Budjettiraami pakottaa typerään hyvitysmaksuun

Olisi kaikkien kannal­ta järkev­in­tä kor­va­ta hyvi­tys­mak­su verora­hoista annetul­la avus­tuk­sel­la, mut­ta tämä taitaa tör­mätä budjettiraamiin. 

On pitkään ollut käytän­tönä, että hal­li­tus­puolueet sito­vat omat käten­sä bud­jet­ti­raamil­la, joka aset­taa val­tion menoille ylära­jan. Osoit­taa epälu­ot­ta­mus­ta itseen­sä, jos joutuu sit­o­maan omaa toim­intaansa jol­lain abstrak­til­la rajal­la. Tässä tapauk­ses­sa ongel­mana on epälu­ot­ta­mus toisiin.

Bud­jet­ti­raamis­sa säädel­lään vain meno­ja, mikä tuot­taa monia loogisia epäko­htia. Se yllyt­tää kor­vaa­maan avus­tuk­sia verovähen­nyk­sil­lä, kos­ka avus­tus on meno, mut­ta verovähen­nys ei ole. Kun tästä tuli liian suosit­tua, verovähen­nyk­set alet­ti­in laskea bud­jet­ti­raamis­sa suurelta osin menoik­si, ei kuitenkaan johdon­mukaises­ti. Asun­to­min­is­teri ei saa rahaa raami­in­sa, vaik­ka asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeut­ta rajoitetaan.

Ongel­mana voi olla myös voit­toa tuot­tavien toim­into­jen tulem­i­nen mah­dot­tomak­si, kos­ka suurin osa val­tion­hallinnos­ta on brut­to­bud­je­toin­nis­sa. Menot näkyvät raamis­sa mut­ta tulot menevät val­tion poh­jat­tomaan kassaan.

Täl­laiseen silkkaan hölmöi­lyyn ollaan tör­määmässä kysymyk­sessä hyvi­tys­mak­sus­ta. Hyvi­tys­mak­su määrät­ti­in aikanaan C‑kaseteille kor­vauk­sek­si oikeud­es­ta tal­let­taa lail­lis­es­ti ostet­tua musi­ikkia omaan käyt­töön.  C‑kasettien myyn­ti on hiipunut ja nyt kor­vaus­ta haetaan mm. kän­nyköistä ja kameroiden muis­tiko­rteista. Asi­aa ajaa kult­tuuri­m­in­is­teri Paa­vo Arhin­mä­ki. Asia on hal­li­tuk­sen neu­vot­teluis­sa pöy­däl­lä. Itse ase­tus­lu­on­nos­ta en ole näh­nyt, joten olen lehti­ti­eto­jen varassa.

Hyvi­tys­mak­sus­ta on tul­lut pelkkä pis­tevero, jos­sa ei ole juuri mitään tekemistä musi­ikin kanssa.    Itse käytin aikanaan fir­mani tiedos­to­jen var­muusko­pi­oimiseen 500 gigatavun kovalevyjä, joi­hin olisin voin­ut tal­let­taa musi­ikkia yhden vuo­den ver­ran. Sit­tem­min olen siir­tynyt ter­an kovalevy­i­hin, joi­hin voisin tal­let­taa musi­ikkia kah­den vuo­den ver­ran. Jälkim­mäi­sis­sä on isom­pi hyvi­tys­mak­su. Ei kai kukaan usko kenenkään han­kki­van ter­an kovalevyä puolen ter­an sijas­ta saadak­seen niihin mah­tu­maan enem­män musi­ikkia! Jokainen ymmärtänee, että tilan­tarve aiheutuu jostain muus­ta.  Tietysti niil­lä pitäisi olla yhtä suuri hyvi­tys­mak­su, kos­ka pienem­päänkin mah­tuu musi­ikkia enem­män kuin kukaan pystyy kuun­tele­maan ennen kuin kovalevy hajoaa.

Ymmär­rän hyvin muusikko­jen huolen raho­jen katoamis­es­ta. Sik­si kan­natan sitä, että tämä aivan sat­tuman­varainen ja epäoikeu­den­mukainen mak­su muute­taan Nor­jan tapaan val­tion rahoista mak­set­tavak­si. Kyse on kymmen­estä miljoonas­ta eurosta eli ei paljon mistään.

Väitän, että hyvi­tys­mak­sun mak­sami­nen val­tion rahoista tulisi myös selvästi halvem­mak­si val­ti­olle. Hyvi­tys­mak­sul­ta nimit­täin vält­tyy, kun tilaa muis­ti­tikkun­sa ja ‑kort­tin­sa ulko­mais­es­ta net­tikau­pas­ta. Kos­ka net­tikaup­pa joka tapauk­ses­sa kar­sii alan kivi­jalka­myymälät, yhä suurem­pi osa tästä mate­ri­aal­ista tilataan mukavasti oma­l­ta tietokoneelta. Kun osta­jat pak­enevat ulko­maisi­in net­tikaup­poi­hin, menetetään pait­si ne hyvi­tys­mak­sut, myös muut vero­tu­lot – valitet­ta­van usein myös ALV, vaik­ka niin ei pitäisi tapahtua.

Nyky­isin on tul­lut tavak­si eri­lai­sis­sa sem­i­naareis­sa jakaa sem­i­naari­aineis­to muis­ti­tikul­la, kos­ka muis­ti­tikku suu­ri­na erinä ostet­tuna ei mak­sa juuri mitään. On aivan selvää, että jos main­os­tarkoituk­si­in käyte­tys­tä muis­ti­tikus­ta pitää mak­saa sen tukkuhin­taan näh­den moninker­tainen hyvi­tys­mak­su, käytän­tö lop­puu tai ei niitä muis­ti­tikku­ja ainakaan Suomes­ta hankita.

Hihas­ta vetämäl­lä väitän, että val­tio menet­tää hyvi­tys­mak­sun takia vero­tu­lo­ja enem­män kuin hyvi­tys­mak­su tuot­taa.  Olisi siis halvem­paa mak­saa hyvi­tys­mak­su val­tion bud­jetista. Niin ei kuitenkaan tule tapah­tu­maan, vaik­ka väit­teeni voitaisi­in todis­taa aukot­tomasti. Arhin­mäen pitäisi kaivaa tuo kymme­nen miljoon­aa omista kehyk­sistään. Sen sijaan hänen kehyk­siään ei syö, jos hänen ase­tuk­sen­sa aiheut­taa kah­denkymme­nen miljoo­nan vero­tu­lo­jen mene­tyk­sen valtiolle.

Bud­jet­ti­raa­mi ei saisi olla esteenä jär­jen käytölle.

Kat­so myös

Var­muusko­pi­oista teostomaksu

Kaset­ti­mak­su menköön C‑kasetin mukana

Kaset­ti­mak­su mak­set­ta­va verovaroista

89 vastausta artikkeliin “Budjettiraami pakottaa typerään hyvitysmaksuun”

  1. Paa­vo Arhin­mä­ki on ehkä hyvä urhei­lu­min­is­ter­inä, mut­ta kult­tuurin sar­al­la hänen ajat­telun­sa hor­jahtelee. Arhin­mä­ki on mm. toden­nut, että hän on nyky­isin siinä onnel­lises­sa ase­mas­sa, ettei tarvitse kir­jas­to­ja, vaan voi ostaa tarvit­se­mansa kirjat.

  2. Käytän­nön voi tulki­ta myös vero­tu­soikeu­den antamisel­la joillekin (oman vas­tu­ualueen) etu­jär­jestöille. Vaik­ka tal­len­nusä­lineisi­in kohd­stu­vat mak­sut halut­taisi­inkin pitää, järkeväm­pää olisi ottaa mak­sut suo­raan bud­jetin vero­tu­loi­hin, ja mak­saa erik­seen jokin sopi­vak­si kat­sot­tu määrä rahaa taiteil­i­joille. Nythän taiteil­i­joiden tulon­muo­dos­tus vai­htelee jär­jet­tömästi yhteiskun­nan muiden tren­di­en mukaan (digiku­vauk­sen yleistymi­nen, pil­vipalvelu­iden yleistymi­nen, kan­sain­vä­li­nen verkkokauppa).

  3. Koko aja­tus siitä, että hyvi­tys­mak­su olisi jotenkin saavutet­tu etu, jos­ta ei voi­da luop­ua, on hölmö. 🙁 Tek­i­jänoikeuslain­säädän­tö on yksi niistä alueista, jot­ka Suomes­sa vaa­ti­vat kovaa karsin­taa. Se on men­nyt täysin överiksi.

    Mik­si muuten val­it­sit päivän aiheek­si olemat­tomien taiteil­i­joiden saavute­tut aiheet­tomat edut, etkä pääkaupunkiseu­tu­laisille paljon tärkeäm­pää keskus­tatun­nelia? Kun keskus­tatun­neli raken­netaan, vaikut­taa se paljon muuhunkin kuin vain henkilöau­toli­iken­teeseen. Oleel­lista on saa­da lin­ja- ja kuor­ma-autoli­ikenne pois kaduil­ta. Se tehostaa oleel­lis­es­ti keskus­tan julk­ista liiken­net­tä, kos­ka koke­muk­ses­ta voi sanoa, että raitio­vaunu­jen pahin tukko ovat bussit.

    Siinä olet oike­as­sa, että keskus­tatun­nelin mak­su­o­suuk­sia kan­nat­taa miet­tiä. Kun tun­neli tehdään moot­tori­ti­eta­soise­na, lankea­vat pääväylän kus­tan­nuk­set val­ti­olle. Kaupungille jää vain ramp­pi­en teko eri­laisi­in parkki­hallei­hin, bus­si­asemille jne.

  4. Ase­tus­lu­on­nos ja sen taus­ta-aineis­to on saatu LVM:stä nor­maalil­la julk­isu­us­lain mukaisel­la tietopy­yn­nöl­lä, löy­tyy ainakin täältä: https://docs.google.com/#folders/0B6RfNTdDdOwBM2IyNGY5MmItZWQwOC00ZDFlLTgxMzAtZWMwYTQwNmM3NTM3

    Yksit­täisen kansalaisen näkökul­mas­ta­han bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­sa kyse olisi vain yhden veron kor­vaamis­es­ta toisel­la. Isoin ero olisi, että bud­jet­ti­ra­hoituk­seen kerät­täisi­in vero­ja tas­a­puolisem­min ja reilum­min kaikilta.

    Nyt meil­lä on hait­tavero, joka vas­taa suun­nilleen sitä, että meil­lä olisi korkeampi alv-kan­ta tietotekni­ikalle. Jos hait­tavero todel­la kohdis­tu­isi vaik­ka siihen, että minä kopi­oin kaver­il­leni osta­mani tuot­teen, se olisi minus­ta ihan reilua. Kos­ka täl­laista hait­taveroa ei käytän­nössä voi­da säätää, olisi fik­sumpaa, että kaik­ki ovat mukana mak­samas­sa veroa.

    Yhteiskun­nas­sa on aika paljon muitakin palvelui­ta ja asioi­ta, joi­ta en itse suo­raan käytä, mut­ta joi­ta silti mielel­läni rahoi­tan mak­samal­la vero­ja. Suurin osa suo­ma­lai­sista taitaa ajatel­la samoin. Sik­si hyvi­tys­mak­sun kri­itikoiden kan­nat­taa olla tarkkana siinä, kri­ti­soi­vatko he sitä, 1) että yleen­sä joutu­vat mak­samaan jostakin, jota eivät käytä, 2) sitä, että Suomes­sa tue­taan tek­i­jöi­den toimeen­tu­loa ja luo­van työn tekemistä, vai 3) sitä, että nyky­muo­toinen mak­su jakau­tuu epä­tarkoituk­sen­mukaises­ti, epäreilusti, haitallis­es­ti ja eri taval­la kuin mak­sua säädet­täessä oli tarkoitus.

  5. Hei haloo: ei mikään pako­ta val­tio­ta ampumaan tässä jalka­ansa. Nythän kohus­sa on kyse siitä, että hyvi­tys­mak­su­ja ollaan *laa­jen­ta­mas­sa* ja korot­ta­mas­sa. Aku­ut­ti ongel­ma ratkeaa jo sil­lä, että ei tehdä yhtään mitään. Hie­man pidem­mäl­lä aikavälil­lä voidaan sit­ten ilmoit­taa että hyvi­tys­mak­sua ale­taan vähitellen pois­taa kaikelta muul­ta pait­si C‑kaseteilta joil­la se on jos­sain mielessä perustel­tu ja jois­sa se ei aiheuta suur­ta vahinkoa.

  6. Ei kai kukaan usko kenenkään han­kki­van ter­an kovalevyä puolen ter­an sijas­ta saadak­seen niihin mah­tu­maan enem­män musi­ikkia! Jokainen ymmärtänee, että tilan­tarve aiheutuu jostain muusta.

    Arve­len että tuos­sa tapauk­ses­sa hyvi­tys­mak­su­logi­ikalla tuot­to pitäisi ohja­ta koti­maisen aikuisvi­ih­teen tukemiseen.

  7. Voisko joku nyt vielä selit­tää, että miks lail­lis­es­ta kopi­oin­nista omaan käyt­töön pitää mak­saa hyvi­tys­mak­sua kenellekään? Mikä on se mene­tys mitä siinä hyvitetään? Jos ostan CD:n ja siir­rän siitä musi­ikkia puhe­limeen tai MP3-soit­timeen, niin mähän oon mak­sanu sen tuot­teen hin­nan jo ostaes­sani CD:n. Ja mitä parem­mat mahol­lisu­udet mul on musan kuun­telu­un teknolo­gian ansios­ta, sitä enem­män niitä CD-levyjä ostan, sikäli kun oon lail­lis­es­ti toimi­va tyyp­pi. Ts. paran­tunu teknolo­gia lisää lainku­u­li­aisen tyypin musan kulu­tus­ta ja siten edis­tää musan myyn­tiä. Pitäiskö sit­tenkin men­nä niin päin, et levy-yhtiöt hyvit­tää teknolo­gian kehit­täjiä? Vai pitäiskö myön­tää, et hyvi­tys­mak­su ei oikeesti oo hyvi­tys lail­lis­es­ta kopi­oin­nista vaan jotain ihan muuta?

    1. Alun­perin hyvi­tys­mak­su tuli siitä, että nauhoi­tat C‑kasetille radios­sa soitet­tua musi­ikkia tai lainaat kaverin levyn ja nauhoi­tat sen.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Alun­perin hyvi­tys­mak­su tuli siitä, että nauhoi­tat C‑kasetille radios­sa soitet­tua musi­ikkia tai lainaat kaverin levyn ja nauhoi­tat sen.

    Jotain tol­las­ta muis­telinkin. Kukaan tuskin nykyään kopi­oi radios­ta mitään, joten siltä osin peruste on van­hen­tunu. Netistä imut­ta­mi­nen taas lie­nee laiton­ta, joten se ei kuu­lu hyvi­tys­mak­sun alaan. Onko kaverin CD-levyltä kopi­oin­ti nykyään lail­lista vai laiton­ta? Jos lail­lista, niin se osalta peruste edelleen pätisi. Tosin kyseessä olis niin mität­tömän mar­gin­aa­li­nen osa kaikesta kovalevy­ille tapah­tu­vas­ta kopi­oin­nista, ettei ehdote­tun kaltaista hyvi­tys­mak­sua mitenkään voi­da sil­lä perustel­la. Edelleen siis kysymys jää voimaan: 

    Mitä on se lailli­nen kopi­oin­ti, joka aiheut­taa levy-yhtiöille/artis­teille mene­tyk­siä ja jota hyvi­tys­mak­sul­la täl­lä het­kel­lä hyvitetään?

  9. Noin yleisem­min ottaen, verora­hoi­tus joidenkin haitallis­es­ti ja huonos­ti kohdis­tu­vien mak­su­jen sijaan on oikein. Sik­si että parem­pi maail­ma on oikein.

    Help­po esimerk­ki, lääk­keet. Lääkeke­hi­tys pitää rahoit­taa jotenkin. Jos se tehdään paten­teil­la niin kuin nyt niin se vääristää kan­nus­timet ja rajoit­taa lääkkei­den käyt­töä. Verora­hoituk­ses­sa on omat ongel­mansa mut­ta ne ovat pienempiä.

    Näinkään ei voi tehdä kos­ka val­lal­la on idioot­tioikeis­to­lainen näke­mys että markki­nat hoitaa ihan kaiken parem­min kuin val­tio. Kun pitäisi olla päivän­selvää empi­irisen todis­tu­saineis­ton perus­teela että se hoituuko joku parem­min markki­noil­la vai julkise­na palvelu­na on tapausko­htaista ja siten päätet­tävä. Nämä idiootit alkaa käy­dä pikkuhil­jaa käy­dä yhtä kalli­ik­si kuin vasem­mis­to­vasti­neen­sa jot­ka halu­si­vat sosial­isoi­da kaiken.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Alun­perin hyvi­tys­mak­su tuli siitä, että nauhoi­tat C‑kasetille radios­sa soitet­tua musi­ikkia tai lainaat kaverin levyn ja nauhoi­tat sen.

    Jep ja nyt aika on ajanut sen ohi. Ain­oa fik­su liike on lopet­taa koko maksu.

  11. Mak­sun tuot­to on nyt 6,5 miljoon­aa euroa vuodessa. Jostain syys­tä jär­jestöt ovat lob­bauk­sel­la saa­neet läpi ajatuk­sen, että “oikea” taso olisi 15 miljoon­aa, johon se halu­taan nos­taa mak­supo­h­jaa laajentamalla.

    Tämä on ihan pöhköä. Sisäl­lön kulu­tus­ta­vat ovat muut­tuneet, kotiko­pi­oin­tia ei yksinker­tais­es­ti tehdä niin paljon kuin ennen. Mak­sun pitäisi olla hyvi­tys­tä vahin­gos­ta, mitä se ei nyt ole. 

    Nor­jas­sa mak­su hoide­taan verovaroista, yhteen­sä 4,9 miljoon­aa euroa. Ruotsin hyvi­tys­mak­su­tu­lo 9,8 miljoon­aa euroa (asukkai­ta kaksinker­tais­es­ti Suomeen verrattuna).

    Mil­lä ihmeen perus­teel­la Suomes­sa pitäisi mak­saa 15 miljoon­aa? Vain sik­si, että suo­ma­lainen mak­saa kaikesta muus­takin enem­män kuin kuin muut?

    Kult­tuurin tukem­i­nen on ihan OK, mut­ta se täy­tyy tehdä oikeu­den­mukaises­ti ja avoimesti. Täl­lainen lob­baus ei täytä kumpaakaan tunnusmerkistöä.

  12. Alun­perin hyvi­tys­mak­su tuli siitä, että nauhoi­tat C‑kasetille radios­sa soitet­tua musi­ikkia tai lainaat kaverin levyn ja nauhoi­tat sen.

    Ei kai sen viralli­nen peruste ole muut­tunut mihinkään. Nyky­maail­mas­sa se kor­vaa sitä, jos kopi­oin kaverin CD:n ämpäreik­si oma­lle koneel­leni. DVD:n kopi­oimi­nen kun on vähän sil­lä rajal­la, siinähän on se vah­va kryptaus. (Juu, ei tarvitse olla teknolo­gias­ta ymmärtämätön igno­rant­ti ollak­seen kult­tuuri­m­in­is­teri, mut­ta siitä ilmeis­es­ti voi olla apua hommassa.)

    Viihde­te­ol­lisu­u­den myyn­nin isot mene­tyk­set tule­vat kahdes­ta asi­as­ta. Ensim­mäi­nen on väärä lasku­ta­pa, jos­sa olete­taan että lail­lisen kopi­oin­nin vai­h­toe­hto olisi mak­saa nykyi­nen hin­ta sisäl­löstä. Toinen on se ihan todel­li­nen myyn­nin mene­tys, joka tulee lait­tomas­ta tiedos­to­jen jakamisesta.

    Mut­ta kun laiton on laiton­ta, niin joko siitä pitäisi tehdä lail­lista tai sit­ten siitä ei voi­da laskut­taa. Lail­lis­t­a­mi­nen olisi sekin juridis­es­ti vaikeaa viimeistään kan­sain­välis­ten sopimusten vuok­si, ja on siinä vähän filosofis­lu­on­teisi­akin ongelmia. Esimerkik­si se, että nyky­maail­mas­sa imma­te­ri­aalioikeudet pitäisi jokaisen ymmärtää.

    Min­ul­la on dig­i­taalise­na tal­len­teena paljonkin teoskyn­nyk­sen ylit­tävää audio­vi­suaal­ista materiaalia:

    - muu­ta­ma sata CD-levyl­listä itse ostamil­tani levy­iltä matkakäyt­töön siir­ret­tyä musiikkia,

    - itse otet­tu­ja val­oku­via (tek­i­jänoikeudet minulla),

    - itse kuvat­tu­ja tai ani­moitu­ja kuvatal­len­tei­ta (tek­i­jänoikeudet min­ul­la tai esimerkik­si jol­lain työnantajallani),

    - itse nauhoitet­tua musi­ikkia (yksi­tyiskäyt­töön, sävellysten tek­i­jänoikeudet hra P. Domain­in, taitelijoil­ta lupa)

    Ihan en kek­si, mik­si min­un pitäisi noista mak­saa kenellekään enää mitään. Ainakin oma­l­la kohdal­lani mak­sun peruste on ihan pusikos­sa, vaik­ka pidänkin itseäni kult­tuurimyön­teisenä henkilönä.

    - — -

    Ehdotankin vai­h­toe­hdok­si vas­taa­van rahoituk­sen siirtämistä ener­gia­juomien vero­tuk­seen. Perusteet:

    - osuu tietokonei­ta parem­min samaan kohderyhmään,

    - ei aiheuta merkit­tävää siir­tymää ulko­mais­ten kaup­po­jen asi­akkaik­si ja

    - jos vähen­tää ener­gia­juomien käyt­töä, sekin on hyvä juttu.

  13. Viherinssi:

    Toinen on se ihan todel­li­nen myyn­nin mene­tys, joka tulee lait­tomas­ta tiedos­to­jen jakamisesta

    Onks muuten ole­mas­sa jotain pätevää puoluee­ton­ta arvio­ta siitä, mikä se todel­li­nen lait­tomas­ta kopi­oin­nista aiheutu­va mene­tys suun­nilleen on? Jotain sel­l­as­ta arvio­ta, jos­sa ver­rat­tais vaik­ka kasetti&vinyyliajan myyn­tiä nykyiseen kokon­ais­myyn­ti­in, mukaan lukien Spo­ti­fyt, iTune­sit ym.? Sel­l­aset laskel­mat, jois­sa jokainen yksit­täi­nen biisin­lataus arvioidaan jonkin suu­ruseks lisämene­tyk­seks musan­tek­i­jöille voi jät­tää omaan arvoonsa.

  14. Hyödyl­listä taus­ta­ti­etoa kyl­lä, kiitos näistä.

    Silti pidän melko epäi­lyt­tävänä että tässä nyt maini­tun­lainen prag­maat­tisu­us ynnä hinku lisätä val­tion tukea luoville aloille tun­tu­vat menevän voimas­saol­e­van lain (sekä sivu­men­nen EU-direk­ti­ivien) yli. Lain perus­teet hyvi­tys­mak­sulle kun eivät rehellis­es­ti tarkastel­tuna triv­i­aal­isti kel­paa kaavail­lun­laiseen mak­sunos­toon (eivät­pä toki olisi näil­lä kri­teereil­lä kel­van­neet viimek­sikään, eikä se menoa hai­tan­nut). Eikä tätä edes juuri piilotel­la, Arhin­mä­ki on eksplisi­it­tis­es­tikin keräämässä vain tiet­tyä hihas­ta revit­tyä könt­tä­sum­maa eikä mitään “hyvi­tys­tä” mistään.

    Hal­li­tuk­selta ja sen min­is­tereiltä toivoisi vähempää mielivaltaa.

  15. Jos­sain oli juuri väite, että yhdestä eurosta kuluu jär­jestelmän pyörit­tämiseen 51 ¢. Vaik­ka luku taisikin tul­la joltain teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den edus­ta­jal­ta, niin syn­tyy kyl­lä hel­posti vaikutel­ma, ettei etu­jär­jestö­jen edus­ta­jil­la ole pelkästään taiteil­i­joiden etu mielessä…

  16. Tek­i­jäl­lä on yksi­noikeus valmis­taa teok­ses­ta kap­pale. Tek­i­jän yksi­noikeut­ta on rajoitet­tu siten, että yksi­tyi­nen kap­paleen valmis­t­a­mi­nen on sal­lit­tua. Lasken­nal­lis­es­ti tek­i­jä menet­tää aina jotain, kun yksi­tyi­nen kap­pale valmis­te­taan. Tätä mene­tys­tä kom­pen­soidaan hyvitysmaksulla.

    Olen leikitel­lyt ajatuk­sel­la, että mitä jos luovu­taan kokon­aan yksi­tyisen kopi­oin­nin rajoituk­ses­ta musi­ik­ki- ja eloku­va­teok­sien osalta. Teosla­jiko­htainen rajoit­ta­mi­nen on mah­dol­lista, sil­lä esimerkik­si tietoko­neo­hjel­maa ei yksi­tyisen kopi­oin­nin sal­lit­tavu­us koske. Yksi­tyis­es­tä kopi­oin­nista luovut­taes­sa tek­i­jät eivät enää menetä lasken­nal­lisia tulo­ja, joten hyvi­tys­mak­sukaan ei ole enää tarpeen.

    Reaali­vaiku­tuk­set oli­si­vat seu­raa­vat: Radios­ta ja cd-levyltä kopi­oimi­nen ei olisi enää sal­lit­tua ilman tek­i­jän lupaa. Molem­mat ovat uskoak­seni auringonlaskun alaa ja vähen­tymässä. Kopi­on tekem­i­nen cd:ltä ripat­ul­ta mp3-tiedos­tol­ta ei nykyäänkään ole sal­lit­tua, sil­lä tek­i­jänoikeuslain 11.5 § tiukasti tulkit­tuna kieltää sen. Kos­ka yksi­ty­isiä kopi­oi­ta halut­taisi­in kuitenkin jonkin ver­ran tehdä, CD-levy­jen mukana saatet­taisi­in alkaa myy­dä lisensse­jä musi­ikin siirtämis­es­tä mp3-soit­timi­in. Markki­nat määrit­täi­sivät täl­laisen kopi­onnin hinnan. 

    Jois­sain musi­ikkiverkkokaupois­sa annetaan jo nyt lisenssi kopi­oi­da musi­ikkia esimerkik­si viiteen lait­teeseen. Näin ainakin iTunesin suomenkieliset käyt­töe­hdot totea­vat. Yksi­tyisen kopi­oin­nin lopet­ta­mi­nen ei siten vaikut­taisi olen­nais­es­ti verkko­musi­ikkikaupoista han­kit­tu­jen kap­palei­den siirtämiseen lait­tei­den välil­lä, kos­ka lupa kopi­oimiseen sisäl­tyy osto­hin­taan. Verkko­musi­ikkikau­palle on muutenkin edullisem­paa myy­dä kulut­ta­jalle kapei­ta tek­i­jänoikeu­den osit­tais­lu­ovu­tuk­sia (lisensse­jä valmis­taa tiet­ty määrä kap­palei­ta), kuin sähköistä palvelua musi­ikki­in pääsemisek­si; tek­i­jänoikeu­den luovu­tus on kokon­aan arvon­lisäverova­paa­ta, palvelus­sa verokan­ta on 23% (arvon­lisävero­lain 45 §).

    Eloku­va­teosten yksi­ty­istä kopi­oin­tia tapah­tuu käsit­tääk­seni läh­es pelkästään digi­bok­seil­la tele­vi­si­olähetyk­sistä. DVD-levyn tai Blu-ray-levyn kopi­oimi­nen edes yksi­tyiseen käyt­töön ei ole sal­lit­tua. Tele­vi­sio-ohjelmien nauhoit­tamiseen tarvit­taisi­in sil­loin erik­seen lupa. Toden­näköis­es­ti mak­sutele­vi­sioiden yhtey­dessä lupaa tar­jot­taisi­in lisä­palvelu­na. Main­os­ra­hoit­teisi­in ja Ylen lähetyk­si­in lupa pitäisi han­kkia joko koti­talousko­htais­es­ti, tai tele­vi­sioy­htiö neu­vot­telisi ja mak­saisi kaikille koti­talouk­sille luvan. Jos lupaa ei han­ki­ta, yksi­tyi­nen kopi­oin­ti ei olisi sal­lit­tua – mah­dol­lis­es­ti ns. kopi­oin­nin kieltävät flag­it yleisty­i­sivät tv-lähetyk­sis­sä. Muuten valvon­ta olisi läh­es mahdotonta.

    Yksi­tyisen kopi­omisen ala on nykyään todel­la kapea, kuten Pet­teri Järvi­nenkin on toden­nut. Jos luopuisimme siitäkin vähästä mitä on vielä jäl­jel­lä (musi­ikin ja eloku­va­teosten osalta), tek­i­jälle ei enää koi­tu­isi niitä mene­tyk­siä, joi­ta koituu kun yksi­tyi­nen kopi­oin­ti on sal­lit­tua. Yksi­tyiselle kopi­oimiselle avau­tu­isi uudet markki­nat ja tek­i­jän kom­pen­saa­tio määräy­ty­isi markki­nae­htois­es­ti. Epäoikeu­den­mukaisek­si koet­tua pis­tevero­maista hyvi­tys­mak­sua ei enää tarvit­sisi periä.

    Mah­dol­lis­es­ti 15 miljoo­nan tuloi­hin ei näin päästäisi, mut­ta se olisi markki­na­t­alouden realiteetti.

  17. Odotinkin Osmon sanovan taas jotain tästä jälleen ajanko­htais­es­ta asi­as­ta. Muka­va kuun­nel­la järkipuhet­ta, etenkin eduskun­nas­sa istu­val­ta ihmiseltä.

    Tämäkin keskustelu menee var­maan taas tutulle radalleen, kun­han paikalle saa­puu ensim­mäi­nen hyvi­tys­mak­su­jen puo­lus­teli­ja, joten muis­tu­tan vain muu­ta­mas­ta hel­posti ver­i­fioitavas­ta tosiasiasta.

    1. Hyvi­tys­mak­su­ja cd- ja dvd-levy­istä mak­sa­vat vain sel­l­aiset ihmiset, jot­ka käyt­tävät niitä hyvin vähän. Mak­sun kiertämisen tavat ovat aivan yleistä tietoa, tietokone­har­ras­ta­jat ovat jo vuosien ajan tilan­neet kaik­ki levyn­sä ulko­mail­ta. Googlatkaa “kimp­pati­laus nier­le”, niin löy­dätte kym­meniä keskustelu­ja eri foo­rumeil­ta, joiden käyt­täjät organ­isoi­vat tuhan­sien levy­jen yhteis­ti­lauk­sia. Edel­lä mainit­tu net­tikaup­pa on muuten “jostain syys­tä” kään­tänyt net­ti­sivun­sa maail­mankielelle nimeltä suomi.

    2. Eri­tyis­es­ti tyhjän dvd-levyn hin­nas­sa hyvi­tys­mak­sun osu­us on aivan pos­ke­ton. Äsken mainit­tu verkkokaup­pa myy sadan dvd-levyn paket­tia alta kol­menkympin, siis 0,30e per levy. Pelkkä hyvi­tys­mak­su Suomes­sa yhtä dvd-levyä kohti on 0,60e. Ihan muka­va kil­pailue­tu ulko­maisille kaupoille.

    3. 160 Gigatavun kovalevyl­lä varuste­tun Ipod Clas­sic ‑soit­ti­men hin­ta on Suomes­sa 220 euroa ja Yhdys­val­lois­sa 250 dol­lar­ia. Jos halu­aa Applen soit­ti­men, jos­sa on yli 16 gigatavua mas­samuis­tia, tämä malli on kaikkein edullisin vai­h­toe­hto. Val­u­ut­takurssien muun­tamisen jäl­keen ero­tuk­sek­si tulee 35 euroa, jos­ta parikymp­piä on hyvitysmaksua.

    Nyky­muo­toinen hyvi­tys­mak­su on jälleen ker­ran yksi sel­l­ainen jär­jeste­ly, joka saa ainakin min­ut usko­maan, että ison osan päät­täjistämme täy­tyy olla aivan umpilu­upäisiä. Sum­math­an ovat sinän­sä melko pieniä, joten en ymmär­rä mik­si eduskun­ta myy arvo­val­taansa esimerkik­si nuorten silmis­sä näin hal­val­la. Pieni mut­ta epäoikeu­den­mukainen mak­su ärsyt­tää ihmisiä enem­män kuin suuri mut­ta oikeu­den­mukainen, vai mil­loin viimek­si on edes Piraat­tipuolueesta valitel­tu kirjastoapurahoista?

    Har­mit­taa vain niiden hölmö­jen puoles­ta, jot­ka täl­laista mak­sua ihan turhaan maksavat.

  18. Henkilöko­htai­sista kulu­tus­tot­tumuk­sis­tani muuten vielä sen ver­ran, että ostin siis juuri äsket­täin tuol­laisen edel­lä mainit­se­mani Ipod Clas­sic ‑soit­ti­men, ja tun­nen sik­si niiden tämän­hetkisen hit­nata­son. Jos olisin ostanut lait­teen Suomes­ta, olisi val­tion kas­saan kilah­tanut alvia yli 40 euroa, mut­ta ostin­pa kuitenkin suku­laisen avul­la Yhdys­val­loista vält­tääk­seni 20 euron hyvitysmaksun.

    En ollut tul­lut ajatelleek­si asi­aa, mut­ta pidän hyvin mah­dol­lise­na esit­tämääsi hypo­teesia, että val­tio menet­tää alvis­sa sen minkä hyvi­tys­mak­su­is­sa saa. Nyt kun mietin, niin tun­tu­ipa oikeas­t­aan hyvältä rankaista val­tio­ta vähäsen noin älyt­tömän sys­teemin pystyttämisestä.

  19. Heik­ki Kor­pela: Sik­si hyvi­tys­mak­sun kri­itikoiden kan­nat­taa olla tarkkana siinä, kri­ti­soi­vatko he sitä, 1) että yleen­sä joutu­vat mak­samaan jostakin, jota eivät käytä, 2) sitä, että Suomes­sa tue­taan tek­i­jöi­den toimeen­tu­loa ja luo­van työn tekemistä, vai 3) sitä, että nyky­muo­toinen mak­su jakau­tuu epä­tarkoituk­sen­mukaises­ti, epäreilusti, haitallis­es­ti ja eri taval­la kuin mak­sua säädet­täessä oli tarkoitus.

    Se nyt on ihan sama mitä tek­i­jänoikeu­den epäko­htaa kri­ti­soidaan, ellei kri­ti­soi­da sitä, että rahaa viedään verolu­on­toisil­la mak­suil­la liian vähän ja että kansalaisil­la on liikaa oikeuk­sia ja että tek­i­jänoikeu­den suo­ja yleen­säkin joskus lop­puu. Kaik­ki muu teilataan.
    Min­ul­la ei ole enää mitään kun­nioi­tus­ta näitä TO-teol­lisu­u­den apolo­geetikko­ja kohtaan.

    Kaikkia luet­telemi­asi kohtia puo­lus­tel­laan teol­lisu­u­den ja tek­i­jöi­den puolelta. Ykkösko­hdas­ta san­o­taan, että käyt­tävät kuitenkin ja että kun se on niin pieni mak­su ja niin tarpeelli­nen tek­i­jöille, niin sil­lä ei muka ole mitään väliä, ja sitä pait­si sil­lä mah­dol­lis­te­taan oikeus yksi­tyiseen kopi­oin­ti­in. (Häh? Mitkä ihmisoikeudet? Tek­i­jänoikeudet aja­vat kaiken ylitse aina ja ikuisesti.)
    Kakkosko­hdas­ta san­o­taan, että kaikkien taiteil­i­joiden ja esi­in­tyjien pitää voi­da niin halutes­saan ansai­ta taiteel­laan elan­ton­sa riip­pumat­ta siitä, onko tuotan­nol­la mitään menekkiä tai mielekkyyttä.
    Kol­mosko­hdas­ta san­o­taan, että tietenkin mak­su kohdis­tuu ns. epäreilusti, kos­ka se kohdis­tuu valitet­ta­van pie­neen osaan tuot­tei­ta ja on liian alhainen vas­tatak­seen hyvi­tyk­sen tarkoi­tus­ta. Hyvi­tys­tähän kerätään tuek­si, jota kohden­netaan tarkoituk­sel­la erik­seen valit­tuun toim­intaan ja se tarkoi­tus on tietois­es­ti muutet­tu alku­peräis­es­tä vas­taa­maan parem­min tätä muut­tunut­ta tarvet­ta. Tek­i­jät tarvit­se­vat tukea elan­toaan varten, joten mak­su on jostain revit­tävä, ja kaikki­han tietävät, että jokainen kopio tai soit­tok­er­ta vas­taa aina yhtä myyn­tiä (ilman vero­ja ja kulu­ja) vaikkei kopi­oi­ta tehtäisikään (vaik­ka kaikki­han niitä tekevät tal­len­nusvä­li­neet täy­teen), joten mak­su on hyvin kohdis­tet­tu, vaikkakin tosi­aan riit­tämät­tömän pieni ja sup­peasti kohdistettu.

  20. Ei kai sen viralli­nen peruste ole muut­tunut mihinkään. Nyky­maail­mas­sa se kor­vaa sitä, jos kopi­oin kaverin CD:n ämpäreik­si oma­lle koneelleni.

    Onhan se. Mak­su hyvit­ti nimeno­maan ostoa kor­vaavaa kopi­oin­tia eli kaver­il­ta äänit­tämistä. Nykyään tämä “äänit­tämi­nen” tapah­tuu ver­taisverkon kaut­ta ja on laitonta.

    Oman CD:n kopi­oin­ti ei tuo­ta kor­vaavaa kopi­oin­tia ole kuin Koti­laisen mielestä. Hänkin taitaa olla tuo­ta mieltä vain viran puoles­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa ehdotan ratkaisuk­si laitoshoitoa.

  21. Lain­laati­ja voi halutes­saan myös kieltää tek­i­jöi­den omaisu­u­den pakkososial­isoin­nin, niin että kiel­letään myös yksi­tyiskäyt­töön tapah­tu­va kopi­oin­ti. Mikä on itkun aihe silloin?

  22. Soin­in­vaara: “Itse ase­tus­lu­on­nos­ta en ole näh­nyt, joten olen lehti­ti­eto­jen varassa.”

    Julk­isu­us­lain mukaan vira­nomaisen asi­akir­jat ovat julk­isia, siis myös hyvi­tys­mak­suase­tuk­seen liit­tyvä valmis­telu. Käyn­nis­sä ole­vat han­kkeet kir­jataan yleen­sä tänne — http://www.hare.vn.fi/

    Hyvi­tys­mak­suase­tusjut­tu ilmestyi rek­isteri­in vas­ta per­jan­taina 2.12.2011 ja asi­akir­jat löy­tyvät nyt täältä — http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?tVNo=1&h_iId=18077

    Soin­in­vaaran, kuten mei­dän kaikkien olisi pitänyt pystyä tutus­tu­maan asi­akir­joi­hin ja seu­raa­maan asi­aa jo han­kkeen alkume­treiltä. Nyt näin ei ollut.

    1. Selvyy­den vuok­si: Toki tuo ase­tus­lu­on­nos on eduskun­taryh­mämme käytet­tävis­sä ja siitä on puhut­tu ryh­mäkok­ouk­ses­sa. Kun sanoin, etten ole sitä lukenut, tarkoitin vain, etten ole sitä lukenut, kos­ka eduskun­nas­sa tämä ei ole suo­raan vas­tu­ul­lani toisin kuin val­tion bud­jet­ti, jon­ka kanssa on riit­tänyt puuhastelua.

  23. Vihreät 1, muut 0. Hyvä Oode”! Mikä muu puolue ajaa tule­vaisu­u­den asi­aa samal­la tavoin? Ei mikään, ajatelkaa vaik­ka Perus suo­ma­laisia, ei Hakkaraiset sun muut ymmärtäisi näistä yhtään­mitään, ja vaikka­pa Hal­la-Aho, hän on liian kiireinen haukkues­saan mus­tai­hoisia. Kan­nat­taa oikeasti lukea hänen tek­ste­jään, jot­ta ei käy niinkuin Hit ler­ille, joka ker­toi kaiken ennennn kuinn ryhtyi Itä­val­lan val­ta kun­nan kans lerik­si. Ensim­mäi­nen val­takun­nan­so­ta olisi voitu vält­tää! Toivon, että suo­ma­laiset eivät ole niin hul­lu­ja!!!!!! NIIN SE VAAN ON!

  24. Noin vähän tuot­tavas­sa verossa lienevät jo pelkät per­in­täku­lut suurem­mat kuin sen tuot­to. Antakaa sille Arhin­mäelle tuon ver­ran ylimääräistä kor­vamerkit­tyä rahaa, niin ase­tuk­sen voi lait­taa suo­raan roskako­ri­in, ja säästyy veron­mak­sajien rahaa.

  25. Sami Kuu­pas:
    Lain­laati­ja voi halutes­saan myös kieltää tek­i­jöi­den omaisu­u­den pakkososial­isoin­nin, niin että kiel­letään myös yksi­tyiskäyt­töön tapah­tu­va kopi­oin­ti. Mikä on itkun aihe silloin?

    Demokra­tia ja ihmisoikeudet.

  26. Osmo. Se kai on selvää, että yri­tyk­siltä mak­sua ei voi per­iä. Miten käytän­nössä asia hoituisi? 

    Kun menen paikalliseen elek­tron­i­ikkali­ik­keeseen ja han­kin yri­tyk­sen luot­toko­r­tilla puh­taasti yri­tyskäyt­töön (ei henkilöko­htaiseen) vaikka­pa äly­puhe­li­men, niin onko kas­sal­la kahdet hinnat?

    Palau­tus ei liene ratkaisu, kos­ka sil­loin on jo peritty. 

    Jos hom­ma kuitenkin ajateltaisi­in hoitaa palau­tuk­sen kaut­ta, niin jonkun tulee mak­saa palau­tusten hakemis­es­ta yri­tyk­selle aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Kuka nuo kor­vaa? Varataanko bud­jet­ti­in rahat 🙂

    1. Osmo. Se kai on selvää, että yri­tyk­siltä mak­sua ei voi per­iä. Miten käytän­nössä asia hoituisi?

      Kyl­lä voi. Jos menet yri­tyk­sen luot­toko­r­tilla osta­maan tyhjiä CD-levyjä, on niis­sä hyvi­tys­mak­su mukana. Voit peri­aat­teessa anaoa sen pois, mut­ta se on tehty niin han­kalak­si, ettei juuri kukaan ano.

  27. Onko­han tuo lain mukaista? Mikä laki tuon mah­dol­lis­taa. Kyse ei ole verosta. 

    Direk­ti­ivi toteaa, että yri­tyk­siltä ei voi per­iä. Palau­tus­malli on jo perimistä.

  28. Lain­laati­ja voi halutes­saan myös kieltää tek­i­jöi­den omaisu­u­den pakkososial­isoin­nin, niin että kiel­letään myös yksi­tyiskäyt­töön tapah­tu­va kopi­oin­ti. Mikä on itkun aihe silloin?

    Min­ul­la tulee mieleen kolme mah­dol­lista aihetta:

    1. Oman CD:n kopi­oimi­nen MP3:ksi tulee kiel­letyk­si, samoin var­muusko­pi­oiden otta­mi­nen tiedostoista.

    2. Kohdan 1 rikkomista on mah­do­ton­ta valvoa rikko­mat­ta paljon suurem­pia periaatteita.

    3. Hyvi­tys­mak­sua naut­tivil­ta jär­jestöiltä lop­pu­vat rahat.

    Yksi­tyisen kopi­oin­nin kieltämi­nen olisi toden­näköis­es­ti ihan hyvä ja fik­su ratkaisu, jos kohdan 1 ongel­mat saadaan väl­tet­tyä. Mut­ta sit­ten pitäisi vielä kek­siä ratkaisu siihen, mis­tä katoa­va kult­tuuri­ra­ha saadaan. 

    Tai sit­ten tehdä par­la­men­taari­nen päätös siitä, että kyseinen kult­tuuri on turhaa.

    Kaikki­aan tuo omaan käyt­töön kopi­oin­nin sal­li­va pykälä alkaa olla aikansa elänyt. Se toi­mi joskus jois­sain olois­sa, se ei oikein toi­mi enää nykymaailmassa.

    1. Jos CD:n kopi­oimi­nen oma­lle mp3-soit­timelle tulisi kiel­letyk­si, jotkin levy­fir­mat voisi­vat kuitenkin myy­dä levyn­sä niin, että niitä saa ostamisen lisäk­si myös kuun­nel­la asi­akkaan käyt­tämil­lä lait­teil­la. Jos muut kieltäi­sivät sen, arvatkaa kum­mat menestyisivät?

  29. Har­ri Ris­timä­ki:
    Onko­han tuo lain mukaista? Mikä laki tuon mahdollistaa… 

    Eihän Suomen vero­tus­lain­säädän­tö muutenkaan ole läh­eskään kaik­il­ta osin lail­lista. Tuomioi­ta Suomelle on tul­lut lähin­nä lait­tomas­ta autoveros­ta. 😀 Mut­ta ei se silti näytä haittaavan.

    Suurem­pi ongel­ma, kuin vero­tuk­sen lait­to­muus, on sen vaiku­tuk­set talouteen. Meil­lä on vielä joitakin vas­sar­i­jääriä, jot­ka eivät ole ymmärtäneet EU:n vapaan työvoiman, tavaran ja pääo­man liikku­vu­u­den merk­i­tys­tä verokilpailulle.

    Antaa palaa vain, mut­ta käytän­nössähän tuo siirtää puhe­linkau­pan verkkoon. 🙂 Käyt tilaa­mas­sa puhe­li­men kivi­jal­ka­li­ik­keestä, mut­ta se toimite­taan pos­titse verot­ta Viros­ta tai kat­so­taan, miten Ahve­nan­maa reagoi tähän.

  30. Jos hyvi­tys­mak­sus­ta ei päästä eroon, niin ainakin voitaisi pois­taa DRM-kopi­on­estoa käyt­tävät tahot mak­sun piiristä. Hehän eivät tarvitse hyvi­tys­tä kopi­oin­nista omaan käyt­töön, kos­ka ovat sen estäneet. Ilman DRM:ää tuot­teen­sa toimit­ta­vat toim­i­jat saisi­vat sit­ten suurem­man osan hyvityksistä.

    kiravuo

  31. Sami Kuu­pas: Lain­laati­ja voi halutes­saan myös kieltää tek­i­jöi­den omaisu­u­den pakkososial­isoin­nin, niin että kiel­letään myös yksi­tyiskäyt­töön tapah­tu­va kopi­oin­ti. Mikä on itkun aihe silloin?

    Ymmärtääk­seni EU direk­ti­ivi nimeno­mais­es­ti kieltää kaiken kopi­oin­nin. Direk­ti­ivis­sä on kuitenkin poikkeus. 

    Kukin maa voi erik­seen kopi­oin­nin sal­lia. Mikäli kopi­oin­ti sal­li­taan, niin oikeu­den halti­jan tulee saa­da “sopi­va hyvi­tys”. Jos poikkeusta ei olisi säädet­ty, niin kopi­oin­ti olisi siis kielletty.

    Hyvi­tys­mak­su on tämä “sopi­va hyvi­tys”. Nyt sen määrästä ja per­im­is­tavas­ta keskustel­laan. “sopi­va hyvi­tys” tulee olla yht­enäi­nen EU tasolla.

  32. Medi­a­te­ol­lisu­u­den pitäisi lanseer­a­ta net­ti­in hyvin toimi­va ainee­ton verkkokaup­pa, jos­ta saisin ostaa ja lada­ta tor­rent-tekni­ikalla avi-muo­toise­na eloku­vat ja mp3-muo­toise­na musi­ikin. Nyt lait­toman pirate bayn käyt­tämi­nen on kaikkein vai­vat­tomin tapa han­kkia lef­fo­ja. En minä ainakana halua fyy­sisiä naar­muun­tu­via dvd-levyjä enää koti­i­ni pyörimään enkä mene vesisateessa Maku­u­ni­in. Turha valit­taa piratismista kun ei tar­joa vas­taa­van tasoista lail­lista palvelua.

  33. Sami Kuu­pas: Lain­laati­ja voi halutes­saan myös kieltää tek­i­jöi­den omaisu­u­den pakkososial­isoin­nin, niin että kiel­letään myös yksi­tyiskäyt­töön tapah­tu­va kopi­oin­ti. Mikä on itkun aihe silloin

    Itkun aihe olis se, että sel­l­ases­ta kiel­losta olis hait­taa suun­nilleen kaikille ihmisille. Kiel­toa ei haluis nou­dat­taa kulut­ta­jat eikä tuot­ta­jat, kuten tos­ta Osmon edel­lis­es­tä kom­men­tista jo ilmeni.

  34. Hyvi­tys­mak­sun per­in­tä- ja hallintoku­lut ovat noin 10 %, siis 6,5 miljoonas­ta noin 650 000 euroa.

    Jos mak­su tosi­aan laa­je­nee pc-koneisi­in ja äly­puhe­limi­in, kulut nou­se­vat tun­tu­vasti, kos­ka joudu­taan luo­maan ihan uudet pros­es­sit ja valvonta.

    Hyvi­tys­mak­sut­to­mia levyjä saa ostaa yri­tyskäyt­töön kun­han anoo luvan etukä­teen. Myyn­tioikeus on vain määrä­ty­il­lä kaupoil­la. On vaikea kuvitel­la, että sama toteu­tu­isi pc/puhelimissa. Niis­sä täy­tyy luo­da jär­jestelmä, jos­sa yri­tys hakee mak­sua takaisin jälkikäteen. 

    Arvatkaa, viit­sivätkö yri­tyk­set lähteä siihen muu­ta­man kymme­nen euron vuoksi?

    Arvatkaa, onko tämä etukä­teen las­ket­tu jut­tu tek­i­jänoikeusjär­jestöiltä? Saa­vat taas enem­män kuin ovat itse asi­as­sa pyytämässä.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos CD:n kopi­oimi­nen oma­lle mp3-soit­timelle tulisi kiel­letyk­si, jotkin levy­fir­mat voisi­vat kuitenkin myy­dä levyn­sä niin, että niitä saa ostamisen lisäk­si myös kuun­nel­la asi­akkaan käyt­tämil­lä lait­teil­la. Jos muut kieltäi­sivät sen, arvatkaa kum­mat menestyisivät?

    Mut­ta eikö tämä ole nykyää Lex Karpelan jäl­keen kielet­ty mikäli CD:ssä on kopiontisuojaus?

  36. Osmo:

    Haron
    Kuin­ka mon­es­sa CD:ssä on kopi­onsuo­jaus? Ostaako niitä joku?

    CD:ssä ei voi olla lain tarkoit­ta­maa kopio­suo­jaa. (CD-for­maat­ti on määritel­ty kauan ennen kuin mitään kopio­suo­jia kek­sit­ti­in. Musi­ik­ki CD-levyl­lä ei voi olla salat­tua, jos olisi, eivät taval­liset CD-soit­timet osaisi sitä soittaa).
    Levy-yhtiöt kyl­lä yrit­tivät eri­laisia epämääräisiä “kopio­suo­jia”, mut­ta ne oli­vat vain CD-levylle ympät­tyjä Win­dows-ohjelmia, jot­ka yrit­tivät (yleen­sä käyt­täjälle ker­tomat­ta) asen­tua koneeseen ja estää kopioinnit.
    Ei ole lain vas­taista olla anta­mat­ta moist­en asentua/käynnistyä. Nyt­tem­min levy-yhtiöt ovat lopet­ta­neen kyseisen pelleilyn.

  37. Pet­teri Järvi­nen: Arvatkaa, viit­sivätkö yri­tyk­set lähteä siihen muu­ta­man kymme­nen euron vuoksi?

    Ainakin Val­tion ja muun julk­ishallinnon on pakko hakea nämä takaisin, vaik­ka mak­saisi kuin­ka paljon.

  38. Mik­si val­tio huseer­aa täl­laises­sa bis­nek­sessä, kuten olen ymmärtänyt asian. Onko val­ti­ol­la edes tähän tarvit­tavaa osaamista? Epäilen.

    Ote­taan esimerkik­si Microsoft. Jos et rek­isteröi ja mak­sa niin Word ei toi­mi. On pakko mak­saa ja sit­ten tästä mak­sus­ta val­tio saa arvon­lisäverona omansa.

    (Pait­si jos ei käytä ilmaista MS-kopi­o­ta eli piraat­tia eli OpenOf­ficea usea val­tion laitos Oikeusmin­is­ter­iö kärjessä)

  39. Osmo Soin­in­vaara: Kuin­ka mon­es­sa CD:ssä on kopi­onsuo­jaus? Ostaako niitä joku? 

    Kopio­suo­jaus­ta käytetään paljonkin, sen idea ei ole estää kopi­oin­tia vaan tehdä siitä laiton­ta. Lail­lisen kopi­oin­nin ja Lex Karpelan mukaan kiel­letyn teknisen kopi­oin­tisuo­jauk­sen kiertämisen väli­nen rajan­ve­to on juridi­nen, ei tekni­nen kysymys.

    On käytän­nössä mah­do­ton aja­tus että keskimääräi­nen CD:n osta­ja tietäisi tai jak­saisi aina välit­tää esimerkik­si siitä että CDDA-logon puut­tumi­nen CD:stä tarkoit­taa että se on luul­tavasti kopio­suo­jat­tu ja samal­la rikkoo stan­dar­d­ia eli ei vält­tämät­tä toi­mi kaikissa lait­teis­sa jois­sa osta­ja sen olet­taa toimivan.

    Ja vähän has­sua tietysti on ettei levyä kopi­oi­va kulut­ta­ja ole vält­tämät­tä edes tietoinen kopi­oin­tisuo­jauk­sen olemassaolosta.

  40. Eikös se ongel­ma kopio­suo­jausten kanssa ollut lähin­nä siinä, että niitä ei edes huo­man­nut kopi­oi­ta tehdessä?

    Käytän­nössä musiikki-CD:itä ei ole mah­dol­lista kopio­suo­ja­ta, toimi­vat suo­jaus­menetelmät kun tup­paa­vat hait­taa­maan vanhempien/yksinkertaisempien CD-soit­timien toim­intaa. Vai­h­toe­htona oli sit­ten eri­laiset akti­iviset tietokoneelle automaat­tis­es­ti asen­tu­vat tieto­tur­va-aukko­ja täyn­nä olleet vakoilu­o­hjel­mat, joista nousi niin suuri meteli että levy-yhtiöt jou­tu­i­v­at peräy­tymään hän­tä kopi­en välissä.

    DVD-stan­dard­i­in kopio­suo­jaus on kuu­lunut alus­ta asti, ja se toimii jo vähän parem­min (eli sitä ei pysty ihan esi­asen­netul­la WMP:llä kiertämään).

  41. Jokin cd-levy­jen kopio­suo­jausten pohd­in­ta on nyky­isin ihan turhaa, kun markki­na­jo­hta­ja Applekin on myynyt kopio­suo­jaam­a­ton­ta musi­ikkia itunes-kau­pas­taan jo pari vuot­ta. Jos joku vielä olisi niin has­su, että yrit­täisi myy­dä vioitet­tu­ja cd-levyjä, kukaan ei niitä ostaisi muuten kuin vahingossa.

    Jäl­keen­päin kat­sot­tuna koko tuo val­ta­va hässäkkä Lex Karpeloi­neen näyt­täy­tyy lähin­nä viihdealan tragikoomise­na möh­läyk­senä. Ahneuk­sis­saan ja tyh­myyk­sis­sään levy-yhtiöt ja hei­dän jär­jestön­sä karkoit­ti­vat val­ta­van määrän nuo­ria asi­akkaitaan, joi­ta kohdelti­in ikään kuin vihol­lisi­na. Meni vain muu­ta­ma vuosi, ja koko tais­telu osoit­tau­tui täysin turhak­si. Moni siihen silti uskoi aivan tosis­saan, ja jotkut usko­vat kai edelleen. Musi­ikin ja eloku­vien kopi­onti netistä on jatku­vasti kas­vanei­den yhteysnopeuk­sien ansios­ta käteväm­pää kuin koskaan, eikä musi­ikin tekem­i­nen silti ole maail­mas­ta loppunut.

    Ei kauheasti yllätä, että kopio­suo­jauk­sista monku­jien ja hyvi­tys­mak­sus­ta monku­jien joukos­sa on aika paljon samo­ja naamo­ja. Koskaan eivät opi…

    Wikipedi­an mukaan sähkökir­ja-ala on 90%:sti sel­l­ais­ten yri­tys­ten hal­lus­sa (Ama­zon, B&N, Apple), jot­ka ovat tarpeek­si suuria luo­maan inte­groidun kokon­aisu­u­den omas­ta luku­lait­teestaan, omas­ta tiedosto­for­maatis­taan ja omas­ta verkkokau­pas­taan. Kuinkas tässä nyt taas näin kävikään? Parhaim­mil­laan yli tuhat kaup­paa kat­tanut Bor­ders-kir­jakaup­paketju meni jo nurin, kun ei ehtinyt tähän junaan.

    Kun­han aika on kyp­sä, niin tästä julka­isu­alan sähköis­es­tä mur­rokses­ta tul­laan tekemään vielä niin herkulliset doku­ment­tieloku­vat, että saat­taa­pa jäädä amerikkalaisen auto­te­ol­lisu­u­den ruumi­inavauskin toiseksi.

  42. Viit­si­ikö joku ker­toa, kuin­ka suir hyvi­tys­mak­su on nyt ja miten se peritään?

    Kuin­ka suuri se tulisi ole­maan ja mis­tä lait­teista? Ja miten määritel­lää, x snt / muistigigatavu?.Olisiko suuril­la muis­teil­la (500 — 1000 gigaa* pienem­pi kan­ta. jne.

    Ihimiset ovat aika laisko­ja. Jos äly­puhe­li­men saa puhe­lin­myymälästä osana liit­tymää, se kuu­lostaa edulliselta. Vain osa on valmis näkemään kv. verkkokau­pan käytön vaivan. Sem­minkin, kun toimit­ta­jasedät ovat ker­toneet, kuin­ka hyvin esim. takuu toimii täl­lai­sis­sa ostoksissa.

    Ne hyvi­tys­mak­susum­mat, joisat olen kuul­lut nyt, tun­tu­vat minkä tahansa vähänkin iso­mamn fir­man atk-bud­jeteis­sa aika lail­la vähäisiltä, varsinkin ver­rat­tun atk-tuk­i­henkilön tuntikustannukseen.

    * Min­ul­la on junior­in van­ha kone ja 100 gigaaa muistia.Alkaa jo pätkiä.

    1. Han­kalin­ta on tuo muis­ti­tikku­jen ja kameroiden muis­tiko­rt­tien mak­su, kos­ka niiden hin­nas­sa se on suh­teessa merkit­tävä. En tiedä, mikä on muis­ti­tikun tukkuhin­ta, mut­ta ei ilmeis­es­ti kovin korkea, kos­ka usein sem­i­naarien esitelmät ja eri­lainen main­o­saineis­to jae­taan pape­rien sijas­ta muis­tikuil­la. Kun ostat tuhat tuol­laista tikkua sem­i­naari­in, siitä tulee aika iso lasku. Osta siis ulko­mail­ta. Hyvi­tys­mak­sus­ta ei täl­laises­sa tapauk­ses­sa yri­tyskään pääse eroon, kos­ka sen ehtona olisi, ettei tikkua luovutet­taisi eteen­päin ja nehän han­ki­taan juuri luovutettaviksi.

  43. Onko tämä todel­la hirveän tärkeä asia? Var­maan vetoaa tiet­tyyn kat­e­go­ri­aan ihmisiä kovastikin.

    Vaan ihmette­len tätä kohua asi­as­ta. On meil­lä Suomes­sa isom­piakin ongelmia. Ehkei kaikil­la, mut­ta aika monella.

  44. Käsit­tääk­seni on lakiteknis­es­ti täysin mah­dol­lista — selvästi näi­den oleel­lis­es­ta käyt­tö­tarkoituk­ses­ta johtuen — raja­ta muis­ti­tikut ja kameroiden muis­tiko­r­tit mah­dol­lisen hyvi­tys­mak­sun laa­jen­nuk­sen ulkopuolelle.

    Joku voi tietenkin aina käyt­tää niitä musi­ikin lataamiseen, mut­ta kaikkia pykäliähän voidaan kiertää.

    Tämä on lähin­nä anek­doot­ti: 60-luvun lop­ul­la raken­net­ti­in maa­hamme ensim­mäi­nen yleisö­plan­e­taario Särkän­niemen del­fi­nar­i­on yhtey­teen Tam­perelle. (Merivoimil­la taisi olla jo sil­loin sel­l­ain­nen meri­upsee­rien koulu­tus­ta varten, sil­lä tähti­taivaan tun­tem­mus kuu­lui ammat­ti­taitoon.) Tul­li­hal­l­li­tus päät­ti, että plan­e­tar­i­on pro­jek­tori kuu­lu­uu tullinimi­keen diapro­jek­torit tms. alle ja peri korkean tul­li­mak­sun. TKK:N matem­ati­ikan pro­fes­sori Raimo Lehti, joka oli han­kkeesa ollut asiantun­ti­jana, laati sit­ten asiantun­ti­jalausun­non, mik­si näin ei ole. Miten asia sit­ten hallinto-oikeude­sa lop­ul­ta ratkaisti­in, sitä ei Lehti tiennyt.

    1. Aiem­mil­la kier­roksil­la muis­ti­tikut ja ja pelkästään kamerois­sa käytet­tävät muis­tiko­r­tit rajat­ti­in ulkop­uolelle, mut­ta nyt niitä esitetään sisäpuolelle.

  45. Tek­i­jänoikeusjär­jestöt käytän­nössä viiha­vat omia jäseniään. Valitet­tavasti teston ja kump­panien pro­pa­gan­da taas päät­täjiltä täysin kri­itikit­tömän vastaanoton. 

    Toiv­ot­tavasti raja menee näis­sä verolu­on­toi­sis­sa hyvi­tys­mak­su­is­sa. Jotain rajaa.

    6 miljoo­nan net­toko­r­vaus tek­i­jänoikeusjär­jestöille voidaan toteu­ta­ta vaik­ka kansal­lisen media­mak­sun yhtey­dessä. Sil­loin ei olisi vapaa­matkus­ta­jia — ja 1,10 euroa/nuppi/vuosi menee siinä muun mukana.

    Samal­la säästyy paper­in­pyörit­te­lyä ja tullin kanssa ihmette­lyä. Noloin­ta on, että laiteverona kor­vaus mak­se­taan _tyhjästä_ tilas­ta, ei käytön mukaan.

    Tek­i­jänoikeusjär­jestöt vois­vat myös miet­tä kuin­ka mon­een ker­taan min­un on mak­set­ta­va ihan samas­ta sävel­lyk­ses­tä en kor­vauk­set: vinyylilevy, cd-levy, dvd-levy, bluer­ay-levy, iTunes, Spo­ti­fy, laitemak­su? Korvien määrä on pysynyt edele­len kahtena.

    Kap­inaan Testoa vastaan!!!!

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Aiem­mil­la kier­roksil­la muis­ti­tikut ja ja pelkästään kamerois­sa käytet­tävät muis­tiko­r­tit rajat­ti­in ulkop­uolelle, mut­ta nyt niitä esitetään sisäpuolelle.

    Ymmärsinkö oikein, hyvi­tys­mak­sun laa­jen­nus­esi­tys tulee kevääl­lä eduskun­nan hyväksyttäväksi?
    Eikö tulevasa eduskun­takäsit­telyssä voi lakiesi­tys­tä muut­taa takaisin alku­peräisen ajatuk­sen mukaisek­si? Vai onko hal­li­tuk­sen esi­tys niin pyhä ja järkähtämätön?

    1. Asi­as­ta päätetään ase­tuk­sel­la eikä se sik­si tule eduskun­nan käsit­te­lyyn. Hal­li­tus päät­tää siitä vielä tänä vuon­na, ehkä jo täl­lä viikolla.

  47. Twit­ter­istä haus­ka kysymys #hyvi­tys­mak­su

    Muis­ti­tikku vai SSD levy?:) Näyt­tää kyl­lä tikul­ta — lie­nee levy. FastKey USB3 30 GB — SSD-kiintolevy:
    http://www.verkkokauppa.com/fi/product/12118/cvrsk/LaCie-FastKey-USB3-30-GB-SSD-kiintolevy

    Tarvit­seeko siis mak­saa hyvi­tys­mak­su? Parin vuo­den päästä hin­ta on neljännes ja kap­a­siteet­ti nelink­er­tainen. Hin­ta siis las­kee, mut­ta hyvi­tys­mak­su nousee.

  48. Suomen hyvi­tys­mak­su per asukas on nyt jo maail­man neljän­nek­si korkein. Koro­tus nos­taisi sen maail­man korkeimmaksi. 

    Mik­si ihmeessä Suomes­sa hyvi­tys­mak­sun “oikea” taso olisi 15 miljoon­aa, kun kak­si ker­taa suurem­man Ruotsin tulo on 10 miljoon­aa ja Suomen kokoisen Nor­jan 5 miljoonaa?

    Täl­laista koro­tus­ta ei pidä hyväksyä ilman kun­nol­lisia perustei­ta. Pelkkä tek­i­jänoikeusjär­jestö­jen lob­baus ei riitä. 

    Kan­sain­välistä ver­tailua löy­tyy OKM:n oma­l­ta sivul­ta, kts. doku­ment­ti http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OKM_tr11.pdf?lang=fi

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Asi­as­ta päätetään ase­tuk­sel­la eikä se sik­si tule eduskun­nan käsit­te­lyyn. Hal­li­tus päät­tää siitä vielä tänä vuon­na, ehkä jo täl­lä viikolla.

    Mikä on paras instanssi saat­taa OKM:n ase­tuk­sen valmis­te­lu­työ ja sitä kaut­ta Val­tioneu­vos­ton mah­dolli­nen päätös sekä ase­tuk­sen lain­mukaisu­us (suhde EU direk­ti­ivi­in) tutkit­tavak­si ja kyseenalaistettavaksi. 

    Valmis­te­lu­työssä on todel­la paljon pehmeää (suh­teessa vira­nomaisia sito­vaan lain­säädän­töön). Mm. hyvi­tys­mak­sun laa­jen­tamisen perus­teet lop­pu­pelis­sä puut­tuvat, käsit­teeseen “sopi­va hyvi­tys” ei ole otet­tu kan­taa ja vaik­ka olisikin, niin ase­tus­lu­on­nos on EU direk­ti­ivin kanssa ristiriidassa. 

    Tässä tilanteessa on todel­la erikoista tehdä ase­tus tois­taisek­si voimas­sa ole­vana. Pieni yksi­tyisko­h­ta on se, että han­kerek­isteri­in valmis­telu kir­jat­ti­in vas­ta 2.12.2011. Tosin tuo ei liene kuin huo­mau­tuk­sen paikka.

    Valitet­tavaa myös on se, että TEM ei ole ottanut lausun­nos­saan kan­taa ase­tus­muu­tok­ses­ta yri­tys­toimin­nalle ja kil­pailulle aiheutu­vaan hait­taan. Tässähän syn­tyy käytän­nössä mm. min­im­i­hin­ta­jär­jestelmä tuot­teille. Sitä ei ole ulko­mail­la web­bikaupois­sa. Ase­tus myös nos­taa varas­toi­hin sitoutuneen rahan määrää 9%. Muu­toin lausun­to on kyl­lä asianmukainen.

    Siitä sit­ten haus­ka tilanne tulisi, jos tek­i­jäjär­jestöt jou­tu­isi­vat palaut­tele­maan hyvitysmaksuja 🙂

    Ovatko ensi­vai­heessa val­tioneu­vos­ton oikeuskans­leri ja eduskun­nan oikeusasi­amies oikeat tahot?

  50. Ehkä paperi­te­ol­lisu­us alkaa mak­saa Kopios­tolle kor­vaus­ta tuot­tamien­sa paperi­ton­nien mukaan. Ihan samaa logi­ikkaa, kun ker­ran sille paper­ille paine­taan tek­i­jänoikeudel­lisia aineistoja.

  51. Tietokone 500 GB + SSD 1TB, yhteensä
    => 1 500 000 min­u­ut­tia mp3 musiikkia. 

    Tietokoneen käyt­töikä 3 vuot­ta, yhteensä
    => 1 576 800 minuuttia

    Tasan menee = “sopi­va hyvitys”.

    HUOM! Ero­tus on varat­tu kännykälle.
    Ostakaa kän­nykkä pienel­lä muis­til­la, jot­ta mah­tuu tuo­hon erotukseen. 

    Val­tioneu­vos­ton ei esim. tule enää han­kkia Nokia E7 kapu­loi­ta tai Lumioi­ta, kos­ka hyvi­tys­mak­su ei riitä. Tästä pitäänee lait­taa muis­tu­tus val­tion tilin­tarkata­jille vai pitäiskö korot­taa hyvitysmaksua.

  52. JTS:
    Ehkä paperi­te­ol­lisu­us alkaa mak­saa Kopios­tolle kor­vaus­ta tuot­tamien­sa paperi­ton­nien mukaan.Ihan samaa logi­ikkaa, kun ker­ran sille paper­ille paine­taan tek­i­jänoikeudel­lisia aineistoja.

    A4-arkille menee muis­taak­seni noin 4K lukukelpoista tek­stiä. Tästä sit­ten vain kor­vauk­sia laske­maan Teosto-matematiikalla.

  53. Kaino Kivi:
    Tietokone 500 GB + SSD 1TB, yhteensä
    => 1 500 000 min­u­ut­tia mp3 musiikkia.

    Ote­taan laskun perus­tak­si klassi­nen 3 min­uutin pop-kap­pale ja euro per kap­pale niin saadaan tämä tek­i­jänoikeusta­ho­jen peräänku­u­lut­ta­ma kohtu­ulli­nen hyvitys.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Asi­as­ta päätetään ase­tuk­sel­la eikä se sik­si tule eduskun­nan käsit­te­lyyn. Hal­li­tus päät­tää siitä vielä tänä vuon­na, ehkä jo täl­lä viikolla.

    Voiko tästä päät­tää asetuksella?
    Meneekö ase­tus kumoon EU-tuomiuoistuimessa?

  55. Markku af Heurlin: Voiko tästä päät­tää asetuksella?
    Meneekö ase­tus kumoon EU-tuomiuoistuimessa? 

    Päätetään ase­tuk­sel­la, se on selvä.

    Menee var­masti kumoon EU tuomiois­tu­imes­sa, jos joku jak­saa lähteä asi­aa aja­maan. Mon­takin perustetta. 

    Ase­tus­lu­on­nok­sen peruste­lut, eivät lähde EU direk­ti­ivin vaa­timuk­sista — vaik­ka toista väitetään. Ensin­näkin, jos laa­jen­netaan, niin ei saisi raja­ta lait­tei­ta, kuten nyt on rajat­tu. Se suurem­pi jut­tu on kuitenkin “sopi­van hyvi­tyk­sen” käsite. Sen osalta tulee ymmärtää sekä juridi­ik­ka, että tekni­ik­ka. Nyt valmis­telua on tehty yksin juridi­ikan suunnasta.

  56. Andy: Onko tämä todel­la hirveän tärkeä asia? Var­maan vetoaa tiet­tyyn kat­e­go­ri­aan ihmisiä kovastikin.Vaan ihmette­len tätä kohua asi­as­ta. On meil­lä Suomes­sa isom­piakin ongelmia. Ehkei kaikil­la, mut­ta aika monella.

    Ongel­ma on kokoaan suurem­pi, sil­lä seku­vas­taa kuin­ka hyvä veli-verkos­tot nykypäivänä toimivat.

    Minus­ta on lähin­nä surullista miten tässä kartel­lien luva­tus­sa maas­sa voi hyvin organ­isoitu pieni etu­ryh­mä rahas­taa miljoo­nia euro­ja vuosi toisen­sa jäl­keen, ilman että asi­aan mil­lään lail­la puututaan.

    Demokraat­tis­es­ti val­i­tut päät­täjät ovat täysin kyvyt­tömiä aja­maan äänestäjien­sä etu­ja, media julk­istaa lob­barei­den tiedot­tei­ta uutisi­na jne.

  57. Minus­ta nämä tek­i­jänoikeusasi­at ovat yksi surulli­nen esimerk­ki siitä, että kuin­ka Suomes­sa ja pitkälti myös muis­sa län­si­mais­sa tun­tuu päätök­sen­teko ole­van pahasti kor­rup­toitunut­ta. Tek­i­jänoikeusjär­jestöt pää­sevät lähin­nä yksinään esit­tämään kan­to­jaan — tai jopa vaivihkaa toimit­ta­vat lakien tai muiden asi­akir­jo­jen poh­jak­si suo­raan itse tekemiään tek­ste­jä, mut­ta vas­takkaisia näke­myk­siä edus­tavia taho­ja ei juurikaan kuulla.

    Tähän tietenkin liit­tyy se, että tek­i­jänoikeuk­sia pyritään ja onnis­tu­taan jatku­vasti vain ulot­ta­maan entistä laa­jem­malle, eikö oikeas­t­aan juuri koskaan pienen­tämään niiden alaa. Samoin kan­sain­välis­ten sopimusten neu­vot­telu salaa ja erit­täin epädemokraat­tis­es­ti on minus­ta hyvin epäter­ve ilmiö.

    Viimeinen pis­ara on aivan kohtu­ut­toman suuret kor­vaus­vaa­timuk­set yksit­täisiä ihmisiä vas­taan tek­i­jänoikeu­soikeu­denkäyn­neis­sä. Nämä oikeu­denkäyn­nit ovat olleet min­ulle viimeinen pis­ara, minkä vuok­si olen päät­tänyt olla tuke­mat­ta täl­lais­ten jär­jestö­jen ja yri­tys­ten toim­intaa ole­mal­la osta­mat­ta enää lainkaan hei­dän tuot­teitaan. Pär­jään aivan hyvin osta­mat­ta enää lainkaan hei­dän tuot­teitaan ja suosit­te­len saman­laista suo­raselkäisyyt­tä muillekin.

  58. Aika kum­mallista, että juuri Vasem­mis­ton min­is­teri ajaa medi­a­jät­tien asi­aa. Joko kaveri ei tajua asi­as­ta mitään tai on läpiko­taisin kor­rup­toitu. En tiedä kumpi on pahempi asia.

    Ja kos­ka Vihreät ovat hal­l­li­tuk­ses­sa eivätkä mitenkään viral­lis­es­ti vas­tus­ta asi­aa, niin ne kan­nat­ta­vat sitä. Asi­aa ei muu­ta tip­paakaan, jos joku hiukan blo­gis­saan kri­ti­soi, mut­ta hal­li­tus on asi­as­ta yksimielinen.

  59. Enti­nen vihrei­den äänestäjä:
    Minus­ta nämä tek­i­jänoikeusasi­at ovat yksi surulli­nen esimerk­ki siitä, että kuin­ka Suomes­sa ja pitkälti myös muis­sa län­si­mais­sa tun­tuu päätök­sen­teko ole­van pahasti kor­rup­toitunut­ta. Tek­i­jänoikeusjär­jestöt pää­sevät lähin­nä yksinään esit­tämään kan­to­jaan – tai jopa vaivihkaa toimit­ta­vat lakien tai muiden asi­akir­jo­jen poh­jak­si suo­raan itse tekemiään tek­ste­jä, mut­ta vas­takkaisia näke­myk­siä edus­tavia taho­ja ei juurikaan kuulla.

    Nimeno­maan. Ymmärtäisin vielä sen, että kokoomuk­ses­sa ollaan kri­ti­ikit­tömästi tek­i­jänoikeusjär­jestö­jen puolel­la, mut­ta kaikkien muiden puoluei­den tulisi kaiken jär­jen mukaan suh­tau­tua hyvin paljon kri­it­tisem­min kuin nyt tekevät. Olisiko niin, ettei kri­it­ti­nen suh­tau­tu­mi­nen ole mah­dol­lista, kos­ka asi­aa ei tun­neta riit­tävän hyvin?

    Ihmisen (tai ihmis­ten muo­dosta­man jär­jestön) ahneushan paisuu niin suurek­si kuin muut anta­vat sen paisua. Se, että levy-yhtiöille tulee edes mieleen esit­tää, kuin­ka he ovat menet­täneet maail­man BKT:n suu­ruisen sum­man lait­toman lataamisen joh­dos­ta, indikoi aivan liian löysiä ohjak­sia. Huimat kor­vaus­vaa­timuk­set (ja jois­sakin tapauk­sis­sa jopa toteu­tuneet tuomiot) eivät ole mis­sään real­is­tises­sa suh­teessa muun­lai­sista rikok­sista tule­vi­in ran­gais­tuk­si­in, eivätkä teko­jen vakavuuteen.

    Nykyisenä vihrei­den äänestäjänä odotan puolueelta huo­mat­tavasti akti­ivisem­paa ja selkeäm­pää toim­intaa näi­den räikei­den epäko­h­tien kor­jaamisek­si. Yo. esimerk­ki on ulko­mail­ta, mut­ta samaa logi­ikkaa tulon­mene­tyk­sien lasken­nas­sa sovel­letaan myös Suomes­sa. Jos vihreän puolueen sisäl­lä ei asiantun­te­mus riitä, liit­tykää yhteen vaik­ka piraat­tipuolueen asiantun­ti­joiden kanssa (kai siel­lä joku selväjärki­nenkin tapaus joukos­sa on), jot­ta asi­aan saadaan joku tolkku.

  60. Arhin­mä­ki köy­hien asial­la: Ja kos­ka Vihreät ovat hal­l­li­tuk­ses­sa eivätkä mitenkään viral­lis­es­ti vas­tus­ta asi­aa, niin ne kan­nat­ta­vat sitä. Asi­aa ei muu­ta tip­paakaan, jos joku hiukan blo­gis­saan kri­ti­soi, mut­ta hal­li­tus on asi­as­ta yksimielinen.

    Olen täysin samaa mieltä. Hal­li­tus­puolueen pitkän lin­jan kansane­dus­ta­jan jäämi­nen pelkkään blogikir­joit­telu­un on klik­tivis­miä pahim­mil­laan. Kai­vataan toim­intaa ja tuloksia.

    1. Tästä asi­as­ta vään­netään paraikaa kät­tä hal­li­tuk­sen sisäl­lä. Vihrei­den kan­nan on ilmoit­tanut Ville Niin­istö. Löy­tyy vihrei­den net­ti­sivuil­ta tästä

  61. Ote­taan­pa takaisin äskeinen moite, sen ver­ran fik­su kom­ment­ti Niinistöltä.

    Toiv­otaan että saat­te tässä tulok­sia aikaan. Olisi poli­it­tis­es­tikin aika hyvät tak­ti­nen veto, sil­lä ei tai­da Arhin­mäen nuoris­sa punav­ihreis­sä kan­nat­ta­jis­sa olla paljon hyvi­tys­mak­sun laa­jen­tamisen ymmärtäjiä…

  62. Vaikeampiakin asioi­ta kuin musi­ikin tal­len­tamisen määrä pystytään selvit­tämään Kuluttajatutkimukseskuksessa.

    Testo halu­aa luon­nol­lis­es­ti rosvota kaiken mah­dol­lisen rahan, oli siihen peruste­ta tai ei. Sik­si luon­nol­lis­es­ti kukaan ei ole edes viitis­nyt selvit­tää onko mak­su­un asial­list perustetta.

    Laitepo­h­jainen mak­su on tietysti aivan eri­tyisen jär­jetön. Samal­la kun omien val­oku­vieni koko kas­vaa (nyt 12 Mb / kuva) tarvit­sen säi­ly­tys­ti­laa lisää.

    Rahamääränä ei puhuta niin suures­ta sum­mas­ta, että edes koko mak­sun per­im­i­nen olisi järkevää tai että sitä edes kan­nat­taisi Eduskun­nas­sa käsitel­lä. Muitakin vai­h­toe­hto­ja on. 

    Yksin­er­tais­in­ta on per­iä ‘teosto’ kor­vaus osana media­mak­sua tas­a­puolis­es­ti kaik­il­ta. Sil­loin se ei ole kenellekään merkit­tävä lisävero.

    Taide­alo­jen toimeen­tu­lo ylipäätään on ongel­ma. Jos jos­sain amk:ssa on viet­tänyt neljä vuot­ta taiteli­jaelämää muusikkona / kir­joit­ta­jana / kuvataiteli­jana / tanssi­jana niin onko sil­loin oikeutet­tu lop­puelämäk­seen saa­maan korotet­tua toimeen­tu­lo­tukea ilman tulorajoja?

    Jos tekee tuhat ihan surkeaa kap­palet­ta ja julki­ase ne itse, onko sil­loin oikeutet­tu suurem­paan tukeen kuin se, joka tekee kak­si suosit­tua biisiä?

  63. Nämä tek­i­jänoikeusra­has­tuk­set ovat täyn­nä out­o­ja esimerkke­jä kum­malli­sista lisära­has­tuk­sista. Esimerkik­si jos samaa TV anten­nia käyt­tää yli x kap­palet­ta talauk­sia (en muista kuin­ka mon­ta kym­men­tä se tark­ka raja oli), niin talony­htiö joutuu mak­samaan jotain uudelleen­lähetys­mak­sua. Jos myyn osta­mani maalauk­sen, pitäisi siitä myyn­nistä ja jokaises­ta myöhem­mästäkin myyn­nistä tilit­tää jokin tiet­ty osu­us alku­peräiselle taiteil­i­jalle jne.

    Ja jos tak­sis­sa tai kam­paamossa on radio pääl­lä, pitäisi siitä mak­saa. Vielä ei ilmeis­es­ti olla niin pitkäl­lä, että jos töis­sä kuun­telee kuu­lokkei­den kanssa musi­ikkia, että siitä pitäisi mak­saa. Mut­ta las­ten pitäisi mak­saa omas­ta laulamis­es­taan jo nyt.

  64. Lait­toman lataamisen määrää voi toki selvit­tää, mut­ta on virhe kat­soa jokainen latausker­ta sel­l­aisek­si, jos­ta musi­ikin tek­i­jän (tai hän­tä edus­ta­van jär­jestön) olisi ollut mah­dol­lista saa­da tuloa siinä tapauk­ses­sa, että tilaisu­ut­ta lait­tomaan lataamiseen ei olisi.

  65. Kenelle tämä hyvi­tys­mak­su­ista koos­t­u­va sum­ma tilitetään? Teoston organ­isaa­tio var­maankin ottaa omansa? MIKSI?
    Saanko Teostol­ta rahaa takaisin, jos osta­mani media ei toimi?
    Jos mak­san hyvi­tys­mak­sun, niin olen siis oikeutet­tu tal­len­ta­maan siihen tek­i­jänoikeuk­sil­la suo­jat­tu­ja ohjelmia tai musi­ikkia, kos­ka mak­san tek­i­jälle Teoston hyvitysmaksulla?
    Saako ulko­mainen artisti saman kor­vauk­sen mitä kotimainen?
    Varsin pöyristyt­tävää on, että Teoston kaltainen yhdis­tys on oikeutet­tu keräämään rahaa jokaises­ta ostos­ta, johon voi tal­len­taa. Ihmette­len suuresti, miten he eivät ole tajun­neet kerätä rahaa tyhjän A4 paperin verot­tamis­es­ta. Mitä kaikkea pahaa onkaan mah­dol­lista tulostaa paper­ille? Eikö tämä jos mikä olisi pika­palaverin paikka…tai ainakin tule­van kansalaisaloitteen?

  66. Rogue:

    Viherinssi:
    Toinen on se ihan todel­li­nen myyn­nin mene­tys, joka tulee lait­tomas­ta tiedos­to­jen jakamisesta.

    Onks muuten ole­mas­sa jotain pätevää puoluee­ton­ta arvio­ta siitä, mikä se todel­li­nen lait­tomas­ta kopi­oin­nista aiheutu­va mene­tys suun­nilleen on? Jotain sel­l­as­ta arvio­ta, jos­sa ver­rat­tais vaik­ka kasetti&vinyyliajan myyn­tiä nykyiseen kokon­ais­myyn­ti­in, mukaan lukien Spo­ti­fyt, iTune­sit ym.? Sel­l­aset laskel­mat, jois­sa jokainen yksit­täi­nen biisin­lataus arvioidaan jonkin suu­ruseks lisämene­tyk­seks musan­tek­i­jöille voi jät­tää omaan arvoonsa.

    On.
    Lisäk­si siihen mielekkääseenkin kysymyk­seen löy­tyy vas­taus.

    Esikat­selu muuten näyt­tää jotain ihan höpöhöpövuot­ta ja lain­aus on rik­ki sisäkkäis­ten lain­austen osalta.

  67. Juuri näin. On ilmi­selvää, että tämä päätös las­kee val­takun­nan veropot­tia kokon­aisuute­na. Arhin­mä­ki pis­sasi housu­un­sa kun oli kylmä pakkasel­la, ja kaik­ki me tiedämme miten hyvin se toimii pitkän aikavälin ratkaisuna.

  68. Saara:
    Lait­toman lataamisen määrää voi toki selvit­tää, mut­ta on virhe kat­soa jokainen latausker­ta sel­l­aisek­si, jos­ta musi­ikin tek­i­jän (tai hän­tä edus­ta­van jär­jestön) olisi ollut mah­dol­lista saa­da tuloa siinä tapauk­ses­sa, että tilaisu­ut­ta lait­tomaan lataamiseen ei olisi. 

    Hyvi­tys­mak­sul­la ei kor­va­ta laiton­ta latausta. 

    Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan aiheutunut­ta vahinkoa sitä, että
    — kopi­oit osta­masi oman CD:n tai
    — kopi­oit kaver­il­tasi kap­paleen tai
    — otat osta­mas­tasi kap­paleesta varmuuskopion

    Puoluee­ton­ta ja eri­no­maista tutkimu­saineis­toa on saatavis­sa hel­posti. Mak­saa 157 pun­taa. Tuol­laista aineis­toa ei ole käytet­ty hyvi­tys­mak­sua määritet­täessä. Jostakin syystä …

  69. Har­ri Ris­timä­ki:
    Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan aiheutunut­ta vahinkoa sitä, että
    — kopi­oit osta­masi oman CD:n tai
    — kopi­oit kaver­il­tasi kap­paleen tai
    — otat osta­mas­tasi kap­paleesta varmuuskopion

    Moraa­li­nen oikeu­tus kat­taa vain ostoa kor­vaa­van kopi­oin­nin eli tuon kakkosko­hdan. Onko mak­su­pe­rustei­ta siltä osin muutettu?

  70. Tämä Hyvi­tys­mak­su keskustelu on saanut aivan käsit­tämät­tömät mittasuhteet.

    Jos kän­nykän hin­taan tulee pari-kolme euroa lisää sen takia, että siihen voi kopi­oi­da lail­lista musi­ikkia, niin heti on muka Nokia menos­sa nurin ja köy­hiltä rahat loppu.

    Ja kuin­ka usein se uusi kän­nykkä tuleekaan ostet­tua? Ehkä yks kän­nykkä per kak­si vuot­ta? Kauhee kulu. Tai kovalevy, mon­tako ostat vuodessa?

    Oletko koskaan lainan­nut kir­jas­tos­ta levyä ja kopi­oin­ut sen itselle­si johonkin? Hyvi­tys­mak­su mah­dol­lis­taa tämän.

    Eniten ärsyt­tää se mutu-tiedon määrä, jota tääl­läkin voi lukea. Ottaisitte please ensin asioista selvää.

    Esim. kan­nat­taisi ottaa selvää mihin, kenelle ja mis­sä suh­teessa raha jaetaan.

    Kaik­ki rahat eivät mene musi­ikkipuolelle, vaan mm. AV-puoli (tv-ohjel­mat, lef­fat) saa myös kor­vauk­sia. Myös vaikka­pa äänikir­jo­jen tek­i­jät saa­vat osan tuista.

    Teosto­han kyl­läkin kerää rahat, mut­ta tilit­tää ne Ope­tus­min­is­ter­iölle, joka taas jakaa ne eteen­päin. Ja Teosto ei ole tili­tyk­sen suurin saa­ja. Raho­ja tilit­tävät eteen­päin mm. Kopios­to, Teosto, Gramex, Esek, Kir­jail­i­joiden edis­tämiskeskus, Suomen Eloku­vasäätiö ja Kuuro­jen liitto.

    Eli RAHAT EIVÄT MENE LEVY-YHTIÖILLE!

    Tukien avul­la moni uusi bän­di saa mah­dol­lisu­u­den tehdä uut­ta musiikkia.

    Eri mais­sa on eri­laisia tuk­isys­teeme­jä, mut­ta Hyvi­tys­mak­sua perivät seu­raa­vat EU-maat: Bel­gia, Espan­ja, Hol­lan­ti, Italia, Itä­val­ta, Kreik­ka, Latvia, Liet­tua, Por­tu­gali, Puo­la, Ran­s­ka, Ruot­si, Sak­sa, Slo­va­kia, Slove­nia, Suo­mi, Tan­s­ka, Tsek­ki, Unkari ja Viro.

    1. Pekka.
      Ainakaan min­un kir­joituk­ses­sani kyse ei ole siitä, etteivätkö tuot­ta­jat olisi oikeutet­tu­ja hyvi­tys­mak­su­un vaan siitä, että se pan­naan nyt aivan sat­tuman­varais­es­ti minne tahansa. Pienet pis­teverotkin voisi­vat olla paikallaan, mut­ta kuin ne kohdis­te­taan tuot­teille (esim ammat­tikameroiden muis­tiko­r­tit, joi­ta ei käytetä musi­ikin kuun­telemiseen) joi­ta oste­taan pääasi­as­sa net­tikaupoista (net­tikau­pat ovat syöneet fyy­siset myymälät) tämän mieli­v­al­taisen pis­teveron kansan­taloudelli­nen hin­ta nousee moninker­taisek­si, kos­ka koti­maiset net­tikau­pat häviävät tar­jouk­sis­sa ulkomaisille.
      Tuo puhe­li­men vero ei tietenkään ole iso, mut­ta peri­aat­teessa väärin, kos­ka se kohdis­tuu lail­lis­es­ti ostet­tuun musi­ikki­in, joka pääsään­töis­es­ti oste­taan netistä, ja jota ei voi kuun­nel­la muual­la. Oliko vinyy­likaudel­la hyvi­tys­mak­su levysoittimille?
      Mut­ta tämä päät­tyy onnel­lis­es­ti. Tek­i­jät saa­vat rahansa ja tämä hölmöi­ly päättyy.

  71. Tämä Hyvi­tys­mak­su keskustelu on saanut aivan käsit­tämät­tömät mittasuhteet.

    Siis onko kohtu­u­ton­ta vas­tus­taa mak­sua, jota on yli kymme­nen vuot­ta kerät­ty ja käytet­ty väärin perustein ulko­maisia kaup­po­ja tukien koti­mais­ten kus­tan­nuk­sel­la ja ihmisiä tarpeet­tomasti verottaen?
    Ja sekö on kohtu­ullista, että koko tek­i­jänoikeuspoli­ti­ik­ka on yhden moni­haaraisen etu­jär­jestövi­idakon ja teol­lisu­u­de­nalan val­heel­lisin perustein ja ter­veen jär­jen vas­tais­es­ti yksipuolis­es­ti sanele­maa ja menee läh­es aina väärään suun­taan peruskansalaisen tap­piok­si? Kysyn tätä, kos­ka täl­laisen vas­tus­t­a­mi­nen on ilmeis­es­ti jotenkin “kohtu­u­ton­ta”?

    Kyl­lä minus­ta on aina kohtu­u­ton­ta, jos min­ul­ta jotain vääryy­del­lä viedään, oli kyse rahas­ta tai oikeuk­sista. On tietysti ihmisiä, joiden mielestä otta­mi­nen on aina oikein, kun­han ei keneltäkään yksinään ota paljoa ja kun­han se ei otta­jan mielestä ole paljon. Tätä mieltähän Teosto ja kump­pan­it kovasti ovat.

    Tukien avul­la moni uusi bän­di saa mah­dol­lisu­u­den tehdä uut­ta musiikkia.

    Tämä ei ole kopi­oin­nin aiheut­ta­man tap­pi­on (onko sitä edes ole­mas­sa?) hyvi­tys­tä!
    Sekä mak­su että siitä saatu tulo kohdis­tuu täysin väärin pait­si moraalin ja lain perustei­den myös käytän­nöl­lisyy­den kannal­ta. Taitei­ta ja kult­tuuria voi tukea parem­minkin keinoin.
    Yleisön tai jonkin muun epämääräisen kansanosan kyykyt­tämi­nen ei mitenkään automaat­tis­es­ti ole aina kult­tuur­in­tuot­ta­jien ja rahas­ta­jien edun mukaista, vaik­ka he näin tun­tu­vatkin ajattelevan.

  72. Pekka:
    Tämä Hyvi­tys­mak­su keskustelu on saanut aivan käsit­tämät­tömät mittasuhteet.

    Jos kän­nykän hin­taan tulee pari-kolme euroa lisää sen takia, että siihen voi kopi­oi­da lail­lista musi­ikkia, niin heti on muka Nokia menos­sa nurin ja köy­hiltä rahat loppu.

    Ja kuin­ka usein se uusi kän­nykkä tuleekaan ostet­tua? Ehkä yks kän­nykkä per kak­si vuot­ta? Kauhee kulu. Tai kovalevy, mon­tako ostat vuodessa? 

    Aivan sama, vaik­ka mak­su olisi vain yksi sent­ti per laite. Se mak­su tun­tuu epäoikeu­den­mukaiselta ja sik­si sitä ei voi hyväksyä.

    Itse lopetin musi­ikin ostamisen kokon­aan sen cd-levy­jen kopi­on­estosekoilun jäl­keen. Kos­ka waret­ta­mi­nen on helpom­paa ja laatu parem­paa, niin mik­si ostaisin yli­hin­taista musaa? Lisäk­si kos­ka olen joutunut mak­samaan hyvi­tys­mak­su­ja, niin kat­son mak­sa­neeni oikeud­es­ta kopioida.

  73. Tieto lev­iää kyl­lä hitaasti mut­ta var­masti muidenkin kuin nuorten tietokone­har­ras­ta­jien kesku­u­teen. En aio enää ikinä ostaa Suomes­ta ain­ut­takaan tuotet­ta, jos­sa hyvi­tys­mak­sua per­itään min­ul­ta, joka käytän niin tietokonet­ta, ulkoista kovalevyä, muis­ti­tikkua, äly­puhe­lin­ta kuin kam­er­aakin työ- tai kuhunkin lait­teeseen sovel­tuvaan yksityistarkoitukseen.
    En ole ikinä waret­tanut ain­ut­takaan musi­ikki­tal­len­net­ta enkä eloku­vaa enkä myöskään aio enää koskaan mak­saa yhtään sent­tiä ylimääräistä tästä “mah­dol­lisu­ud­es­ta”. En rankaissut lap­sianikaan “kaiken var­al­ta” teoista, joi­ta he eivät olleet tehneet. Onnek­si olen kes­ki-ikäisyy­destäni huoli­mat­ta tot­tunut net­tikaup­po­jen käyt­täjä ja käyn sen ver­ran usein ulko­mail­la, että tuot­tei­den ost­a­mi­nen sitä kaut­ta ei tuo­ta vaikeuk­sia. Aion val­is­taa kaikkia mah­dol­lisia tut­ta­vianikin tästä asiasta.
    Teoston vaa­timuk­set ovat osit­tain ker­ras­saan nau­ret­tavia, mut­ta lob­ba­ri­na se on ver­taansa vail­la: jos kahvi­las­sa soite­taan musi­ikkia, johon asi­akas miel­tyy, se pikem­minkin edis­tää levymyyn­tiä kuin hait­taa sitä. Silti tästäkin markki­noin­tioikeud­es­ta pitää maksaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.