Onnenpotku?

65 vastausta artikkeliin “Onnenpotku?”

1. Olen häm­mästel­lyt Tam­pereen seudun kaup­pakeskuk­sien määrää jo vuosia. Geneerisiä automar­ket­te­ja on nous­sut joka puolelle kehä­tien var­teen ja naa­purikun­ti­in. Pris­mo­ja ja K‑Citymarketteja on koh­ta joka toises­sa risteyk­sessä. Ja lisää on edelleen suunnitteilla. 

   Idea­parkin tietävät kaik­ki ja Ikean raken­nustyöt ovat käyn­nis­sä. Kaikkial­ta löy­tyvät kuitenkin samat fran­chise-myymälät samoil­la tuot­teil­la. Keitä tuol­lainen palvelee?

   Aina jos halu­an jotain kalli­im­paa tai erikoisem­paa, näis­sä mar­keteis­sa myy­dään eioo­ta, ja pää­dyn sit­ten lop­ul­ta tilaa­man kaiken Sak­san tai Englan­nin verkkokaupoista.

   Aamule­hden yleisönosas­tol­la oli hil­jat­tain hieno toivo­mus pien­estä ja yksinker­tais­es­ta kau­pas­ta, sel­l­ais­es­ta jos­sa on vain vähän valikoimaa. Sel­l­ais­es­ta jos­ta saisi vain hyviä koti­maisia tuot­tei­ta, kuten lähileipomon leipää, Koti Sinap­pia, Erit­täin Hienoa Sham­poo­ta tai Serto-pesuainetta.

   Vastaa

2. Mitäpä tuo­ta enem­pää kom­men­toimaan siinähän se on sanottu.

   No, kai siitä joitakin keskit­tämishyö­tyjä tulee kun kau­pat ovat samas­sa kasassa.

   Tosin ihmis­ten ostos­matkat pitenevät jos omat pienem­mät kau­pat menevät kiinne, ja tästä seu­raa ylimääräistä rahan käyt­töä ben­saan ja ne rahat menevät öljymaille. 

   Ei pääse enään kaup­paan kävellen vaan auto on aina otet­ta­va, ellei satu ‘onnekkaasti’ asumaan jos­sakin betonilähiössä ostoskeskuk­sen vieressä.

   No ehkä se on mukavampi asua betonilähiössä ostoskeskuk­sen vier­essä kuin pelkästään betonilähiössä ilman ostoskeskusta.

   Tosin itse halu­asin asua omakoti­talos­sa jos­sa on oma pikku piha jos­sa puuhail­la ja raken­nel­la kaikkea ja istuskel­la kesäisin nur­mikol­la lueskele­mas­sa ja huoltaa moot­toripyörääni autotallissa. 

   Sit­ten vielä kun olisi kehä­muo­toinen pikaraiti­otie kaupun­gin ympäril­lä jot­ta voisin tal­lus­tel­la omakoti­taloni pihal­ta lähim­mälle pysäkille ja matka­ta kaupunki­in ja sen ympärille niin olisin tyytyväinen.

   Vastaa

3. Bill Gate­skin aikoinaan levit­ti ilosanomaa Off­i­cen syn­nyn myötä, että kun täl­lä ohjel­mal­la yri­tys ryhtyy toim­into­jaan tehosta­maan, niin per­in­teinen toimis­tovä­ki vapau­tuu yri­tyk­sen luovem­pi­in työpaikkoin.

   Miten­hän asi­as­sa lop­ul­ta kävi.

   Mitä tulee näi­hin tehokkaisi­in kaup­pakeskuk­si­in, niin kait yksi tehokkain on Wal-Mart. Teet­tää työtä hal­val­la ja kaik­ki muut kuin yri­tyk­sen riv­i­työn­tek­i­jät ovat onnes­ta pakah­tu­ak­seen, kun saa­vat ostet­tua hal­val­la tavaraa. Kalle Antti­lakin Suomes­sa telkkarin alkuaikoina mainit­si main­ok­sesaaan, että “ihmette­len usein itsekkin kuin­ka hal­val­la voin myy­dä tavaraa”. Meni vaan liki 50 vuot­ta Kallen ihmettelystä.

   Lopuk­si. Tul­laan koko ajan siihen pis­teeseen per­in­teisen työn tehostues­sa, että tulisi määrit­tää jonk­in­ta­soinen kansalais­palk­ka. Sen takia, että työn­sä menet­täneel­läkin on oikeus olla ole­mas­sa ja elää kohta­laista elintasoa.

   Vai pitäisikö tul­la per­in­teinen sota uud­estaan, että hen­ki kuin hen­ki kel­paa rin­ta­malle tyk­in­ruuak­si kuten ennen. Eikös aikoinaan ennen n. 1939 ay-liike saatu sille suun­nalle, että nyt kaik­ki Suomen työläiset lähtevät vihol­lista vas­taan ham­paat irvessä kun alus­tavasti sovit­ti­in työe­htosopimusten tule­vak­si lailliseksi.

   Vastaa

4. “Ylöjärvel­lä on vuosikaudet har­mitel­tu kaupunki­lais­ten ostoseu­ro­jen val­u­mista naa­purikun­ti­in, muun muas­sa Tam­pereen Lielah­den lukuisi­in liikkeisi­in. Sik­si kaup­pakeskus Elon valmis­tu­mi­nen saa Ylöjär­ven kun­nanisät tyytyväisiksi. ”

   Ylo­järveläisiä itseään tuo kaup­pakeskuk­sen avaami­nen ei tun­nu paljoa harmittavan.

   Vastaa

5. No mut­ta onhan se onnen­potku. Nimeno­maan tuot­tavu­u­den näkökul­mas­ta. Täl­lä tavoin tarvi­taan vähem­män ihmisiä töi­hin kau­pan tehtävi­in, mikä vapaut­taa nämä ihmiset muille kehit­tyville toimialoille.

   Tätä samaa kehi­tys­tä on nähty iät ajat esim. teol­lisu­udessa ja maat­aloudessa. Hyvä vaan, että kaup­pakin kehittyy.

   Vastaa

6. OS on tietysti peri­aat­teessa oike­as­sa, mut­ta eikös ne asi­akkaat kuitenkin päätä, keneltä mitäkin osta­vat? Jos kansalaiset halu­a­vat men­nä tonne, ja siten viedä rahaa pois joil­tain, niin mis­sä vika? Kaavoit­ta­ja, kun­ta vai mikä?
   Yleen­sä kaik­ki itkevät kivi­jalka­kaup­po­jen perään, mut­tei­vat tietenkään ole valmi­ita mak­samaan yhtään kalli­impia hin­to­ja tavaroista. Minus­ta kaik­ki ymmärtävät, ettei pieni kaup­pa pysty toim­i­maan samoil­la hin­noil­la kuin iso mar­ket­ti. Keskus­li­ike tiet­ty voi asi­aan vaikut­taa, mut­ta mik­si se sen tek­isi? Näin tämän jo kauan sit­ten Kata­janokalla. Siel­lä asu­vat kävivät lähin­nä Stokkan herkus­sa ja kävivät ehkä sil­lois­es­ta K‑kaupasta hake­mas­sa maidon/tupakan/keskarit noin yleen­sä. OS:n näin paikalla ker­ran vuo­den aikana ja sil­loinkin vain mes­suil­la samas­sa kiin­teistössä. On tietysti hienoa puhua asioista ylevästi, mut­ta kyl­lä kai se lom­pakko sit­tenkin kullekin se tärkein saneli­ja on. Jos ihmiset päät­täi­sivät käyt­tää vain lähikaup­po­ja, eivätkä ajelisi kehille, niin Hesas­sa olisi kaikkia pikkupuote­ja riittämiin.
   Jos näen ilmoituk­ses­ta saa­vani jonkun tarvit­se­mani tavaran esim. 100 eurol­la ja lähin kaup­pa pyytää siitä esim. 120 euroa ja jos min­ul­la on se OS:n vihaa­ma auto, niin kyl­lä se siinä on, olkoonkin, että aika mak­saa ja ben­sa mak­saa, mut­ta näil­lä nurkil­la ei ne ben­saku­lut ole niin suuria. En kyl­lä lähde Van­taal­ta Tuurin (Keskinen)tarjousten perään.
   Tämä tilanne tulee täl­läisenä pysymään, ellei siihen saa­da jotain/asiakkaiden totista käyttäytymistä/keskusliikkeiden ratkaisu­ja tms. On ihan sama, mitä kukin kestävän kehi­tyk­sen jne hienon ter­min takaa puhuu, olkoon vaik­ka kuka, ellei asi­akkaalle ole edes liki­main sama hakeeko tavaransa kehä III:n var­relta tahi naa­purista. Vanhukset/vammaiset jne , voi voi.
   Ehkä pitäisi pan­na pystyyn kun­nal­lisia kaup­po­ja noi­hin lähinurkkiin???

   Vastaa

7. Key­ne­siläi­nen aja­tus tietysti menisi niin, että palkatkin oli­si­vat tuplat­tu­ja tai sit­ten hin­nat selvästi alem­pia. Näin se ei tietenkään mene, vaan pääo­ma hyö­tyy jonkin aikaa kunnes muut tehos­tu­vat samalle tasolle. Jos kulu­tus­tavarakau­pas­sa on myyn­ti­työn osu­us vaik­ka 30% hin­nas­ta, on etu vain 15%, jos­ta on help­po lisätä 5%-10% hin­taan ‚lop­pu voi men­nä liiketi­lan korkeam­paan vuokraan. Lisäk­si kaup­pakeskusten liikkeil­lä on usein velvoitus osal­lis­tua yhteis­markki­noin­ti­in ja ostaa esim. logistiikka‑, siivous‑, var­tioin­ti- ym.palveluita kiin­teistöltä, jot­ka pien­li­ikkeis­sä jäi­sivät ostamatta.

   Tehokku­us tulee itse asi­as­sa asi­akkail­ta. Kaup­paan menevä ihmi­nen on tehnyt jo ostopäätök­sen ostaa jokin tiet­ty tuote, ja samal­la ostopäätök­sel­lä voi kaup­pakeskuk­ses­sa myy­dä lisää. Asi­akkaat myös “tehosta­vat” kulut­tamis­taan osta­mal­la ker­ral­la enem­män ja mon­en eri lajin tuot­tei­ta , kuvitellen hyö­tyvän­sä tästä.

   Ennem­min sanois­in niin , että jos lisään­tynyt kulu­tus on pois muista liikkeistä, on vaiku­tus Elon säästämän työvoimaku­lun ver­ran ‚jol­la saa vain 175 työ­paikkaa muual­ta? Ymmärsinköhän itsekään tuo­ta… Mut­ta laa­jem­min tul­laan taas siihen luup­pi­in, jos­sa tehost­a­mi­nen on yhteistä hyvää, mut­ta se ei real­isoidu kulut­ta­jille hin­toina eikä työn­tek­i­jöille työn kysyn­tänä vaan jopa pienen­tää niitä alueel­lis­es­ti. Tämä vähen­tää ostovoimaa joka syn­nyt­tää ter­peen tehos­tua. Kun taas inflaa­tio luo tarpeen korot­taa palkko­ja, välil­liset kulut ‚hin­nat ja vähit­täis­myyn­nin kan­nat­tavu­us­ra­ja nousee, jol­loin täy­tyy taas tehostaa.Joten sekä deflaa­tion ja inflaa­tion val­lites­sa täy­tyy tehostaa. Vai­h­don väli­neenä pitäisi olla kiin­teä yksikkö? Vai onko lop­ul­ta maail­man automa­ti­soitues­sa, henkisen ja maal­lisen infran tukevoitues­sa itse työn arvo alka­nut kokea inflaa­tio­ta? Osaa­jay­hteiskun­nas­sa ei tarvitse mak­saa täyt­tä hin­taa toisen työstä kos­ka kaik­ki on opetet­tu oppi­maan uusia ammat­te­ja ja laske­maan työn arvoa.Ja opetet­tu kil­paile­maan työn­pätk­istä. On tehty yri­tys­maail­man klassi­nen aloit­teli­jan virhe: luo­daan val­ta­va mas­sa työvoiman tar­jon­taa markki­noille joil­la ei ole kysyntää.Työaikojen lyhen­tämi­nen luo tehos­tu­s­painet­ta ja las­kee ostovoimaa.Erotuksen kom­pen­soin­ti lisää inflaa­tio­ta työvoimaku­lu­jen kaut­ta. En ymmär­rä miten tästä kier­teestä pääsee ulos.Pitäisikö jokaiselle syn­tyvälle antaa kulutusluotto?

   Vastaa

8. “Jos näen ilmoituk­ses­ta saa­vani jonkun tarvit­se­mani tavaran esim. 100 eurol­la ja lähin kaup­pa pyytää siitä esim. 120 euroa ja jos min­ul­la on se OS:n vihaa­ma auto, niin kyl­lä se siinä on, olkoonkin, että aika mak­saa ja ben­sa mak­saa, mut­ta näil­lä nurkil­la ei ne ben­saku­lut ole niin suuria. En kyl­lä lähde Van­taal­ta Tuurin (Keskinen)tarjousten perään.”

   Miten paljon ihmiset oikeasti lähtevät täl­lais­ten tar­jousten perään ja vielä oma­l­la autol­la? Palvelu­jen käyt­tämis­es­tä saa paljon enem­män iloa.

   ““Työaiko­jen lyhen­tämi­nen luo tehos­tu­s­painet­ta ja las­kee ostovoimaa.Erotuksen kom­pen­soin­ti lisää inflaa­tio­ta työvoimaku­lu­jen kaut­ta. En ymmär­rä miten tästä kier­teestä pääsee ulos.Pitäisikö jokaiselle syn­tyvälle antaa kulutusluotto?””

   Annetaan kaup­po­jen kuol­la kup­sah­taa ja opetel­laan käyt­tämään eri­laisia palvelui­ta. Oman auton sijas­ta julkiset liiken­nevä­li­neet, vuokrat­tu auto tai tak­si tilanteen mukaan. Ja kau­pat voisi­vat alkaa kul­jet­taa vält­tämät­tömät ostok­set kotiin. 

   Kokko­las­sa on pienen pieni Siwa, joka on auki “aina”. Väki tun­tuu tule­van sinne seu­rustele­maan ja myös omil­la autoil­la. Kaup­paa pyöritetään hyvin pienel­lä henkilökunnalla.

   Pien­ten kiven­jalka­kaup­po­jen sosi­aal­ista merk­i­tys­tä ei pidä uno­htaa van­henevas­sa yhteiskunnassamme.

   Ilouu­ti­nen: Kokko­las­sa on saatu suurehko poli­isiveneti­laus ulko­mail­ta, muis­taak­seni kahdestakin maasta.

   Vastaa

9. Jos asi­akkaiden autoilulle ja varsinkin siihen kulu­valle ajalle las­kee jotain hin­taa, niin on vähin­täänkikn kyseenalaista lisääkö kaup­pakeskus tehokku­ut­ta. Toinen asia jos­ta on käy­ty debat­tia, kau­pankin puolel­la alkaa olla epäi­lyjä automar­ket­tien järkevyy­destä tai ainakin kaikkivoipaisu­ud­es­ta, on se että ker­taos­tok­si­in tui­jot­ta­mi­nen saa automar­ketit näyt­tämään turhankin tehokkail­ta: Keskiver­to ker­ran viikos­sa kau­pas­sa käyvä lap­siper­he ostaa paljon ker­ral­la, kun taas lähikau­pas­sa ker­taos­tok­set ovat pienem­piä, mut­ta niitä on enem­män per asi­akas viikossa.

   Tois­tan jälleen ker­ran sen itses­tään­selvyy­den, että yksi parhaista tavoista tukea lähikaup­paa olisi päästää vii­ni kaup­poi­hin. Painavaa tavaraa eli sitä ei mielel­lään kan­na pitk­iä matko­ja, ei tarvitse kylmälait­tei­ta, hyvä hinta/hyllymetri suhde ja eri­no­mainen kate. Sil­lä se euroop­palainen pienkaup­pa elää.

   Vastaa

10. En tiedä oliko nois­sa luvuis­sa mukana kaup­paan liit­tyvät logis­ti­ikan työ­paikat. Luon­nol­lis­es­ti kaup­po­jen muun­tu­mises­sa keskus­varas­toik­si menetetään jakelu­un liit­tyviä logis­tisen alan työ­paikko­ja. Hesari kir­joit­tikin aiheesta jokin aika sit­ten: “kaup­pa ulkois­taa mil­jar­di­en jakeluku­lut asiakkaille”. 

    Ihmiset aja­vat innol­la varas­tos­ta hake­maan maitotölkke­jä, ja mik­sei sinne kan­nat­taisi jonot­taa, kun hal­paa on.

    Vastaa

11. Jos asi­akkaiden autoilulle ja varsinkin siihen kulu­valle ajalle las­kee jotain hin­taa, niin on vähin­täänkikn kyseenalaista lisääkö kaup­pakeskus tehokkuutta.

    Nähdäk­seni tehokku­us­paran­nuk­sen kyseenalais­tamisek­si pitäisi löytää joku mekanis­mi, jol­la syn­nytetään uusia tai pahen­netaan ole­mas­saole­via ulkoisvaikutuksia. 

    Esimerkin Elo raken­net­ti­in Vaas­antien var­teen paikkaan, jos­sa oli ennen teol­lisu­usaluet­ta. Uusia teitä ei käsit­tääk­seni sen vuok­si vedet­ty, kos­ka sekä län­ti­nen ohi­tustie että vaas­antie oli­vat siel­lä jo kauan ennen kuin koko kaup­pakeskus; sen vuok­si ei myöskään raken­net­tu mitään iso­ja liit­tymiä tms. Joten ainakaan veron­mak­sajil­la ei mak­satet­tu kauhei­ta summia.

    Voidaan tietenkin ajatel­la tien käyt­töä. Kuitenkin, ennen kaup­pakeskus­takin ylöjärveläiset kävivät melkein var­masti Lielahdessa kaupoil­laan, joten en oikeasti usko, että autoilu­un kulu­va aika lisään­tyi Elon myötä. Jos jotain, niin Ylöjär­ven ja lähialueen asukkaat joutu­vat kulke­maan lyhyem­män matkan päästäk­seen Eloon kuin esim. Lielahteen. 

    Entä tämä työ­paikkakysymys? Mitä arvoa lähikau­pan työ­paikoil­la oikeas­t­aan on? Voidaan ajatel­la, että pienet lähikau­pat tar­joa­vat palvelua, siis sitä, että ovat lähel­lä ja että niiden korkeam­mat hin­nat hei­jas­ta­vat tätä. Ihmiset eivät kuitenkaan näytä halu­a­van täl­laista palvelua. Onko vika ihmi­sis­sä vai missä? 

    Olen ollut Osmon kanssa jotakuinkin samaa mieltä sil­loin, kun hän on kri­ti­soin­ut iso­ja kaup­pakeskuk­sia ja niiden raken­nut­ta­jia siitä, että kus­tan­nuk­sista iso osa mak­sate­taan veron­mak­sajil­la liit­tymien tms. muo­dos­sa. Lisäk­si autoilu­ar­gu­ment­ti kestää tarkastelun, jos autoil­i­ja ei mak­sa oikeaa rajakus­tan­nus­ta ajelus­taan. Jos ei mak­sa, niin oikea kri­ti­ikin kohde ei kuitenkaan ole kaup­pakeskus, kos­ka se on sil­loin vain oire. Tau­ti on sil­loin se, että autoilu on liian hal­paa kus­tan­nuk­si­in­sa näh­den ja sil­loin pitää hoitaa tätä tautia. 

    Viinin myymis­es­tä lähikaupois­sa voisin ollakin samaa mieltä muuten, mut­ta en oikeas­t­aan usko että siitä on sinän­sä lähikau­pan pelas­ta­jak­si. Veikkaisin, että suurin uusi myyn­tiar­tikke­li olisi Mag­yar Fehér Bor, jos­sa ainakin aikanaan alko­holigram­ma oli halvin kaik­ista lail­lis­es­ti myytävistä tuotteista. 

    (Muis­tan tämän, kun joskus 16-vuo­ti­aana kaver­it pyy­sivät laske­maan mitä kan­nat­taa juo­da viikko­ra­hoil­la, että saa parhaan hyötysuhteen)

    Vastaa

12. Kor­jaus edel­liseen: Halv­in­ta alko­holi on nykyään Cal­i­for­nia Gar­den- valkovi­inis­sä. Se on muu­ta­man sentin Mag­yaria kalli­im­paa, mut­ta siinä on 1.5% enem­män alko­ho­lia, joten se on halvempaa. 

    (voi olla, että jos­sain eksoot­tises­sa tuot­teessa alko­holin saa vielä halvemmalla)

    Vastaa

13. Onnek­si sen­tään saati­in tor­ju­tuk­si Vihti­in suun­nitel­tu Idea­park tjs. No, Sukari siitä nos­ti älämölön ja väit­ti ko. kiel­lon ole­van henkilöko­htainen loukkaus hän­tä kohtaan. Tietenkin kaik­ki mikä ei kumar­ra Sukaria on loukkaus, selvähän tämä. 

    tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 9.4.2009 kel­lo 7:39
    “Tois­tan jälleen ker­ran sen itses­tään­selvyy­den, että yksi parhaista tavoista tukea lähikaup­paa olisi päästää vii­ni kauppoihin.”
    Täs­mälleen samaa mieltä, tai no, oikeas­t­aan enem­mänkin. Vähit­täiskaup­poi­hin pitäisi viinin lisäk­si päästää myös väkevät.
    Toteu­tus joko ker­tarysäyk­sel­lä viini+väkevät kaup­paan samal­la ker­taa tai por­rastet­tuna ensin vii­ni sit­ten väkevät.
    Kan­natan tuo­ta ker­tarysäyk­sen mallia. Siinä hai­tat oli­si­vat suurem­pia, mut­ta lyhytaikaisempia.
    Viinin, ja väke­vien, vapaut­ta­mi­nen vähit­täiskaup­paan on ain­oa tie kohtu­ulliseen sivistyneeseen alko­holin käyttöön. 

    Muuten olen sitä mieltä, että Merisa­ta­man puis­ton käyt­tämi­nen venei­den talvisäi­ly­tys- ja kun­nos­tu­s­paikkana on lopetettava.

    Vastaa

14. “mut­ta eikös ne asi­akkaat kuitenkin päätä, keneltä mitäkin osta­vat? Jos kansalaiset halu­a­vat men­nä tonne, ja siten viedä rahaa pois joil­tain, niin mis­sä vika? Kaavoit­ta­ja, kun­ta vai mikä?”

    - Suomes­sa kaavoitus (= poli­it­tiset päätök­set) toimii kau­pan/li­ike-elämän aset­tamil­la ehdoil­la. Toisin on esim. Sak­san Freibur­gis­sa, jos­sa on poli­it­tisel­la päätök­sel­lä Kiel­let­ty automarketit.

    Vastaa

15. “Jos asi­akkaiden autoilulle ja varsinkin siihen kulu­valle ajalle las­kee jotain hin­taa, niin on vähin­täänkin kyseenalaista lisääkö kaup­pakeskus tehokkuutta.”

    Autokaupungis­sa asi­akkaan näkökul­mas­ta sopi­vasti sijoitet­tu kaup­pakeskus säästää merkit­tävästi aikaa päivit­täis­lo­gis­ti­ikas­sa kun mat­ka-aikaa ei käytän­nössä ole. Oma ramp­pi kaup­pakeskuk­seen autokaupungis­sa on sama kuin bus­sipysäk­ki kivi­jalka­kau­pan edessä kantakaupungissa.

    Toisek­seen, kaup­pakeskuk­set ovat juurikin sitä yhteistä vapaaseen oleskelu­un kel­paavaa kaupunki­ti­laa jos­ta läm­mi­tyskaut­e­na val­lit­see niukkuus.

    Kaup­pakeskus ei ole ongel­ma itsessään, vaan ympäröivä kaupunki­rakenne. Kaup­pakeskus pitäisi kaavoit­taa uusien aluei­den keskelle ennen asun­torak­en­tamista jot­ta sitä ei joudut­taisi sijoit­ta­maan jon­nekin pöpe­likköön kun riit­tävä asi­akaspo­h­ja on saavutettu.

    Vastaa

16. Mie­lenki­in­toinen aja­tus tpyy­lu­o­ma­l­ta. Olen miet­tinyt hait­to­jen ehkäisemisek­si sem­moista, että mieto­jen viinien myyn­ti sal­lit­taisi­in palveleville liha/kalatiskeille. Lihamyyjä hak­isi viinin asi­akkaan pyyn­nöstä jostakin takaa, jol­loin asi­akaskon­trol­li ei jäisi yksin kas­salle ja varkaudet vaikeu­tu­isi­vat. Tämä koplaus ehkä myös lisäisi houku­tus­ta pitää palve­lutiskiä, mikä taas työl­listäisi ja paran­taisi asiakaspalvelua.

    Vastaa

17. Jari kir­joit­ti:
    “Tosin itse halu­asin asua omakoti­talos­sa jos­sa on oma pikku piha […] vielä kun olisi kehä­muo­toinen pikaraiti­otie kaupun­gin ympäril­lä jot­ta voisin tal­lus­tel­la omakoti­taloni pihal­ta lähim­mälle pysäkille ja matka­ta kaupunkiin”

    Muu­ta Lon­tooseen. Siel­lä on metro­verkon kat­tamil­la alueil­la paljon lähiöitä jois­sa taloil­la on oma takapi­ha, ja pieni (mon­esti läh­es pos­timerkin kokoinen) etupi­ha. Talot ovat tosin kyl­ki kyl­jessä, mut­ta piha löytyy.

    Kat­so vaik­ka näkymää Toot­ing Broad­way ase­man ympäriltä:
    http://maps.google.co.uk/?ie=UTF8&t=h&ll=51.427471,-0.167842&spn=0.003579,0.013057&z=17

    Ja tässä West Acton ‑metropy­säk­ki:
    http://maps.google.co.uk/?ie=UTF8&ll=51.517933,-0.281036&spn=0.001786,0.006528&t=h&z=18

    Vastaa

18. TM, heh, minäkin olen joskus tein­inä tehnyt tuon saman laskel­man kavereille, tai oikeas­t­aan kor­jasin hei­dän laskel­mansa. Lähdekri­it­tis­inä tein­inä lisäk­si ehdotin, että kos­ka ilmoite­tut ja todel­liset pros­en­tit vai­htel­e­vat erit­täin ja pul­loit­tain, niin opti­maal­ista olisi jakaa käytet­ty sum­ma usei­den vai­h­toe­hto­jen kesken…

    Asi­aan, eli TM & Spot­tu, tämä on tapausko­htaista. Jos automar­ket tuo­daan seudulle jos­sa muutenkin päivit­täisa­s­ion­ti hoide­taan autol­la, niin sama­pa tuo. Kuitenkin huo­mat­ta­va osa suo­ma­laista, varsinkin kaupunkiseuduil­la asuu alueille jos­sa näin ei ole. Noin puolel­la väestöl­lä ei syys­tä tai tois­es­ta myöskään ole omaa autoa. Ikään­tymisen ja etenevän kaupungis­tu­misen myötä tämän ryh­män koko kasvaa.

    Automar­ket­te­ja oli vielä 15 vuot­ta sit­ten todel­la vähän, nyt tuo kysyn­tärako alkaa olla täytet­ty. Lähikau­pan alen­nusti­laa on myös liioitel­tu. Ei ne pien­im­mätkään mihinkään ole kadon­neet, niitä vain kut­su­taan huoltoasemik­si, vaik­ka ne ovatkin surkei­ta ruokkakauppoja.

    Se tehokku­ustap­pio syn­tyy nimeno­maan siitä, niin kuin joku Hesaria lainasi, että kaup­pa ulkois­taa kul­je­tuskus­tan­nuk­set asi­akkaille. Jos 3000 asukkaan kylästä katoaa kaup­pa, ja asukkaat aja­vat kymme­nen kilo­metrin päähän mar­ket­ti­in se on logis­tis­es­ti ihan sama asia kuin että se rek­ka joka kuskasi siihen van­haan kaup­paan tavaraa park­keeraisi kymme­nen kilo­metrin päähän kau­pas­ta ja asiakkaista.

    Spot­tu ilmeis­es­ti ajat­telee jotenkin niin, että kun asi­akkaat halu­a­vat suurem­pia myymälöitä, niin tehdään niin että keskitetään ne suuryk­siköt kaupunkei­hin. Tämä on ihan hyvä ratkaisu, ja noin pitää tehdä suuryk­siköi­den kanssa.

    Minä en vaan ole ihan vaku­ut­tunut että asi­akkaat nyt ja varsinkaan tule­vaisu­udessa halu­a­vat noi­ta suurmyymälöitä. Suomes­sa on kouralli­nen lähikaup­po­ja jot­ka oikeasti ymmärtävät mikä pienen lähikau­pan idea on, tuore­tavaraa parhaim­mil­laan use­asti päivässä käiville asi­akkaille, kohden­net­tu valikoima, koti­inkul­je­tus­ta van­huk­sille, jne… Nuo myös käsit­tääk­seni kan­nat­ta­vat ihan hyvin, ja sat­tumoisin eivät yleen­sä kuu­lu mihinkään ketju­un. Kun isot ketjut yrit­tää pyörit­tä pienkaup­paa niin se on yleen­sä sekun­dav­er­sio jät­ti­mar­ketista. Eikä lähikau­pan tarvitse olla mallia mini, tiheästi asu­tu­il­la alueil­la on tuom­moisia tuhan­nen neliön marketteja.

    mut­ta Väitän että kil­pailun puut­teesta johtuen tämä menee kär­jistäen jotenkin näin: Kir­jain x ketju näkee kolme, san­o­taan nyt vaik­ka 1000 neliön pikku­mar­ket­tia alueil­la A, B ja C, samoin ketju y. Ketjut aja­vat nuo kuusi kaup­paa alas ja rak­en­ta­vat XXX ja YYY mar­ketin lähim­pään moot­tori­tien liit­tymään, jol­loin samat asi­akkaat voidaan palvel­la ketju­jen kannal­ta edullisem­min. Jos kil­pailu toimisi, niin paikallis­es­ti ilmaan­tu­isi toim­i­joi­ta, Lidl itseasi­as­sa vähän yrittää.

    Vastaa

19. Tiedemies kir­joit­ti: Kor­jaus edel­liseen: Halv­in­ta alko­holi on nykyään Cal­i­for­nia Gar­den- valkovi­inis­sä. Se on muu­ta­man sentin Mag­yaria kalli­im­paa, mut­ta siinä on 1.5% enem­män alko­ho­lia, joten se on halvempaa.

    (voi olla, että jos­sain eksoot­tises­sa tuot­teessa alko­holin saa vielä halvemmalla)

    Vuosi sit­ten iltasanomat toisti teini­aiko­jen tutkimuk­ses­ti. Tulos oli ehkä hiukan yllät­tävä: halv­in­ta alko­holi on Lidlin ykköskal­jas­sa. Vaatii tosin hiukan out of the box ajat­telua että tuon tulee edes huomioineeksi.

    Jos ykkösen kit­taami­nen ei muista syistä tun­nu tarkoituk­sen­mukaiselta taval­ta han­kkia humala, niin mar­ket­tien tar­jousoluet ovat toden­näköis­es­ti seu­raavak­si halvimpia.

    Vastaa

20. Pari­isi­lainen malli olisi tietysti hyvä, mut­ta vaatii toimi­ak­seen tasalaa­tu­ista kaupunkiym­päristöä riit­tävän kil­pailu­dy­nami­ikan saavuttamiseksi.Pariisilaispalveluyritykset ovat vieläpä aika huono­ja veronkerääjiä, sään­nösten moti­iv­ina onkin pien­por­var­il­lisen elämän­ta­van ja kaupunkiku­van säi­lyt­tämi­nen, samoin kuin suo­ma­laises­sa maat­alous­poli­ti­ikas­sa. Kun ver­rataan dynaamisi­in (palveluteollisuus/bkt) palveluy­hteiskun­ti­in esim. Ran­s­ka, Usa, Englan­ti , tulisi aina muis­taa tip­pauskult­tuuri, joka kor­jaa merkit­tävästi työn tar­jon­nan ja kysyn­nän hin­ta­suhdet­ta. Ääri­ta­pauk­sis­sa jos­sain New Yorkin trendiyök­er­hos­sa tar­joil­i­jat saat­ta­vat jopa mak­saa parhaista työvuoroista. Tietyn­laista sal­lit­tua har­maa­ta taloutta.

    Suomes­sa vero­tus toimii tois­in­päin: kun pro­gres­siovero­tus korostaa perus­tarpeisi­in käytet­tävän tulon ostovoimaa, voi asumiseen ‚ruokaan,yksityisterveydenhuoltoon liit­tyvä tuot­ta­ja toimia “lep­sum­min” korkeil­la kat­teil­la kun taas ylimääräisiä tuot­tei­ta ja palvelui­ta tuot­ta­va joutuu toim­i­maan ankarasti verote­tun ostovoiman markkinassa.Kun alo­jen liike­toim­intaa ja työtä vero­taan kuitenkin samal­la taval­la syn­tyy vääristymä markkinoilla.Mielestäni tämä on osaseli­tys sille ettei ruuan alv-alen­nus siir­ry täysin hin­toi­hin. Samoin par­turien alvin kanssa: muun kulu­tuskysyn­nän veroko­htelua ei muutet­tu, jol­loin vero­muu­tos siir­tyi työn lisäar­vok­si, ei hin­toi­hin tai uusik­si työpaikoiksi.Olisi pitänyt madal­taa myös juuri par­turien työn ja liike­toimin­nan vero­tus­ta. En ole mikään rebu­p­likaani, mut­ta itse työtä myyvänä yrit­täjänä ihmette­len vvm:n peruside­olo­giaa, jos­sa kansalaisil­ta pois verotet­tu raha on voit­toa val­ti­olle. Min­un täy­tyy tehdä yli kolme viikoa työtä jot­ta saan ostet­tua viikon työtä itseltäni. Koti­markki­noil­l­la toimi­va yri­tys ei tuo­ta sentin latia vero­tu­lo­ja vaan vain kerää vero­ja kulut­ta­jil­ta. Asi­akkaat mak­sa­vat kaik­ki yri­tys­ten ja yrit­täjien verot.Tietysti yrit­täjän omaa työtä pitää verot­taa samoin kuin työntekijöiden(nyt verote­taan osin eritavalla).Olisi parem­pi verot­taa enem­män kulu­tus­ta ja vähem­män työtä tai toisinpäin.

    Jos oikein muis­tan, van­ha liike­vai­h­tovero nousi ja laa­jeni arvon­lisäveroksi 90-luvun alun lai­hoina vuosina.Kansalaisten veror­a­site nousi merkit­tävästi mut­ta sitä ei kom­pen­soitu vas­taaval­la tuloveron alen­nuk­sel­la. Näin Suomeen syn­tyi krooni­nen kysyn­täla­ma työtä ja palvelui­ta koti­markki­noil­la myyvälle elinkeinolle.Muutosta ei ole vieläkään täysin tasattu.

    Kaik­ki tehostamis­re­tori­ik­ka kumpuaa vien­ti­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyky- litur­gias­ta. Jostain syys­tä yleisessä keskustelus­sa puhutaan vien­ti- ja koti­markki­noista yhteis­mi­tallise­na. Vien­ti ei tuo­ta alvia.

    Vastaa

21. Vaik­ka miten tulisi viinit ärrälle, epäilen että tar­jon­ta pain­ot­tuisi vitosen punkkui­hin ja valkkarei­hin, itse kävisin var­maan alkos­sa hake­mas­sa kympin pul­loni, jos siis niin olisi päässyt käymään että tax free tuomiset olisi päässeet lop­pumaan. Joo koh­ta hauku­taan elit­is­tik­si. Alku­peräiseen aiheeseen ei ole paljoa lisät­tävää, myös ruokaos­tok­set teen mielu­um­min suurem­mas­ta valikoimas­ta, hyvästä laadus­ta ja järkevin hin­noin. Helsin­gin käytän­nössä tuo tarkoit­taa isom­mis­sa mar­keteis­sa asioimista, ei kort­telisi­wa-ale­pois­sa käyntiä.

    Vastaa

22. Jos viinit tuli­si­vat lähikaup­poi­hin, niin veikkaan että sieltä saisi sit­ten vain sitä surkein­ta viiden euron kuraa. Laatu­vi­inien tar­jon­ta kärsisi.

    Vastaa

23. Näin per­jan­tain (vaik­ka onkin torstai) kunniaksi:
    Tiedemies: täältä voit tark­istaa Alkon tar­jon­nan alko­holi/hin­ta-suh­teet:
    http://www.isokaato.com/top2.php
    Kumpikaan ehdo­tuk­sis­tasi ei näytä ole­van edes top-25:ssä.

    Vastaa

24. Moni var­maan ymmär­si, mut­ta täs­men­nän : kun puhuin Pari­isi­lais­mall­ista, tarkoitin siel­lä ole­vaa sään­nöstöä, jos­sa varsi­naisen Pari­isin kaupun­gin alueel­la (asukasluku n 2milj. , kehä­tien sisäpuoli) ei saa har­joit­taa liike­toim­intaa tiet­tyä neliömäärää suurem­mis­sa yksiköis­sä. Suurim­mat ruokakau­pat ovat suun­nilleen Val­in­tat­alon kokoisia, nekin tarvit­se­vat erikois­lu­van ja saa­vat myy­dä vain päivit­täis­tavaroi­ta. Pienet erikois­li­ik­keet saa­vat merkit­täviä verohelpotuksia(verraten Pari­isin ulkop­uolisi­in). Olen asunut pätkit­täin noin vuo­den Pari­i­sis­sa ja sen lähiöis­sä ja havain­toni on, että hin­nat eivät sään­telyalueel­la merkit­tävästi poikkea esim. Car­refour-ketjun ja pienkaup­po­jen välil­lä, joitain kym­meniä pros­ent­te­ja. Lähiöi­den hehtaari­mar­keteis­sa on selvästi halvempaa.Ostosreissu “per­ife­ri­aan” keskus­tas­ta on ajankäytöl­lis­es­ti hölmö ajatus.Jos pari­isi­lainen halu­aa sämpylän, hän käy leipuril­la. Jos juus­tosämpylän , leipuril­la ja juus­tokau­pas­sa. Ja niin edespäin. Har­val­la suo­ma­laisel­la riit­täisi her­mo hypätä kau­pas­ta toiseen. Pari­isi­laisen mielestä aamul­la ostet­tu leipä on syömäkelvo­ton­ta illal­la, teol­lis­es­ti pakat­tu ruo­ka iljet­tävää ja leipurin päivän kuu­lu­miset tärkeä osa päivän rutiineja.Kuinka moni suo­ma­lainen tun­tee lähikaup­pi­aansa etu­nimeltä? Pari­isi­laisel­la päivit­täisen ruuan han­k­in­taan menee hel­posti tun­ti, ulkona syödessä kolme.Suomalainen kiroaa jokaista menetet­tyä min­u­ut­tia automar­ketin ruuhkassa. 

    Toinen näkökul­ma: suo­ma­lainen luki­o­lainen miet­tii ammat­in­val­in­taa. Joku ehdot­taa, että vuokraa liiketi­la ja sit­ten myyt neljäkym­men­tä vuot­ta eri­laisia juus­to­ja sadan gram­man palasi­na. Aika moni tei­ni luokit­telee tämän “paskadu­u­niksi”.

    Ei Suomes­sa ole palvelukult­tuuria, pien­por­var­il­lista raken­nepo­h­jaa tai per­heyrit­täjyy­den arvos­tus­ta. Sel­l­ainen ei syn­ny matki­mal­la vaan säi­lyt­tämäl­lä, eikä meil­lä ole mitä säilyttää.Teolliseen yhteiskun­taan sopii kulut­ta­jan arvoik­si ihan hyvin tehokku­us, nopeus ja tasalaatuisuus.

    Vastaa

25. Joo, näkyy ole­van niin, että nuo väkeväm­mät viinit ja jopa jotkut väkevät viinat ovat ver­ou­ud­is­tusten myötä käyneet halvem­mik­si juomiksi.

    Tuo min­un “tietoni” siitä, että hal­vat valkovi­init oli­si­vat parhai­ta “hin­ta-laatu” suh­teeltaan, on peräisin jostain vuodelta 1992.

    Vastaa

26. Kau­pas­sa teh­dyn työn tuot­tavu­us ei vält­tämät­tä ole kaikkein tärkein muut­tu­ja arvioidessa kau­pan vaiku­tuk­sia paikalliseen talouteen. Kaup­pakeskuk­sille ja ketjuille on tyyp­il­listä, että ne käyt­tävät hyvin keskitet­tyjä tuotan­tolin­jo­ja. Niis­sä kulute­tu­ista euroista val­uu suurin osa välit­tömästi paikallisen alueen ulkop­uolelle. Paikalliset liik­keet asioi­vat enem­män paikallis­ten tuot­ta­jien kanssa, jol­loin raha jää kiertämään alueen talouteen ja tukee ker­ran­nais­vaiku­tusten kaut­ta työl­lisyyt­tä. Tosin näitä paikallisia liikkeitäkin on Suomes­sa mität­tömän vähän, kos­ka kaik­ki kau­pat keskusten ulkop­uolel­lakin ovat megaketju­jen piirissä..

    Asi­as­ta kir­joit­taa mm. New Eco­nom­ics Foundation:
    http://neweconomics.org/gen/clonetown.aspx

    Vastaa

27. Tiedemies: “Nähdäk­seni tehokku­us­paran­nuk­sen kyseenalais­tamisek­si pitäisi löytää joku mekanis­mi, jol­la syn­nytetään uusia tai pahen­netaan ole­mas­saole­via ulkoisvaikutuksia.”

    Kel­paisiko ulkois­vaiku­tuk­sek­si se, että van­ho­jen kaup­po­jen työn­tek­i­jät jäävät työt­tömik­si, ja muut­tuvat hyv­in­voin­ti­val­tion net­tomak­sajista net­tosaa­jik­si? Jotenkin kuvit­te­len, että työtön ylöjärveläi­nen kau­pankas­sa ei voi ryhtyä esim. innovoimaan fuusioenergiaa.

    Vastaa

28. “Spot­tu ilmeis­es­ti ajat­telee jotenkin niin, että kun asi­akkaat halu­a­vat suurem­pia myymälöitä, niin tehdään niin että keskitetään ne suuryk­siköt kaupunkeihin.”

    No ei ihan. Asi­akkaat näyt­tävät halu­a­van kaupunki­maisem­pia kaup­pakeskusym­päristöjä, sisäkatu­ja joiden var­rel­la pikkukaup­po­ja, kahviloi­ta, ter­veyspalvelui­ta ja sel­l­aista. Esimerkik­si Sähkö­ta­lo-Kamp­pi-Ase­matun­neli-Stock­mann kokon­aisu­us kat­taa laa­jasti ajatellen kym­menkun­ta profi­ilil­taan hyvin eri­laista ruokakaup­paa eikä yhtään varsi­naista suuryk­sikköä, ja kaikil­la näyt­tää riit­tävän asiakkaita.

    Minus­ta joku Lem­päälän Idea­park ja Itäkeskus vaikut­ta­vat ide­al­taan hyvin saman­laisil­ta paikoil­ta, molem­mis­sa voi käy­dä viet­tämässä aikaa, syömässä, tai vaik­ka juo­mas­sa lat­en katukahvi­las­sa keskel­lä talvea. Itäkeskus toimii sijaintin­sa vuok­si hyvin viikon ympäri, Idea­park käsit­tääk­seni vain vir­ka-aiko­jen ulkopuolella.

    Has­sua on se että vaik­ka kaup­pakeskus on niinkin toimi­va tapa perus­taa yleistä ja toimi­vaa kaupunki­ti­laa, ei viralli­nen kaavoitus sitä ole vieläkään oikein hyväksynyt, vaan tar­joaa yhteis­ti­lak­si ankei­ta aukioi­ta (Musi­ikki­talon edus­tan kansalais­tori, Kauk­lah­den “keskus­ta”, Hakaniemen tori, Hieta­lah­den tori, Rauta­tien­tori jnpp. Jos kaup­pakeskuk­set olisi hyväksyt­ty osak­si kaupunkiku­vaa aiem­min, ehkä niitä ei nyt tarvit­sisi rak­en­taa autove­toisi­na keskelle ei-mitään.

    Vastaa

29. Kel­paisiko ulkois­vaiku­tuk­sek­si se, että van­ho­jen kaup­po­jen työn­tek­i­jät jäävät työt­tömik­si, ja muut­tuvat hyv­in­voin­ti­val­tion net­tomak­sajista nettosaajiksi?

    Tämä on vähän ongel­malli­nen kysymys. Toisaal­ta se kel­paa, mut­ta toisaal­ta ei. Jos se kelpu­ute­taan, niin mei­dän pitäisi lähet­tää aina kil­pail­i­joille lasku siitä, että joku joutuu kil­pailun takia laske­maan hintaa. 

    Itse en sitä kelpu­ut­taisi, kos­ka kyse on markki­namekanis­min nor­maal­ista toiminnasta.

    Vastaa

30. “Kel­paisiko ulkois­vaiku­tuk­sek­si se, että van­ho­jen kaup­po­jen työn­tek­i­jät jäävät työt­tömik­si, ja muut­tuvat hyv­in­voin­ti­val­tion net­tomak­sajista nettosaajiksi? ”

    Eivät jää työt­tömik­si vaan siir­tyvät toisille aloilel ja mah­dol­lis­ta­vat taloudel­lisen kasvun anta­mal­la työ­panok­sen­sa siel­lä mis­sä sitä tarvitaan.

    Vastaa

31. Kaikille, se onko se vii­ni ärrävi­iniä pahvipurkissa on vähän epäolen­naista. Olen­naista on se että pien­lähikaup­pa voisi parem­min jos se voisi myy­dä myös viiniä, kaup­pakeskusten sisään­heit­to­myymälä on Alko. En tiedä, mut­ta arvaan että vaik­ka SOK antaa mar­ket­tien­sa kyl­jestä tilaa Alkolle käytän­nössä ilmaiseksi.

    Spot­tu, olen suht samaa mieltä, Suomen pisin käve­lykatu on Itäkeskus. Antero Alku huomioi JLF:ssä osu­vasti, että on iro­nista että ihmiset ajaa autol­la päästääk­seen kävelemään täysin autoil­ta eris­tet­tylle kadulle. Olen eri mieltä Hakaniemen torista, siel­lä on ihan hyvin elämää talvel­lakin, eikä minus­ta se maanalainen put­ki Stock­alta Kamp­pi­in ole oikein onnis­tunut. Parem­pi olisi yhdis­telmä katet­tua ja ulkoti­laa, keskus­tas­sa tämä tosin toteutuukin.

    Lasse, en haikaile Helsinki­in Pari­isi­laista ruokakult­tuuria. Se mikä min­ua häir­it­see on se että myymälät on melkein kaik­ki yhdestä muo­tista. Mikä ihme siinä on että Hang­os­ta Pet­samoon on käytän­nössä iden­tisiä ruokakaup­po­ja? Vrt. rav­in­to­lat. Ja jos jos­sain Ital­ias­sa menee suo­ma­laisen isom­man ostari­mar­keti­in kokoiseen myymälään, niin siel­lä on val­ta­va valikoima hedelmiä, lihaa, juus­to­ja, jne. Suo­ma­laises­sa mega­mar­ketis­sa on ihan samat tavarat kuin isom­mas­sa Alepas­sa, niitä on vaan enem­män ja pitemp­inä jonoina. Onnek­si tämä teolli­nen ruo­ka ja mono­ma­nia johtaa halvem­pi­in hin­toi­hin kuin Euroopas­sa, eiku…

    Nyt tah­toisin silavaa grillin keväthuoltoon, tätäkin eksoot­tista raa­ka-ainet­ta haen Hakaniemen hal­lista, kos­ka sitä ei kahdes­ta viereis­es­tä mega­mar­ketista saa.

    Vastaa

32. pyy­lu­o­ma:

    Joo tot­ta. Alko ja apteek­ki ovat nämä sisään­heit­tokau­pat kauppakeskuksissa.

    Vastaa

33. tpyy­lu­o­ma:

    “..mikä min­ua häir­it­see on se että myymälät on melkein kaik­ki yhdestä muotista.”

    Tutus­pa kau­pankäyn­nin ja markki­noin­nin psykol­o­giseen puoleen!
    Ihmiselle raha on taval­laan pro­tei­inia, aivan kuin lihan­pala luo­lamiehelle, jota suo­jel­laan. On luon­tainen vas­tus ‚ns. osto­vaste, vält­tää tilantei­ta, jois­sa menet­tää pro­tei­inia. Jot­ta pro­tei­in­ista kan­nat­taa luop­ua , täy­tyy olla var­ma että saa rahalle vastinet­ta. Täy­tyy siis olla koke­mus­ta vaihtohyödykkeestä.Ostokynnyksen ylit­tämisek­si pitää tar­joa­jan uskotel­la ja vakuutel­la , siis markki­noi­da. Tämän vuok­si kaup­pa rak­en­taa brän­de­jä, van­hoi­hin ostamis­tamistapah­tu­mi­in miel­ley­htymiä syn­nyt­täviä väri ja ään­i­maail­mo­ja , pyrkii luo­maan ruti­ine­ja ja kaavo­ja ostamiseen ja kaup­pa­paikkoi­hin. Ennen lähdet­ti­in torille, nykyään kaup­pakeskuk­seen. Ostopäätök­sen miet­timi­nen on yksilö­ta­sol­la tämän rit­u­aalin vastustamista.Kun ihmi­nen on oppin­ut rit­u­aalin kaup­pakeskuk­seen tai brändili­ik­keeseen men­e­mis­es­tä , on vas­tar­in­ta mur­ret­tu ja helpom­pi myy­dä uusia ja ylimääräisiäkin tuotteita.Tämän vuok­si kaup­pakeskuk­ses­sa on helpom­paa myy­dä ylimääräisiä kulutustuotteita.

    Vastaa

34. “Kel­paisiko ulkois­vaiku­tuk­sek­si se, että van­ho­jen kaup­po­jen työn­tek­i­jät jäävät työt­tömik­si, ja muut­tuvat hyv­in­voin­ti­val­tion net­tomak­sajista nettosaajiksi?”

    No ei tietenkààn kel­paa. Ihmisil­là on oikeus tehdà vapaae­htoisia vai­h­tokaup­po­ja. Jos toinen ei halua vai­h­tokaup­paan osal­lis­tua, niin ei sil­là toisel­la ole oikeut­ta pakottaa.

    Pikkukau­pan myyjàl­là ei ole oikeut­ta myy­dà tuot­teitaan vas­ten­tah­toisille osta­jille. Pikkukau­pan myyjàk­si ryhtymi­nen ei tuo ikuista oikeut­ta har­joit­taa ammat­ti­aan. Se tuo oikeu­den myy­dà tuot­tei­ta niin kauan, kun niille on halukkai­ta ostajia.

    Vastaa

35. “No ei tietenkààn kel­paa. Ihmisil­là on oikeus tehdà vapaae­htoisia vai­h­tokaup­po­ja. Jos toinen ei halua vai­h­tokaup­paan osal­lis­tua, niin ei sil­là toisel­la ole oikeut­ta pakottaa.”

    Tuo on vain kir­joi­tus­pöytä­teo­ri­aa. Kau­pan keskit­tyminne perus­tuu kah­teen asiaan:
    Toim­i­joiden vähen­tämi­nen pienen­tää kilpailua.
    Kun on vain pari suur­ta toim­i­jaa niin kipailua ei enää ole, suuret eivät koskaan kipaile keskenään kuin strate­gian tasol­la eli muu­tok­set tapah­tu­vat. kym­me­nien vuosien periodeissa 

    Hyvä esimerk­ki on S‑ja K‑ryhmän kisa: Vielä 90-luvun alus­sa K‑ryhmä johti 70 % markkinaosuudella.
    S‑ryhmän nousu lähti, kun se tajusi käyt­tää hyväk­seen Kepun kaavoitus­monopil­ia ja sai itselleen keskeiset markkinapaikat.
    Nyt markki­nao­su­udet ovat päin­vas­toin, mut­ta aidol­la kil­pailul­la kulut­ta­jista siihen on vähän merkitystä 

    Suuryri­tyk­set kykenevät myös tap­pa­maan kil­pail­i­jat esim auki­oloa­joil­la. Proba­gan­das­sa on kau­ni­isti puhut­tu kaup­pi­aan oikeud­es­ta pitää kau­paa auki sil­loin kun haluaa.
    K‑ja S‑ryhmässä, joka vas­taa 70 ‑80 % vähit­täiskau­pas­ta ei ole sel­l­aisia itsenäisiä kaup­pi­ai­ta, jot­ka päät­täi­sivät aukioloajoista.

    Toisek­si tuot­tavu­u­den nousu perus­tuu siihen,että kulu­ja ja työtä siir­retään asiakkaille.
    Nyt suuri hyper­mar­ket toimii keskus­varas­ton peri­aat­teel­la eli kul­je­tuk­set pää­tyvät yhteen pis­teeseen, kun taas pienkaup­paverkos­sa ne joudut­taisi­in jakele­maan vielä kertaalleen .
    Nyt asi­akas hoitaa tämän vai­heen, sikäli kuin hänel­lä on kuljetuskapasiteettia .

    Suuryri­tys­ten toim­intapoli­ti­ikkaan kuluu myös se, että he keskit­tyvät vain mak­sukyky­isim­pään asikaskun­taan, se 20 % saa etsiä palve­lut mis­tä haluaa.

    Hyvä esimerk­ki on laa­jakaista: Kun suuryri­tyk­set hal­lit­se­vat jopa alan stan­dar­d­oin­tia niin maail­mas­sa ei edes kehitetä teknolo­giaa, joka sopisi syr­jäseu­tu­jen tiedonsiirtoon.
    Kaupungeis­skin on rajoituk­sia nopeudessa

    Vastaa

36. Juha kir­joit­ti 9.4.2009 kel­lo 15:29

    “Jos viinit tuli­si­vat lähikaup­poi­hin, niin veikkaan että sieltä saisi sit­ten vain sitä surkein­ta viiden euron kuraa. Laatu­vi­inien tar­jon­ta kärsisi.”

    Puut­tumat­ta tuo­hon hin­taan ja laatu­un, niin kaup­pi­ashan sen päät­tää kuin­ka laa­ja valikoima on. Eihän jos­sain pikku alkos­sakaan ole liki­mainkaan täyt­tä valikoimaa, silti pienel­lä ennakoin­nil­la löy­tyy koko sort­ti­ment­ti. Näin muis­te­len. Samal­la taval­la­han se pelaisi kivi­jalka­kau­pas­sakin. Valikoima muotou­tu­isi kysyn­nän mukaan ja harv­inaisem­mat tilaa­mal­la. Näin­hän se pelaa esim. Sak­sas­sa. Aika sup­pea on viini/viina valikoima, mut­ta kaikkea järjestyy kun vaan kysyy. Tosin, kaup­pias saat­taa sanoa, että tuos­sa 35 metrin päässä on liike jos­ta sitä myrkkyä saa suo­raan hyllystä.

    Vastaa

    1. Onko tar­jon­nan heikken­e­m­i­nen vain kaup­pi­aan asia, on vähän mon­imutkaisem­pi jut­tu. Kun aikanaan ruokakau­ji­pat sai­vat alkaa myy­dä kir­jo­ja, merk­itse se kir­jakau­pan lop­pua mon­elta paikkakunnal­ta. K‑kaupasta sai Pää­taloa, mut­ta ei juuri muu­ta eikä mis­tään saanut enää laa­jan valikoiman palvelu­ja. Näin kävisi viineillekin. Me saamme naut­tia Suomes­sa erit­täin laa­joista Alkon valikoimista ja siitä, että Alko valikoi puolestamme niin,m ettei huono­laa­tu­isia viine­jä myy­dä lainkaan. Tämä etu meiltä pois­tu­isi Pirk­ka-viinien myötä. Vas­tuu myös viinin laadus­ta siir­ty­isi ostajalle.

       Vastaa

37. Osmo, Osmo! Taisit nyt vähän oikaista, tosin kyl­lä tuos­sa osa on täyt­tä tot­takin. Eihän K‑kauppaa kiin­nos­ta myy­dä muu­ta kuin “päätäloa ja hert­tasar­jaa”, mut­ta… Eiköhän se kir­jakaup­po­jen katoami­nen liity suurem­paan yhteiskun­nan raken­nemuu­tok­seen. Kirkonkylistä ja kaup­paloista katosi asi­akaskun­ta suurem­pi­in kaupunkei­hin. Ei ollut enää ostajia.
    Tietenkin vas­tuu viinin, kuten muidenkin elin­tarvikkei­den, laadus­ta on kulut­ta­jan. Kaup­pi­ashan myy sin­ulle silmää räpäyt­tämät­tä homeisen appel­si­inin tai puoli pilaan­tunut­ta ja van­haa jauhelihaa.
    Hmm, saamme naut­tia ja Alko valikoi puolestamme…Miten tuos­ta haiskah­taa van­ha tsaari­naikainen hallinto­men­tal­i­teet­ti pahasti nenään.
    Kyl­lähän ne veroeu­rot viineistä/viinasta val­ti­olle kilah­ta­vat samal­la taval­la oli kaup­pias Alko tai K‑market.

    Vastaa

    1. On kai se selvä, että jos K‑kauppa vie kir­jakaupoil­ta niiden volyymi­hyödyk­keet kan­ta­mat­ta kult­tuuripoli­it­tista vas­tu­u­ta laatukir­jal­lisu­ud­es­ta, vähäle­vikkisem­pi­en kir­jo­jen tar­jon­ta kärsii.
       Erikoiskau­pan kor­vaan­tun­mi­nen mar­ket­tien tas­apak­sul­la tar­jon­nal­la huonon­taa tar­jon­taa. Tämän voi esit­tää vähän kaik­ista hyödykkeistä. Alkon viini­tar­jon­ta on sekä laadul­taan että hinnal­taan erit­täin hyvä. Kuin alko­ho­liv­eron vaiku­tus elim­i­noidaan, viinit ovat Suomes­sa selvästi halvem­pia kuin varsi­nai­sis­sa viin­i­mais­sa. Kymme­nen euron viinien kohdal­la osa­puilleen kul­kee raja, jos­sa alkon tar­jon­ta on vapaan viin­imyyn­nin mai­ta edullisem­paa alko­ho­liv­eros­ta huoli­mat­ta. Alkon logis­ti­ik­ka on niin hyvin toimi­vaa. Suuri osta­ja myös pär­jää markki­noil­la pieniä paremmin.
       Jos menet Ital­ias­sa mar­ket­ti­in osta­maan viiniä, tar­jona on Alkoon tot­tuneen silmis­sä kelvotonta.
       Helsinkiläisenä en ole huolis­sani siitä, etteikö jostain Stock­an herkun kul­mi­ta saisi edelleen kun­non viine­jä, mut­ta mitenkän­hän kävisi vaikka­pa Jämsässä?

       Vastaa

38. Alko on ihan OK eikä tämä nyt muutenkaan ole min­ulle mikään sydä­me­na­sia, mut­ta en nyt oikein ymmär­rä Osmon argu­ment­tia. Ensin­näkin jos viiniä saisi kau­pas­ta, niin tuskin tämä Alko­ja mihinkään tap­paisi. Sil­lä on laa­ja myymäläverkos­to, ison osta­jan ostovoima, ja niin oudol­ta kuin se van­hem­mas­ta kansas­ta saat­taa tun­tu­akin, eri­no­mainen brän­di mm. tuon laadun­valvon­nan vuoksi.

    Toisek­si, nimeno­maan tuo keskit­tymi­nen­hän on Alko­jen ongel­ma! Ei tämä sitä mitenkään pahen­taisi. Muual­la maail­mal­la ihan perus­mar­ketis­sakin on aika hyvä viini­va­likoima, ja pikkukaupungeis­takin löy­tyy hyvin varustel­tu viin­imyymälä. Usein baarin yhteydessä.

    Se perusa­sia mitä ajan takaa on se että vira­nomais­ra­joituk­set jot­ka estävät alo­jen yhdis­tämisen tuot­ta­vat joko tai tilantei­ta jot­ka nos­ta­vat vaa­dit­ta­van väestöpo­h­jan kokoa: apteek­ki, kaup­pa, alko, kios­ki ja rav­in­to­la tarvit­see isom­man kylän kuin jotkut näi­den yhdis­telmät. Ovatko asi­amies­pos­tit heiken­täneet postipalveluita?

    Kol­man­nek­si, ja tämä liit­tyy alko­ho­liv­ero­tuk­seen laa­jem­min, jos ja kun alko­holi­juomien hin­taa halu­taan kon­trol­loi­da niin alko­ho­liv­eroa parem­pi ratkaisu olisi min­im­i­hin­ta. Eli esim. viinip­ul­lol­la olisi joku hin­ta jon­ka alle sitä ei saisi myy­dä. Tämä myös suo­sisi laadukkaampia juomia.

    Vastaa

    1. Alko­ho­liv­ero nos­taa viinip­ul­lon hih­n­taa laatu­un kat­so­mat­ta noin kahdel­la eurol­la. Kyl­lä se suosii laatu­vi­ine­jä ihan tarpeek­si. Ennen vero oli pros­en­tu­aa­li­nen, mut­ta se käytän­tö lop­pui EU-jäsenyyteen.
       Mikä on Super­mar­ketin hyvä viini­va­likoima? Alkon lisoil­la on yli tuhat lajiket­ta, ja pienis­säkin myymälöis­sä sato­ja. Min­un havain­to­jeni mukaan taal­lisews­sa super­mar­ketis­sa on joitakin kym­meniä eri lajikkei­ta, joista laatu­vi­ineik­si voi kat­soa puolisen tusinaa.
       On selvä, ettei Alkon kan­na­ta pitää viini­tar­jon­taa pie­nil­lä paikkakun­nil­la sen jäl­keen kun K‑kauppa on tuonut hyl­ly­illeen omat Pirk­ka-viinin­sä. Laatu­vi­init ovat sen jäl­keen vain suurten kaupunkien asukkaiden tavoiteltavis­sa. Näin­hän kävi olu­enkin kohdalla.

       Vastaa

39. Joo viineis­sä tuo laadun logi­ik­ka pelaa vähän eri taval­la kuin esim. olues­sa. Viineis­sä point­ti on se, että voi ostaa vaik­ka joka viikko eri viinin. Eikä niin että ostaa aina sitä samaa suosikkiviiniään.

    Vaik­ka tähän jälkim­mäiseen­hän tietysti kaup­pias mielel­lään tähtäisi. Suosi­tu­in hal­pa jokamiehen vii­ni ei jää hyl­lyyn. Harv­inaisem­mat jäävät, eli ei kan­na­ta valikoimaan sat­sa­ta. Sak­sas­sa nämä tietyt suomes­sa n. 6 € mak­sa­vat viinit ovat mar­ket­tien sisään­jheit­to­tuot­tei­ta ja niitä sieltä mar­ketista saa.

    Vastaa

40. En kyl­lä allekir­joi­ta lainkaan tuo­ta, että olut­va­likoima olisi Suomes­sa huonon­tunut, päin­vas­toin. Jos­sain perus S‑Marketissakin on aika laa­ja valikoima, olisi vielä parem­pi ilman promillerajaa. 

    Olut ja vii­ni on kuitenkin sel­l­aisia tuot­tei­ta joiden­ka varas­toin­ti on help­poa ja hal­pa, pienikin myymälä voi pitää suh­teel­lisen laa­jaa valikoimaa. Vrt. tuoreet ja säilö­tyt tomaatit, ensim­mäistä on puolisen tusi­naa eril­laista nor­maali kau­pas­sa, jälkim­mäistä kym­meniä. Sitä­pait­si mis­sä muual­la maail­mas­sa olisi coca-cola­mais­es­ti siir­ryt­ty yhteen kah­teen brän­di­vi­ini­in? Juhan point­ti on hyvä.

    Se min­im­i­hin­ta on efek­ti­ivis­es­ti pitkälti sama asia kuin alko­ho­liv­ero, eikä pois­sul­je sitä. Se vain estäisi alko­holin käyt­töön sisäänheittotuotteena.

    Vastaa

41. Kir­ja on help­po siirtää verkkoon ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua niitä voi latail­la sieltä, joten kir­joista ei kan­na­ta olla niin huolissaan.
    Verkko voi helpot­taa laatukir­jal­lisu­u­den asemaa,jos vain on sopi­va markkinapaikka.

    Vii­ni on fyysi­nen ja olen asunut seit­semässä maas­sa ja kyl­lä niis­sä , jois­sa viinikaup­pa on erilli­nen niin valikoima on laa­jem­pi ja laadukkaampi kuin markettipohjaisissa.

    Tosin ei erilli­nen viinikaup­pakaan aina laat­ua takaa, viime kesänä olin Aus­tralias­sa ja havain­to oli, että pienem­mis­sä kaupungeis­sa viinikau­pat oli­vat takapi­ho­jen varas­to­myymälöis­sä ja kun asi­akkat haki­vat viinin­sä ja olu­en­sa avolavoil­la niin eipä tuol­la laadul­la ja valikoiman laa­ju­udel­la mässäilty .
    Syd­neyssä ja suuris­sa kaupungeis­sa oli sen sijaan mon­en tasoisia viinikauppoja.

    Suomes­sa Alko takaa, että laa­ja valikoima on käytössä pie­nil­läkin paikkakunnilla.

    Vastaa

42. ‘Kir­ja on help­po siirtää verkkoon ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua niitä voi latail­la sieltä, joten kir­joista ei kan­na­ta olla niin huolissaan.’
    Uusin Pot­teri oli ladat­ta­vana piraat­tiver­siona jo ennen kuin sen paperiver­sio pääsi myyn­ti­in. Kuten kaikessa muus­sakin sisäl­lön­tuotan­nos­sa, nykyiset toim­i­jat pitävät van­haa liike­toim­inta­malli­aan ain­oana mah­dol­lise­na. E‑kirjat hin­noitel­laan kovakan­tisen kir­jan ovh:n mukaan ja niitä yritetään kopio­suo­ja­ta. Sit­ten ihme­tel­lään, kun kukaan ei osta.

    Vastaa

43. Tässä min­un täy­tyy olla jyrkästi Osmon kanssa eri mieltä, kos­ka Osmo on taval­laan itsekin eri mieltä itsen­sä kanssa. 

    Palaute­taan­pa nyt mieleen se, että VR mak­sat­taa per­iferisen liiken­teen Helsin­ki-Tam­pere- pen­delöi­jil­lä. Osmo esit­ti erit­täin hyvät argu­men­tit sille, mik­si näin ei pitäisi tehdä, vaan jos ker­ran halu­amme, että per­ife­ri­aan pääsee junal­la, niin suo­ra sub­ven­tio on paljon tehokkaampi tapa kuin se, että laskute­taan pääradan asi­akkail­ta ylihintaa.

    Alkon kohdal­la argu­ment­ti voi vielä kään­tyä, kos­ka voi olla hyvä, että volyymi­tuot­teista laskute­taan yli­hin­taa, kos­ka alko­ho­lil­la on oletet­tavasti neg­a­tivisia ulkoisvaikutuksia. 

    Sen­si­jaan kir­jakaup­po­jen kohdal­la eroa ei voi mitenkään perustel­la ainakaan sil­lä, että Pää­talo­jen luk­i­joiden pitäisi sub­ven­toi­da ran­skalaisen runouden harrastusta. 

    Nykyään tämä argu­ment­ti on lisäk­si kir­jo­jen kaltaisil­la tuot­teil­la muutenkin älytön, kos­ka inter­net-kir­jakau­pat ovat paljon tehokkaampia, niis­sä voi pitää paljon suurem­man valikoiman ja haut toimi­vat nykyään todel­la hyvin.

    Vastaa

    1. Tämä ei ole aivan yksinker­tainen asia. En vaa­di Pää­talon luk­i­joi­ta sub­ven­toimaan kir­jakaup­po­ja eivätkä ne K‑kauppiaat niitä halvem­lal­la myy. Kyse on siitä, että jos erikoiskau­pan volyymi­tuot­teet vede­tään Pris­moi­hin, erikoiskau­pan tar­jon­ta köy­htyy ja markki­nat monop­o­lisoitu­vat. Helsin­gin keskus­tas­sa asu­valle tämä ei ole mikään ongel­ma. On Aka­teem­i­nen kir­jakaup­pa. on vaik­ka mitä erikoiskaup­paa, ja Sancere-viiniäkin var­maankin saisi edelleen, mut­ta muual­la Suomes­sa tämä on ongelma. 

       Tätä pitäisi tutkia teo­reet­tis­es­ti, ja se voisi johtaa aika mie­lenki­in­toiseen aja­truske­hikkoon. Avain­sanoi­hin voisi kuu­lu kulut­ta­jan yli­jäämä ainakin sen ikuisen ulkois­vaiku­tuk­sen lisäksi.

       Vastaa

44. Kir­jakaup­pa on hie­man kyseenalainen esimerk­ki, kos­ka kaikil­la suuril­la toim­i­joil­la on hyvät net­tikau­pat. On oikeas­t­aan saman­tekevää onko Aka­teem­i­nen kaup­pana ole­mas­sa vai ei, kos­ka laa­jem­pi ja halvem­pi inter­netkir­jakaup­pa kor­vaa sen täysin.

    Net­tikau­pan ansio on myös maan­laa­juinen tasa-arvo osta­jien kesken.

    Vastaa

    1. Net­tikaup­pa kos­kee vain osaa kulut­ta­jista ja vain osaa kulu­tuk­ses­ta, mut­ta on aivan ilmeistä, että kir­jo­jen myyn­tii tulee siir­tymään net­ti­in. Se on kuitenkin hyvä esimerk­ki veikat­taes­sa, miten viinien myyn­nin sal­lim­i­nen Ale­pois­sa vaikut­taisi tar­jon­nan laatu­un. Kir­jo­jen myyn­ti oli ennen sal­lit­tua vain kir­jakaupoille kuten viinien myyn­ti Alkolle. Kun tämä rajoi­tus pois­tui, suures­sa osas­sa maa­ta tar­jon­ta huononi dra­maat­tis­es­ti. Tämä tapah­tui siis aikana, jol­loin ei ollyut net­tikaup­po­ja eikä edes nettiä.

       Vastaa

45. “Palaute­taan­pa nyt mieleen se, että VR mak­sat­taa per­iferisen liiken­teen Helsin­ki-Tam­pere- pen­delöi­jil­lä. Osmo esit­ti erit­täin hyvät argu­men­tit sille, mik­si näin ei pitäisi tehdä, vaan jos ker­ran halu­amme, että per­ife­ri­aan pääsee junal­la, niin suo­ra sub­ven­tio on paljon tehokkaampi tapa kuin se, että laskute­taan pääradan asi­akkail­ta ylihintaa.”

    Kaik­ki hin­nathan ovat keskimääräisiä. Kun menen vaatekaup­paan, tiedän mitä halu­an ja myyjä toimit­taa sen min­ulle, asioin­ti kestää 10 min­u­ut­tia. Silti en saa alen­nus­ta. Kun vai­moni menee vaatekaup­paan niin hän juok­sut­taa myyjää tun­nin, silti hän ei mak­sa lisähintaa

    Vastaa

46. En vaa­di Pää­talon luk­i­joi­ta sub­ven­toimaan kir­jakaup­po­ja eivätkä ne K‑kauppiaat niitä halvem­lal­la myy.

    Hmm.. En näe peri­aat­teel­lista eroa. Jos runokokoelmien tms. mata­lan volyymin tuot­tei­den myyn­ti kan­nat­taisi, niin kait se kan­nat­taisi vaik­ka pää­talo­ja ei myytäisi. Pää­talo­jen osta­jat joutu­vat kohta­maan tietyn kus­tan­nuk­sen, jos he eivät saa niitä mar­ketista, vaan joutu­vat men­emään kir­jakaup­paan niitä hake­maan. Tämän näkee siitä, että pää­talot oste­taan mielu­um­min marketista. 

    Täl­lä kulut­ta­jan yli­jäämäl­lä kiel­to on efek­ti­ivis­es­ti sub­ven­tio, kos­ka pää­talo­jen osta­jat osta­vat nyt “kalli­im­mal­la” — raha toki ei liiku ja mar­ket­ti ei kaadu, vaik­ka pää­ta­lo oste­taankin kir­jakau­pas­ta — kos­ka joutu­vat men­emään vielä erik­seen kirjakauppaan. 

    Nyt perustelun voisi vielä kor­ja­ta: Ehkä pää­talo­jen osta­jat osta­vat samal­la sit­ten näön vuok­si myös meänkielistä kansan­runout­ta tai talousti­eteen oppikir­jo­ja, eivätkä ostaisi näitä jos ostaisi­vat pää­talon­sa marketista? 

    No, on tässä se puoli, että eksoot­tisem­mat kir­jat myy­dään mar­gin­aalil­la var­maan voitol­la, siis jos pää­taloa myy­dään, niin mar­gin­aa­li­nen hyl­ly­metri eksoot­tista kir­jal­lisu­ut­ta tuot­taa kuitenkin katet­ta. Vaan mik­si se ei tuo­ta katet­ta mar­keteis­sa? Eikö mar­keteis­sa ole tarpeek­si hyl­ly­metri­ti­laa? Onko kau­pal­la jotain sel­l­aista esillepan­tavaa, joka tuot­taa paremmin?

    Tässä käsit­telyssä on mon­ta aukkoa. Kulut­ta­jan yli­jäämä ei minus­ta selitä sitä, mik­si eksoot­ti­nen kir­jal­lisu­us tulisi säi­lyt­tää rajoit­ta­mal­la juuri pää­talo­jen myyn­tiä. Eikö samal­la voisi velvoit­taa vaik­ka suu­tar­it myymään kir­jo­ja? Tai kieltää tupakan myyn­ti muil­ta kuin kir­jakaupoil­ta? Tarkoi­tan, tämä ilmiö ei minus­ta ole ihan sel­l­ainen kuin Osmo yllä antaa ymmärtää.

    Vastaa

    1. En osaa itsekään muo­toil­la argu­ment­tiani talousti­eteen fun­da­menteista lähteväk­si, mut­ta väitän, että se on muo­toil­tavis­sa het­ken pohdin­nal­la. Etelä-Euroopas­sa tupakan myyn­ti on annet­tu yksi­noikeudek­si tupakkakaupoille. Tuskin kansan­ter­vey­del­li­sistä syistä vaan kos­ka näin on luo­tu verkos­to vähän kaiken muunkin myymiselle: bus­silipuille, pos­timerkeille jne.

       Sik­si tarkaste­lenkin asi­aa lop­putu­lok­sen kannal­ta. Jos erikoiskaup­pa redu­soituu Pris­mo­jen tar­jon­naksi, jotain köy­htyy pahasti. 

       Jos Pää­talon osta­jalle asia estet­täisi­in näin: ostat joko Pää­talosi K‑marketista ja siinä ovat kaik­ki kir­jasi, jot­ka saat ostaa tai ostat Pää­talosi kir­jakau­pas­ta, ja sin­ul­la on oikeus ostaa elämässäsi myös mui­ta kir­jo­ja, riit­tävän moni val­it­see jälkim­mäisen vai­h­toe­hdon, ja kir­jakaup­pa säi­lyy. Kun täl­laista ehtoa ei voi­da aset­taa, liian moni ostaa Pää­talon­sa K‑marketista, kir­jakaup­pa kaatuu ja valikoima rajoit­tuu Pää­taloon, jol­loin jäl­jelle jää noista kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta vain se ensimmäinen.

       Vastaa

47. Niin, siis empi­iris­es­ti uskon, että olet siinä oike­as­sa, että kir­jakau­pan vapaut­ta­mi­nen voi kaven­taa valikoimaa, kos­ka kir­jakau­pat menevät nurin mar­ket­tien alka­es­sa myy­dä päätaloja. 

    Pää­ta­lo ja Oikea Kir­ja™ eivät näyt­täisi ole­van sub­sti­tu­ut­te­ja, mut­ta voivat olla osit­taisia kom­ple­ment­te­ja, so. yhden ost­a­mi­nen voi lisätä tois­es­ta saatavaa iloa (vaik­ka siten, että kir­jahyl­lyä on ikävä täyt­tää pelkäl­lä Iijoki-sarjalla). 

    Kokeil­laan ilman näitä; nor­maal­i­hyödyk­keet, ei kom­ple­men­taarisuuk­sia, sub­sti­tuu­tio­ta tms. jne. Ajatel­laan, että kulut­ta­ja arvostaa Oikeaa kir­jaa 10 arvoisek­si ja kir­jakau­palle mak­saa 8 rahaa tar­jo­ta se, kun sitä menee 10 kir­jaa hin­nal­la 10, jon­ka kir­jakaup­pias tietää “oikeak­si” hin­naksi, kate siis 20 rahaa.

    Pää­ta­lo on 5 arvoinen, mak­saa isom­man volyymin­sä (100 kap­palet­ta) vain 4.50 kaup­pi­alle, joten kate niistä on 50 rahaa.

    Kir­jakau­pan pitämi­nen mak­saa 30 rahaa. Sovi­taan, että tarvit­ta­vat hyl­ly­metrit pää­taloille mak­sa­vat saman ver­ran (Tod. näk. ne ovat halvem­pia), joten kun mar­ket­ti alkaa myy­dä pää­talo­ja, kir­jakaup­pa menee nurin.

    Kysymys kuu­luu, mik­si mar­ket­ti ei ala myy­dä myös Oikei­ta kir­jo­ja? Jos se ei kan­na­ta mar­ketille, mik­si se kan­nat­ti kir­jakau­palle? Onko mar­gin­aa­li­nen hyl­ly­metri kir­jakaup­pi­alle halvem­pi kuin mar­ketille? Eli pää­talo­ja kan­nat­taa myy­dä kos­ka ne tarvit­se­vat kau­pas­ta vain vähän tilaa (varas­to kiertää nopeasti), mut­ta Oikei­ta Kir­jo­ja ei, kos­ka ne kiertävät niin hitaasti? 

    Uskon, että jokin täl­lainen mekanis­mi on ole­mas­sa, kos­ka empi­iris­es­ti se on tosi, mut­ta kysymys, joka min­ua askar­rut­taa on, ovatko kir­jakaup­pi­aat tar­jon­neet kulut­ta­jille yli­jäämää (valikoiman muo­dos­sa) omas­ta pus­sis­taan? Mik­si ne ennen myivät muu­ta kuin pää­talo­ja? Vai onko ihmis­ten kulu­tuskäyt­täy­tymi­nen kir­jo­jen suh­teen muuttunut? 

    Tämä näyt­tää vähän samal­ta kuin Krug­manin mallit kan­sain­välis­es­tä kau­pas­ta, sil­lä ero­tuk­sel­la, että skaalae­dut todel­la näyt­tävät hävit­tävän valikoimaa, vaik­ka ihmiset niitä arvostavat.

    Vastaa

    1. Kir­jakau­pan pitämi­nen on ollut mon­elle elämän­muo­toam­mat­ti, joten kyl­lä ne pitävät sitä laa­jem­paa valikoimaa ihan tap­pi­ol­lakin. Mut­ta kir­jakaup­paan voi myös tila­ta kir­jo­ja, johon mar­ketil­la ei riitä työvoimaa. Ennen muinoin kus­tan­ta­jat pitivät kir­jakaupois­sa myös ns. näyte­varas­toa, joka oli siis kus­tan­ta­mon omis­tuk­ses­sa, mut­ta jos­ta kir­jakaup­pa saat­toi myy­dä kir­jo­ja, kun­han täy­den­si valikoiman välit­tömästi. Kir­jakaup­pi­aan kan­nat­ti myös pitää tap­pi­ol­lista tar­jon­taa (ei mak­sa hyl­ly­metreistä tarpeek­si) kos­ka hyvä valikoima toi asiakkaita.

       Vastaa

48. Uskoisin ymmärtäväni nyt mekanis­mia sel­l­aisen yksinker­taisen mallin kaut­ta, jos­sa kir­jakau­pan asi­akkaat arvosta­vat valikoimaa (vaikkeivät paljon ostakaan) ja sik­si tule­vat kirjakauppaan. 

    On kah­den­laisia asi­akkai­ta: Osa tulee kir­jakaup­paan vain osta­maan pää­talo­ja ja osa tulee osta­maan myös muu­takin. Ensim­mäisen asi­akkaan valikoimas­ta saa­ma hyö­ty ei riitä kat­ta­maan kus­tan­nus­ta, joka aiheutuu siitä, että hän joutuu tule­maan erik­seen kir­jakaup­paan eikä voi ostaa mar­ketista. Toisel­la se riit­tää. Sovi­taan yksinker­taisu­u­den vuok­si, että näitä asi­akkai­ta on yhtä paljon, molem­pia yksi. Olkoon ensim­mäisen “tap­pio” siitä, että hän joutuu käymään erik­seen kir­jakau­pas­sa ‑a, mut­ta tietysti a on pienem­pi kuin pää­talosta tule­va kulut­ta­jan yli­jäämä. Toisen voit­to siitä että saa ihastel­la valikoimaa b. Olete­taan, että kir­jakaup­pias ei saa voit­toa sen parem­min kuin tap­pi­o­takaan, eikä myy mitään muu­ta kuin pää­talo­ja voitol­la. Lisäk­si liike­toimin­nan kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat sen ver­ran suuret, ettei kir­jakaup­paa kan­na­ta pitää jos on vain yksi asiakas.

    Tulee mar­ket. Kumpikin ostaa pää­talon­sa mar­ketista. Ensim­mäisen asi­akkaan tap­pio katoaa, mut­ta toisen yli­jäämä myös. Eli tässä on syn­tynyt tehokku­ustap­pio jos ja vain jos b > a.

    Vastaa

    1. Juuri näin.

       Vastaa

49. Viinit ver­tau­tu­isi­vat kir­joi­hin 70-luvul­la, jos
    a)kirjat oli­si­vat sel­l­aista suurmenekkistä päivit­täis­tavaraa, että lähikau­pat (ne Alepat, Siwat, Salet, Val­in­tat­alot, S‑marketit, Lidlit ja päälle vielä huolta­mo- ja kioskiketjut) todel­la myi­sivät kirjoja,
    b)kauppoja ei hoidet­taisi keskus­li­ik­keessä vaan kau­pan­hoita­jan keit­tiössä (kuten vielä 70–80-luvuilla pitkälti tehtiin),
    c) viinien myyn­ti vapautet­taisi­in netis­sä ja pos­timyyntinä (kir­jak­er­ho­jen tapaiset viiniker­hot nyt ainaskin)ja
    d) kir­joil­la olisi taipumus aiheut­taa hyvin vahin­gol­lista riippuvuutta.

    Jos viinit vapautet­taisi­in, kaupunkien keskus­toi­hin ilmesty­isi äkkiä hyviä ja laa­jo­ja viini­va­likoimia, samat­en isoi­hin automar­ketei­hin (muuallekin kuin Alkoi­hin). En ymmär­rä, mihin voisi perus­tua väite, että keskus­li­ikkeil­lä ei riit­täisi resursse­ja tai halua sel­l­aisen valikoiman kasaamiseen. Netis­sä valikoimat oli­si­vat ehkä vielä parempia.

    Lähiöis­sä ja maaseudul­la valikoima olisi sup­peampi, mut­ta yhtälail­la val­takun­nal­lis­ten ketju­jen tai keskus­li­ikkei­den huolel­la laatima. 

    Aika hieno paran­nus syr­jem­mäl­lä olisi, että viiniä ylipään­sä saisi. Alkon palvelu saat­taa kau­pas­sa näyt­tää hyvältä, mut­ta jos myymälä on vaikka­pa puolen tun­nin tak­si­matkan päässä, palvelu on surkeaa — ja on aika yhden­tekevää kuu­luuko valikoimaan Camille Giroud Charmes-Cham­bertin Grand Cru (99,80).

    Sitä pait­si, tuol­lai­sis­sa olo­suhteis­sa ihmiset, eri­tyis­es­ti ongel­makäyt­täjät siir­ty­i­sivät väke­vistä mietoi­hin. Se olisi toiv­ot­tavaa, jos olete­taan, että viinil­lä ei pääse murhan­hi­moi­seen berserkkimeininki­in siel­lä jos­sain, mis­sä Suomen hävet­tävät murhalu­vut syn­tyvät. Luul­tavasti kyl­lä pääsee, mut­ta ei yhtä hel­posti ja sik­si kän­nisiä tap­po­ja ehkä tapah­tu­isi harvemmin.

    Kokon­aisku­lu­tus voisi lisään­tyä, kos­ka moni kuitenkin kävisi myös osta­mas­sa Kos­su- tai Kon­jakkip­ul­lon, varsinkin, jos Alko sat­tuisi ole­maan ns. matkan var­rel­la. Pitkäl­lä tähtäimel­lä kuitenkin tapah­tu­isi luul­tavasti sama kuin rav­in­tolois­sa, jois­sa pubin asi­akkail­la ei tule nykyään vas­tus­tam­a­ton halu juo­da jalko­ja altaan klo 21–22 toisin kuin ennen van­haan, kun auki­olo­ja sään­nelti­in tiukasti. Ehkä vapaute­tut viinit riit­täi­sivät mon­elle ja niitä lip­itet­täisi­in rauhal­lis­es­ti, kun tietäisi, että uuden pul­lon saa melkein kos­ka vaan.

    Vastaa

    1. Mik­si Suomeen syn­ty­isi laa­jem­mat valikoimat kuin vaikka­pa Sak­saan. Koko Sak­sas­ta ei löy­dy mon­ta sel­l­aista viin­imyymälää, jos­sa valikoima yltäisi keskimääräisen Alkon myymälän tasolle. Hyvä viin­imyymälä vie jo tilaa sato­ja neliöitä. Kaup­po­jen surkea olut­va­likoima ker­too myös jotain. 

       Kuten san­ot­tu, helsinkiläi­nen luo­taa kyl­lä siihen, että hyviä viine­jä saa edelleen. Tosin niiden hin­nat kohoa­vat yhtä korkeik­si kun on Kes­ki-Euroopas­sa. Nythän laatu­vi­init ovat Suomes­sa halvem­pia, johtuen EU:n Alkolle määräämästä hintasäännöstelystä.

       Vastaa

50. Valikoima-argu­ment­ti on kuitenkin Alkon kohdal­la yhä vähän outo. Menisikö Alko muka nurin, jos viiniä saisi mar­ketista? Tuskin, kos­ka ainakaan tässä keskustelus­sa kukaan ei ole (vielä) ehdot­tanut väke­vien tuomista R‑kioskeihin.

    Jos viina­pul­lot pitäisi kuitenkin hakea Alkos­ta, niin mik­sei Alkon kan­nat­taisi pitää valikoimaa viine­jä samal­la? Kuin­ka iso osa Alkon kat­teesta tulee halvoista viineistä ja toisaal­ta, kuin­ka moni vähän parem­pi­en viinien ystävä vai­h­taisi hal­paan viini­in, jos sitä saa marketista.

    Alkol­la­han ei ole mitään syytä kopla­ta Sor­buk­sen ja Mag­yarin myyn­tiä Oikei­den Viinien myyn­ti­in, kun se olisi ole­mas­sa kuitenkin viino­jen ja kon­jakkien myyn­tiä varten.

    Vastaa

51. Minus­ta Sak­sas­sa saa mis­tä tahansa isom­mas­ta mar­ketista — ja pienem­mästäkin — ihan riit­tävästi eri­laisia viine­jä. Valikoima on siinä mielessä aina parem­pi kuin Suomes­sa, että siel­lä on myös parin euron viine­jä (niin siis ruoan­lait­toon tietysti, eihän sitä muuten …). 

    Tiedän, että viin­in­har­ras­ta­jien eli viinifri­ikkien täy­tyy etsiä lähimyymälää kauem­paa, jos eivät osta netistä tai tyy­dy lähikau­pan pie­neen kalli­impi­en viinien valikoimaan. Mut­ta se on tietysti ihan oikein. En minä muit­tenkaan eli­it­ti­har­ras­tuk­sista halua kauheasti mak­saa. Golf-ken­tät esim. on hyvä sijoit­taa vähän etääm­mälle eikä keskus­taan. Tai harrastelentokentät. 

    En myöskään kauheasti surisi, jos se Camille Giroud Charmes-Cham­bertin Grand Cru mak­saisi 99,80:n sijaan parikymp­piä enemmän.

    Sak­sas­sa on muuten eri­no­maiset olut­va­likoimat, se ker­too jostakin, kun vain tietäisi mis­tä. Suomen huonot valikoimat saat­ta­vat hyvinkin johtua siitä, että viine­jä ei ole myyn­nis­sä ja kal­jaa oste­taan sik­si paljon ryyppäilytarkoituksiin.

    Myön­nän kyl­lä, että suo­ma­lais­ten joukos­sa on sel­l­aisia alueel­lisia tai sosi­aal­isia ryh­miä, jot­ka hyö­tyvät viinien myyn­nistä Alkois­sa, etenkin ns. parem­man väen joukos­sa johtuen Alkon pitkän lin­jan poli­ti­ikas­ta. En vain suos­tu usko­maan, että nuo ryh­mät ovat lähellekään enemmistöä. 

    Sen sijaan uskon, että alko­ho­lion­gel­ma tässä maas­sa pitkäl­lä tähtäimel­lä pienenisi, jos olu­en lisäk­si vii­ni “arkipäiväis­tet­täisi­in”. Joku juop­po joisi itsen­sä kuo­li­aak­si pari vuot­ta aiem­min mut­ta se on hin­ta, joka pitäisi maksaa.

    Tuo mielip­i­teeni viinein vapaut­tamis­es­ta on vai­heek­si pois­sa muodista, joten täy­tyy odot­taa, että heil­uri heilah­taa takaisin. Kym­menisen vuot­tako siihen kuluu, että viinit ovat R‑kioskeissa?

    Vastaa

52. “Mikä on Super­mar­ketin hyvä viini­va­likoima? Alkon lisoil­la on yli tuhat lajiket­ta, ja pienis­säkin myymälöis­sä satoja”

    Jonkin­laise­na duu­nar­inäkökul­man esi­in­tuomise­na tun­nen tarvet­ta sanoa tähän, että kas kun minä en yhdel­lä ostok­er­ral­la ole osta­mas­sa sitä valikoimaa, vaan yhden siedet­tävän pul­lon viiniä riso­ton kyytipo­jak­si. Min­ulle merkkaa enem­män se, että edes jonkin­laista juo­makelpoista viiniä saisi lähikau­pas­ta ilman, että pitää hypätä paikallisju­naan ja ajaa use­ampi ase­man­väli Alkoon sitä nouta­maan, kuin se, että valikoima olisi hieno ja viini­har­ras­ta­jienkin makuun.

    En voi sille mitään, mut­ta aja­tus siitä, että Alkon monop­o­lia tulee pitää yllä sik­si, ettei kansan maku ole tarpeek­si hienos­tunut kan­nat­ta­maan use­ampi­en kym­me­nien ns. ‘hieno­jen’ viinien valikoimaa lähikau­pas­sa on melko elit­isti­nen ja snobahtava.

    Vastaa

    1. Paiville:

       Keskustelun aiheena oli se, heikke­neekö tar­jon­ta. Minus­ta on selvää, että tar­jon­ta heikke­nee. Kokon­aan toinen kysymys on, onko tämä tar­jon­nan heikken­e­m­i­nen pienem­pi vai isom­pi argu­ment­ti kuin se, että saatavu­us helpot­tuu. Maail­ma ei ole sel­l­ainen, että jol­lakin toimel­la on vain hyviä tai vain huono­ja puo­lia. Viinin ystävän kannal­ta tilanne heikke­nee pienis­sä kaupungeis­sa, jois­sa se nyt on poikkeuk­sel­lisen hyvä ja para­nee siel­lä, mis­sä Alkoon on pitkä mat­ka. Helsin­gin keskus­tas­sa ei tapah­du muutoksia.

       Vastaa

53. “Sen sijaan uskon, että alko­ho­lion­gel­ma tässä maas­sa pitkäl­lä tähtäimel­lä pienenisi, jos olu­en lisäk­si vii­ni “arkipäiväis­tet­täisi­in”. Joku juop­po joisi itsen­sä kuo­li­aak­si pari vuot­ta aiem­min mut­ta se on hin­ta, joka pitäisi maksaa.”

    Valitet­tavasti Suomes­sa ei voi­da vieläkään puhua olues­ta ja viin­istä puhu­mat­ta alko­ho­lion­gel­mas­ta ja kansan­ter­vey­destä. Hel­posti sor­ru­taan kansan­val­is­tuk­seen. Yksilölle val­taa! Kehi­tys­tä odottaen.…

    Vastaa

54. Kepun yksi keskeisim­mistä vaa­timuk­sista oli, että sun­nun­taina työtä tekeville ei tarvitse jär­jestää päivähoitoa eli kuu­nat vapaute­taan tästä velvoitteesta.
    Avainkaulalapset palaa­vat taas suo­ma­laiseen yhteiskuntaan.

    Vastaa

55. Maaseudun puhe­lin­lin­jat ja laajakaistat.
    @450 laa­jakaista on vammainen.

    Hiukan taus­ta­ti­etoa edel­lä maini­tu­ista asioista: Olen kol­men­toista vuo­den ajan toimin­ut maaseudul­la atk. neu­vo­jana ja käynyt noin tuhan­nes­sa maaseudun yri­tyk­sessä. Olen toimit­tanut asi­akkaille tietokoneet, ohjel­mat ja opet­tanut niiden käytön, samoin pankkiy­htey­det sähkö­postin ym.
    Monille kylille saati­in laa­jakaistay­htey­det puhe­lin­lin­jaa pitkin.
    Niihin käytet­ti­in myös run­saasti yhteiskun­nan varo­ja, hyvä niin. Nyt tuo kaik­ki työ ja yhtey­det ovat val­umas­sa hukkaan. Yhteyk­siä ollaan kor­vaa­mas­sa @450 verkon palveluil­la. Tämä on jonkin­lainen palvelu niille joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta muu­ta kaut­ta saa­da laa­jakaistay­hteyt­tä. Valitet­tavasti vain sil­lä ei voi­da kor­va­ta jo ole­mas­sa ole­via yhteyk­siä niin, että taat­taisi­in samat palve­lut ja toim­intavar­muus kuin nykyisel­lä verkol­la. Monel­la irti­san­otul­la on myös nopeampi liit­tymä kuin mitä tilalle tar­jo­taan. Myös puhe­lin­ten osalta men­nään huonom­paan suuntaan.
    Nyky­isil­lä tekni­ikoil­la ei voi­da taa­ta puhe­liny­hteyk­siä sähkökatkos­ti­lanteessa, tuki­asemia on ilman kun­nol­lista var­avoimaa vail­la tuhan­sia ne olisi varustet­ta­va ehdot­tomasti diesel agrekaateil­la jot­ta toim­inta voitaisi­in taa­ta. Myöskin Telia­Son­er­an min­ullekin ilmoit­ta­ma kuu­lu­vu­us vain katolle asen­net­taval­la lisä anten­nil­la ei voi olla riit­tävä. Min­ul­la on Son­er­an liitymä jol­la olen saanut vain yhden puhelun soitet­tua piipun päältä, täl­lä pitäisi kor­va­ta hyvin toimi­va lanka­puhe­lin. Meil­lä on myös leir­in­täalue on mukavaa ollut jo 20 vuo­den ajan ilmoitaa asi­akkaille, että tääl­lä ei Son­er­an yhtey­det toi­mi, saat­te olla aivan rauhassa !
    Olen han­kkin­ut helmiku­us­sa 2008 @450 yhtey­del­lä toimi­van laa­jakaistay­htey­den min­ua sen toim­inta ei vaku­u­ta. Verkko on tehty niin har­vak­si, että kun­nol­lista yhteyt­tä ei saa­da kuin korkealle asen­net­taval­la suun­ta-anten­nil­la, tuki­asemia on noin 100 km välein ja niiden yhteyk­sien määrä vain muu­tamia kym­meniä. Tuolle sadan kilo­metrin ympyrälle sopii tuhan­sia käyt­täjiä joille kaistaa riit­tää vain rajoite­tusti jos ollenkaan! On myös huomioita­va, että kent­tä on olta­va moit­tee­ton megan yhteysnopeudel­la jos kaistaa riit­tää. Sitä löy­tyy vain ani har­voin tois­taisek­si. Tuki­asemien määrä pitäisi nos­taa moninker­taisek­si nykyiseen näh­den. Tuki­ase­mat on myös sijoit­tet­tu vääri­in paikkoi­hin eli asu­tuskeskuk­si­in siel­lä nil­lä ei ole muu­ta tarvet­ta kuin saa­da mah­dol­lisim­man suuri väestöpeit­to nyt se vain  teo­reet­ti­nen. Kaistan rajoit­ta­min tulisi myös kieltää kos­ka se sal­li­mal­la annetaan oper­aat­to­rille raja­ton val­ta tar­jo­ta yhteyt­tä jol­la ei todel­lisu­udessa tee mitään mm. mokku­lat 3g verkon ulkopuolella.
    Myös Pri­or­i­teet­tin rajoit­ta­mi­nen 5gt jäl­keen on jär­jetön, se mah­dol­lis­taa vain hyvin rajoite­tun netin käytön, yksi ohjelmistopäiv­i­tys on jo 3gt joten pri­or­i­teetin yli­tys estää netin käytön pahim­mil­laan kuukausik­si. Oper­aat­tori voi myös kohtu­ut­tomien ehto­jen perus­teel­la katkaista yhtey­den kokon­aan. Palvelun tar­joa­jat on pakotet­ta­va tar­joa­maan joka tilanteessa sitä nopeut­ta mis­tä mak­se­taan muus­sa tapauk­ses­sa oper­aa­torin tulee olla kor­vasvelvolli­nen eikä mitään nimel­lisko­r­vauk­sia vaan todel­lis­es­ta haitas­ta, voi olla tuhan­sia euroja.
    Myöskään tuo megan yhteys mitä ollaan kaavaile­mas­sa min­iminopeudek­si ei ole riit­tävä, toki sil­lä voidaan mak­saa lasku­ja ja rajoite­tusti surf­fail­la netis­sä mut­ta kun­nol­liseen liikku­vaan kuvaan se ei riitä. Myöskin tule­vaisu­u­den tarpeet olisi otet­ta­va huomioon.
    Kaavailut uusista nopeista yhteyk­sistä ovat hyviä ja kan­natet­tavia mut­ta niistä ei ole apua tahän tilanteeseen. Rak­en­tami­saikakin veisi usei­ta vuosia eikä sitovia päätök­siä ole tehty,

    Myös täysin huomiotta on jäänyt mah­dolli­nen kri­isi­ti­lanne mis­sä lan­gat­tomat verkot ovat käyt­tökelvot­to­mia esim: ydi­nasel­la ilmake­hässä aiheutet­tu sähkö­mag­neeti­nen pulssi mikä tuhoaisi kaiken nykytekni­ikan ja tiedon väl­i­tyk­sen. Sil­loin olisi mah­dol­lista ottaa käyt­töön lankalin­jat ja van­ha puhe­lin­tekni­ik­ka mil­lä vielä voitaisi­in yhteyk­siä hoitaa. Mikäli lin­jat hävitetään ei tätäkään mah­dol­lisu­ut­ta voi­da käyt­tää. Mei­dän tulee myös varautua näi­den tilantei­den hoitoon parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la ja säi­lyt­tää hyvä ja toimi­va lankaverkko.

    Kat­son tietämyk­seni ja koke­muk­seni perus­teel­la, että nyt ollaan tekemässä kor­vaam­a­ton virhe jos annetaan oper­aat­torin rajat­toma­lle ahneudelle val­ta tehdä mitä haluaa.
    Oli myös virher­atkaisu myy­dä oper­aat­tori­toimin­not ulko­maalaisille, nyt kaik­ki viestili­ikenne on Ruotsin kon­trol­loitavis­sa, minkä ulko­val­lan lie tulevaisuudessa ?
     

    Vastaa