Vas­tauk­seni HS-Raadin kysymyk­seen vaikut­taako van­hempi­en yhteiskun­talu­ok­ka Suomes­sa merkit­tävästi siihen, miten ihmi­nen men­estyy elämässään?

Vaikut­taa, on aina vaikut­tanut, mut­ta vaikut­taa nyt enem­män kuin aiemp­ina vuosikymmeninä.

Suomes­sa sää­tykier­to on hidas­tunut, mis­tä ker­too esimerkik­si se, että van­hempi­en koulu­tus­ta­so ennus­taa aiem­paa parem­min las­ten koulu­tus­ta­soa. Tosin tässäkin on mit­taamisongelmia. Kun aka­teemisia oli vähän ja koulu­tus laa­jeni nopeasti, aka­teemiselle uralle oli pakko tul­la paljon sel­l­aisia, joiden van­hem­mil­la ei ollut aka­teemista koulu­tus­ta. Jat­ka lukemista “Suo­ma­lais­es­ta luokkayhteiskunnasta”

Jokaisen puolueen tulee pyrk­iä hal­li­tuk­seen, kos­ka hal­li­tuk­ses­sa päätetään ja oppo­si­tios­sa valite­taan. Puolue on luvan­nut äänestäjilleen edis­tää edus­tami­aan asioista. Muu olisi petosta.

Näin siis pääsääntöisesti.

Minus­ta on aika-ajoin alka­nut tun­tua siltä, että vihreistä olisi enem­män hyö­tyä oppo­si­tios­sa kuin hal­li­tuk­ses­sa. Olen mon­es­sa asi­as­sa varsin tyy­tymätön hal­li­tuk­sen toim­intaan tai siis sen toim­i­mat­to­muu­teen. Oppo­si­tion tehtävä olisi soimia hal­li­tus­ta sen heikkouk­sista ja näin joh­dat­taa parem­malle tielle, mut­ta meil­lä oppo­si­tio on hal­li­tuk­sen vääräl­lä puolel­la, vaa­ti­mas­sa vielä huonom­paa poli­ti­ikkaa. Maas­ta puut­tuu oppo­si­tio. Jat­ka lukemista “Onko lehdis­tö maan ain­oa oppositio?”

Argen­ti­inan keskus­pankin johta­ja ihmetteli Helsin­gin Sanomien mukaan euroop­palaisia, mik­si pitää laina­ta dol­lare­i­ta Kiinas­ta voidak­seen laina­ta Euro­ja Ital­ialle. Eikö EKP voisi laina­ta euro­ja Ital­ialle lainaa­mat­ta dol­lare­i­ta Kiinasta?

EKP halu­aa olla kuri­nalainen. Jos EKP vain ostaisi maid­en velka­kir­jo­ja vetämät­tä vas­taavaa määrää ostovoimaa pois markki­noil­ta, tämä  tuot­taisi inflaa­tio­ta. Mut­ta, mut­ta… Jat­ka lukemista “Argen­ti­inalaiset kävivät neuvomassa”

HSL:ssä on suun­nitel­tu nelosen ratikan liiken­nöin­nin lopet­tamista yhden­toista aikaan illal­la. Ajatuk­se­na on, että sen jäl­keen jatkaisi bus­si 18N, joka ajaisi Munkkivuores­ta Munkkiniemen kaut­ta 18:n ”van­haa reit­tiä” Rautatiease­man editse Kru­u­nun­hakaan ja sieltä Kata­janokalle. Täl­lä säästet­täisi­in rahaa, kun nyt sekä nelo­nen että 18 kulke­vat kovin tyhjinä yöaikaan. Säästetyl­lä rahal­la voitaisi­in yöli­iken­net­tä jatkaa viikon­lop­puisin aamuyön tun­tei­hin. Munkkivuore­lais­ten kannal­ta vuorovälit tihen­tyvät. Jat­ka lukemista “Nelosen yöli­ikenne bussin varaan?”

  Vihrei­den sisäl­lä hio­taan suh­tau­tu­mista metropoli­hallintoon. Näke­myk­set eri kun­tien edus­ta­jien välil­lä ovat hyvinkin lähel­lä toisi­aan, mis­sä vihreät poikkea­vat muista puolueista melkois­es­ti. Tiivistän tähän puheen­vuoroni eilisessä neuvonpidossa.

 Pääkaupunkiseudul­la päämääränä on kak­si­ta­soinen hallintoma­lli, jos­sa ylem­mäl­lä tasol­la päätetään yhtei­sistä asioista ja alem­mal­la tasol­la lähi­a­sioista. Ylem­mälle tasolle kuu­luu ainakin maankäyt­tö, liikenne, erikois­sairaan­hoito ja mielel­lään myös peruster­vey­den­hoito ja sosi­aal­i­huolto päivähoitoa luku­un otta­mat­ta sekä toisen asteen koulu­tus, kir­jas­tot sekä suuret kult­tuuri­laitok­set. Lop­ut kuu­lu­vat alem­malle tasolle. Rajan­ve­toa näi­den kah­den tason välil­lä pitää vielä täs­men­tää.  Jat­ka lukemista “Pääkaupunkiseudun kuntarakenne”