Eläkerahastot menettivät viisitoista miljardia

Suo­ma­lai­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä on pää­asias­sa jako­jär­jes­tel­mä. Nyt töis­sä ole­vat mak­sa­vat nyt eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Jon­kin ver­ran on kui­ten­kin myös rahas­toi­tu, lähin­nä tasoit­ta­maan ikä­luok­kien kokoe­rois­ta joh­tu­via ongel­mia. Vuo­si siten elä­ke­ra­has­tois­sa oli varal­li­suut­ta run­saat sata mil­jar­dia euroa, siis vähän yli 40 000 euroa pal­kan­saa­jaan koh­den tai run­sas vuo­den palk­ka­sum­ma.  Osa­ke­kurs­sien romah­dus leik­ka­si tuos­ta sum­mas­ta aina­kin 15 mil­jar­dia euroa. Tämä ei ole elä­ke­läis­ten ongel­ma, kos­ka hei­dän eläk­keen­sä perus­tuu lakiin. Se on töis­sä ole­vien ongel­ma, joi­ta jou­tu­vat elä­ke­mak­sui­na kiri­mään tuon vajauk­sen umpeen.  Kar­keas­ti sanoen jokai­nen menet­ti kah­den kuu­kau­den palk­kan­sa.  Mene­tyk­set eivät pää­ty tähän, kos­ka työt­tö­myys mer­kit­see mak­su­tu­lo­jen mene­tys­tä, mut­ta eläk­keet pitää kui­ten­kin maksaa.

43 vastausta artikkeliin “Eläkerahastot menettivät viisitoista miljardia”

  1. Täs­sä oli­si ollut ja oli­si vie­lä­kin aikaa alkaa nos­ta­maan tuon pus­ku­ri sum­ma sel­lai­sek­si että “kukin ikä­luok­ka mak­sai­si itse eläk­keen­sä”, muta eipä sit­ten tul­lut suu­ril­la ikä­luo­kil­la mie­len… Hel­pom­pi lait­taa mei­dän kol­mi­kymp­pis­ten mak­set­ta­vak­si kuin teh­dä poliit­ti­nen itse­mur­ha hal­li­tuk­ses­sa ehdot­ta­mal­la tuo­ta: suu­ret ikä­luo­kat­han ovat nimen­sä mukai­ses­ti suuria.

    Kat­ke­raa teks­tiä ? myönnän…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Vuo­si on kovin lyhyt aika tar­kas­tel­la osa­ke­mark­ki­noil­le menon jär­ke­vyyt­tä, var­sin­kin elä­ke­si­joi­tus­ten koh­dal­la, jois­sa on kui­ten­kin kysy­mys vuo­si­kym­men­ten pitui­sis­ta sijoi­tuk­sis­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä osa­ke­si­joi­tuk­set ovat hakan­neet kor­ko­si­joi­tuk­set; sik­si osa­ke­mark­ki­noil­le osal­lis­tu­mi­nen on mielekästä. 

    Ainoa mitä osa­ke­mark­ki­noil­le menos­sa on syy­tä kri­ti­soi­da, on huo­no ajoi­tus. Mitä miel­tä oli men­nä suu­ril­la panok­sil­la mark­ki­noil­le juu­ri ajan­koh­ta­na jol­loin arvos­tus­ta­sot oli­vat kor­keal­la? Arvos­tus­ta­sot ja kurs­sit tie­det­tiin kor­keik­si jo ennen romah­dus­ta, vaik­ka moni ei sitä osan­nut­kaan ennustaa.

    Juu­ri nyt muu­ten elä­keyh­tiöi­den (ja val­tion­kin) oli­si mie­le­käs­tä men­nä osa­ke­mark­ki­noil­le, kun kurs­sit ovat vie­lä alhaal­la. Se oli­si hyvää varainhoitoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osa­ke­kurs­sien romah­dus leik­ka­si tuos­ta sum­mas­ta aina­kin 15 mil­jar­dia euroa.”

    Osa­ke­kurs­sit eivät ole todel­lis­ta varal­li­suut­ta. Yleen­sä­hän ne ovat tule­vai­suu­den tuot­to-odo­tuk­sia. Eli veloi­teoi­keuk­sia todel­li­seen varal­li­suu­teen. Todel­li­nen varal­li­suus on yhä siel­lä olemassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. töis­sä ole­vat mak­sa­vat nyt eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet”, ja nyt eläk­keel­lä ole­vat työl­lis­tä­vät töis­sä ole­via ja osal­lis­tu­vat töis­sä ole­vien pal­kan maksuun 😉

    Elä­ke­läi­set näh­dään kapeas­sa kat­san­nos­sa pelk­kä­nä menoe­rä­nä, mitä asia ei suin­kaan ole. Yli­suu­ria eläk­kei­tä lukuu­not­ta­mat­ta eläk­keet pyö­rit­tä­vät kansantaloutta. 

    Täs­sä on hyvää kitey­tys­tä problematiikasta:
    http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2006/6.htm

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Elä­ke­jär­jes­tel­män perus­ta, eli se, että työs­sä­käy­vät mak­sa­vat elä­ke­läis­ten eläk­keet perus­tuu kes­tä­mät­tö­mäl­le ikui­sen kas­vun odo­tuk­sel­le. Aina pitäi­si olla enem­män työs­sä­käy­viä kuin elä­ke­läi­siä. Maa­han­muu­tol­la voi­daan tie­tys­ti hakea lisää eläk­kei­den maksajia. 

    Suo­mes­sa on kri­ti­soi­tu Afri­kan kehi­ty­sa­vun mie­lek­kyyt­tä, kun kehi­tys­a­pu näyt­tää joh­ta­van vain kehit­ty­mät­tö­mien mai­den lisään­ty­nee­seen väes­tön­kas­vuun. Tämä on Afrik­ka­lai­nen perin­ne. Lap­set pitä­vät huol­ta van­hem­mis­taan. Esi­mer­kik­si Bob Gel­do­fin jär­jes­tä­mien Live Aid ‑kon­sert­tien aikaan Etio­pias­sa oli n. 40 mil­joo­naa asu­kas­ta, nyky­ään n.77 mil­joo­naa, vuo­teen 2015 Etio­pias­sa arvel­laan ole­van n. 93 mil­joo­naa asu­kas­ta. Vuo­den 2050 arviot ovat­kin jo var­sin hui­mia ‑jopa 187 miljoonaa.

    Suo­mes­sa tämä “lap­set elät­tä­vät van­hem­pan­sa” ‑peri­aa­te näkyy eläk­keis­sä. Jos, ja kun, suu­ret ikä­luo­kat ovat olleet lais­ko­ja lisään­ty­mään, tuli­si jos­tain kehit­tää “lap­sia” ‑siis työn­te­ki­jöi­tä mak­sa­maan suur­ten ikä­luok­kien eläk­keet. Siis otta­kaam­me maa­han mah­dol­li­sim­man pal­jon eläk­kei­den mak­sa­jia, so. maahanmuuttajia.

    Tämä on käsit­tä­mä­tön peri­aa­te. Siis tämä ikui­seen väes­tön kas­vuun perus­tu­va talou­del­li­nen kas­vu. Eikö mie­luum­min voi­tai­si aja­tel­la niin, että ne ihmi­set, jot­ka ovat otta­neet sen talou­del­li­sen taa­kan, että ovat lisään­ty­neet (lap­si on talou­del­li­nen taak­ka), sai­si­vat parem­pia eläk­kei­tä? Toi­sek­seen, eikö voi­tai­si aja­tel­la, että Suo­mes­sa on a‑määrä varal­li­suut­ta ja jos väki vähe­nee on a‑määrää jaet­ta­vak­si enem­män per lät­ty? Onko mah­do­ton aja­tus se, että hyväk­syt­täi­siin Suo­men kan­san mää­räl­li­nen väheneminen?

    Toki, kun Suo­mi ei mata­lan palk­ka­ta­son ja kor­kean vero­tuk­sen joh­dos­ta kil­pai­le todel­lis­ten huip­puo­saa­jien maa­han­muut­to­maa­na, (lähin­nä suo­ma­lai­sia huip­puo­saa­jia läh­tee parem­man pal­kan vuok­si muu­al­le) voim­me sit­ten vas­ti­neek­si ottaa pal­jon “osaa­jia”, jot­ka mää­räl­lään saa­vat samat vero­tu­lot aikaiseksi. 

    Mihin täl­lai­nen osaa­vien maa­han­muut­ta­jien rek­ry­toin­ti joh­taa? Se joh­taa osaa­jien lähtömaissa:
    a) Tie­to- ja tai­to­va­jee­seen, kun kehi­tys­maan kyvyt läh­te­vät parem­pien tulo­jen peräs­sä vau­raa­seen länteen,
    b) Se joh­taa kehi­tys­mais­sa lisään­ty­nee­seen väes­tön­kas­vuun, kun per­heel­le riit­tää, että yksi kym­me­nes­tä lap­ses­ta pää­see onnel­li­ses­ti ylit­tä­mään Väli­me­ren, jol­la tur­va­taan van­hem­pien lop­pue­lä­män talous.
    c) Se joh­taa onnel­li­ses­ti tie­tys­ti sii­hen, että suu­ret ikä­luo­kat saa­vat eläk­keen­sä mak­se­tuik­si. Elä­köön suu­ret ikä­luo­kat! Pit­kää ikää, äänes­tää ahkerasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. niin, itse­kään en ymmär­rä tätä että jos osa­ke­kurs­si las­kee, niin sil­loin osak­kee­no­mis­ta­jat teke­vät “tap­pio­ta”. kum­mas­ti sit­ten osak­keen arvon­nousuis­ta ei puhu­ta vas­taa­vas­ti voi­ton tekemisenä. 

    ole­te­taan tilan­ne, että minul­la on tau­lu ja minul­la on kak­si tau­lus­ta kiin­nos­tu­nut­ta hen­ki­löä (en siis ole vie­lä päät­tä­nyt myy­dä). toi­nen osta­ja tar­jo­aa 1500€, toi­nen 1000€. kui­ten­kin kau­pan het­kel­lä isom­man tar­jouk­sen teh­nyt perään­tyy, eli jos halui­sin myy­dä tau­lun niin sai­sin sii­tä vain 1000€. osa­ke­lo­gii­kan mukaan olen teh­nyt tap­pio­ta 500€.

    Voit­to tai tap­pio rea­li­soi­tuu vas­ta myy­täes­sä. toki näin talou­den kur­jis­tues­sa osa osa­ke­fir­mois­ta menee konk­kaan ja sil­loin se tap­pio aidos­ti realisoituu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Pitäi­si­kö olla väli­tön “huol­to­suh­de­ker­roin” elä­ke­me­nois­sa? Eli luva­taan vain perus­osa ja jae­taan tulo­pe­rus­tei­nen lop­puo­sa pää­lu­vun mukaan.Suurille ikä­luo­kil­le epä­rei­lua, mut­ta hei­dän elä­ke­va­ran­sa ovat kiis­tat­ta kasvaneet.

    Joku vuo­si sit­ten Saras­vuol­ta kysel­tiin sijoi­tus­vink­ke­jä haas­tat­te­lus­sa. Hän ennus­ti hyvin jär­keen­käy­väs­ti, että osa­ke­mark­ki­noil­le tulee raken­teel­lis­ta las­ku­pai­net­ta, kun lähin­nä ame­rik­ka­lais­ten elä­köi­tyes­sä yksi­tyi­se­lä­ke­ra­has­to­jen raha­vir­ta kään­tyy myyn­ti­puo­lel­le. Osa­ke­mark­ki­noi­den kehi­tys perus­tuu kai lopul­ta enem­män kysyn­tään kuin yri­tys­ten substanssiin.Vaurastuminen saa­vut­taa jos­sain vai­hees­sa kyl­läs­ty­mis­pis­teen , kos­ka kaik­ki eivät voi elää pää­oma­tu­loil­la tuot­ta­mat­ta itse. Sta­kes­lai­nen ajat­te­lu perus­tuu sii­hen , että taluos tuplaan­tuu aina nel­jän­nes­vuo­si­sa­doit­tain (3%/vuosi).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Elä­ke­läi­set näh­dään kapeas­sa kat­san­nos­sa pelk­kä­nä menoe­rä­nä, mitä asia ei suin­kaan ole. Yli­suu­ria eläk­kei­tä lukuun otta­mat­ta eläk­keet pyö­rit­tä­vät kansantaloutta”

    -Täs­sä tuli taas yksi suu­rim­mis­ta har­ha­luu­lois­ta sii­tä että hyö­dyk­kei­den kysyn­tä oli­si työ­voi­man kysyn­tää. Tämän perus­teel­la rik­kail­ta ei kos­kaan pitäi­si verot­taa mitään, kos­ka he kulut­ta­vat elä­män­kaa­ren­sa aika­na kui­ten­kin val­tao­san tulois­taan ja siten tuon har­hai­sen teo­rian mukaan työl­lis­tä­vät mui­ta. Key­ne­sin kulu­tus­teo­ria ei nimit­täin pidä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä paik­kaan­sa Kuz­ne­sin, Modiglia­ni & Andon ja Fried­ma­nin mukaan.

    -Suu­rim­mat tuot­ta­ja­maat ovat yleen­sä suu­rim­pia kulut­ta­ja­mai­ta eli nykyi­nen kulu­tus syn­tyy nykyi­ses­tä tuo­tan­nos­ta (ja vähäi­ses­sä mää­rin ole­mas­sa ole­vien varas­to­jen pur­ka­mi­ses­ta). Tuo­tan­toa voi­daan suo­rit­taa vain fyy­si­sel­lä pää­omal­la ja työ­voi­mal­la. Elä­ke­läi­set eivät enää osal­lis­tu tuo­tan­toon vaan kulut­ta­vat. Afri­kan mail­la oli­si pal­jon kysyn­tää maa­il­mas­sa tuo­te­tuil­le hyö­dyk­keil­le, mut­ta hei­dän omat tuo­tan­nos­ta syn­ty­neet tulon­sa eivät rii­tä osta­maan kuin vain mur­to-osan sii­tä mitä tuotetaan.

    -Rahoi­tus­va­rat eli vel­ka­kir­jat, osak­keet yms. ovat vain oikeus tuo­tan­nos­ta syn­ty­nee­seen tulo­vir­taan, jon­ka näi­den varo­jen omis­ta­jat saa­vat kun kai­kil­le muil­le tuo­tan­toon osal­lis­tu­neil­le agen­teil­le tai resurs­seil­le on mak­set­tu hei­dän osuu­ten­sa. Korot ja osin­got mak­se­taan siis lopul­ta nykyi­sen het­ken tuo­tan­non syn­nyt­tä­män tulo­vir­ran avulla. 

    -Rahoi­tus­va­ro­jen arvon­muu­tok­set (reaa­li­set arvon­muu­tok­set kun kulu­tus­hyö­dyk­kei­den ylei­sen hin­ta­ta­son muu­tok­set eli­mi­noi­daan) kuvaa­vat peri­aat­tees­sa vain odo­tuk­sia täs­tä tule­van tuo­tan­non jakau­tu­mi­ses­ta eli että rahoi­tus­va­ro­ja omis­ta­vat sai­si­vat jos­tain syys­tä tule­vai­suu­des­sa enem­män tai sit­ten vähemmän. 

    -Suu­rem­pi elä­ke­läis­ten mää­rä on tie­tys­ti puh­taas­ti kol­lek­ti­vis­ti­sen “volkswirtschaft”-ajattelun perus­teel­la reaa­li­nen rasi­te, kun hei­dän kulut­ta­man­sa hyö­dyk­keet täy­tyy tuot­taa talou­del­li­ses­ti aktii­vi­sen väes­tön toi­mes­ta. Siis talou­del­li­ses­ti aktii­vi­nen väes­tö saa vähem­män kulu­tus­hyö­dyk­kei­tä kuin tilan­tees­sa jos­sa elä­ke­läi­siä ei oli­si niin paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Timo: Täs­sä oli­si ollut ja oli­si vie­lä­kin aikaa alkaa nos­ta­maan tuon pus­ku­ri sum­ma sel­lai­sek­si että “kukin ikä­luok­ka mak­sai­si itse eläk­keen­sä”, muta eipä sit­ten tul­lut suu­ril­la ikä­luo­kil­la mielen…

    On syy­tä muis­taa, että suu­ret ikä­luo­kat ovat mak­sa­neet paria vuo­si­kym­men­tä van­hem­pien ikä­luok­kien eläk­keet ja myös kerän­neet ne elä­ke­pus­ku­rit, jot­ka nyt ovat. Elä­ke­jär­jes­tel­mä alkoi asteit­tain kuusi­kym­men­tä­lu­vun mittaan.

    Elä­ke­mak­sut pitäi­si mitoit­taa siten, että suur­ten ikä­luok­kien kuol­les­sa pus­ku­rit oli­si­vat jok­seen­kin nol­las­sa. Nyt elä­ke­mies­ten puheis­ta saa kui­ten­kin sen käsi­tyk­sen, että pus­ku­rei­ta halu­taan vain kas­vat­taa, ei purkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kun syklis­sä on 7 lai­haa ja 7 liha­vaa vuot­ta, niin onkin tuu­ris­sa kuin­ka syn­ty­mä­vuo­ten­sa perus­teel­la jak­soon sijoittuu.

    Tup­paa­vat vaan poliit­ti­set näki­jät muut­ta­maan sykliä mil­loin mihin­kin suuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Oake­kurs­sien las­kun taus­tal­la on, että yri­tyk­set ovat teh­neet tap­pioi­ta, esi­mer­kik­si auto­teh­taat. Kyl­lä ne kurs­sit aika rea­lis­ti­ses­ti hei­jas­ta­vat omai­suu­den todel­lis­ta arvoa.”

    Ei ihan noin­kaan vaan nehän ovat odo­tuk­sia kuten sanot­tu. Esim. Gene­ral Motor­sil­la on omai­suut­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon, mut­ta sil­ti osa­ke on täy­sin poh­ja­mu­dis­sa, miksi?

    Kyse on sii­tä että Gene­ral Motors mak­saa 1.1 mil­joo­nan ihmi­sen ter­vey­den­huol­lon. Huo­no­na het­ke­nä ay-jyril­le on annet­tu perik­si — ja saa­tu val­ta­va elä­ke­pom­mi joka mate­ria­li­soi­tuu juu­ri nyt. 

    Näin ollen voi­daan hel­pos­ti tode­ta että kyse ei ole omai­suu­den arvos­ta vaan odo­tuk­sis­ta. Kos­ka GM mak­saa mil­jar­de­ja dol­la­rei­ta vuo­des­sa elä­ke­läis­ten sai­raan­hoi­dos­ta — ei odo­tuk­set ole kor­keal­la. (Toy­ota ei mak­sa jenin jeniä käsit­tääk­se­ni, joten kil­pai­lu­ti­lan­ne on GM:n koh­dal­la aika loh­du­ton) Lainaus:

    GM will spend more than $5.6 bil­lion this year on health cove­ra­ge for 1.1 mil­lion people ”

    GM:n siis pitää pääs­tä van­hois­ta vel­voit­teis­taan eroon, ja tämä vaa­tii jon­kin­lai­sen restruk­tu­roin­nin. Saa sit­ten näh­dä kuin­ka nykyis­ten osak­kei­den käy.. Tus­kin kovin hyvin.

    No, samaa asi­aa eli van­he­ne­va popu­laa­tio ja hitech-sai­raan­hoi­to => val­ta­va rahan­me­no. Meil­lä­hän sen mak­saa val­tio, eli me veronmaksajat. 

    Näin ollen ei kan­na­ta olla kovin ival­li­nen GM:ää koh­taan kun ollaan kaik­ki sii­nä samas­sa lirissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Täs­sä näh­dään, miten tär­ke­ää talous­kas­vu on. Jos kas­vua ei saa­da jat­ku­maan, me 40-kymp­pi­set emme tule eläk­kei­täm­me näkemään.

    Kaik­ki voi­mat siis käyt­töön talous­kas­vun puolesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osak­kei­den arvo ei ole las­ke­nut, pikem­min­kin kor­jaa­nut. Esi­mer­kik­si For­tu­min mark­ki­na-arvo on samal­la tasol­la kuin nel­jä vii­si vuot­ta sitten.

    Jos elä­ke­kas­sat oli­si­vat teh­neet sijou­tuk­se­na vuo­den 2008 kesäl­lä, oli­si arvon romah­dus tuo aloi­tuk­ses­sa mai­nit­tu. Sijoi­tuk­set on teh­ty vuo­sien saatossa. 

    Elä­ke­ra­has­tot eivät ole yhtä tyh­miä kuin Espoon kau­pun­gin­val­tuus­to, joka vas­ta myi Espoon Säh­kön. Myyn­ti­tu­lo­jen sijoi­tuk­set ovat sula­neet ja enr­gian hin­ta noussut.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Espoon_S%C3%A4hk%C3%B6

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Oake­kurs­sien las­kun taus­tal­la on, että yri­tyk­set ovat teh­neet tap­pioi­ta, esi­mer­kik­si auto­teh­taat. Kyl­lä ne kurs­sit aika rea­lis­ti­ses­ti hei­jas­ta­vat omai­suu­den todel­lis­ta arvoa.”

    Osak­kei­den var­si­nai­nen arvo­han on niis­tä täs­tä päi­väs­tä hamaan ikui­suu­teen osak­kee­no­mis­ta­jil­le saa­ta­vis­sa ole­van raha­vir­ran nyky­het­keen dis­kon­tat­tu koko­nai­sar­vo. Jos kurs­sit laa­jal­la rin­ta­mal­la tip­pu­vat kym­me­niä pro­sent­te­ja kuu­kau­des­sa tai tätä lyhyem­mäs­sä ajassa,lienee tur­val­lis­ta sanoa, että hin­noit­te­lu oli pie­les­sä joko ennen tai jäl­keen romah­duk­sen, tai sekä että. (Jos hin­noit­te­lu perus­tui ole­tuk­seen, että talous­taan­tu­mia ei tule mis­sään vai­hees­sa use­aan vuo­si­kym­me­neen, niin sil­loin ole­tet­ta­vas­ti romah­dus­ta edel­tä­vä hin­noit­te­lu oli pielessä)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Oake­kurs­sien las­kun taus­tal­la on, että yri­tyk­set ovat teh­neet tap­pioi­ta, esi­mer­kik­si auto­teh­taat. Kyl­lä ne kurs­sit aika rea­lis­ti­ses­ti hei­jas­ta­vat omai­suu­den todel­lis­ta arvoa.”

    Auto­teh­taan todel­li­nen arvo on sen lait­tei­den ja kiin­teis­tö­jen romuar­vo vähe­net­ty­nä purkukuluilla.
    Hyvä esi­merk­ki on Kemi­jär­ven sel­lu­teh­das, toi­mi­van sii­tä oli­si saa­tu monin­ker­roin enem­män kuin nyt romuk­si purettuna 

    Toi­mi­van auto­teh­taan arvo perus­tuu samoin sen kykyyn tuot­taa voit­toa, ei sen koneil­la ja kiin­teis­töil­lä ole yhtä suur­ta arvoa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Las­kin minus­ta mak­se­tut elä­ke­mak­sut ja pal­jon­ko pää­oma rahan nyky­ar­vol­la on 5 % korol­la tänä päi­vä­nä . Vähen­sin sii­tä tule­van eläk­kee­ni kes­ki­mää­räi­sel­lä elin­aja­no­dot­teel­la ja yli­jää­mää jäi n 600000 euroa eli olen mak­sa­nut elä­ke­mak­su­ja kol­men hen­ki­lön edestä.

    Lisäk­si olen mak­sa­nut elä­ke­mak­su­ja kol­meen muu­hin­kin maa­han ja nyt näyt­tää sil­tä, että en saa elä­ket­tä yhdes­tä­kään maas­ta edes yhdel­le henkilölle

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Iha­naa että kir­joi­tit sen min­kä kir­joi­tit, Lii­an van­ha! Olen koko ikä­ni pariin vii­me vuo­teen asti mak­sa­nut mata­la­palk­ka-alas­ta huo­li­mat­ta hui­kei­ta tulo­ve­ro­ja sekä elä­ke­mak­su­ja, ja luen sil­mät ymmyr­käi­si­nä näi­den hyvä­osais­ten iso­ken­käis­ten vai­ku­tus­val­tais­ten nuo­rem­pien (eikä ikäe­roa ole van­him­piin rui­kut­ta­jiin kuin kym­men­kun­ta vuot­ta) vali­tuk­sia sii­tä miten vien heil­tä lei­vän suus­ta. Heil­lä on ja tulee ole­maan leveäm­pi lei­pä kuin minul­la on iki­nä ollut tai tulee ole­maan. Osmo­kin kir­joit­taa ties kuin­ka monen­nen blo­gi­kir­joi­tuk­sen aiheesta.

    Oli­si­kos kel­lään ehdo­tuk­sia? Joko on komi­tea suun­nit­te­le­mas­sa eliminointilakia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Lii­an van­ha: “Las­kin minus­ta mak­se­tut eläkemaksut”

    Et sinä ole mak­sa­nut itsel­le­si yhtään mitään, olet mak­sa­nut omil­le van­he­mil­le­si jot­ka päät­ti­vät yksi­puo­li­ses­ti rahas­taa tämän sum­man sinul­ta ja yri­tät nyt sit­ten vie­rit­tää tämän saman vää­ryy­den minun harteilleni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä osa­ke­si­joi­tuk­set ovat hakan­neet kor­ko­si­joi­tuk­set; sik­si osa­ke­mark­ki­noil­le osal­lis­tu­mi­nen on mielekästä.”

    Tuo­kin on pelk­kä myyt­ti, sil­lä se perus­tuu pörs­sis­sä notee­rat­tui­hin yhtöi­hin eikä mukan indek­sis­sä ole pörs­sis­tä esim kon­kur­siin kaut­ta hävin­nei­den aiheut­ta­mia tappioita.
    Esim Dow Jones indek­sis­sä on muka­na enää vain yksi yhtiö alkuperäisistä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Täs­sä itsea­sias­sa näkyy Ame­ri­kan mal­lin hyvä puo­li: kun fir­ma menee kon­kurs­siin, työn­te­ki­jöi­den 401(k) mukai­set elä­ke­sääs­töt sen osak­kei­siin joko suo­raan tai rahas­ton kaut­ta myös katoa­vat ja eläk­keet jous­ta­vat alas­päin. Meil­lä yhtiö saa mäl­lä­tä nurin ilman “seu­raa­muk­sia” kun elä­keyh­tiöt ovat vel­vol­li­sia mak­sa­maan eläk­keen joka tapauksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. No, samaa asi­aa eli van­he­ne­va popu­laa­tio ja hitech-sai­raan­hoi­to => val­ta­va rahan­me­no. Meil­lä­hän sen mak­saa val­tio, eli me veronmaksajat.”

    USA on raken­ta­nut sosi­aa­li­tur­vaan­sa yri­tys­ten rahoi­tuk­sen varaan.USA-ssa ter­vey­den­hoi­don kuluis­ta n 60 % tulee yrityksiltä.

    GM:n on yhtä vai­kea pääs­tä sopi­muk­sis­ta eroon kuin For­tu­min Liliusen sopimusksista

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Täs­sä itsea­sias­sa näkyy Ame­ri­kan mal­lin hyvä puo­li: kun fir­ma menee kon­kurs­siin, työn­te­ki­jöi­den 401(k) mukai­set elä­ke­sääs­töt sen osak­kei­siin joko suo­raan tai rahas­ton kaut­ta myös katoa­vat ja eläk­keet jous­ta­vat alaspäin”

    Noi­ta 401(k) eläk­kei­tä ei ole sijoi­tet­tu yhtöi­den omiin osak­kei­siin. Kysees­sä on hen­ki­lön oma tili ja hän päät­tää mihin ne sijoitetaan.
    USA:ssa kol­mea eri elä­ke­tyyp­piä: Kan­sa­ne­lä­ket­tä vas­taa­va , joka perus­tuu asu­mi­seen USA:ssa, ylei­nen työ­elä­ke, väis­ty­vä yri­tys­koh­tai­nen lisäe­lä­ke­järj­setl­mä, joka oli m Enro­nil­la ja GM:llä ja hen­ki­lö­koh­tai­nen kor­vaa­va, jon­ka sijoit­ta­mi­ses­ta päät­tää hen­ki­lö itse

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. muta eipä sit­ten tul­lut suu­ril­la ikä­luo­kil­la mie­len… Hel­pom­pi lait­taa mei­dän kol­mi­kymp­pis­ten mak­set­ta­vak­si kuin teh­dä poliit­ti­nen itse­mur­ha hal­li­tuk­ses­sa ehdot­ta­mal­la tuo­ta: suu­ret ikä­luo­kat­han ovat nimen­sä mukai­ses­ti suuria”

    Nykyi­sen elä­ke­jär­jes­tel­män loi­vat 1800–1900 luku­jen tait­tees­sa syn­ty­neet. Kun työ­elä­ke­jär­jes­tel­mää teh­tiin 50-luvul­la niin van­him­mat suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta oli­vat 12 ‑13-vuo­tiai­ta.
    Eri­tyi­ses­ti sota­ve­te­raa­nit hyö­tyi­vät elä­ke­la­eis­ta, sil­lä he saat­toi­vat elä­köi­tyä 53–60-vuotiaina.
    Indek­sieh­to­kin oli niin hyvä, että 70–80-luvulla eläk­keel­le jää­nyt sai parin vuo­den kulut­tua parem­paa elä­ket­tä kuin palk­kaa työssä

    Suu­ret ikä­luo­kat ovat itse asias­sa lei­kan­neet elä­ket­tä useas­ti: Ensin 80-luvun lopul­la indek­si­he­toa ja elä­ke­pal­kan las­ken­taa huononnettiin.
    Seu­ra­vas­ki 90-luvun lopul­la kan­sa­ne­lä­ke lop­pui suu­rem­mil­ta työ­eläk­keen saa­jil­ta, var­muu­den vuok­si lei­kat­tiin vie­lä kah­teen kertaan.

    Ja 2005 teh­ty uudi­tus­leik­ka­si liää ja esim minä­kin saan 40 vuo­den eläk­keen mak­sun jäl­keen n 40 % vii­mei­sis­tä pal­kois­ta eläkettä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Timo kir­joit­ti 12.4.2009 kel­lo 13:05 “[…] olet mak­sa­nut omil­le van­he­mil­le­si jot­ka päät­ti­vät yksi­puo­li­ses­ti rahas­taa tämän sum­man sinul­ta ja yri­tät nyt sit­ten vie­rit­tää tämän saman vää­ryy­den minun har­teil­le­ni.” Kai­pa tämä oli sar­kas­mi? Vai ikä­pol­vien suu­ruut­ta­ko ajat­te­let, jos tosis­sa­si olet – meil­lä har­va­lu­kui­set van­hem­mat, teil­lä run­sas­lu­kui­set? En ymmär­rä miten syyl­li­syys­ky­sy­myk­sen voi­si sii­nä­kään tapauk­ses­sa rat­kais­ta, jos ei syy­tä las­ta syntymisestä.

    Miten oli­si jos las­ket­tai­siin vau­vo­jen mää­rä per vuo­si sotien jäl­kei­sel­tä ajal­ta, niis­tä kes­kiar­vo ja sen mukaan mää­ri­tel­täi­siin sit­ten elä­ke­sum­ma per syn­ty­mä­vuo­si. Jos on vähän elä­ke­läi­siä, elä­ke oli­si suu­rem­pi, jos pal­jon, pie­nem­pi. Jos sel­lai­sen lain sää­täi­si voi­maan nyt heti, sai­si­vat nuo­ret kos­tet­tua suu­ril­le ikä­luo­kil­le sen mie­li­pa­han, jon­ka aja­tus van­hem­pien elät­tä­mi­ses­tä on heil­le tuot­ta­nut: suu­rel­le ikä­luo­kal­le tuli­si mini­maa­li­sen pie­net eläkkeet.

    Eläk­kei­den tasa­sum­ma oli­si vaka­vas­ti­kin aja­tel­len monin tavoin jär­ke­vä peri­aa­te. Kan­san­ta­lout­ta voi­tai­siin jopa suun­ni­tel­la sen menoe­rän osal­ta. Ei mää­rään­sä enem­pää kukaan syö; hyvä­tu­loi­set voi­si­vat työs­sä olles­saan sääs­tää elä­ke­päi­viä var­ten, jos haluai­si­vat elää leveäm­min kuin naapuri.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Tuo­kin on pelk­kä myyt­ti, sil­lä se perus­tuu pörs­sis­sä notee­rat­tui­hin yhtöi­hin eikä mukan indek­sis­sä ole pörs­sis­tä esim kon­kur­siin kaut­ta hävin­nei­den aiheut­ta­mia tappioita.
    Esim Dow Jones indek­sis­sä on muka­na enää vain yksi yhtiö alkuperäisistä”

    Jos Dow Jones-yhtiö meni­si kon­kurs­siin, niin kyl­lä sen osak­kei­den arvon nol­lau­tu­mi­nen näkyi­si indek­sis­sä. Samaa pätee mui­hin indek­sei­hin. Yhtiöi­tä on vaih­det­tu vuo­sien var­rel­la, mut­ta ei vaih­dos­koh­dis­ta aiheu­du ansiot­to­mia hyp­py­jä ylös­päin; muu­tok­set on sikä­li “nor­ma­li­soi­tu”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. En nyt ihan ymmär­tä­nyt mitä yri­tit sanoa Anna-Lii­sa. Edus­tan aja­tus­mal­lia jos­sa jokai­nen suku­pol­vi tie­naa itse omat eläk­keen­sä, minus­ta se oli­si rei­lua. Näin elä­ke­mak­su­jen osuus pal­kas­ta oli­si kai­kil­la ikä­pol­vil­la suht. koht. sama.

    Tilan­ne saa­tai­siin tähän jos elä­ke­pus­ku­rit kas­va­tet­tai­siin vas­taa­maan tule­via elä­ke­me­no­ja. Vero­jen koro­tus tätä var­ten jakau­tuu aina epä­ta­sa-arvoi­ses­ti, joten mie­le tuli että val­tio voi­si myy­dä tai vuo­kra­ta jota­kin “kan­sal­li­so­mai­suut­ta” jol­la vaje katet­tai­siin. Näin kulu tuli­si tasai­ses­ti kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le ja “vel­ka oli­si kuitattu”.

    Mie­leen tuli että val­tio (=me) voi­si esim. raken­taa moder­nin ydin­voi­ma­lan jon­ka tuot­to meni­si vien­tiin ja tuot­to eläk­kei­den kuit­taa­mi­seen. Ener­gia­pu­lan rii­vaa­mas­sa maa­il­mas­sa oli­si var­mas­ti kysyn­tää tur­val­li­sel­le pääs­töt­tö­mäl­le län­si­mai­sel­le ydin­säh­köl­le jon­ka jäte lop­pusi­joi­te­taan asia­mu­kai­ses­ti. (Ja tämä ehdo­tus ei ollut provo…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Ihan mie­len­kiin­nos­ta, miten nime­no­maan tulos­iir­roil­la työi­käi­sil­tä elä­ke­läi­sil­le toteut­tu elä­ke­jär­jes­tel­mä edel­lyt­tää jat­ku­vaa talous­kas­vua? Jos meil­lä on talous jos­sa eläk­keen suu­ruus on yksi rahaa ja brut­to­palk­ko­jen suu­ruus kak­si rahaa, yhtä elä­ke­läis­tä koh­ti kak­si pal­kan­saa­jaa, niin tuo on 25% elä­ke­mak­suil­la täy­sin rahoi­tet­ta­vis­sa ilman mitään kasvua.

    Se mikä taas edel­lyt­tää jat­ku­vaa kas­vua on nime­no­maan tuo rahas­toin­ti, jos sil­lä hae­taan palk­ka­kas­vua suu­rem­paa tuot­toa. Yhdys­val­lois­sa käy­tiin tiuk­kaa pole­miik­kia sii­tä miten elä­ke­va­rat pitäi­si sijoit­taa, yksi­tyi­siä osa­ke­ti­le­jä vaa­ti­neet ovat olleet aika hil­jaa. Se mitä minä en ymmär­rä on että miten osak­kei­den arvo voi­si kas­vaa nopeam­min kuin kan­san­ta­lous tai pal­kat loputtomiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. En mal­ta olla muis­te­le­mat­ta oman äiti­ni ja anop­pi­ni eläk­kei­tä. Olin niin nuo­ri kun mei­tä edel­tä­vä suku­pol­vi eläk­keis­tään naut­ti, etten ollut kiin­nos­tu­nut asias­ta ja nämä ovat epä­mää­räi­siä muis­ti­ku­via. Jos joku tie­tää jota­kin täs­mäl­lis­tä, mikä kumo­aa muis­ti­ku­va­ni, kertokoon.

    Muis­te­len siis suu­ren ikä­luo­kan van­hem­pien eläk­kei­tä. Äiti­ni ja anop­pi­ni eivät kum­pai­nen­kaan olleet kova­palk­kai­sis­sa töis­sä, päin­vas­toin. Kui­ten­kin työ­eläk­kei­den indek­si­si­don­nai­suu­det, les­ke­ne­läk­keet ynnä muut sai­vat aikaan sen, että molem­mil­la oli käsit­tä­mät­tö­män hyvä elä­ke. Oma äiti­ni sai eläk­kei­nä käteen net­to­na enem­män kuin minä net­to­palk­kaa. Äiti­ni palk­ka ei hänen työs­sä­oloai­ka­naan ollut sen suu­rem­pi kuin minun­kaan sil­loin – toi­sin sanoen hänen täy­tyi saa­da enem­män eläk­kei­tä kuin oli aikoi­naan saa­nut palk­kaa (net­to­tu­lois­ta puhun edel­leen). Sii­tä oli­si voi­nut seu­raa­va suku­pol­vi eli me napistakin.

    Muis­taa­ko joku jotain muuta?

    Minun tulo­ni romah­ta­vat, kun jään eläk­keel­le koh­ta­puo­liin. En osaa tun­tea syyl­li­syyt­tä muus­ta kuin ehkä sii­tä että en voi luva­ta kuo­le­va­ni koh­ta, niin kuin elä­ke­lain­sää­dän­nön aamu­hä­mä­ris­sä aja­tel­tiin tapahtuvan.

    Hodie mihi, cras tibi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Tämä ei ole elä­ke­läis­ten ongel­ma, kos­ka hei­dän eläk­keen­sä perus­tuu lakiin. Se on töis­sä ole­vien ongel­ma, joi­ta jou­tu­vat elä­ke­mak­sui­na kiri­mään tuon vajauk­sen umpeen.”

    Eihän täs­sä ole mitään uut­ta. Las­ku- ja nousu­kau­det tule­vat ja mene­vät. Kyl­lä tämä­kin taan­tu­ma ohi menee ja töis­sä ole­vat pää­se­vät taas kiti­se­mään jos­tain muus­ta vääryydestä.
    Meil­lä tääl­lä Suo­mes­sa on elä­ke­sys­tee­mit sen­tään hyvin teh­ty­jä, lop­pu­jen lopuksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Jos Dow Jones-yhtiö meni­si kon­kurs­siin, niin kyl­lä sen osak­kei­den arvon nol­lau­tu­mi­nen näkyi­si indeksissä”

    Pois­tu­mi­nen ei alen­na indek­siä, kos­ka se on aina pörs­sis­sä notee­rat­tu­jen yhtiöi­den arvoa kuvaa­va indeksi.
    Kon­kurs­siin menos­sa ole­va alen­taa indek­siä , mut­ta kun yhtiö poi­tuu esim kon­kur­siin vuos­ki niin sen vai­ku­tus poi­tuu välit­tö­mäs­ti indek­sis­tä, kos­ka arvo las­ke­taan vain jäl­jel­le jääneistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Muis­taa­ko joku jotain muuta?”

    Kyl­lä tuo pitää paik­kan­sa : Sil­loin 70–80-luvuilla työ­elä­ke alkoi saa­vut­taa mer­kit­tä­viä arvo­ja. Eri­tyi­ses­ti 1971 sää­det­ty var­hai­se­lä­ke­la­ki sal­li elä­köi­ty­mi­sen 53–60-vuotiaana ja tule­van ajan olet­ta­man mukaan elä­ke las­ket­tiin kuin hen­ki­lö oli­si teh­nyt töi­tä 65-vuo­ti­aak­si. Lisäk­si elä­ke­läi­nen sai työ­eläk­keen pääl­le kan­sa­ne­lä­ket­tä .Indek­sieh­to oli niin hyvä että käy­tän­nös­sä muu­ta­man vuo­den kulut­tua elä­ke oli parem­pi kuin palk­ka vas­taa­vas­ta työstä.

    Kyl­lä sota­ve­te­raa­ni­su­ku­pol­ven kel­pa­si viet­tää eläkepäiviä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Ehdo­tin aiem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni tasaeläkkeitä. 

    Hesa­rin talous­osas­tos­sa oli 11.4.2009 iso jut­tu Kul­tai­set vuo­det, jos­sa poh­dit­tiin leik­ku­ria kor­keim­piin työ­eläk­kei­siin ja ker­rot­tiin, että EU:ssa vain Suo­mi, Viro, Tsek­ki ja Por­tu­ga­li eivät ole aset­ta­neet työ­elä­ke­kat­toa. Edel­leen artik­ke­lis­sa sanot­tiin, että työ­eläk­kei­den asian­tun­ti­jat väit­tä­vät elä­ke­ka­ton joh­ta­van nykyis­tä suu­rem­paan eriar­voi­suu­teen, kun kat­to kui­ten­kin puh­kot­tai­siin yksi­tyi­sin elä­ke­va­kuu­tuk­sin. Itse en näe tuo­ta mah­dol­li­suut­ta hir­veän paha­na – saa kai sitä itsel­leen sääs­tää tuloistaan?! 

    Rai­ja Jul­ku­nen, jota suu­res­ti ihai­len, kir­joit­taa kir­jas­sa Vää­ryys­kir­ja ilmes­ty­nees­sä artik­ke­lis­saan Uni­ver­sa­lis­mis­ta köy­hyys­po­li­tiik­kaan? (s. 46): “Näin, vähän para­dok­saa­li­ses­ti, paras tae köy­hyy­den ja eriar­voi­suu­den pois­ta­mi­sek­si on pitää suu­ri kes­ki­luok­ka osal­li­se­na hyvin­voin­ti­val­tion eduis­ta. Mitä suu­rem­pi on jär­jes­tel­mäs­tä hyö­ty­vien jouk­ko, sen toden­nä­köi­sem­pää on saa­vut­taa hyvin­voin­ti­po­li­tii­kal­le tukea. Mut­ta kes­ki­luok­kaa ei voi pitää yhtei­sen toi­meen­tu­lo­tur­van pii­ris­sä mata­lin tasae­tuuk­sin. Se puh­koo katot yksi­tyi­sin tai työ­mark­ki­na­poh­jai­sin jär­jes­tel­min. Kes­ki­luo­kan voi pitää osal­li­se­na vain, jos se hyö­tyy jär­jes­tel­mäs­tä. […] Ansio­si­don­nai­nen sosi­aa­li­tur­va – anne­taan enem­män niil­le, joil­la on jo enem­män – suo­jaa pie­ni­tu­lois­ten etuuk­sia. […] Mitä enem­män sosi­aa­li­po­li­tiik­ka taas sanoo koh­dis­tu­van­sa köy­hiin ja tar­vit­se­viin, sen enem­män köy­hiä on ja sen köy­hem­piä köy­hät ovat.” Jul­ku­nen siis kan­nat­taa universalismia.

    Työ­eläk­kei­den ylä­ra­jan puut­tu­mi­nen ei tie­ten­kään ole uni­ver­sa­lis­mia, mut­ta sikä­li sopii Jul­kusen aja­tuk­siin, että sii­nä­kin yhteis­kun­nan varois­ta anne­taan niil­le, joil­la jo on.

    Sil­ti olen tasae­läk­kei­den kan­nal­la, ja aina­kin työ­eläk­kei­den katon kannalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Elä­ke­ka­ton on ylei­ses­ti aja­tel­tu joh­ta­van myös elä­ke­mak­su­kat­toon; jos kor­keam­pia tulo­ja ei ole vakuu­tet­tu, ei niis­tä oikein voi periä myös­kään vakuu­tus­mak­sua. Kos­ka suu­ri­tu­loi­set toi­saal­ta ovat yleen­sä ter­veem­piä ja tar­vit­se­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­tä vähem­män, vapau­tus elä­ke­mak­suis­ta on heil­le jopa edul­lis­ta. Tilan­ne muut­tui­si toi­sek­si, jos meil­lä oli­si val­tiol­li­nen eläkejärjestelmä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Miten oli­si veron­mak­su­kat­to? Ne, jot­ka eivät juu­ri­kaan hyö­dyn­nä vero­va­roin tuo­tet­tu­ja pal­ve­lui­ta, eivät jou­tui­si myö­kään mak­sa­maan vero­ja 😉 Elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me on pää­osin etuus- eikä mak­su­pe­rus­tai­nen. Jot­kut ovat vain onnis­tu­neet uskot­te­le­maan itsel­leen, että he ovat mak­sa­neet omat eläk­keen­sä (tie­tys­ti täl­lai­sia­kin poik­keuk­sia­kin on).

    Näin ollen, kuten mui­ta­kin vero­luon­toi­sin mak­suin kus­tan­net­tu­ja pal­ve­lui­ta, myös eläk­kei­tä pitää voi­da tar­kas­tel­la siten, että rahoi­tus ja jaka­mi­nen ero­te­taan sel­väs­ti toi­sis­taan. Käy­tän­nös­sä voim­me siis aset­taa ihan hyvin elä­ke­ka­ton (esim. 2500 e/kk) sekä progres­sii­vi­sen leik­ku­rin (esim. kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­piin työ­eläk­kei­siin), joil­la saa­tai­siin keven­net­tyä tätä kes­tä­mä­tön­tä taak­kaa, ilman mak­su­pe­rus­tei­siin puut­tu­mis­ta. Esim. Ruot­sis­sa on sitou­dut­tu sii­hen, että elä­ke­mak­sut eivät nouse yli 22% pal­kas­ta. Suo­mes­sa on ennus­tet­tu, että nyky­me­nol­la elä­ke­mak­sut nouse­vat 25–30%. Tämä raha on pois muun yhteis­kun­nan pyö­rit­tä­mi­ses­tä, jol­lei koko­nais­ve­roas­tet­ta halu­ta nostaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sanoin jo, että tuo kävi­si, jos meil­lä oli­si val­tiol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä tai eläk­keet rahoi­tet­tai­siin vero­va­roin, mut­ta elä­keyh­tiöt ovat (muo­dol­li­ses­ti tosin vain) yksi­tyi­siä yri­tyk­siä, joil­le ei voi antaa vero­tusoi­keut­ta. Sik­si ne eivät voi kerä­tä vakuu­tus­mak­su­ja tulois­ta, joi­ta ei ole vakuu­tet­tu. Niin­pä esi­mer­kik­si pää­oma­tu­lois­ta ei mak­se­ta eläkemaksuja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. tpyy­luo­ma: Se mitä minä en ymmär­rä on että miten osak­kei­den arvo voi­si kas­vaa nopeam­min kuin kan­san­ta­lous tai pal­kat loputtomiin.

    Joten­kin näin sen kai voi aja­tel­la: osak­kei­den arvo nousee nopeam­min kuin pal­kat, kun pal­kat kas­va­vat vähem­män kuin yri­tys­ten voit­to. Osak­kei­den arvo kas­vaa nopeam­min kuin kan­san­ta­lous, jos odo­tuk­set tule­vaan ovat suu­rem­mat kuin mitä on vie­lä toteu­tu­nut. Kun kek­si­tään aina uusia, monis­tet­ta­via (osin tai koko­naan imma­te­ri­aa­li­sia) tuot­tei­ta, jot­ka teh­dään vähem­mäl­lä työl­lä ja jois­ta entis­tä useam­mat mak­sa­vat entis­tä enem­män, kas­vu voi kes­tää loputtomiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Pois­tu­mi­nen ei alen­na indek­siä, kos­ka se on aina pörs­sis­sä notee­rat­tu­jen yhtiöi­den arvoa kuvaa­va indeksi.
    Kon­kurs­siin menos­sa ole­va alen­taa indek­siä , mut­ta kun yhtiö poi­tuu esim kon­kur­siin vuos­ki niin sen vai­ku­tus poi­tuu välit­tö­mäs­ti indek­sis­tä, kos­ka arvo las­ke­taan vain jäl­jel­le jääneistä.”

    Ei näin. Jos DJIA-30 ‑yhtiö menee yhtäk­kiä kon­kurs­siin, osak­keen arvo nol­lau­tuu ja se näkyy heti indek­sin arvos­sa sen ver­ran mikä yhtiön pai­noar­vo on. Uusi yhtiö toki tulee tilal­le, mut­ta se “oste­taan” indek­siin alen­ta­mal­la mui­den pai­noar­voa. Sik­si indek­si­tuo­tot ovat aivan todel­li­sia vaik­ka yhtiöt vaih­tu­vat­kin ajan saatossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Se mitä minä en ymmär­rä on että miten osak­kei­den arvo voi­si kas­vaa nopeam­min kuin kan­san­ta­lous tai pal­kat loputtomiin.”

    Kos­ka “osak­kei­den arvo”:n muu­tok­seen yleen­sä ote­taan osin­got mukaan ole­tuk­sel­la osin­goil­la oste­taan osakkeita.

    Ote­taan esi­mer­kik­si yri­tys, joka ei nyt vält­tä­mät­tä ihan nou­da­ta nor­maa­lin hin­nan­muo­dos­tuk­sen lake­ja, mut­ta sel­ven­tä­nee sil­ti asiaa:

    Yri­tyk­sen osak­keet jaka­vat tääl­tä ääret­tö­mään tule­vai­suu­teen osin­koa 2 euroa vuo­des­sa. Yri­tyk­sen osak­keen hin­ta pysyy tiu­kas­ti vii­des­sä eurossa.

    Tämä osa­ke tuot­taa siis 40% vuo­des­sa. Jos ostat tänään yhden osak­keen ja sijoi­tat kaik­ki osin­got tämän yri­tyk­sen osak­kei­siin, niin sadan vuo­den kulut­tua sinul­la on kasas­sa noin 1,5 mil­joo­naa mil­jar­dia euroa. Tai sit­ten ei. Todel­li­suu­des­sa useas­ta eri syys­tä et ole osta­nut kai­kil­la osin­goil­la uusia osak­kei­ta (olet mah­dol­li­ses­ti osta­nut auton, asun­non tai vii­meis­tään olet jou­tu­nut totea­maan, että omis­tat jo kaik­ki osak­keet, jon­ka jäl­keen jou­dut osta­maan osin­goil­la jota­kin muuta) 

    Eli pitää olla tark­ka mitä tar­koit­taa kun puhuu osak­kei­den tuo­tos­ta ja arvos­ta. Osak­keet voi­vat tuot­taa jat­ku­vas­ti pro­sen­teis­sa enem­män kuin mitä kan­san­ta­lous kas­vaa. Eurois­sa osak­keet eivät pit­käl­lä aika­vä­lil­lä voi tuot­taa enem­pää kuin mitä kan­san­ta­lous tuottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Uusi yhtiö toki tulee tilal­le, mut­ta se “oste­taan” indek­siin alen­ta­mal­la mui­den pai­noar­voa. Sik­si indek­si­tuo­tot ovat aivan todel­li­sia vaik­ka yhtiöt vaih­tu­vat­kin ajan saatossa.”

    Ei pörs­siyh­tiöi­den mää­rä ole vakio, joten uut­ta ei tule tilal­le auto­maat­ti­ses­ti ja kun uusi tulee niin se vai­kut­taa pai­noar­vol­la, joka on jotain muu­ta kuin poistuneen.
    Kun lis­tau­tu­val­la on jo jokin arvo niin se nos­taa pörs­sin indek­siä vaik­ka sen osa­ke ei var­si­nai­se­ti ole tuot­ta­nut mitään

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Ei pörs­siyh­tiöi­den mää­rä ole vakio, joten uut­ta ei tule tilal­le auto­maat­ti­ses­ti ja kun uusi tulee niin se vai­kut­taa pai­noar­vol­la, joka on jotain muu­ta kuin poistuneen.”

    Nyt ei puhut­tu pörs­siyh­tiöi­den mää­räs­tä. Otit esi­mer­kik­si Dow Jone­sin (DJIA) johon kuu­luu aina 30 yhtiö­tä. Yhden pois­tues­sa tulee uusi aina tilal­le, indek­si­muu­tos ei täl­löin­kään aiheu­ta mitään hyp­päys­tä, kos­ka pai­noar­vot sää­de­tään samal­la. Vas­taa­vas­ti Dow-indek­si­ra­has­to myy ja ostaa vas­taa­van mää­rän osak­kei­ta muu­tok­sen yhteydessä. 

    Kun lis­tau­tu­val­la on jo jokin arvo niin se nos­taa pörs­sin indek­siä vaik­ka sen osa­ke ei var­si­nai­se­ti ole tuot­ta­nut mitään”

    Taas vää­rin. Kun lis­tau­tu­nut yhtiö lisä­tään indek­siin, oli sit­ten kysy­mys laa­jas­ta indek­sis­tä tai kapeam­mas­ta niin taas­kaan indek­si­muu­tos ei “luo” arvoa tyh­jäs­tä, vaan tulo­kas “oste­taan” pai­noar­von muu­tok­sil­la. Vas­taa­va indek­si­ra­has­to tekee saman sää­dön kon­kreet­ti­ses­ti. Osak­kei­den his­to­rial­li­sel­la tuo­tol­la ei siis ole mitään teke­mis­tä vir­heel­li­sen indek­si­las­ken­nan kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.