Korkea rakentaminen Helsingissä
Pöydältä. Tämä on vain tiedoksi. Emme siis muodollisesti tee asiasta mitään päätöksiä. Oikeastaan raportti on rajaava. Se kertoo, minne korkeaa rakentamista ei pidä laittaa. Varsinainen vääntö tulee Jätkäsaaren hotellista ja Merikorttelista. Pasilan ja Kalasataman pilvenpiirtäjät valtuusto on tavallaan jo hyväksynyt.
Sen verran merkittävästä tiedoksi merkitsemisestä on kyse, että kaupunginhallituskin haluaa merkitä sen tiedoksi iltakoulussaan helmikuussa.
Maankäytön ja asumisen ohjelma
Asuinrakentamisen tavoite pysyy 5000 asunnossa vuodessa. Virasto vähän nikottelee, mutta tarkoitus on pitää tästä kiinni. Tavoitejakauma on
20 % sosiaalista asuntotuotantoa (=Arava, vuokra)
20 % nuoriso-, opiskelija ja muuta erityisryhmäasumista
20 % hitas- ja osaomistusasumista
40 % kovanrahan tuotantoa
Pysäköintinormia on tarkoitus vähän väljentää ja muutenkin järkevöittää pysäköintipolitiikkaa.
Asuntojen pinta-alasääntelyssä siirrytään asuntotyyppien mukaiseen sääntelyyn. Perheasuntojen osuuden halutaan pysyvän riittävänä
Kruunuvuoren rannan kaavat
Viimeksi pantiin pöydälle. Ainakaan toistaiseksi kukaan ei ole ilmaissut haluavansa äänestää mistään.
Eteläesplanadi 20
Suojeltava rakennus sijaitseen Eteläespan ja Korkeavuorenkadun kulmassa, jossa on Iskun myymälä.
Rakennusoikeus melkein tuplataan sallimalla ravintoloita, varastoja ja muuta hyötykäyttöä kellaritiloissa ja ilmeisesti myös katon tuntumassa. Tämän ihmeen ymmärtäminen vaatii vähän lisää kuvia.
Lampan talo
Tähän päättyi vähän surullisesti Ilkka J. Karin kiinteistönjalostus. Kari syyttää konkurssistaan Helsingin päättäjien hitautta ja jäykkyyttä, missä voi olla myös perää.
Kaavaa muutetaan niin, että myös toimistot ovat mahdollisia ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta.
Autopaikkanormi on mielenkiintoinen. Autopaikkoja enintään neljä ja nekin tulee sijoittaa jonnekin muualle. Halleista kai kuka tahansa saa vuokrata niin monta autopaikkaa kuin haluaa. Enintään niin monta tulee sijoittaa???
Torpparinmäen keskiosan asemakaavan muutosesitys
Huomattava osa vanhoista omakotitaloista suojellaan samalla kun alueella sallitaan merkittävä tiivistäminen.
Megahertsin asemakaava
Keskenjäänyttä hanketta eheytetään. Itäväylä katetaan osittain. Autopaikkoja tontille ahdetaan peräti 900. Korkein asuintorneista on 17-kerroksinen. Tämä olisi pitänyt käsitellä samassa kokouksessa kuin Herttoniemen metroaseman kaava tien toisella puolella.
Kontulan metroaseman kaava
Samaan tapaan kuin muitakin idän metroasemia, Kontulan aseman ympäristöä parannetaan ja tiivistetään asuinrakennuksilla ja vähän muullakin. Jo on aikakin.
Tapaninvainion kahden pientalon ja lähivirkistysalueen kaava
Tämä on ollut parikin kertaa pöydällä. Riitaa virkistysalueen ottamisesta asuinkäyttöön. Vihreän kaupungin puolustamista vai silkkaa nimbyilyä? Piti polkea tänään katsomaan, mutta keli oli Bianchi-kelpoinen vain rannan tuntumassa.
===
Yleisestä kiireestä johtuen olen tutustunut listaan toistaiseksi huonosti. Olen kiitollinen kaikista vinkeistä.
miksi ksv nikoittelee 5000 asunnon tuotantotavoitteesta?
En ymmärrä miten ksv voi toimia jatkuvasti valtuuston päätösten vastaisesti. Jollei ksvn jengillä saa aikaiseksi tuota määrää asemakaavaa niin johto vaihtoon. Siellä istuu reippaasti enemmän jengiä kuin Espoossa. Mikä on ongelma?
Saavatko pienet asunnot nykyistä enemmän oikeutta?
Siitä MAOsta lausunto on ihan hyvä, erityisesti se että tuo yhden vuoden tasolla tarkastettava kaavoitustavoitte tuottaa melkoista parran raapimista kun kaavoitus tehdään alue kerrallaan. Minun tulkintani siitä on että kun yhdistetään tuohon ARAVA/HITAS/vapaarahoitteinen jako niin koomisimmillaan tuo voi johtaa tilanteisiin jossa laskusuhdanteessa jotain aluetta ei voi rakentaa, koska ei saavuteta tarpeeksi suurta omarahotteisten osuutta, ja sitten sen takia jäädään jälkeen kaavoitustavoitteesta. Tai vaihtoehtoisesti julkista rahaa ei ole jolloin tulee liikaa vapaarahoitteista. Liioittelen vähän, mutta tuon tyyppinen normittaminen on kyllä jäykkää. Hyviä lausuntoja muuten se valitsemanne uusi yleiskaavapäällikkö rustaa.
Mutta ongelma on se mitä siinä MAOssa ei lue, ja tästä en virkamieskuntaa syytä enkä myöskään Vihreitä jotka kuitenkin jotenkin ymmärtää mitä pitäisi tehdä, eli ihan oikeasti toimivat keinot asuntotuotannon lisäämiseksi. Yleisesti ottaen, rakentamisesta ja kaavoittamisesta on tehty sellaista rakettitiedettä että ei ole ihmekään että tontit puskee pajua. YTLK:n lausuntoluonnoksessa tämä on noteerattukin tyyliin tarttis keveämmät ja nopeammat prosessit.
Käytännön esimerkkinä, niitä pysäköintinormeja voi toki lieventää ja hyvä niin, mutta isommin kuka on keksinyt että tuokin asia kuuluu taloyhtiölle? Kun kaupungin idea on se että se on keskittymä jossa on yhteiskäyttöisiä yksityisiä ja julkisia palveluita. Tämä pitää kaupunkitilan elävänä, esimerkiksi kahviloissa ja kuppiloissa on asikkaita kun he eivät kokoonnu lakisääteisessä kerhotilossa elementtionnelan kellarissa. Samoin pesuloissa. Tai julkisissa saunoissa. Jne.
Jos asunto-osakeyhtiö ihan vaan hoitaisi asuntoja ainakin kaupungissa, eikä niin että jos vaikka kaavoittaa ullakon niin pitää olla normimääräiset saunatilat, niin tuo laskisi asumis- ja rakentamiskustannuksiaa sekä tuottaisi parempaa kaupunkia. Mitä toki muutenkin pitäisi kaavoittaa enemmän, mutta se on toinen juttu.
Minusta se Visantin (KSV/Östersundomin pääarkkitehti) huomio että noin 30% asemakaavoittajan ajasta kuluu pysäkköinnin suunnitteluun antaa osviittaa. Kaavoitus on nykyään muutakin jonninjoutavaa puuhastelua jossa yritetään tunkea kulmikkaita palikoita pyöreisiin reikiin ettei vaan kukaan suuttuisi. Jos Eliel Saarinen olisi aloittanut 1900-luvun alussa Munkkiniemi – Haagan suunnitelman nykynormeilla niin se valmistuisi arviolta 2130-luvulla.
Jätkäsaaressa Rionkadulla on rakenteilla hitastönö. Arvonnassa jäimme sijalle 8. Nyt sijoilla 1-7 olleet ovat peruneet. Miksi ei Hitas käy kaupaksi?
(emme mekään osta, koska saimme kivan – vanhan toki, mutta hyväkuntoisen – kämpän Roihuvuoresta alle puoleen hintaan Rio-hitakseen verrattuna).
kiva kun joku on noin rehellinen. Peluri olisi ostanut ja pannut vuokralle.
Onnistuiskos semmoisen alueen kaavoittaminen jossa kiellettäisiin kokonaan asuntokohtaiset saunat kaksioista ja kolmioista, jollei asukas niitä oikein vaatimalla erikseen vaadi?
Minusta on aika erikoista miten nykyään varataan aivan helkkarinmoiset tilat saunalle jokaisessa asunnossa ja olettaisin että tuolla kymmenen neliön tilalla 60 neliön asunnossa voisi olla monessa perheessä muutakin käyttöä kuin sauna.
Rakennusliikkeet tekevät sapluuna-asuntoja, joissa ei oteta riskejä. Luulisi Helsingillä olevan sen verran harteita että saataisiin myös muunalaista rakentamista aikaiseksi.
Miksei voida kieltää Hitas-asunnon edelleen vuokraamista? Vuokrasopimuksessa tällainen ehto on ihan legitiimi ja yleinen, miksei sitten asuntokaupassakin?
…tai sehän voisi olla kirjattu yhtiöjärjestykseen.
Minulla olisi paljon muutakin sanottavaa Hitas-sääntelystä, mutta koska lähisukulaiseni omistaa Hitas-asunnon, olen Helsingin elimissä esteellinen käsittelemään koko asiaa.
Ei ole legitiimi edes vuokrasopimuksessa tuollainen saatika omistusasunnossa. Eihän semmoinen kelpaisi ikinä pankille vakuudeksi.
”Minulla olisi paljon muutakin sanottavaa Hitas-sääntelystä, mutta koska lähisukulaiseni omistaa Hitas-asunnon, olen Helsingin elimissä esteellinen käsittelemään koko asiaa.”
Ei se kai kuitenkaan estäisi sanomasta sanottavaansa vaikkapa täällä?
Sinänsä muuten vähän ihmeellistä, että olet esteellinen käsittelemään asiaa, jos lähisukulaisesi omistaa Hitas-asunnon, mutta kaupunginlla tai siihen sidoksissa olevilla tahoilla työskentelevät kaupunginvaltuuston jäsenet eivät kuitenkaan ole esteellisiä esimerkiksi käsittelemään kaupungin budjettia, vaikka päätöksillä on suoria vaikutuksia heidän palkkoihinsa, työpaikkojensa varmuuteen jne.
Muistelen keskustelua Kriittisellä Korkeakoululla joskus keväällä 1974, aiheena ydinvoima. Psykiatrian apulaisprofessori ja Kristillisten valtuutettu Asser Stenbäck totesi alustuksessaan, että uutta ydinvoimalaa tarvitaan vain helsinkiläisten asuntojen pienten saunojen lämmittämiseen ja viihde-elektroniikkaan.
juu, varmaankin. Mä en vaan jaksa ressata kahden asuntolainan maksamista/huolehtimista. Tavoitteenani ei elämässäni ole kuolinpesän maksimointi vaan leppoisa elämä siedettävässä ympäristössä.
Minusta lista menee puuhastelun puolelle. Kun parin omakotitalon tontit tuodaan lautakuntaan asti, ei kaikki ole kohdallaan. 😀
Kaupungin ei pidä puuttua siihen mitä rekennetaan, vaan keskittyä luomaan edellytyksiä rakentamiselle. Sosiaalisen asuntotuotannon voi hyvällä mielellä lopettaa kokonaan. Onnistuneita virkamiesvetoisia projekteja en ole tavannut missään. Nuorisoasunto-ongelma ratkeaa, kun kaupunki ei puutu rakennettavien asuntojen kokoon. Hitaksen ja muiden markkinahäiriöiden suosimista voi sanoa jo edesvastuuttomaksi.
Itse nostaisin tätä 5000 asunnon tavoitetta. Ihan vain fiiliksen takia. Tosin nytkään ei päästä tähän 5000 asunnon tavoitteeseen. Mihin tämä 5000 asunnon vuosituotanto muuten perustuu? Miksi ei 3000, 7000 tai vaikka 10000?
Mitäs seuraamuksia olisi jos kovanrahan tuotannon osuutta lisättäisiin? Olisiko näin mahdollista saada enemmän nostureita pystyyn?
Tai mitä jos entistä enemmän kilpailutettaisiin kokonaisia kaupunginosia Pasilan ja Kruunuvuorenrannan tapaan? Kilpailuehdoissa voi kyllä itse päättää laatuvaatimukset. Jos nyt sanotaan suoraan , ettei uusi Eiranranta kelpaa. Lopputuloksellakin pitäisi sitten olla jotain tekemistä ehdotusten kanssa. Tämä voisi parhaimmillaan tuoda enemmän omaleimaisia alueita. Muualla voisi sitten postimerkkikaavoittaa.
Tähän temen huomioon (ja siihen toiseenkin, kuinka pysäköintipaikoilla leikkiminen vie tolkuttomasti aikaa) täytyy yhtyä.
Jos ja kun vuosi toisensa jälkeen jäädään jälkeen sinänsä vaatimattomasta asuntotuotantotavoitteesta, tähän on varmaan joku syy. Se syy ei ole tyhmyys, vaan se, että asioista on tehty liian vaikeita.
Tätä voisi kaupsukin painottaa. Ja byrokratiassa kun eletään, seuraavaksi varmaan pitäisi aloittaa selvitys, että miksi kaavoitus-rakennus-prosessi on niin hidas. Jotta voitaisiin sanoa pari vuoden päästä ääneen, että se on hidast, koska siitä on tehty liian hidas, ja että on tarpeen yksinkertaistaa.
Mutta parempi parin vuoden on päästä kuin ei koskaan. Että alotettaisiinko selvitys aiheesta?
HITAS-asunnon vuokraaminen on mitä isänmaallisin teko: katso blog.hse-econ.fi/?p=4239 . Markkinavuokra estää loukkuun jäännin ja vuokratuotosta maksetaan veroina edes jotain takaisin yhteiskunnalle.
Toisekseen, eihän kytkentä HITAS omistajaan voi olla este kunnallispolitiikassa. Entäs ne poliitikot, jotka sellaisessa asuvat? Eiväthän he voisi osallistua mihinkään päätöksentekoon. Melkein kaikilla asioilla on vaikutus asuntojen hintoihin. Ja niitähän HITAS indeksi seuraa…
Pitkät ovat valheen jäjet. Esim 100 000 piensaunaa lämpiämässä 1 kWatin teholla vaatii yhteensä 100 MW tehoa. Tai 500 000 TVtä 100 Watin teholla vie 50 MW tehoa. Ei ihan tarvita uutta ydinvoimalaa tuohon. Olisi luullut professori-ihmisen osanneen edes kertolaskun.
Eteläesplandi 20:
Samalla paikalla sijaitsi aikoinaan vuonna 1840 rakennettu ns. Brondan talo, joka purettiin 1970-luvulla nykyisen talon tieltä. Purku aiheutti lehdissä yleisen närkästyksen kaupunkikuvan tuhoamisen vuoksi. Onkohan nyt sitten haluttu korvata tämän episodin aiheuttama huono omatunto suojelemalla tämä uusi talo samassa osoitteessa.
Vaikka kyllähän nykyinen talo on ihan siisti ja sopii paikalleen.
”Lampan talo – Tähän päättyi vähän surullisesti Ilkka J. Karin kiinteistönjalostus. Kari syyttää konkurssistaan Helsingin päättäjien hitautta ja jäykkyyttä, missä voi olla myös perää.”
Onkohan tätä mahdollista hieman taustoittaa, julkisuuden kautta asiasta on nimittäin saanut hyvin toisenlaisen kuvan:
Kari osti Lampan talon kaupungilta hyvin edulliseen hintaan. Hinta oli edullinen, koska myynnin ehtona oli rakentaa taloon hotelli määräaikaan mennessä.
Kun kaupat oli tehty, Kari ryhtyi vaatimaan että taloon saa tehdä muutakin kuin hotellitoimintoja, koska hotelli ei ole kannattava. Kun tähän ei suostuttu, pysyivät laudat ikkunoissa ja remontti eteni hitaasti.
Karin hotelliyhtiö meni konkurssiin ja hotellin määräaika umpeutui. Hotellin omistaa silti edelleen yhtiön konkurssipesä. Kun kaavamuutos toimistoiksi on suoritettu, on mielenkiintoista nähdä kuinka suuren arvonnousun kiinteistö on kokenut. Jääkö konkurssipesälle paljonkin vielä velkojen kuittauksen jälkeen?
Kaikenkaikkiaan tämän kaavamuutoksen motiivi on ainakin minulle hakusessa. Onko oikeasti etsitty uutta hotelliyrittäjää, vai mennäänkö tässä konkurssipesän ehdoilla?
Koko tapaus, kuten koko empire-keskustan elävöittäminen Jugend-saleineen, Bockin taloineen ja DDR-tunnelmaisine Kiseleffeineen on surullinen esimerkki mitä Kaupunki saa aikaiseksi kun oikein johonkin ryhtyy. Lampan talossakin lähtöpiste oli toimistotalo, lopputulos toimistotalo ja kaikki maksaa kuntalaisille miljoonia.
Kai silti sanoa voi (ainakin täällä blogissa), vaikka on esteellinen päätöksenteossa? Kuulisin mielelläni kommenttejasi aiheesta.
Keskikokoinen kiuas on luokkaa 6 kW. Yhdellä saunanlämmityksellä ajelee sellaiset 200 km sähköskootterilla.
Juuri noin. Itse asiassa kun virasto on jäänyt SITOVASTA tavoitteestaan jo useana vuonna, niin nyt tavoite pitäisi korottaa reilusti yli tuon 5000:n niin, että syntynyt vaje saataisiin kurottua muutamassa vuodessa umpeen. KSV nikottelee tottakait koska se ajaa gryndereiden etua ja on täysin gryndereiden tahdon vallassa, ei kaupunkilaisten. Lautakunnan suosiollisella avulla kuten tiedämme.
Lautakunta näyttää noudattavan myös tuossa Lampan talon asiassa samaa kaavaa, jossa kaupunki tekee kaikkensa mahdollistaakseen kiinteistöllä keinottelun ja hinnan hilaamisen pilviin.
Mitä asuntotuotantomääriin tulee, niin merkittävin osa uudistuotannosta on huippukalliilla alueilla, Jätkäsatama, Kruunuvuorenranta, Kalasatama. Ei niitä saada kaupaksi kun hintoja ei saada kohtuullistettua, tai no, hitas saadaan myytyä tolkuttomaan 4500 euron neliöhintaan, ei muuta. Näin siis tavoitteesta jäädään taas kerran.
Nyt pitäisi kiireenvilkkaa kaavoittaa myös Kivinokka, Mustikkamaa, Malmin lentokenttä, Talin golfrata, Vallilan ja Kumpulan siirtolapuutarhat ja ne kaupunkimotarit jotka ovat helposti tehtävissä (Mäkelänkatu, Laajasalon motari, Kustaa Vaasan Tie jne) jotta tontteja ja maata olisi tarjolla myös muualla kuin ökykalliilla alueilla
Kiuas lämmittää ON/OFF tyyliin, ei ole 6 kW jatkuvasti tehona (mutta myönnetään, voi mennä yli 1 kW). Fillarilla ajaa 200 km jos saa jonkun 1-1.5 kWh energiaa siirrettyä takapyörään.
Otso, Kaupsu ja poliitikot voisi myös vähän katsoa mitä pyytää. Täysin turhanpäiväisiä harjoitteiae viime vuosilta oli esimerkiski viimeisin Kävelykeskusta. Ohjeistuksena että kävelykeskustaa pitää edistää ja autoliikenteen sujuvuutta parantaa. Saman tien olisi voinut pistää KSV:n selvittämään että miten Hietsuun saataisiin vettä joka ei ole märkää.
MAOssa heti alussa laitetaan kevyet tavoitteet:
Tuota, miten se kaupunginarkkitehti varmistaa tuon sosiaalisen kestävyyden? Se kaupunginosa on siellä sata vuotta, sinä aikana se esimerkiksi ehtii muuttua hienostokaupunginosasta slummiksi ja takaisin pari kertaa. Kyllä mä sen ymmärrän että halutaan sekoittaa eri asumismuotoja, mutta miksi tämä on kaavoitustason asia, eikö tuon voi hoitaa Kiinteistövirasto tontinluovutusten kohdalla?
Sama aikaongelma on liikennesuunnittelun kanssa. Viimeisen 50 vuoden aikana liikenne on muuttunut rajusti, enkä minä nyt tiedä onko meillä syytä olettaa ettei 50 vuoden päästä se olisi jotain ihan muuta. Tai sitten ei, emme tiedä. Millä ihmeen viisaudella virkamiehen pitäisi päättää montako pysäköintipaikkaa tarvitaan? Toi on niinkun säätelisi kumisaappaiden hintoja, seuraavan sadan vuoden ajaksi.
Pitäisi päästä siihen että tehdään muuntojoustavampaa kaupunkia, ja se tarkoittaa käytännössä vähemmän yksityiskohtaista tilankäytön säätelyä. Eli jos nyt vaan ihan suunniteltaisiin kaupunkia. Ne on muutama tuhat vuotta mukautunut muutoksin erinomaisen hyvin.
Jatketaan vielä sen verran, että surkuhupaisinta on että sen kaiken suunnittelun jälkeen saadaan tarkalleen aikansa näköistä kaupunkia, tällä hetkellä kaupunginhtavaa isomittakaavaista kerrostaloaluetta jossa on seinillä väriruutuja. Ei siinä mitään vikaa ole, mutta on se nyt vähän monotonista. Yksi brittiarkkitehti totesi hyvin Jätkäsaaresta ja muista uusista alueista, kaavoitus on sinänsä ihan eri luokka kuin vaikka Englannissa, mutta onhan se ansioineenkin vähän tylsää.
Mitä jos kaavoittasi pienempiä kerrostaloja? Tulisi vähemmän monotonista ympäristöä ja rakentamiskynnys madaltuisi, eli saataisiin lisää kilpailua.
Hitas-keskustelu on kyllä erikoista. Päätimme puolisoni kanssa hakea Hitas-asuntoa ja meillä onni potkaisi heti ensimmäisellä kerralla. Omasta lähtökohdastani puolustan Hitasta, sillä se sallii normaalituloisille/pienituloisille ihmisille mahdollisuuden järkevillä neliöillä asumiseen. Ja missään nimessä vuokrausta ei saa kieltää; miksi ihmisen olisi pakko luopua asunnosta es. töiden takia tulevan ulkomaankomennuksen takia?
Hitas mahdollistaa lapsiperheille enemmän neliöitä käyttöön ja vihreän tavan elää kaupungissa, kun asuntoja rakennetaan kantakaupungin läheisyyteen niin, että liikkumisessa voi luottaa julkiseen liikenteeseen, fillariin ja apostoliin.
Ilmeisesti Hitaksen piiriin liittyy joitain väärinkäytöksiä ja suhmurointia, mikä on todella ikävää, sillä se tuntuu pilaavan koko hyvän järjestelmän maineen. Minulla ei ole mitään ratkaisua tosin esittää väärinkäytösten kitkemiseen, mutta ehkä joku fiksumpi sen keksii ilman että Hitasta pitäisi kokonaan lopettaa.
”Ilmeisesti Hitaksen piiriin liittyy joitain väärinkäytöksiä ja suhmurointia, mikä on todella ikävää, sillä se tuntuu pilaavan koko hyvän järjestelmän maineen.”
Hitasin ongelma on ollut siinä, ettei asunnon arvo ole noussut kuten kovanrahan kohteissa, ja tästäkös minet asukkaat ovat katkeroituneet. Perisuomalaista kateutta siis. Korkeasuhdanteen aikana on sitten vaadittu kaikenlaisia kynnysrahoja joilla hitasia myyvä saisi hieman pimeää tuloa.
Nythän kaupunki on korjannut tuota asiaa kaavoittamalla ja rakennuttamalla mahdollisimman vähän hitasia, näin on saatu kunnon asuntopula ja kovanrahan asuntojen hinnat ovat pilvissä. Niitä seuraava hitas indeksikin saatu komeasti nousuun.
Hitasin ongelma on myös siinä, että gryndereiden ei kannata tehdä sitä. Halvemmat hitas asunnot jos niitä tehtäisiin edes näiden tavoitteiden verran laskisi yleistä hintatasoa, ja sitä kautta söisi gryndereiden katteita kovanrahan tuotannossa. On kannattavampaa tehdä vähän ja kallista kuin riittävästi mutta halvempaa. Ja taas kerran niin virkamieskunta kuin päättäjämme ovat gryndereiden talutusnuorassa
Tuskin, tai ei ainakaan suoraan. Asuntojen keskihintaan, niin uusien kuin vanhojenkin, vaikuttaa ennenkaikkea niiden määrä eli tarjonta. Mutta sitä kautta tuo kyllä voisi vaikuttaa, että uusien asuntojen tappiin vedetyt hinnat luultavasti hidastaa rakentamista kun ostajia joihin noilla on varaa on vähän, eli HITAS-tuotannon lisääminen voisi hyvinkin kasvattaa kokonaisrakennusmäärää.
Väärinkäytökset voitaisiin estää ja silti tällaisessa tilanteessa löytää ratkaisu esim. niin, että vuokraaminen menee taloyhtiön kautta. Osakkaan ei siis tarvitse maksaa vastikkeita, mutta hän ei pääse rahastamaan tuetulla asunnolla. Taloyhtiön mahdollisesti saama tuotto menisi yhteiseen pottiin ja/tai rahastoitaisiin remontteja varten. Asunnon omistajallekin järjestely olisi hyvä, jos näin välttyisi välitysmaksuilta ja vuokramisen riskit menisivät taloyhtiölle.
Voi tietenkin riippua sijainnista aika paljon, miten hyvin tällainen toimisi – jossain alueilla vuokralainen löytyy helposti, joillain ehkä ei.
Yksi koulukaverini erehtyi HITAS-asuntoon varoituksistani huolimatta. 🙁 Hän ymmärsi kusetuksen vasta myydessään asuntoa! Tyhmyydestä sakotetaan – isosta tyhmyydestä sakotetaan paljon. 😀 HITAS on kannattava vain, jos ostat sen pitkäaikaiseksi sijoitusasunnoksi ja laitat vuokralle.
Tilin teet (tai sinun lapsesi) ehkä, kun HITAS-järjestelmä puretaan. Kaikki markkinahäiriöt, kuten HITAS, maksaa lopulta asukas. Jollekkin jää lopulta toivottavasti jokeri käteen, kun kelvoton järjestelmä joudutaan purkamaan. Pahimmassa tapauksessa edes viimeinen omistaja ei tee kunnon tiliä.
Tämä taisi olla huumorimielessä kirjoitettu ja peukutettu? Tosikkona kuitenkin kysyn että kuka nyt niin tyhmä olisi että ottaisi asuntolainan ja maksaisi itse korot kun vuokratulot menisi vastikkeen ylittävältä osalta taloyhtiölle?
Kasasin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaan nyt muutamia konkreettisia lisäysehdotuksia, löytyy täältä http://lautakunnassa.blogspot.com/2011/12/maankayton-ja-asumisen-toteutusohjelma.html.
Miksi vähättely: merkitään vain tiedoksi.
Lautakunnan esityksessä kyllä lukee: ”Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen Helsingissä JA HYVÄKSYÄ SEURAAVAT SUOSITUKSET OTETTAVAKSI HUOMIOON KAAVOITUKSESSA. ….”
Lausunnosta Ylikahrin aloitteeseen Länsiväylän muuttamisesta Bulevardiksi.
Niin ihan tarkalleen miksei saa, onko kyseessä laki, asetus vai ohje? Miten sen voi muuttaa?
Eikä se liikennemäärä mitään lisäänny kun ei sinne mahdu enempää autoja, liikenne-ennusteet ei ota kapasiteettiin kantaa ja sen takia tulevaisuudessa on suuremmat liikennemäärät.
Herttoniemen Megahertzin kaavasta kaksi huomiota:
1) Voisiko kysyä kuinka vahvasti koko kaavan toteutuminen on sidoksissa Itäväylän madaltamiseen, Linnanrakentajantien tunnelin rakentamiseen ja metroaseman remonttiin. Olisi hyvä jos kauppakeskus ja ainakin asuintalot voitaisiin rakentaa vaikka älyttömän kalliiseen (ja turhaan) Linnanrakentajantien tunneliin ei lähivuosina riittäisikään kaupungin pohjattomasta kirstusta rahaa.
YTV esittää omassa kommentissaan, että pääsisäänkäytni ei olisikaan Linnanrakentajantien ja operaattorinkadun (siis ei tien!) kulmassa, koska siinä ei ole asiakasvirtoja. Kaavoittaja vastaa, että kyllä siihen kävellään metrolta ym. Minäkin haluaisin, että näin olisi, mutta kun se on kahden kaupunkimotarin risteys ei siinä niitä jalankulkijoita ole. YTV on ikävä kyllä oikeassa. Tässä suunnitellaan ikäänkuin kaupunkibulevardin reunaa, vaikka sellaista ei ole.
2) Tuo kauppasilta ei aukea lainkaan. Herttoniemen keskuksen isoin ongelma on se, että paikka on kahden kaupunkimotarin risteys. Sinne on hyvät yhteydet, mutta kävellen ja pyörällä tuolla ei ole mukava liikkua. Ts. tuolla ei vain ole mukava olla, mikä on huonoksi viihtyvyydelle ja bisnekselle. Kauppasilta on oikeasti ihan hyvä idea jos se yhtenäistää aluetta. Nyt minulle ei auennut edes miltä silta voisi näyttää (onko siinä edes ikkunoita??) tai sitä minkälaisia palveluita siihen voisi tulla.
Edellisen kaavan havainnekuvissa esiintyi kävelysilta K-Hertasta Itäväylän yli S-Marketiin (tai sen naapuriin, en muista), mutta sitä ei itse kaavassa ollut. Jos olisin skeptinen, veikkaisin, että motariristeyksen ongelmia paikataan havainnekuvissa rakennettavilla silloilla, joita ei kuitenkaan millään saada kannattaviksi.
Tuo MA-Ohjelman visiosta sen verran, että miten määritellään viihtyisä urbaani ympäristö ja millä mittareilla sitä mitataan?
Koko ohjelmassa ei mainita sanallakaan, että maankäytön avulla pyrittäisiin vähentämään liikenteen aiheuttamia haittoja.
Muuten siihen Megahertziin kaavan on poikkeuksellisesti saatu asuintalo 40 metrin päähän Itäväylästä. Sillä ehdolla että ensin tehdään talon verran toimitillaa, jota ei olekaan kuin miljoonaa neliötä tyhjillään seudulla, sen ja Itäväylän väliin. Ei tähän kaupunkiin mahdu asuntoja jos jokainen vilkas autoliikenneväylä on parisataa metriä leveä railo.
Megahertzin kaavan kuten koko metroaseman ympäristön remontin liikenneympyröineen voisi laittaa holdiin kunnes itälähiöissä päästään eroon ”kaikki liikenteen ehdoilla” -suunnittelusta. 40 metriä kattamattomasta Itäväylästä on aidosti viheliäinen asuinpaikka, Sahaajankatu olisi paljon parempi.
Minkä tilin? Ei hitasasuntojen tarkoitus ole tehdä kenellekään mitään tiliä.
Hitasväki tuntuu jotenkin ahneelta porukalta. Ensin ostetaan/voitetaan välillisesti yhteiskunnan subventoima, hintasäännelty, selvästi markkinahintaa halvempi asunto. Tämän jälkeen aloitetaan valtava parku siitä, ettei asuntoa saa myöskään myydä markkinahintaan ja lobataan joka puolella, että koko hitasjärjestelmä pitäisi purkaa, ainakin sen oman talon kohdalta.
Hitasjärjestelmä olisi hyvä, jos sen epäkohdat, kuten vapaa vuokraushinta poistettaisiin. Poliittista tahtoa ei kuitenkaan ole koska liian monella on oma lusikkansa sopassa, eivätkä läheskään kaikki ole virallisesti jäävejä. Pisteet blogistille suoraselkäisyydestä tässä asiassa.
Hitas-asuntojen vuokraamiseen pitää kehittää järjestelmä joka sallii muutokset osakkaan elämäntilanteessa, mutta estää asuntojen päätymisen puhtaaseen sijoituskäyttöön.
Osakkaalta tulisi vaatia vähintään kahden vuoden yhtäjaksoista asumista ennen kuin asunnon voisi vuokrata, myös korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen taas kahden vuoden asumista jne.
Vuokraamisesta pitäisi ilmoittaa taloyhtiölle joka valvoisi väärinkäytöksiä. Lisäksi vuokrasopimuksen voimassaoloaika olisi korkeintaan kaksi vuotta ja sopimuksessa olisi mainittava, että asunto on hitas.
Väärinkäytöstapauksissa yhtiö myisi asunnon osakkaan lukuun.
Näin hitakset tulisivat niille tarkoitettuun käyttöön, ja lisäksi markkinoille saataisiin vanhoja hitas-asuntoja joita nykyään ei oikeastaan kannata missään tilanteessa myydä. Hitaksista voisi samalla tulla todellinen vaihtoehto potentiaalisille asunnonostajille joka aiheuttaisi laskupainetta kovan rahan asuntojen hintoihin. Vaikutusta voisi tehostaa lisäämällä hitasten uustuotantoa.
a_l:
Ehdotuksesi vaatisi muutoksia lainsäädäntöön ja Hitas-yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin. Tuollainen muutos yhtiöjärjestykseen vaatii asunto-osakeyhtiölain 41§ mukaan suostumuksen niiltä osakkailta (esim vuokranantajat), joiden oikeuksia rajoitetaan. Ei siis kovin toteuttamiskelpoinen ehdotus.
Ymmärtääkseni myös Helsinki on EU:n meludirektiivin myötä sitoutunut vähentämään liikennemelualuilla asuvien määrää, eikä siis lisäämään sitä. Mitään kehitystä tässä asiassa ei kuitenkaan ole tapahtunut ja toimenpiteet asian eteen ovat olleet tehottomat. Ongelma on kasvanut niin suureksi, että sitä ei pystytä lyhyellä aikavälillä enää korjaamaan. Se että uusia asuinalueita ei saa rakentaa sellaisiin ympäristöolosuhteisiin, mitä isojen väylien ympärille on muodostunut kertoo tilanteen vakavuudesta. Oikeastaan ainut toivonkipinä on uusi sähköistetty ajoneuvokanta sitten joskus kymmenien vuosien päästä.
Ma-ohjelmaluonnoksesta
Tavoite 1
maapolitiikan tavoitteen kohdalla todetaan vain että jatketaan hallintokuntien välistä yhteistyötä. Kaavoitusta aina parjataan hitaaksi, usein kuitenkin yksi hidaste on maan rakentamiskelpoiseksi saattaminen. Katusuunnittelun aikataulutus tulisi saada paremmin synkkaan muun prosessin kanssa. Investoinneillahan lopulta päätetään rakentamisen ajoitukset.
Tavoite 8
huoneistojakauman ohjauksesta tyydytään enää ohjaamaan vain perheasuntojen määrää. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, keskipinta-alaohjauskin oli minun mielestäni ihan ok. Näitä rajoittavia ohjauskeinoja aina parjataan, jotta jotain huudeltavaa olisi. Nyt kuitenkin nostetaan tassut pystyyn kun perheasunnoille ei laiteta mitään kokotavoitetta. Jos näin mennään, niin meillä on kaikki perheasunnot kolmioita, isompia ei tarvitse mihinkään sitten enää tehdä.
Hyvää tässä mallissa on se, että saadaan uusille alueille myös ihan pieniä asuntoja. Näitä tarvitaan erityisesti itsenäistyville nuorille.
Esteettömyydessä vihreät voisivat tarkistaa kantaansa ja menettelytapojaan. Nykyinen ehdoton linja tuottaa kohtuuttoman vaikeita ratkaisuja sekä asuinkiinteistöjen ja kaupunkitilan rajapintoihin että erityisesti asuntoihin. Aikoinaan kun näitä uusia g1siä väännettiin, toiveena oli että esteettömyysvaatimukset kasvattaisivat asuntojen väljyyttä yleisestikin. Kun markkinavoima estää tämän, lopputuloksena on huonosti toimivia asuntoja kaikille. Pahinta on leveiden ovien pirstomat seinät sekä ovien kääntösäteen tyhjentämä lattiapinta-ala. Molemmat tuhoavat kalustettavaa pinta-alaa nyt jo muutenkin minimimitoitetuista helsinkiläisistä asunnoista. Ainoa paikka missä on tilaa on kylpyhuoneen tanssilattia.
Voitaisiinko sopia että aidosti esteettömiä erityisasuntoja tarvitsevien asunnon tarpeesta huolehdittaisiin niin että paitsi kaupungin omassa vuokra-asuntokannassa (tavoite 12) myös muussa tuotannossa huolehditaan asunnonvaihtojen helpottamista niiden osalta, joilla on asumiseensa liittyviä esteettömyystarpeita? Tarkoitan tällä erityisesti vammaisia ja miksei vanhuksia jotka asuvat hissittömissä taloissa…
Erikoisetuja normaalituloisille? Loogista? Oikeudenmukaista? Käytännöllistä?
Kiitoksia tästä, olenkin jo miettinyt mikä niissä esteettömyysmääräyksissä on ongelma. Kun ne lisäneliöt huoneisiin ei niin paljon maksa, niin ehkä sitä voisi ohjata jotenkin suoraan. Esimerkiksi niin että tontin hinnan määrityksessä käytetty kerrosneliömäärä lasketaan ahtaammaan talon mukaan, mutta saa tehdä syvemmän ja isommat huoneet samalla rahalla?
Öö, ei nyt ehkä ihan noin. Sen sijaan voisi tuoda ns. palvelijanhuoneet modernina versiona takaisin, tätä joku arkkitehti taannoin jo ehdottikin. Tehdään asunnon yhteyteen yhden huoneen asunto kevyin pesutilavaatimuksin, mutta se on samoissa osakekirjoissa kuin viereinen asunto. Käytännössä noita päätyy vuokralle, mutta samalla saadaan parempi muuntojoustavuus.
Tpyyluomalle:
Toki palvelijanasuntoja myös, näitä on yritetty ja tehtykin ns. sivuasuntojen nimellä.
Tarkoitin kuitenkin esteettömyystarpeisiin toteutettavaksi palvelupolkua elämäntilaiteiden muutoksiin. Hoitamalla mänä tilanteet hyvin ja huolella palvelumuotoillen, voitaisiin nykyisestä kaikki uudet asunnot esteettömäksi -linjasta höllätä vähän ja palata ehkä siihen survival-tilat ajatteluun, jota joskus aiemmin käytettiin kaksikerroksisissa asunnoissa ohjenuorana. Tarkoittaa että asunnon välttämättömät tilat esteettömiä. Väitän, että olisi kansantaloudellisesti järkevämpää. Könkkölät mahtuisivat kylään kaikkialle, mutta asumaan vain sanotaanko 70%:iin uusista asunnoista?
sylttytehdas, voisiko tuon survival-bunkkerin toteuttaa niin että siinä on tarpeen niin vaatiessa esteettömyysvaraukset, eli ne loputkin tilat voi sitten muuttaa esteettömiksi? Esimerkiski hissivaraus jos on useampi kerros.
Itse asiassa termi on ”survival floor” ja tarkoittaa että useampikerroksisessa asunnossa toteutetaan ns. välttämättömät tilat ensimmäiseen kerrokseen, niin että äkillisen liikuntakyvyn huonontumisen sattuessa selviää kotonaan kuitenkin. Eli ruoanvalmistus sekä hygieniatilat esteettömyysmitoituksella sekä jokin paikka lepoa varten.
Sama muunnettuna yksikerroksisiin asuntoihin tarkoittaisi minimi-esteettömyyttä sellaisena kuin se joskus aikaisemmin tulkittiin: sisäänkäynti, yksi hygieniatila (vessa suihkulla) ja ruoanvalmistus sekä yksi makuuhuone esteettömyysmitoituksella, muut vaikka O8-ovien ja portaiden takana.
Asumiselle välttämättömiksi tiloiksi otettiin viimeisimmän G1-muutoksen myötä sitten asuntosaunatkin. Tulkinnan mukaan nykyään myös parvekkeiden täytyy olla saavutettavia, vaikka ne eivät tarkalleen ottaen ole minkään säädöksen mukaan pakollisia.
No näissä ei olisi mitään vikaa, jos saisimme toteuttaa tänne pääkaupunkiseudulle tavanomaisilla HYVILLÄ huonemitoituksilla asuntoja. Ongelma tulee siitä että tungemme liian monta huonetta liian vähiin neliöihin, koska kuluttajat eivät osaa vaatia TOIMIVUUTTA asunnoiltaan.
No, nyt tuli sanottua miltei pahasti.
Ja vastauksena kysymykseesi: ilman muuta hissivarauksia kaksikerroksisiin asuntoihin. Tuottaa muutaman ylimääräisen neliön, tai sitten pirstoo toteutettaessa toimivan asunnon jonkun huoneen käyttökelvottomaksi.
Mantra jonka mukaan esteetön on hyvää kaikille ei pidä paikkaansa. Tarvitsisimme ihan oikeasti lisää tilaa esteettömyyden järkevään toteuttamiseen. Se tulisi tunnustaa.
Kun olisi varaa vaatia.
Jos piirrettäisiin vaikka vähän syvempiä taloja? Ihmisillä on nykyään kaiken maailman vaatehuoneita, televesiohuoneita, komerot täynnä kamaa, jne. eikö noissa tarvitse olla ikkunaa. Mulle kävisi myös mainisti makuualkovi ulkoseinän vastaisella seinällä huoneen perällä.
Meneekö siinä muuten grynderi konkkaan jos tehdään korkeammat huoneet?
Hitas-asunnoista:
Minä tiedän että hitas-asuntoja on hankittu sijoitusasunnoksi. Toisin sanoen ostetaan hintasäännöstelty asunto halvalla, ja laitetaan se markkinahintaan vuokralle. Tällöin pieni/keskituloinen jää vaille kyseistä hitas-asuntoa, vuokralainen tilittää kovan vuokran ja sijoittaja hyötyy.
(Meidän perheemme asuu myös hitas-asunnossa.)
Niin, tämä kai on se suurin ongelma. En ymmärrä itse tämän kaltaista toimintaa lainkaan, sillä jokainen osaa lukea sopimukset ja ottaa selvää hitaksesta ennen ostamista. Tuottoa asunnosta on turha odottaa ellei asu asunnossa niin pitkään, että hitas sääntely lakkaa. Meidän perheen syy asunnon hankintaan hitas-järjestelmästä oli kohtuuhintainen asuminen järkevillä neliöillä, itselle tutulta alueelta. Ei ole mitään tarkoitusta tehdä voittoa omalla kodillamme. Ja se kai pitäisi olla hitaksen ydin: pienituloisen mahdollisuus omaan kotiin.
Nurisijat voisi mielestäni sivuuttaa aivan totaalisesti. Olisivat ostaneet vapailta markkinoilta asunnon, jos niin kovasti haluavat rikastua. He ovat tienneet mitä ovat ostaneet ja on aivan turha jälkikäteen valittaa. Yksi ratkaisu voisi olla, että hitaksen purku tehtäisiin yksinkertaisesti mahdottomaksi kokonaan, ilman aikarajoja. Ja asunnon myynti ATT:n kautta, jotta välirahojen vaatiminen ym. estettäisiin.
Jos yhteiskunta tarjoaa tällaista mahdollisuutta omaan asuntoon, on mielestäni aivan kohtuullista, että yhteiskunta asettaa myös tiukat raamit yhteiselle sopimukselle. ”Kova kovaa vastaan” ja loppuu nurina ja asunnot päätyvät juuri siihen käyttöön mihin koko idea hitaksesta perustuu.