Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2011

Korkea rak­en­t­a­mi­nen Helsingissä

Pöy­dältä. Tämä on vain tiedok­si. Emme siis muodol­lis­es­ti tee asi­as­ta mitään päätök­siä.  Oikeas­t­aan raport­ti on rajaa­va. Se ker­too, minne korkeaa rak­en­tamista ei pidä lait­taa. Varsi­nainen vään­tö tulee Jätkäsaaren hotel­lista ja Meriko­rt­telista. Pasi­lan ja Kalasa­ta­man pil­ven­pi­irtäjät val­tu­us­to on taval­laan jo hyväksynyt.

Sen ver­ran merkit­tävästä tiedok­si merk­it­semis­es­tä on kyse, että kaupung­in­hal­li­tuskin halu­aa merk­itä sen tiedok­si iltak­oulus­saan helmikuussa.

Maankäytön ja asumisen ohjelma

Asuin­rak­en­tamisen tavoite pysyy 5000 asun­nos­sa vuodessa. Viras­to vähän nikot­telee, mut­ta tarkoi­tus on pitää tästä kiin­ni. Tavoite­jakau­ma on

20 % sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa (=Ara­va, vuokra)

20 % nuoriso‑, opiske­li­ja ja muu­ta erityisryhmäasumista

20 % hitas- ja osaomistusasumista

40 % kovan­ra­han tuotantoa

Pysäköinti­normia on tarkoi­tus vähän väl­jen­tää ja muutenkin järkevöit­tää pysäköintipolitiikkaa.

Asun­to­jen pin­ta-alasään­telyssä siir­ry­tään asun­to­tyyp­pi­en mukaiseen sään­te­lyyn. Per­hea­sun­to­jen osu­u­den halu­taan pysyvän riittävänä

Kru­unuvuoren ran­nan kaavat

Viimek­si pan­ti­in pöy­dälle. Ainakaan tois­taisek­si kukaan ei ole ilmais­sut halu­a­vansa äänestää mistään.

Eteläe­s­plana­di 20

Suo­jelta­va raken­nus sijait­seen Eteläes­pan ja Korkeavuorenkadun kul­mas­sa, jos­sa on Iskun myymälä.

Raken­nu­soikeus melkein tuplataan sal­li­mal­la rav­in­toloi­ta, varas­to­ja ja muu­ta hyö­tykäyt­töä kel­lar­i­tilois­sa ja ilmeis­es­ti myös katon tun­tu­mas­sa. Tämän ihmeen ymmärtämi­nen vaatii vähän lisää kuvia.

Lam­pan talo

Tähän päät­tyi vähän surullis­es­ti Ilk­ka J. Karin kiin­teistön­jalostus. Kari syyt­tää konkurssis­taan Helsin­gin päät­täjien hitaut­ta ja jäykkyyt­tä, mis­sä voi olla myös perää.

Kaavaa muute­taan niin, että myös toimis­tot ovat mah­dol­lisia ensim­mäistä ker­rosta luku­un ottamatta.

Autopaikkanor­mi on mie­lenki­in­toinen. Autopaikko­ja enin­tään neljä ja nekin tulee sijoit­taa jon­nekin muualle. Halleista kai kuka tahansa saa vuokra­ta niin mon­ta autopaikkaa kuin halu­aa. Enin­tään niin mon­ta tulee sijoittaa???

Torp­par­in­mäen keskiosan ase­makaa­van muutosesitys

Huo­mat­ta­va osa van­hoista omakoti­taloista suo­jel­laan samal­la kun alueel­la sal­li­taan merkit­tävä tiivistäminen.

Mega­hertsin asemakaava

Kesken­jäänyt­tä han­ket­ta eheytetään. Itäväylä kate­taan osit­tain. Autopaikko­ja ton­tille ahde­taan peräti 900. Korkein asuin­torneista on 17-ker­roksi­nen. Tämä olisi pitänyt käsitel­lä samas­sa kok­ouk­ses­sa kuin Hert­toniemen metroase­man kaa­va tien toisel­la puolella.

Kon­tu­lan metroase­man kaava

Samaan tapaan kuin muitakin idän metroasemia, Kon­tu­lan ase­man ympäristöä paran­netaan ja tiivis­tetään asuin­raken­nuk­sil­la ja vähän muul­lakin. Jo on aikakin.

Tapan­in­vain­ion kah­den pien­talon ja lähivirk­istysalueen kaava

Tämä on ollut parikin ker­taa pöy­däl­lä. Riitaa virk­istysalueen ottamis­es­ta asuinkäyt­töön. Vihreän kaupun­gin puo­lus­tamista vai silkkaa nim­by­i­lyä? Piti polkea tänään kat­so­maan, mut­ta keli oli Bianchi-kelpoinen vain ran­nan tuntumassa.

===

Yleis­es­tä kiireestä johtuen olen tutus­tunut lis­taan tois­taisek­si huonos­ti. Olen kiitolli­nen kaik­ista vinkeistä.

53 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2011”

  1. mik­si ksv nikoit­telee 5000 asun­non tuotantotavoitteesta?

    En ymmär­rä miten ksv voi toimia jatku­vasti val­tu­us­ton päätösten vas­tais­es­ti. Jollei ksvn jengillä saa aikaisek­si tuo­ta määrää ase­makaavaa niin johto vai­h­toon. Siel­lä istuu reip­paasti enem­män jengiä kuin Espoos­sa. Mikä on ongelma?

    Vastaa

  3. Siitä MAOs­ta lausun­to on ihan hyvä, eri­tyis­es­ti se että tuo yhden vuo­den tasol­la tarkastet­ta­va kaavoitus­tavoitte tuot­taa melkoista par­ran raapimista kun kaavoitus tehdään alue ker­ral­laan. Min­un tulk­in­tani siitä on että kun yhdis­tetään tuo­hon ARAVA/HITAS/vapaarahoitteinen jako niin koomisim­mil­laan tuo voi johtaa tilanteisi­in jos­sa laskusuh­dan­teessa jotain aluet­ta ei voi rak­en­taa, kos­ka ei saavute­ta tarpeek­si suur­ta omara­hot­teis­ten osu­ut­ta, ja sit­ten sen takia jäädään jäl­keen kaavoitus­tavoit­teesta. Tai vai­h­toe­htois­es­ti julk­ista rahaa ei ole jol­loin tulee liikaa vapaara­hoit­teista. Liioit­te­len vähän, mut­ta tuon tyyp­pinen nor­mit­ta­mi­nen on kyl­lä jäykkää. Hyviä lausun­to­ja muuten se val­it­se­manne uusi yleiskaavapääl­likkö rustaa.

    Mut­ta ongel­ma on se mitä siinä MAOs­sa ei lue, ja tästä en virkamieskun­taa syytä enkä myöskään Vihre­itä jot­ka kuitenkin jotenkin ymmärtää mitä pitäisi tehdä, eli ihan oikeasti toimi­vat keinot asun­to­tuotan­non lisäämisek­si. Yleis­es­ti ottaen, rak­en­tamis­es­ta ja kaavoit­tamis­es­ta on tehty sel­l­aista raket­ti­tiedet­tä että ei ole ihmekään että ton­tit pus­kee pajua. YTLK:n lausun­tolu­on­nok­ses­sa tämä on noteer­at­tukin tyyli­in tart­tis keveäm­mät ja nopeam­mat prosessit.

    Käytän­nön esimerkkinä, niitä pysäköinti­norme­ja voi toki lieven­tää ja hyvä niin, mut­ta isom­min kuka on keksinyt että tuokin asia kuu­luu taloy­htiölle? Kun kaupun­gin idea on se että se on keskit­tymä jos­sa on yhteiskäyt­töisiä yksi­ty­isiä ja julk­isia palvelui­ta. Tämä pitää kaupunki­ti­lan elävänä, esimerkik­si kahvilois­sa ja kup­pi­lois­sa on asikkai­ta kun he eivät kokoon­nu lak­isääteisessä ker­hotilos­sa ele­ment­tion­nelan kel­laris­sa. Samoin pesu­lois­sa. Tai julk­i­sis­sa saunois­sa. Jne. 

    Jos asun­to-osakey­htiö ihan vaan hoitaisi asun­to­ja ainakin kaupungis­sa, eikä niin että jos vaik­ka kaavoit­taa ullakon niin pitää olla normimääräiset saunati­lat, niin tuo lask­isi asum­is- ja rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­aa sekä tuot­taisi parem­paa kaupunkia. Mitä toki muutenkin pitäisi kaavoit­taa enem­män, mut­ta se on toinen juttu.

    Vastaa

  4. juge:
    mik­si ksv nikoit­telee 5000 asun­non tuotantotavoitteesta?

    En ymmär­rä miten ksv voi toimia jatku­vasti val­tu­us­ton päätösten vas­tais­es­ti. Jollei ksvn jengillä saa aikaisek­si tuo­ta määrää ase­makaavaa niin johto vai­h­toon. Siel­lä istuu reip­paasti enem­män jengiä kuin Espoos­sa. Mikä on ongelma?

    Minus­ta se Visan­tin (KSV/Östersundomin pääarkkite­hti) huomio että noin 30% ase­makaavoit­ta­jan ajas­ta kuluu pysäkköin­nin suun­nit­telu­un antaa osvi­it­taa. Kaavoitus on nykyään muu­takin jon­nin­joutavaa puuhastelua jos­sa yritetään tunkea kul­mikkai­ta palikoi­ta pyöreisi­in reiki­in ettei vaan kukaan suut­tuisi. Jos Eliel Saari­nen olisi aloit­tanut 1900-luvun alus­sa Munkkinie­mi — Haa­gan suun­nitel­man nykynormeil­la niin se valmis­tu­isi arvi­ol­ta 2130-luvulla.

    Vastaa

  5. Jätkäsaa­res­sa Rionkadul­la on rak­en­teil­la hitastönö. Arvon­nas­sa jäimme sijalle 8. Nyt sijoil­la 1–7 olleet ovat peruneet. Mik­si ei Hitas käy kaupaksi? 

    (emme mekään osta, kos­ka saimme kivan — van­han toki, mut­ta hyväkun­toisen — käm­pän Roi­hu­vuores­ta alle puoleen hin­taan Rio-hitak­seen verrattuna).

    Vastaa

  6. Onnis­tuiskos sem­moi­sen alueen kaavoit­ta­mi­nen jos­sa kiel­let­täisi­in kokon­aan asun­toko­htaiset saunat kak­sioista ja kolmioista, jollei asukas niitä oikein vaa­ti­mal­la erik­seen vaadi?

    Minus­ta on aika erikoista miten nykyään varataan aivan helkkar­in­moi­set tilat saunalle jokaises­sa asun­nos­sa ja olet­taisin että tuol­la kymme­nen neliön tilal­la 60 neliön asun­nos­sa voisi olla mon­es­sa per­heessä muu­takin käyt­töä kuin sauna.

    Raken­nus­li­ik­keet tekevät saplu­u­na-asun­to­ja, jois­sa ei ote­ta riske­jä. Luulisi Helsingillä ole­van sen ver­ran hartei­ta että saataisi­in myös muu­nalaista rak­en­tamista aikaiseksi.

    Vastaa

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    kiva kun joku on noin rehelli­nen. Peluri olisi ostanut ja pan­nut vuokralle.

    Mik­sei voi­da kieltää Hitas-asun­non edelleen vuokraamista? Vuokra­sopimuk­ses­sa täl­lainen ehto on ihan legi­t­i­i­mi ja yleinen, mik­sei sit­ten asuntokaupassakin?

    Vastaa

    1. Min­ul­la olisi paljon muu­takin san­ot­tavaa Hitas-sään­telystä, mut­ta kos­ka lähisuku­laiseni omis­taa Hitas-asun­non, olen Helsin­gin elimis­sä esteelli­nen käsit­telemään koko asiaa.

      Vastaa

  9. Ville: Mik­sei voi­da kieltää Hitas-asun­non edelleen vuokraamista? Vuokra­sopimuk­ses­sa täl­lainen ehto on ihan legi­t­i­i­mi ja yleinen, mik­sei sit­ten asuntokaupassakin?

    Ei ole legi­t­i­i­mi edes vuokra­sopimuk­ses­sa tuol­lainen saati­ka omis­tusasun­nos­sa. Eihän sem­moinen kel­paisi ikinä pankille vakuudeksi.

    Vastaa

  10. “Min­ul­la olisi paljon muu­takin san­ot­tavaa Hitas-sään­telystä, mut­ta kos­ka lähisuku­laiseni omis­taa Hitas-asun­non, olen Helsin­gin elimis­sä esteelli­nen käsit­telemään koko asiaa.”

    Ei se kai kuitenkaan estäisi sanomas­ta san­ot­tavaansa vaikka­pa täällä?

    Sinän­sä muuten vähän ihmeel­listä, että olet esteelli­nen käsit­telemään asi­aa, jos lähisuku­lais­esi omis­taa Hitas-asun­non, mut­ta kaupungin­l­la tai siihen sidok­sis­sa olevil­la tahoil­la työsken­televät kaupung­in­val­tu­us­ton jäsenet eivät kuitenkaan ole esteel­lisiä esimerkik­si käsit­telemään kaupun­gin bud­jet­tia, vaik­ka päätök­sil­lä on suo­ria vaiku­tuk­sia hei­dän palkkoi­hin­sa, työ­paikko­jen­sa var­muu­teen jne.

    Vastaa

  11. Paa­vo Häik­iö:
    Onnis­tuiskos sem­moi­sen alueen kaavoit­ta­mi­nen jos­sa kiel­let­täisi­in kokon­aan asun­toko­htaiset saunat kak­sioista ja kolmioista, jollei asukas niitä oikein vaa­ti­mal­la erik­seen vaadi?

    Minus­ta on aika erikoista miten nykyään varataan aivan helkkar­in­moi­set tilat saunalle jokaises­sa asun­nos­sa ja olet­taisin että tuol­la kymme­nen neliön tilal­la 60 neliön asun­nos­sa voisi olla mon­es­sa per­heessä muu­takin käyt­töä kuin sauna.

    Raken­nus­li­ik­keet tekevät saplu­u­na-asun­to­ja, jois­sa ei ote­ta riske­jä. Luulisi Helsingillä ole­van sen ver­ran hartei­ta että saataisi­in myös muu­nalaista rak­en­tamista aikaiseksi.

    Muis­te­len keskustelua Kri­it­tisel­lä Korkeak­oul­ul­la joskus kevääl­lä 1974, aiheena ydin­voima. Psyki­a­tri­an apu­lais­pro­fes­sori ja Kris­til­lis­ten val­tu­utet­tu Ass­er Sten­bäck tote­si alus­tuk­ses­saan, että uut­ta ydin­voimalaa tarvi­taan vain helsinkiläis­ten asun­to­jen pien­ten sauno­jen läm­mit­tämiseen ja viihde-elektroniikkaan.

    Vastaa

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    kiva kun joku on noin rehelli­nen. Peluri olisi ostanut ja pan­nut vuokralle. 

    juu, var­maankin. Mä en vaan jak­sa ressa­ta kah­den asun­to­lainan maksamista/huolehtimista. Tavoit­teenani ei elämässäni ole kuolin­pesän mak­si­moin­ti vaan lep­poisa elämä siedet­tävässä ympäristössä.

    Vastaa

  13. Minus­ta lista menee puuhastelun puolelle. Kun parin omakoti­talon ton­tit tuo­daan lau­takun­taan asti, ei kaik­ki ole kohdallaan. 😀

    Kaupun­gin ei pidä puut­tua siihen mitä reken­netaan, vaan keskit­tyä luo­maan edel­ly­tyk­siä rak­en­tamiselle. Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non voi hyväl­lä mielel­lä lopet­taa kokon­aan. Onnis­tunei­ta virkamiesve­toisia pro­jek­te­ja en ole tavan­nut mis­sään. Nuorisoa­sun­to-ongel­ma ratkeaa, kun kaupun­ki ei puu­tu raken­net­tavien asun­to­jen kokoon. Hitak­sen ja muiden markki­nahäir­iöi­den suosimista voi sanoa jo edesvastuuttomaksi.

    Vastaa

  14. Itse nos­taisin tätä 5000 asun­non tavoitet­ta. Ihan vain fiilik­sen takia. Tosin nytkään ei päästä tähän 5000 asun­non tavoit­teeseen. Mihin tämä 5000 asun­non vuosi­tuotan­to muuten perus­tuu? Mik­si ei 3000, 7000 tai vaik­ka 10000?

    Mitäs seu­raa­muk­sia olisi jos kovan­ra­han tuotan­non osu­ut­ta lisät­täisi­in? Olisiko näin mah­dol­lista saa­da enem­män nos­ture­i­ta pystyyn? 

    Tai mitä jos entistä enem­män kil­pailutet­taisi­in kokon­aisia kaupungi­nosia Pasi­lan ja Kru­unuvuoren­ran­nan tapaan? Kil­pailue­hdois­sa voi kyl­lä itse päät­tää laatu­vaa­timuk­set. Jos nyt san­o­taan suo­raan , ettei uusi Eiran­ran­ta kel­paa. Lop­putu­lok­sel­lakin pitäisi sit­ten olla jotain tekemistä ehdo­tusten kanssa. Tämä voisi parhaim­mil­laan tuo­da enem­män oma­leimaisia aluei­ta. Muual­la voisi sit­ten postimerkkikaavoittaa.

    Vastaa

  15. tpyy­lu­o­ma:
    Yleis­es­ti ottaen, rak­en­tamis­es­ta ja kaavoit­tamis­es­ta on tehty sel­l­aista raket­ti­tiedet­tä että ei ole ihmekään että ton­tit pus­kee pajua. YTLK:n lausun­tolu­on­nok­ses­sa tämä on noteer­at­tukin tyyli­in tart­tis keveäm­mät ja nopeam­mat prosessit.

    Käytän­nön esimerkkinä, niitä pysäköinti­norme­ja voi toki lieven­tää ja hyvä niin, mut­ta isom­min kuka on keksinyt että tuokin asia kuu­luu taloy­htiölle? Kun kaupun­gin idea on se että se on keskit­tymä jos­sa on yhteiskäyt­töisiä yksi­ty­isiä ja julk­isia palvelui­ta. Tämä pitää kaupunki­ti­lan elävänä, esimerkik­si kahvilois­sa ja kup­pi­lois­sa on asikkai­ta kun he eivät kokoon­nu lak­isääteisessä ker­hotilos­sa ele­ment­tion­nelan kel­laris­sa. Samoin pesu­lois­sa. Tai julk­i­sis­sa saunois­sa. Jne. 

    Tähän temen huomioon (ja siihen toiseenkin, kuin­ka pysäköin­tipaikoil­la leikkimi­nen vie tolkut­tomasti aikaa) täy­tyy yhtyä. 

    Jos ja kun vuosi toisen­sa jäl­keen jäädään jäl­keen sinän­sä vaa­ti­mat­tomas­ta asun­to­tuotan­to­tavoit­teesta, tähän on var­maan joku syy. Se syy ei ole tyh­myys, vaan se, että asioista on tehty liian vaikeita. 

    Tätä voisi kaup­sukin pain­ot­taa. Ja byrokra­ti­as­sa kun eletään, seu­raavak­si var­maan pitäisi aloit­taa selvi­tys, että mik­si kaavoitus-raken­nus-pros­es­si on niin hidas. Jot­ta voitaisi­in sanoa pari vuo­den päästä ääneen, että se on hidast, kos­ka siitä on tehty liian hidas, ja että on tarpeen yksinkertaistaa.

    Mut­ta parem­pi parin vuo­den on päästä kuin ei koskaan. Että alotet­taisi­inko selvi­tys aiheesta?

    Vastaa

  16. HITAS-asun­non vuokraami­nen on mitä isän­maal­lisin teko: kat­so blog.hse-econ.fi/?p=4239 . Markki­navuokra estää loukku­un jään­nin ja vuokratuo­to­s­ta mak­se­taan veroina edes jotain takaisin yhteiskunnalle.
    Toisek­seen, eihän kytken­tä HITAS omis­ta­jaan voi olla este kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa. Entäs ne poli­itikot, jot­ka sel­l­aises­sa asu­vat? Eiväthän he voisi osal­lis­tua mihinkään päätök­sen­tekoon. Melkein kaikil­la asioil­la on vaiku­tus asun­to­jen hin­toi­hin. Ja niitähän HITAS indek­si seuraa…

    Vastaa

  17. Markku af Heurlin: Muis­te­len keskustelua Kri­it­tisel­lä Korkeak­oul­ul­la joskus kevääl­lä 1974, aiheena ydin­voima. Psyki­a­tri­an apu­lais­pro­fes­sori ja Kris­til­lis­ten val­tu­utet­tu Ass­er Sten­bäck tote­si alus­tuk­ses­saan, että uut­ta ydin­voimalaa tarvi­taan vain helsinkiläis­ten asun­to­jen pien­ten sauno­jen läm­mit­tämiseen ja viihde-elektroniikkaan.

    Pitkät ovat val­heen jäjet. Esim 100 000 pien­saunaa lämpiämässä 1 kWatin tehol­la vaatii yhteen­sä 100 MW tehoa. Tai 500 000 TVtä 100 Watin tehol­la vie 50 MW tehoa. Ei ihan tarvi­ta uut­ta ydin­voimalaa tuo­hon. Olisi luul­lut pro­fes­sori-ihmisen osan­neen edes kertolaskun.

    Vastaa

  18. Eteläe­s­p­lan­di 20:
    Samal­la paikalla sijait­si aikoinaan vuon­na 1840 raken­net­tu ns. Bron­dan talo, joka puret­ti­in 1970-luvul­la nykyisen talon tieltä. Purku aiheut­ti lehdis­sä yleisen närkästyk­sen kaupunkiku­van tuhoamisen vuok­si. Onko­han nyt sit­ten halut­tu kor­va­ta tämän episodin aiheut­ta­ma huono omatun­to suo­jele­mal­la tämä uusi talo samas­sa osoitteessa.

    Vaik­ka kyl­lähän nykyi­nen talo on ihan siisti ja sopii paikalleen.

    Vastaa

  19. “Lam­pan talo — Tähän päät­tyi vähän surullis­es­ti Ilk­ka J. Karin kiin­teistön­jalostus. Kari syyt­tää konkurssis­taan Helsin­gin päät­täjien hitaut­ta ja jäykkyyt­tä, mis­sä voi olla myös perää.”

    Onko­han tätä mah­dol­lista hie­man taus­toit­taa, julk­isu­u­den kaut­ta asi­as­ta on nimit­täin saanut hyvin toisen­laisen kuvan:

    Kari osti Lam­pan talon kaupungilta hyvin edulliseen hin­taan. Hin­ta oli edulli­nen, kos­ka myyn­nin ehtona oli rak­en­taa taloon hotel­li määräaikaan mennessä.

    Kun kau­pat oli tehty, Kari ryhtyi vaa­ti­maan että taloon saa tehdä muu­takin kuin hotel­li­toim­into­ja, kos­ka hotel­li ei ole kan­nat­ta­va. Kun tähän ei suos­tut­tu, pysyivät lau­dat ikkunois­sa ja remont­ti eteni hitaasti.

    Karin hotel­liy­htiö meni konkurssi­in ja hotellin määräai­ka umpeu­tui. Hotellin omis­taa silti edelleen yhtiön konkurssipesä. Kun kaava­muu­tos toimis­toik­si on suoritet­tu, on mie­lenki­in­toista nähdä kuin­ka suuren arvon­nousun kiin­teistö on kokenut. Jääkö konkurssipesälle paljonkin vielä velko­jen kuit­tauk­sen jälkeen?

    Kaikenkaikki­aan tämän kaava­muu­tok­sen moti­ivi on ainakin min­ulle hakuses­sa. Onko oikeasti etsit­ty uut­ta hotel­liyrit­täjää, vai men­näänkö tässä konkurssipesän ehdoilla?

    Koko tapaus, kuten koko empire-keskus­tan elävöit­tämi­nen Jugend-salei­neen, Bockin taloi­neen ja DDR-tun­nel­mai­sine Kise­l­ef­fei­neen on surulli­nen esimerk­ki mitä Kaupun­ki saa aikaisek­si kun oikein johonkin ryhtyy. Lam­pan talos­sakin lähtöpiste oli toimis­to­ta­lo, lop­putu­los toimis­to­ta­lo ja kaik­ki mak­saa kun­ta­laisille miljoonia.

    Vastaa

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la olisi paljon muu­takin san­ot­tavaa Hitas-sään­telystä, mut­ta kos­ka lähisuku­laiseni omis­taa Hitas-asun­non, olen Helsin­gin elimis­sä esteelli­nen käsit­telemään koko asiaa.

    Kai silti sanoa voi (ainakin tääl­lä blo­gis­sa), vaik­ka on esteelli­nen päätök­sen­teossa? Kuulisin mielel­läni kom­ment­te­jasi aiheesta.

    Vastaa

  21. antti: Pitkät ovat val­heen jäjet. Esim 100 000 pien­saunaa lämpiämässä 1 kWatin tehol­la vaatii yhteen­sä 100 MW tehoa. Tai 500 000 TVtä 100 Watin tehol­la vie 50 MW tehoa. Ei ihan tarvi­ta uut­ta ydin­voimalaa tuo­hon. Olisi luul­lut pro­fes­sori-ihmisen osan­neen edes kertolaskun.

    Keskikokoinen kiuas on luokkaa 6 kW. Yhdel­lä saunan­läm­mi­tyk­sel­lä ajelee sel­l­aiset 200 km sähköskootterilla.

    Vastaa

  22. juge:
    mik­si ksv nikoit­telee 5000 asun­non tuotantotavoitteesta?

    En ymmär­rä miten ksv voi toimia jatku­vasti val­tu­us­ton päätösten vas­tais­es­ti. Jollei ksvn jengillä saa aikaisek­si tuo­ta määrää ase­makaavaa niin johto vai­h­toon. Siel­lä istuu reip­paasti enem­män jengiä kuin Espoos­sa. Mikä on ongelma?

    Juuri noin. Itse asi­as­sa kun viras­to on jäänyt SITOVASTA tavoit­teestaan jo use­ana vuon­na, niin nyt tavoite pitäisi korot­taa reilusti yli tuon 5000:n niin, että syn­tynyt vaje saataisi­in kurot­tua muu­ta­mas­sa vuodessa umpeen. KSV nikot­telee tot­takait kos­ka se ajaa gryn­derei­den etua ja on täysin gryn­derei­den tah­don val­las­sa, ei kaupunki­lais­ten. Lau­takun­nan suo­si­ol­lisel­la avul­la kuten tiedämme.

    Lau­takun­ta näyt­tää nou­dat­ta­van myös tuos­sa Lam­pan talon asi­as­sa samaa kaavaa, jos­sa kaupun­ki tekee kaikken­sa mah­dol­lis­taak­seen kiin­teistöl­lä keinot­telun ja hin­nan hilaamisen pilviin.

    Mitä asun­to­tuotan­tomääri­in tulee, niin merkit­tävin osa uud­is­tuotan­nos­ta on huip­pukalli­il­la alueil­la, Jätkäsa­ta­ma, Kru­unuvuoren­ran­ta, Kalasa­ta­ma. Ei niitä saa­da kau­pak­si kun hin­to­ja ei saa­da kohtu­ullis­tet­tua, tai no, hitas saadaan myy­tyä tolkut­tomaan 4500 euron neliöhin­taan, ei muu­ta. Näin siis tavoit­teesta jäädään taas kerran. 

    Nyt pitäisi kiireenvilkkaa kaavoit­taa myös Kivi­nok­ka, Mustikka­maa, Malmin lento­kent­tä, Tal­in gol­frata, Vallilan ja Kumpu­lan siir­to­la­pu­u­tarhat ja ne kaupunki­mo­tar­it jot­ka ovat hel­posti tehtävis­sä (Mäkelänkatu, Laa­jasa­lon motari, Kus­taa Vaasan Tie jne) jot­ta tont­te­ja ja maa­ta olisi tar­jol­la myös muual­la kuin ökykalli­il­la alueilla

    Vastaa

  23. Marko V: Keskikokoinen kiuas on luokkaa 6 kW. Yhdel­lä saunan­läm­mi­tyk­sel­lä ajelee sel­l­aiset 200 km sähköskootterilla.

    Kiuas läm­mit­tää ON/OFF tyyli­in, ei ole 6 kW jatku­vasti tehona (mut­ta myön­netään, voi men­nä yli 1 kW). Fil­lar­il­la ajaa 200 km jos saa jonkun 1–1.5 kWh ener­giaa siir­ret­tyä takapyörään.

    Vastaa

  24. Otso, Kaup­su ja poli­itikot voisi myös vähän kat­soa mitä pyytää. Täysin turhan­päiväisiä har­joit­teiae viime vuosil­ta oli esimerkis­ki viimeisin Käve­lykeskus­ta. Ohjeis­tuk­se­na että käve­lykeskus­taa pitää edis­tää ja autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta paran­taa. Saman tien olisi voin­ut pistää KSV:n selvit­tämään että miten Hiet­su­un saataisi­in vet­tä joka ei ole märkää.

    MAOs­sa heti alus­sa laite­taan kevyet tavoitteet:

    Asuinaluei­den suun­nit­telun, rak­en­tamisen ja ylläpi­don keskeisiä periaatteita
    ovat sosi­aa­li­nen, taloudelli­nen ja ekologi­nen kestävyys.

    Tuo­ta, miten se kaupung­i­narkkite­hti varmis­taa tuon sosi­aalisen kestävyy­den? Se kaupungi­nosa on siel­lä sata vuot­ta, sinä aikana se esimerkik­si ehtii muut­tua hienos­tokaupungi­nosas­ta slum­mik­si ja takaisin pari ker­taa. Kyl­lä mä sen ymmär­rän että halu­taan sekoit­taa eri asum­is­muo­to­ja, mut­ta mik­si tämä on kaavoitus­ta­son asia, eikö tuon voi hoitaa Kiin­teistövi­ras­to ton­tin­lu­ovu­tusten kohdalla?

    Sama aikaon­gel­ma on liiken­nesu­un­nit­telun kanssa. Viimeisen 50 vuo­den aikana liikenne on muut­tunut rajusti, enkä minä nyt tiedä onko meil­lä syytä olet­taa ettei 50 vuo­den päästä se olisi jotain ihan muu­ta. Tai sit­ten ei, emme tiedä. Mil­lä ihmeen viisaudel­la virkamiehen pitäisi päät­tää mon­tako pysäköin­tipaikkaa tarvi­taan? Toi on niinkun säätelisi kumisaap­paiden hin­to­ja, seu­raa­van sadan vuo­den ajaksi.

    Pitäisi päästä siihen että tehdään muun­to­jous­tavam­paa kaupunkia, ja se tarkoit­taa käytän­nössä vähem­män yksi­tyisko­htaista tilankäytön sääte­lyä. Eli jos nyt vaan ihan suun­niteltaisi­in kaupunkia. Ne on muu­ta­ma tuhat vuot­ta mukau­tunut muu­toksin eri­no­maisen hyvin.

    Vastaa

  25. Jatke­taan vielä sen ver­ran, että surkuhu­pais­in­ta on että sen kaiken suun­nit­telun jäl­keen saadaan tarkalleen aikansa näköistä kaupunkia, täl­lä het­kel­lä kaupung­in­htavaa isomit­takaavaista ker­rostaloaluet­ta jos­sa on seinil­lä väriru­u­tu­ja. Ei siinä mitään vikaa ole, mut­ta on se nyt vähän monot­o­n­ista. Yksi brit­tiarkkite­hti tote­si hyvin Jätkäsaares­ta ja muista uusista alueista, kaavoitus on sinän­sä ihan eri luok­ka kuin vaik­ka Englan­nis­sa, mut­ta onhan se ansioi­neenkin vähän tylsää.

    Mitä jos kaavoit­tasi pienem­piä ker­rostalo­ja? Tulisi vähem­män monot­o­n­ista ympäristöä ja rak­en­tamiskyn­nys madal­tu­isi, eli saataisi­in lisää kilpailua.

    Vastaa

  26. Hitas-keskustelu on kyl­lä erikoista. Pää­timme puolisoni kanssa hakea Hitas-asun­toa ja meil­lä onni potkaisi heti ensim­mäisel­lä ker­ral­la. Omas­ta lähtöko­hdas­tani puo­lus­tan Hitas­ta, sil­lä se sal­lii normaalituloisille/pienituloisille ihmisille mah­dol­lisu­u­den järkevil­lä neliöil­lä asumiseen. Ja mis­sään nimessä vuokraus­ta ei saa kieltää; mik­si ihmisen olisi pakko luop­ua asun­nos­ta es. töi­den takia tule­van ulko­maankomen­nuk­sen takia?
    Hitas mah­dol­lis­taa lap­siper­heille enem­män neliöitä käyt­töön ja vihreän tavan elää kaupungis­sa, kun asun­to­ja raken­netaan kan­takaupun­gin läheisyy­teen niin, että liikku­mises­sa voi luot­taa julkiseen liiken­teeseen, fil­lari­in ja apostoliin.
    Ilmeis­es­ti Hitak­sen piiri­in liit­tyy joitain väärinkäytök­siä ja suh­muroin­tia, mikä on todel­la ikävää, sil­lä se tun­tuu pilaa­van koko hyvän jär­jestelmän maineen. Min­ul­la ei ole mitään ratkaisua tosin esit­tää väärinkäytösten kitkemiseen, mut­ta ehkä joku fik­sumpi sen kek­sii ilman että Hitas­ta pitäisi kokon­aan lopettaa.

    Vastaa

  27. “Ilmeis­es­ti Hitak­sen piiri­in liit­tyy joitain väärinkäytök­siä ja suh­muroin­tia, mikä on todel­la ikävää, sil­lä se tun­tuu pilaa­van koko hyvän jär­jestelmän maineen.”

    Hitasin ongel­ma on ollut siinä, ettei asun­non arvo ole nous­sut kuten kovan­ra­han kohteis­sa, ja tästäkös minet asukkaat ovat katkeroituneet. Perisuo­ma­laista kateut­ta siis. Korkea­suh­dan­teen aikana on sit­ten vaa­dit­tu kaiken­laisia kyn­nys­ra­ho­ja joil­la hita­sia myyvä saisi hie­man pimeää tuloa.

    Nythän kaupun­ki on kor­jan­nut tuo­ta asi­aa kaavoit­ta­mal­la ja raken­nut­ta­mal­la mah­dol­lisim­man vähän hita­sia, näin on saatu kun­non asun­top­u­la ja kovan­ra­han asun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä. Niitä seu­raa­va hitas indek­sikin saatu komeasti nousuun. 

    Hitasin ongel­ma on myös siinä, että gryn­derei­den ei kan­na­ta tehdä sitä. Halvem­mat hitas asun­not jos niitä tehtäisi­in edes näi­den tavoit­tei­den ver­ran lask­isi yleistä hin­tata­soa, ja sitä kaut­ta söisi gryn­derei­den kat­tei­ta kovan­ra­han tuotan­nos­sa. On kan­nat­tavam­paa tehdä vähän ja kallista kuin riit­tävästi mut­ta halvem­paa. Ja taas ker­ran niin virkamieskun­ta kuin päät­täjämme ovat gryn­derei­den talutusnuorassa

    Vastaa

  28. KariS:
    Halvem­mat hitas asun­not jos niitä tehtäisi­in edes näi­den tavoit­tei­den ver­ran lask­isi yleistä hin­tata­soa, ja sitä kaut­ta söisi gryn­derei­den kat­tei­ta kovan­ra­han tuotannossa. 

    Tuskin, tai ei ainakaan suo­raan. Asun­to­jen keski­hin­taan, niin uusien kuin van­ho­jenkin, vaikut­taa ennenkaikkea niiden määrä eli tar­jon­ta. Mut­ta sitä kaut­ta tuo kyl­lä voisi vaikut­taa, että uusien asun­to­jen tap­pi­in vede­tyt hin­nat luul­tavasti hidas­taa rak­en­tamista kun osta­jia joi­hin noil­la on varaa on vähän, eli HITAS-tuotan­non lisäämi­nen voisi hyvinkin kas­vat­taa kokonaisrakennusmäärää.

    Vastaa

  29. uusi­hi­ta­somis­ta­ja: Ja mis­sään nimessä vuokraus­ta ei saa kieltää; mik­si ihmisen olisi pakko luop­ua asun­nos­ta es. töi­den takia tule­van ulko­maankomen­nuk­sen takia

    Väärinkäytök­set voitaisi­in estää ja silti täl­laises­sa tilanteessa löytää ratkaisu esim. niin, että vuokraami­nen menee taloy­htiön kaut­ta. Osakkaan ei siis tarvitse mak­saa vastikkei­ta, mut­ta hän ei pääse rahas­ta­maan tue­tul­la asun­nol­la. Taloy­htiön mah­dol­lis­es­ti saa­ma tuot­to menisi yhteiseen pot­ti­in ja/tai rahas­toitaisi­in remont­te­ja varten. Asun­non omis­ta­jallekin jär­jeste­ly olisi hyvä, jos näin vält­ty­isi väl­i­tys­mak­suil­ta ja vuokramisen riskit meni­sivät taloyhtiölle.
    Voi tietenkin riip­pua sijain­nista aika paljon, miten hyvin täl­lainen toimisi — jos­sain alueil­la vuokralainen löy­tyy hel­posti, joil­lain ehkä ei.

    Vastaa

  30. Mat­ti Kin­nunen:
    Jätkäsaa­res­sa Rionkadul­la on rak­en­teil­la hitastönö. Arvon­nas­sa jäimme sijalle 8. Nyt sijoil­la 1–7 olleet ovat peruneet. Mik­si ei Hitas käy kaupaksi? 

    Yksi koulukaveri­ni ere­htyi HITAS-asun­toon varoituk­sis­tani huoli­mat­ta. 🙁 Hän ymmär­si kuse­tuk­sen vas­ta myy­dessään asun­toa! Tyh­myy­destä sakote­taan — isos­ta tyh­myy­destä sakote­taan paljon. 😀 HITAS on kan­nat­ta­va vain, jos ostat sen pitkäaikaisek­si sijoi­tusasun­nok­si ja lai­tat vuokralle. 

    Tilin teet (tai sin­un laps­esi) ehkä, kun HITAS-jär­jestelmä pure­taan. Kaik­ki markki­nahäir­iöt, kuten HITAS, mak­saa lop­ul­ta asukas. Jollekkin jää lop­ul­ta toiv­ot­tavasti jok­eri käteen, kun kelvo­ton jär­jestelmä joudu­taan purka­maan. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa edes viimeinen omis­ta­ja ei tee kun­non tiliä.

    Vastaa

  31. Ville: Väärinkäytök­set voitaisi­in estää ja silti täl­laises­sa tilanteessa löytää ratkaisu esim. niin, että vuokraami­nen menee taloy­htiön kaut­ta. Osakkaan ei siis tarvitse mak­saa vastikkei­ta, mut­ta hän ei pääse rahas­ta­maan tue­tul­la asun­nol­la. Taloy­htiön mah­dol­lis­es­ti saa­ma tuot­to menisi yhteiseen pot­ti­in ja/tai rahas­toitaisi­in remont­te­ja varten. Asun­non omis­ta­jallekin jär­jeste­ly olisi hyvä, jos näin vält­ty­isi väl­i­tys­mak­suil­ta ja vuokramisen riskit meni­sivät taloyhtiölle.
    Voi tietenkin riip­pua sijain­nista aika paljon, miten hyvin täl­lainen toimisi – jos­sain alueil­la vuokralainen löy­tyy hel­posti, joil­lain ehkä ei.

    Tämä taisi olla huumorim­ielessä kir­joitet­tu ja peukutet­tu? Tosikkona kuitenkin kysyn että kuka nyt niin tyh­mä olisi että ottaisi asun­to­lainan ja mak­saisi itse korot kun vuokrat­u­lot menisi vastik­keen ylit­tävältä osalta taloyhtiölle?

    Vastaa

  33. Mik­si vähät­te­ly: merk­itään vain tiedoksi.

    Lau­takun­nan esi­tyk­sessä kyl­lä lukee: “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­tänee merk­itä tiedok­si raportin Korkea rak­en­t­a­mi­nen Helsingis­sä JA HYVÄKSYÄ SEURAAVAT SUOSITUKSET OTETTAVAKSI HUOMIOON KAAVOITUKSESSA. .…”

    Vastaa

  34. Lausun­nos­ta Ylikahrin aloit­teeseen Län­siväylän muut­tamis­es­ta Bulevardiksi.

    Län­siväylän liiken­nemäärät ovat suuret, joten väylän muut­ta­mi­nen toimi­vak­si kaupunkibule­vardik­si on haas­tavaa. Muu­tos merk­it­sisi myös val­tion varoin ylläpi­de­tyn maantien muut­tamista kaupun­gin varoin ylläpi­de­tyk­si kaduk­si. Län­siväylän liiken­nemäärä on nyky­isin välil­lä Espoo Kata­ja­har­jun­tie 70 800 ajon./vrk, välil­lä Kata­ja­har­jun­tie Lemis­saar­en­tie 60 400 ajon./vrk ja välil­lä Lemis­saar­en­tie Salmisaari 56 800 ajon./vrk. Koivusaaren osayleiskaaval­u­on­nos­ta varten laa­di­tus­sa vuo­den 2035 ennus­teessa ajoneu­voli­iken­teen määrä lisään­tyy nykyis­es­tään Län­simetron käyt­tööno­to­s­ta huoli­mat­ta, mikä johtuu merkit­tävästä asukas- ja työ­paikkamäärien kasvus­ta lännessä.

    Ver­tailun vuok­si mainit­takoon, että Lah­den­väyläl­lä Koske­lanti­estä pohjoiseen on 59 200 ajon./vrk. Mäkelänkadun pohjois­päässä asun­to­jen kohdal­la on 42 000 ajon./vrk ja eteläpäässä 37 000 ajon./vrk. Man­ner­heim­intiel­lä suurin luku 47 600 ajon./vrk on välil­lä Rei­jolankatu Tukhol­mankatu. Uusia asuinaluei­ta ei saa kuitenkaan enää rak­en­taa samoi­hin ympäristöolo­suhteisi­in kuin ole­mas­sa olevil­la pääkaduil­la on nykyisin.

    Niin ihan tarkalleen mik­sei saa, onko kyseessä laki, ase­tus vai ohje? Miten sen voi muuttaa?

    Eikä se liiken­nemäärä mitään lisään­ny kun ei sinne mah­du enem­pää auto­ja, liikenne-ennus­teet ei ota kap­a­siteet­ti­in kan­taa ja sen takia tule­vaisu­udessa on suurem­mat liikennemäärät.

    Vastaa

  35. Hert­toniemen Mega­hertzin kaavas­ta kak­si huomiota: 

    1) Voisiko kysyä kuin­ka vah­vasti koko kaa­van toteu­tu­mi­nen on sidok­sis­sa Itäväylän madal­tamiseen, Lin­nan­rak­en­ta­jantien tun­nelin rak­en­tamiseen ja metroase­man remont­ti­in. Olisi hyvä jos kaup­pakeskus ja ainakin asuin­talot voitaisi­in rak­en­taa vaik­ka älyt­tömän kalli­iseen (ja turhaan) Lin­nan­rak­en­ta­jantien tun­neli­in ei lähivu­osi­na riit­täisikään kaupun­gin poh­jat­tomas­ta kirs­tus­ta rahaa.

    YTV esit­tää omas­sa kom­men­tis­saan, että pää­sisäänkäyt­ni ei olisikaan Lin­nan­rak­en­ta­jantien ja oper­aat­torinkadun (siis ei tien!) kul­mas­sa, kos­ka siinä ei ole asi­akasvir­to­ja. Kaavoit­ta­ja vas­taa, että kyl­lä siihen kävel­lään metrol­ta ym. Minäkin halu­aisin, että näin olisi, mut­ta kun se on kah­den kaupunki­mo­tarin risteys ei siinä niitä jalankulk­i­joi­ta ole. YTV on ikävä kyl­lä oike­as­sa. Tässä suun­nitel­laan ikäänkuin kaupunkibule­vardin reunaa, vaik­ka sel­l­aista ei ole.

    2) Tuo kaup­pasil­ta ei aukea lainkaan. Hert­toniemen keskuk­sen isoin ongel­ma on se, että paik­ka on kah­den kaupunki­mo­tarin risteys. Sinne on hyvät yhtey­det, mut­ta kävellen ja pyöräl­lä tuol­la ei ole muka­va liikkua. Ts. tuol­la ei vain ole muka­va olla, mikä on huonok­si viihtyvyy­delle ja bis­nek­selle. Kaup­pasil­ta on oikeasti ihan hyvä idea jos se yht­enäistää aluet­ta. Nyt min­ulle ei auen­nut edes miltä sil­ta voisi näyt­tää (onko siinä edes ikkunoi­ta??) tai sitä minkälaisia palvelui­ta siihen voisi tulla. 

    Edel­lisen kaa­van havain­neku­vis­sa esi­in­tyi kävelysil­ta K‑Hertasta Itäväylän yli S‑Marketiin (tai sen naa­puri­in, en muista), mut­ta sitä ei itse kaavas­sa ollut. Jos olisin skepti­nen, veikkaisin, että motariristeyk­sen ongelmia paikataan havain­neku­vis­sa raken­net­tavil­la sil­loil­la, joi­ta ei kuitenkaan mil­lään saa­da kannattaviksi.

    Vastaa

  36. Tuo MA-Ohjel­man visios­ta sen ver­ran, että miten määritel­lään viihty­isä urbaani ympäristö ja mil­lä mittareil­la sitä mitataan? 

    Koko ohjel­mas­sa ei maini­ta sanal­lakaan, että maankäytön avul­la pyrit­täisi­in vähen­tämään liiken­teen aiheut­tamia haittoja.

    Vastaa

  37. Muuten siihen Mega­hertzi­in kaa­van on poikkeuk­sel­lis­es­ti saatu asuin­ta­lo 40 metrin päähän Itäväylästä. Sil­lä ehdol­la että ensin tehdään talon ver­ran toim­i­t­il­laa, jota ei olekaan kuin miljoon­aa neliötä tyhjil­lään seudul­la, sen ja Itäväylän väli­in. Ei tähän kaupunki­in mah­du asun­to­ja jos jokainen vilkas autoli­iken­neväylä on parisa­taa metriä lev­eä railo.

    Vastaa

  38. Mega­hertzin kaa­van kuten koko metroase­man ympäristön remon­tin liiken­neympyröi­neen voisi lait­taa holdi­in kunnes itälähiöis­sä päästään eroon “kaik­ki liiken­teen ehdoil­la” ‑suun­nit­telus­ta. 40 metriä kat­ta­mat­tomas­ta Itäväylästä on aidosti vihe­liäi­nen asuin­paik­ka, Sahaa­jankatu olisi paljon parempi.

    Vastaa

  39. Kalle: Tilin teet (tai sin­un laps­esi) ehkä, kun HITAS-jär­jestelmä puretaan. 

    Minkä tilin? Ei hitasasun­to­jen tarkoi­tus ole tehdä kenellekään mitään tiliä.

    Hitasvä­ki tun­tuu jotenkin ahneelta porukalta. Ensin ostetaan/voitetaan välil­lis­es­ti yhteiskun­nan sub­ven­toima, hin­tasään­nel­ty, selvästi markki­nahin­taa halvem­pi asun­to. Tämän jäl­keen aloite­taan val­ta­va parku siitä, ettei asun­toa saa myöskään myy­dä markki­nahin­taan ja lobataan joka puolel­la, että koko hitasjär­jestelmä pitäisi purkaa, ainakin sen oman talon kohdalta.

    Hitasjär­jestelmä olisi hyvä, jos sen epäko­h­dat, kuten vapaa vuokraush­in­ta pois­tet­taisi­in. Poli­it­tista tah­toa ei kuitenkaan ole kos­ka liian monel­la on oma lusikkansa sopas­sa, eivätkä läh­eskään kaik­ki ole viral­lis­es­ti jääve­jä. Pis­teet blo­gis­tille suo­raselkäisyy­destä tässä asiassa.

    Vastaa

  40. Hitas-asun­to­jen vuokraamiseen pitää kehit­tää jär­jestelmä joka sal­lii muu­tok­set osakkaan elämän­ti­lanteessa, mut­ta estää asun­to­jen pää­tymisen puh­taaseen sijoituskäyttöön.

    Osakkaal­ta tulisi vaa­tia vähin­tään kah­den vuo­den yhtä­jak­soista asum­ista ennen kuin asun­non voisi vuokra­ta, myös korkein­taan kahdek­si vuodek­si. Tämän jäl­keen taas kah­den vuo­den asum­ista jne.

    Vuokraamis­es­ta pitäisi ilmoit­taa taloy­htiölle joka valvoisi väärinkäytök­siä. Lisäk­si vuokra­sopimuk­sen voimas­saoloai­ka olisi korkein­taan kak­si vuot­ta ja sopimuk­ses­sa olisi mainit­ta­va, että asun­to on hitas.

    Väärinkäytöstapauk­sis­sa yhtiö myisi asun­non osakkaan lukuun.

    Näin hitak­set tuli­si­vat niille tarkoitet­tuun käyt­töön, ja lisäk­si markki­noille saataisi­in van­ho­ja hitas-asun­to­ja joi­ta nykyään ei oikeas­t­aan kan­na­ta mis­sään tilanteessa myy­dä. Hitak­sista voisi samal­la tul­la todel­li­nen vai­h­toe­hto poten­ti­aal­isille asun­nonos­ta­jille joka aiheut­taisi lasku­painet­ta kovan rahan asun­to­jen hin­toi­hin. Vaiku­tus­ta voisi tehostaa lisäämäl­lä hitas­ten uustuotantoa.

    Vastaa

  41. a_l:

    Hitas-asun­to­jen vuokraamiseen pitää kehit­tää jär­jestelmä joka sal­lii muu­tok­set osakkaan elämän­ti­lanteessa, mut­ta estää asun­to­jen pää­tymisen puh­taaseen sijoituskäyttöön.

    Osakkaal­ta tulisi vaa­tia vähin­tään kah­den vuo­den yhtä­jak­soista asum­ista ennen kuin asun­non voisi vuokra­ta, myös korkein­taan kahdek­si vuodek­si. Tämän jäl­keen taas kah­den vuo­den asum­ista jne.

    Vuokraamis­es­ta pitäisi ilmoit­taa taloy­htiölle joka valvoisi väärinkäytök­siä. Lisäk­si vuokra­sopimuk­sen voimas­saoloai­ka olisi korkein­taan kak­si vuot­ta ja sopimuk­ses­sa olisi mainit­ta­va, että asun­to on hitas.

    Väärinkäytöstapauk­sis­sa yhtiö myisi asun­non osakkaan lukuun. 

    Ehdo­tuk­sesi vaatisi muu­tok­sia lain­säädän­töön ja Hitas-yhtiöi­den yhtiöjärjestyk­si­in. Tuol­lainen muu­tos yhtiöjärjestyk­seen vaatii asun­to-osakey­htiölain 41§ mukaan suos­tu­muk­sen niiltä osakkail­ta (esim vuokranan­ta­jat), joiden oikeuk­sia rajoite­taan. Ei siis kovin toteut­tamiskelpoinen ehdotus.

    Vastaa

  42. Uusia asuinaluei­ta ei saa kuitenkaan enää rak­en­taa samoi­hin ympäristöolo­suhteisi­in kuin ole­mas­sa olevil­la pääkaduil­la on nykyisin.

    Niin ihan tarkalleen mik­sei saa, onko kyseessä laki, ase­tus vai ohje? Miten sen voi muuttaa? 

    Ymmärtääk­seni myös Helsin­ki on EU:n meludi­rek­ti­ivin myötä sitoutunut vähen­tämään liiken­nemelu­aluil­la asu­vien määrää, eikä siis lisäämään sitä. Mitään kehi­tys­tä tässä asi­as­sa ei kuitenkaan ole tapah­tunut ja toimen­piteet asian eteen ovat olleet tehot­tomat. Ongel­ma on kas­vanut niin suurek­si, että sitä ei pystytä lyhyel­lä aikavälil­lä enää kor­jaa­maan. Se että uusia asuinaluei­ta ei saa rak­en­taa sel­l­aisi­in ympäristöolo­suhteisi­in, mitä iso­jen väylien ympärille on muo­dos­tunut ker­too tilanteen vakavu­ud­es­ta. Oikeas­t­aan ain­ut toivonkip­inä on uusi sähköis­tet­ty ajoneu­vokan­ta sit­ten joskus kym­me­nien vuosien päästä.

    Vastaa

  43. Ma-ohjel­malu­on­nok­ses­ta

    Tavoite 1
    maapoli­ti­ikan tavoit­teen kohdal­la tode­taan vain että jatke­taan hallintokun­tien välistä yhteistyötä. Kaavoitus­ta aina par­jataan hitaak­si, usein kuitenkin yksi hidaste on maan rak­en­tamiskelpoisek­si saat­ta­mi­nen. Katusu­un­nit­telun aikataulu­tus tulisi saa­da parem­min synkkaan muun pros­essin kanssa. Investoin­neil­la­han lop­ul­ta päätetään rak­en­tamisen ajoitukset.

    Tavoite 8
    huoneis­to­jakau­man ohjauk­ses­ta tyy­dytään enää ohjaa­maan vain per­hea­sun­to­jen määrää. Siinä ei sinän­sä ole mitään vikaa, keskip­in­ta-alao­h­jauskin oli min­un mielestäni ihan ok. Näitä rajoit­tavia ohjauskeino­ja aina par­jataan, jot­ta jotain huudeltavaa olisi. Nyt kuitenkin nos­te­taan tas­sut pystyyn kun per­hea­sun­noille ei laite­ta mitään koko­tavoitet­ta. Jos näin men­nään, niin meil­lä on kaik­ki per­hea­sun­not kolmioi­ta, isom­pia ei tarvitse mihinkään sit­ten enää tehdä. 

    Hyvää tässä mallis­sa on se, että saadaan uusille alueille myös ihan pieniä asun­to­ja. Näitä tarvi­taan eri­tyis­es­ti itsenäistyville nuorille.

    Esteet­tömyy­dessä vihreät voisi­vat tark­istaa kan­taansa ja menet­te­ly­tapo­jaan. Nykyi­nen ehdo­ton lin­ja tuot­taa kohtu­ut­toman vaikei­ta ratkaisu­ja sekä asuinki­in­teistö­jen ja kaupunki­ti­lan rajap­in­toi­hin että eri­tyis­es­ti asun­toi­hin. Aikoinaan kun näitä uusia g1siä vään­net­ti­in, toiveena oli että esteet­tömyys­vaa­timuk­set kas­vat­taisi­vat asun­to­jen väljyyt­tä yleis­es­tikin. Kun markki­navoima estää tämän, lop­putu­lok­se­na on huonos­ti toimivia asun­to­ja kaikille. Pahin­ta on lev­ei­den ovien pirstom­at seinät sekä ovien kään­tösä­teen tyh­jen­tämä lat­ti­ap­in­ta-ala. Molem­mat tuhoa­vat kalus­tet­tavaa pin­ta-alaa nyt jo muutenkin min­imim­i­toite­tu­ista helsinkiläi­sistä asun­noista. Ain­oa paik­ka mis­sä on tilaa on kylpy­huoneen tanssilattia.

    Voitaisi­inko sopia että aidosti esteet­tömiä eri­ty­isas­un­to­ja tarvit­se­vien asun­non tarpeesta huole­hdit­taisi­in niin että pait­si kaupun­gin omas­sa vuokra-asun­tokan­nas­sa (tavoite 12) myös muus­sa tuotan­nos­sa huole­hdi­taan asun­non­va­i­h­to­jen helpot­tamista niiden osalta, joil­la on asumiseen­sa liit­tyviä esteet­tömyys­tarpei­ta? Tarkoi­tan täl­lä eri­tyis­es­ti vam­maisia ja mik­sei van­huk­sia jot­ka asu­vat hissit­tömis­sä taloissa…

    Vastaa

  45. sylt­tyte­hdas:
    Ma-ohjelmaluonnoksesta

    Tavoite 1
    maapoli­ti­ikan tavoit­teen kohdal­la­tode­taan vain että jatke­taan hallintokun­tien välistä yhteistyötä. Kaavoitus­ta aina par­jataan hitaak­si, usein kuitenkin yksi hidaste on maan rak­en­tamiskelpoisek­si saat­ta­mi­nen. Katusu­un­nit­telun aikataulu­tus tulisi saa­da parem­min synkkaan muun pros­essin kanssa. Investoin­neil­la­han lop­ul­ta päätetään rak­en­tamisen ajoitukset.

    Tavoite 8
    huoneis­to­jakau­man ohjauk­ses­ta tyy­dytään enää ohjaa­maan vain per­hea­sun­to­jen määrää. Siinä ei sinän­sä ole mitään vikaa, keskip­in­ta-alao­h­jauskin oli min­un mielestäni ihan ok. Näitä rajoit­tavia ohjauskeino­ja aina par­jataan, jot­ta jotain huudeltavaa olisi. Nyt kuitenkin nos­te­taan tas­sut pystyyn kun per­hea­sun­noille ei laite­ta mitään koko­tavoitet­ta. Jos näin men­nään, niin meil­lä on kaik­ki per­hea­sun­not kolmioi­ta, isom­pia ei tarvitse mihinkään sit­ten enää tehdä. 

    Hyvää tässä mallis­sa on se, että saadaan uusille alueille myös ihan pieniä asun­to­ja. Näitä tarvi­taan eri­tyis­es­ti itsenäistyville nuorille.

    Esteet­tömyy­dessä vihreät voisi­vat tark­istaa kan­taansa ja menet­te­ly­tapo­jaan. Nykyi­nen ehdo­ton lin­ja tuot­taa kohtu­ut­toman vaikei­ta ratkaisu­ja sekä asuinki­in­teistö­jen ja kaupunki­ti­lan rajap­in­toi­hin että eri­tyis­es­ti asun­toi­hin. Aikoinaan kun näitä uusia g1siä vään­net­ti­in, toiveena oli että esteet­tömyys­vaa­timuk­set kas­vat­taisi­vat asun­to­jen väljyyt­tä yleis­es­tikin. Kun markki­navoima estää tämän, lop­putu­lok­se­na on huonos­ti toimivia asun­to­ja kaikille. Pahin­ta on lev­ei­den ovien pirstom­at seinät sekä ovien kään­tösä­teen tyh­jen­tämä lat­ti­ap­in­ta-ala. Molem­mat tuhoa­vat kalus­tet­tavaa pin­ta-alaa nyt jo muutenkin min­imim­i­toite­tu­ista helsinkiläi­sistä asun­noista. Ain­oa paik­ka mis­sä on tilaa on kylpy­huoneen tanssilattia.

    Kiitok­sia tästä, olenkin jo miet­tinyt mikä niis­sä esteet­tömyys­määräyk­sis­sä on ongel­ma. Kun ne lisäneliöt huoneisi­in ei niin paljon mak­sa, niin ehkä sitä voisi ohja­ta jotenkin suo­raan. Esimerkik­si niin että ton­tin hin­nan määri­tyk­sessä käytet­ty ker­rosneliömäärä las­ke­taan ahtaam­maan talon mukaan, mut­ta saa tehdä syvem­män ja isom­mat huoneet samal­la rahalla?

    Voitaisi­inko sopia että aidosti esteet­tömiä eri­ty­isas­un­to­ja tarvit­se­vien asun­non tarpeesta huole­hdit­taisi­in niin että pait­si kaupun­gin omas­sa vuokra-asun­tokan­nas­sa (tavoite 12) myös muus­sa tuotan­nos­sa huole­hdi­taan asun­non­va­i­h­to­jen helpot­tamista niiden osalta, joil­la on asumiseen­sa liit­tyviä esteet­tömyys­tarpei­ta? Tarkoi­tan täl­lä eri­tyis­es­ti vam­maisia ja mik­sei van­huk­sia jot­ka asu­vat hissit­tömis­sä taloissa…

    Öö, ei nyt ehkä ihan noin. Sen sijaan voisi tuo­da ns. palveli­jan­huoneet mod­ern­i­na ver­siona takaisin, tätä joku arkkite­hti taan­noin jo ehdot­tikin. Tehdään asun­non yhtey­teen yhden huoneen asun­to kevyin pesu­tilavaa­timuksin, mut­ta se on samoissa osakekir­jois­sa kuin viere­inen asun­to. Käytän­nössä noi­ta pää­tyy vuokralle, mut­ta samal­la saadaan parem­pi muuntojoustavuus.

    Vastaa

  46. Tpyy­lu­o­ma­lle:

    Toki palveli­jana­sun­to­ja myös, näitä on yritet­ty ja tehtykin ns. sivua­sun­to­jen nimellä.
    Tarkoitin kuitenkin esteet­tömyys­tarpeisi­in toteutet­tavak­si palvelupolkua elämän­ti­laitei­den muu­tok­si­in. Hoita­mal­la mänä tilanteet hyvin ja huolel­la palvelu­muo­toillen, voitaisi­in nykyis­es­tä kaik­ki uudet asun­not esteet­tömäk­si ‑lin­jas­ta höl­lätä vähän ja pala­ta ehkä siihen sur­vival-tilat ajat­telu­un, jota joskus aiem­min käytet­ti­in kak­sik­er­roksi­sis­sa asun­nois­sa ohjen­uo­rana. Tarkoit­taa että asun­non vält­tämät­tömät tilat esteet­tömiä. Väitän, että olisi kansan­taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää. Könkkölät mah­tu­isi­vat kylään kaikkialle, mut­ta asumaan vain san­o­taanko 70%:iin uusista asunnoista?

    Vastaa

  47. sylt­tyte­hdas, voisiko tuon sur­vival-bunkkerin toteut­taa niin että siinä on tarpeen niin vaaties­sa esteet­tömyys­va­rauk­set, eli ne lop­utkin tilat voi sit­ten muut­taa esteet­tömik­si? Esimerkis­ki hissi­va­raus jos on use­ampi kerros.

    Vastaa

  48. Itse asi­as­sa ter­mi on “sur­vival floor” ja tarkoit­taa että use­ampik­er­roksises­sa asun­nos­sa toteutetaan ns. vält­tämät­tömät tilat ensim­mäiseen ker­rokseen, niin että äkil­lisen liikun­takyvyn huonon­tu­misen sattues­sa selviää koton­aan kuitenkin. Eli ruoan­valmis­tus sekä hygien­i­ati­lat esteet­tömyys­mi­toituk­sel­la sekä jokin paik­ka lep­oa varten.
    Sama muun­net­tuna yksik­er­roksisi­in asun­toi­hin tarkoit­taisi min­i­mi-esteet­tömyyt­tä sel­l­aise­na kuin se joskus aikaisem­min tulkit­ti­in: sisäänkäyn­ti, yksi hygien­i­ati­la (ves­sa suihkul­la) ja ruoan­valmis­tus sekä yksi maku­uhuone esteet­tömyys­mi­toituk­sel­la, muut vaik­ka O8-ovien ja por­taiden takana. 

    Asumiselle vält­tämät­tömik­si tiloik­si otet­ti­in viimeisim­män G1-muu­tok­sen myötä sit­ten asun­tosaunatkin. Tulkin­nan mukaan nykyään myös parvekkei­den täy­tyy olla saavutet­tavia, vaik­ka ne eivät tarkalleen ottaen ole minkään säädök­sen mukaan pakollisia.

    No näis­sä ei olisi mitään vikaa, jos saisimme toteut­taa tänne pääkaupunkiseudulle tavanomaisil­la HYVILLÄ huone­mi­toituk­sil­la asun­to­ja. Ongel­ma tulee siitä että tungemme liian mon­ta huonet­ta liian vähi­in neliöi­hin, kos­ka kulut­ta­jat eivät osaa vaa­tia TOIMIVUUTTA asunnoiltaan. 

    No, nyt tuli san­ot­tua mil­tei pahasti.

    Ja vas­tauk­se­na kysymyk­seesi: ilman muu­ta hissi­va­rauk­sia kak­sik­er­roksisi­in asun­toi­hin. Tuot­taa muu­ta­man ylimääräisen neliön, tai sit­ten pirstoo toteutet­taes­sa toimi­van asun­non jonkun huoneen käyttökelvottomaksi.

    Mantra jon­ka mukaan esteetön on hyvää kaikille ei pidä paikkaansa. Tarvit­sisimme ihan oikeasti lisää tilaa esteet­tömyy­den järkevään toteut­tamiseen. Se tulisi tunnustaa.

    Vastaa

  49. sylt­tyte­hdas:
    No näis­sä ei olisi mitään vikaa, jos saisimme toteut­taa tänne pääkaupunkiseudulle tavanomaisil­la HYVILLÄ huone­mi­toituk­sil­la asun­to­ja. Ongel­ma tulee siitä että tungemme liian mon­ta huonet­ta liian vähi­in neliöi­hin, kos­ka kulut­ta­jat eivät osaa vaa­tia TOIMIVUUTTA asunnoiltaan. 

    Kun olisi varaa vaatia.

    Mantra jon­ka mukaan esteetön on hyvää kaikille ei pidä paikkaansa. Tarvit­sisimme ihan oikeasti lisää tilaa esteet­tömyy­den järkevään toteut­tamiseen. Se tulisi tunnustaa.

    Jos piir­ret­täisi­in vaik­ka vähän syvem­piä talo­ja? Ihmisil­lä on nykyään kaiken maail­man vaate­huonei­ta, televesio­huonei­ta, komerot täyn­nä kamaa, jne. eikö nois­sa tarvitse olla ikku­naa. Mulle kävisi myös main­isti maku­ualkovi ulko­seinän vas­taisel­la seinäl­lä huoneen perällä.

    Meneekö siinä muuten gryn­deri konkkaan jos tehdään korkeam­mat huoneet?

    Vastaa

  50. Hitas-asun­noista:

    Ja mis­sään nimessä vuokraus­ta ei saa kieltää; mik­si ihmisen olisi pakko luop­ua asun­nos­ta es. töi­den takia tule­van ulko­maankomen­nuk­sen takia? 

    Minä tiedän että hitas-asun­to­ja on han­kit­tu sijoi­tusasun­nok­si. Toisin sanoen oste­taan hin­tasään­nöstel­ty asun­to hal­val­la, ja laite­taan se markki­nahin­taan vuokralle. Täl­löin pieni/keskituloinen jää vaille kyseistä hitas-asun­toa, vuokralainen tilit­tää kovan vuokran ja sijoit­ta­ja hyötyy. 

    (Mei­dän per­heemme asuu myös hitas-asunnossa.)

    Vastaa

  51. Hip­su: Minkä tilin? Ei hitasasun­to­jen tarkoi­tus ole tehdä kenellekään mitään tiliä.

    Hitasvä­ki tun­tuu jotenkin ahneelta porukalta. Ensin ostetaan/voitetaan välil­lis­es­ti yhteiskun­nan sub­ven­toima, hin­tasään­nel­ty, selvästi markki­nahin­taa halvem­pi asun­to. Tämän jäl­keen aloite­taan val­ta­va parku siitä, ettei asun­toa saa myöskään myy­dä markki­nahin­taan ja lobataan joka puolel­la, että koko hitasjär­jestelmä pitäisi purkaa, ainakin sen oman talon kohdalta.

    Hitasjär­jestelmä olisi hyvä, jos sen epäko­h­dat, kuten vapaa vuokraush­in­ta pois­tet­taisi­in. Poli­it­tista tah­toa ei kuitenkaan ole kos­ka liian monel­la on oma lusikkansa sopas­sa, eivätkä läh­eskään kaik­ki ole viral­lis­es­ti jääve­jä. Pis­teet blo­gis­tille suo­raselkäisyy­destä tässä asiassa.

    Niin, tämä kai on se suurin ongel­ma. En ymmär­rä itse tämän kaltaista toim­intaa lainkaan, sil­lä jokainen osaa lukea sopimuk­set ja ottaa selvää hitak­ses­ta ennen ostamista. Tuot­toa asun­nos­ta on turha odot­taa ellei asu asun­nos­sa niin pitkään, että hitas sään­te­ly lakkaa. Mei­dän per­heen syy asun­non han­k­in­taan hitas-jär­jestelmästä oli kohtu­uhin­tainen asum­i­nen järkevil­lä neliöil­lä, itselle tutul­ta alueelta. Ei ole mitään tarkoi­tus­ta tehdä voit­toa oma­l­la kodil­lamme. Ja se kai pitäisi olla hitak­sen ydin: pien­i­t­u­loisen mah­dol­lisu­us omaan kotiin. 

    Nurisi­jat voisi mielestäni sivu­ut­taa aivan totaalis­es­ti. Oli­si­vat osta­neet vapail­ta markki­noil­ta asun­non, jos niin kovasti halu­a­vat rikas­tua. He ovat tien­neet mitä ovat osta­neet ja on aivan turha jälkikä­teen valit­taa. Yksi ratkaisu voisi olla, että hitak­sen purku tehtäisi­in yksinker­tais­es­ti mah­dot­tomak­si kokon­aan, ilman aikara­jo­ja. Ja asun­non myyn­ti ATT:n kaut­ta, jot­ta väli­ra­ho­jen vaa­timi­nen ym. estettäisiin. 

    Jos yhteiskun­ta tar­joaa täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta omaan asun­toon, on mielestäni aivan kohtu­ullista, että yhteiskun­ta aset­taa myös tiukat raamit yhteiselle sopimuk­selle. “Kova kovaa vas­taan” ja lop­puu nuri­na ja asun­not pää­tyvät juuri siihen käyt­töön mihin koko idea hitak­ses­ta perustuu.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *