Miksi asevelvollisia ei rokoteta A-virusta vastaan?

Jos tavoitteenamme olisi edistää A-viruksen leviämistä Suomessa, tuskin pystyisimme keksimään mitään tehokkaampaa kuin varuskunnat. Eri puolilla maata olevat kaverit ovat viikon samassa tuvassa ja muutenkin hyvin lähellä tosiaan.  Viikonlopuksi he matkustavat kukin kotiseuduilleen hankkimaan infektioita. Viikolla ne jaetaan komppanian muilla miehille. Seuraavana viikonloppuna näin hankittua tartuntaa matkustetaan levittämään eri puolille maata – ja jos infektiota ei vielä ole hankittu, hankkimaan sitä taas tuvassa levitettäväksi. Jos varuskuntia ei ole, A-virus leviäisi huomattavasti hitaammin ja huonommin.

 Miksi puolustusvoimat eivät rokota varusmiehiä A-virusta vastaan? Ei maksaisi paljon.

Ilmeisesti asevelvollisuusaika on liian pitkä, kun siitä on varaa uhrata viikko influenssalle. Mutta ajattelisivat muuta yhteiskuntaa, joka näin joutuu puolustusvoimien harjoittaman biologisen sisällissodankäynnin uhriksi.

 

 

 

16 vastausta artikkeliin “Miksi asevelvollisia ei rokoteta A-virusta vastaan?”

  1. Asevelvollisuusaika on kyllä liian pitkä, n. 40 vuotta.

    Minäkin keski-ikäisenä asevelvollisena kävin hakemassa rokotuksen eli kyllä asevelvollisia rokotetaan influensaa vastaan.

  2. No nyt kun esitit asian tuolla tavalla, niin täytyy myöntää etten keksi yhtään kovin hyvää syytä olla rokottamatta.

    WP artikkelin ”Influenca vaccine” mukaan tehokkuus on kuitenkin vain luokkaa n.75%, joten ”biologinen sisällissota” ei kuitenkaan täysin pysähtyisi:

    ”full immunization against flu provided about a 75 percent effectiveness rate in preventing hospitalizations from influenza complications in the 2005-6 and 2006-7 influenza seasons.”

    Myös harvinaisia, mutta hengenvaarallisia allergisia reaktiota raportoitiin, joten ehkä katsotaan ettei valtio voi tehdä tälläisia terveyspäätöksiä yksilön puolesta.

    1. Jos rokotus vähentää tartuntavaara 75 prosentilla, eli tarjoaa 75 prosentin suojan sille, joka ainoana antaa rokottaa itsensä ympäristön pysyessä ennallaan, kaikkien rokottaminen riittää todennäköisesti taltuttamaan koko epidemian ns. laumasuojan kautta. Infektio ei pysty leviämään, koska yhden sairastuneen pitäisi tartuttaa keskimäärin enemmän kui yksi uusi, ja sen kattava rokotus estää.

  3. Eiköhän koko kausi influenssan rokotaminen muille kuin riskiryhmille ole turhaa. Terve nuorimies tai nainen kyllä kestä flunssan ja saa samalla luonnollisella tavalla immuniteettia.

    Joidenkin selvitysten mukaan kaupunkilainen elämänmeno ja siihen liittyvä medikalisaatio on jo vähentänyt ja heikentänyt ihmisen omia suojatekijöitä, eritoten luontaista immuniteettia. Samoin yletön siisteysintoilu kodeissa on vähentänyt luontaista immuniteettia, joten sen heikentäminen edelleen ei liene järkevää. Rokutuksella saatu immuniteetti kun ei ole yhtä laaduksta pysyvää kuin luonnonmenetelmin hankittu.

    Suurin osa kohtaamistamme mikrobeista on itse asiassa ihmiselle hyväksi, niillä on tärkeä rooli hankitun immuunipuolustusjärjestelmän päivittämisessä. Hankittu immuniteetti pitää meidät hengissä vaarallisten virusten ja bakteerien pommituksessa. Rokotukset ja antibiootit toimivat vain sen apuna riskiryhmille.

    Itse en ole ottanut yhtään influessarokotusta koskaan, enkä ole viimesisen kuuden vuoden aikana ollut kuin yhden päivän poissa töistä sairauden vuoksi. Vuosikymmenten aikana kertynyt immuniteetti on vahvimmillaan ja toimii siis erinomaisesti. Varusmiestenkin kannattaa hankkia tuota immuniteettisuojaa vuosimiljoonien kehittämällä tavalla. Riskiryhmät on asia erikseen

  4. Ei kai sen rokotuksen ole tarkoituskaan suojella tässä Osmon esimerkissä sitä rokotettavaa, vaan niitä kaikkia muita, joiden kanssa se on tekemisissä.

  5. Tässä kohtaa pitäisi olla varovainen ennen kuin laukoo varmoja mielipiteitä. Tietämys infektioiden leviämisestä voi olla riittävän tarkka, jotta voidaan sanoa onko varusmiesten rokottamisella merkittävää vaikutusta kokonaisuuteen. Tätä on varmasti simuloitu iät ja ajat. Voi jopa olla, että vastaus tiedetään matematiikan laitoksilla ilman simulointiakin.

  6. Varuskunnat ovat hyviä paikkoja testata kuinka rokottamattomien keskuudessa mikäkin virus mitenkin etenee. Siis varusmiehet ovat täysin vapaata tutkimusriistaa – ruoka- ja makuupaikkapalkalla.

  7. Tavallinen Teknikko:
    Varuskunnat ovat hyviä paikkoja testata kuinka rokottamattomien keskuudessa mikäkin virus mitenkin etenee…

    Tilkka oli tuota erään tuntemani lääkärin mukaan. Puolustusvoimat rahapulassaan osaoptimoi terveydenhuoltonsa ja samalla Suomi menetti lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia.

    No NATO-jäsenenä saattaa hyvinkin olla, että laatuvaatimukset kasvavat. Sairaanhoito ei ole ainoa sarka, jossa siviiliorganisaatioiden ammattitaito ei riitä. Normaalissa läntisessä valtiossa mm. siviilioikeuksien ja ennenkaikkea syytäjien ammattitaidon rajat tunnustetaan.

  8. Terveille miehille opetetaan armeijassa hygienisyyttä eli hampaiden harjausta ja simputuksena esinahan pesua. Kotiin tuliaiasina heillä on sitten suihkutiloista, saunoista ja asusteista tarttuneet jalkasilsat ja nivussienet – pälvikaljut…

  9. Evert The NeveRest: Kotiin tuliaiasina heillä on sitten suihkutiloista, saunoista ja asusteista tarttuneet jalkasilsat ja nivussienet – pälvikaljut…

    No ei ole, sillä armeijassa ei koskaan liikuta avojaloin tai edes sukkasin. Saunomista ja suihkuja varten on släbärit eli sandaalit.

  10. Armeija tosiaan on ihanteellinen virusten levittämisympäristö. Toistakymmentä ihmistä asutetaan parhaimmillaan kahdeksi viikoksi kosteaan, lenseänlämpimään telttaan, vähän väliä juoksutetaan hikiseksi jonottamaan tai seisomaan vartiossa kylmässä ulkoilmassa.

    Väite, että nuori ihminen muka kestäisi influessan muita paremmin, on väärä. Influenssassa on erittäin suuri jälkitautiriski, pahimmillaan keuhkokuume tai jopa sydänpussintulehdus. Yleiskunto romahtaa varsin pitkäksi ajaksi. Muistan itse kuinka hiihdin 15 asteen pakkasessa flunssan jälkitautina syntyneen bakteerinuhan kanssa, flunssan jälkioireet tuntuivat kipusykäyksinä koko ruumiiissa.

    Mitä flunssan kärsimiseen immuniteetin parantamiseksi tulee, niin jos tautiin on olemassa rokote joka hoitaa saman asian, niin mitä ihmeen järkeä on sairastaa sitä?

  11. KariS:
    Rokutuksella saatu immuniteetti kun ei ole yhtä laaduksta pysyvää kuin luonnonmenetelmin hankittu.

    Sinulla lienee hallussasi pätevät tieteelliset viitteet tämän väitteen tueksi?

  12. Minäkin marssin Oulun Hiukkavaarasta marssimurtuneella jalalla ihan kipua tuntematta.

    Ja kun seuraavana aamuna pyrin turvonneella jalallani ns. ”polille, hiukan pitempään palvellut alikersantti vastasi minun turvonneella jallalleni, että marssikaa osaston perässä kuitenkin rytmi säilyttäen.

    No en tiedä miksi noissa armeijan laitoksissa tulee ihmisiä morkata. Kaiketi ihmisten morkkaaminen varuskunnissa kuuluu asiaan ja erityisesti on perinteiseen kuuluvaa.

  13. KariS:
    Eiköhän koko kausi influenssan rokotaminen muille kuin riskiryhmille ole turhaa. Terve nuorimies tai nainen kyllä kestä flunssan ja saa samalla luonnollisella tavalla immuniteettia.

    Joidenkin selvitysten mukaan kaupunkilainen elämänmeno ja siihen liittyvä medikalisaatio on jo vähentänyt ja heikentänyt ihmisen omia suojatekijöitä, eritoten luontaista immuniteettia. Samoin yletön siisteysintoilu kodeissa on vähentänyt luontaista immuniteettia, joten sen heikentäminen edelleen ei liene järkevää. Rokutuksella saatu immuniteetti kun ei ole yhtä laaduksta pysyvää kuin luonnonmenetelmin hankittu.

    Suurin osa kohtaamistamme mikrobeista on itse asiassa ihmiselle hyväksi, niillä on tärkeä rooli hankitun immuunipuolustusjärjestelmän päivittämisessä. Hankittu immuniteetti pitää meidät hengissä vaarallisten virusten ja bakteerien pommituksessa. Rokotukset ja antibiootit toimivat vain sen apuna riskiryhmille.

    Sinulla on tainnut mennä kaksi asiaa sekaisin.

    Erään hypoteesin mukaan liiallinen siisteys vauvan elinympäristössä lisää allergioita, koska immuunijärjestelmä ei pääse oppimaan mitä vastaan ei tarvitse niin kovasti puolustautua.

    Sen sijaan sellaista en ole nähnyt mistään luotettavasta lähteestä, että hankitut taudit lisäisivät immuniteettia muita kuin sitä samaa tautia vastaan. Influenssan tapauksessa sen teho ei kestä kauaa koska virus on erilainen joka vuosi.

    Jotkut taudinaiheuttajat hyökkäävät immuunijärjestelmää vastaan, jolloin yleinen vastustuskyky voi itse asiassa heiketä.

  14. Kun itse olin armeijassa 2003, silloin muistaakseni olisi saanut rokotuksen influenssaa vastaan. En tyhmyyttäni käynyt ottamassa. Nykyään otan joka vuosi.

  15. Varusmiesten rokotusten laajentaminen olisi varsin kannatettava ajatus sekä kansantaloudellisesti että puolustusvoimien itsensä kannalta. Ja puolustusvoimat varmaankin mielellään rokottaisi, jos vain saisi. Paha kyllä päätösvalta kaikista PV:n rokotusohjelmista on jo vuosikymmenet ollut sosiaali- ja terveysministeriöllä, joka ilmeisesti päättää asiasta tasapainottaen valtiontaloudellista osaoptimointia ja terveydellisiä seikkoja.

    http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/erityisryhmien_rokottaminen/rokotukset_puolustusvoimissa_ja_rajavartiolaitoksessa

    Eli hyvä idea, mutta ei sen toteutuksen puutteesta nyt sentään PV:tä kannata syyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.