Mikä on muuttunut(1)?

(Lai­tan tämän luvun tänne kaht­e­na palana, jot­tei postauk­ses­ta tulisi liian pitkää)

Sosi­aal­i­tur­vamme vaatii perus­teel­lista, sen koko rak­en­teisi­in käyvää uud­is­tus­ta. Jär­jestelmämme toi­mi taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta lois­tavasti 1980-luvul­la, mut­ta huonos­ti nyky­maail­mas­sa. Se tuot­ti korkeata­soista sosi­aal­ista tur­val­lisu­ut­ta ja tasa-arvoa ver­rat­tain vähin kus­tan­nuksin. Toisin kuin talous­teo­ri­at ennus­ta­vat, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme ei tuot­tanut juurikaan työt­tömyyt­tä eikä tulo­ero­jen tasaami­nen häirin­nyt työ­markki­noiden toim­intaa. Mikä siis on muut­tunut? Jat­ka lukemista “Mikä on muuttunut(1)?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2010

Nyt on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa laiskotel­tu oikein kun­nol­la. Listal­la on yksi ain­oa uusi a‑asia.

Oulunkylän Mikkolantien kaava

Mikkolantien tont­te­ja koske­va ase­makaa­va Oulunkylässä. Ammat­tik­oulun raken­nuk­sia pan­naan nurin ja tial­lle raken­netaan asun­to­ja noin 200 hen­gelle, 9640 k‑m2. Ton­til­la ole­va 1930-luvul­ta ole­va asuin­raken­nus suo­jel­laan. Kaik­ki tämä kaupun­gin omas­ta aloit­teesta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.2.2010”

Katajanokan pysäköintiluola

Wan­ha Sata­ma, Kesko ja Senaat­tiki­in­teistö halu­a­vat piden­tää varaus­ta, joka kos­kee 500 autopaikan rak­en­tamista pysäköin­tilu­o­laan Kata­janokalle. Kata­janokalla ei tästä pide­tä, kos­ka 500 autopaikkaa tuo­vat hirveästi lisää liiken­net­tä ja louhin­ta pilaa koko saaren parik­si vuodek­si ja vau­ri­oit­taa van­ho­ja taloja.

Kos­ka kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on auto­myön­teinen enem­mistö, pitäisi miet­tiä kom­pro­mis­sia. Voisiko ajatel­la, että tuo­hon hal­li­in puret­taisi­in myös nyky­isiä asukaspysäiköin­tipaikko­ja niin, että joko Luot­sikatu tai Kaup­pi­aankatu voitaisi­in muut­taa pihakaduik­si, joil­la saa ajaa oven eteen, mut­ta ei pysäköidä?

Sosiaaliset terveyserot

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuria ja tilas­to­jen mukaan ne ovat kasvus­sa. Ter­vey­den­ti­la kor­reloi voimakkaasti sekä tulota­son että koulu­tus­ta­son mukaan. Huolestut­tavaa on, että kuolem­i­nen väl­tet­tävis­sä ole­vat kuolemat ovat lisään­tyneet nopeasti huono-osaisimpi­en kesku­udessa. Väl­tet­tävis­sä olevil­la kuolemil­la tarkoit­taan sitä, että ajois­sa aloitet­tu hoito olisi säästänyt kuole­mal­ta. Jat­ka lukemista “Sosi­aaliset terveyserot”

Vanhasen jääviys yhdentekevää

Kum­malli­sista asioista saadaan peri­aatekysymyk­siä, kuten siitä, olisiko Mat­ti Van­hasen pitänyt jäävätä itsen­sä val­tioneu­vos­ton päät­täessä vuosit­tai­sista RAY-avus­tuk­sista. Asial­la ei ole mitään merk­i­tys­tä mihinkään suun­taan. Val­tioneu­vos­ton käsit­te­ly on yleen­sä puh­das ser­e­mo­ni­alli­nen tapah­tu­ma, joka kestää noin kymme­nen sekun­tia. Se, että joku min­is­tereistä ilmoit­taa esteel­lisyyten­sä osal­lis­tua tuo­hon ser­e­mo­ni­aan, on tyhjän­päiväi­nen muodol­lisu­us. Poli­it­tis­es­ti tuo­hon rahan­jakoon pyritään kyl­lä vaikut­ta­maan ja vaikute­taankin, mut­ta se ei tapah­du val­tioneu­vos­ton istun­nos­sa. Jat­ka lukemista “Van­hasen jääviys yhdentekevää”

Työnantajan matalapalkkatuki

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys johtuu siitä, että osalle työvoimaa ei löy­dy sel­l­aista palkkata­soa, jol­la työ­nan­ta­jan kan­nat­taisi työtön palkata ja työn­tek­i­jän kan­nat­taisi ottaa työ vas­taan. Jos palk­ka on liian pieni, työn­tek­i­jän ei kan­na­ta ottaa työtä vas­taan. Jos palkkaa nos­te­taan, työ­nan­ta­jan ei kan­na­ta henkilöä palkata, kos­ka hänen tuot­tavuuten­sa on pienem­pi kuin vaa­dit­tu palk­ka.  Rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä voi aiheut­taa myös se, että työe­htosopimus määrit­telee palkan liian korkeak­si suh­teessa työn­tek­i­jän tuot­tavu­u­teen. Pienem­mäl­läkin pal­ka­lla työ kyl­lä kan­nat­taisi ottaa vas­taan, mut­ta pienem­pää palkkaa ei saa mak­saa. Tästä liian korkean min­imi­palkan ongel­mas­ta joskus voi olla kyse haja-asu­tusalueil­la, mut­ta työe­htosopimusten palkkavaa­timuk­set eivät juuri ole syynä kasvukeskusten työt­tömyy­teen. Jat­ka lukemista “Työ­nan­ta­jan matalapalkkatuki”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.1.2010

Lau­takun­ta hyväksyi kaiken muun ehdo­tuk­sen mukaan, pait­si pani pöy­dälle lausun­non luon­non­suo­jelu­alueen perus­tamishake­muk­ses­ta Östersundomiin.

Stans­vikin kaava

Vihrei­den keskustelu­pal­stoil­la ehdit­ti­in jo iloi­ta, että Tahvon­lah­den nimi olisi muut­tunut takaisin Stans­vikik­si (vrt. Itäsal­mi – Öster­sun­dom), mut­ta ilo oli enneaikainen. Kar­tanon nimi on Stans­vikin kar­tano, mut­ta Tahvon­lahti on yhä Tahvon­lahti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.1.2010”

Vuoden merkittävin uutinen?

Nasan tutk­i­jat väit­tävät löytäneen­sä läh­es var­masti merkke­jä alkeel­lis­es­ta elämästä mete­ori­itista, jon­ka usko­taan sink­outuneen maa­han Marssista. En ota mitään kan­taa tiedon toden­peräisyy­teen, mut­ta jos tieto on tot­ta, se mullis­taa maail­manku­vaamme, niin luon­non­ti­eteel­liseltä kuin uskon­nol­liseltakin kannal­ta.  Kun tähän asti on ajatel­tu, että elämän syn­tymi­nen vaatisi äärim­mäisen sopivia olo­suhtei­ta ja usko­mat­toman hyvää tuuria, näyt­täisi se tuon havain­non val­os­sa huo­mat­tavasti todennäköisemmältä.

Tästä kuul­laan vielä. Tai sit­ten tieto osoit­tau­tuu yli-innokkaiden tutk­i­joiden väärintulkinnaksi.

Link­ki Hesarin uutiseen tässä

Hesari ja palveluseteli

Helsin­gin Sanomat suh­tau­tuu jotenkin sys­temaat­tisen kiel­teis­es­ti palvelusetelin käyt­töön kun­nal­li­sis­sa palveluis­sa. Palveluseteleitä voi käyt­tää tyh­mästi ja huonos­ti, joten tiet­tyyn varovaisu­u­teen onkin syytä. Sitä argu­ment­tia en Hesar­il­ta ymmär­rä lainaan, ettei palveluseteliä pitäisi ottaa käyt­töön, kos­ka se ei sovel­lu har­vaan asu­tu­ille aluille, joil­la ei ole riit­tävää palve­lu­tar­jon­taa eikä siis kil­pailua. Ei sovikaan. Ei sovi ratikkakaan. Pitäisikö Hesarin siis vas­tus­taa myös ratikoi­ta Helsingis­sä sil­lä perus­teel­la, että ne eivät sovel­lu Kiteelle?

Kunnallinen itsemääräämisoikeus tuottaa eroja, se on jopa sen tarkoitus

Ylen aamu-uutiset valit­ti­vat, että lap­siper­heet ovat eri­ar­voises­sa ase­mas­sa, kos­ta toiset kun­nat mak­sa­vat las­tenkoti­hoidontuen kun­tal­isää, toiset eivät. Pitäisi päät­tää, kan­nate­taanko kun­nal­lista itsemääräämisoikeut­ta vai ei. Jos kun­nat saa­vat päät­tää itse, siinä on se ris­ki, että toiset kun­nat päät­tävät yhdel­lä taval­la ja toiset toisel­la. Jos kaikkien on päätet­tävä samal­la taval­la, sil­loin ei ole kun­nal­lista itsemääräämisoikeutta.

Voidaan tietysti sanoa, että sosi­aal­is­ten tulon­si­ir­to­jen ei pitäisi olla kun­nal­lisia vaan val­ti­ol­lisia ja siten kaikille samo­ja. Se on sit­ten kokon­aan eri asia. Tämähän tarkoit­taisi, että paikallis­es­ti ei saisi päät­tää parem­mista eduista. Jat­ka lukemista “Kun­nalli­nen itsemääräämisoikeus tuot­taa ero­ja, se on jopa sen tarkoitus”