvitse tehdä sääntöjen mukaan, ja kesätyöttömiä opiskelijoita lienee tänä kesänä sen verran, että homma saadaan kuntoon ihan talkoohengellä. (En pidättele henkeä tätäkään odotellessa.)
Tärkeä tieto Vallilanlaakson käytöstä poistetusta junatunnelista:
Joillakin ollut hieman epäselvyyttä siitä, mahtuuko junatunnelia liikennöimään raitiovaunulla yhtä aikaa kahteen suuntaan. Niinpä uteliaisuudesta otin selvää ensin raitiovaunun leveydestä ja menin sen jälkeen mittaamaan mitalla junatunnelin leveyden.
Kapeimmasta kohdasta mitattuna junatunneli on 6 metriä leveä. Kun raitiovaunun leveys on 2,30 metriä ja raitiovaunujen väliin jäävä tila on 40(?) cm, se merkitsee sitä, että kaksikaistaisen raitiolinjan tilatarve on 5 metriä (2 x 2,30 + 0,40). Näin ollen tunnelissa jää sen kapeimmassakin kohdassa puoli metriä tilaa raitiovaunun ja tunnelin seinän väliin.
Tämä merkitsee sitä, että junatunnelia on mahdollisuus liikennöidä raitiovaunulla yht’aikaisesti molempiin suuntiin ilman.
Tämä on perin pitkä ketju monin järkevin mielipitein enkä halua jatkaa detaljeilla. Totean vain että luotan järkevään päätöksentekoon ja veikkaan että lopuksi taas päädytään siihen ainoaan realistiseen ja toimivaan vaihtoehtoon, joka nyt hylättiin: Pietari Kalmin katua jatkava bussikadun rakentamiseen. Minä en edelleenkään käsitä kuinka kukaan järki-ihminen voi vastustaa tämän rakentamista. Nuo muut vaihtoehdot ovat vaan pakokeinoja, pitäähän jotain esittää jos ainoa toimiva vaihtoehto “ainakin toistaiseksi” hylätään. “Tasonvaihtolaitteet” on suorastaan koominen esitys.
Keijo oli kommentissaan oikeassa: yksinkertaisin, toimiva ja kaavan mukainen ratkaisu hylättiin.
Osmon vaihtoehto 4 on hänen ehdottamistaan paras, mutta ikävä kyllä odottaa vuosien suunnittelu/valituskierre/rahoitus ‑rumbaa.
Lopputulos tässä vaiheessa:
1. Yksityisautoilu ei ainakaan vähene
2. Poikkittaisliikennettä ei edelleenkään haluta laittaa parempaan kuntoon
3. Huonoin ratkaisu eli jyrkkää mäkeä Intiankadulta kampukselle kierrätetään Tiedelinjaa lämmitettävillä teillä. Ei ajansäästöä, päin vastoin.
Kiitokset joka tapauksessa Osmolle aktiivisesta keskustelun herättämisestä, vaikka eri mieltä ratkaisutavoista hänen kanssaan olenkin. Toivottavasti puhtia riittää myös laittaa iso pyörä pyörimään vinhaa vauhtia raitiolinjan nopean toteuttamisen puolesta. Saisiko siihenkin jonkin kansalaisliikkeen aikaan 🙂
Iloksemme voimme todeta, että sellainen liike on jo perustettu. Pro Laaksonratikka ‑liike kutsuu jäsenikseen kaikkia, jotka haluavat ratkaista tulevan Kalasataman, poikittaisliikenteen ja Yliopisto-Pasila ‑yhteyden ongelmat esteettisesti, kulttuuriarvoja ja puistoja tuhoamatta vanhaa kaupunkirakennetta hyväksi käyttäen. Tässä puhtaasti maallikon ehdotus linjan reitiksi.
Suunnittelun pohjana olisi malli C Kalasataman liikenneselvityksen vaihtoehdoista.
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/3b38a0804a17a451a829e83d8d1d4668/Jlrap.pdf?MOD=AJPERES
Hämeentien sillan alta tulisi yhteys Arabiaan johtaviin raiteisiin ja pysäkki Yliopiston edustalle, missä ratikkapysäkki jo onkin. Siitä voitaisiin sitten jatkaa tulevaisuudessa aina Viikkiin asti. Toinen haara jatkaisi Kalasatamaan. Pasilaan päin mentäessä Ratikka ei nousisikaan Mäkelänkadulle maan alta (rakennuskustannuksista säästyisi varmaan 20 miljoonaa) vaan jatkaisi vanhaa ratapohjaa aina Pasilan aseman viereen. (vanha rata menee upeasti juuri asemarakennuksen vieritse. Siitä vaan hissillä ylös). Tästä ratikka nousisi loivasti ylös, ylittäisi Ratapihantien ja tekisi lenkin Messuhallin pihassa, tai liittyisi siellä osaksi muuta rataverkkoa. Upea yhteys, jota voisivat käyttää Kalasataman asukkaat, tulevan pasilan pilvenpiirtäjien työntekijät, Yliopiston väki, Taideteollisen porukat, Vallilan siirtolapuutarhurit, kaikki Vallilan ja Kumpulan asukkaat, Messu- ja jääkiekkohalliin ja Yliopiston Kasvitieteelliseen puutarhaan menijät ja Ylen työntekijät.
Tälläisen yhteyden rakentaminen voitaisiin aloittaa heti. Ensin rakennettaisiin Yliopiston haara Arabiaan ja sitten myöhemmin Kalasataman haara.
Enpä usko, että tallaista maisemoitua rataa valtavasti vastuttaisiin. Sehän ei oikeastaan muuta olemassa olevaa tilannetta Vallilanlaaksossa, mutta toisi pysäkin siirtolapuutarhan väelle.
Markku Toikka: Miten tuo ehdottamasi ratikkalinja korvaisi 506:n Pasilasta länteen?
Se lähtisi Munkkiniemestä. Otaniemi jäisi väliin. Tai siis Toikan ehdottamasta en tiedä, minun ehdottamani menisi niin.
Osmo Soininvaara: Toikan esittelemä vaihtoehto kyllä tyssää Pasilaan ainakin hänen tekstistään päätellen, ellei sitten ole tarkoitus laajan (Messukeskuksen kautta) kaarroksen jälkeen ylittää ratapiha Pasilan siltaa pitkin.
Kaipaisin yhä teiltäkin informaatiota, mitä on tarkoitus tällä ratikkalinjalla todella tehdä ja milloin.
“Miten nostetaan bussi/ratikka Keski-Pasilassa Asemapäälliköntielle, tai miten tuodaan bussi/ratikka ratapihan (tai jäljelle jääneiden ratojen) yli tai ali Itä-Pasilaan? Entä yhteys Lääkärinkadulle?”
Onko näistä jo suunnitelmia, ja milloin voitte luvata jotain todella tapahtuvaksikin?
Jantunen, todennäköisesti mentäisiin Mäkelänkadun yli ihan katutasossa ja siitä seiskan reittiä eteenpäin. Yksi eri skenaarioissa tulevaisuuden ratikkalinjoista, ja niitä on paljon, pyörinyt idea on että seiska ajaisikin Kalasataman kautta Hakaniemeen.
Jos tehdään tasonvaihto ratapihalla niin vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi: Joko ratapihaa pitkin Nordenskjiöldinkadulle, joka on sinänsä ihan OK ratikkarataa (omat kiskot, vähän risteyksiä).
Sitten se on toinen idea jota ei oikein haluta sanoa ääneen kun ei jakseta tapella metroihmisten kanssa, tosin Laajasaloon ratikkaratkaisun yhteydessä tätä visioitiin, eli että se kakkosmetro tehdään (pika)ratikkana. Eteläpää Laajasalossa muuttui jo ratikaksi, ja esim. vanhan Kanjo-suunnitelman tunneli on käytännössä sama asia kuin Töölön metro. Eli ratikka menisi maatasossa ratapihan läpi ja sukeltaisi tunneliin Länsi-Pasilan alle. Seuraavaksi pintaan jossain Meilahdessa jossa olisi sisäänajo Neloselle/Kympille, tästä taas tunnelissa jonnekin Espalla saakka mistä edelleen Laajasaloon., asemat Töölössä ja Kampissa, tai sitten noustaan pinnalla vaikka ennen Kamppia.
Toisesta päästä Viikkiin, Itäkeskukseen ja vaikka Sipooseen, niin meillä on näppärä kevytmetro joka ei tarvitse liityntäliikennettä, on taatusti halvempi kuin täysmetro, ja nopeuttaa myös muuta ratikkaliikennettä.
Vielä edelliseen kakkosmetrosta ratikkana, Anteron Alun lyhyt sivu aiheesta http://kaupunkiliikenne.net/kakkosmetro.htm
tpyyluoma: “Jantunen, todennäköisesti mentäisiin Mäkelänkadun yli ihan katutasossa ja siitä seiskan reittiä eteenpäin.” Harju kävi mittaamassa, että ratikat mahtuvat tunneliin vierekkäin. Jos tuo pitää paikkansa, miksi pitää nousta maan päälle? Ei siihen seiskan reitille varmaan kaivata lisää kalustoa välille Mäkelänrinne — Pasilan asema. Tai siis missä sen tunnelin toinen pää oikein on Pasilassa? Jäi sumuun, miksi pitäisi kiertää Messukeskuksen kautta.
Aivan, raitiolinjan ei ole mitään syytä nousta Mäkelänkadulla maan pinnalle. Raitiolinja 7 kulkee jo Pasilasta Keski-Vallilaan, joten vallilalaistenkaan liikennetarpeella ei voi oikein perustella sitä, että raitiolinja nousisi ennenaikaisesti tunnelista Mäkelänkadulle.
Vain junatunnelia pitkin Vallilanlaaksoon kulkevana raitiolinja voisi palvella liikennetarvetta Pasilasta Kumpulanmäelle. Pysäkki olisi siis alhaalla Vallilanlaaksossa, josta on mitatusti vain 4 minuutin kävelymatka Ilmatieteen laitoksen pääovelle Kumpulanmäelle. Idän suunnassa raitiolinja kulkisi edelleen Kyläsaaren kautta Verkkosaareen ja Kalasatamaan.
Pasilan Messuhallin luokse raitiolinjaa ei kannata mielestäni kuljettaa, sillä lenkki vain hidastaisi pitkää poikittaislinjaa — senhän on tarkoitus jatkaa lännessä Munkkiniemeen saakka. Raitiolinjan rakentaminen voitaisiin kuitenkin aloittaa jo Pasilan ja Kyläsaaren väliseltä osuudelta, niin siitä olisi nopeammin etua Pasilasta Kumpulanmäelle kulkeville.
Arto Tukiainen,
se tunneli päättyy pasilassa lähelle Teollisuuskadun loppupäätä, mutta ongelmana siinä on, että se on useita metrejä katutason alapuolella, siis likimain samassa tasossa kuin Keski-Pasilan ratapiha. Jos siis tunneli-ideaa joku lähtisi jatkojalostamaan, yksi selvitettävä ongelma olisi, miten saada spora sieltä kuilusta sille tasolle, millä ihmiset liikkuvat.
Kyllä joo, messuhallin lenkki on varmaan turha. Mutta oikeasti. Junarata menee suoraan Pasilan asemalle, vain kaksi kerrosta alemmaksi. Siitä menee jo nyt raput ylös joita työntekijät käyttää kun jättävät autonsa siihen. Veikkaisin ettei yli viittä minuuttia ratikka aja Kumpulan kampukselta sinne. Ota resiina vaikka nyt ja polkaiset muutamassa minuutissa Pasilaan. Ja humps portaat ylös. Jos reitti ei mene asemalle asti vaan jatkaa Meilahtea kohti, niin ratapihalle on helppo rakentaa kävelyä nopeuttava rullaporras (siis vaakasuora, lentokentiltä tuttu). Jos ei tämmöinen yhteys Kumpulan kampuslaisille kelpaa, niin mikä sitten?
Ja vielä. Siis ratikka jatkaisi ratapihan laitaa Nordenskjöldinkadulle. Se on samassa tasossa kuin ratapiha. Olisi nopea ja halpa rakentaa.
Jaakko Hirvoselle: Raitiovaunua ei tarvitse välttämättä järjestää heti tunnelista ylös. Pasilassa jalankulkijoille voidaan järjestää samantyyppinen käynti raitiovaunupysäkille kuin on metrossakin on tehty eli voidaan käyttää esimerkiksi liukuportaita. Ne voivat silti olla lyhyemmät kuin metroasemilla usein tarvitaan.
Soininvaara, Toikka, Harju: Kysyn vielä kerran, miten ratikka jatkaisi Pasilasta länteen? Ratapihan ali vai yli? Milloin toteutuu? Ja missä ovat suunnitelmat aiheesta?
Kaupunkisuunnitteluvirasto vasta tekee suunnitelmaa. Pentti Murolella on tästä olemassa suunnitelma, mutta se menee keskuspuiston läpi, joten en usko sen muodostavan pohjaa. Minä olettaisin, että pääsuunnitelma olisi käyttää olevia kiskoja ja mennä sillan yli, mutta aika näyttää. Yysia kiskoja tarvitaan myösw käännyttäessä Mannerheimintieltä Reijonkatua pitkin Nordenskjöldinkadulle.
Iiro! Siis ratapihan itäreunaa pitkin Nordenskiöldinkadulle (no nyt se tuli oikein iillä eikä jiillä)ja siitä olemassa olevaa rataa pitkin länteen.
Osmo, veikkaan että se Murolen suunnitelma menee keskuspuiston ali tunnelissa, eli tämä on se KANJO-selvityksen C‑rata, mihin viittasin ylempänä. Kts. kuvat http://jlf.fi/f20/1668-kanjo-selvityksen-rata-ja-muut-sen-aikaiset-suunnitelmat/#post55520
JLF:stä löytyi myös tällainen vuoden takainen tieto KSV:n rahoitussuunnitelmasta: “Vallilanlaakson joukkoliikennekadulle varataan yht. 4,5 Me seuraavasti: 2011: 0,2 Me, 2012: 2 Me, 2013: 2,3 Me. Erikseen ei mainita, sisältyykö summaan raitiotekin.” http://jlf.fi/f17/2775-raitioliikenneinvestoinnit-2009–2013‑a/
Eli jos tuo pitää vielä paikkaansa, niin 2013 olisi kai valmista?
jaakko hirvonen kirjoitti
Jos siis tunneli-ideaa joku lähtisi jatkojalostamaan, yksi selvitettävä ongelma olisi, miten saada spora sieltä kuilusta sille tasolle, millä ihmiset liikkuvat.
Olen Markun kanssa samaa mieltä, ratikat tunnelissa nykyisen Pasilan asemarakennuksen länsilaitaan, josta hissi/liukuporras ylös(huom paikka muuttuu aika lailla joka tapauksessa kun keski-pasila rakennetaan) Eikö olisi järkevää tehdä linjalle tulevaa keski-pasilan asemakaavaa palveleva lenkki nykyisellä ratapihalla (ihmisethän ovat tulevaisuudessa nimenomaan tällä tasolla, eivät nykyisellä siltatasolla) ja siirtyä sitten olemassa oleville kiskoille vaikka veturitien kautta. En ole nähnyt mitä on suunniteltu keski-pasilan alueelle julkiseksi liikenteeksi, mutta sielläkin välimatkat ovat aika suuria jos jaffiksen laidalta joutuu kävelemään esim nykyisen aseman kohdalle. Ennen keski-pasilan kaavan selviämistä voisi olla vaan suora linjaus Markun mainitsemien portaiden luota (johon rakennettaisiin “siisti” väliaikaispysäkki) ratapihan yli (siis ei “yli” tai ali vaan ratapihan tasossa)esim Veturitien kautta Nordenskiöldinkadulle
Soinivaara: Jos ratikka pitää nostaa ratapihalta Pasilan sillalle, ei liene kyseessä ihan yksinkertainen operaatio.
Markku Toikka: Tarkoitat siis, että ratikka ajaisi ensin tunnelista ratapihan itäreunaa pohjoiseen aseman alle, ja sitten peruuttaisi takaisin samaista ratapihan itäreunaa Nordenskjöldinkadulle? Eli 400 m edestakainen matka, jossa ratikan ajosuunta vaihtuisi? Nykyinen ratikkakalusto ei kykene ajosuunnan vaihtoon muuta kuin lyhytaikaisesti erikoistilanteessa (ei ohjauskoppia takapäässä).
Tram5: Ratikka voi hyvin pysyä Keski-Pasilassa ratatasossa muuten, mutta Helsingin rautatieasemalle vievien ratojen yli tai ali on mentävä jossain. Korkeussuunnassa tuo tarkoittanee ainakin 8 metriä alas tai ylös (Pasilan silta).
Iiro hyvä! Siis katso Google mapista. Ratikka tulee tunnelista asemapihalle, jättää matkustajat pysäkille, josta he joko kävelevät tai menevät rullaportaita asemalla. Sen jälkeen ratikka kaartaa vasemmalle ohi pyöreiden vaunukorjaushallien ja suuntaa Nordenskjöldinkadulle. Se ajaa ratapihan viertä, ei ali tai yli. Vain yksi varikon junaraide jatkaa Nordenskjöldinkadun yli. Sen ja ylempänä olevien varsinaisten raiteiden välistä voisi silmämääräiseti arvioiden päästä.
Jos nyt, ennenkuin mitään on vielä rakennettu, haluaa huvitella resiinalla tai laittaa lättähatun liikennöimään niin pääsee suoraan portaille, jotka nousevat asemalla. Vaikka olen ratikka-asioissa täysin maallikko, niin tajuan kyllä, että ratikan pitää tehdä lenkki päästäkseen jatkamaan tulosuuntaansa. Ehkä sellaisenkin voi ratapihalla tehdä.
Iiro. Siis vielä… kaupunki on kolmessa kerroksessa ko kohdassa. 0‑taso on asemahallin lattiataso. Se missä ostetaan liput jne. Sitten mennään liukuportaita laitureille ‑1 tasolle, missä junat kulkevat. ‑2 taso on ratapiha, jossa Kumpulasta tulevat raiteet kulkevat ja siten kaavaillulla ratikalla voi mainiosti ajaa ali matkustajajunien.
Luulen, ettei kompetenssini riitää tämän pitemmälle reitin suunnittelussa. Toivon, että joku ammattilainen Kaupunginsuunnitteluvirastossa voisi tästä ideasta saada kipinää ja katsoa oikeasti onko se mahdollista toteuttaa.
Markku Toikka: “Toivon, että joku ammattilainen Kaupunginsuunnitteluvirastossa voisi tästä ideasta saada kipinää ja katsoa oikeasti onko se mahdollista toteuttaa.”
Tämä juuri tässä Pietari Kalmin kadun vaihtoehtojen keskustelussa mättääkin. Puhutaan kvalitatiivisella tasolla kaikenlaista, mutta onko puheilla mitään katetta, se jää nähtäväksi. Ei ole mitään varmuutta tuleeko vaihtoehtoja koskaan toteutettavaksi, ja nopeuttavatko ne mitään.
iiro, otat täälläkin lähes kaikkiin topiceihin kovasti kantaa. onko asioihin perehtymisesi kaikissa tapauksissa tätä luokkaa
Tram5: Ratikka voi hyvin pysyä Keski-Pasilassa ratatasossa muuten, mutta Helsingin rautatieasemalle vievien ratojen yli tai ali on mentävä jossain. Korkeussuunnassa tuo tarkoittanee ainakin 8 metriä alas tai ylös (Pasilan silta).
Kannattaisi varmaan tutustua aiheisiin vähän paremmin
kevään jatkoa
Heittäisin keskusteluun köysirata-idean, jollainen on esimerkiksi Lissabonissa käytössä. http://www.flickr.com/photos/tolobato/3370608351/
Tämä yhdistäisi nopeasti nämä kampukset toisiinsa ja ylittäisi ilmateitse ruuhkaiset kadut. Jos tämä alkaisi Viikistä, seuraava pysäkki voisi olla esim. Taideteollisen korkeakoulun katolla Arabiassa, seuraavana Kumpula, tämän jälkeen Linnanmäki, Pasila, Meilahti ja suoraan meren ylitse Otaniemeen. Tämä olis ehdottomasti saateettomin, nopein ja hiljaisin mahdollinen vaihtoehto! Sain tämän idean Linnanmäeltä päärautatieasemalle ehdotetusta köysiradasta. Siksi siis tuo Linnanmäen välipysäkki tuossa ehdotuksessa.