Luokkay­hteiskun­ta näkyy Bri­tan­ni­as­sa vah­vana. Lon­toon Cityssä näki louna­saikana kra­vat­tikaulaisia puku­miehiä ais­tikkaissa lounaskup­pi­lois­sa ja katu­työ­maan vierel­lä haalar­i­a­su­isia kypäräpäisiä duunare­i­ta eväsleip­iä syömässä.

Sitä vain alkoi miet­tiä, kum­man työ­paikkaa automaa­tio pahim­min uhkaa, kadunko­r­jaa­jan vai pankkien paper­in­pyörit­täjien.  Mihin ihmeeseen niitä Cityn kym­meniä tuhan­sia pankkialan kra­vat­timiehiä tarvi­taan sen jäl­keen, kun pankki­toim­inta siir­tyy kun­nol­la tietotekni­ikan aikaan?

Maa­han­muut­toa, työvoima­pu­laa ja ela­tus­suhdet­ta koske­vaan kir­joituk­seen tuli use­ampi kom­ment­ti, jos­sa ei halut­tu Suomeen Lon­toon mallin mukaista huonopalkkaista maa­han­muut­ta­jien etnis­es­ti erot­tuvaa ryh­mää. Tätä perustelti­in sekä suo­ma­lais­ten palvelu­alan henkilöi­den työl­lisyy­del­lä että sil­lä, että täl­lainen ulko­maalaisen työvoiman riis­to on epäeettistä.

Aloite­taan tuos­ta jälkim­mäis­es­tä argu­men­tista: kan­nat­taisi ehkä kysyä ”riis­tetyltä” itseltään, halu­aako hän tul­la riis­te­tyk­si vain erote­tuk­si. Jo nige­ri­alainen muut­taa Suomeen tak­sikuskik­si, hän on tääl­lä huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin keskimääräi­nen suo­ma­lainen, mut­ta paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin hän olisi Nigeriassa.

Onko väärin suo­ma­laisia köy­hiä kohtaan, että nige­ri­alainen tak­sikus­ki vie hei­dän työ­paikkansa. Tämä ei aivan tavat­tomasti poikkea siitä, että kiinalainen tek­sti­il­i­työläi­nen vie suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen työ­paikan. Se, että hän tekee sen Kiinas­ta käsin, ei muu­ta asi­aa suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen kannal­ta. Jat­ka lukemista “Glob­al­isaa­tio ja suo­ma­lais­ten kulutustaso”

Kun viimek­si kävin Lon­toos­sa vuosia sit­ten, pyöräil­i­jöitä ei näkynyt juuri mis­sään. Nyt niitä on kaikkial­la ja paljon. Vilkkaal­la kadul­la niitä on aina näkyvil­lä usei­ta. Pyöräi­lyn rooli vain on aivan eri­lainen kuin mitä olen näh­nyt missään.

Pyöräteitä täl­lä ei ole, mut­ta mon­en kadun laitaan on maalat­tu puolen metrin levyi­nen pyöräkaista, jota ainakaan bus­sit eivät kyl­lä juuri kunnioita.

Taval­lisin pyörä on pukin­sarvil­la varustet­tu kapearenkainen maantiepyörä. Niil­lä aje­taan todel­la lujaa. Kun autoli­iken­teen vauhti taas on suo­ma­laisit­tain verkkainen, pyörä pysyy hyvin auto­jen vauhdis­sa. Ruuhkas­sa ket­terä fil­lari pujot­telee paljon muu­ta liiken­net­tä nopeammin.

Minäkin olen laps­es­ta asti tot­tunut aja­maan liiken­teen seassa luot­taen siihen, etteivät autot tahal­laan päälle aja. Silti täkäläi­nen kamikat­sepyöräi­ly näyt­tää jopa min­un silmääni vaar­al­lisil­ta. Onko se sitä oikeasti, selviää var­maankin onnettomuustilastoista.

Kypärän käyt­täjät ovat vähem­mistönä, mitä vähän ihmette­len. Jos pyörässä on valo, se on läh­es aina vilkku­va ledi. Kovin usein val­oa ei ole, mitä ihmette­len vielä enem­män, kos­ka liikenne on vilka­s­ta, eikä pimeää liiken­teen seassa pujot­tel­e­vaa fil­lar­ia helpol­la havaitse.

Listal­la on tivat­tu, mis­sä se työvoima­pu­la luu­raa, jol­la maa­han­muut­toa perustellaan.

Työvoima­pu­la on oikeas­t­aan väärä ter­mi. Sitäkin kyl­lä esi­in­tyy. Ilman ulko­maista työvoimaa ei raken­net­taisi Olk­ilu­odon ydin­voimalaa eikä paljon muuten asun­to­ja Helsingis­sä. Pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne ja tak­sit ovat täysin riip­pu­vaisia ulko­maalais­peräis­es­tä työvoimas­ta. Ilman ulko­maalaisia lääkäre­itä moni ter­veyskeskus jäisi tyystin ilman lääkäriä Mut­ta kyl­lä näistäkin selvit­täisi­in ilman ulko­maalaisia. Bus­silip­pu olisi vähän kalli­impi, tak­sia olisi vaikeampi saa­da ja se ydin­voimala syn­ty­isi vielä hitaam­min. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­to ja työvoima­pu­la ja elatussuhde”

Ain­oa iso asia on Kata­janokan hotel­li. En itse pääse kok­ouk­seen, mut­ta vara­jäsen on paikalla ja asia menee pöydälle.

Minus­ta se raken­nus on hieno. Jotain sel­l­aista kaupun­ki kaipaisi. Esitet­ty paik­ka on myös hyvä hotellille. Mut­ta tuo raken­nus tuol­la paikalla on mahdoton.

Vaik­ka pitää sekä heavy­rock­ista että kamarimusi­ik­ista, ei halua kuun­nel­la niitä yhtäaikaa samas­sa salis­sa. Tuo raken­nus ei sovi yhteen empirekuskuk­sen varsin herkän raken­nuskan­nan kanssa.

Sor­ry.

Bud­jet­tineu­vot­teluis­sa on sovit­tu asukaspysäköin­tipaikan hin­nan nos­tamista 36 eurosta 100 euroon. Tämä on huono nahkapäätös. Kokoomuk­selta lop­pui rohkeus. Olisi pitänyt nos­taa samantien ainakin 300 euroon, jot­ta hin­ta jotenkin ohjaisi kysyn­tää ja jot­ta tilaa tulisi myös yksi­ty­isille pysäköin­ti-investoin­neille. Nyt meil­lä on 19 000 asukaspysäköin­tipaikkaa ja 31000 pysäköin­ti­tun­nus­ta. Hal­pa pysäköin­tipaik­ka on kuin aikanaan tomaatt­ti Leningradin toril­la: hin­ta oli hal­pa, mut­ta tomaat­te­ja ei ollut myyn­nis­sä. Jat­ka lukemista “Asukaspysäköin­tipaikan hin­ta nousi aivan liian vähän”

Ain­oa merkit­tävämpi asia oli Karhusaari, jon­ka yhtey­dessä annet­ti­in laa­jem­pi selostus Öster­sun­domi­nen kaavoitusti­lanteesta. Itse Karhusaar­ta koske­vat ehdo­tuk­set hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Sipoos­ta liite­ty­ille alueille on tarkoi­tus asut­taa 35000 henkeä. Tavoite on aika kova, kun samal­la tavoit­teena on pien(kerros)talovaltainen kaupun­ki. Pääs­trate­gioi­ta on kolme: yksi laa­jen­taisi asu­tus­ta han­kalasti Sipoonko­r­peen päin, toinen taas uhkaisi ran­nan Natu­ra-aluei­ta. Kol­mas säästäisi molem­mat, mut­ta lop­putu­lok­se­na olisi tyl­sä ker­rostalo­val­tainen alue. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.10.2009”

Kävi kuten ennustin. Demar­it marssi­vat ulos palokun­nan vintin bud­jet­tineu­vot­teluista. Muodol­lis­es­ti he hirt­täy­tyivät toimeen­tu­lo­tuki­ra­hoi­hin. Toimeen­tu­lo­tu­ki itsessään on lak­isääteinen, joten sille ei oikeas­t­aan vara­ta määrära­haa vaan ennuste­taan, paljonko rahaa menee. Sil­lä, että on ennustet­tu alakant­ti­in, on kuitenkin ollut se merk­i­tys että sosi­aalivi­ras­ton pitäisi löytää rahat muista toimin­nois­taan, esimerkik­si lastensuojelusta.

Demareil­ta puut­tui ket­teryyt­tä vai­h­taa ulos­marssin syytä, sil­lä kokoomus ja vihreät purki­vat tämän miinan. Toimeen­tu­lotuelle laitet­ti­in bud­jet­ti­in oma moment­tin­sa, jol­loin sen mah­dol­liset yli­tyk­set eivät valu sosi­aalivi­ras­ton muuhun bud­jet­ti­in. Toinenkin miina puret­ti­in. Jos toimeen­tu­lo­tuki­ra­hat uhkaa­vat lop­pua, on ris­ki, että mak­se­taan vain se lak­isääteinen pakko, eikä lainkaan ehkäi­sevää toimeen­tu­lo­tukea. Sitovi­in määräyk­si­in kir­jat­ti­in, että toimeen­tu­lo­tuki­ra­hoista kolme pros­ent­tia on käytet­tävä ehkäi­sevään toimeen­tu­lo­tu­keen. Tämä on val­takun­nalli­nen suosi­tus, jota juuri mikään muu kun­ta ei noudata.

Tämän jäl­keen koko momentin rahamäärä muut­tui pelkäk­si ennus­teek­si. Saman­lainen ennuste sisäl­tyy esimerkik­si ener­gialaitok­sen bud­jet­ti­in, jos­sa joudu­taan ennus­ta­maan, kuin­ka kylmä talvi on tulos­sa. Erimeil­isyys sääen­nus­teesta olisi ollut yhtä hyvä ulos­marssin syy.

Kun demar­it marssi­vat ulos, vasem­mis­toli­it­to kut­sut­ti­in sisään. Neu­vot­te­lut jatkui­v­at myöhään, mut­ta alus­tavaan sop­u­un päästi­in. Lop­putu­losta viilataan vielä muiden ryh­mien kanssa. Jat­ka lukemista “Eteen­päin Ilk­ka Hakale­hdon viitoit­ta­maa tietä!”

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät neu­vot­tel­e­vat tänään bud­jetista. Ajat ovat ankeat, mut­ta kaupung­in­jo­hta­jan bud­jet­tiesi­tys on jok­seenkin sivistynyt — kiitos sen, että val­tu­us­to­ryh­mät sane­li­v­at jo kevääl­lä bud­jetille raamit. Helsin­ki ei olisi tämän mukaan korot­ta­mas­sa vero­ja. Vihrei­den mukaan veronko­ro­tus on kyl­lä edessä, mut­ta se kan­nat­taa tehdä vas­ta vuon­na 2011. Helsin­gin elinkeino­rakenne on kovin palvelu­val­tainen. Ei ole järkeä lisätä työt­tömyyt­tä palvelu­aloil­la ostovoimaa rokot­ta­mal­la kesken laman. Vero­jen koro­tuk­sen vuoro on nousukau­den alettua.

Kiin­teistöveroa sen sijaan voisi varovasti kohot­taa: pitäisi oikeas­t­aan tehdä pitkän ajan ohjel­ma kiin­teistöveron asteit­taisek­si korot­tamisek­si. Köy­hän rin­ta­mami­estalos­sa asu­van mum­mon ongel­ma ratkaistakoon siten, että hän saa veron lainaksi, jon­ka perikun­ta aikanaan mak­saa perin­nöstä. Jat­ka lukemista “Irtau­tu­vatko demar­it Helsin­gin budjetista?”

Helsin­gin van­hus­ten ate­ri­apalvelu on takkuil­lut skan­daal­i­mais­es­ti. Onko tuo kun­nan virkatyönä tehtävä ate­ri­apalvelua lainkaan oikea tapa tuot­taa ruokaa van­huk­sille? Eikö voitaisi sopia paikallis­ten rav­it­se­mus­li­ikkei­den kanssa, että nämä joko tar­joa­vat van­huk­selle ruokaa tilois­saan tai kul­jet­ta­vat ruuan van­huk­selle koti­in, jos tästä ei ole tule­maan paikalle. Täl­lainen hajautet­tu jär­jestelmä toimisi luotet­tavam­min ja voisi tul­la myös halvem­mak­si, kun yrit­täjät voisi­vat käyt­tää työpäivään aina syn­tyvää lup­poaikaa van­hus­ten palveluun.