Hyviä säästökohteita: jäänmurtaja

Val­tion­ta­lou­des­sa ovat ensi kevää­nä vuo­ros­sa sääs­tö­tal­koot. Enää ei kuu­lem­ma juus­to­höy­lää kan­na­ta käyt­tää, vaan nyt on uskal­let­ta­va teh­dä oikei­ta pää­tök­siä. Aion täl­le pals­tal­le koo­ta jou­kon asiois­ta, jois­ta minus­ta voi­si sääs­tää. Koh­teet kos­ke­vat sekä val­tion­ta­lout­ta että kun­nal­lis­ta­lout­ta, kos­ka molem­mis­ta pitää säästää.

Hel­sin­gin Sano­mien mukaan uuden jään­mur­ta­jan tilaa­mi­sel­la alkaa olla kii­re, kos­ka van­hin jään­mur­ta­ja menee pois käy­tös­tä vuon­na 2015.

Entä jos ei tilat­tai­si uut­ta vaan yri­tet­täi­siin tul­la toi­meen yhdel­lä vähem­män. Sil­loin ote­taan ris­ki, että tal­ves­ta tulee taval­lis­ta kovem­pi. Joi­ta­kin poh­joi­sen sata­mia jou­dut­tai­siin sul­ke­maan muu­ta­mak­si vii­kok­si ja aja­maan tava­rat junal­la ete­lään, vaik­ka­pa Han­koon, jos­ta kapa­si­teet­tia alkaa vapau­tua, kos­ka Venä­jä ei koh­ta enää käy­tä Han­koa auto­jen tuon­tiin. VR:n kapa­si­teet­ti riit­täi­si. Juna­kul­je­tus oli­si jään­mur­toa hal­vem­paa, vaik­ka sii­hen jou­dut­tai­siin tur­vau­tu­maan joka tal­vi. Useim­pi­na tal­vi­na ei kui­ten­kaan tapah­tui­si mitään.

Tela­koil­ta meni­si tie­tys­ti työpaikkoja.

 

77 vastausta artikkeliin “Hyviä säästökohteita: jäänmurtaja”

  1. Sen ver­ran minä­kin ymmär­rän bud­jet­ti­kir­jaa, että vain sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to­me­noi­hin teh­dyil­lä leik­kauk­sil­la on jotain mer­ki­tys­tä koko­nai­suu­den kan­nal­ta. Kol­mas mer­kit­tä­vä yhteis­kun­nan menoe­rä on kou­lu­tus, jos­ta ei kan­na­ta leikata. 

    Joten aja­tus jon­kun jään­mur­ta­jan osta­mi­ses­ta tai osta­mat­ta­jät­tä­mi­ses­tä on sääs­tö­jen kan­nal­ta täy­sin mer­ki­tyk­se­tön. 🙂 Jään­mur­to­lai­vas­to voi­daan vaik­ka tupla­ta, eikä sil­lä ole mitään mer­ki­tys­tä talou­teen. Mur­to­ka­pa­si­teet­tia on maa­il­mal­la lii­an vähän täl­lä het­kel­lä, joten uusi mur­ta­ja voi olla jopa kan­nat­ta­va han­kin­ta. Edel­lyt­tää toki, että sil­lä aje­taan kovi­na tal­vi­na muu­al­la kuin Suomessa.

    Joten kaik­kia nii­tä ehdos­tuk­sia, joil­la lei­ka­taan sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja rajus­ti, jääm­me odot­ta­maan mie­len­kiin­nol­la. 😉 Vain niil­lä talous saa­daan tasapainoon.

  2. Hyvä avaus! Kaik­kia jään mur­ta­jia ei tar­vi­ta, jos pala­taan van­haan tal­vi­sa­ta­ma-ajat­te­luun, joka on sitä­pait­si ekologista. 

    On jär­je­tön­tä, että mur­ta­ja vetää ali­te­hois­ta mat­kus­ta­ja­purk­kia M/S Nor­lan­dia välil­lä Tal­lin­na-Hel­sin­ki, kuten tapah­tui vii­me tal­ve­na. Pahim­mil­laan 120 lai­vaa oli jumis­sa alueella.

    Tal­vi­sa­ta­ma-rajoi­tuk­siin palaa­mi­nen tosin on hiu­kan han­ka­laa, kos­ka esi­mer­kik­si Hel­sin­ki tai Vuo­saa­ri eivät ole tal­vi­sa­ta­mia, kuten Han­ko ja Tur­ku ovat.

    Yksi mah­dol­li­suus on veloit­taa autet­ta­vil­ta käy­pä hin­ta eli ms. Nor­lan­dian omis­ta­ja Ecke­rö Lines mak­saa jään­mur­ta­ja­mak­sun ja mui­den varus­ta­moi­den pitää mak­saa kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta jäänmurtopalveluista.

  3. Näi­hin sääs­tö­koh­de-artik­ke­lei­hin var­maan voi­si lait­taa myös ne sääs­te­tyt eurot. Ja nii­den suh­teen kestävyysvajeeseen.

  4. Junal­la Han­koon oli­si tuos­sa tilan­tees­sa var­maan höl­möin mah­dol­li­nen vaih­toeh­to. Vuo­saa­ri­kin oli­si parempi.

    Kemi-Tor­nion alu­eel­ta kan­nat­tai­si ennem­min men­nä rekal­la Luu­la­jaan. Ruot­sa­lai­set tus­kin ampu­vat itse­ään jal­kaan lopet­ta­mal­la talvimerenkulun.

    Tela­kat eivät nouse tai kaa­du joka 20:s vuo­si raken­net­ta­viin jään­mur­ta­jiin. P‑Suomen teol­li­suu­del­le logis­tiik­ka­kus­tan­nus­ten nousu saat­tai­si olla kuo­li­nis­ku. Eikö­hän jat­kos­sa inves­toi­tai­si jon­ne­kin sel­lai­seen maa­han mis­sä tava­ra liik­kuu ympä­ri vuoden.

    Hesa­rin mukaan jään­mur­ta­jien käyt­tö kate­taan väy­lä­mak­suin. Mis­sä on säästö?

  5. Rau­ta­teil­lä­hän noin oli teh­ty: las­ket­tu, ettei kan­na­ta säi­lyt­tää auro­ja eikä yllä­pi­tää tal­vi­kun­nos­sa­pi­to­val­miut­ta, kos­ka sitä ei tilas­tol­li­ses­ti tar­vi­ta riit­tä­vän usein. Sit­ten tuli kak­si epä­ti­las­tol­lis­ta lumi­tal­vea. Johan kan­sa ja kan­san­edus­ta­jat oli­vat kuo­ros­sa vaa­ti­mas­sa luo­tet­ta­vam­paa juna­lii­ken­net­tä, mak­soi mitä maksoi.

    Jään­mur­ta­jien kans­sa voi­daan val­lan hyvin toi­mia Oden ehdot­ta­mal­la taval­la, jos se – toi­sin kuin rau­ta­teil­lä – teh­dään avoi­mes­ti. Ei VR:kään oli­si saa­nut kan­san­edus­ta­jien viho­ja pääl­leen, jos he oli­si­vat alun­pe­rin olleet päät­tä­mäs­sä sii­tä, että rau­ta­tie­lii­ken­teen ei tar­vit­se toi­mia tal­vio­lo­suh­teis­sa. Sil­loin lii­ken­teen tak­kua­mi­nen tal­vel­la ei tuli­si yllätyksenä.

    Se on sit­ten eri asia, mitä kan­sa hyväk­syy tai jät­tää hyväk­sy­mät­tä ja mikä mer­ki­tys sil­lä on.

  6. Ymmär­tääk­se­ni uut­ta jään­mur­ta­jaa ei aio­ta hank­kia val­tion omis­tuk­seen vaan sen hank­kii omal­la rahoi­tuk­sel­laan pal­ve­lun­tuot­ta­ja, jon­ka kans­sa Lii­ken­ne­vi­ras­to tekee 25–30 vuo­den sopi­muk­sen. Sil­loin jään­mur­ta­jan inves­toin­ti ei tuli­si suo­raan näky­mään val­tion budjetissa.

    Sopi­mus uuden jään­mur­ta­jan pal­ve­luis­ta aiheut­taa kui­ten­kin val­tion bud­jet­tiin (eli Lii­ken­ne­vi­ras­tol­le) vuo­si­kus­tan­nuk­sen, mut­ta se kate­taan peri­aat­tees­sa väylämaksuilla. 

    Jos pal­ve­lu­ta­son hei­ken­nys­ten vuok­si jään­mur­to­kus­tan­nuk­set ale­ne­vat, niin väy­lä­mak­su­ja­kin alenn­ne­taan ja päin­vas­toin. Joten val­tion bud­je­tin ali­jää­mään ei pal­ve­lu­ta­soa kos­ke­vil­la pää­tök­sil­lä ole suo­raan vai­ku­tus­ta, ellei sit­ten val­tio ryh­dy kerä­mään yli­mää­räi­siä tulo­ja väylätoiminnalla.

    Tie­ten­kin pal­ve­lu­ta­so- ja hin­noit­te­lu­pää­tök­sil­lä vai­ku­te­taan tava­ra­vir­toi­hin. Esi­mer­kik­si väy­lä­mak­su­ja muut­ta­mal­la tava­ra­vir­to­ja voi­tai­siin ohja­ta enem­män jää­vah­vis­tei­siin aluk­siin, jol­loin jään­mur­to­ka­pa­si­tee­tin tar­ve pie­ne­nee. Sata­mia sul­ke­mal­la tava­raa siir­tyy rau­ta­teil­le jne.

    Myös sata­ma­mur­ta­jien ja Lii­ken­ne­vis­ras­ton hank­ki­mien mur­ta­jien työn­ja­koa voi­tai­siin muut­taa. Koko koko­nai­suus on aika moni­ta­hoi­nen optimointipeli.

  7. VR tar­vit­see lisää kalus­toa, joka sit­ten sei­soo käyt­tä­mät­tö­mä­nä tuon hui­pun ulkopuolella

    Samal­la mata­loi­tuu teh­tai­den sul­ke­mis­kyn­nys kun toi­mi­tus­var­muus kär­sii kalus­ton puut­teen vuoksi
    Ensim­mäi­se­nä lop­puvt pape­ri­teh­taat, Rau­ta­ruuk­ki seuraavana

    Osmol­la on taas ketun­hän­tä kai­na­los­sa, vajaa­käy­töl­lä ole­val­le Vuo­saa­ren sata­mal­le halu­taan lisäkäyttäjiä

    Jos nyt halu­taan sääs­tö­koh­tei­ta niin kan­nat­tais otta amall­si ker­ran­kin Viros­ta , lei­ka­taan jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja 30 %.Ei sitä edes tar­vit­se teh­dä ker­ral­la, nol­la­lin­ja­kin syö ali­jää­mää muu­ta­man % vuodessa

  8. Jään­mur­ta­ja mak­saa 120–150 mil­joo­naa euroa ja sen käyt­töi­kä on 25–30 vuotta. 

    Ole­te­taan, että Lii­ken­ne­vi­ras­to tekee ulko­puo­li­sen pal­ve­lun­tuot­ta­jan (vaik­ka­pa val­tio­nyh­tiö) kans­sa 30 vuo­den sopi­muk­sen uuden jään­mur­ta­jan pal­ve­lui­den han­kin­nas­ta. Pal­ve­lun­tuot­ta­ja hank­kii rahoi­tuk­sen ja tilaa aluk­sen suo­ma­lai­sel­ta tela­kal­ta. Mit­kä ovat vai­ku­tuk­set val­tion budjettiin?

    Jos alus raken­ne­taan telak­ka­teol­li­suu­den las­kusuh­dan­teen aika­na suo­ma­lai­sel­la tela­kal­la ja lai­vaa raken­ne­taan kak­si vuot­ta, niin kah­te­na ensim­mäi­se­nä vuo­te­na val­tion bud­jet­ti­tu­lot mur­ta­ja­ti­lauk­ses­ta ovat mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mat kuin bud­jet­ti­me­not. Tulo­ja muo­dos­tuu mel­koi­ses­ti muun muas­sa raken­nus­mies­ten tulo­ve­rois­ta ja muis­ta oheisvaikutuksista.

    Joten lyhyel­lä täh­täi­mel­lä uuden jään­mur­ta­jan tilaa­mi­nen oli­si val­tion bud­jet­ti­ta­lou­den kan­nal­ta parem­pi rat­kai­su kuin tilaa­mat­ta jättäminen. 

    Jos jään­mur­ta­ja­ka­pa­si­teet­tia halu­taan vähen­tää, niin kan­nat­tai­si miet­tiä sitä, että yrit­täi­si kau­pa­ta van­hem­paa jään­mur­ta­ja­ka­lus­toa suh­teel­li­sen edul­li­ses­ti ulko­mail­le ja samal­la raken­tai­si itsel­le uut­ta kapasiteettia.

  9. Van­him­man mur­ta­jan Voi­man käyt­tö ja yllä­pi­to mak­saa myös. Lisäk­si Voi­ma avaa vähän tur­han kape­aa rän­niä nyky­lai­vo­jen mitoille. 

    Joku äly­pää ehdot­ti hinaus­mak­su­jen palaut­ta­mis­ta; rei­lua peliä kun mur­ta­jan hinauk­ses­sa ole­va lai­va mak­saa ja muut seu­raa­vat rän­nis­sä hal­vem­mal­la. Tai avus­tet­ta­va lai­va kit­kut­te­lee jos vain joten­kin eteen­päin pää­see sol­mua tai kah­ta kun hinauk­ses­sa pää­si­si viit­tä tai kym­men­tä sol­mua eteenpäin.

  10. Tila­taan jään­mur­ta­ja Krei­kas­ta ja vaik­ka vie­lä uusi mii­na­lai­va Ita­lias­ta. Se paran­tai­si samal­la sekä Suo­men yli­jää­mää että Krei­kan ali­jää­mää. Tuo on yksi euro­krii­sin perussyistä.

    Eikö tuo siis oli­si sitä paras­ta mah­dol­lis­ta elvy­tys­tä, jos ker­ran nyt pitää hakea talous­kas­vua? Ei saa ruok­kia lamaa.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jään­mur­ta­jan käyt­tö maksaa.

    Mut­ta jään­mur­ta­jan käy­tön mak­sa­vat väy­län käyt­tä­jät, ei valtio. 

    Ja onko tuo rato­jen kun­nos­sa­pi­to sit­ten kas­va­van lii­ken­teen alla joten­kin huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa? Radat sitä pait­si kulu­vat lii­ken­teen alla, toi­sin kuin meriväylät.

  12. Hie­man olen pet­ty­nyt täs­tä avauk­ses­ta, yleen­sä täs­sä blo­gis­sa on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta koko jär­jes­tel­män muut­ta­mi­seen ja aja­tel­tu isosti. 

    Tie­ten­kin on hyvä tuo­da kar­sit­ta­vak­si pie­niä­kin koh­tei­ta, kos­ka niis­tä saat­taa sen­tään syn­tyä yhteisymmärrys. 

    Sil­ti tai­taa jään­mur­ta­jan käyt­tö­ku­lut kui­ten­kin olla sel­lai­nen mur­to-osa Suo­men bud­je­tis­ta ettei esi­tet­ty toi­min­ta­ta­van muu­tos toi­si mitään vii­van alle — var­sin­kin kun ottaa huo­mioon että yhte­nä pala­pe­lin osa­na oli­si VR jota tila­päi­nen lisä­lii­ken­ne ei edes kiinnosta…

  13. Minul­la on parem­pi sääs­tö­eh­do­tus: jul­ki­sen sek­to­rin lomat samal­le tasol­le yksi­tyi­sen kans­sa. Ei tääl­lä muut­kaan kah­dek­saa viik­koa vuo­des­sa lomaa tarvitse.

    Sitä­pait­si kiin­nos­taa kuul­la perus­te­lut mik­si tuo­ta ei voi toteuttaa..

    1. a_i
      Sit­ten vie­lä jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat samal­le tasol­le yik­si­tyis­ten kans­sa. Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työ­viik­ko ovat sisäl­lä hin­noit­te­lus­sa. Se nai­sen euro on 80 sent­tiä joh­tuu suu­rel­ta osin tästä.

  14. Poh­joi­sen teol­li­suus­paik­ka­kun­nill­ta voi­si myös kul­jet­taa tava­raa koko mat­kan rau­ta­teit­se kes­ki-Euroop­paan kos­ka Ruot­sin puo­lel­la on val­mis­tun­mas­sa uusi rau­ta­tie Haa­pa­ran­nas­ta Bode­niin, jon­ka kan­ta­vuus on pal­jon vah­vem­pi kuin van­han radan joka oli kyl­män sodan ajoil­ta jää­nyt rapistumaan. 

    Jos jään­mur­ta­jia tila­taan niin nii­den pitäi­si joka tapauk­ses­sa olla moni­toi­mia­luk­sia joi­ta voi kesäk­si vuo­kra­ta mui­hin teh­tä­viin. Myös yhteis­tä jään­mur­ta­ja­poo­lia Ruot­sin ja Viron kans­sa soi­si miettiä.

  15. Ihas­tuk­sen ilmai­su­ni Osmol­le! Tämä tai­taa olla ensim­mäi­nen ker­ta, kun polii­tik­ko ja päät­tä­jä vaik­ka sit­ten vain läpän­heit­to­na ja ketun­hän­tä kai­na­los­sa (Vuo­saa­ri ja VR) ehdot­taa min­kään kon­kreet­ti­sen asian toteut­ta­mat­ta jät­tä­mis­tä sääs­tä­mi­sen vuoksi.

    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta teh­dä niin kuin koti­ta­louk­sis­sa teh­dään: lis­tat­tai­siin vält­tä­mät­tö­mät menot? Ja kat­sot­tai­siin pal­jon­ko ne nie­le­vät? Ja jää­dy­tet­täi­siin sen jäl­keen kaik­ki her­kut niin kau­ak­si aikaa kun­nes val­tion velat on maksettu?

    Kar­sit­ta­vat kes­kit­tyi­si­vät kulttuuri‑, urhei­lu- ja lii­kun­ta­puo­lel­le. Monet sano­vat koko kan­sa­kun­nan kaa­tu­van jos näis­tä kar­si­taan. Ilmei­ses­ti ns. hyvin­voin­ti­val­tion lope­tuk­seen se ei kaa­du. Tähän hätään tulee kar­sit­ta­via miet­ties­sä mie­leen kult­tuu­ri- ja design“pää“kaupunkiprojektit.

    Pitäi­si perus­taa komi­tea tai työ­ryh­mä, joka kävi­si läpi yksi­tyis­koh­tai­ses­ti hal­lin­no­na­lo­jen toi­min­ta­ker­to­muk­set ja kat­soi­si mit­kä pro­jek­tit oli­si voi­nut jät­tää toteut­ta­mat­ta. Tätä kar­toi­tus­ta sit­ten käy­tet­täi­siin sääs­tö­vuo­den bud­je­tin laa­din­nas­sa ohjenuorana.

    Mis­tään yhdes­tä sääs­tö­koh­tees­ta ei pal­jon sääs­ty, vaan sum­ma on kerät­tä­vä mones­ta lähteestä.

    Plus sen jäl­keen sit­ten ne veron­ko­ro­tuk­set kes­ki- ja suurituloisille.

    1. Mie­les­sä­ni ei ollut Vuo­saa­ri vaan Tur­ku ja Han­ko, joi­den osal­ta jää­olo­suh­teet ovat pal­jon parem­mat. Jos on vai­kea jää­tal­vi, se on vai­kea Vuo­saa­res­sa­kin. Sata­ma kun raken­net­tiin ihan vää­rään paik­kaan (Pork­ka­lan­nie­mi oli­si ollut parempi.)

  16. Ode:

    Joi­ta­kin poh­joi­sen sata­mia jou­dut­tai­siin sul­ke­maan muu­ta­mak­si vii­kok­si ja aja­maan tava­rat junal­la ete­lään, vaik­ka­pa Han­koon, jos­ta kapa­si­teet­tia alkaa vapau­tua, kos­ka Venä­jä ei koh­ta enää käy­tä Han­koa auto­jen tuon­tiin. VR:n kapa­si­teet­ti riittäisi.

    Eikö juu­ri vali­tet­tu, että VR:n kapa­si­teet­ti pää­ra­dan yksi­rai­tei­sel­la osuu­del­la poh­joi­ses­sa ei rii­tä? Siel­lä on jo nyt vai­keuk­sia saa­da rah­tia ja mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä sovi­tet­tua keskenään.

    Ja eihän tämä vähem­män vii­sas sääs­tö­eh­do­tus oikeas­ti sääs­täi­si mitään. Eikös jään­mur­ron kus­tan­nuk­set peri­tä meriliikenteeltä?

    Et kai sinä­kin Ode ole siir­ty­nyt vih­rei­den val­ta­vir­taan, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tap­paa “paha” savu­piip­pu­teol­li­suus Suo­mes­ta ja siir­tyä pel­kään palveluyhteiskuntaan?

    1. Ja eihän tämä vähem­män vii­sas sääs­tö­eh­do­tus oikeas­ti sääs­täi­si mitään. Eikös jään­mur­ron kus­tan­nuk­set peri­tä meriliikenteeltä?
      Et kai sinä­kin Ode ole siir­ty­nyt vih­rei­den val­ta­vir­taan, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tap­paa “paha” savu­piip­pu­teol­li­suus Suo­mes­ta ja siir­tyä pel­kään palveluyhteiskuntaan?

      Koet­tai­sit nyt päät­tää. Olet oikeas­sa sii­nä, että tämä haas­kaus ylen­mää­räi­seen jään­mur­ta­mi­seen on bud­jet­ti­ta­lou­den ulko­puo­lel­la ja vero­te­taan koko meren­ku­lul­ta. Mut­ta sil­loin­han se juu­ri on savu­piip­pu­teol­li­suu­den etu­jen vastaista.

  17. Olen kah­te­na paha­na jää­tal­ve­na seu­ran­nut inter­ne­tis­tä lai­vo­jen ja jään­mur­ta­jien liik­ku­mis­ta. Sii­hen perus­tuu tuo havain­to M/S Nor­lan­dias­ta­kin. Sil­le jyr­sit­tiin uraa, jot­ta se pää­si kul­ke­maan reit­ti­ään. Perit­tiin­kö­hän lai­vayh­tiöl­tä täs­tä jat­ku­vas­ta hinaa­mi­ses­ta mitään.

    Toi­nen asia, mikä ihme­tyt­ti, oli se, että Suo­men­lah­del­la ope­roi pää­asias­sa suo­ma­lai­sia jää­mur­ta­jia. Venä­läi­set oli­vat Suo­men­lah­den perukoilla.

    Suo­ma­lai­set jään­mur­ta­jat veti­vät peräs­sään Venä­jän tank­ke­ri­lii­ken­net­tä. Saa­ko Suo­men val­tio täs­tä pal­ve­lus­ta min­kään­lais­ta kor­vaus­ta? Eikö sii­tä pitä­ti­si periä käy­pä hin­ta ja teh­dä jään­mur­to­pal­ve­lus­ta kaik­ki­nen­sa talou­del­li­ses­ti kannattaa.

  18. En ole var­ma olen­ko itse­kään tätä miel­tä, mut­ta kun ei kukaan muu sitä vie­lä esil­le otta­nut niin ehdo­tan että yksi­tyis­te­tään koko tou­hu. Yllä ole­vas­ta pää­tel­len teol­li­suus ja muu­ta­mat lai­vayh­tiöt mak­saa väy­lä­mak­sui­na ison osan kuluis­ta joka tapauk­ses­sa, jol­lei­vät mak­sa kaik­kia niin loput tulee verois­ta tukiaisina.

    Vai onko niin että aina­kin jois­ta­kin väy­lis­tä muo­dos­tuu luon­nol­li­nen mono­po­li heti kun joku saa sin­ne mur­ta­jan hom­mat­tua? Mark­ki­naeh­toi­sem­pi toi­min­ta voi­si aina­kin läpi­nä­ky­väm­min hin­noi­tel­la mukaan vaih­toeh­dot kuten rau­ta­tie­kul­je­tuk­set vaik­ka Nor­jan kaut­ta läm­pi­mäm­mil­le vesil­le. Onko­han mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja ole­mas­sa? Jos vaik­ka joku sään­nöl­li­ses­ti reit­tiä aja­va rah­ti­lai­va moda­taan siten että se pys­tyy hiu­kan huo­nom­mis­sa­kin olois­sa kul­ke­maan ja teke­mään rän­niä muil­le. Onko nykyi­sel­lään mah­dol­lis­ta las­kut­taa peräs­sä aja­vaa? Jos ei niin oli­si­ko mitään jos sää­de­tään se mahdolliseksi.

  19. Eivät­kö uudet jään­mur­ta­jat ole ns. moni­toi­mi­mur­ta­jia jot­ka voi­daan varus­taa nyky­ai­kai­sil­la ja tehok­kail­la öljyntorjuntalaitteistoilla?
    Ei kai Suo­men­lah­den öljyn­tor­jun­ta­val­mius ole leu­to­na­kaan tal­ve­na tai edes kesä­ai­kaan lii­an korkea?

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Koet­tai­sit nyt päät­tää. Olet oikeas­sa sii­nä, että tämä haas­kaus ylen­mää­räi­seen jään­mur­ta­mi­seen on bud­jet­ti­ta­lou­den ulko­puo­lel­la ja vero­te­taan koko meren­ku­lul­ta. Mut­ta sil­loin­han se juu­ri on savu­piip­pu­teol­li­suu­den etu­jen vastaista.

    Teol­li­suus­han valit­see tie­tys­ti kus­tan­nus­te­hok­kaim­man rei­tin. Pal­jon­ko kal­liim­paa oli­si p‑suomalaisen teol­li­suus­lai­tok­sen käyt­tää Han­koa kuin lähi­sa­ta­maa? Riip­puu tie­tys­ti mää­rän­pääs­tä, mut­ta paljon.

    Väy­lä­mak­sut enem­män kuin kat­ta­vat syn­ty­neet kus­tan­nuk­set joten voi­daan aja­tel­la meren­ku­lun ole­van täs­sä mie­les­sä val­tiol­le bis­nes­tä. Vuo­del­le 2012 mak­su­ja ollaan korot­ta­mas­sa hulp­peat 12%.

    Taval­laan on kyl­lä äly­tön­tä teh­dä viik­ko­tol­kul­la kol­men päi­vän mat­ka jää­rän­niä Ahve­nan­maal­ta Kemiin. Ehkä väy­lä­mak­su­ja voi­si por­ras­taa sata­mit­tain jää­olo­suh­tei­den mukaan?

    Pitää sil­ti muis­taa, että kun teol­li­suu­den logis­tiik­ka­kus­tan­nuk­set nouse­vat, tule­vat vaih­toeh­toi­set sijain­nit houkuttelevammiksi.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra: a_iSitten vie­lä jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat samal­le tasol­le yik­si­tyis­ten kanssa. 

    Nyt aion olla epä­kor­rek­ti ja kysyä, että mik­si, jos ei ker­ran ole rahaa? Ei kau­pan­kas­sa­kaan saa ahtaa­jaa pidem­pää lomaa, vaik­ka palk­ka huo­no onkin.

    Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työ­viik­ko ovat sisäl­lä hin­noit­te­lus­sa. Se nai­sen euro on 80 sent­tiä joh­tuu suu­rel­ta osin tästä. 

    Jaa että nai­sen loma­päi­vä kes­tää 1,5 vrk…

  22. Ilmei­ses­ti Pau­li Vah­te­ran aja­tuk­set ovat kiel­let­ty­jä tääl­lä, kos­ka kir­joi­tuk­se­ni jäi moderointiin.

    Oli­han sii­nä toki sääs­tö­koh­tei­ta, joi­ta Vih­reät eivät hyväksy.

  23. -ansio­si­dan­nai­sen 500pvän osuut­ta las­ke­taan esim 400:aan pvään ja por­ras­te­taan ansio­si­don­nai­nen niin että alus­sa saa vaik­ka vähän nykyis­tä kor­keam­paa pvä­ra­haa ja se sit­ten las­kee vaik­ka 100pvän välein.
    ‑nos­taa kan­nus­tin­ta men­nä töihin

    -sovi­tut sosi­aa­li­tur­van korotukset(n.100e/kk)perutaan
    ‑nos­taa kan­nus­tin­ta ottaa työ­tä vastaan,nythän käy juu­ri päinvastoin

    -yksi­tyis­lää­kä­rei­den kela-kor­vaus pois(vaikka asteittain)
    ‑tur­haa tue­taan mei­tä ihmi­siä joil­la on varaa käy­dä yksi­tyi­sel­lä lää­kä­ria­se­mal­la ja lää­kä­ri­kes­kus­yh­tiöl­lä tun­tuu pyyh­ki­vän hyvin ilman val­tion tukeakin..

    -lap­si­li­sät pois pää­oma­tu­lo­ja saavilta(tulorajan päät­tä­kööt poliitikot)tai mer­kit­tä­viä varal­li­suuk­sia omistavilta.edellyttää varal­li­suus­ve­ron palauttamista.
    -“öky“rikkaat eivät tar­vit­se lapsilisiä

    -lopet­ta­kaa ne pie­ni­tu­lois­ten veronkevennyspuheet,koska pie­ni tuloi­sim­mat eivät käy­tän­nös­sä mak­sa vero­ja-aina­kaan val­tion tuloveroa

    täs­sä jotain ehdotuksia.

    ja jään­mur­ta­jat voi­daan kesä­kau­te­na ottaa vaik­ka turistikäyttöön,niin eivät makaa tyh­jän panttina…

  24. Yli kol­men hen­ki­lön kokouk­sis­ta tuli­si vaa­tia kus­tan­nus­las­kel­ma, joka osoit­tai­si saa­dun hyö­dyn ole­van suu­rem­pi kuin kus­tan­nuk­set mukaan lukien osa­lis­tu­jien mat­koi­hin ja kokouk­siin käy­tet­ty aika ker­rot­tu­na kun­kin tun­ti­pal­kal­la. Muus­sa tapauk­ses­sa kokous tuli­si pitää omal­la ajal­la. Myös työ­ryh­mil­tä ja pro­jek­teil­ta tuli­si teh­dä vas­taa­va ja ver­ra­ta esim. yhden ihmi­sen asian­tun­ti­joi­den käy­töl­lä teke­mään vas­taa­vaan työ­hön. Veik­kaan, että jään­mur­ta­jan käyt­töiän aika­na tuli­si kerät­tyä aika monen jään­mur­ta­jan hin­ta. Vähän vas­taa­va tulos kuin ver­rat­taes­sa pit­käl­lä ajal­la yhden lisäih­mi­sen palk­kaa­mi­sen kus­tan­nuk­sia min­kä tahan­sa kal­liin mut­ta hyö­dyl­li­sen lait­teen ostoon.

  25. Uut­ta jään­mur­ta­jaa on suun­ni­tel­tu vuo­si­kym­men. Tavoi­te ään­mur­ta­mi­sen lisäk­si saa­da Suo­meen alus, joka sove­lu­tuu öljyn­tor­jun­taan jäiss­sä ja avomerellä.

    Teol­li­nen näkö­kul­ma on, että raken­ta­mal­la itsel­le arki­ti­nen jään­mur­ta­ja esit­te­lem­me myös muil­le amh­dol­li­sil­le osta­ja­mail­le uut­ta tek­niik­kaa ja osaa­mis­ta. Täl­löin uusi mur­ta­ja on näy­te, jon­ka avul­la saa­daan kaup­po­ja ark­ti­sel­le auleelle.
    Ellei näin ole, jään­mur­ta­ja kan­nat­tai­si hank­kia jos­tain muu­al­ta mis­sä nii­tä osa­taan tehdä.

    Kol­mas näkö­koh­ta on, että vaih­toeh­toi­ses­ti suu­ri osa Suo­men jään­mur­ta­mis­ka­lus­to van­he­nee vuo­si­kym­me­nes­sä. Nopea uusi­mi­sai­ka­tau­lu tuol­loin oli­si val­tiol­le aika kal­lis inves­toin­ti. Uusi jään­mur­ta­ja antai­si peli­va­raa Mur­ta­ja-luo­kan alus­ten uusi­mi­seen. Jään­mur­ta­mis­lai­vas­ton näkö­kul­mas­ta on hyvä, että on eri ikäi­siä aluk­sia, joi­ta uusi­taan tyy­liin 1 — 2 vuosikymmenessä.

    Edel­leen pää­osa Suo­men ulko­maan­kau­pas­ta kul­kee meri­kul­je­tuk­si­na. Läm­pe­ne­mi­sen ohes­sa tän­ne on luvas­sa ennen muu­ta epä­va­kai­sia tal­via ääri-ilmiöi­den lisään­tyes­sä tääl­lä pohjoisessa.

    Hyvä point­ti joka tapauk­ses­sa Odel­ta. Asioi­ta pitää voi­da kysyä ja keskustella.

  26. mur­ta­jain­ves­toin­tia poh­dit­taes­sa tulee ottaa huo­mioon lai­va­ka­lus­ton kehit­ty­mi­nen. Uudet lai­vat ovat suu­rem­pia ja parem­min jäi­sä kul­ke­via, joten nii­den riip­pu­vuus jään­sär­ki­jöis­tä on van­haa kalus­toa pienempi.

    Mikä­li poh­joi­ses­sa toi­mi­va teol­li­suus toi­mi­si kuten ennen­van­haan he huo­mioi­si­vat, että tal­vel­la kul­jet­ta­mien on han­ka­lam­paa ja varas­toi­si­vat esim. hiil­tä ja mui­ta raa­ka-ainei­ta pahan päi­vän varalle.

    Nyt pyri­tään jot-tava­ra­vir­toi­hin, jol­loin varas­to­jen mini­moin­nin ( pää­oman tun­nus­lu­vut pörs­sis­sä !) takia ote­taan ris­ke­jä kul­je­tuk­sis­sa. Samal­la kul­je­tuk­set on teh­ty vuo­si­so­pi­mus­kul­je­tuk­si jol­loin tal­vi­kul­je­tus mak­saa näen­näi­ses­ti saman kuin kesäkuljetus.

    kysees­sä on suu­ri osaop­ti­moin­nis­ta joh­tu­va ongel­ma. Kukaan ei mie­ti kokonaisuutta.

    Jos­pa mak­set­tai­siin yhtiöil­le varas­toin­ti­kor­vaus­ta kesäl­lä kul­je­te­tus­ta raa­ka-ainees­ta niin opti­moin­ti meni­si toi­seen koh­taan- tar­vit­tai­siin­ko sil­loin uut­ta isoa murtajaa?

  27. ansio­si­dan­nai­sen 500pvän osuut­ta las­ke­taan esim 400:aan pvään ja por­ras­te­taan ansio­si­don­nai­nen niin että alus­sa saa vaik­ka vähän nykyis­tä kor­keam­paa pvä­ra­haa ja se sit­ten las­kee vaik­ka 100pvän välein”

    Ansio­si­don­nais­ta ei mak­sa val­tio vaan TVR , joka on yksi­tyi­nen vakuu­tus­yh­tiö eli ansio­si­don­nai­sen muu­tok­set eivät vai­ku­ta val­tion bud­jet­tiin, itse asias­sa päi­vä­ra­han alen­ta­mi­nen vähen­tää verokertymää

    Ansio­si­don­nai­nen on jo por­ras­tet­tu eli alus­sa saa kor­keam­paa päivärahaa.

    Työ­suh­teen syn­ty­mi­seen vaa­di­taan myös työ­nan­ta­jan suos­tu­mus, joten töi­hin ei men­nä ellei ole työ­paik­kaa ja työ­nan­ta­ja ole hyväk­sy­nyt sinua

    Täyt­tä­mät­tä jää lähin­nä lää­kä­rei­den paik­ko­ja mut­ta tus­kin­pa meni­sit teu­ras­ta­jan hoi­toon ? Työ­tä kun on otet­ta­va vas­taan mitä vain .

    1. Sekä väy­lä­mak­sut että työt­tö­myys­va­kuiu­tus­mak­sut ovat pakol­li­sia vero­ja, joi­den pitä­mi­nen bud­je­tin ulko­puo­lel­la on silk­kaa kik­kai­lua. Veroas­tee­seen ne kyl­lä las­ke­taan. Tai väy­lä­mak­sus­ta en ole var­ma, mut­ta pitäi­si las­kea. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sun vero­luon­tei­suu­den näkee sii­tä, että vakuu­tus­mak­su pitää mak­saa myös vakuuttamattomista.

  28. Mis­sä ongel­ma ? Nykyi­set jään­mur­ta­jat kuu­lu­vat Arc­tia Ship­pin­gil­le, joka on val­tion omis­ta­ma yhtiö.

    Eli uuden jään­mur­ta­jan rahoi­tus tapah­tuu val­tion bud­je­tin ulko­puo­lel­la ?? Ei yhtiön rahoi­tus­ku­vio vai­ku­ta val­tion talou­teen muu­ten kuin käyt­tö­ku­lu­jen mah­dol­li­se­na muu­tok­se­na, jos val­tio mak­saa nii­den käytöstä

    Mut­ta voi­han yhtiö alkaa elää suo­raan asiakastuloillakin ??

  29. a_l: Minul­la on parem­pi sääs­tö­eh­do­tus: jul­ki­sen sek­to­rin lomat samal­le tasol­le yksi­tyi­sen kans­sa. Ei tääl­lä muut­kaan kah­dek­saa viik­koa vuo­des­sa lomaa tarvitse.Sitäpaitsi kiin­nos­taa kuul­la perus­te­lut mik­si tuo­ta ei voi toteuttaa..

    Erin­omai­nen ehdo­tus. Vähän­kin pidem­pään pal­vel­leil­la vir­ka­mie­hil­lä on aivan tol­kut­to­mat lomaedut. 

    Vali­tet­ta­vas­ti sen toteut­ta­mi­nen tai­taa olla ns. “poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta”. Saa­vu­tet­tu­jen etu­jen pur­ka­mi­nen on täs­sä yhteis­kun­nas­sa aivan mahdotonta.

  30. Sit­ten vie­lä jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat samal­le tasol­le yik­si­tyis­ten kans­sa. Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työ­viik­ko ovat sisäl­lä hin­noit­te­lus­sa. Se nai­sen euro on 80 sent­tiä joh­tuu suu­rel­ta osin tästä.”

    Ilta­sa­no­mat oli teh­nyt palk­ka­ver­tai­lun ja jul­ki­nen sek­to­ri oli useam­min palk­ka­joh­ta­ja kuin yksityinen

  31. Koko yhteis­kun­nas­sa pitäi­si teh­dä “downs­hif­ting.”

    Sääs­tö­koh­tei­ta voi­daan toki poi­mia siel­tä tääl­tä, mut­tei sil­lä pit­käl­le pötkitä.

    Tar­vi­taan arvo­jär­jes­tyk­sen uusi­mi­nen. Minä olen täs­tä ennen­kin kir­joit­ta­nut: kas­vun pitää olla koh­tuul­lis­ta ja tasais­ta, työn tuot­ta­vaa ja stres­si­tön­tä, perus­pal­ve­lu­jen riit­tä­viä mut­tei ylen­mää­räi­siä ja raha­val­lan ei sai­si antaa sanel­la poli­tii­kan sisäl­töä. Muu­toin vain ote­taan lisää ja lisää lai­na­ra­haa, kun­nes joku jos­sain saa jo pelk­ki­nä kor­koi­na kai­ken kansantuoton.

    Mel­koi­nen onne­la! Mik­si se on teh­ty mah­dot­to­mak­si? Mut­ta sel­lai­ses­sa minä haluai­sin elää. Sitä ei tai­da tul­la ennen kuin kaik­ki romah­taa. Ehkä olen tur­han pes­si­mis­ti, ja kun jou­lu­kin on tulossa.

  32. Lii­an van­ha:
    “Sit­ten vie­lä jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat samal­le tasol­le yik­si­tyis­ten kans­sa. Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työ­viik­ko ovat sisäl­lä hin­noit­te­lus­sa. Se nai­sen euro on 80 sent­tiä joh­tuu suu­rel­ta osin tästä.”

    Ilta­sa­no­mat oli teh­nyt palk­ka­ver­tai­lun ja jul­ki­nen sek­to­ri oli useam­min palk­ka­joh­ta­ja kuin yksityinen

    Kun jul­ki­suu­des­sa esim. vero­ti­las­tois­sa ei ole hui­pul­la (Ilta­sa­no­mis­sa­kaan) esiin­ty­nyt val­tion tai kun­tien hen­ki­löi­tä, oli­si hupai­saa tie­tää, mihin asian­tun­te­muk­ses­taan kuu­lui­sa Ilta­sa­no­mat perus­taa vertailunsa.

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli sel­lai­nen työ­eh­to­rat­kai­su, jos­sa Sari Sai­raan­hoi­ta­jiin vedo­ten vaah­dot­tiin, että nyt kun­ta-ala on palk­ka­joh­ta­ja, mut­ta jäl­keen­päin tilas­tois­ta (odo­te­tus­ti) ilme­ni, että näin ei ollut.

  33. Lii­an van­ha: Ansio­si­don­nais­ta ei mak­sa val­tio vaan TVR , joka on yksi­tyi­nen vakuu­tus­yh­tiö eli ansio­si­don­nai­sen muu­tok­set eivät vai­ku­ta val­tion bud­jet­tiin, itse asias­sa päi­vä­ra­han alen­ta­mi­nen vähen­tää verokertymää

    -taas täs­tä vero­ker­ty­män pie­ne­ne­mi­ses­tä esimerkki:
    oli­pa ker­ran val­tio joka päät­ti ottaa kaik­ki asuk­kaat val­tion töi­hin. asuk­kai­ta oli sata siis,työntekijää ja tulo­ve­ro­pro­sent­ti 30%.

    ensim­mäi­nen kk meni hyvin mut­ta toi­sen kuu­kau­den lopul­la pal­kan­las­ki­ja ilmoit­ti joh­dol­le että ei ole varaa mak­saa palk­kaa kuin 30työntekijälle tai las­kea palk­ko­ja tai nos­taa vero­ja ja sil­ti tämä menee “konkkaan”,tai sit­ten ottaa velkaa…jne jne…

    onko tut­tua nykyis­ten polii­tik­ko­jen hyvin­voin­ti­val­tion luomisesta?

  34. a_l: Nyt aion olla epä­kor­rek­ti ja kysyä, että mik­si, jos ei ker­ran ole rahaa? Ei kau­pan­kas­sa­kaan saa ahtaa­jaa pidem­pää lomaa, vaik­ka palk­ka huo­no onkin.

    Jaa että nai­sen loma­päi­vä kes­tää 1,5 vrk…

    On se haus­kaa, että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöil­le (sai­raan­hoi­ta­jat, opet­ta­jat jne.) aina löy­tyy niin kau­heas­ti kadeh­ti­joi­ta. Ihme, että nämä kateel­li­set eivät ole jul­ki­sel­la sek­to­ril­la töis­sä, kun siel­lä on niin kama­lan pal­jon parem­mat edut. Osmo osui juu­ri oike­aan: jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei ole mak­set­tu lisää palk­kaa, kos­ka lomat ovat pidem­mät. Teol­li­suus­kin voi­si saa­da sääs­tö­jä neu­vot­te­le­mal­la työn­te­ki­jöi­den kans­sa huo­mat­ta­vas­ti pidem­mis­tä lomis­ta pal­kan­ko­ro­tus­ten jää­dy­tyk­siä vas­taan. Mah­tai­si­ko men­nä läpi?

    Mitä itse asi­aan tulee, toi­voi­sin, että koko Suo­mi pidet­täi­siin jat­kos­sa­kin asu­mis­kel­poi­se­na tur­vaa­mal­la elin­kei­noe­lä­män toi­min­ta­mah­dol­li­suu­det eri puo­lil­la maa­ta. Suo­mi on jo nyt lii­an pää­kau­pun­ki­seu­tu­kes­kei­nen. Mik­si et, Osmo, ehdo­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun katu­jen auraus­ka­lus­ton vähen­tä­mis­tä? Nämä pari vii­me tal­vea ovat olleet vain poik­keuk­sia, mut­ta lumi­tal­vet vähe­ne­vät jat­kos­sa. Mik­si siis pitää aura­ta kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun kadut? Eikö vähem­pi­kin riittäisi?

  35. Mitä­pä jos yksi­tyis­tet­täi­siin kaik­ki jään­mur­ta­jat ja vapau­tet­tai­siin kil­pai­lul­le koko toi­mia­la? Ei tar­vit­si­si enää miet­tiä täm­möi­siä asioita.

  36. Sii­ry­tään käyt­tä­mään ainoas­taan suo­mea viral­li­se­na kie­le­nä. Sääs­tö on suuri.

    Ruot­sis­ta viral­li­nen vähem­mis­tö­kie­li, mitä se de fac­to onkin.

  37. Lii­an van­ha:
    Ilta­sa­no­mat oli teh­nyt palk­ka­ver­tai­lun ja jul­ki­nen sek­to­ri oli useam­min palk­ka­joh­ta­ja kuin yksityinen 

    Tuo pitää toden­nä­köi­ses­ti paik­kan­sa! Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la kou­lut­ta­mat­to­mat, pie­ni­palk­kai­set tei­naa­vat enem­män kuin avoi­mel­la sek­to­ril­la. Kou­lu­te­tut taas vähemmän. 🙁 

    Vaik­ka jotain näräs­tää­kin tämä totuus, niin koko­nai­suu­den tehok­kuus ja tuot­ta­vuus on kiin­ni ennen kaik­kea nois­ta kou­lu­te­tuis­ta. Suo­ri­tus­por­taal­la ei ole niin väliä, sen kor­vaa­mi­nen on help­poa. Olen samaa miel­tä, että jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­hai­ta­ri tulee saa­da normaaliksi. 🙂

  38. Kal­le: Tuo pitää toden­nä­köi­ses­ti paik­kan­sa! Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la kou­lut­ta­mat­to­mat, pie­ni­palk­kai­set tei­naa­vat enem­män kuin avoi­mel­la sek­to­ril­la. Kou­lu­te­tut taas vähemmän.
    ´snip´

    Se var­maan pitää paik­kan­sa, mut­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la näi­tä kou­lut­ta­mat­to­mia ei ole — joten jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tie­naa vähem­män. QED!

  39. Kal­le kirjoitti:

    Tuo pitää toden­nä­köi­ses­ti paik­kan­sa! Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la kou­lut­ta­mat­to­mat, pie­ni­palk­kai­set tei­naa­vat enem­män kuin avoi­mel­la sek­to­ril­la. Kou­lu­te­tut taas vähemmän. 🙁 ”

    Val­lan hir­vit­tä­vää. Onko ken­ties myös niin, että jul­ki­sen alan pie­ni­palk­kai­sia töi­tä voi teh­dä vähem­mäl­lä kou­lu­tuk­sel­la, kun ammat­ti­tai­to on kiin­ni muus­ta, esim. tun­nol­li­suu­des­ta tai koke­muk­ses­ta. — Toi­saal­ta jul­ki­sel­la alal­la on pal­jon ns. sosi­aa­lis­ta infra­struk­tuu­ria käsit­tä­viä kou­lu­tusam­mat­te­ja — sai­raan­hoi­ta­jat, opet­ta­jat, sosi­aa­li­vir­kai­li­jat — joi­den mää­rä on suu­ri, ja siten pie­ni­kin pal­ka­ko­ro­tus tun­tuu suu­re­na jul­ki­ses­sa taloudessa.

  40. mat­tik:
    Yli kol­men hen­ki­lön kokouk­sis­ta tuli­si vaa­tia kus­tan­nus­las­kel­ma, joka osoit­tai­si saa­dun hyö­dyn ole­van suu­rem­pi kuin kustannukset

    Ja mikä­hän oli­si näi­den raport­tien kir­joit­ta­mi­ses­ta ja käsit­te­lys­tä syn­ty­vä lisä­kus­tan­nus? Byro­kra­ti­aa ja tur­haa pape­rin­pyö­ri­tys­tä lisää­mäl­lä aika har­voin lisä­tään tuottavuutta.

  41. Onko hal­li­tuk­sen tavoit­tee­na edel­leen­kin nos­taa kehi­tys­a­pu 0,7 pro­sent­tiin BKT:sta vuo­teen 2015 mennessä? 

    Ps. Itse oli­sin val­mis hyväk­sy­mään koh­tuul­li­sen panos­tuk­sen väes­tön­kas­vun hil­lin­tään täh­tää­vään toi­min­taan. Sii­nä­kin län­si­maat voi­si­vat ottaa kovat piip­puun ja vaa­tia syn­ty­vyy­den las­kua län­si­mai­sel­le tasol­le kai­ken talous­a­vun ehtona.

  42. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on koko 2000-luvun alun pyrit­ty pois vir­ka­palk­ka­jär­jes­tel­mäs­tä eli A‑taulukosta. Tilal­le ovat tul­leet eri­lai­set vaa­ti­vuus­ta­soon ja hen­ki­lö­koh­tai­seen osaan perus­tu­vat palk­ka­jär­jes­tel­mät. UPJ anyone?

    Olen kuul­lut, että pal­kat ovat aivan kil­pai­lu­ky­kyi­siä yksi­tyis­sek­to­riin ver­rat­tu­na ja joil­la­kin palk­ka on nous­sut kym­me­niä pro­sent­te­ja. Toi­saal­ta tuot­ta­vuus­oh­jel­ma on pois­ta­nut alem­man palk­ka­ta­son tehtäviä.

  43. Sit­ten vie­lä jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat samal­le tasol­le yik­si­tyis­ten kans­sa. Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työ­viik­ko ovat sisäl­lä hin­noit­te­lus­sa. Se nai­sen euro on 80 sent­tiä joh­tuu suu­rel­ta osin tästä.

    Jos oikein muis­tan, niin Osmo Soi­nin­vaa­ra­han on kir­joit­ta­nu aiem­min, miten nais­val­tais­ten alo­jen palk­ko­ja pitäi­si nos­taa. Nyt kui­ten­kin sanot, että nais­ten pie­nem­pi palk­ka joh­tuu teh­ty­jen työ­tun­tien pie­nuu­des­ta. Aika epärehellistä.

  44. Tuo pitää toden­nä­köi­ses­ti paik­kan­sa! Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la kou­lut­ta­mat­to­mat, pie­ni­palk­kai­set tei­naa­vat enem­män kuin avoi­mel­la sek­to­ril­la. Kou­lu­te­tut taas vähemmän. ”

    Näin oli, mut­ta vie­lä yllät­tä­väm­pää oli,että joh­ta­vas­sa ase­mas­sa ole­vien jul­kis­ten työn­te­ki­jöid­ne pal­kat oli­vat sel­väs­ti kor­keam­pia kuin yksityisellä
    Tosin huip­pu­pal­kat puut­tui­vat jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta, mut­ta mas­sa kor­vaa sen

    Suu­rin ero pal­kois­sa yksi­tyi­sen hyväk­si on kek­si­pal­kois­sa lei n 3000 euron luokassa

  45. Kun jul­ki­suu­des­sa esim. vero­ti­las­tois­sa ei ole hui­pul­la (Ilta­sa­no­mis­sa­kaan) esiin­ty­nyt val­tion tai kun­tien hen­ki­löi­tä, oli­si hupai­saa tie­tää, mihin asian­tun­te­muk­ses­taan kuu­lui­sa Ilta­sa­no­mat perus­taa vertailunsa.”

    Nois­sa huip­pu­palk­ka­ti­las­tois­sa on vain pie­ni osa työ­voi­mas­ta , joten ei se ker­ro juu­ri mitään mas­san jakaantumisesta

  46. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sun vero­luon­tei­suu­den näkee sii­tä, että vakuu­tus­mak­su pitää mak­saa myös vakuuttamattomista.”

    Sil­lä ei ole väliä, sil­lä ali­jää­mäi­nen on val­tion bud­jet­ti ja työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­ta sääs­tä­mi­nen ei kaven­na val­tion bud­je­tin ali­jää­mää, yri­tys­ten kulu­ja se kyl­lä alentaa

    Mitä tulee veroas­tee­seen niin verok­si las­ke­taan kir­kol­lis­ve­ro­kin vaik­ka se on vapaa­eh­toi­nen yhdis­tyk­sen jäsen­mak­su eli verok­si luo­kit­te­lu on mie­li­val­tais­ta ja poliit­ti­ses­ti tarkoitushakuista.

    Osmo vain vil­je­lee ay-vas­tais­ta pro­pa­gan­daa tapan­sa mukaan

  47. Veroas­tee­seen ne kyl­lä las­ke­taan. Tai väy­lä­mak­sus­ta en ole var­ma, mut­ta pitäi­si laskea. ”

    Ei las­ke­ta, tar­kis­tin Tilas­to­kes­kuk­sen sivuilta

    Veroas­tee­seen ei las­ke­ta myös­kään työn­te­ki­jän tapa­tur­ma­va­kuu­tus­ta vaik­ka se on pakol­li­nen lakisääteinen.

    Veroas­te on poliit­ti­seen valin­taan perus­tu­va tun­nus­lu­ku, jol­la ei ole todel­li­sen veroas­teen kans­sa mitään tekemistä

    Hyvä esi­merk­ki on van­ha USA/Suomi ver­tai­lu, Suo­mi ilmoit­taa veroas­teek­si n 43 % ja USA 27 %
    Kui­ten­kin USA val­tion osa­val­toi­den ja kun­tien menot ovat n 40 % bkt:ta.Päälle pitäi­si vie­lä las­kea aina­kin jul­ki­sen sek­to­rin eläkerahastot.

    USA:ssa veroas­teek­si vain ei voi ilmoit­taa 40 % kos­ka se oliis poliit­ti­ne itsemurha

    Suo­mes­sa taas oikeis­ton tar­koi­tus on esit­tää Suo­mi himo­ve­rot­ta­ja­na ja niin­pä mukaan las­ke­taan myös yksi­tyis­ten yhdis­tys­ten jäsenmaksujakin

  48. Nos­tin yksi­puo­li­sel­la pää­tök­sel­lä­ni oma palk­kaa­ni loka­kuus­sa n. 1500 e/kk. Tämän toteu­tin vain ryh­ty­mäl­lä teke­mään sitä, mitä muut­kin teke­vät, ja mikä nime­no­maan on sopi­mus­ten ja palk­ka­jär­jes­tel­män aja­tuk­sen mukais­ta. Ryh­dyin tun­nol­li­ses­ti kir­jaa­maan kaik­ki kouk­ki­mi­set, hihas­ta­roik­ku­mi­set, puhe­lin­kon­sul­taa­tiot yms. Hii­ri­sul­keis­ten ja klik­kai­lu­jen mää­rä kas­voi räjäh­dys­mäi­ses­ti, mut­ta ei muo­dos­tu­nut­kaan niin pahak­si taa­kak­si kuin ennal­ta olin pelän­nyt. Nyt palk­ka­ni on samaa tasoa, kuin yksi­näis­ten ter­veys­a­se­mien ainoi­den lää­kä­rei­den yleensäkin.
    Voin tode­ta tyy­nes­ti, että “kouk­ki­kaa vaan”. Tyr­kät­kää nii­tä ekg-nau­ho­jan­ne, kusi­vas­tauk­sian­ne, van­hain­ko­ti­soit­to­jan­ne, kat­soi­sit­ko vie­lä tämän-jut­tu­jan­ne jne jne pus­kas­ta etee­ni. Minä avaan aina ker­to­muk­sen, kyse­len vitun tark­kaan, mihin joku kysy­mys tai otet­tu koe tai nau­ha oikein perus­tuu­kaan, vas­taan ja kir­jaan. Kus­tan­nus­vai­ku­tus näyt­täi­si ole­van n. 1800 e/kk, jos­ta kas­vua nyt 1500 e/kk ihan vaan omak­su­ma­ni ylei­sen, ja myös lain vaa­ti­man käy­tän­nön seu­rauk­se­na. Kuvaa­vaa lie­nee se, että näi­hin hom­miin ei sil­ti­kään näy­tä löy­ty­vän teki­jöi­tä. Me van­hat tk-lää­kä­rit olem­me vii­mei­siä din­osau­ruk­sia, ja sit­ten kun mei­tä ei enää löy­dy, olet­te sii­nä kuses­sa, jon­ka juu­ri itse olet­te tilanneetkin.

  49. Rahaa voi­si sääs­tää siel­tä, mis­sä sitä eni­ten käy­te­tään, eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta. Siel­lä on pal­jon yli­ka­pa­si­teet­tia toi­saal­la, jonoa toi­saal­la. Löy­sää on lii­kaa. Yli­hoi­ta­mis­ta ja tut­ki­mis­ta on myös valtavasti.

  50. Täs­sä Osmon ehdo­tuk­ses­sa ihme­tyt­tää, mitä on oikein tar­koi­tus ajaa takaa. Mei­naat­ko, Osmo, ihan tosis­sa­si lak­kaut­taa ras­kaan teol­li­suu­den Poh­jois-Suo­mes­ta? On sel­vää, että esi­mer­kik­si Kemi-Tor­nion, Raa­hen, Oulun tai Vaa­san ras­kas teol­li­suus tar­vit­see jat­ku­via, ympä­ri­vuo­ti­sia ja aika­tau­lus­sa pysy­viä lai­va­kul­je­tuk­sia. Pää­ra­dan juna­lii­ken­net­tä ei voi­da kas­vat­taa seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na mil­lään niin, että näi­den sata­mien tal­vi­me­ren­kul­ku voi­tai­siin kor­va­ta, vaik­ka sii­hen oli­si poliit­ti­nen halu. 

    Meren­kul­ku on suh­teel­li­sen hal­paa ja tal­vi­me­ren­kul­ku mak­saa itse itsen­sä takai­sin väy­lä­mak­suis­sa. Ei siis pitäi­si olla ongel­maa ostaa val­tiol­le vaik­ka kah­ta jään­mur­ta­jaa täl­lä vaa­li­kau­del­la. Bis­nek­se­nä hom­ma on idioot­ti­var­ma eikä ris­kiä ole, jol­lei talous totaa­li­ses­ti romah­da. Ja sil­loin paril­la jään­mur­ta­jal­la ei ole mitään väliä.

    1. Voi­si­ko ne jään­mur­to­mak­sut säylt­tää niil­le lai­voil­le, jot­ka tätä pal­ve­lua käyt­tä­vät ja jät­tää Hen­gon kesä­lii­ken­ne rauhaan?

  51. Psy­kiat­rian luon­nol­li­nen koko oli­si jotain neu­ro­lo­gian luok­kaa. Sil­ti se on suu­rem­pi kuin kaik­ki muut kon­ser­va­tii­vi­set eri­koi­sa­lat yhteen­sä. Lööp­pien pel­ko vaa­tii tätä.

  52. Siel­lä poh­joi­ses­sa on kai­vok­sia, ja nii­tä tulee vie­lä pal­jon lisää. Vali­tan, mut­ta nii­tä ette voi mah­ti­käs­kyil­lä siirtää.

  53. Voi­si­ko ne jään­mur­to­mak­sut säylt­tää niil­le lai­voil­le, jot­ka tätä pal­ve­lua käyt­tä­vät ja jät­tää Hen­gon kesä­lii­ken­ne rauhaan?

    Täs­sä pää­sem­me asian yti­meen: min­kä­lai­sia lii­ken­ne­pal­ve­lu­ja yhteis­kun­nan on sub­ven­toi­ta­va? Nykyi­sel­lään väy­lä­mak­su koh­te­lee kaik­kia Suo­men sata­mia tasa­ve­roi­ses­ti. Kos­ka Perä­me­ren lii­ken­ne on kal­liim­paa, mer­kit­see se sitä, että Ete­lä-Suo­men sata­mien lii­ken­ne sub­ven­toi Poh­jois-Suo­men sata­mia. Toi­saal­ta kan­sa­lais­ten ja aluei­den tasa-arvo myös edel­lyt­tää tätä: on oikein, että suo­ma­lai­set tuke­vat toi­si­aan. Lisäk­si se, että Poh­jois-Suo­men teol­li­suus säi­lyy kil­pai­lu­ky­kyi­se­nä hyvän infran avul­la, paran­taa koko maan tilannetta.

  54. Tai sit­ten lope­te­taan vaik­ka kehi­tys­a­pu. 1,2 mil­jar­dia sel­vää sääs­töä ja kukaan suo­ma­lai­nen ei häviäi­si mitään. Pait­si ehkä kehi­ty­sa­vun paris­sa työs­ken­te­le­vät suojapaikkatyöläiset.

  55. Cati­li­na:
    Psy­kiat­rian luon­nol­li­nen koko oli­si jotain neu­ro­lo­gian luok­kaa. Sil­ti se on suu­rem­pi kuin kaik­ki muut kon­ser­va­tii­vi­set eri­koi­sa­lat yhteensä. 

    Ei pidä paik­kaan­sa. Psy­kiat­ria on pie­nem­pi kuin sisä­tau­dit yksi­nään, lisäk­si tule­vat monet muut kon­ser­va­tii­vi­set alat.

  56. Hyvä sääs­tö­koh­de oli­si sosia­li­soi­da kai­vos­toi­min­ta takai­sin valtiolle. 

    Väl­tyt­täi­siin kor­vaa­mat­to­mil­ta ympä­ris­tö­tu­hoil­ta tyy­liin Tal­vi­vaa­ra ja sai­sim­me pitää omat malmivaramme.

    Mik­si “joka­mie­he­noi­keu­det” on laa­jen­net­tu Suo­mes­sa jopa kai­vos­toi­min­taan niin, että ulko­mai­set yri­tyk­set poi­mi­vat kul­ta­hi­put päältä?

  57. eggo: Ei pidä paik­kaan­sa. Psy­kiat­ria on pie­nem­pi kuin sisä­tau­dit yksi­nään, lisäk­si tule­vat monet muut kon­ser­va­tii­vi­set alat.

    No viiit­taan seu­raa­viin tilas­toi­hin epshp:ä koskien:

    http://www.epshp.fi/tilastot/vuositil/hpv.htm

    http://www.epshp.fi/kunnat_ja_hallinto/tiedostot/Toiminta_ja_taloussuunnitelma_2011-2013.pdf

    Jäl­kim­mäi­ses­sä sivul­la 74 ker­ro­taan psy­kiat­rian tuo­ton olleen 2010 vähän vajaa 30 000 000 e, ja arvioi­dun sum­man kas­va­vat joh­don­mu­kai­ses­ti rik­koen heti tuon 30 Me. Sivul­ta 64 löy­tyy luku _kaikesta muusta_ kon­ser­va­tii­vi­ses­ta toi­min­nas­ta ollen n. 70 000 000 e, joten todel­la­kin sii­nä mie­les­sä I stand cor­rec­ted. Mis­tään en kui­ten­kaan löy­dä sum­mia eri­kois­aloit­tain, jol­lai­sen muis­tan jos­kus näh­nee­ni ja sii­tä sil­mä­mää­räi­ses­ti las­ke­nee­ni sisä­tau­dit + neu­ro­lo­gia + keuh­ko­sai­rau­det tms. Huo­mat­ta­va osuus näyt­tää ole­van fysiat­rial­la ja kun­tou­tuk­sel­la noin hoi­to­päi­vis­tä j hen­ki­lö­kun­nas­ta pää­tel­len. Pidän edel­leen lähes var­ma­na, että psy­kiat­ria > sis + neu + keuh.

    On huo­mat­ta­va, että klas­si­set ras­kaan­sar­jan skit­so­fre­niak­roo­ni­kot _eivät_ juu­ri­kaan aiheu­ta eri­kois­sai­raan­hoi­don kulu­ja, sil­lä yhteis­kun­ta mak­saa hei­dän lai­tos­hoi­ton­sa kehit­ty­nees­sä pii­lo­sai­raa­la­ver­kos­tos­sa (hoi­to­ko­dit yms) muis­ta pus­seis­ta. Hei­dän kus­tan­nuk­sen­sa _eivät_ ole mer­kit­tä­vi­nä täs­sä muka­na, mut­ta nii­den suu­ruut­ta tus­kin edes tie­tää kukaan.

  58. Mitä ympä­ris­tö­tu­ho­ja Tal­vi­vaa­ra on aiheut­ta­nut tai aiheut­taa, pait­si että se on ruma?

  59. Evert The Neve­Rest: Hyvä sääs­tö­koh­de oli­si sosia­li­soi­da kai­vos­toi­min­ta takai­sin val­tiol­le. Väl­tyt­täi­siin kor­vaa­mat­to­mil­ta ympä­ris­tö­tu­hoil­ta tyy­liin Tal­vi­vaa­ra ja sai­sim­me pitää omat malmivaramme.Miksi “joka­mie­he­noi­keu­det” on laa­jen­net­tu Suo­mes­sa jopa kai­vos­toi­min­taan niin, että ulko­mai­set yri­tyk­set poi­mi­vat kul­ta­hi­put päältä?

    Val­tion omis­ta­ma kai­vos­ko ei voi ympä­ris­töä sotkea? 

    Ennen Tal­vi­vaa­ran ongel­mien jul­ki­tu­loa kau­his­tel­tiin miten ulko­mai­set yhtiöt ovat perus­ta­mas­sa Suo­meen kaivoksia. 

    Tal­vi­vaa­ra on osoit­ta­nut miten Suo­mes­sa­kin osataan.

    Ehkä tämä joh­tuu­kin sii­tä, että kai­vok­set ovat usein todel­la likai­sia, huo­li­mat­ta omis­tus­poh­jas­ta tai sen kansallisuudesta.

  60. Tämä on jo off-topic mutta…

    Tal­vi­vaa­ran koh­dal­la ilmei­ses­ti kävi, että hyvät aiko­muk­set eivät toteu­tu­neet. Avo­kai­vos­han on järi­syt­tä­vän suu­ri, koko yllät­tää ensim­mäi­se­nä pai­kal­la käy­des­sä. Räj­jäy­tyk­set ja jyri­se­vä melu ovat naa­pu­rien ongel­ma, pöly levi­ää laa­jem­mal­le­kin alu­eel­le. Tal­vi­vaa­ran mal­mi on aika ongel­mal­li­nen nik­ke­li­mal­mi, siis nik­ke­lin lisäk­si sii­nä on kai­kea muutakin.

    Tal­vi­vaa­ran raken­ta­mi­ses­sa Suo­mes­sa kai­vos­osaa­mi­nen oli vie­lä hie­man hakuses­sa ja ylie­nen jul­ki­suus ylen­palt­ti­sen myön­teis­tä. Tämän vuok­si huo­not uuti­set tuli­vat puun takaa ikään­kuin yllätyksenä.

    Kai­vok­sen puo­lel­ta lie­nee kysy­mys osaa­mat­to­muu­des­ta, oikeas­taan koke­muk­sen puut­tees­ta. Val­von­ta­vi­ran­omai­sil­la myös sama asia. Sor­ka­mon kun­nan kan­nal­ta taas ylen­palt­ti­sis­ta yksi­no­maan myön­tei­sis­tä odotuksista.

    Tari­nan ope­tus: juki­nen kes­kus­te­lu myös ikä­vis­tä asioi­ta ja ongel­mi­ta tuot­taa parem­man tulok­sen kai­kil­le. Osa ongel­mis­ta oli­si enna­koi­tu parem­min ja aikai­sem­min, jos sii­hen kii­rees­sä oli­si ollut pai­net­ta. Tal­vi­vaa­ra­kaan ei kai­paa nega­tii­vis­ta julkisuutta.

    Hyvä uuti­nen: Muil­la mah­dol­li­sil­la uusil­la kai­vok­sil­la ei ole tie­dos­sa yhtä vai­ke­aa mal­mia. Tal­vi­vaa­ra tosin joh­taa jat­kos­sa aiem­man lep­sui­lun jäl­keen yli­va­ro­vai­suu­teen, joka myös ei ole ihan hyvä homma.

  61. Jään­mur­ta­jas­ta vielä:

    Isoin pot­ti on Urho-luo­kan jään­mur­ta­jien uusi­mi­nen meil­lä ja maailmalla.

    Jos on vies­tiä, että jään­mur­ta­jil­la oli­si menek­kiä maa­il­mal­la, Suo­men kan­nat­taa raken­taa itsel­leen esit­te­ly­mal­li, jol­la 2010-luvun jään­mur­to­tek­no­lo­gi­aa tes­ta­taan käytännössä.

    Tar­vet­ta on juu­ri perin­tei­sel­le ahto­jäi­hin teh­dyl­le öljyntorjuntamurtajalle.

    Lop­pu­tu­los: Val­tio saa mur­ta­jan ja tal­vi­lii­ken­teen ris­kit pie­ne­ne­vät. Urho-luo­kan mur­ta­jien uusi­mi­nen saa­daan alkuun. samal­la tela­koil­le saa­daan työ­tä muu­ta­mal­le tuhan­nel­le hen­gel­le ja uut­ta mur­ta­jaa teh­dään toi­vot­ta­vas­ti sen ver­ran pit­kä sar­ja, että teke­mi­nen halpenee.

    Jos jään­mur­ta­jien kysyn­tää ei enna­koi­da, yhden mur­ta­jan vajaus on ris­ki, jon­ka toteu­tu­mi­sen kans­sa pys­tym­me elä­mään. Jään­mur­ta­ja­ti­laus­ten ja alan osaa­mi­sen rapau­tu­mi­nen on taas kan­sal­li­ses­ti iso ongelma.

  62. Eri­koi­sa­lo­jen koko­jen ver­tai­lu pel­käs­tään kus­tan­nus­ten perus­teel­la on hel­pos­ti har­haan­joh­ta­vaa, kos­ka kus­tan­nuk­sia voi­daan siir­tää hel­pos­ti muu­al­le. Kuten skit­so­free­nik­ko­jen koh­dal­la tosi­aan on. Samoin esi­mer­kik­si neu­ro­lo­gia on val­ta­va ala jos las­ke­taan neu­ro­lo­gis­ten sai­rauk­sien hin­ta yhteis­kun­nal­le, mut­ta eri­koi­sa­la­na se on keskisuuri.

    Help­po on ver­tail­la vaik­ka eri­kois­lää­kä­ri­mää­rää: psy­kiat­re­ja on vähem­män kuin sisätautilääkäreitä.

  63. Enti­sel­le for­mu­la­kus­kil­le mää­rät­tiin 2 vuot­ta 4 kuu­kaut­ta van­keut­ta. Tekoa ei teh­ty tar­koi­tuk­sel­la eikä sitä teke­mät­tö­mäk­si saa (veneon­net­to­muus).

    For­mu­la­kus­ki on mil­jo­nää­ri, ja voi­si hyvin­kin mak­saa 2,4 mil­joo­naa euroa val­tiol­le sen sijaan, jos hän menee häk­kiin. Se mak­saa 200 euroa per päi­vä valtiolle.

    Onko mis­sään päin maa­il­maa käy­tän­tö, että täl­lai­sen tuo­mion voi hyvit­tää rahalla?‘

  64. Cati­li­na:
    Suu­rin osa sisä­tau­tien volyy­mis­tä ei muo­dos­tu­kaan kol­men var­tin juttelutuokioista.

    Tot­ta. Se muo­dos­tuu kol­men tun­nin seisoskelutuokioista.

  65. Mikä ihme nyt on syy­nä puhua täs­sä osios­sa lääkäreistä?
    Mik­si kukaan ei tee sel­vi­tys­tä, mik­si mie­len­ter­vey­son­gel­mat lisään­ty­vät ja psyy­ken lääk­kei­den käyt­tö alkaa jo lähen­nel­lä USAn tasoa. Ovat­ko ihmi­set hei­ken­ty­neet, ja joka ongel­maan hae­taan pil­le­ri? Olem­me­ko tulos­sa kah­joik­si koko kansa?
    Jään­mur­ta­jan koh­dal­ta sanoi­sin (lai­van­ra­ken­nus­di­nä), että en pidä kaik­ki­aan sääs­töä toden­nä­köi­se­nä pit­kän pääl­le, mikä­li alus on kyke­ne­vä mui­hin­kin hom­miin, saat­tai­si jopa olla tuottava.
    Jut­tu­han on sama, kun ei tila­ta uusia junia/busseja/lentokoneita jne, vaan pär­jä­tään van­hoil­la. jos on ongel­mia, niin VR apuun. Niinpä.

  66. MIVa: Ovat­ko ihmi­set hei­ken­ty­neet, ja joka ongel­maan hae­taan pilleri? 

    Hyvä kai tuo on enti­seen ver­rat­tu­na, jol­loin vain otet­tiin itsel­tä henki.

  67. sääs­tö­koh­tei­den lisäk­si kan­nat­tai­si lis­ta­ta myös tulo­koh­tei­ta. Ode viit­ta­si­kin hie­man tähän kaset­ti­mak­su­kir­joi­tuk­ses­sa­si, kun kri­ti­soit Arhin­mäen tapaa väl­tel­lä oman hal­lin­no­na­lan kulu­ja mikä samal­la vähen­tää ALV-tuloja.

    Täs­tä jään­mur­ta­ja­tee­mas­ta pääs­täi­siin hel­pos­ti poh­ti­maan koil­lis­väy­län mer­ki­tys­tä Suo­mel­le. Hyvät junayh­tey­det Kes­ki-Euroo­pas­ta joko Ruot­sin tai Suo­men kaut­ta Poh­jois-Suo­meen, jos­ta ede­leen rata Nor­jaan Jää­me­ren ran­taan, ja sin­ne kun­non sata­ma. Suo­mi nap­si­si rah­dis­ta sit­ten kun­non tulot välistä.

  68. Miten oli­si jää­hal­li­ta? Onko ne todel­la peruspalveluita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.