Miksi asevelvollisia ei rokoteta A‑virusta vastaan?

16 vastausta artikkeliin “Miksi asevelvollisia ei rokoteta A‑virusta vastaan?”

1. Asevelvol­lisu­u­sai­ka on kyl­lä liian pitkä, n. 40 vuotta.

   Minäkin kes­ki-ikäisenä asevelvol­lise­na kävin hake­mas­sa roko­tuk­sen eli kyl­lä asevelvol­lisia rokote­taan influ­en­saa vastaan.

   Vastaa

2. No nyt kun esi­tit asian tuol­la taval­la, niin täy­tyy myön­tää etten kek­si yhtään kovin hyvää syytä olla rokottamatta.

   WP artikke­lin “Influ­en­ca vac­cine” mukaan tehokku­us on kuitenkin vain luokkaa n.75%, joten “biologi­nen sisäl­lis­so­ta” ei kuitenkaan täysin pysähtyisi:

   “full immu­niza­tion against flu pro­vid­ed about a 75 per­cent effec­tive­ness rate in pre­vent­ing hos­pi­tal­iza­tions from influen­za com­pli­ca­tions in the 2005–6 and 2006–7 influen­za seasons.” 

   Myös harv­inaisia, mut­ta hen­gen­vaar­al­lisia aller­gisia reak­tio­ta rapor­toiti­in, joten ehkä kat­so­taan ettei val­tio voi tehdä täl­läisia ter­veyspäätök­siä yksilön puolesta.

   Vastaa

   1. Jos roko­tus vähen­tää tar­tun­tavaara 75 pros­en­til­la, eli tar­joaa 75 pros­entin suo­jan sille, joka ain­oana antaa rokot­taa itsen­sä ympäristön pysyessä ennal­laan, kaikkien rokot­ta­mi­nen riit­tää toden­näköis­es­ti tal­tut­ta­maan koko epi­demi­an ns. lau­ma­suo­jan kaut­ta. Infek­tio ei pysty lev­iämään, kos­ka yhden sairas­tuneen pitäisi tar­tut­taa keskimäärin enem­män kui yksi uusi, ja sen kat­ta­va roko­tus estää.

      Vastaa

3. Eiköhän koko kausi influ­enssan roko­t­a­mi­nen muille kuin riskiryh­mille ole turhaa. Ter­ve nuorim­ies tai nainen kyl­lä kestä flun­ssan ja saa samal­la luon­nol­lisel­la taval­la immuniteettia.

   Joidenkin selvi­tys­ten mukaan kaupunki­lainen elämän­meno ja siihen liit­tyvä medikalisaa­tio on jo vähen­tänyt ja heiken­tänyt ihmisen omia suo­jatek­i­jöitä, eri­toten luon­taista immu­ni­teet­tia. Samoin yletön siisteysin­toilu kodeis­sa on vähen­tänyt luon­taista immu­ni­teet­tia, joten sen heiken­tämi­nen edelleen ei liene järkevää. Roku­tuk­sel­la saatu immu­ni­teet­ti kun ei ole yhtä laaduk­s­ta pysyvää kuin luon­non­menetelmin hankittu.

   Suurin osa kohtaamis­tamme mikrobeista on itse asi­as­sa ihmiselle hyväk­si, niil­lä on tärkeä rooli han­ki­tun immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän päivit­tämisessä. Han­kit­tu immu­ni­teet­ti pitää mei­dät hengis­sä vaar­al­lis­ten virusten ja bak­tee­rien pom­mi­tuk­ses­sa. Roko­tuk­set ja antibiootit toimi­vat vain sen apuna riskiryhmille.

   Itse en ole ottanut yhtään influes­saroko­tus­ta koskaan, enkä ole viime­sisen kuu­den vuo­den aikana ollut kuin yhden päivän pois­sa töistä sairau­den vuok­si. Vuosikym­menten aikana ker­tynyt immu­ni­teet­ti on vahvim­mil­laan ja toimii siis eri­no­mais­es­ti. Varus­mi­estenkin kan­nat­taa han­kkia tuo­ta immu­ni­teet­tisuo­jaa vuosim­iljoonien kehit­tämäl­lä taval­la. Riskiryh­mät on asia erikseen

   Vastaa

4. Ei kai sen roko­tuk­sen ole tarkoi­tuskaan suo­jel­la tässä Osmon esimerkissä sitä rokotet­tavaa, vaan niitä kaikkia mui­ta, joiden kanssa se on tekemisissä.

   Vastaa

5. Tässä kohtaa pitäisi olla varovainen ennen kuin laukoo var­mo­ja mielip­iteitä. Tietämys infek­tioiden lev­iämis­es­tä voi olla riit­tävän tark­ka, jot­ta voidaan sanoa onko varus­mi­esten rokot­tamisel­la merkit­tävää vaiku­tus­ta kokon­aisu­u­teen. Tätä on var­masti simu­loitu iät ja ajat. Voi jopa olla, että vas­taus tiede­tään matem­ati­ikan laitok­sil­la ilman simulointiakin.

   Vastaa

6. Varuskun­nat ovat hyviä paikko­ja tes­ta­ta kuin­ka rokot­ta­mat­tomien kesku­udessa mikäkin virus mitenkin ete­nee. Siis varus­miehet ovat täysin vapaa­ta tutkimus­ri­is­taa — ruo­ka- ja makuupaikkapalkalla.

   Vastaa

7. Tavalli­nen Teknikko:
   Varuskun­nat ovat hyviä paikko­ja tes­ta­ta kuin­ka rokot­ta­mat­tomien kesku­udessa mikäkin virus mitenkin etenee… 

   Tilk­ka oli tuo­ta erään tun­te­mani lääkärin mukaan. Puo­lus­tusvoimat raha­pu­las­saan osaop­ti­moi ter­vey­den­huolton­sa ja samal­la Suo­mi menet­ti lukuisia lääketi­eteel­lisiä tutkimuksia.

   No NATO-jäse­nenä saat­taa hyvinkin olla, että laatu­vaa­timuk­set kas­va­vat. Sairaan­hoito ei ole ain­oa sar­ka, jos­sa sivi­il­ior­gan­isaa­tioiden ammat­ti­taito ei riitä. Nor­maalis­sa län­tisessä val­tios­sa mm. sivi­il­ioikeuk­sien ja ennenkaikkea syytäjien ammat­ti­taidon rajat tunnustetaan.

   Vastaa

8. Ter­veille miehille opete­taan armei­jas­sa hygien­isyyt­tä eli ham­paiden har­jaus­ta ja sim­putuk­se­na esina­han pesua. Koti­in tuli­a­iasi­na heil­lä on sit­ten suihku­tiloista, saunoista ja asusteista tart­tuneet jalka­sil­sat ja nivussienet — pälvikaljut…

   Vastaa

9. Evert The NeveR­est: Koti­in tuli­a­iasi­na heil­lä on sit­ten suihku­tiloista, saunoista ja asusteista tart­tuneet jalka­sil­sat ja nivussienet – pälvikaljut… 

   No ei ole, sil­lä armei­jas­sa ei koskaan liiku­ta avo­jaloin tai edes sukkasin. Saun­o­mista ja suihku­ja varten on släbärit eli sandaalit.

   Vastaa

10. Armei­ja tosi­aan on ihanteelli­nen virusten levit­tämisym­päristö. Tois­takym­men­tä ihmistä asute­taan parhaim­mil­laan kahdek­si viikok­si kosteaan, lenseän­lämpimään telt­taan, vähän väliä juok­sute­taan hikisek­si jonot­ta­maan tai sei­so­maan var­tios­sa kylmässä ulkoilmassa.

    Väite, että nuori ihmi­nen muka kestäisi influes­san mui­ta parem­min, on väärä. Influ­enssas­sa on erit­täin suuri jälk­i­tau­tiris­ki, pahim­mil­laan keuhkoku­ume tai jopa sydän­puss­in­tule­hdus. Yleiskun­to rom­ah­taa varsin pitkäk­si ajak­si. Muis­tan itse kuin­ka hiihdin 15 asteen pakkases­sa flun­ssan jälk­i­tauti­na syn­tyneen bak­teer­in­uhan kanssa, flun­ssan jälkioireet tun­tu­i­v­at kipusykäyksinä koko ruumiiissa.

    Mitä flun­ssan kär­simiseen immu­ni­teetin paran­tamisek­si tulee, niin jos tau­ti­in on ole­mas­sa rokote joka hoitaa saman asian, niin mitä ihmeen järkeä on sairas­taa sitä?

    Vastaa

11. KariS:
    Roku­tuk­sel­la saatu immu­ni­teet­ti kun ei ole yhtä laaduk­s­ta pysyvää kuin luon­non­menetelmin hankittu.

    Sin­ul­la lie­nee hal­lus­sasi pätevät tieteel­liset viit­teet tämän väit­teen tueksi?

    Vastaa

12. Minäkin marssin Oulun Hiukkavaaras­ta marssimur­tuneel­la jalal­la ihan kipua tuntematta.

    Ja kun seu­raa­vana aamu­na pyrin tur­von­neel­la jalal­lani ns. “polille, hiukan pitem­pään palvel­lut alik­er­sant­ti vas­tasi min­un tur­von­neel­la jal­lal­leni, että marssikaa osas­ton perässä kuitenkin ryt­mi säilyttäen.

    No en tiedä mik­si nois­sa armei­jan laitok­sis­sa tulee ihmisiä morka­ta. Kaiketi ihmis­ten morkkaami­nen varuskun­nis­sa kuu­luu asi­aan ja eri­tyis­es­ti on per­in­teiseen kuuluvaa.

    Vastaa

13. KariS:
    Eiköhän koko kausi influ­enssan roko­t­a­mi­nen muille kuin riskiryh­mille ole turhaa. Ter­ve nuorim­ies tai nainen kyl­lä kestä flun­ssan ja saa samal­la luon­nol­lisel­la taval­la immuniteettia.

    Joidenkin selvi­tys­ten mukaan kaupunki­lainen elämän­meno ja siihen liit­tyvä medikalisaa­tio on jo vähen­tänyt ja heiken­tänyt ihmisen omia suo­jatek­i­jöitä, eri­toten luon­taista immu­ni­teet­tia. Samoin yletön siisteysin­toilu kodeis­sa on vähen­tänyt luon­taista immu­ni­teet­tia, joten sen heiken­tämi­nen edelleen ei liene järkevää. Roku­tuk­sel­la saatu immu­ni­teet­ti kun ei ole yhtä laaduk­s­ta pysyvää kuin luon­non­menetelmin hankittu.

    Suurin osa kohtaamis­tamme mikrobeista on itse asi­as­sa ihmiselle hyväk­si, niil­lä on tärkeä rooli han­ki­tun immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän päivit­tämisessä. Han­kit­tu immu­ni­teet­ti pitää mei­dät hengis­sä vaar­al­lis­ten virusten ja bak­tee­rien pom­mi­tuk­ses­sa. Roko­tuk­set ja antibiootit toimi­vat vain sen apuna riskiryhmille.

    Sin­ul­la on tain­nut men­nä kak­si asi­aa sekaisin. 

    Erään hypo­teesin mukaan liialli­nen siisteys vau­van elinympäristössä lisää aller­gioi­ta, kos­ka immuu­ni­jär­jestelmä ei pääse oppi­maan mitä vas­taan ei tarvitse niin kovasti puolustautua. 

    Sen sijaan sel­l­aista en ole näh­nyt mis­tään luotet­tavas­ta läh­teestä, että han­ki­tut tau­dit lisäi­sivät immu­ni­teet­tia mui­ta kuin sitä samaa tau­tia vas­taan. Influ­enssan tapauk­ses­sa sen teho ei kestä kauaa kos­ka virus on eri­lainen joka vuosi.

    Jotkut tau­d­i­nai­heut­ta­jat hyökkäävät immuu­ni­jär­jestelmää vas­taan, jol­loin yleinen vas­tus­tuskyky voi itse asi­as­sa heiketä.

    Vastaa

14. Kun itse olin armei­jas­sa 2003, sil­loin muis­taak­seni olisi saanut roko­tuk­sen influ­enssaa vas­taan. En tyh­myyt­täni käynyt otta­mas­sa. Nykyään otan joka vuosi.

    Vastaa

15. Varus­mi­esten roko­tusten laa­jen­t­a­mi­nen olisi varsin kan­natet­ta­va aja­tus sekä kansan­taloudel­lis­es­ti että puo­lus­tusvoimien itsen­sä kannal­ta. Ja puo­lus­tusvoimat var­maankin mielel­lään rokot­taisi, jos vain saisi. Paha kyl­lä päätös­val­ta kaik­ista PV:n roko­tu­so­hjelmista on jo vuosikymmenet ollut sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iöl­lä, joka ilmeis­es­ti päät­tää asi­as­ta tas­apain­ot­taen val­tion­taloudel­lista osaop­ti­moin­tia ja ter­vey­del­lisiä seikkoja. 

    http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/erityisryhmien_rokottaminen/rokotukset_puolustusvoimissa_ja_rajavartiolaitoksessa

    Eli hyvä idea, mut­ta ei sen toteu­tuk­sen puut­teesta nyt sen­tään PV:tä kan­na­ta syyttää.

    Vastaa