Puhe välikysymyskeskustelussa

Oheinen puhe on eduskun­nan välikysymyskeskustelus­ta. Kos­ka pidin sen ilman pape­ria, olen hie­man stil­isoin­ut pöytäkir­jas­ta kopi­oitua puhetta.Tämä on myös vähän pidem­pi kuin salis­sa pidet­ty, kos­ka viiden min­uutin aikara­joituk­sen vuok­si jouduin jät­tämään joitakin asioista pois.

Arvoisa puhemies!

Koen tilanteen hyvin sekavak­si ja vaikeak­si, kos­ka rahamarkki­noiden käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt talousop­pi­neet. Ymmärtääk­seni mon­et huip­puasiantun­ti­jat ovat myös ymmäl­lään siitä, mitä pitäisi tehdä. On tietysti hienoa, että tästä eduskun­nas­ta löy­tyy niin var­mo­ja mielip­iteitä. Jat­ka lukemista “Puhe välikysymyskeskustelussa”

Hyviä säästökohteita: jäänmurtaja

Val­tion­taloudessa ovat ensi keväänä vuorossa säästötalkoot. Enää ei kuulem­ma juus­to­höylää kan­na­ta käyt­tää, vaan nyt on uskallet­ta­va tehdä oikei­ta päätök­siä. Aion tälle pal­stalle koo­ta joukon asioista, joista minus­ta voisi säästää. Kohteet koske­vat sekä val­tion­talout­ta että kun­nal­listalout­ta, kos­ka molem­mista pitää säästää.

Helsin­gin Sanomien mukaan uuden jään­mur­ta­jan tilaamisel­la alkaa olla kiire, kos­ka van­hin jään­mur­ta­ja menee pois käytöstä vuon­na 2015. Jat­ka lukemista “Hyviä säästöko­htei­ta: jäänmurtaja”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2011

Korkea rak­en­t­a­mi­nen Helsingissä

Pöy­dältä. Tämä on vain tiedok­si. Emme siis muodol­lis­es­ti tee asi­as­ta mitään päätök­siä.  Oikeas­t­aan raport­ti on rajaa­va. Se ker­too, minne korkeaa rak­en­tamista ei pidä lait­taa. Varsi­nainen vään­tö tulee Jätkäsaaren hotel­lista ja Meriko­rt­telista. Pasi­lan ja Kalasa­ta­man pil­ven­pi­irtäjät val­tu­us­to on taval­laan jo hyväksynyt.

Sen ver­ran merkit­tävästä tiedok­si merk­it­semis­es­tä on kyse, että kaupung­in­hal­li­tuskin halu­aa merk­itä sen tiedok­si iltak­oulus­saan helmiku­us­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.12.2011”

Kannattaisiko Eurooppa-politiikassa palata juurille?

Olen aika huolis­sani Suomen val­lan­neesta hur­raa-euroop­pakiel­teisyy­destä. Sisäpoli­it­ti­nen tak­tikoin­ti menee nyt pahasti kansal­lisen edun yli. Nyt on sitä kovem­pi kun­di, mitä änkyräm­pää lin­jaa Euroop­pa-asiois­sa ajaa. Demar­it eri­tyis­es­ti kil­pail­e­vat perus­suo­ma­lais­ten kanssa tästä. Lip­posen työ Siuomen ase­man vahvis­tamisek­si on nopeasti haaskat­tu. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taisiko Euroop­pa-poli­ti­ikas­sa pala­ta juurille?”

Olivatko Venäjän vaalit rehelliset?

YouTubessa on esitet­ty usei­ta videoita siitä, miten Venäjäl­lä on lisät­ty ääniä uur­naan. Fuskat­tu siis on, mut­ta onko tämä niin laa­ja-alaista, että sil­lä on merk­i­tys­tä? Entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä min­ulle tuli välit­tömästi mieleen, että jos tulok­set esitetään äänestysalueko­htais­es­ti ja jos suurim­mas­sa osas­sa äänestysaluei­ta tulok­set ovat rehellisiä, fuskaamisen määrä on esti­moitavis­sa. Jollekin toisellekin on näköjään tul­lut sama aja­tus. Jat­ka lukemista “Oli­vatko Venäjän vaalit rehelliset?”

Onko yksimielisyyden vaatiminen järkevää?

Uutis­ten mukaan Suo­mi on ehdo­ton vaa­timuk­ses­saan, että Euroopan vakaus­ra­has­to­jen päätök­sen­teossa pitää säi­lyt­tää veto-oikeus jokaisel­la jäsen­maal­la. Tämä on han­kala kan­ta, jos euro on tarkoi­tus pelas­taa. Täy­delli­nen yksimielisyys ei toi­mi, kos­ka eri mail­la on taipumus blo­keer­a­ta päätök­siä tak­tis­es­ti vain ulos­mi­tatak­seen joitain aivan muuhun asi­aan liit­tyviä etu­ja itselleen.   Jat­ka lukemista “Onko yksimielisyy­den vaa­timi­nen järkevää?”

Suomen ei kannattaisi osallistua D‑euroon

Euron vaikeudet ovat herät­täneet speku­laa­tioi­ta siitä, mitä tapah­tuu, jos euroalue hajoaa. Siir­tyvätkö kaik­ki maat takaisin kansal­lisi­in val­u­ut­toi­hin, vai muo­dostaisi­vatko euron pohjoiset maat oman vah­van val­u­ut­tansa, jot­ka Hesarin artikke­lis­sa kut­su­taan D‑euroksi ja jota Juhana Var­ti­ainen on kut­sunut lutherik­si. Jat­ka lukemista “Suomen ei kan­nat­taisi osal­lis­tua D‑euroon”

Haavistolta mainio kirja

Pekka Haav­is­ton uusin kir­ja ”Anna mun kaik­ki kestää” ker­too hänen vai­heikkaista työte­htävistään YK:n palveluk­ses­sa maail­man vaikeil­la kri­isialueil­la Balka­nil­la, Afgan­istanis­sa, Lähi-idässä, Irakissa Liberi­as­sa ja Sudanis­sa. Hän pohtii rauhan tekemisen taitoa ja korostaa kuun­telemisen tärkeyt­tä. Sovit­teli­jana Haav­is­to näyt­tää ole­van hyvin omintakeinen ja ennakkolu­u­lo­ton. Hän ei muo­dos­ta pahik­sista vihol­lisku­via, vaan pyrkii kon­tak­ti­in kaikkien kanssa, ymmärtämään ja tule­maan ymmär­re­tyk­si. Tärkeätä on tun­tea osa­puo­let ja ymmärtää, mik­si kukin ajat­telee niin kuin ajat­telee. Tale­ban on län­si­maisille hirvi­tys,  mut­ta täy­tyy­hän jokin syy olla siihen, että niin moni paikalli­nen asukas heitä kuitenkin kan­nat­taa. Syy Tale­ban­in suo­sioonkin selviää kir­jas­ta. Pekka ei etsi syyl­lisiä vaan syitä. Jat­ka lukemista “Haav­is­tol­ta mainio kirja”

Budjettiraami pakottaa typerään hyvitysmaksuun

Olisi kaikkien kannal­ta järkev­in­tä kor­va­ta hyvi­tys­mak­su verora­hoista annetul­la avus­tuk­sel­la, mut­ta tämä taitaa tör­mätä budjettiraamiin. 

On pitkään ollut käytän­tönä, että hal­li­tus­puolueet sito­vat omat käten­sä bud­jet­ti­raamil­la, joka aset­taa val­tion menoille ylära­jan. Osoit­taa epälu­ot­ta­mus­ta itseen­sä, jos joutuu sit­o­maan omaa toim­intaansa jol­lain abstrak­til­la rajal­la. Tässä tapauk­ses­sa ongel­mana on epälu­ot­ta­mus toisi­in. Jat­ka lukemista “Bud­jet­ti­raa­mi pakot­taa type­r­ään hyvitysmaksuun”

Miksi asevelvollisia ei rokoteta A‑virusta vastaan?

Jos tavoit­teenamme olisi edis­tää A‑viruksen lev­iämistä Suomes­sa, tuskin pysty­isimme kek­simään mitään tehokkaam­paa kuin varuskun­nat. Eri puo­lil­la maa­ta ole­vat kaver­it ovat viikon samas­sa tuvas­sa ja muutenkin hyvin lähel­lä tosi­aan.  Viikon­lopuk­si he matkus­ta­vat kukin kotiseuduilleen han­kki­maan infek­tioi­ta. Viikol­la ne jae­taan komp­pan­ian muil­la miehille. Seu­raa­vana viikon­lop­puna näin han­kit­tua tar­tun­taa matkuste­taan levit­tämään eri puo­lille maa­ta – ja jos infek­tio­ta ei vielä ole han­kit­tu, han­kki­maan sitä taas tuvas­sa levitet­täväk­si. Jos varuskun­tia ei ole, A‑virus lev­iäisi huo­mat­tavasti hitaam­min ja huonom­min. Jat­ka lukemista “Mik­si asevelvol­lisia ei rokote­ta A‑virusta vastaan?”