Valtiontaloudessa ovat ensi keväänä vuorossa säästötalkoot. Enää ei kuulemma juustohöylää kannata käyttää, vaan nyt on uskallettava tehdä oikeita päätöksiä. Aion tälle palstalle koota joukon asioista, joista minusta voisi säästää. Kohteet koskevat sekä valtiontaloutta että kunnallistaloutta, koska molemmista pitää säästää.
Helsingin Sanomien mukaan uuden jäänmurtajan tilaamisella alkaa olla kiire, koska vanhin jäänmurtaja menee pois käytöstä vuonna 2015.
Entä jos ei tilattaisi uutta vaan yritettäisiin tulla toimeen yhdellä vähemmän. Silloin otetaan riski, että talvesta tulee tavallista kovempi. Joitakin pohjoisen satamia jouduttaisiin sulkemaan muutamaksi viikoksi ja ajamaan tavarat junalla etelään, vaikkapa Hankoon, josta kapasiteettia alkaa vapautua, koska Venäjä ei kohta enää käytä Hankoa autojen tuontiin. VR:n kapasiteetti riittäisi. Junakuljetus olisi jäänmurtoa halvempaa, vaikka siihen jouduttaisiin turvautumaan joka talvi. Useimpina talvina ei kuitenkaan tapahtuisi mitään.
Telakoilta menisi tietysti työpaikkoja.
hyvä heitto:)
typerä mutta erittäin hyvä:)
Sen verran minäkin ymmärrän budjettikirjaa, että vain sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin tehdyillä leikkauksilla on jotain merkitystä kokonaisuuden kannalta. Kolmas merkittävä yhteiskunnan menoerä on koulutus, josta ei kannata leikata.
Joten ajatus jonkun jäänmurtajan ostamisesta tai ostamattajättämisestä on säästöjen kannalta täysin merkityksetön. 🙂 Jäänmurtolaivasto voidaan vaikka tuplata, eikä sillä ole mitään merkitystä talouteen. Murtokapasiteettia on maailmalla liian vähän tällä hetkellä, joten uusi murtaja voi olla jopa kannattava hankinta. Edellyttää toki, että sillä ajetaan kovina talvina muualla kuin Suomessa.
Joten kaikkia niitä ehdostuksia, joilla leikataan sosiaali- ja terveysmenoja rajusti, jäämme odottamaan mielenkiinnolla. 😉 Vain niillä talous saadaan tasapainoon.
Hyvä avaus! Kaikkia jään murtajia ei tarvita, jos palataan vanhaan talvisatama-ajatteluun, joka on sitäpaitsi ekologista.
On järjetöntä, että murtaja vetää alitehoista matkustajapurkkia M/S Norlandia välillä Tallinna-Helsinki, kuten tapahtui viime talvena. Pahimmillaan 120 laivaa oli jumissa alueella.
Talvisatama-rajoituksiin palaaminen tosin on hiukan hankalaa, koska esimerkiksi Helsinki tai Vuosaari eivät ole talvisatamia, kuten Hanko ja Turku ovat.
Yksi mahdollisuus on veloittaa autettavilta käypä hinta eli ms. Norlandian omistaja Eckerö Lines maksaa jäänmurtajamaksun ja muiden varustamoiden pitää maksaa kustannuksia vastaava hinta jäänmurtopalveluista.
Näihin säästökohde-artikkeleihin varmaan voisi laittaa myös ne säästetyt eurot. Ja niiden suhteen kestävyysvajeeseen.
Junalla Hankoon olisi tuossa tilanteessa varmaan hölmöin mahdollinen vaihtoehto. Vuosaarikin olisi parempi.
Kemi-Tornion alueelta kannattaisi ennemmin mennä rekalla Luulajaan. Ruotsalaiset tuskin ampuvat itseään jalkaan lopettamalla talvimerenkulun.
Telakat eivät nouse tai kaadu joka 20:s vuosi rakennettaviin jäänmurtajiin. P-Suomen teollisuudelle logistiikkakustannusten nousu saattaisi olla kuolinisku. Eiköhän jatkossa investoitaisi jonnekin sellaiseen maahan missä tavara liikkuu ympäri vuoden.
Hesarin mukaan jäänmurtajien käyttö katetaan väylämaksuin. Missä on säästö?
Rautateillähän noin oli tehty: laskettu, ettei kannata säilyttää auroja eikä ylläpitää talvikunnossapitovalmiutta, koska sitä ei tilastollisesti tarvita riittävän usein. Sitten tuli kaksi epätilastollista lumitalvea. Johan kansa ja kansanedustajat olivat kuorossa vaatimassa luotettavampaa junaliikennettä, maksoi mitä maksoi.
Jäänmurtajien kanssa voidaan vallan hyvin toimia Oden ehdottamalla tavalla, jos se – toisin kuin rautateillä – tehdään avoimesti. Ei VR:kään olisi saanut kansanedustajien vihoja päälleen, jos he olisivat alunperin olleet päättämässä siitä, että rautatieliikenteen ei tarvitse toimia talviolosuhteissa. Silloin liikenteen takkuaminen talvella ei tulisi yllätyksenä.
Se on sitten eri asia, mitä kansa hyväksyy tai jättää hyväksymättä ja mikä merkitys sillä on.
Ymmärtääkseni uutta jäänmurtajaa ei aiota hankkia valtion omistukseen vaan sen hankkii omalla rahoituksellaan palveluntuottaja, jonka kanssa Liikennevirasto tekee 25-30 vuoden sopimuksen. Silloin jäänmurtajan investointi ei tulisi suoraan näkymään valtion budjetissa.
Sopimus uuden jäänmurtajan palveluista aiheuttaa kuitenkin valtion budjettiin (eli Liikennevirastolle) vuosikustannuksen, mutta se katetaan periaatteessa väylämaksuilla.
Jos palvelutason heikennysten vuoksi jäänmurtokustannukset alenevat, niin väylämaksujakin alennnetaan ja päinvastoin. Joten valtion budjetin alijäämään ei palvelutasoa koskevilla päätöksillä ole suoraan vaikutusta, ellei sitten valtio ryhdy kerämään ylimääräisiä tuloja väylätoiminnalla.
Tietenkin palvelutaso- ja hinnoittelupäätöksillä vaikutetaan tavaravirtoihin. Esimerkiksi väylämaksuja muuttamalla tavaravirtoja voitaisiin ohjata enemmän jäävahvisteisiin aluksiin, jolloin jäänmurtokapasiteetin tarve pienenee. Satamia sulkemalla tavaraa siirtyy rautateille jne.
Myös satamamurtajien ja Liikennevisraston hankkimien murtajien työnjakoa voitaisiin muuttaa. Koko kokonaisuus on aika monitahoinen optimointipeli.
VR tarvitsee lisää kalustoa, joka sitten seisoo käyttämättömänä tuon huipun ulkopuolella
Samalla mataloituu tehtaiden sulkemiskynnys kun toimitusvarmuus kärsii kaluston puutteen vuoksi
Ensimmäisenä loppuvt paperitehtaat, Rautaruukki seuraavana
Osmolla on taas ketunhäntä kainalossa, vajaakäytöllä olevalle Vuosaaren satamalle halutaan lisäkäyttäjiä
Jos nyt halutaan säästökohteita niin kannattais otta amallsi kerrankin Virosta , leikataan julkisen sektorin palkkoja 30 %.Ei sitä edes tarvitse tehdä kerralla, nollalinjakin syö alijäämää muutaman % vuodessa
Jäänmurtaja maksaa 120-150 miljoonaa euroa ja sen käyttöikä on 25-30 vuotta.
Oletetaan, että Liikennevirasto tekee ulkopuolisen palveluntuottajan (vaikkapa valtionyhtiö) kanssa 30 vuoden sopimuksen uuden jäänmurtajan palveluiden hankinnasta. Palveluntuottaja hankkii rahoituksen ja tilaa aluksen suomalaiselta telakalta. Mitkä ovat vaikutukset valtion budjettiin?
Jos alus rakennetaan telakkateollisuuden laskusuhdanteen aikana suomalaisella telakalla ja laivaa rakennetaan kaksi vuotta, niin kahtena ensimmäisenä vuotena valtion budjettitulot murtajatilauksesta ovat merkittävästi suuremmat kuin budjettimenot. Tuloja muodostuu melkoisesti muun muassa rakennusmiesten tuloveroista ja muista oheisvaikutuksista.
Joten lyhyellä tähtäimellä uuden jäänmurtajan tilaaminen olisi valtion budjettitalouden kannalta parempi ratkaisu kuin tilaamatta jättäminen.
Jos jäänmurtajakapasiteettia halutaan vähentää, niin kannattaisi miettiä sitä, että yrittäisi kaupata vanhempaa jäänmurtajakalustoa suhteellisen edullisesti ulkomaille ja samalla rakentaisi itselle uutta kapasiteettia.
Jäänmurtajan käyttö maksaa.
Vanhimman murtajan Voiman käyttö ja ylläpito maksaa myös. Lisäksi Voima avaa vähän turhan kapeaa ränniä nykylaivojen mitoille.
Joku älypää ehdotti hinausmaksujen palauttamista; reilua peliä kun murtajan hinauksessa oleva laiva maksaa ja muut seuraavat rännissä halvemmalla. Tai avustettava laiva kitkuttelee jos vain jotenkin eteenpäin pääsee solmua tai kahta kun hinauksessa pääsisi viittä tai kymmentä solmua eteenpäin.
Tilataan jäänmurtaja Kreikasta ja vaikka vielä uusi miinalaiva Italiasta. Se parantaisi samalla sekä Suomen ylijäämää että Kreikan alijäämää. Tuo on yksi eurokriisin perussyistä.
Eikö tuo siis olisi sitä parasta mahdollista elvytystä, jos kerran nyt pitää hakea talouskasvua? Ei saa ruokkia lamaa.
Mutta jäänmurtajan käytön maksavat väylän käyttäjät, ei valtio.
Ja onko tuo ratojen kunnossapito sitten kasvavan liikenteen alla jotenkin huomattavasti halvempaa? Radat sitä paitsi kuluvat liikenteen alla, toisin kuin meriväylät.
Hieman olen pettynyt tästä avauksesta, yleensä tässä blogissa on kiinnitetty huomiota koko järjestelmän muuttamiseen ja ajateltu isosti.
Tietenkin on hyvä tuoda karsittavaksi pieniäkin kohteita, koska niistä saattaa sentään syntyä yhteisymmärrys.
Silti taitaa jäänmurtajan käyttökulut kuitenkin olla sellainen murto-osa Suomen budjetista ettei esitetty toimintatavan muutos toisi mitään viivan alle – varsinkin kun ottaa huomioon että yhtenä palapelin osana olisi VR jota tilapäinen lisäliikenne ei edes kiinnosta…
Minulla on parempi säästöehdotus: julkisen sektorin lomat samalle tasolle yksityisen kanssa. Ei täällä muutkaan kahdeksaa viikkoa vuodessa lomaa tarvitse.
Sitäpaitsi kiinnostaa kuulla perustelut miksi tuota ei voi toteuttaa..
a_i
Sitten vielä julkisen sektorin palkat samalle tasolle yiksityisten kanssa. Kyllä nuo paremmat lomaedut ja lyhyempi työviikko ovat sisällä hinnoittelussa. Se naisen euro on 80 senttiä johtuu suurelta osin tästä.
Pohjoisen teollisuuspaikkakunnillta voisi myös kuljettaa tavaraa koko matkan rautateitse keski-Eurooppaan koska Ruotsin puolella on valmistunmassa uusi rautatie Haaparannasta Bodeniin, jonka kantavuus on paljon vahvempi kuin vanhan radan joka oli kylmän sodan ajoilta jäänyt rapistumaan.
Jos jäänmurtajia tilataan niin niiden pitäisi joka tapauksessa olla monitoimialuksia joita voi kesäksi vuokrata muihin tehtäviin. Myös yhteistä jäänmurtajapoolia Ruotsin ja Viron kanssa soisi miettiä.
Ihastuksen ilmaisuni Osmolle! Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun poliitikko ja päättäjä vaikka sitten vain läpänheittona ja ketunhäntä kainalossa (Vuosaari ja VR) ehdottaa minkään konkreettisen asian toteuttamatta jättämistä säästämisen vuoksi.
Olisiko mahdollista tehdä niin kuin kotitalouksissa tehdään: listattaisiin välttämättömät menot? Ja katsottaisiin paljonko ne nielevät? Ja jäädytettäisiin sen jälkeen kaikki herkut niin kauaksi aikaa kunnes valtion velat on maksettu?
Karsittavat keskittyisivät kulttuuri-, urheilu- ja liikuntapuolelle. Monet sanovat koko kansakunnan kaatuvan jos näistä karsitaan. Ilmeisesti ns. hyvinvointivaltion lopetukseen se ei kaadu. Tähän hätään tulee karsittavia miettiessä mieleen kulttuuri- ja design”pää”kaupunkiprojektit.
Pitäisi perustaa komitea tai työryhmä, joka kävisi läpi yksityiskohtaisesti hallinnonalojen toimintakertomukset ja katsoisi mitkä projektit olisi voinut jättää toteuttamatta. Tätä kartoitusta sitten käytettäisiin säästövuoden budjetin laadinnassa ohjenuorana.
Mistään yhdestä säästökohteesta ei paljon säästy, vaan summa on kerättävä monesta lähteestä.
Plus sen jälkeen sitten ne veronkorotukset keski- ja suurituloisille.
Mielessäni ei ollut Vuosaari vaan Turku ja Hanko, joiden osalta jääolosuhteet ovat paljon paremmat. Jos on vaikea jäätalvi, se on vaikea Vuosaaressakin. Satama kun rakennettiin ihan väärään paikkaan (Porkkalanniemi olisi ollut parempi.)
Ode:
Eikö juuri valitettu, että VR:n kapasiteetti pääradan yksiraiteisella osuudella pohjoisessa ei riitä? Siellä on jo nyt vaikeuksia saada rahtia ja matkustajaliikennettä sovitettua keskenään.
Ja eihän tämä vähemmän viisas säästöehdotus oikeasti säästäisi mitään. Eikös jäänmurron kustannukset peritä meriliikenteeltä?
Et kai sinäkin Ode ole siirtynyt vihreiden valtavirtaan, jonka tarkoituksena on tappaa ”paha” savupiipputeollisuus Suomesta ja siirtyä pelkään palveluyhteiskuntaan?
Koettaisit nyt päättää. Olet oikeassa siinä, että tämä haaskaus ylenmääräiseen jäänmurtamiseen on budjettitalouden ulkopuolella ja verotetaan koko merenkululta. Mutta silloinhan se juuri on savupiipputeollisuuden etujen vastaista.
Olen kahtena pahana jäätalvena seurannut internetistä laivojen ja jäänmurtajien liikkumista. Siihen perustuu tuo havainto M/S Norlandiastakin. Sille jyrsittiin uraa, jotta se pääsi kulkemaan reittiään. Perittiinköhän laivayhtiöltä tästä jatkuvasta hinaamisesta mitään.
Toinen asia, mikä ihmetytti, oli se, että Suomenlahdella operoi pääasiassa suomalaisia jäämurtajia. Venäläiset olivat Suomenlahden perukoilla.
Suomalaiset jäänmurtajat vetivät perässään Venäjän tankkeriliikennettä. Saako Suomen valtio tästä palvelusta minkäänlaista korvausta? Eikö siitä pitätisi periä käypä hinta ja tehdä jäänmurtopalvelusta kaikkinensa taloudellisesti kannattaa.
En ole varma olenko itsekään tätä mieltä, mutta kun ei kukaan muu sitä vielä esille ottanut niin ehdotan että yksityistetään koko touhu. Yllä olevasta päätellen teollisuus ja muutamat laivayhtiöt maksaa väylämaksuina ison osan kuluista joka tapauksessa, jolleivät maksa kaikkia niin loput tulee veroista tukiaisina.
Vai onko niin että ainakin joistakin väylistä muodostuu luonnollinen monopoli heti kun joku saa sinne murtajan hommattua? Markkinaehtoisempi toiminta voisi ainakin läpinäkyvämmin hinnoitella mukaan vaihtoehdot kuten rautatiekuljetukset vaikka Norjan kautta lämpimämmille vesille. Onkohan muitakin vaihtoehtoja olemassa? Jos vaikka joku säännöllisesti reittiä ajava rahtilaiva modataan siten että se pystyy hiukan huonommissakin oloissa kulkemaan ja tekemään ränniä muille. Onko nykyisellään mahdollista laskuttaa perässä ajavaa? Jos ei niin olisiko mitään jos säädetään se mahdolliseksi.
Eivätkö uudet jäänmurtajat ole ns. monitoimimurtajia jotka voidaan varustaa nykyaikaisilla ja tehokkailla öljyntorjuntalaitteistoilla?
Ei kai Suomenlahden öljyntorjuntavalmius ole leutonakaan talvena tai edes kesäaikaan liian korkea?
Teollisuushan valitsee tietysti kustannustehokkaimman reitin. Paljonko kalliimpaa olisi p-suomalaisen teollisuuslaitoksen käyttää Hankoa kuin lähisatamaa? Riippuu tietysti määränpäästä, mutta paljon.
Väylämaksut enemmän kuin kattavat syntyneet kustannukset joten voidaan ajatella merenkulun olevan tässä mielessä valtiolle bisnestä. Vuodelle 2012 maksuja ollaan korottamassa hulppeat 12%.
Tavallaan on kyllä älytöntä tehdä viikkotolkulla kolmen päivän matka jääränniä Ahvenanmaalta Kemiin. Ehkä väylämaksuja voisi porrastaa satamittain jääolosuhteiden mukaan?
Pitää silti muistaa, että kun teollisuuden logistiikkakustannukset nousevat, tulevat vaihtoehtoiset sijainnit houkuttelevammiksi.
Nyt aion olla epäkorrekti ja kysyä, että miksi, jos ei kerran ole rahaa? Ei kaupankassakaan saa ahtaajaa pidempää lomaa, vaikka palkka huono onkin.
Jaa että naisen lomapäivä kestää 1,5 vrk…
Ilmeisesti Pauli Vahteran ajatukset ovat kiellettyjä täällä, koska kirjoitukseni jäi moderointiin.
Olihan siinä toki säästökohteita, joita Vihreät eivät hyväksy.
-ansiosidannaisen 500pvän osuutta lasketaan esim 400:aan pvään ja porrastetaan ansiosidonnainen niin että alussa saa vaikka vähän nykyistä korkeampaa pvärahaa ja se sitten laskee vaikka 100pvän välein.
-nostaa kannustinta mennä töihin
-sovitut sosiaaliturvan korotukset(n.100e/kk)perutaan
-nostaa kannustinta ottaa työtä vastaan,nythän käy juuri päinvastoin
-yksityislääkäreiden kela-korvaus pois(vaikka asteittain)
-turhaa tuetaan meitä ihmisiä joilla on varaa käydä yksityisellä lääkäriasemalla ja lääkärikeskusyhtiöllä tuntuu pyyhkivän hyvin ilman valtion tukeakin..
-lapsilisät pois pääomatuloja saavilta(tulorajan päättäkööt poliitikot)tai merkittäviä varallisuuksia omistavilta.edellyttää varallisuusveron palauttamista.
-”öky”rikkaat eivät tarvitse lapsilisiä
-lopettakaa ne pienituloisten veronkevennyspuheet,koska pieni tuloisimmat eivät käytännössä maksa veroja-ainakaan valtion tuloveroa
tässä jotain ehdotuksia.
ja jäänmurtajat voidaan kesäkautena ottaa vaikka turistikäyttöön,niin eivät makaa tyhjän panttina…
Yli kolmen henkilön kokouksista tulisi vaatia kustannuslaskelma, joka osoittaisi saadun hyödyn olevan suurempi kuin kustannukset mukaan lukien osalistujien matkoihin ja kokouksiin käytetty aika kerrottuna kunkin tuntipalkalla. Muussa tapauksessa kokous tulisi pitää omalla ajalla. Myös työryhmiltä ja projekteilta tulisi tehdä vastaava ja verrata esim. yhden ihmisen asiantuntijoiden käytöllä tekemään vastaavaan työhön. Veikkaan, että jäänmurtajan käyttöiän aikana tulisi kerättyä aika monen jäänmurtajan hinta. Vähän vastaava tulos kuin verrattaessa pitkällä ajalla yhden lisäihmisen palkkaamisen kustannuksia minkä tahansa kalliin mutta hyödyllisen laitteen ostoon.
Uutta jäänmurtajaa on suunniteltu vuosikymmen. Tavoite äänmurtamisen lisäksi saada Suomeen alus, joka sovelutuu öljyntorjuntaan jäisssä ja avomerellä.
Teollinen näkökulma on, että rakentamalla itselle arkitinen jäänmurtaja esittelemme myös muille amhdollisille ostajamaille uutta tekniikkaa ja osaamista. Tällöin uusi murtaja on näyte, jonka avulla saadaan kauppoja arktiselle auleelle.
Ellei näin ole, jäänmurtaja kannattaisi hankkia jostain muualta missä niitä osataan tehdä.
Kolmas näkökohta on, että vaihtoehtoisesti suuri osa Suomen jäänmurtamiskalusto vanhenee vuosikymmenessä. Nopea uusimisaikataulu tuolloin olisi valtiolle aika kallis investointi. Uusi jäänmurtaja antaisi pelivaraa Murtaja-luokan alusten uusimiseen. Jäänmurtamislaivaston näkökulmasta on hyvä, että on eri ikäisiä aluksia, joita uusitaan tyyliin 1 – 2 vuosikymmenessä.
Edelleen pääosa Suomen ulkomaankaupasta kulkee merikuljetuksina. Lämpenemisen ohessa tänne on luvassa ennen muuta epävakaisia talvia ääri-ilmiöiden lisääntyessä täällä pohjoisessa.
Hyvä pointti joka tapauksessa Odelta. Asioita pitää voida kysyä ja keskustella.
murtajainvestointia pohdittaessa tulee ottaa huomioon laivakaluston kehittyminen. Uudet laivat ovat suurempia ja paremmin jäisä kulkevia, joten niiden riippuvuus jäänsärkijöistä on vanhaa kalustoa pienempi.
Mikäli pohjoisessa toimiva teollisuus toimisi kuten ennenvanhaan he huomioisivat, että talvella kuljettamien on hankalampaa ja varastoisivat esim. hiiltä ja muita raaka-aineita pahan päivän varalle.
Nyt pyritään jot-tavaravirtoihin, jolloin varastojen minimoinnin ( pääoman tunnusluvut pörssissä !) takia otetaan riskejä kuljetuksissa. Samalla kuljetukset on tehty vuosisopimuskuljetuksi jolloin talvikuljetus maksaa näennäisesti saman kuin kesäkuljetus.
kyseessä on suuri osaoptimoinnista johtuva ongelma. Kukaan ei mieti kokonaisuutta.
Jospa maksettaisiin yhtiöille varastointikorvausta kesällä kuljetetusta raaka-aineesta niin optimointi menisi toiseen kohtaan- tarvittaisiinko silloin uutta isoa murtajaa?
”ansiosidannaisen 500pvän osuutta lasketaan esim 400:aan pvään ja porrastetaan ansiosidonnainen niin että alussa saa vaikka vähän nykyistä korkeampaa pvärahaa ja se sitten laskee vaikka 100pvän välein”
Ansiosidonnaista ei maksa valtio vaan TVR , joka on yksityinen vakuutusyhtiö eli ansiosidonnaisen muutokset eivät vaikuta valtion budjettiin, itse asiassa päivärahan alentaminen vähentää verokertymää
Ansiosidonnainen on jo porrastettu eli alussa saa korkeampaa päivärahaa.
Työsuhteen syntymiseen vaaditaan myös työnantajan suostumus, joten töihin ei mennä ellei ole työpaikkaa ja työnantaja ole hyväksynyt sinua
Täyttämättä jää lähinnä lääkäreiden paikkoja mutta tuskinpa menisit teurastajan hoitoon ? Työtä kun on otettava vastaan mitä vain .
Sekä väylämaksut että työttömyysvakuiutusmaksut ovat pakollisia veroja, joiden pitäminen budjetin ulkopuolella on silkkaa kikkailua. Veroasteeseen ne kyllä lasketaan. Tai väylämaksusta en ole varma, mutta pitäisi laskea. Työttömyysvakuutusmaksun veroluonteisuuden näkee siitä, että vakuutusmaksu pitää maksaa myös vakuuttamattomista.
Missä ongelma ? Nykyiset jäänmurtajat kuuluvat Arctia Shippingille, joka on valtion omistama yhtiö.
Eli uuden jäänmurtajan rahoitus tapahtuu valtion budjetin ulkopuolella ?? Ei yhtiön rahoituskuvio vaikuta valtion talouteen muuten kuin käyttökulujen mahdollisena muutoksena, jos valtio maksaa niiden käytöstä
Mutta voihan yhtiö alkaa elää suoraan asiakastuloillakin ??
Erinomainen ehdotus. Vähänkin pidempään palvelleilla virkamiehillä on aivan tolkuttomat lomaedut.
Valitettavasti sen toteuttaminen taitaa olla ns. ”poliittisesti mahdotonta”. Saavutettujen etujen purkaminen on tässä yhteiskunnassa aivan mahdotonta.
”Sitten vielä julkisen sektorin palkat samalle tasolle yiksityisten kanssa. Kyllä nuo paremmat lomaedut ja lyhyempi työviikko ovat sisällä hinnoittelussa. Se naisen euro on 80 senttiä johtuu suurelta osin tästä.”
Iltasanomat oli tehnyt palkkavertailun ja julkinen sektori oli useammin palkkajohtaja kuin yksityinen
Koko yhteiskunnassa pitäisi tehdä ”downshifting.”
Säästökohteita voidaan toki poimia sieltä täältä, muttei sillä pitkälle pötkitä.
Tarvitaan arvojärjestyksen uusiminen. Minä olen tästä ennenkin kirjoittanut: kasvun pitää olla kohtuullista ja tasaista, työn tuottavaa ja stressitöntä, peruspalvelujen riittäviä muttei ylenmääräisiä ja rahavallan ei saisi antaa sanella politiikan sisältöä. Muutoin vain otetaan lisää ja lisää lainarahaa, kunnes joku jossain saa jo pelkkinä korkoina kaiken kansantuoton.
Melkoinen onnela! Miksi se on tehty mahdottomaksi? Mutta sellaisessa minä haluaisin elää. Sitä ei taida tulla ennen kuin kaikki romahtaa. Ehkä olen turhan pessimisti, ja kun joulukin on tulossa.
Kun julkisuudessa esim. verotilastoissa ei ole huipulla (Iltasanomissakaan) esiintynyt valtion tai kuntien henkilöitä, olisi hupaisaa tietää, mihin asiantuntemuksestaan kuuluisa Iltasanomat perustaa vertailunsa.
Muutama vuosi sitten oli sellainen työehtoratkaisu, jossa Sari Sairaanhoitajiin vedoten vaahdottiin, että nyt kunta-ala on palkkajohtaja, mutta jälkeenpäin tilastoista (odotetusti) ilmeni, että näin ei ollut.
-taas tästä verokertymän pienenemisestä esimerkki:
olipa kerran valtio joka päätti ottaa kaikki asukkaat valtion töihin. asukkaita oli sata siis,työntekijää ja tuloveroprosentti 30%.
ensimmäinen kk meni hyvin mutta toisen kuukauden lopulla palkanlaskija ilmoitti johdolle että ei ole varaa maksaa palkkaa kuin 30työntekijälle tai laskea palkkoja tai nostaa veroja ja silti tämä menee ”konkkaan”,tai sitten ottaa velkaa…jne jne…
onko tuttua nykyisten poliitikkojen hyvinvointivaltion luomisesta?
On se hauskaa, että julkisen sektorin työntekijöille (sairaanhoitajat, opettajat jne.) aina löytyy niin kauheasti kadehtijoita. Ihme, että nämä kateelliset eivät ole julkisella sektorilla töissä, kun siellä on niin kamalan paljon paremmat edut. Osmo osui juuri oikeaan: julkisella sektorilla ei ole maksettu lisää palkkaa, koska lomat ovat pidemmät. Teollisuuskin voisi saada säästöjä neuvottelemalla työntekijöiden kanssa huomattavasti pidemmistä lomista palkankorotusten jäädytyksiä vastaan. Mahtaisiko mennä läpi?
Mitä itse asiaan tulee, toivoisin, että koko Suomi pidettäisiin jatkossakin asumiskelpoisena turvaamalla elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet eri puolilla maata. Suomi on jo nyt liian pääkaupunkiseutukeskeinen. Miksi et, Osmo, ehdota pääkaupunkiseudun katujen aurauskaluston vähentämistä? Nämä pari viime talvea ovat olleet vain poikkeuksia, mutta lumitalvet vähenevät jatkossa. Miksi siis pitää aurata kaikki pääkaupunkiseudun kadut? Eikö vähempikin riittäisi?
Mitäpä jos yksityistettäisiin kaikki jäänmurtajat ja vapautettaisiin kilpailulle koko toimiala? Ei tarvitsisi enää miettiä tämmöisiä asioita.
Siirytään käyttämään ainoastaan suomea virallisena kielenä. Säästö on suuri.
Ruotsista virallinen vähemmistökieli, mitä se de facto onkin.
Tuo pitää todennäköisesti paikkansa! Julkisella sektorilla kouluttamattomat, pienipalkkaiset teinaavat enemmän kuin avoimella sektorilla. Koulutetut taas vähemmän. 🙁
Vaikka jotain närästääkin tämä totuus, niin kokonaisuuden tehokkuus ja tuottavuus on kiinni ennen kaikkea noista koulutetuista. Suoritusportaalla ei ole niin väliä, sen korvaaminen on helppoa. Olen samaa mieltä, että julkisen sektorin palkkahaitari tulee saada normaaliksi. 🙂
Se varmaan pitää paikkansa, mutta julkisella sektorilla näitä kouluttamattomia ei ole – joten julkisella sektorilla tienaa vähemmän. QED!
Kalle kirjoitti:
”Tuo pitää todennäköisesti paikkansa! Julkisella sektorilla kouluttamattomat, pienipalkkaiset teinaavat enemmän kuin avoimella sektorilla. Koulutetut taas vähemmän. 🙁 ”
Vallan hirvittävää. Onko kenties myös niin, että julkisen alan pienipalkkaisia töitä voi tehdä vähemmällä koulutuksella, kun ammattitaito on kiinni muusta, esim. tunnollisuudesta tai kokemuksesta. – Toisaalta julkisella alalla on paljon ns. sosiaalista infrastruktuuria käsittäviä koulutusammatteja – sairaanhoitajat, opettajat, sosiaalivirkailijat – joiden määrä on suuri, ja siten pienikin palkakorotus tuntuu suurena julkisessa taloudessa.
Ja mikähän olisi näiden raporttien kirjoittamisesta ja käsittelystä syntyvä lisäkustannus? Byrokratiaa ja turhaa paperinpyöritystä lisäämällä aika harvoin lisätään tuottavuutta.
Onko hallituksen tavoitteena edelleenkin nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2015 mennessä?
Ps. Itse olisin valmis hyväksymään kohtuullisen panostuksen väestönkasvun hillintään tähtäävään toimintaan. Siinäkin länsimaat voisivat ottaa kovat piippuun ja vaatia syntyvyyden laskua länsimaiselle tasolle kaiken talousavun ehtona.
Julkisella sektorilla on koko 2000-luvun alun pyritty pois virkapalkkajärjestelmästä eli A-taulukosta. Tilalle ovat tulleet erilaiset vaativuustasoon ja henkilökohtaiseen osaan perustuvat palkkajärjestelmät. UPJ anyone?
Olen kuullut, että palkat ovat aivan kilpailukykyisiä yksityissektoriin verrattuna ja joillakin palkka on noussut kymmeniä prosentteja. Toisaalta tuottavuusohjelma on poistanut alemman palkkatason tehtäviä.
Muistatko vielä, kunoli myös B-palkkaluokat? Silloin sanotiin, etä paha saa palkkansa, B-palkkaluokassa…
”Sitten vielä julkisen sektorin palkat samalle tasolle yiksityisten kanssa. Kyllä nuo paremmat lomaedut ja lyhyempi työviikko ovat sisällä hinnoittelussa. Se naisen euro on 80 senttiä johtuu suurelta osin tästä.
”
Jos oikein muistan, niin Osmo Soininvaarahan on kirjoittanu aiemmin, miten naisvaltaisten alojen palkkoja pitäisi nostaa. Nyt kuitenkin sanot, että naisten pienempi palkka johtuu tehtyjen työtuntien pienuudesta. Aika epärehellistä.
”Tuo pitää todennäköisesti paikkansa! Julkisella sektorilla kouluttamattomat, pienipalkkaiset teinaavat enemmän kuin avoimella sektorilla. Koulutetut taas vähemmän. ”
Näin oli, mutta vielä yllättävämpää oli,että johtavassa asemassa olevien julkisten työntekijöidne palkat olivat selvästi korkeampia kuin yksityisellä
Tosin huippupalkat puuttuivat julkiselta sektorilta, mutta massa korvaa sen
Suurin ero palkoissa yksityisen hyväksi on keksipalkoissa lei n 3000 euron luokassa
”Kun julkisuudessa esim. verotilastoissa ei ole huipulla (Iltasanomissakaan) esiintynyt valtion tai kuntien henkilöitä, olisi hupaisaa tietää, mihin asiantuntemuksestaan kuuluisa Iltasanomat perustaa vertailunsa.”
Noissa huippupalkkatilastoissa on vain pieni osa työvoimasta , joten ei se kerro juuri mitään massan jakaantumisesta
”Työttömyysvakuutusmaksun veroluonteisuuden näkee siitä, että vakuutusmaksu pitää maksaa myös vakuuttamattomista.”
Sillä ei ole väliä, sillä alijäämäinen on valtion budjetti ja työttömyysvakuutuksesta säästäminen ei kavenna valtion budjetin alijäämää, yritysten kuluja se kyllä alentaa
Mitä tulee veroasteeseen niin veroksi lasketaan kirkollisverokin vaikka se on vapaaehtoinen yhdistyksen jäsenmaksu eli veroksi luokittelu on mielivaltaista ja poliittisesti tarkoitushakuista.
Osmo vain viljelee ay-vastaista propagandaa tapansa mukaan
”Veroasteeseen ne kyllä lasketaan. Tai väylämaksusta en ole varma, mutta pitäisi laskea. ”
Ei lasketa, tarkistin Tilastokeskuksen sivuilta
Veroasteeseen ei lasketa myöskään työntekijän tapaturmavakuutusta vaikka se on pakollinen lakisääteinen.
Veroaste on poliittiseen valintaan perustuva tunnusluku, jolla ei ole todellisen veroasteen kanssa mitään tekemistä
Hyvä esimerkki on vanha USA/Suomi vertailu, Suomi ilmoittaa veroasteeksi n 43 % ja USA 27 %
Kuitenkin USA valtion osavaltoiden ja kuntien menot ovat n 40 % bkt:ta.Päälle pitäisi vielä laskea ainakin julkisen sektorin eläkerahastot.
USA:ssa veroasteeksi vain ei voi ilmoittaa 40 % koska se oliis poliittine itsemurha
Suomessa taas oikeiston tarkoitus on esittää Suomi himoverottajana ja niinpä mukaan lasketaan myös yksityisten yhdistysten jäsenmaksujakin
Nostin yksipuolisella päätökselläni oma palkkaani lokakuussa n. 1500 e/kk. Tämän toteutin vain ryhtymällä tekemään sitä, mitä muutkin tekevät, ja mikä nimenomaan on sopimusten ja palkkajärjestelmän ajatuksen mukaista. Ryhdyin tunnollisesti kirjaamaan kaikki koukkimiset, hihastaroikkumiset, puhelinkonsultaatiot yms. Hiirisulkeisten ja klikkailujen määrä kasvoi räjähdysmäisesti, mutta ei muodostunutkaan niin pahaksi taakaksi kuin ennalta olin pelännyt. Nyt palkkani on samaa tasoa, kuin yksinäisten terveysasemien ainoiden lääkäreiden yleensäkin.
Voin todeta tyynesti, että ”koukkikaa vaan”. Tyrkätkää niitä ekg-nauhojanne, kusivastauksianne, vanhainkotisoittojanne, katsoisitko vielä tämän-juttujanne jne jne puskasta eteeni. Minä avaan aina kertomuksen, kyselen vitun tarkkaan, mihin joku kysymys tai otettu koe tai nauha oikein perustuukaan, vastaan ja kirjaan. Kustannusvaikutus näyttäisi olevan n. 1800 e/kk, josta kasvua nyt 1500 e/kk ihan vaan omaksumani yleisen, ja myös lain vaatiman käytännön seurauksena. Kuvaavaa lienee se, että näihin hommiin ei siltikään näytä löytyvän tekijöitä. Me vanhat tk-lääkärit olemme viimeisiä dinosauruksia, ja sitten kun meitä ei enää löydy, olette siinä kusessa, jonka juuri itse olette tilanneetkin.
Rahaa voisi säästää sieltä, missä sitä eniten käytetään, erikoissairaanhoidosta. Siellä on paljon ylikapasiteettia toisaalla, jonoa toisaalla. Löysää on liikaa. Ylihoitamista ja tutkimista on myös valtavasti.
Tässä Osmon ehdotuksessa ihmetyttää, mitä on oikein tarkoitus ajaa takaa. Meinaatko, Osmo, ihan tosissasi lakkauttaa raskaan teollisuuden Pohjois-Suomesta? On selvää, että esimerkiksi Kemi-Tornion, Raahen, Oulun tai Vaasan raskas teollisuus tarvitsee jatkuvia, ympärivuotisia ja aikataulussa pysyviä laivakuljetuksia. Pääradan junaliikennettä ei voida kasvattaa seuraavan vuosikymmenen aikana millään niin, että näiden satamien talvimerenkulku voitaisiin korvata, vaikka siihen olisi poliittinen halu.
Merenkulku on suhteellisen halpaa ja talvimerenkulku maksaa itse itsensä takaisin väylämaksuissa. Ei siis pitäisi olla ongelmaa ostaa valtiolle vaikka kahta jäänmurtajaa tällä vaalikaudella. Bisneksenä homma on idioottivarma eikä riskiä ole, jollei talous totaalisesti romahda. Ja silloin parilla jäänmurtajalla ei ole mitään väliä.
Voisiko ne jäänmurtomaksut säylttää niille laivoille, jotka tätä palvelua käyttävät ja jättää Hengon kesäliikenne rauhaan?
Psykiatrian luonnollinen koko olisi jotain neurologian luokkaa. Silti se on suurempi kuin kaikki muut konservatiiviset erikoisalat yhteensä. Lööppien pelko vaatii tätä.
Siellä pohjoisessa on kaivoksia, ja niitä tulee vielä paljon lisää. Valitan, mutta niitä ette voi mahtikäskyillä siirtää.
Tässä pääsemme asian ytimeen: minkälaisia liikennepalveluja yhteiskunnan on subventoitava? Nykyisellään väylämaksu kohtelee kaikkia Suomen satamia tasaveroisesti. Koska Perämeren liikenne on kalliimpaa, merkitsee se sitä, että Etelä-Suomen satamien liikenne subventoi Pohjois-Suomen satamia. Toisaalta kansalaisten ja alueiden tasa-arvo myös edellyttää tätä: on oikein, että suomalaiset tukevat toisiaan. Lisäksi se, että Pohjois-Suomen teollisuus säilyy kilpailukykyisenä hyvän infran avulla, parantaa koko maan tilannetta.
Tai sitten lopetetaan vaikka kehitysapu. 1,2 miljardia selvää säästöä ja kukaan suomalainen ei häviäisi mitään. Paitsi ehkä kehitysavun parissa työskentelevät suojapaikkatyöläiset.
Ei pidä paikkaansa. Psykiatria on pienempi kuin sisätaudit yksinään, lisäksi tulevat monet muut konservatiiviset alat.
Hyvä säästökohde olisi sosialisoida kaivostoiminta takaisin valtiolle.
Vältyttäisiin korvaamattomilta ympäristötuhoilta tyyliin Talvivaara ja saisimme pitää omat malmivaramme.
Miksi ”jokamiehenoikeudet” on laajennettu Suomessa jopa kaivostoimintaan niin, että ulkomaiset yritykset poimivat kultahiput päältä?
No viiittaan seuraaviin tilastoihin epshp:ä koskien:
http://www.epshp.fi/tilastot/vuositil/hpv.htm
http://www.epshp.fi/kunnat_ja_hallinto/tiedostot/Toiminta_ja_taloussuunnitelma_2011-2013.pdf
Jälkimmäisessä sivulla 74 kerrotaan psykiatrian tuoton olleen 2010 vähän vajaa 30 000 000 e, ja arvioidun summan kasvavat johdonmukaisesti rikkoen heti tuon 30 Me. Sivulta 64 löytyy luku _kaikesta muusta_ konservatiivisesta toiminnasta ollen n. 70 000 000 e, joten todellakin siinä mielessä I stand corrected. Mistään en kuitenkaan löydä summia erikoisaloittain, jollaisen muistan joskus nähneeni ja siitä silmämääräisesti laskeneeni sisätaudit + neurologia + keuhkosairaudet tms. Huomattava osuus näyttää olevan fysiatrialla ja kuntoutuksella noin hoitopäivistä j henkilökunnasta päätellen. Pidän edelleen lähes varmana, että psykiatria > sis + neu + keuh.
On huomattava, että klassiset raskaansarjan skitsofreniakroonikot _eivät_ juurikaan aiheuta erikoissairaanhoidon kuluja, sillä yhteiskunta maksaa heidän laitoshoitonsa kehittyneessä piilosairaalaverkostossa (hoitokodit yms) muista pusseista. Heidän kustannuksensa _eivät_ ole merkittävinä tässä mukana, mutta niiden suuruutta tuskin edes tietää kukaan.
Mitä ympäristötuhoja Talvivaara on aiheuttanut tai aiheuttaa, paitsi että se on ruma?
Valtion omistama kaivosko ei voi ympäristöä sotkea?
Ennen Talvivaaran ongelmien julkituloa kauhisteltiin miten ulkomaiset yhtiöt ovat perustamassa Suomeen kaivoksia.
Talvivaara on osoittanut miten Suomessakin osataan.
Ehkä tämä johtuukin siitä, että kaivokset ovat usein todella likaisia, huolimatta omistuspohjasta tai sen kansallisuudesta.
Tämä on jo off-topic mutta…
Talvivaaran kohdalla ilmeisesti kävi, että hyvät aikomukset eivät toteutuneet. Avokaivoshan on järisyttävän suuri, koko yllättää ensimmäisenä paikalla käydessä. Räjjäytykset ja jyrisevä melu ovat naapurien ongelma, pöly leviää laajemmallekin alueelle. Talvivaaran malmi on aika ongelmallinen nikkelimalmi, siis nikkelin lisäksi siinä on kaikea muutakin.
Talvivaaran rakentamisessa Suomessa kaivososaaminen oli vielä hieman hakusessa ja ylienen julkisuus ylenpalttisen myönteistä. Tämän vuoksi huonot uutiset tulivat puun takaa ikäänkuin yllätyksenä.
Kaivoksen puolelta lienee kysymys osaamattomuudesta, oikeastaan kokemuksen puutteesta. Valvontaviranomaisilla myös sama asia. Sorkamon kunnan kannalta taas ylenpalttisista yksinomaan myönteisistä odotuksista.
Tarinan opetus: jukinen keskustelu myös ikävistä asioita ja ongelmita tuottaa paremman tuloksen kaikille. Osa ongelmista olisi ennakoitu paremmin ja aikaisemmin, jos siihen kiireessä olisi ollut painetta. Talvivaarakaan ei kaipaa negatiivista julkisuutta.
Hyvä uutinen: Muilla mahdollisilla uusilla kaivoksilla ei ole tiedossa yhtä vaikeaa malmia. Talvivaara tosin johtaa jatkossa aiemman lepsuilun jälkeen ylivarovaisuuteen, joka myös ei ole ihan hyvä homma.
Jäänmurtajasta vielä:
Isoin potti on Urho-luokan jäänmurtajien uusiminen meillä ja maailmalla.
Jos on viestiä, että jäänmurtajilla olisi menekkiä maailmalla, Suomen kannattaa rakentaa itselleen esittelymalli, jolla 2010-luvun jäänmurtoteknologiaa testataan käytännössä.
Tarvetta on juuri perinteiselle ahtojäihin tehdylle öljyntorjuntamurtajalle.
Lopputulos: Valtio saa murtajan ja talviliikenteen riskit pienenevät. Urho-luokan murtajien uusiminen saadaan alkuun. samalla telakoille saadaan työtä muutamalle tuhannelle hengelle ja uutta murtajaa tehdään toivottavasti sen verran pitkä sarja, että tekeminen halpenee.
Jos jäänmurtajien kysyntää ei ennakoida, yhden murtajan vajaus on riski, jonka toteutumisen kanssa pystymme elämään. Jäänmurtajatilausten ja alan osaamisen rapautuminen on taas kansallisesti iso ongelma.
Erikoisalojen kokojen vertailu pelkästään kustannusten perusteella on helposti harhaanjohtavaa, koska kustannuksia voidaan siirtää helposti muualle. Kuten skitsofreenikkojen kohdalla tosiaan on. Samoin esimerkiksi neurologia on valtava ala jos lasketaan neurologisten sairauksien hinta yhteiskunnalle, mutta erikoisalana se on keskisuuri.
Helppo on vertailla vaikka erikoislääkärimäärää: psykiatreja on vähemmän kuin sisätautilääkäreitä.
Suurin osa sisätautien volyymistä ei muodostukaan kolmen vartin juttelutuokioista.
Entiselle formulakuskille määrättiin 2 vuotta 4 kuukautta vankeutta. Tekoa ei tehty tarkoituksella eikä sitä tekemättömäksi saa (veneonnettomuus).
Formulakuski on miljonääri, ja voisi hyvinkin maksaa 2,4 miljoonaa euroa valtiolle sen sijaan, jos hän menee häkkiin. Se maksaa 200 euroa per päivä valtiolle.
Onko missään päin maailmaa käytäntö, että tällaisen tuomion voi hyvittää rahalla?`
Totta. Se muodostuu kolmen tunnin seisoskelutuokioista.
Mikä ihme nyt on syynä puhua tässä osiossa lääkäreistä?
Miksi kukaan ei tee selvitystä, miksi mielenterveysongelmat lisääntyvät ja psyyken lääkkeiden käyttö alkaa jo lähennellä USAn tasoa. Ovatko ihmiset heikentyneet, ja joka ongelmaan haetaan pilleri? Olemmeko tulossa kahjoiksi koko kansa?
Jäänmurtajan kohdalta sanoisin (laivanrakennusdinä), että en pidä kaikkiaan säästöä todennäköisenä pitkän päälle, mikäli alus on kykenevä muihinkin hommiin, saattaisi jopa olla tuottava.
Juttuhan on sama, kun ei tilata uusia junia/busseja/lentokoneita jne, vaan pärjätään vanhoilla. jos on ongelmia, niin VR apuun. Niinpä.
Hyvä kai tuo on entiseen verrattuna, jolloin vain otettiin itseltä henki.
säästökohteiden lisäksi kannattaisi listata myös tulokohteita. Ode viittasikin hieman tähän kasettimaksukirjoituksessasi, kun kritisoit Arhinmäen tapaa vältellä oman hallinnonalan kuluja mikä samalla vähentää ALV-tuloja.
Tästä jäänmurtajateemasta päästäisiin helposti pohtimaan koillisväylän merkitystä Suomelle. Hyvät junayhteydet Keski-Euroopasta joko Ruotsin tai Suomen kautta Pohjois-Suomeen, josta edeleen rata Norjaan Jäämeren rantaan, ja sinne kunnon satama. Suomi napsisi rahdista sitten kunnon tulot välistä.
Miten olisi jäähallita? Onko ne todella peruspalveluita?