114 vastausta artikkeliin “Pääkaupunkiseudun kuntarakenne”

1. Mik­si säätää mon­imutkaisia uusia hallinto­him­meleitä. Liitetään vaan yksinker­tais­es­ti Helsin­ki, Van­taa, Kau­ni­ainen ja Espoo yhdek­si kun­naksi. Sipoo ja Kirkkon­um­mi saa­vat liit­tyä jos tykkäävät. 

   Kun kun­tien päät­täjis­sä on niin paljon teitä omaan napaan tui­jot­ta­jia ja omista asemis­taan kiin­ni pitäviä, niin päätös pitää tehdä maan hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan päätök­sil­lä niin, että näi­den neljän kun­nan luot­ta­muste­htävis­sä ole­vat kansane­dus­ta­jat eivät saa osal­lis­tua päätök­sen tekoon. 

   Kaik­ki tuol­laiset metropoli­hallinnot tai Uuden­maan liiton roolin kas­vat­tamiset vain lisäävät byrokra­ti­aa ja kustannuksia.

   Vastaa

2. Mitäs ajat­telitte tehdä viras­torak­en­teelle? Eli onko yksi sivistys­toi­mi, joka kunnassa/kaupunginosassa omansa, vai kum­mal­lakin tasol­la erik­seen? Äkkiseltään sanois­in että yksi viras­to jol­la on erik­seen lau­takun­nat paikallisel­la ja seudullisel­la tasolla.

   Ain­oa esimerkik­ki jon­ka tiedän siitä että tehdään päätök­siä liian korkeal­la tasol­la on HKR:n hom­mat. Joku Töyrynum­men pääväylän talviyl­läpi­to on var­masti paikallisille tärkeä asia, mut­ta YTLK:n luot­ta­mushenkilöt hyvä kun tietää mis­sä Töyrynum­mi on.

   Vastaa

3. Vähän avoimik­si jäi ainakin:
   ‑Kumpi taso saa ne ener­gialaitosten ja sata­man tuotot
   ‑Miten nuo ylem­män / alem­man tason päät­täjät val­i­taan, ja mil­laisil­la hal­li­tus / val­tu­us­to ‑malleil­la noi­ta johdetaan

   Vastaa

   1. Jos ylä­ta­soa kut­su­taan metropo­lik­si ja nykyiset kun­nat säi­lyvät, kun­nat säi­lyt­tävät myös omaisuuten­sa, kuten ener­gialaitok­set ja sata­mat. Jos kun­nat yhdis­tyvät, yhdis­tyvät myös omaisuudet.
      Molem­mille tasoille val­tu­us­tot val­i­taan suo­ril­la vaaleil­la kun­nal­lis­vaalien yhteydessä.

      Vastaa

4. Eli onko yksi sivistys­toi­mi, joka kunnassa/kaupunginosassa omansa, vai kum­mal­lakin tasol­la erik­seen? Äkkiseltään sanois­in että yksi viras­to jol­la on erik­seen lau­takun­nat paikallisel­la ja seudullisel­la tasolla.

   Tässä muis­tut­taisin, että lau­takun­nat ovat halpo­ja. Kok­ous­palkkiot eivät paljon mak­sa. Sen sijaan moni­por­tainen hallinto maksaa.

   Koulu­toimes­sa kaikkein halv­in­ta on pyrk­iä min­i­moimaan hallinto. Ain­oa, mis­sä keskit­tämis­es­tä on hyöytä, on palkan­lasken­ta. Varsi­nainen henkilöstöhallinto, ope­tus­su­un­nitelmien hyväksyn­tä ja muu “koulu­tuk­sen jär­jestäjän” toim­intaan liit­tyvä työ on laitet­ta­va niin mata­lalle organ­isaa­tio­ta­solle, että lau­takun­nan lisäk­si tarvi­taan vain yksi virkamies (alueen suurim­man koulun rehtori) ja tälle osapäiväi­nen sih­teeri. Ala- ja yläastei­den ylläpi­dos­sa ei ole mitään sel­l­aista koordi­noin­ti­tarvet­ta, johon tarvit­taisi­in use­ampi­por­taista, kaupungi­nosa­ta­son ylit­tävää sivistysvi­ras­toa. Kun virkamiehel­lä on vahti­naan palkaton lau­takun­ta, on asia kunnossa.

   Lukioiden ja ammat­tik­oulu­jen osalta tilanne on toinen. Ne palvel­e­vat koko kaupunkiseu­tua, joten niille tarvi­taan jonkin­lainen yhteishallinto.

   Vastaa

5. Mikä ihme oikein näitä liitok­sia tääl­lä päin vaikeut­taa? Virkamiehet, luot­ta­mus­miehet, vai mikä? Taval­lisille asukkaille lie­nee saman tekevää, mikä on kun­nan nimi tai malli, kun­han rahaa säästyy ja ne normi­palve­lut toimii. Kun­nat yhteen, liiat virkamiehet/naiset suorit­tavaan por­taaseen tai muualle ja luot­ta­mus­poruk­ka sopi­vak­si. Ei mitään väli­por­tai­ta tahi mui­ta kum­mallisia väli­por­tai­ta. Niistä ei tule muu­ta kuin lisäkus­tan­nuk­sia. Aina löy­tyy rutisi­joi­ta, oli ratkaisu mikä tahansa. Kova lin­ja ja menok­si. Ain­oa asia, minkä halu­aisin nähdä, olisi joku asialli­nen selvi­tys yhdis­tymis­es­tä saata­vat säästöt/asukas ja kokon­aisu­udessa saata­va hyö­ty, muu­takin, kun Hesan nuri­nan lop­pumi­nen ker­man kuorinnasta.

   Vastaa

6. Paras­ta olisi minus­takin kun­ta (Helsin­ki, Espoo, Kau­ni­a­nen, Van­taa, Kirkkon­um­mi, Ker­a­va ja Sipoo — mah­dol­lis­es­ti koko työssäkäyn­tialue) ylä­ta­sona ja kaupungi­nosa (Kan­takaupun­ki, Tapi­o­la, Lep­pä­vaara, Itäkeskus jne) alata­sona. Ehdo­ton etu olisi saa­da peruster­vey­den­huolto ja erikois­sairaan­hoito samalle tasolle — tun­tu­isi nau­ret­taval­ta jät­tää täl­lainen mah­dol­lisu­us käyttämättä.

   Mut­ta minus­ta on myös selvää, että täl­laista ei saa neu­votel­tua siten, että kaik­ki kun­nat suos­tu­vat mukaan vapaae­htois­es­ti. Vaik­ka kokon­aisu­us voit­taisikin, yksit­täiset pelu­rit häviävät saavutet­tu­ja etu­ja. Toivoisin hal­li­tus­puoluei­den tiedosta­van tämän ja sanovan sen myös ääneen; nythän julk­isu­u­teen annet­ta­va kuva on varsin yksimielis­es­ti “ei pakkoli­itok­sia” ja “perus­tuu vapaae­htoisu­u­teen”. Toivoak­seni kuitenkin val­takun­nan­ta­son päätök­sen­teossa tärkein­tä on oikeasti suuren mit­takaa­van net­to­hyö­ty eikä yksit­täis­ten taho­jen saavutet­tu­jen etu­jen puolustaminen.

   Vastaa

7. Koko kun­takäsit­teestä pitäisi mah­dol­lisuuk­sien mukaan luop­ua. Hallintoalueet pitäisi tehdä luon­nol­li­sista taa­ja­makokon­aisuuk­sista ja kaupungi­nosista, jot­ka ovat vaki­in­nu­ut­ta­neet nimen­sä ja paikkansa.
   Taa­ja­man ulkop­uolisia aluei­ta ei tarvitse mukaan “kun­taan”, maakun­ta voi huole­htia niistä. Samal­la Metropoli­hallinnolle tulee vaikeam­mak­si laa­jen­taa raken­net­tua aluet­ta ilman vankkaa perustetta.
   Sama malli toimii niin pk-seudul­la kuin muual­lakin Suomes­sa. Kun­tara­jat voidaan hyvin pois­taa. Maakun­ta vaaleil­la valit­tavil­la tai kaupungi­nosista valit­tavil­la edus­ta­jil­la huole­htii isom­mista rak­en­teista ja paikall­ishallinnos­ta huole­htii taa­ja­maval­tu­us­tot ja ehkä vieläkin alem­mal­la tasol­la kylä­toimikun­nat tms.

   Pää­point­ti on se, että päästään keinotekoi­sista his­to­ri­al­li­sista rajoista eroon ja muo­doste­taan rajat sinne, mis­sä ne oikeasti menee: taa­jamien reunoille.

   Vastaa

8. En tunne pääkaupunkiseudun demografi­aa riit­tävän hyvin, joten voin men­nä pitkälti met­säänkin. Peilaan tätä nyt Joen­su­un seu­tukun­taan, joka on hallinnol­lis­es­ti todel­la laa­ja alue ja asukas­rakenne vaihteleva.

   Esität, että peruster­vey­den­huolto olisi hyvä saa­da ylä­ta­solle, mut­ta perusk­oulut ja päivähoito alata­solle. En hah­mo­ta, miten perusk­oulu­jen ja päivähoidon alueel­lisen palve­lu­tarpeen kar­toituk­set poikkea­vat peruster­vey­den­huol­lon alueel­lis­es­ta palve­lu­tarpeesta. Tääl­lä suurim­mat kun­nal­lispoli­it­tiset kii­s­tat käy­dään siitä, mitkä kylät ja kaupungi­nosat saa­vat pitää koulun­sa ja ter­veyskeskuk­sen­sa. Päivähoidon alueel­lis­ten yksiköi­den määrit­te­ly on men­nyt kiis­tat­tomasti, mut­ta tarvit­see todel­lakin ylä­ta­son kontrollointia.

   Vastaa

   1. Peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon raja pitää häl­ven­tää ja sik­si niiden tulee olla samal­la tasolla.

      Vastaa

9. Aja­tus on oikean suun­tainen, mut­ta riit­tämätön. Metropoli­hallinto (hölmö nimi, kun lähin metropoli on Pietari 😀 ) tulee erot­taa lääni eli AVI rak­en­teesta. Sille ei saa antaa vero­tu­soikeut­ta, mut­ta maankäyt­töä ohjaa­va ja eräitä palvelu­ja tuot­ta­va rooli. Samal­la kan­nat­taa koko hölmö val­tion alue­hallinto-organ­isaa­tio tehdä uud­estaan. Edelli­nen uud­is­tus oli nau­ret­ta­van ja itket­tävän rajamailta.

   Kun­taraken­net­ta pääkaupunkiseudun alue­hallinnon alla tulee myös tehostaa. Liian suuret yksiköt tulee pilkkoa järke­viksi 10 000 — 40 000 ihmisen kun­tayk­siköik­si. 😉 Van­taan ja Espoon syr­jäseuduista kan­nat­taa tehdä itsenäisiä kun­tia, joi­ta tässä vai­heessa ei ote­ta mukaan pääkaupunkiseu­tu­un. Ne kuu­lu­vat rak­en­teen­sa puoles­ta Uudelle Maalle.

   Vastaa

   1. Kalle
      Uno­h­dat kokon­aan sen, että kun­ta on vero­tusyk­sikkö. Jos pääkaupunkiseu­tu ilman vero­tu­lo­jen tasaus­ta pilko­taan pieniksi kun­niksi, osa niistä on hyvin köy­hiä ja osa sikarikkai­ta. Näin se ei voi toimia.

      Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara:
    …ilman vero­tu­lo­jen tasaus­ta pilko­taan pieniksi kun­niksi, osa niistä on hyvin köy­hiä ja osa sikarikkaita… 

    Mik­si ei toimisi? Onko parem­pi, että kaikil­la menee huonos­ti? Pienem­mistä kun­tayk­siköistä tulee var­masti eri­laisia, mikä on vain hyvä asia. Eivät ne erot kuitenkaan kovin järisyt­täviä ole. Jokainen voi vali­ta juuri sel­l­aisen kaupun­gin, joka vas­taa hänen tarpeitaan. 

    Joku aina välil­lä tekee karkki­lat ja menee nurin. Käsit­tääk­seni kupru aiheut­ti karkki­lalaisillekkin niin isot trau­mat, että kun­taa on yhden konkan jäl­keen hoidet­tu ihan järkevästi. Ei kun­nan mah­dol­lisuuk­sis­sa ole eroa entiseen. Nyt vain on tolkku menossa.

    Kun päätök­sen­tekoa tuo­daan lähem­mäs veron­mak­sa­jaa ( -> verot­tusoikeus kun­nalle, ei metropo­lille) tulee rahankäytöstä järkeväm­pää. Taloudel­lis­es­ti vah­vat kun­nat ovat metropoli­hallinnon vas­tavoima ja estävät ylilyön­nit. Metropoli­hallinto taas koordi­noi suuret haankkeet kaavoitu­soikeudel­laan. Väitän kaikkien voivan parem­min, kun verovaro­jen käyt­tö tuo­daan lähem­mäs maksajaa. 

    Toki on haastei­ta: mm. toisen asteen koulu­tus (osin) ja erikois­sairaan­hoito. Mut­ta samat haas­teet ovat kaikissa muis­sakin esite­tyis­sä malleissa.

    Sairaan­hoitoa voidaan tehostaa purka­mal­la liian suuret yksiköt ja mah­dol­lis­ta­mal­la se, että kun­nat voivat kil­pailut­taa jous­tavasti palvelun­tuot­ta­jaa. Nyt alueel­la on HUS:n momopoli ja kaik­ki tietävät miten tehokkai­ta monop­o­lit ovat.

    Lukioiden osalta taas tulee olla joko jonkin­lainen mak­su­jen tasausjär­jestelmä tai sit­ten yksinker­tais­es­ti on vain kun­nal­lisia lukioi­ta ja yksi­ty­isiä lukioi­ta. Erikois­lukioiden säätiöit­tämi­nen on mon­es­sa suh­teessa hyvä idea, mikä vähen­tää ennen kaikkea Helsin­gin (nykyisen kan­takaupun­gin) maksuosuutta.

    Vastaa

11. Ehdotet­tu malli muo­dostaa kak­si vero­tus­ta­soa — met­ro­pol­i­ta­son ja alem­man tason. Yksi keskeinen perustelu sille, että osa veroa­sioista siir­retään ylem­mälle tasolle on se, että näin kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista pääkaupunkiseudun kun­tien välil­lä loppuisi.

    Täl­lainen jär­jeste­ly siirtäisi tuon kil­pailun pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välisek­si kil­pailuk­si. Jos halu­taan kaikille tas­a­puo­li­nen ratkaisu, nuo met­ro­pol­i­ta­solle ehdote­tut veroasi­at olisi järkevä siirtää saman tien val­tion tasolle (yhteisöverot, alem­man tason rahoit­ta­mi­nen euroa/a­sukas-poh­jal­la). Alem­man tason mak­sut met­ro­pol­i­ta­solle (15%) konkreet­tis­ten palvelu­iden, vaikka­pa joukkoli­iken­teen jär­jestämisek­si voi pitää metropolitasolla.

    En kuitenkaan ole­ta pääkaupunkiseudun vihrei­den kan­nat­ta­van täl­laista val­tio­ta­soista vero­ma­llia, sil­lä se voisi huka­ta pääkaupunkiseudun vah­vaa etu­lyön­ti­ase­maa juuri kil­pailus­sa noista rikkaista asukkaista (cityvihreät ovat kai citypatriootteja).

    Alku­peräi­nen ehdo­tus voisi siis paran­taa pääkaupunkiseudun kil­pailue­t­ua muuhun maa­han näh­den. Pait­si että yhdis­tynyt hallinto voisi toki tehdä siitä jäykem­män ja vähen­tää hyvän­laa­tu­ista kil­pailua sen kun­tien välil­lä ja asuntojen/palveluiden tar­jon­nan rikkaut­ta. Mas­si­ivi­nen monop­o­li ei siis takaa vält­tämät­tä paras­ta lop­putu­losta, vaik­ka vah­va onkin.

    > 1) Laki kun­nista on jo ole­mas­sa eikä sitä tarvitse säätää erikseen.

    Metropoli­malli saat­taa olla enem­män yhteen­sopi­va nykyisen kun­ta­lain­säädän­nön kanssa kuin kun­ta­malli, sil­lä kun­tien välil­lä on jo nykyään metropoli­hallinnon tyylistä yhteistyötä (ilman verotusjärjestelyitä).

    > 2) Olisi mah­dol­lista pilkkoa ole­mas­sa ole­vat kun­nat pienem­pi­in lähidemokratiayksiköihin

    Peri­aat­teesa help­poa, mut­ta usein “kun­nanosak­er­hot” ovat jääneet vai kau­ni­ik­si ajatuksiksi.

    > Jos Helsin­ki jae­taan viiteen osaan, mikä niistä omis­taa sata­man ja energialaitoksen?

    Osak­keet voi jakaa viiteen pinoon. Sit­ten saa vai­h­taa osakkei­ta vaikka­pa niin, että sata­makun­ta ottaa sata­maosakkei­ta enem­män ja luop­uu osas­ta energiaa.

    Kun­tarak­en­teessa pidän luon­te­vim­pana jakona sitä, mitä alueen asukkaat pitävät luon­te­vim­pana. Näin sik­si, että yhteiset tarpeet ja keskenäi­nen luot­ta­mus ovat paikallis­demokra­ti­as­sa keskeisiä (sama peri­aate kuin val­tioidenkin tasol­la). Helsingis­sä Itä-Helsingillä on ehkä hie­man toinen iden­ti­teet­ti (ja oma keskuk­sen­sakin) kuin Kan­ta-Helsingillä. Jos jotain jako­ja tehdään, niin tuo voisi olla yksi jako. Toisaal­ta Helsingillä on niin vah­va iden­ti­teet­ti, sta­tus ja ehkä yhteenku­u­lu­vaisu­u­denkin tunne, että rajo­ja voi olla turha muutel­la. Asukkaiden mielipi­de ratkaisee.

    > Jos ylem­pi taso on metropoli­hallinto, siihen pitäisi oikeas­t­aan ottaa mukaan aika paljon kun­tia, mikä tek­isi siitä organ­isaa­tiona hyvin heikon.

    Jos alem­pi taso on kun­tata­so, ylem­pi taso voi olla nor­maali kun­tay­hteistyö­ta­so. Kun­nat voivat vapaasti muo­dostaa eri­laisia ja eri kokoisia yhteistyöe­lim­iä. Luetel­luista asioista liiken­ney­hteistyö on ehkä luon­te­va jär­jestää van­haan tapaan nykyisel­lä kaupunkibussien alueel­la. Täh­timäi­nen liikenne järjestyy ihan per­in­teiseen matkahuolto/VR-tyyli­in. Muiden asioiden kohdal­la alueen rajaus ei ole yhtä tärkeä, joten sama alue voisi toimia niis­säkin. Jos laa­jem­paa yhteistyötä halu­taan, niin siitä vain, mut­ta en näe mitään ehdo­ton­ta tarvet­ta sille.

    Yksi oleelli­nen ero nois­sa kahdessa taso­jen nimeämis­vai­h­toe­hdos­sa on se, että kun­ta on kai edelleen itsenäi­nen yksikkö. Alem­man tason kun­nat voisi­vat siis halutes­saan jär­jestel­lä yhteistyötä uudelleen (ellei metropo­lille anneta lop­ullista omis­tu­soikeut­ta alueen­sa kun­ti­in). Kun­nanosil­la samaa oikeut­ta ei kai ole, vaan ne lienevät vain metropo­likun­nan hallinnol­lisia osia.

    Kun­tien välisen kil­pailun ja epä­tasa-arvon vähen­tämisek­si näen siis val­tion mukaan­tu­lon vero­tuk­sen uudelleen­jär­jeste­ly­i­hin luon­te­vam­pana ratkaisuna kuin yhden ylimääräisen vero­tuk­sen väli­por­taan (metropoli) perus­t­a­mi­nen olisi. Näin turha kil­pailu saataisi­in pois­tet­tua myös eri metropolien väliltä. Samas­sa ver­ou­ud­is­tuk­ses­sa voisi kor­ja­ta myös val­takun­nal­liset tasaukset.

    Kun­tien väliset yhteistyöhankkeet ovat mah­dol­lisia jo nyt. Ehkä niiden toim­intaa voi tehostaa.

    Jos raha-asi­at ja vero­tu­soikeus jae­taan kah­den ehdote­tun tason välil­lä (ja molem­mil­la tasoil­la on vielä omat päät­täjän­sä), lop­putu­los voi olla tais­telu noiden kah­den eril­lisen tason välil­lä. Itsenäis­ten kun­tien väli­nen (niiden rahoit­ta­ma) yhteistyö, tai yksi yht­enäi­nen suurkun­ta (ja sille alis­teiset kun­nanosat) voisi­vat olla tässä mielessä stabi­ilimpia ratkaisu­ja. Yksinker­taisu­us ja suo­ravi­ivaisu­us voi siis olla toimivuutta.

    En näe mitään eri­ty­isiä tarpei­ta kun­tien yhdis­tämisille, mut­ta pääkaupunkiseudul­la on asioi­ta, jot­ka kan­nat­taa hoitaa yhdessä. Jos epäter­veen kil­pailun voi paran­taa vero­tus­ta uud­is­ta­mal­la, kan­nat­taa hoitaa asia juuri vero­tusjär­jeste­lyin (val­takun­nan taso paras). Hal­li­tuk­sel­la on tosin huima hop­pu kun­tau­ud­is­tuk­sen kanssa (osin kai Helsin­gin tilauk­ses­ta), joten ehkä aika ei anna myöten hioa kun­tali­itok­sia parem­pia ratkaisu­ja — ei ver­ou­ud­is­tus­ta eikä ehkä uut­ta metropolilainsäädäntöäkään.

    Rajo­jen siir­to­ja kan­nat­taa tehdä vain, jos asukkaat koke­vat joidenkin nyky­i­sistä poikkeav­ien rajo­jen (yhdstely/pilkkominen) ole­van luon­te­vampia. Jos ei ole tarpei­ta, nykyiset rajat ovat ok ja luon­tevin tapa jatkaa. Pakot­tavia syitä liitok­si­in ei ole (hal­li­tuk­sen seli­tyk­set ovat ont­to­ja). Toiv­ot­tavasti Helsin­ki ei jär­jestele hal­li­tuk­sen tuel­la pakkoavi­o­li­it­to­ja muille omien tarpeit­ten­sa mukaan.

    Vastaa

12. Otta­mat­ta kan­taa itse asi­aan, toivon har­taasti, että ylem­mälle tasolle kek­sitään parem­pi nimi kuin metropoli, joka kuu­lostaa vier­aal­ta ja aika mah­tail­e­val­ta. Sama kun­ta­jako-ongel­mati­ikka­han kos­kee muitakin kaupunkiseu­tu­ja kuin pääkaupunkia, enkä nyt kävisi nimit­tämään Turkua tai Oulua metropo­lik­si. Jokin het­ki sit­ten ter­mi lääni jäi virat­tomak­si. Otet­takoon vaik­ka se uusiokäyt­töön. Seu­tukun­takin kuu­lostaa aika luontevalta.

    Vastaa

13. kiivetäänkö tässäkin perse edel­lä puuhun? Mitä uud­is­tuk­sel­la tavoitel­laan? Ainakin näyt­täisi tule­van lisää hallintok­er­roksia ja lähidemokra­tialle varataan vain näperte­ly­roo­lia. Maakun­nankokoinen detaljikaavoitus, ehkä se on Vihrei­den märkä päiväu­ni mut­ta johtaa käytän­nön kannal­ta täysin mah­dot­tomi­in tilanteisi­in. Dinosauruk­set kuo­li­vat jo kauan sit­ten kun ne eivät pärjänneet.

    Vastaa

14. > Jos pääkaupunkiseu­tu ilman vero­tu­lo­jen tasaus­ta pilko­taan pieniksi kun­niksi, osa niistä on hyvin köy­hiä ja osa sikarikkai­ta. Näin se ei voi toimia.

    Suomi­han toimii jo noin. Ei sille voi mitään, että pääkaupunkiseu­tu on muu­ta maa­ta rikkaampi. Pääkaupungilla ei ole eri­ty­istä velvoitet­ta tukea vier­essään ole­via köy­hiä aluei­ta. Sen sijaan on luon­te­vaa, että pääkaupunki­in kasautunei­ta rikkauk­sia käytetään tuke­maan koko val­tio­ta ja kaikkia sen köy­hiä (pääkaupunkiseudul­la ja muual­la). Kun­tien ei tarvitse olla tasarikkaita.

    Vastaa

15. > Peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon raja pitää häl­ven­tää ja sik­si niiden tulee olla samal­la tasolla.

    Tämä onnis­tuu vain pääkaupunkiseudul­la. Muual­la tulee ole­maan jako paikallis­es­ti hoidet­tuun ja keskite­tysti hoidet­tuun ter­vey­den­hoitoon. Useim­mis­sa kun­nis­sa on luon­te­vaa hoitaa vain perusterveydenhoito.

    Vastaa

16. OS: Verot kerätään pääasi­as­sa ylem­mälle tasolle; yhteisöverot kokon­aan ja tuloveroista vaikka­pa se osu­us, joka koituu 15 pros­entin verol­la. Lop­pu menisi alem­malle tasolle.

    Vähän yllät­tävä ehdo­tus. Tämähän nimeno­maan suo­sisi jakoa rikkaisi­in ja köy­hi­in alueisiin.

    Vastaa

17. juge:
    kiivetäänkö tässäkin perse edel­lä puuhun? Mitä uud­is­tuk­sel­la tavoitel­laan? Ainakin näyt­täisi tule­van lisää hallintok­er­roksia ja lähidemokra­tialle varataan vain näperte­ly­roo­lia. Maakun­nankokoinen detaljikaavoitus, ehkä se on Vihrei­den märkä päiväu­ni mut­ta johtaa käytän­nön kannal­ta täysin mah­dot­tomi­in tilanteisi­in. Dinosauruk­set kuo­li­vat jo kauan sit­ten kun ne eivät pärjänneet.

    Pahoin pelkään, että tässä on kyse espoolais­ten rahoista. Espoo on liian por­var­illi­nen ja vauras ja Espoon har­joit­ta­ma poli­ti­ik­ka houkut­telee liian paljon hyvä­tu­loisia per­heitä suh­teessa Helsinki­in ja Van­taaseen. Taikater­mi Soin­in­vaaran tek­stis­sä on “kil­pailu hyvä­tu­loi­sista veron­mak­sajista”, eli Espoo on pär­jän­nyt tässä kil­pailus­sa liian hyvin ja sen ärsyt­tää Helsin­gin ja Van­taan demare­i­ta ja vihreitä. 

    Oma tulk­in­tani on siis, että espoolais­ten niskaan halu­taan sysätä entistä suurem­pi osu­us helsinkiläis­ten ja van­taalais­ten veroista sekä eri­tyis­es­ti Van­taan osalta myös van­hoista veloista. Pitäkää lom­pakoista kiin­ni espoolaiset 🙂

    Vastaa

18. Näin lop­puu kil­pailu hyvistä veronmaksajista

    Tämä aja­tus­malli on se, mis­sä men­nään lähtöko­htais­es­ti met­sään. Kil­pailu on kaiken kehi­tyk­sen perus­ta. Vas­tako­h­ta sille on kartel­li. Se että Helsin­ki on menet­tänyt hyviä veron­mak­sajia on seu­raus epäon­nis­tu­mis­es­ta. Nyt sitä halu­taan paika­ta varkaudella.

    Vastaa

    1. Marko V
       Sinus­ta on ihan OK kil­pail­la niin, ettei kun­ta huoli alueelleen yhtään köy­hää ja lähet­tää vam­maiset naa­purikun­ti­in? Mitä mieltä olet muuten dopin­gin käytöstä urheilussa?

       Vastaa

19. Tässä on sekin puoli, että nyky­isiä kaupunke­ja suurem­pi­en “kaupunkiseu­tuyk­siköi­den” tehtävi­in voisi, ja aivan ehdot­tomasti pitäisi, sisäl­lyt­tää eräitä sel­l­aisia, jot­ka nykyään kuu­lu­vat valtiolle.

    Eräs tärkeim­mistä on seudullis­ten liiken­nein­fra­struk­tu­uri­hankkei­den rahoi­tus. Se, että val­ti­ol­la on tässä näp­pin­sä pelis­sä, aiheut­taa käsit­tämät­tömän suuria hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Jos val­tion rahaa on mah­dol­lista saa­da han­kkeeseen “sit­ten joskus”, kukaan ei toteu­ta näitä han­kkei­ta sil­lä aikataul­ul­la kuin se oikeasti olisi taloudel­lis­es­ti ja yhdyskun­tarak­en­teel­lis­es­ti järkev­in­tä. Han­kkeet eivät myöskään kil­paile keskenään todel­lis­ten kan­nat­tavu­us­lukemien­sa mukaan vaan sen perus­teel­la, miten paljon val­tion rahaa niihin on saatavissa.

    Vastaa

    1. Tässä Tapio Pel­to­nen on täysin oike­as­sa. Olen aikeis­sa kir­joit­taa asi­as­ta (taas ker­ran) vielä tänä vuonna.

       Vastaa

20. OS kir­joit­ti Marko V:lle: “Sinus­ta on ihan OK kil­pail­la niin, ettei kun­ta huoli alueelleen yhtään köy­hää ja lähet­tää vam­maiset naapurikuntiin?”

    Ne alueet, joil­la kun­tien väli­nen kil­pailu halu­taan pois­taa, esim. vam­mais­ten hoito, kan­nat­taa rahoit­taa pääasi­as­sa val­tion kas­sas­ta. Ne alueet, joil­la ter­veen kun­tien välisen kil­pailun halu­taan jatku­van (asukkaiden parhaak­si ja eri tyyli­in eri kun­nis­sa), voidaan jät­tää kun­tien hoidet­tavak­si ja kun­nal­lisveroil­la toteutettaviksi.

    Met­ro­pol­i­ta­so ei ratkaise vam­mais­ten hoidon ongelmia. Sil­lä tasol­la voidaan ottaa käyt­töön joko Helsin­gin tyyli tai naa­purei­den tyyli, riip­pi­uen tule­vista poli­it­ti­sista voima­suhteista. Muual­ta voi sit­ten lähet­tää sit­ten vam­maisia sisään, tai ottaa vas­taan. Val­tion taso taitaa olla ain­oa järkevä taso hoitaa täl­lais­ten alo­jen rahoitus.

    Vastaa

21. Suomi­han toimii jo noin. Ei sille voi mitään, että pääkaupunkiseu­tu on muu­ta maa­ta rikkaampi. Pääkaupungilla ei ole eri­ty­istä velvoitet­ta tukea vier­essään ole­via köy­hiä aluei­ta. Sen sijaan on luon­te­vaa, että pääkaupunki­in kasautunei­ta rikkauk­sia käytetään tuke­maan koko val­tio­ta ja kaikkia sen köy­hiä (pääkaupunkiseudul­la ja muual­la). Kun­tien ei tarvitse olla tasarikkaita.

    MuLeKaKuWen kun­nas­sa (Munkkinie­mi-Lehti­saari-Kuu­sisaari-Kask­isaari-Wes­t­end) verot ovat hyvin alhaal­la. Kun­nal­lisia palvelui­ta on vain lain vaa­ti­ma min­im­imäärä luku­unot­ta­mat­ta esimerkik­si katu­jen ja puis­toaluei­den ylläpi­toa sekä koulu­toimea, jot­ka ovat erit­täin hyvin hoidet­tu­ja. Asun­to­jen hin­nat ovat erit­täin korkeal­la, ja kun­ta myön­tää kym­meni­in tuhan­si­in euroi­hin nou­se­via pois­muut­toavus­tuk­sia sosi­aal­isin perustein.

    JaKoMys­sa (Jakomä­ki-Kon­tu­la-Myl­ly­puro) taas omis­tusasun­to­jen hin­nat ovat erit­täin alhaal­la, palve­lut ovat kansal­lises­sa min­imis­sä ja verot tapis­sa. Ala-asteel­la alkaa yksi suomenkieli­nen ensim­mäi­nen luok­ka, mut­ta senkään luokan oppi­laista ei suomea puhu äidinkie­lenään kuin kolmannes.

    Minkälainen tasausjär­jestelmä tarvit­taisi­in tämän kehi­tyk­sen estämiseen? Kun jo nyt saman vero­pros­entin kanssa seg­re­gaa­tio alkaa olla ihan oikea ongel­ma. Jos metropoli­hallinnol­la ei ole vero­tu­soikeut­ta, niin miten ihmeessä se voisi vaikut­taa täl­laiseen asetelmaan?

    En ole koskaan oppin­ut rakas­ta­maan vero­ja, mut­ta saman taa­ja­ma-alueen sisäl­lä pitäisi olla sama vero­pros­ent­ti ja osa­puilleen samat julkiset palve­lut. Lisäk­si julk­isia palvelui­ta pitää saa­da hakea alueen sisäl­lä muual­takin, jos muual­la on parempia.

    Vastaa

22. Marko V: Tämä aja­tus­malli on se, mis­sä men­nään lähtöko­htais­es­ti met­sään. Kil­pailu on kaiken kehi­tyk­sen perus­ta. Vas­tako­h­ta sille on kartel­li. Se että Helsin­ki on menet­tänyt hyviä veron­mak­sajia on seu­raus epäon­nis­tu­mis­es­ta. Nyt sitä halu­taan paika­ta varkaudella.

    vas­tu­unkan­to on päivän sana:)

    voi toimia kuin­ka surkeasti vain niin eikun vaan vaatii vas­tu­unkan­toa muil­ta. Rat­tai­ta ei voi kään­tää taak­sepäin senkin impi­vaar­alaiset siel­lä Espoossa.

    Ja Ode, myös Espoos­sa on todel­lisia paskalähiöitä, kyl­lä siel­lä on huonom­pio­sai­sis­takin huole­hdit­tu. Ei tai­da Helsingistä edes löy­tyä Suve­lan tms tapaista surkealaa. Helsin­gin ongel­ma on siinä että asun­to­jen hin­to­jen vuok­si tänne ei jää nor­maali vero­ja mak­sa­va kansanosa. Rikkaat ei kun­tavero­ja mak­sa, eikä myöskään köy­hät. Helsin­ki karkot­taa sen kun­tavero­ja mak­sa­van pop­poon pois älyt­tömäl­lä maankäyttöpolitiikallaan.

    Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara:
    Marko V
    Sinus­ta on ihan OK kil­pail­la niin, ettei kun­ta huoli alueelleen yhtään köy­hää ja lähet­tää vam­maiset naa­purikun­ti­in? Mitä mieltä olet muuten dopin­gin käytöstä urheilussa? 

    Tuol­lainen kom­ment­ti on kyl­lä isku vyön alle. Käsit­tääk­seni minä olen täl­lä foo­ru­mil­la ainoa/yksi har­vo­ja, joka on huudel­lut asetet­tu­jen normien nou­dat­tamisen perään. Kaiken lisäk­si suun­nit­te­len ihmis­ten ter­veyt­tä edis­täviä lait­teitä, enkä kaavoita moot­toriteitä päiväko­tien etupi­ho­jen poikki.

    Mitä noi­hin köy­hien dis­saamiseen tulee, niin muis­taak­seni itse kir­joitit korkean hin­tata­son ker­to­van vaan kyseisen alueen eri­no­maisu­ud­es­ta elinympäristönä.

    Vastaa

24. juge:
    kiivetäänkö tässäkin perse edel­lä puuhun? Mitä uud­is­tuk­sel­la tavoitellaan?

    Mon­tako­han kym­men­tä ker­taa se on täl­läkin blogilla selitet­ty mitä tässä haetaan?

    Vastaa

25. Marko V: Tämä aja­tus­malli on se, mis­sä men­nään lähtöko­htais­es­ti met­sään. Kil­pailu on kaiken kehi­tyk­sen perusta.

    Esimerkik­si parisuhteis­sa tai oikeuslaitok­ses­sa? Piruilu sik­seen, jos halu­aa sanoa että kil­pailu on jos­sakin hyvässä, niin sit­ten var­maan ker­too mitä hyvää siitä seu­raa juuri siinä kyseisessä tapauk­ses­sa ja mik­si, eikä silleen että yleis­es­ti kil­pailu on hyvä asia. Tapaus­es­imerk­it ja muu empiria lisää uskottavuutta.

    Vastaa

26. Osmo: Kaavoituk­ses­ta sanois­in vielä sen, että mielestäni toimisi parem­min jos hie­man nyky­istä tarkem­pi yleiskaavoitus on metropoli­hallinnos­sa päätet­tävä asia ja sit­ten ase­makaavoituk­ses­ta päätetään kaupunginosalautakunnassa. 

    Yleiskaavoitus olisi hie­man tarkem­pi kuin aiem­min sik­si, että siinä määrät­täisi­in myös alueko­htais­es­ti raken­net­tavien ker­rosneliöi­den määrästä ja tärkeim­mistä infra­ju­tu­ista (esim. raider­atkaisut ja autoilun pääväylät). Ase­makaavoituk­ses­sa sit­ten päätet­täisi­in miten hom­ma mei­dän alueel­la tehdään.

    Vastaa

27. Tässä keskustelus­sa voisi myös pohtia miten hallinto voidaan jär­jestää siten että muu­tos ei koidu kielel­lisen vähem­mistön tap­piok­si. Yksi puheen­vuoro löy­tyy osoit­teesta http://www.magma.fi/magma-media/spraket-pa-agendan-i-metropolen-magma-studie-62011. Julka­isun päätelmä on että ruotsinkieliset palve­lut on helpom­pi jär­jestää jos asi­akaspo­h­ja käsit­tää koko pääkaupunkiseudun (65.000 ruotsinkielistä asukas­ta) – mut­ta se edel­lyt­tää keskitet­tyä koordinointia.

    Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara: Sinus­ta on ihan OK kil­pail­la niin, ettei kun­ta huoli alueelleen yhtään köy­hää ja lähet­tää vam­maiset naapurikuntiin?

    Ei Helsin­ki ole menet­tänyt hyviä veron­mak­sajia Espooseen sik­si että Espoo lähet­tää vam­maiset Helsinki­in, kyl­lä kyse on ihan kaavoituk­ses­ta ja asuntopolitiikasta. 

    Mitä esimerkik­si Jätkäsaaren tai Kalasa­ta­man Hitas-han­kkeet teemal­la “halpo­ja asun­to­ja lasku­taitoisille” palvel­e­vat ? Mik­si sosi­aalivi­ras­ton poh­jat­tomine taskuineen annetaan vääristää pien­ten asun­to­jen vuokra­markki­noi­ta ? Mik­si Pohjois-Laut­tasaari on redu­soitu melu­alueek­si ja eteläi­sis­sä osis­sa halu­taan teko­hen­git­tää toimis­toaluei­ta ? Mik­si kaukoitään tehdään uusi Espoo joka kur­jis­taa entis­es­tään Itä-Helsin­gin motar­in­var­sia ? Helikopterikent­tä ja venekaup­pa Her­ne­saa­reen ? Kiitoradan levyi­nen kaupunkibule­var­di Lep­pä­suolle jot­ta espoolaiset pää­sevät nopeam­min koti­in töi­den jäl­keen ? Mik­sei kisa­hallin parkkik­sel­la ole hienostoghettoa?

    Espoolaisen puu­tarhakaupun­gin perukoil­la on taval­laan ihan kiva asua, samoin kaupunkikaupungis­sa mut­ta jos Helsinki­in tehdään jotain hybridiä siltä väliltä eli käytän­nössä liiken­teen riivaa­maa pis­te­talolähiötä, ei ihme että mak­sukykyiset äänestävät jaloillaan.

    Vastaa

29. Mik­si Espoo ja Kau­ni­ainen halu­aisi­vat liit­tyä Helsinki­in ja Van­taaseen, muuten kuin pakolla?

    Tästä HS:n kar­tas­ta näkyy selvästi, mitä on odotet­tavis­sa, kun Helsin­gin hen­ki pääsee leviämään:
    http://www.hs.fi/kuva/1135249617082

    Vastaa

30. Puhut­taes­sa mis­tä hyvän­sä julkisen sek­torin uudelleen­jär­jestelystä lie­nee hyvä muis­taa, että ter­vey­den­huol­lon osu­us on n.60% julk­i­sista menoista. Ter­vey­den­huol­lon jär­jestämistä esim. osu­us­toimin­nan keinoin voisi siis pohtia enem­män. Nykyään erikois-sh vie perus-th:a kuin päs­siä narus­sa eikä kumpikaan juuri piit­taa mak­sa­jan rahoista, kun se yleen­sä on joku muu kuin terv.huollon toim­i­ja tai potilas.

    Pri­vaat­tipuolen moraali taas jät­tää koru­lau­seista huoli­mat­ta toivom­isen varaa. Riit­tävä todiste tästä on kv. sijoit­ta­jien mie­lenki­in­to pohjoista per­ife­ri­aa kohtaan. Niille sopii main­iosti, että ainakin perus- ja työ-th:ssa yksit­täisen poti­laan kohdal­la on yleen­sä löy­det­tävis­sä siedet­tävä tai huonom­pi lääketi­eteelli­nen peruste mille tahansa tutkimuk­selle tai toimelle, jos se ei aiheuta suo­raan vahinkoa: “Varmis­tamme asian…”, “Pois­sul­jemme tämän…”, kun­han lop­pumak­sa­ja ei ole kuu­loetäisyy­del­lä. Samas­ta syys­tä terv.huollon pros­essien määrit­te­ly ja mit­taami­nen, so. ostopalveluk­il­pailu­tus ja ‑sopimusten laa­timi­nen ja seu­ran­ta vaatii maagikon kykyjä. Markki­na­t­alouden luon­nolli­nen pyrkimys kohti monopole­ja tuskin paran­taa tilan­net­ta (vrt. Terveystalon/Bridgepoint paisum­i­nen S‑ryhmän tavoin)

    Vaik­ka en tunne osu­us­toim­intaa kuin peri­aat­teen tasol­la ja vaik­ka S‑ryhmä on kai nykyisel­lään osu­us­li­ik­keen irviku­va, ihme­tyt­tää, kuin­ka vähän siitä puhutaan ter­vey­den­huol­los­sa. Voisiko tuo peri­aate olla niin hyvä, että nyky­isil­lä terv.huollon toim­i­joil­la olisi vain hävittävää?

    Vastaa

31. Viherinssi kir­joit­ti: “Minkälainen tasausjär­jestelmä tarvit­taisi­in tämän kehi­tyk­sen estämiseen?”

    Voisi hypätä suo­raan vaik­ka sel­l­aiseen ratkaisu­un, jos­sa val­tio kus­tan­taa kun­tien toteut­ta­mat perus­palve­lut könt­tä­sum­mana per asukas, per koul­u­lainen, per vam­mainen jne. Tässä sys­tee­mis­sä verot eivät olisi samal­la tasol­la ain­oas­taan yhdel­lä taa­ja­ma-alueel­la, vaan koko maas­sa. Pihtiputaan kansaneläkeläi­nen mak­saisi perus­palvelui­ta saadak­seen saman pros­entin veroa kuin helsinkiläi­nenkin (toisin kuin nyt!). Myös kun­nil­la olisi edelleen itsenäi­nen vero­tu­soikeus (mui­ta kulu­ja varten).

    Tämä malli ratkai­sisi jo puo­let ongelmista. Mut­ta jäl­jelle jäisi vielä muutamia.

    JaKoMy:n mah­dolista lev­ot­to­muut­ta paran­net­taisi­in niin, että val­tion kus­tan­ta­mat poli­isi­par­tiot kiertäi­sivät siel­lä ahk­er­am­min kuin MuLeKaKuWe:ssa. Pois­muut­toavus­tuk­set voisi joko kieltää, tai jos tarpeen, val­tio voisi “tas­apain­ot­taa” väestöke­hi­tys­tä asut­ta­mal­la muu­tamia kol­hoose­ja kun­nan luk­susasun­toi­hin (huono ehdo­tus, mut­ta jotain tähän suun­taan, jos kansalaiset eivät jo muutenkin tuomit­sisi tuo­ta menet­te­ly­ta­paa). Kau­ni­iden puis­to­jen ja hyvien koulu­jen avul­la MuLeKaKuWe saisi kil­pail­la vapaasti. JaKoMy voisi saa­da pien­tä avus­tus­ta koulu­tuk­sen tason paran­tamiseen (nor­maalia val­tion sisäistä kehitysapua).

    Kansalaisille voi antaa oikeu­den vali­ta asuin­paikkansa vapaasti. Ei kai olisi pois­sul­jet­tu aja­tus sekään, että kansalaiset voisi­vat vali­ta vero­tus- ja perus­palvelukun­nakseen toisen kun­nan kuin mis­sä he fyy­sis­es­ti asu­vat (kiin­teistövero jäisi kai fyy­siseen asuinkuntaan).

    Vastaa

32. Asu­isin joo ihan mielel­lään Vuosaaren pikkukun­nas­sa, jos kun­ta toimisi järkevästi eli lait­taisi sel­l­aisen kiin­teistöveron sata­malle ja voimalaitok­sille että kun­nal­lisvero­pros­ent­ti olisi ihan mitätön, mak­sakoot pk-seudun muut asukkaat kaukolääm­mön hin­nas­sa min­un veroni. Ter­vet­tä kil­pailua, joo.

    Vastaa

33. tpyy­lu­o­ma: Mon­tako­han kym­men­tä ker­taa se on täl­läkin blogilla selitet­ty mitä tässä haetaan?

    nol­la kertaa. 

    Ole hyvä

    Vastaa

34. Johan­na West­man kir­joit­ti: “ruotsinkieliset palve­lut on helpom­pi jär­jestää jos asi­akaspo­h­ja käsit­tää koko pääkaupunkiseudun”

    Se yhteisön koko, joka on paras ruotsinkielis­ten palvelu­iden jär­jestämiselle ei ole vält­tämät­tä sama, kuin koko, joka on paras vaikka­pa joukkoli­iken­teelle tai kaavoituk­selle. Jos peruste­taan metropoli, sen kokoa ei toden­näköis­es­ti opti­moi­da ruotsinkielis­ten palvelu­iden mukaan.

    Minus­ta luon­tavam­paa olisikin jär­jestää yhteiset palve­lut kun­tay­hteistyönä, kuten nykyäänkin. Ruotsinkieliset palve­lut voisi hyvin jär­jestää vaikka­pa niin, että kaik­ki alueen kun­nat (vaikka­pa puo­let Uuden­maan kun­nista) toteut­taisi­vat ne yhdessä. Eri­tyis­es­ti ne kun­nat, jois­sa ruotsinkielisiä asukkai­ta on vähän, hyö­ty­i­sivät täl­lais­es­ta järjestelystä.

    Yksi piste siis nykyiselle tavalle jär­jestää kun­tien väli­nen yhteistyö. Annetaan vain vapaus ja kan­nuste­taan kun­tia eriyt­tämään eri asi­at tarvittes­sa eri yhteistyökump­panei­den kanssa järjestettäviksi.

    Vastaa

35. Jos kun­tia ei yhdis­tetä nyt niin parinkymme­nen vuo­den päästä keskustel­laan siitä pitäisikö Helsin­ki liit­tää Espooseen eikä toisin päin. Nyky­menol­la Espoo kehit­tyy, Helsin­ki taan­tuu ja Van­taa menee vararikkoon. Toiv­ot­tavasti metropo­liku­viot aiheut­ta­vat luo­vaa tuhoa seu­tukun­nan jämäht­eneisi­in hallintokuvioihin.

    Vastaa

36. spot­tu: Ei Helsin­ki ole menet­tänyt hyviä veron­mak­sajia Espooseen sik­si että Espoo lähet­tää vam­maiset Helsinki­in, kyl­lä kyse on ihan kaavoituk­ses­ta ja asuntopolitiikasta. 

    Osit­tain olen samaa mieltä. Virheitä on tehty ja melkein haaskat­tu poten­ti­aal­isia kovan­ra­han aluei­ta keskinker­taisel­la tai rehellis­es­ti surkeal­la arkkite­htu­uril­la. Kau­ni­is­sa ympäristössä melkein meren vier­essä olisi voin­ut kyl­lä rak­en­taa eri­lail­la ja enem­män esimerkik­si Suomeno­jas­sa Laa­jasa­los­sa tai Meri-Rasti­las­sa Vuosaaressa. 

    Samaa virhet­tä jos­sa keskinker­taisuuk­sia pis­tetään juuri sille hyvälle paikalle , vaik­ka ihan vier­essäkin on tilaa riit­tävästi tehdään mielestäni nykyäänkin. Pienem­pi esimerk­ki on Borgströmin­mäen mod­ernin met­sälähiön parkkisi­ilo. Tut­tavien kanssa olen pyöräil­lyt tuonne maisemia kat­so­maan , nyt siihen viereen tulee pyöreä parkkiviritelmä. 

    Sit­ten vilkkaan moot­to­rili­iken­teen ongel­mat. Vaik­ka onnek­si jokin siedet­tävämpi vai­h­toe­hto on mah­dol­lis­es­ti tulos­sa Kehä ykkösen ja Itäväylän liit­tymään Itäkeskuk­ses­sa. Kevy­eelle liikeen­teelle tuon kohdan nyky­todel­lisu­us on kyl­lä jotain ihan usko­ma­ton­ta. Kun kyseessä eivät ole vaikeat reali­teet kuten esimerkik­si kau­ni­in Kumpu­lan­laak­son avaami­nen joukkoli­iken­teelle tai mah­dol­lisen pis­ara-radan vaiku­tus nuori­son suo­sios­sa ole­vaan Alp­pipuis­toon , niin pitää vain ihme­tel­lä mitä ne kaavoit­ta­jat ajattelevat.

    Kaik­ki eivät voi olla samaa mieltä kaikesta ja jopa olla kanssani samaa mieltä. Mut­ta kuitenkin itselle herää kysymys kuin­ka hyvin nykyi­nen kaupung­in­val­tu­us­to toimii täl­läis­ten asioiden päät­tämisessä. Ker­to­vatko ja merk­it­sevätkö nämä alueet ja esimerk­it useimille Helsin­gin päät­täjille paljon mitään?

    Vastaa

37. Johan­na West­man:
    Tässä keskustelus­sa voisi myös pohtia miten hallinto voidaan jär­jestää siten että muu­tos ei koidu kielel­lisen vähem­mistön tap­piok­si. Yksi puheen­vuoro löy­tyy osoit­teesta http://www.magma.fi/magma-media/spraket-pa-agendan-i-metropolen-magma-studie-62011. Julka­isun päätelmä on että ruotsinkieliset palve­lut on helpom­pi jär­jestää jos asi­akaspo­h­ja käsit­tää koko pääkaupunkiseudun (65.000 ruotsinkielistä asukas­ta) – mut­ta se edel­lyt­tää keskitet­tyä koordinointia.

    eikö Johan­na tiedå ettå luemme kaik­ki ruåt­sia jåt­ta saamme palvel­la teitå ruåt­sik­si aina ja kaikkial­la iåis­es­ti amen. Siten kielikysymys­tå ei tarvitse huåmiåi­da kun­tara­joåis­sa. Tai jås tarvit­see niin påis­tet­takåån pakkåruåt­si. Jållei sitå ker­ran tarvita.

    Vastaa

38. antti:
    Asu­isin joo ihan mielel­lään Vuosaaren pikkukun­nas­sa, jos kun­ta toimisi järkevästi eli lait­taisi sel­l­aisen kiin­teistöveron sata­malle ja voimalaitok­sille että kun­nal­lisvero­pros­ent­ti olisi ihan mitätön, mak­sakoot pk-seudun muut asukkaat kaukolääm­mön hin­nas­sa min­un veroni. Ter­vet­tä kil­pailua, joo.

    mikäs siinä. Ottakaa muuten sit­ten niskoilenne muu­ta­makin mil­jar­di lainaa tuos­ta jutusta:)

    Vastaa

39. tpyy­lu­o­ma: Esimerkik­si parisuhteis­sa tai oikeuslaitok­ses­sa? Piruilu sik­seen, jos halu­aa sanoa että kil­pailu on jos­sakin hyvässä, niin sit­ten var­maan ker­too mitä hyvää siitä seu­raa juuri siinä kyseisessä tapauk­ses­sa ja mik­si, eikä silleen että yleis­es­ti kil­pailu on hyvä asia. Tapaus­es­imerk­it ja muu empiria lisää uskottavuutta.

    elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka.

    Sanooko mitään? Siinä sulle muu­ta­makin help­po empiiriajuttu.

    Maapoli­ti­ik­ka. Sitäkin voit lueskel­la hgin hal­li­tuk­sen sivuil­ta. Jos koko maa hoitaisi mapoli­ti­ikan yhtä kehnos­ti kuin Helsin­ki tämä maa olisi konkurssis­sa. No rikkai­ta yksi­ty­ishenkilöitä Helsin­ki syn­nyt­tää. Kaveris­tani tuli yllärim­iljonääri kun Helsin­ki osti hänen tönön­sä virk­istysalueek­si Sip­poos­ta. Aika hyvä sijoi­tus, muu­ta­mas­sa vuodessa kodin arvo viisnker­tais­tu. Ja iloiset helsinkiläiset mak­sa­vat ja koh­ta mak­se­taan siitä met­ros­ta jot­ta ode voi joskus aikanaan kuvitel­la edes käyvän­sä sipoossa.

    Vastaa

40. Juge, oletko nyt ihan noin niinku tosis­sasi sitä mieltä että Helsin­gin seudub “maapoli­ti­ikan” ongel­mat johtuu kil­pailun puut­teesta? En osaa sanoa mikä sin­un mielestäsi tarkalleen siinä on vikana, mut­ta ote­taan nyt vaik­ka sem­moinen yleise4sti tun­net­tu ongel­ma kuin asun­top­u­la. Olisiko­han sil­lä jotain tekemistä sen kanssa että omakoti­talo­mat­to miljoo­nan asukkaan kaupungis­sa alkaa noin viiden kilo­metrin päässä keskus­tas­sa, varsinkin lännessä?

    Vastaa

41. juge: nol­la kertaa. 

    Ole hyvä

    Tuol­la yläre­unas­sa on sel­l­ainen haku­ru­u­tu, mut­ta ker­tauk­sen vuok­si kak­si asiaa:

    Ensin­näkin kun tämä on nyt yksi kaupunkiseu­tu ei ole järkevää että meil­lä on esimerkik­si neljä eri liikenne- ja erikois­sairaan­hoidon jär­jestelmää. Tämän takia on sit­ten HSL ja HUS.

    Niistä asioista joi­ta seu­raan käytän­nön koke­mus on että kun on neljä isän­tää ja neljä kukkaroa, niin jokaiki­nen ker­ta kun se on vaan mah­dol­lista niin riidel­lään mak­su­o­suuk­sista ja vede­tään koti­in­päin. HSL ei esimerkik­si ole saanut sovit­tua siitä miten raiteista mak­se­taan sen parin vuo­den aikana joka se on ollut ole­mas­sa. En näe mitään syytä olet­taa että tämä olisi jotenkin toisin asiois­sa joi­ta en niin seu­raa (HUS).

    Liikenne- ja kaupunkisu­un­nit­telus­sa HSL on vaan yksi tek­i­jä, sit­ten on neljä kap­palet­ta kaupunkisu­un­nit­telu, kiin­teistö- ja raken­nusvi­ras­to­ja, plus Uuden­maan liit­to, ELY ja var­maan tusi­na mui­ta toim­i­joi­ta. Yksinker­tais­tet­tu organ­isaa­tiokaavio http://tolkku.blogspot.com/2011/01/hei-me-suunnitellaan.html Tuo on aika tyh­jen­tävä yhden kuvan seli­tys sille mik­si kaavoitus ei toimi.

    Lyhyesti san­ot­tuna, yksi kukkaro ja yksi suo­raan vaaleil­la valit­tu isän­tä nyt vaan on parem­pi ja demokraattisempi.

    Toinen syy on se Oden usein mainit­se­ma, sen lisäk­si että hajau­tunut hallinto ei toi­mi, se myös tar­joaa lop­ut­to­mia mah­dol­lisuuk­sia työn­tää ongel­mat naa­purin niskaan. Ja näitä myös käytetään.

    Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara:
    Peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon raja pitää häl­ven­tää ja sik­si niiden tulee olla samal­la tasolla.

    Meil­lä on ja tulee ole­maan use­am­man tasoista ter­vey­den­huoltoa. Kolmi­jako voi olla vaik­ka: yliopistosairaala‑, sairaala- ja perus­ta­soinen hoito. Tiedän, ettei malli kuvaa tarkasti eri sairauk­sien hoitoa, mut­ta on riit­tävän tark­ka mallinnet­taes­sa organisaatiota. 

    Emme kykene rak­en­ta­maan yliopis­to­sairaaloi­ta jokaiseen kun­taan, joten saman tasoista hoitoa emme saa kaikkialle. Lisäk­si kan­nat­taa ylläpitää yhtä yksikköä, yhtä yliopis­to­sairaalaa, joka kul­lakin alal­la on maan paras ja joka jakaa tietoa. Eli teo­reettesinakin mal­li­na rajo­jen häivyt­tämi­nen on huono. 😀

    Ongel­ma on lähin­nä perus­ta­soises­sa ter­vey­den­huol­loss­sa, jos­sa Kuuban lisäk­si taidamme olla ain­oa, jol­la on yhä DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusverkko. Se on liian raskas ja kallis. Län­si-Euroopas­sa peruster­vey­den­huolto on yleen­sä yksi­ty­is­lääkäreil­lä ja siten hal­pa ylläpitää. Sen pääl­lä on use­ampia sairaalaverkkoja.

    Toki voidaan tehdä jonkin­lainen äärim­milleen keskitet­ty malli. Johonkin Tam­pereen pohjois­puolelle tehdään yksi iso sairaala ja ambu­lanssit kor­vataan helikoptereil­la. Tiedän, että maail­mal­la on tuol­laisi­akin malle­ja ja että ne toimi­vat. En ole tässäkään tapauk­ses­sa keskit­tämisen kan­nal­la, vaik­ka siitä jotain lasken­nal­lista säästöä saataisiinkin.

    Nyt yritetään “tehostaa toim­intaa” väärältä tasol­ta, eli kupataan alue­sairaaloiden resursse­ja. Äärim­mäisyy­teen vietynä se tarkoit­taa saman­laisia fiasko­ja, kuin Tam­misaaren syn­ny­tysosas­ton lakkaut­ta­mi­nen. Se oli Kät­tärin lisäk­si HUS:n ain­oa laatuyk­sikkö, mitä heikko­ta­sois­t­en iso­jen sairaalo­jen (esim. Jorvi) byrokraatit eivät sietäneet. Nyt, kun se on lopetet­tu, ei tule ikäviä laat­uero­ja esille tutkimuksissa.

    Oikeat toimen­piteet ovat:
    — lakkaut­taa terveyskeskukset
    — tukea alue­sairaaloi­ta ja
    — tukea yliopis­tol­lisia keskus­sairaaloi­ta sekä
    — luo­da nor­maali, län­si­mainen työn­jako niiden välille.

    Kuu­luuko peruster­vey­den­hoito ollenkaan kun­nalle? Neu­vola­toimin­nan ja jonkin­laisen kun­nan­lääkäri­jär­jestelmän voin ehkä ymmärtää kun­nan omana toim­intana, mut­ta muuten kan­nat­taa miet­tiä. Kun alue­sairaaloi­ta on riit­tävästi ja kun­nat pystyvät kil­pailut­ta­maan ne, niin toim­inta on järkevää hoitaa kunnallisesti.

    Osmo, olet teo­ri­as­sa oike­as­sa, mut­ta käytän­nössä halu­an nähdä mallinnet­tuna ja tes­tat­tuna organ­isaa­tion, jos­sa kaik­ki sairaan­hoito on samal­la tasol­la. Siihen ei kuu­lu ainakaan kun­ta mukaan, ei edes maakun­ta tai “metropoli”. 😉 Alam­meko jo etsiä tont­tia uudelle mam­mut­ti­sairaalalle Parkanosta?

    Vastaa

43. Yllytet­tynä lähetän tänne tiivis­telmän viimeisim­mästä Helsin­gin seudun hallintoa (ja siis min­un mielipi­det­täni) koskev­as­ta Vihreän liiton ”seutu”-keskustelulistalle tois­sail­tana lähet­tämästäni vas­tauk­ses­ta. Sään­töjä rikko­mat­ta voinen tode­ta, etten ole käsi­tys­teni kanssa ollenkaan yksin, en edes espoolais­ten ja van­taalais­ten joukossa.

    Kysymys kuu­lui suunnilleen: 

    … Mitä tarkoi­tat­te seutukunnalla/seutuvaltuustolla ja mitä lähidemokra­tial­la, ellei juuri kun­taa + sen osa­hallintoaluei­ta? Osa­hallintoalueil­la [kai] voi olla omat val­tu­us­ton­sa, mut­tei omaa verotusoikeutta … 

    Vas­tauk­seni oli suun­nilleen tällainen:

    Tarkoi­tan täs­mälleen samaa mitä X (Van­taa), Y (Van­taa), Z (Van­taa) Å:n (Espoo) mukaan sekä kaikkein täs­mäl­lisim­min Ä (Espoo) kuvailevat. 

    Se on:

    Suo­ril­la vaaleil­la valit­ta­va seu­tu­val­tu­us­to, joka 

    [a] päät­tää suurista yhtei­sistä asioista — ennen kaikkea maankäytön, asun­topoli­ti­ikan, joukko- ja muun ja liiken­teen peruslin­joista, erikois­sairaan­hoi­dos­ta (ehkä myös peruster­vey­den­huol­losta), sosi­aal­i­toimes­ta, suurista kult­tuuri­laitok­sista sekä teknis­es­tä yhteiskun­tahuol­losta kuten sähkö, jät­teet, kaukoläm­pö, vesi ja viemärit puhdistamoineen, 

    [b] verot­taa kaikkia yhtäläisen äyrin­hin­nan mukaan (ellei suo­ras­taan pro­gres­si­ivis­es­ti) ja jakaa (tehtävä­jaon perus­teel­la kohtu­ullisek­si kat­sot­ta­van ja pysyväisen) osan vero­ker­tymästä kaupunginosahallinnoille/“lähikunnille” lähin­nä päälu­vun mukaan (ellei eri­ty­istä poikkeamis­pe­rustet­ta erik­seen sovita).

    [c] Viimek­si maini­tut ovat ainakin nyky­isiä jät­tikun­tia (Helsin­ki, Espoo, Van­taa) pienem­piä, ker­naim­min 10 000–50 000 asukkaan kokoisia aluekeskusten ympärille muo­dostet­tavia paikall­ishallintoaluei­ta, joil­la niin ikään on kaikil­la omat val­tu­us­ton­sa. Ne val­i­taan samal­la ker­taa seu­tu­val­tu­us­ton kanssa jot­ta ei tartte kaiken aikaa rava­ta lap­pu­sia täyt­tämässä ja jot­ta ei syn­ny turhia kus­tan­nuk­sia ja jot­ta ei aina ole “herkkä aika vaalien alla” jol­loin kaik­ki kävelevät varpail­laan eikä kukaan uskalla sanoa mitä oikeasti ajattelee.

    [d] Kos­ka ihmiset metrop­o­liseudul­la vai­h­ta­vat (tai joutu­vat vai­h­ta­maan) niin asun­toa kuin työ­paikkaakin use­am­min kuin Hyryn­salmel­la (näin olet­taisin), tun­tu­isi järkevältä, että vaik­ka äänioikeus lähikun­tavaalis­sa olisikin sidot­tu viral­liseen asuin-osoit­teeseen, vaa­likelpoisu­ut­ta (= ehdokkaak­si aset­tamista tai aset­tumista) ei rajat­taisi täl­lä tavoin. Sama henkilö voisi olla ehdokkaana sekä seu­tu- että lähikun­tavaalis­sa (tosin vain yhdessä lähikun­nas­sa jot­tei menisi liian mon­imutkaisek­si). Jos tulee val­i­tuk­si molem­pi­in, saa (tai joutuu otta­maan) seu­tu­val­tu­ustopaikan, kun taas lähival­tu­us­toon tulee samal­ta listal­ta ensim­mäi­nen vara­henkilö. Näin myös kok­ouk­set voivat olla yhtä aikaa, mikäli niin hyväk­si nähdään.

    [e] Lähikun­ta­jako ei ole ikuis­es­ti pysyväi­nen, vaan suurien raken­nushankkei­den myötä sitä pohdi­taan uudelleen (esimerkkinä vaikka­pa His­tan mah­dolli­nen rak­en­t­a­mi­nen Espoos­sa; His­tas­ta voitaisi­in muo­dostaa uusi lähikun­ta yksinään tai vaikka­pa yhdessä Veikkolan kanssa). Pohti­ja ja päät­täjä olisi seu­tu­val­tu­us­to, ellei jokin hyvin tule­htunut tilanne vaatisi val­tion väliintuloa.

    [f] Lähikun­tien väli­nen rajan­ve­toa tehtäessä kielisuh­teet ote­taan mah­dol­lisuuk­sien mukaan huomioon. Siis (läh­es) täysin suomenkieliset / vah­vasti kak­sikieliset / enem­mistöltään ruotsinkieliset lähikun­nat. (Esimerkkinä, vaikkakin metropo­lialueen ulkop­uolelta, sanois­in että Raase­pori ja Inkoo pysykööt ker­naasti kol­man­nes­sa ryh­mässä. Suur-Loh­jan sisäl­lä Siun­tios­ta ja Virkkalas­ta pitäisi muo­dostaa keskiryh­män lähikun­ta ja lop­ut jakaa sopi­van kokoisik­si ensim­mäisen ryh­män lähikun­niksi.)  Itse suomenkielisenä en alku­unkaan pidä kielišovin­is­mista, jos­sa van­has­taan ruotsin­voit­toinen ran­nikkokaista jae­taan “poikit­tain” hallintoalueik­si jois­sa hur­rit ovat väistyvänä vähem­mistönä. Sfäpärit aja­vat yleen­sä tätä samaa suolistop­eräistä poli­ti­ikkaa, mut­ta tämä on oma jut­tun­sa, jos­ta kir­joi­tan lisää toiste. — - -

    Kun käsit­teet ja niiden väliset suh­teet on hah­motet­tu, on ihan 1 kpl hailee­ta min­un puolestani, mitä nim­i­tyk­siä näistä eri tason hallintoyk­siköistä käytetään. Min­un puolestani lähikunta/kaupunginosahallinto voi olla “kirp­pu” ja seu­tuhallinto “pahkasi­ka”, jos ne siten käyvät parem­min kaupaksi.

    Tässä yhtey­dessä on vielä mainit­ta­va että on myös ole­mas­sa Uuden­maan liit­to maakun­taval­tu­us­toi­neen. On ihan ymmär­ret­tävää, että U‑maan liit­to nykyisel­lään on tapel­lut rai­vokkaasti seu­tu/metropoli-hallintoa vas­taan, kos­ka siltä sen mukana putoaisi niin toimenku­va kuin kuvitel­tu arvo­val­takin maan rakoon. Kuulem­ma kuitenkin “on sovit­tu” että Uuden­maan, Päi­jät-Hämeen ja Kan­ta-Hämeen maakun­nat yhdis­tetään (hip hei, miten help­po­ja asi­at voivat olla kun niistä ei paljon puhuta). Kun niil­lä sit­ten on yhteinen maakun­tali­it­to, sil­läkin on taas jotain tekemistä.

    —
    PS, kir­joi­tustekni­ikas­ta: Käy­hän tämä [a]…[f] näinkin, mut­ta pytyt­tää, etten pysty sijoit­ta­maan pien­tä c‑kirjainta taval­lis­ten sulkumerkkien väli­in ilman että se muut­tuu miu­mau-merkik­si. Monel­la eri taval­la koetin.

    Vastaa

44. Kol­men vuo­den takaista kelaus­ta samas­ta aiheesta löy­tyy täältä: http://www.villekomsi.net/seutu.php
    Kopi­oin sieltä tähän kaikkein kil­teim­män ehdo­tuk­seni eli tämän:

    - — - Tylyn, ahneen ja ylim­ielisen sanelupoli­ti­ikan sijas­ta, jut­tu voitaisi­in hoitaa näin.

    Jot­ta emme väheksy­isi tun­nekysymyk­siä, päätetään ensik­si, ettei suurkaupun­gin nimi voi mis­sään tapauk­ses­sa olla Helsin­ki. Kun nyt jo puhutaan 14 kun­nan talousalueesta, Num­mi-Pusu­la-malli lie­nee epäkäytän­nöl­lisenä hylät­tävä. Tas­a­puolisia ja kor­rek­te­ja ehdo­tuk­sia voisi­vat sitä vas­toin olla esim. “Etelä-Suomen ydin­taa­ja­ma”, “Urho Kekkosen kaupun­ki” sekä Suomen Sity.

    Entä vaaku­na? Siinä voisi olla esim. hevo­nen (tai ainakin sen kenkä) veneessä ja käpyä naker­ta­va lohi tuhdolla. 

    Kos­ka aluei­den anas­tus — eri­tyis­es­ti jos alueel­la sat­tuu asumaan vauras­ta väkeä — kuu­lostaa iljet­tävän rikol­liselta, tar­joan ratkaisumallia, joka on niin kau­nis, kilt­ti ja anti-impe­ri­al­isti­nen, ettei var­maan kukaan voi vas­tus­taa sitä: pyy­de­tään kaik­ki yhdessä val­tioneu­vos­tol­ta — siis ainakin Espoo, Van­taa ja Helsin­ki — saa­da liit­tyä Kauniaisiin. 

    Kolme juh­lal­lista kulkuet­ta yli‑, ali- ja väli­pormes­tarien johdol­la saa­puu yhtä aikaa eri suun­nil­ta luovut­ta­maan lopetet­tavien kaupunkien avaimet samet­ti­tyyny­il­lä Grankul­la-Hert­segov­inan suurhert­tualle, kuka lie­neekään. Halataan ja itketään liikutuksesta. 

    Tämä tun­nepuoles­ta. Sit­ten arkisem­mat jär­jeste­lyt. Kos­ka näin syn­tyvä itse­hallinto- ja vero­tusyk­sikkö on maamme mui­ta kun­tia väestöltään jos­sain määrin isom­pi, sille on syytä luo­da oma lak­isääteinen kun­ta­muo­ton­sa: Kau­ni­ais­ten hyv­in­voin­tiy­hteisö (engl. com­mon­wealth) … tut­taval­lisem­min GU, Granin unioni.

    Maankäytön, liiken­teen, jäte- ja muun yhdyskun­tahuol­lon sekä asun­to- ja elinkei­nop­o­li­ti­ikan suun­tavi­ivat päätetään yhteisö­ta­sol­la. Kaikissa pienem­mis­sä asiois­sa nou­date­taan tarpei­den mukaan jous­tavaa subsidiariteettiperiaatetta. 

    Nykyi­nen Helsin­ki voidaan union­in puit­teis­sa jakaa vaik­ka viidek­si­toista tai viidek­sikymmenek­si ruo­hon­ju­uriyk­sikök­si niin ettei se enää yhdessä päätän­sä nos­ta. Ellei tämä riitä häl­ven­tämään pelkoa nyky-Helsin­gin ylivoimais­es­ta ase­mas­ta ja vaiku­tus­val­las­ta Suur-Kau­ni­ai­sis­sa, Kallio voidaan tois­taisek­si antaa Kuo­pi­on ja Töölö Turun huoltohallintoalueeksi.

    Itsen­sä espoolaisik­si mieltävät saa­vat juh­lapy­hinä liput­taa hevosenkenkälip­ul­la, mis­sä ikinä asu­vatkin (samoin kuin saame­laiset omallaan). 

    Paikallisiden­ti­teet­tiä suosi­taan kult­tuuripoli­ti­ikas­sa. Greater Hoplax Revival ‑festareil­la raati val­it­see vuosit­tain “Aja­tusten Mätäjo­ki” ‑palkin­non saajan. 

    Neu­vot­teluista Inkoon, Tynkä-Sipoon ja Tohma­jär­ven kanssa vas­taa laa­jen­tu­miskomis­saari. Ehdot voivat olla tiukat, mut­ta kep­piä ja porkkanaa käytetään tait­en. Kallion ja Töölön palaut­tamiseen Helsin­gin — tai oikeam­min GU:n — yhtey­teen suh­taud­u­aan peri­aat­teessa myön­teis­es­ti, mikäli kaik­ki muut osa­puo­let aikanaan hyväksyvät sen, vrt. Wiedervereinigung.

    Union­in lipus­sa voisi olla kak­si klas­sista näyt­tämö­naamio­ta piisiru­jen muo­dosta­mas­sa kehässä. Surkean ja tyh­män näköi­nen sanoo: Jag vill inte vara med, för jag är en åsna.” Valais­tuneen näköi­nen sanoo: “Vad Karls­son klis­trar, lös­er en män­niska inte upp.”

    Vastaa

45. Tääl­lä Turun seudul­la näyt­täisi ole­van Suur-Turkua vas­taan kak­si argumenttia.

    1. Nyky-Turus­sakin on päätök­sen­teko niin vaikeaa ja huonoa, että Kaari­nan, Naan­talin, Liedon, Ruskon jne. asukkaiden ei kan­na­ta liit­tyä Turkuun.

    1.Mutta. Jos Turku­un liitet­täisi­in lähikun­nat, myös lähikun­tien poli­it­tiset puolueet pää­si­sivät vaikut­ta­maan Turun kehi­tyk­seen. Toki — pieniä kun ovat — niin pienel­lä osu­udel­la, mut­ta kun aja­tus tun­tuu ole­van, että vain Turus­sa on käh­mintää ja muual­la ter­ve­henkistä, niin eikö sieltä sit­ten maakun­nan hen­ki ter­ve­hdyt­täisi Turun kokoomus­ta, Turun demare­i­ta, Turun vihre­itä jne?

    2. Harvem­min asu­tut alueet kär­sivät kun kaik­ki keskitetään Turkuun.

    2. Mut­ta. Tämä on var­masti vaikea hyväksyä, mut­ta kyl­lä: jos tulisi Suur-Turku, var­masti palve­lut har­vaan asu­tu­il­la alueil­la väheni­sevät. Mut­ta mut­ta. Taa­tusti myös Turun nyky­is­ten rajo­jen ulkop­uolel­la olisi paljon voit­ta­jia: lähik­oulu monel­la säi­ly­isikin, kun kun­nan­ra­jan leikkaa­ma asuinalue säi­lyt­täisi oman koulun. Jos kun­nan elinkelpoisu­us taataan, sil­lä on varaa hoitaa myös syjäisimpiä kolkkia. 

    Ja joka tapauk­ses­sa: kan­nat­taako sitä tapel­la asi­as­ta seu­raa­vat kymme­nen vuot­ta, kun kaik­ki kuitenkin tietävät, että v. 2020 nämä kaar­i­nat kau­ni­aiset noki­at kem­peleet ovat osana isom­paa kaupunkia.

    Touko Met­ti­nen
    kaari­nalaiset vapaamatkustavat

    Vastaa

46. Mihin moit­tee­ton­ta suomea kir­joit­ta­va Johan­na West­man tarvit­see ruotsinkielisiä palveluita ?

    Pääkaupunkiseu­tu on suomenkieli­nen ympäristö, jos­sa käytän­nössä jokainen ruotsinkieli­nenkin tarvit­see ainakin työssään suomen taitoa. 

    Julkiset palve­lut jär­jestet­täköön pääkaupunkiseudul­la kaikille yhden­ver­tais­es­ti suomeksi.

    Vastaa

47. Vaalipi­ireistä:

    Miten jos päätet­täisi­in, että Suomes­sa on
    yhdek­sän vaalipi­ir­iä, joista kaik­ista val­i­tan 20 kansae­dus­ta­jaa, yksi (ilmeis­es­ti Oulu — Lapin­lääni) jos­ta val­i­taan 19 ja Ahve­nan­maa, jos­ta val­i­tan yksi kansanedustaja.

    Sen sijaan, että muute­taan joka ker­ta vaalipi­irein kansane­dus­ta­jien määriä vai­hde­taan rajo­ja vaik­ka kaupunginosittain.

    Kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta: Ei sen niin mah­do­ton­ta pitäisi olla, vielä 20-luvul­la uusia kun­tia pilot­ti­in van­hoista innokkasti.

    Kos­ka pakkokun­tali­itok­sia ei ole, tilalle toiv­ot­tavasti saadaan uuden­lainen ‘lääni’ kon­sep­ti, Ruot­sis­sa malli toimii ihan hyvin. uusia lähidemokr­ta­iakun­tai voi perus­taa, kun­han eivät lisää kuluja,.

    Vastaa

48. Espoo on kaavoit­tanut pien­taloaluei­ta, sel­l­aisia mis­sä per­heet halu­a­vat asua. Laak­so­lahti, Nöykkiö, Vant­ti­la, Kat­ti­lalaak­so, Jär­ven­perä, Mankkaa, ym. ym.

    Helsin­gin vas­taus: Vas­ten­mielisä DDR-kuu­tioi­ta ja kaupun­gin vuokra­ton­til­la ole­via 500 m² pien­talo­ja Latokar­tanoon ja Viik­in­mä­keen. Puhu­mat­takaan siitä, että kaiken­maail­man sosi­aal­i­ta­pauk­set asu­vat naa­puris­sa. Enti­nen Neu­vos­toli­it­to tulee mieleen noista alueista. 

    Ja sit­ten ihme­tel­lään, kun parem­mat veron­mak­sa­jat halu­a­vat Espooseen. Hävet­tää Stadi­laise­na kat­soa tätä touhua. Ja väitetään, että maa on muka lop­pu, vaik­ka Helsinkikin on puo­lik­si met­sää ja peltoa.

    Vastaa

49. Tuo­molle (18.12.2100 kel­lo 18:36): Joo, kyl­lä ne osaa, mut­ta eivät kaik­ki. Johan­na West­man ei pyy­dä tässä mitään itselleen, ei ainakaan kovin painokkaasti.

    Kuvit­tele itsesi van­hana ja jo vähän höperönä, tai ahdis­tuneena ja masen­tuneena Auro­ran polil­la yrit­tämäsä selit­tää, mik­si ja miten sin­ul­la on niin paha olo että etsit köy­den­pätkää … ja kuvit­tele ettet jak­sa muis­taa sano­ja eivätkä sin­ua palvel­e­vat ymmär­rä mitä yrität ker­toa. Ehkä sit­ten ymmärrät.

    Ihan sama tietysti kos­kee venäläisiä, kur­de­ja, soma­le­ja … ja jos vain voimme, heillekin pitäisi jär­jestää mah­dol­lisu­us ainakin nopeaan tulkin apu­un aina kun on tosivaikeaa.

    Mut­ta hur­rit ovat silti oma lukun­sa. He ovat kan­taväestöä tuhan­nen vuo­den takaa, ja niin kuin tuol­la vähän myöhem­min selitän, he ovat hyvin tärkeä sil­ta meille niihin mai­hin, joiden olot kaikkein eniten muis­tut­ta­vat omi­amme ja joista me kaikkein eniten voimme saa­da sel­l­aisia tieto­ja ja ajatuk­sia joi­ta tosi­aan tarvitsemme.

    Johan­na West­manille (17.12.2011 kel­lo 15:55):

    Älä väl­itä ”jugen” ölähdyk­ses­tä. Älä myöskään pahas­tu Juho Laadun kom­men­tista, sil­lä hän­hän esit­tää jok­seenkin samaa kuin mitä itse esität linkite­tyssä selvityksessäsi. 

    Sjäv är jag just nu halvvägs med Mag­ma-stu­di­en 6/2011, men skickar strax — så länge jag med en liten flun­sa orkar sit­ta här vid bor­det och lap­top­pen — en tankegång som förko­r­tat och språk­ligt ren­sat ock­så kom ut i Husis någon dag under förs­ta hal­van av oktober:

    SVENSKA FOTFÄSTEN DÄR BEFOLKNINGSUNDERLAGET FÖR OLIKA SLAGS SVENSK SERVICE REDAN ÄR RELATIVT BRA; SAMTIDIGT MED TANKE PÅ TRAFIKFÖRBINDELSERNA OCH RÖRLIG SERVICE OCKSÅ

    Kärn­frå­gor­na:

    – friv­il­li­ga ”reser­vat” ver­sus hejdlös utsprid­ning eller inflyttning

    – allok­er­ing av det sven­s­ka ser­viceut­budet med öga både på befolkn­ing­sun­der­laget och på trafikförbindelserna

    – både smidigt samar­bete mel­lan de sto­ra ”helfin­s­ka” organ­i­sa­tion­er­na och de min­dre sven­s­ka anstal­ter­na (plus de senare emel­lan) och en smidig använd­ning av tvåspråkig personal

    Jag till­hör numera ett snyg­gt litet gäng som kallas kom­mit­tén för språk­lig ser­vice i Nyland. Här föl­jer några tankar angående region­för­valt­ning och sven­skan som jag i viss mån uttryckt utan att ha bliv­it helt utbuad. Det cen­trala i tankegån­gen är att om sven­skheten utspäds som t.ex. några liter vat­ten in i en sim­bassäng, så har vi snart inga fin­landssven­skar kvar — vilket jag defin­i­tivt inte önskar. Det finns, såvitt jag vet, näm­li­gen inga sådana heli­ga tra­di­tion­er som skulle särskil­ja fin­landssven­skar­na från de fin­skspråki­ga och få dem ofta sam­la ihop kos­ta vad det vill. Luci­afesten räck­er inte till, tror jag. Och surström­ming utgör fres­telse bara på andra sidan Bot­niska viken.

    Det är abso­lut ore­al­is­tiskt att ens dröm­ma t.ex. om ett tvåspråkigt Vichtis eller Hyvinge fr.o.m. att någondera blir en del av eller medlem i en större för­valt­ningsen­het. Även i en del nuvarande tvåspråki­ga kom­muner syns tvåspråkigheten vara i ett prekärt läge. Där­för begär jag med tyn­gd att språkpro­por­tion­er­na definieras och mäts inte region­alt, utan i min­dre för­valt­ningsen­heter, vare sig de kallas närstäder, småkom­muner, baskom­muner, storstads­de­lar eller nåt annat. Jag utgår här — som alltid — från att de nuvarande tre jättesto­ra mastodon­ter­na bör spjälkas. 

    Den­här principen kunde väl leda till att vis­sa delar av nuvarande över­sto­ra kom­muner blir enspråki­ga — ta nu Veikko­la som exem­pel — men i gengäld skulle andra bli starkare i tvåspråkigheten. Om några inte tyck­er om idén, så skulle jag gär­na bli med­veten om argumenten.

    Själ­va region- eller land­skaps­för­valt­nin­gen bör i alla fall vara tvåspråkig på sam­ma sätt som den nu är eller bor­de vara. Allt­så på sam­ma sätt som vår stats­för­valt­ning i de tvåspråki­ga delar­na av lan­det är eller bor­de vara (vil­ka ord avs­lö­jar att jag inte skulle krä­va fly­tande sven­s­ka av var­je kanslist i Joensuu).

    Sedan rek­om­mender­ar jag, ett det sven­s­ka kultur‑, hälso‑, och lik­nande ser­viceut­budet i viss mån kon­cen­tr­eras — eller bet­onas om det låter bät­tre — i sådana närkom­muners cen­tra där antalet eller ande­len sven­skspråki­ga är störst — Grankul­la, Mat­t­by, Drum­sö, Tölö… Det­ta skulle util­i­taris­tiskt sett bety­da “möjli­gast nära till möjli­gast mån­ga”. Utöver och sam­tidigt med det­ta är till­gäng­ligheten med kollek­tiv­trafik även från län­gre håll av ytterst betydelse.

    Från den humana syn­vinkeln, är till­gäng­ligheten vik­tig särskilt ifrå­ga om men­talvård och äldreom­sorg — d.v.s. både möj­ligheten för patien­ter eller kun­der (hur än man vill säga) att kom­ma in i en anstalt där de blir förståd­da, och möj­ligheten för deras anhöri­ga att kun­na besö­ka dem.

    En mild kon­cen­tra­tionsprin­cip kanske skulle — likaså milt — påver­ka bostadsval hos dem som kan väl­ja. Det är inte av ondo. Och naturligtvis bor­de vi strä­va till att valmöj­ligheten skulle vara möjli­gast stor för alla — inom ramen av den skat­teutjämn­ing som skulle gäl­la pendling­som­rådet eller hela lan­det (i vilket fall kom­mu­nal­skat­ten blir his­to­ria). Valmöj­ligheten bor­de allt­så i möjli­gaste mån gäl­la t.ex. de kom­mu­nala hyres­bostäder­na också.

    Jag tyck­er näm­li­gen det är bra, om det finns “fick­or” av levande sven­s­ka språket längs kusten och här i trak­ten. Det är nöd­vändigt, tyck­er jag, att de kvar­varande områ­den med sven­s­ka som majoritetsspråk (Rase­borg, Ingå) eller nära bal­ans (Lovisatrak­ten…) bevaras. Det måste finnas byar och städer där det “nor­mala språk­valet” vid till­ta­lande av okän­da är sven­s­ka. Den kär­va kon­sekvensen av det­ta är att man inte bor­de idka ett sådant närings­främ­jande som innebär avsevärt infly­t­tande från andra håll. Vid sidan av dessa kom­muner med sven­sk majoritet som kan kallas “djup­fick­or” — där även finsk‑, sven­sk- och tvåspråki­ga hels­ing­for­sare kan ha en rik­tig språk­bad då och då — så behövs det likaväl större och min­dre “grun­da fick­or”, tyck­er jag, allt­så kom­muner, stads­de­lar, kvarter och hus där sven­skheten särskilt hålls vid liv och där man inte strax byter språket när en finntuppe som jag när­mar sig. 

    Var man bor får inte bestäm­mas av poli­tiska eller byrokratiska beslut — utöver vad kar­ga ekonomiska förhål­lan­den bestäm­mer — men inte behöver sådan “fick­bild­ning” hin­dras eller motar­be­tas heller. Enligt vad jag vet så är inte alla sven­skata­lande svin­ri­ka han­ken­lär­da nalle­wahlrosar, och inte är de alla mång­be­las­tade tids­bomber heller. Där­för tyck­er jag att socialt sett finns det inget skäl att skri­ka av skräck inför den mil­da seg­re­ga­tion jag nu förespråkar.

    Således är jag t.ex. rätt led­sen för att den bety­delse­ful­laste funk­tio­nen av Nord­sjö Rastis, dvs. omfat­tande kul­tu­ru­rut­bud, i sparsyfte över­fördes till det närlig­gande Norhuset (eller vad fan det het­er). Det kan man väl fast­slå att rät­ten att tala hem­ma vad man vill räck­er inte. Näm­li­gen, om vi fak­tiskt vill bevara den här östsven­s­ka språk­for­men — som även för alla skan­di­naver är det som de till­sam­mans förstår bäst — så måste vi ha omgivningar där … ätsch, det har jag redan sagt. 

    Det är inte trendigt att begri­pa hur pass myck­et vi alla genom sven­skan — anti­n­gen direkt eller via oli­ka omvä­gar — får vet­skap om, tankar från och kon­tak­ter i de samhällen som all­ra mest lik­nar vårt eget. Trendigt är inte heller att förstå hur jävla bra mån­ga FST5:s pro­gram är, som till råga på allt ofta är försed­da med fin­sk text. Vad då kan man göra åt dumhet? Jag för min del skulle i alla fall, ifall jag fly­t­tade till Ekenäs, i folkräknin­gen anmäla mig som sven­skspråkig ni-vet-nu-varför.

    Till­ba­ka till Hforstrak­ten. Jag anser att var och en, t.ex. jag, bör få anli­ta den häl­so­sta­tion i hela regio­nen som är bäst belä­gen för mig eller som jag av vilken som helst anled­ning mest tyck­er om eller där man bet­o­nat vill och bät­tre kan använ­da sam­ma språk som jag helst talar. Det kan nog hän­da, att köar­na är oli­ka, men i prin­cip så här. Jag väl­jer då själv om jag vill kom­ma in snab­bast eller vän­ta på tur någ­o­nan­nanstans eller resa län­gre till ett ställe jag tyck­er mera om. Det­ta kunde i viss mån gäl­la eller redan gäller för flera andra insti­tu­tion­er: bib­liotek, dag­is­ar, lågstadieskolor…

    Ifall det verkar fif­figt, kunde sam­ma prin­cip möjli­gen gäl­la för andra språk­li­ga minoriteter ock­så. De enda “kon­traindika­tion­er” jag ser, är för det förs­ta den socioekonomiska seg­re­ga­tio­nen, som i och för sig kan nog vara en ser­iös syn­punkt, och för andra en för­dröjd eller hin­drad kul­turell ack­li­ma­tis­er­ing, vilken ock­så är en ser­iös syn­punkt men inte angår fin­landssven­skar­na den heller.

    Vastaa

50. Moniker­roksi­nen hallinto on aina him­meli, jos­sa vas­tu­usuh­teet ovat epä­selviä ja paljon aikaa kuluu rajap­in­to­jen selvittelyyn
    Myöskin demokra­t­ian kannal­ta se on han­kala, kos­ka vstu­usuh­teet jäävät taval­liselle äänet­säjälle hämäriksi

    Ja moni­po­ratainen hallinto takaa byrokraat­tien maksimoinnin.

    Tämä suo­jatyö­paikko­jen mak­si­moin­ti on johtanut siihen, että väli­por­ras kas­vaa suh­teessa suorit­ta­van henkilöstöön

    Juk­ka Riiko­nen oli oikeal­la asi­laa arvotel­laan vas­taavaa kehi­tys­tä poliisivoimissa

    Vastaa

51. össi: ut pien­taloaluei­ta, sel­l­aisia mis­sä per­heet halu­a­vat asua. Laak­so­lahti, Nöykkiö, Vant­ti­la, Kat­ti­lalaak­so, Jär­ven­perä, Mankkaa, ym. ym.

    Helsin­gin vas­taus: Vas­ten­mielisä DDR-kuu­tioi­ta ja kaupun­gin vuokra­ton­til­la ole­via 500 m² pien­talo­ja Latokar­tanoon ja Viik­in­mä­keen. Puhu­mat­takaan siitä, että kaiken­maail­man sosi­aal­i­ta­pauk­set asu­vat naa­puris­sa. Enti­nen Neu­vos­toli­it­to tulee mieleen noista alueista. 

    Oikeasti Helsingis­säkin on jo val­tavasti pien­talo­val­taisia rivari ja omakoti­talo­mat­to­ja. Helsingistä olen kuul­lut käytet­tävän sanaa ker­rostalo­val­tainen. Ehkä tämä johtuu täl­läis­ten aluei­den väl­jem­mästä väestöti­hey­destä. En tiedä. Kiin­nos­tavaa olisi tietää mikä on 60-luvul­ta asti raken­netun asun­tokan­nan ker­rosta­lo vs pien­talo­jen suhde esim asukas­määrältä ja hehtaareina. Paljon on lähiöi­den ker­rostalo­jan raken­netu on ollut , mut­ta pien­talotkin ovat suo­ras­taan kas­va­neet räjähdysmäisesti. 

    Google map­sista pikas­es­ti kat­so­ma­l­lakin näkee , että se paljon mainit­tu Itä-Helsin­ki on alal­taan ihan täyn­nä rivare­i­ta ja omakoti­talo­ja. Pääradan var­rel­la Helsin­ki on vielä paljon enem­män pien­talo­ja. Län­si-Helsingis­säkin on vas­taavia aluei­ta. Ja Van­taakin on ihan täyn­nä pien­talo­mat­to­ja. Eri asum­is­muo­to­jen suh­teet eri kun­nis­sa olisi kiin­nos­ta­va tietää.Siis enem­män pien­talo­mat­toa niin Helsin­ki pelas­tuu? Tuol­lais­ta­han suun­nitel­laan Sipoonvaltauksille.

    Siel­lä Espoos­sakin on aika paljon myös noi­ta ns DDR-kuu­tioi­ta. Vat­tuniemessäkin on. Tapi­o­las­sa näyt­tää aika paljon Kes­ki-Vuosaarelta. DDR-kuu­tiot menivät kovaan hin­taan kau­pak­si Eiran­ran­nas­sa. Voisi ajatel­la , että tässä on kyse muus­takin kuin pelkästä arkkite­htu­urista ja kaupunkisu­un­nitel­lus­ta. Rumuut­ta ja epävi­ihty­isyyt­tä löy­tyy ihan tarpeek­si Espoostakin.

    Itse pitäisin , että met­säläiset voisi­vat kanssa sit­ten järkätä viihty­isää kaupunki­maista rak­en­tamista? Onko se mah­dot­to­muus vai mis­sä on ongelma.

    Vastaa

52. Juho Laatu kir­joit­ti 17.12.2011 kel­lo 2:54 :

    - — - En kuitenkaan ole­ta pääkaupunkiseudun vihrei­den kan­nat­ta­van täl­laista val­tio­ta­soista vero­ma­llia, sil­lä se voisi huka­ta pääkaupunkiseudun vah­vaa etu­lyön­ti­ase­maa juuri kil­pailus­sa noista rikkaista asukkaista (cityvihreät ovat kai citypatriootteja). — - -

    Minä en kil­paile yhdestäkään asukkaas­ta. Vuo­den 76 kun­nal­lis­vaale­ja varten peruste­tun Helsin­ki-liike ry:n, joka jol­lakin tavoin oli koko nykyisen Vihreän liiton alku­solu, keskeinen vaa­timus oli turhan kasvun torjuminen.

    Sit­tem­min on taivut­tu voimakkaampi­en voimien paineessa ja yritet­ty kek­siä, mitä oikein tehdään niille ihmisille joiden tuloa näille seuduille emme kykene estämään. Markki­navoimath­an tääl­lä määräävät. Määräävät ja voitel­e­vat, ainakin isom­pia puoluei­ta. (Ihan tot­ta: en ole puo­lik­si sisäpuolel­la roikkuen vielä havain­nut merkit­tävää rämet­tymistä omas­sa väessä.)

    Mei­dän on vain kek­sit­tävä, mitä raken­netaan asun­noik­si niille ihmisille jot­ka muuten roikkuisi­vat suku­lais­ten nurkissa, nukkuisi­vat roskalaatikos­sa tai — useim­miten — muut­taisi­vat johonkin ###:n Num­me­laan ja ajaisi­vat peltiperkeleen­sä joka päivä tukki­maan mei­dän katujamme.

    Niin että pysykää jos­sain huitsin piek­sämäel­lä jos suinkin voitte!

    Sikäli olen toisen pol­ven siir­to­lainen minäkin, että isäni tuli Kokko­las­ta. Äiti­ni oli sen­tään kol­man­nen pol­ven helsinkiläi­nen. Olen syn­tynyt tääl­lä. Siis Helsingis­sä. Suuren osan elämästäni olen osit­tain asunut myös Espoos­sa, nytkin olen siel­lä, siis tääl­lä. Maantieno­jis­sa löhösi tääl­lä iso­ja siko­ja irral­laan, kun olin kymme­nen van­ha. Minus­ta Espoo olisi saanut pysyä vau­raana maat­alous­pitäjänä ja Helsin­ki omi­tu­is­ten mökki­mat­to­jen ympäröimänä kantakaupunkina. 

    Muu­ta­man ker­ran olen käynyt Ekbergillä. Lat­tea en ole vielä koskaan juonut.

    Vastaa

53. Ville Kom­sille:

    Vaa­tivis­sa palveluis­sa ruotsinkielisiä palvelui­ta voivat todel­lisu­udessa tar­jo­ta vain äidinkieleltään ruotsinkieliset. Tähän asi­aan­han tör­mät­ti­in Kokko­la/Oulu-cases­sa. Virkaruotsin suorit­ta­neet oul­u­laiset eivät kel­van­neet palvelun tar­joa­jok­si edes lisäkoulutettuina.

    Ter­veyspalve­lut oma­l­la kielel­lä on tietysti kau­nis aja­tus, mut­ta ruotsinkieliset ovat niin pieni kieliv­ähem­mistö, ettei hei­dän joukostaan löy­de­tä kie­len puhu­jia ter­veyspalvelui­hin. Suomenkieliset eivät todel­lisu­udessa opi ruot­sia de fac­to suomenkielisessä Suomes­sa niin hyvin, etteikö suo­mi olisi käytän­nössä jok­seenkin aina palve­lu­ti­lanteis­sa parem­pi yhteinen kieli.

    Nykyisen pakko­ruotsin tulok­set ovat heikko­ja. Arvaan, että 4 miljoon­aa suo­ma­laista ei käytän­nössä osaa lainkaan ruotsia.

    Naa­purin ‑68 syn­tynyt kan­sain­väli­sis­sä markki­noin­ti- ja tutkimuste­htävis­sä toimi­va DI ker­toi kir­joit­ta­neen­sa L:n ruot­sis­sa ja suorit­ta­neen­sa virkamies­ruotsin kokeen, mut­ta sanoi ettei osaa ollenkaan ruot­sia, eikä ole koskaan osannutkaan.

    Vastaa

54. Jatkoa Ville Komsille:

    Jär­jestelmä hukkasi osan kom­men­tis­tani. Ketju­un tul­lut vaikut­taa sik­si töksähtävältä.

    Toiv­ot­tavasti voitaisi­in vih­doin aloit­taa rak­en­ta­va keskustelu ruotsin ase­mas­ta Suomessa.

    Suo­mi on joka tapauk­ses­sa de fac­to suomenkieli­nen maa ja ruot­si on de fac­to pieni vähemmistökieli.

    Vastaa

55. össi:
    Espoo on kaavoit­tanut pien­taloaluei­ta, sel­l­aisia mis­sä per­heet halu­a­vat asua. Laak­so­lahti, Nöykkiö, Vant­ti­la, Kat­ti­lalaak­so, Jär­ven­perä, Mankkaa, ym. ym.

    Helsin­gin vas­taus: Vas­ten­mielisä DDR-kuu­tioi­ta ja kaupun­gin vuokra­ton­til­la ole­via 500 m² pien­talo­ja Latokar­tanoon ja Viik­in­mä­keen. Puhu­mat­takaan siitä, että kaiken­maail­man sosi­aal­i­ta­pauk­set asu­vat naa­puris­sa. Enti­nen Neu­vos­toli­it­to tulee mieleen noista alueista. 

    Ihan muu­ta­ma luke­ma tähän keskusteluun.

    Helsin­ki: 2800 as/km2
    Espoo: 800 as/km2
    Van­taa: 850 as/km2

    Mik­si siis Helsin­ki ei kaavoita niitä pien­taloaluei­ta voidak­seen kil­pail­la Espoon kanssa? Ehkä sik­si, että Helsingis­sä on rak­en­tam­a­ton­ta aluet­ta tar­jol­la lähin­nä Keskus­puis­tossa ja nyt Sipoos­sa (jonne jo kaavoitetaan).

    Espoo toimii oma­l­ta osaltaan erit­täin fik­susti haal­i­mal­la alueelleen hyv­in­toimeen­tule­via ihmisiä tar­joa­mal­la mah­dol­lisuuk­sia pien­taloa­su­tuk­seen. Sil­lä se palvelee sekä nyky­isiä että uusia asukkaitaan.

    Espoon tehtäväkin on opti­moi­da omaa hyv­in­voin­ti­aan. Kau­ni­ais­ten moti­vaa­tio on pysyä itsenäisenä, jot­ta palve­lu­ta­so ja veroäyri voidaan säi­lyt­tää. Eikä sitäkään voi siitä moit­tia, kos­ka kun­nan tehtävä ei ole kat­soa kokon­aisu­ut­ta. (Van­taan moti­vaa­tio­ta pysyä itsenäisenä en ole oikein ymmärtänyt. Ehkä se on pelkoa siitä, että metrop­o­lis­sa ei puhut­taisi riit­tävän suju­vaa korsoa.)

    Sys­tee­mi on klassi­nen esimerk­ki osaop­ti­moin­nista, joka tun­netusti ei suinkaan aina löy­dä globaalia optimia.

    Komp­paan sitä porukkaa, joka halu­aa kaavoituk­sen, liiken­teen ja vero­tuk­sen metropoli­hallinnolle. Sen sijaan paikalliset asi­at pitäisi jät­tää kaupunginosahallinnolle.

    Päätök­sen­teon pitäisi olla sil­lä tasol­la, jol­la päätös vaikut­taa. Kaavoitus ja liikenne isos­sa mitas­sa (kuin­ka paljon mitä ja mille alueille) kuu­luu asioin­ti- ja työssäkäyn­tialueen kokolu­okas­sa ole­valle alueelle eli metropoli­hallinnolle. Sen sijaan vaikka­pa se, minkä näköisiä ja korkuisia raken­nuk­sia raken­netaan, ei juuri mui­ta koske. Tai se, tehdäänkö puis­tos­ta X aarnimet­sä vai piknikalue.

    Kaupungi­nosien erikois­tu­mi­nen ja kil­pailem­i­nen voi sekin olla hyvä asia. On paljon sel­l­aista erikois­tu­mista, joka ei ole pahas­ta, ihmiset yleen­sä viihtyvät hyvin saman­mielis­ten seuras­sa. Slum­mien muo­dos­tu­mista pitää kuitenkin vält­tää, mis­tä syys­tä vero­tus ja resurssoin­ti pitää hoitaa ylempää.

    Minä en satel­li­it­tiku­vas­ta osaa erot­taa pääkaupunkiseudun kun­tara­jo­ja. Ne ovat teen­näisiä, eivätkä ne oikein enää palvele tarkoi­tus­taan. Tilanne oli olen­nais­es­ti eri sil­loin, kun oli yksi kaupun­ki ja kasa maat­alous­val­taisia maalaiskuntia.

    Vastaa

56. Ville Kom­si:
    mitä oikein tehdään niille ihmisille joiden tuloa näille seuduille emme kykene estämään. 

    Vero­jen tasaami­nen val­tion tasol­la olisi osit­tais­ratkaisu. Metropoli­hallintolu­on­nok­seen kuu­lui se aja­tus, että jos osa veroista kier­rätet­täisi­in metropolin kaut­ta, tämä elim­i­noisi kun­tien välistä kil­pailua rikkaista asukkaista. Sama peri­aate toimisi parem­min val­tion tasol­la. Metropoli väl­i­ta­sona on tässä turha, ja se vain siirtää ongel­man toiselle rajalle. Val­tion tasol­la toteutetus­sa tasuk­ses­sa pääkaupunkiseu­tu kokon­aisu­udessaankaan ei toimisi rikkai­ta keräävänä veroparatiisina.

    Nykyään pääkaupunkiseu­tu ja muut rikkaat kun­nat ovat siis maalaisille lieviä veroparati­ise­ja. Opiske­li­ja siirtää hel­posti kir­jansa ja lop­puelämän­säkin Helsinki­in, jos näin saa vero­pros­entin alas. Perus­palvelu­iden siirtämi­nen val­tion veroil­la mak­set­tavak­si pois­taisi tuon nykyisen peri­aat­teen, jon­ka mukaan köy­hissä kun­nis­sa pitää mak­saa enem­män veroa kuin rikkaissa.

    Jos halu­taan men­nä pidem­mälle, ohjaa­maan ihmisiä pois kau­ungeista, voisi tietenkin säätää ylimääräisiä taa­ja­mavero­ja tms. Tuskin cityvihreät läm­penevät tällekään, sil­lä enem­mistö cityvihreistä taitaa uskoa ilmeisen vil­pit­tömästi, että vihrein tapa elää on keskit­tää asu­tus suurkaupunkei­hin. (Jos mitään tas­apain­ot­tavia toimen­piteitä ei tehdä, on luon­non­la­ki, että vähitellen raha ja val­ta keskit­tyvät, ja houkut­tel­e­vat ihmisiä suurimpi­in taajamiin.)

    Uskon että val­taosa cityvihreistä on tosi­aan city­pa­tri­oot­te­ja. He ovat ylpeitä kotikaupungis­taan, ja taipu­vaisia tais­tele­maan myös sen taloudel­lis­ten etu­jen puoles­ta. Kaupun­gin kaiken­puo­li­nen kasvu, myös väestön kasvu, on heille posi­ti­ivi­nen tavoite. Samoin kun­tali­itok­sis­sa vaiku­tus­val­lan kasvu. (Kau­ni­aiskeskeinen malli ei tai­da saa­da kannatusta.)

    (Ihan tot­ta: en ole puo­lik­si sisäpuolel­la roikkuen vielä havain­nut merkit­tävää rämet­tymistä omas­sa väessä.)

    En minäkään. Vain huo­mat­tavaa ide­al­is­mia :-). Ja patriotismiakin.

    Mei­dän on vain kek­sit­tävä, mitä raken­netaan asun­noik­si niille ihmisille jot­ka muuten roikkuisi­vat suku­lais­ten nurkissa, nukkuisi­vat roskalaatikos­sa tai — useim­miten — muut­taisi­vat johonkin ###:n Num­me­laan ja ajaisi­vat peltiperkeleen­sä joka päivä tukki­maan mei­dän katujamme.

    Helsin­ki haalii työ­paikko­ja — kai verora­ho­jen toivos­sa, ja ihan vain kunn­ian ja maineen ja val­lan täh­den. Jospa Helsin­ki kaavoit­taisi vähem­män työ­paikko­ja, niin Num­me­lalais­ten työpis­teet voisi rak­en­taa Num­me­laan. Jos Helsin­ki osaa pitää asun­to­jen tar­jon­nan pienenä, niin kai sama onnis­tuu työ­paikoillekin. Helsin­ki on alueen domi­noi­va kaupun­ki, ja se on itse jär­jestänyt työ­paikko­jen ja asun­to­jen epä­tas­apain­on, ja siis myös Num­mela-Helsin­ki ‑autoilun (ne city­pa­tri­ootit tietenkin 🙂 ).

    Vastaa

    1. Juho Laatu
       Mikään ei estä Num­me­lalaisia rak­en­ta­mas­ta työ­paikko­jaan Nummelaan.
       Jos Helsin­ki estäisi työ­paikko­jen rak­en­tamista Helsinki­in, ne eivät menisi Nummelaan.

       Vastaa

57. össi:
    Espoo on kaavoit­tanut pien­taloaluei­ta, sel­l­aisia mis­sä per­heet halu­a­vat asua. Laak­so­lahti, Nöykkiö, Vant­ti­la, Kat­ti­lalaak­so, Jär­ven­perä, Mankkaa, ym. ym. 

    Mis­tä on todis­teena tuhan­net seudun tyhjät per­hek­er­rostaloa­sun­not, jois­sa kukaan ei halua asua. 🙂

    Joka tapauk­ses­sa, en vas­tus­ta omakoti­taloaluei­ta, minus­ta vaan nyt on päivän­selvää että järkevä kaupunki­rakenne on sel­l­ainen jon­ka tiiviys kas­vaa sitä mukaa mitä lähem­mäs keskus­taa men­nään. Eli niiden omakoti­taloaluei­den pitäisi olla reunoilla.

    Vastaa

58. Marko V kirjoitti:
    “Tuol­lainen kom­ment­ti on kyl­lä isku vyön alle. […] enkä kaavoita moot­toriteitä päiväko­tien etupi­ho­jen poikki.”

    Tuo­ta tuo­ta, jos Oden dop­ing-heit­to oli isku vyön alle, niin mikäs tuo sin­un moot­tori­tie-het­tosi sit­ten on? Potku munille?

    Vastaa

59. Mikko kir­joit­ti:
    “ase­makaavoituk­ses­ta päätetään kaupungi­nos­alau­takun­nas­sa. […] Ase­makaavoituk­ses­sa sit­ten päätet­täisi­in miten hom­ma mei­dän alueel­la tehdään.”

    Pelkään että tuo avaisi varsi­naisen nim­by­i­lyn pan­do­ran lip­paan. Ei kai (juuri) minkään kaupungi­nosan asukkaat halua lisärak­en­tamista juuri oma­lle alueelleen? Juuri hehän eniten naut­ti­vat oman kaupungi­nosansa puis­toista, puskista, met­sistä ja joutomaista.

    Lisärak­en­t­a­mi­nen on Helsin­gin etu kokon­aisuute­na, ja tule­vien uusien asukkaiden etu, mut­tei juuri koskaan alueel­la jo asu­vien mie­len mukaista.

    Ja jos ylemmpi alue­hallinto kaupungi­nos­alle lis­arak­en­tamista pakot­taisi, niin ensin kaupungi­nos­alau­takun­ta kiljuisi kuin sika pis­tok­sis­sa, ja sit­ten jos/kun jou­tu­isi myön­tymään, yrit­täisi kaavoit­taa lisärak­en­tamisen jon­nekin mah­dol­lisim­man syr­jäiseen nurkkaan piiloon.

    Jos kaupungi­nosa saisi pitää suuren osan lisärak­en­tamisen tuo­mas­ta rahal­lis­es­ta hyödys­tä omas­sa käytössään, niin ehkä, ehkä …mut­ta pelkään että sil­loinkin tun­nepo­h­jainen kiin­tymys omi­in puski­in ajaisi taloudel­lis­ten laskelmien yli.

    Vastaa

60. Olisiko ulko­mail­la jos­sain esimerkke­jä metropo­lialueista jois­sa hallinto on jär­jestet­ty Helsin­gin seu­tua järkeväm­min, ja jois­sa ei jatku­vasti valite­ta alueen kun­tien väli­sistä koti­in­päin­vetämi­sistä? Jos löy­tyy, niin miten niis­sä hallinto on järjestetty?

    Vastaa

61. tpyy­lu­o­ma­l­la näyt­tää riit­tävän lapsenuskoista luot­tamista suu­ru­u­den ekonomiaan.

    Eikös ensin pitäis löytää vas­tauk­set siihen, mik­si Helsingis­sä on eniten kaik­ista kun­nista hallintovirkamiehiä asukas­ta kohden ja mik­si HUS on maan kallein sairaanhoitopiiri.

    Ihan empiri­aan tukeutuen voi perustel­lusti väit­tää että monop­o­liase­mas­sa ole­va toim­i­ja ei koskaan toi­mi opti­maalis­es­ti vaan itse asi­as­sa monop­o­liase­mas­sa ole­va organ­isaa­tio toimii niin huonos­ti kuin se vaan voi toimia.

    On ihan sama onko ko organ­isaa­tio yri­tys tai kun­ta. Pelisään­nöt on samat. 

    Ja Ode, mik­si sit­ten juuri helsinkiläiset niin akti­ivis­es­ti halu­si­vat tor­pa­ta työ­paikko­jen rak­en­tamista Vihti­in? Oliko Idea­parkin torp­paami­nen protektionismia?

    Vastaa

    1. Eikös ensin pitäis löytää vas­tauk­set siihen, mik­si Helsingis­sä on eniten kaik­ista kun­nista hallintovirkamiehiä asukas­ta kohden ja mik­si HUS on maan kallein sairaanhoitopiiri.

       Ensin pitäisi löytää vas­tauk­set siihen, mik­si ihmisil­lä on tuol­laisia harhalu­u­lo­ja. Mihin nyt esimerkik­si perus­tuu väite, että HUS on maan kallein sairaanhoitopiiri?
       Jos kun­nal­la ei ole metroa, ratikkaa, ener­gialaitos­ta ja sata­maa ei omaa koul­u­laitos­ta ja se ostaa ter­vey­den­huol­lon naa­purikunnal­ta, sil­lä on tietysti vähem­män omaa henkilökuntaa.

       Vastaa

62. > Jos Helsin­ki estäisi työ­paikko­jen rak­en­tamista Helsinki­in, ne eivät menisi Nummelaan.

    Jos Helsin­ki tek­isi nykyisessä jär­jestelmässä yksipuolisia rajoit­tavia toimia, parhaat työ­paikat (rahakkaim­mat) meni­sivät kai ensim­mäisenä Espooseen.

    Jos otet­taisi­in käyt­töön esitet­ty metropoli­malli, metropo­lialueen kun­tien väli­nen kil­pailu rikkaista asukkaista ja rikkaista työ­paikoista kai vähenisi (tuskin vielä lop­puisi). Ymmärtääk­seni metropoli voisi myös kaavoit­taa Helsinki­in vain asuin­paikko­jen ver­ran työ­paikko­ja. Metropoli voisi kuitenkin pitää entistä vahvem­min puo­li­aan, ja imeä hyvät työ­paikat Nummelalta.

    Jos vero­jär­jestelmässä turhaa kil­pailua aiheut­ta­vat verot kier­rätet­täisi­in metropolin sijaan val­tion kaut­ta. myös metropolin tai keskeis­ten kaupunkien tarve haalia rikkauk­sia vähenisi. Tässä mallis­sa Num­mela voisi pitää parem­min työpaikkansa.

    Tosin arvo­val­takysymyk­set yms. voisi­vat edelleen houkut­taa eri aluei­ta han­kki­maan itselleen näyt­tävää työtä ja asukkai­ta enem­män kuin olisi liiken­teel­lis­es­ti ja kaavoituk­sel­lis­es­ti järkevää.

    On siis kak­si syytä haalia rikkai­ta työ­paikko­ja ja/tai asukkai­ta, raha ja kun­nia. Vero­tuk­sel­la noi­ta rahasy­itä voidaan vähen­tää. Jos val­tion tasol­la tasaa­van vero­tuk­sen lisäk­si aja­tus työ­paikko­jen ja asun­to­jen tas­apain­os­ta val­taisi alaa, voisi yri­tys­ten luon­nol­lista halua hakeu­tua ydinkeskuk­si­in pitää ihan­ner­a­jois­sa kaavoituk­sel­la (tai maksuilla).

    Tässäkin mallis­sa rikkaim­mat työ­paikat ja asukkaat oli­si­vat toden­näköisim­min Helsingis­sä, mut­ta ainakin pen­delöin­ti num­meloiden ja helsinkien välil­lä voisi oleel­lis­es­ti vähen­tyä. Ja Num­me­las­sa olisi työ­paikko­ja num­me­lalaisille sopi­va määrä.

    Vastaa

63. Tuo­mo:

    - — -

    Toiv­ot­tavasti voitaisi­in vih­doin aloit­taa rak­en­ta­va keskustelu ruotsin ase­mas­ta Suomessa.

    Suo­mi on joka tapauk­ses­sa de fac­to suomenkieli­nen maa ja ruot­si on de fac­to pieni vähemmistökieli.

    Lues vielä uud­estaan vies­ti­ni, niin ehkä huo­maat, että niin Johan­na West­man kuin minäkin yritämme juuri tuo­ta. Yritämme säi­lyt­tää ruotsinkie­len ran­nikkoseuduil­la, mis­sä sitä on puhut­tu öbaut tuhat vuot­ta, ja tässä tarkoituk­ses­sa ennen kaikkea toivomme jär­jeste­lyjä, joiden avul­la löy­ty­isi se syn­tyjään ruotsin- tai kak­sikieli­nen ihmi­nen jeesaa­maan toista samanlaista. 

    Sen lisäk­si olisi kivaa ja avar­tavaa jos jotkut muutkin ymmärtäi­sivät edes vähän. Vaik­ka senkin ver­ran että jäätelö on Tam­misaa­res­sa glass ja nakki­makkara knack­ko­rv. Tai sit­ten pysy­i­sivät pois­sa Tam­misaares­ta. (Huom: vas­taan tästä ajatuk­ses­ta ihan yksin.)

    Pakko­ruot­sikeskustelu­un en ole sekaan­tunut ollenkaan, pait­si totea­mal­la, että ainakaan minä en edel­lytä joen­su­u­laiselta kanslis­til­ta ruotsintaitoa.

    Enkä välit­täisi ava­ta sitä keskustelua juuri tässä, kun alku­peräi­nen seu­tuhallintoai­he hukkuisi sil­loin kokon­aan sen alle.

    Vastaa

64. > Mihin nyt esimerkik­si perus­tuu väite, että HUS on maan kallein sairaanhoitopiiri?

    Ainakin ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon kuluista on tilas­to­ja. Kai muustakin.

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja

    Tarve­vakioiduis­sa menois­sa Helsin­ki näyt­täisi ole­van yhdek­sän­nek­si huonoin kun­ta (ensim­mäisen xls:n mukaan). Tuol­la sivul­la näköjään ver­tail­laan myös Päi­jät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun kuluja.

    Kai pääkaupunkiseu­tu on niin rikas­ta aluet­ta, että kulu­ja ei tarvitse paljon miet­tiä. Tuon xls-ver­tailun paras kun­ta tarve­vakioiduis­sa menois­sa, Karvia, on pieni 2600 asukkaan kun­ta. Pitäisiköhän se pakot­taa kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa yhteen jonkun naa­purin­sa kanssa, niin saataisi­in senkin kulut nos­tet­tua suurem­pi­en naa­purei­den tasolle (ja vähän tasa-arvoa maahan 😉 ).

    Vastaa

65. Osmo Soin­in­vaara: Ensin pitäisi löytää vas­tauk­set siihen, mik­si ihmisil­lä on tuol­laisia harhalu­u­lo­ja. Mihin nyt esimerkik­si perus­tuu väite, että HUS on maan kallein sairaanhoitopiiri?
    Jos kun­nal­la ei ole metroa, ratikkaa, ener­gialaitos­ta ja sata­maa ei omaa koul­u­laitos­ta ja se ostaa ter­vey­den­huol­lon naa­purikunnal­ta, sil­lä on tietysti vähem­män omaa henkilökuntaa.

    Hallintovirkamiehistä minä puhuin enkä sairaanhoitajista.

    Helsingistä ker­roksia löy­tyy. Laitakun­ti­akin on kai pitkälti kolmattakymmentä.

    Vastaa

    1. juge
       Helsingis­sä on lau­takun­tia asukas­ta kohden paljon vähem­män kuin vaikka­pa Hämeenlinnassa.
       Hallintoa on enem­män, kun asi­at tuote­taan itse sen sijaan, että ne olisi ulkois­tet­tu kun­tay­htymille. Laske kun­tay­htymien hallinto mukaan peruskun­tien toim­intaan niin huo­maat, ettei Helsin­gin hallinto o9le mitenkään mahtava.
       Liian iso se sen sijaan kyl­lä on.

       Vastaa

66. Tuos­sa on lin­ki jon­ka takaa löy­tyy vakioidut sairaan­hoitopi­irien kustannukset

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja

    Päi­jät-Hämeessä palvelu tuote­taan neljän­nek­sen pienem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la kuin pk-seudulla.

    Vastaa

    1. juge vas­taa nyt ihan eri kysymyk­seen. Piti olla HUS:n tuot­tavu­us tuot­tavu­us ja vas­taat luvuil­la, jois­sa on mukana kun­tien toim­inta. Päi­jät-Hämeessä tehdään var­maankin ump­isuolen leikkaus halvem­mal­la kuin HYKS:issä sydä­men­si­ir­to. Vaa­ti­vaa hoitoa antavis­sa sairaalois­sa HYKS lie­nee jo nyt maan tuot­tavin. Vuon­na 2008 KYS pyris­teli vielä vas­taan. Ennen HUS-piirin yhdis­tämistä tilanne oli toinen, mut­ta sen jäl­keen HUS;in vakioidut kus­tan­nuk­set ovat kehit­tyneet paljon maltil­lisem­min kuin muo­den yliopistosairaanhoitopiirien. 

       “Sairaaloiden välil­lä on edelleen tuot­tavu­usero­ja. Tuot­tavim­mat yliopis­to­sairaalat vuon­na 2008 oli­vat Helsin­gin yliopis­tolli­nen keskus­sairaala (HYKS) ja Kuo­pi­on yliopis­tolli­nen keskus­sairaala (KYS). ” (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=22712)

       Vastaa

67. Sam­po Smolan­der:
    Marko V kirjoitti:
    “Tuol­lainen kom­ment­ti on kyl­lä isku vyön alle. […] enkä kaavoita moot­toriteitä päiväko­tien etupi­ho­jen poikki.”

    Tuo­ta tuo­ta, jos Oden dop­ing-heit­to oli isku vyön alle, niin mikäs tuo sin­un moot­tori­tie-het­tosi sit­ten on? Potku munille?

    Kehä 1 on Osmolle ohikulku­tie. Kar­tas­ta kun kat­soo niin tuo “ohikulku­tie” sat­tuu vaan kulke­maan esikaupunkialuei­den läpi ja sen var­rel­la on ainakin kak­si päiväko­tia. Samaan aikaan kun keskus­tas­sa on onnis­tut­tu vähen­tämään liiken­teen hait­to­ja, ovat ne noil­la alueil­la vain lisään­tyneet. Mukav­ista puu­tarhakaupungi­nosista on tul­lut melun ja pakokaa­su­jen riivaamia aluei­ta. Sen sijaan, että noi­ta ongelmia edes yritet­täisi­in ratkoa, halu­taan tuonne johtaa vielä enem­män liiken­net­tä (itik­sen sil­ta). Eivätkä ole edes eri­tyisen halpo­ja aluei­ta. Kalli­il­la pääset epävi­ihty­isään ympäristön. Ei ihme, että poruk­ka nos­taa kytkintä.

    Vastaa

    1. Suo­raan sanoak­seni en kat­so ansait­sev­cani kun­ni­aan Kehä I:n suju­voit­tamis­es­ta yhjä suurem­pia liiken­nemääriä varten. Minä olen esit­tänyt sinne tiemak­su­ja hillit­semään paikoit­tais­li­iken­teen kasvua.

       Vastaa

68. Osmo Soin­in­vaara:
    juge vas­taa nyt ihan eri kysymyk­seen. Piti olla HUS:n tuot­tavu­us tuot­tavu­us ja vas­taat luvuil­la, jois­sa on mukana kun­tien toim­inta. Päi­jät-Hämeessä tehdään var­maankin ump­isuolen leikkaus halvem­mal­la kuin HYKS:issä sydä­men­si­ir­to. Vaa­ti­vaa hoitoa antavis­sa sairaalois­sa HYKS lie­nee jo nyt maan tuot­tavin. Vuon­na 2008 KYS pyris­teli vielä vas­taan. Ennen HUS-piirin yhdis­tämistä tilanne oli toinen, mut­ta sen jäl­keen HUS;in vakioidut kus­tan­nuk­set ovat kehit­tyneet paljon maltil­lisem­min kuin muo­den yliopistosairaanhoitopiirien. 

    “Sairaaloiden välil­lä on edelleen tuot­tavu­usero­ja. Tuot­tavim­mat yliopis­to­sairaalat vuon­na 2008 oli­vat Helsin­gin yliopis­tolli­nen keskus­sairaala (HYKS) ja Kuo­pi­on yliopis­tolli­nen keskus­sairaala (KYS). ” (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=22712)

    Eiköhän vakioin­ti tarkoi­ta nimeno­maan sitä että ver­tail­laan ump­isuolen­leikkaus­ta ump­isuolen­leikkauk­seen eikå sydä­men­si­ir­toon. Joka tapauk­ses­sa point­ti osoitet­tu, suuri yksikkö ei automaat­tis­es­ti ole tehokkain palveluntuottaja.e

    Lau­takun­tien määrä per asukas on vähän erikoinen läh­estymistapa asi­aan. Mitä enem­män lau­takun­tia sitä enem­män byrokra­ti­aa. Samaa asi­aa käsitel­lään ympäri kaupunkia. Jos ver­taat päätök­sen­tekoa Helsingis­sä ja muual­la niin suurin ero on juuri siinä kuka saa päätök­set tehdä. Helsingis­sä hyvin pienetkin asi­at käsitel­lään kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa saakka. 

    Jos tehdään kun­tali­itok­sia niin toiv­ot­tavasti hallintoma­lli ote­taan jostakin muual­ta kuin Helsingistä.

    Vastaa

    1. Olin tilaisu­udessa, jos­sa nuo tutkimuk­set esitelti­in. Siel­lä san­ot­ti­in, että vakioin­ti alue­sairaaloiden ja keskus­sairaalan välil­lä ei toimi.
       Olen­naista kuitenkin oli, että sin­ul­la oli mukana myös kun­tien osu­us. Päi­jät-Hämeen kun­nat ovat niin vähä­varaisia, ettei vät nye voi käyt­tää paljonkaan rahaa mihinkään, vaik­ka tarvet­ta olisi.

       Vastaa

69. Osmo Soin­in­vaara: Jos Helsin­ki estäisi työ­paikko­jen rak­en­tamista Helsinki­in, ne eivät menisi Nummelaan.

    Jep. Esimerkik­si öljysa­ta­mas­ta hääde­tyt työ­paikat menivät suurelta osin Pietari­in. Ode, olet aivan oikeassa. 😉

    Vastaa

70. Eipä tuo tutk­i­ja ainakaan mairit­tele Helsinkiläistä tapaa hoitaa asioi­ta vaik­ka vakioin­ti­in liity­isikin joitakin ongelmia:

    ”Jos Helsin­ki, Espoo ja Van­taa pää­si­sivät ter­veys­menois­saan lähem­mäs maan keski­ta­soa, voitaisi­in säästää paljon rahaa, teo­reet­tis­es­ti jopa yli 200 miljoon­aa euroa,” arvioi tutk­i­ja Timo Huja­nen THL:stä. Syitä alueen kalleudelle on kuitenkin usei­ta, eikä niitä pois­te­ta päivässä. ”Koko maan kannal­ta olisi kuitenkin tärkeää, jos pääkaupunkiseudun ter­vey­den- ja van­hus­ten­huolto olisi trim­mat­tu parhaaseen mah­dol­liseen kuntoon.”

    Vastaa

71. Eivätkä ole edes eri­tyisen halpo­ja aluei­ta. Kalli­il­la pääset epävi­ihty­isään ympäristön. Ei ihme, että poruk­ka nos­taa kytkintä.

    Outo johtopäätös. Alueen kalleus ker­too siitä, että poruk­ka halu­aa sinne. Jos vaikka­pa ohikulku­tiel­lä olisi pilat­tu jonkin alueen viihtyvyys, alueen asun­to­jen hin­to­jen pitäisi laskea.

    Vastaa

72. juge: Eiköhän vakioin­ti tarkoi­ta nimeno­maan sitä että ver­tail­laan ump­isuolen­leikkaus­ta ump­isuolen­leikkauk­seen eikå sydämensiirtoon. 

    “Tarve­vakioin­ti” on tehty iän, sukupuolen, kuolleisu­u­den, tulota­son, muut­toli­ikken ja muu­tamien muiden muut­tu­jien perus­teel­la (koh­ta tarve­vakioin­ti), ei tehty­jen hoito­tomen­pitei­den mukaan. Lähtöko­htais­es­ti idea tun­tuu järkevältä, mut­ta myös sel­l­aiselta, että numeri­ikkaa pitäisi purek­sia pitkään, että ymmärtäisi onko tulok­sil­la oikeasti merk­i­tys­tä. Toisen­laisil­la para­me­treil­lä malli antaisi toisen­laiset tulokset.

    Vastaa

73. Ville Kom­sille:

    Ruotsinkieliset pystyvät var­masti säi­lyt­tämään kie­len­sä niil­lä alueil­la, mis­sä ruotsinkielis­ten osu­us väestöstä on suuri. Kult­tuurin ja kie­len vaal­im­i­nen on kuitenkin ruotsinkielis­ten itsen­sä varas­sa. Suomenkielisen val­taen­em­mistön ei pidä odot­taa niihin talkoisi­in osallistuvan.

    Jatkos­sakin var­masti Raase­poris­sa tiede­tään, että glass on jäätelö ja knack­ko­rv on nakki.

    Pysyköön tämä keskusteluketju kaikin mokomin alku­peräisessä aiheessaan.

    Ode lupaa var­maan alus­taa keskustelun ruotsin ase­mas­ta sopi­vak­si kat­so­manaan ajankohtana.

    Vastaa

74. Kyl­lä min­un oma koke­muk­seni on, että Helsin­gin virkamieskun­ta on lievästi san­ot­tuna “run­sas­ta” ja tuh­lail­e­vaa. Sosi­aal­i­jo­hta­jalle han­ki­taan sel­l­aisia kalus­to­ja, jot­ka pienem­mässä meni­sivät oikeaan tarkoituk­seen jne. jne
    Olin­pa ker­ran eräässä kan­saivälisessä kon­gres­sis­sa (con­t­a­m­i­nat­ed soils), ja siihen osal­lis­tu­vista suo­ma­lai­sista oli noin puo­let oli­Helsin­gin kaupun­gin virkamiehiä. Käsit­tääk­seni Helsin­gin asukasluku on vain noin 11% koko Suomen asukasluvusta-

    Vastaa

75. Jos pääkaupunkiseu­tuhallinnon uud­is­tuk­ses­sa ale­taan ratkoa koko Uuden­maan hallintoa, ei siitä tule mitään. Tehdään ensin päätök­set neljän pääkaupunkiseu­tukun­nan hallinnos­ta. Siinä on ihan tarpeek­si purtavaa.

    Osmon esit­tämä kak­si­ta­so­ma­lli tun­tuu hyvältä. Parem­mal­ta kuin nykyiset kun­nan­hallinnot. Kun­nanosa-aluei­den pitäisi olla luon­te­via nyky­isiä kaupungi­nosia ja niiden yhdis­telmiä. Sille emme voi mitään, että osa alueista on parem­pio­sais­ten ja osa huonom­pio­sais­ten aluei­ta. Kai se rahan­jako osa­taan tehdä aluei­den kesken tas­a­puolisel­la ja oikeu­den­mukaisel­la tavalla. 

    Ongelmia tulee esim. ter­vey­den­huol­lon jär­jestämisessä. Mis­sä on peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon paik­ka metropoli­hallinnos­sa? Sen voisi vielä organ­isoi­da per­in­teisel­lä taval­la eli kun­nanosa­hallinto (aluei­den väestöpo­h­ja olisi noin 30 000) huole­htisi peruster­vey­den­huol­losta ja metropoli­hallinto erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Erikois­sairaan­hoi­dos­sa pitäisi päästä nyky­istä selkeäm­pään jakoon keskus­sairaalata­soisen hoidon ja yliopis­to­sairaalata­soisen hoidon välillä.

    Helsin­gin ongel­mana on kym­meniä vuosia ollut keskus­sairaalata­soisen erikois­sairaan­hoidon puute. Kaik­ki poti­laat pitää lähet­tää HUS:iin, joka laskut­taa kun­taa yliopis­to­sairaalan hin­noil­la. Ei kus­tan­nuk­sia pysty jaka­maan eri tasois­t­en hoito­jen kesken. Kun poti­las on siir­ret­ty HUS:iin, kaik­ki päätök­set poti­laan tutkimuk­sista, hoidoista, kon­sul­taa­tioista yms. tehdään HUS:ssa ja lähet­tävä kun­ta maksaa.

    Vastaa

76. Ris­to: “Tarve­vakioin­ti” on tehty iän, sukupuolen, kuolleisu­u­den, tulota­son, muut­toli­ikken ja muu­tamien muiden muut­tu­jien perus­teel­la (koh­ta tarve­vakioin­ti), ei tehty­jen hoito­tomen­pitei­den mukaan. Lähtöko­htais­es­ti idea tun­tuu järkevältä, mut­ta myös sel­l­aiselta, että numeri­ikkaa pitäisi purek­sia pitkään, että ymmärtäisi onko tulok­sil­la oikeasti merk­i­tys­tä. Toisen­laisil­la para­me­treil­lä malli antaisi toisen­laiset tulokset.

    tutk­i­ja uskaltaa esit­tää että pk-seu­tu voisi säästää 200 miljoon­aa vuosit­tain jos kus­tan­nuk­set saataisi­in keskiar­voon. Joten tutk­i­jan mielestä sen ver­ran ver­tailukelpoi­sista luvuista on kyse että uskaltaa täl­laisen arvion heittää

    Vastaa

77. Ville Kom­sin ehdo­tus seu­tu- ja lähikun­tien peri­aat­teesta kuu­lostaa järkevältä. Lisäisin siihen kuitenkin jo aiem­min mainit­se­mani peri­aat­teen kun­tara­jan muo­dostamis­es­ta nimeno­man raken­netun ympäristön perus­teel­la — siis taa­jamien rajo­jen sisälle. Rak­en­ta­mat­tomat alueet kuu­lu­vat maakun­nan tai seu­tukun­nan hallintaan. Rajo­jen yli ei pelkän paikall­ishallinnon päätök­sel­lä voitaisi mennä.

    Mitä tulee kaavoituk­seen, tulisi olla demokraat­tisen päätök­sen­tekoe­li­men lisäk­si vah­va poikki­ti­eteelli­nen asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tio viemässä kaavoitus­ta eteen­päin, jon­ka LISÄKSI pitäisi olla sito­va ohjaus­menetelmä tiivi­iden kaupunkikeskit­tymien saavut­tamisek­si ja pien­talo­mat­toilmiön lev­iämisen estämisek­si. Suomek­si san­ot­tuna pelisään­nöt kaavoituk­sen ohjauk­seen. Nyky­isin voisi sanoa läh­es kaiken kaavoitus­toimin­nan rikko­van maankäyt­tö- ja raken­nus­lain antamia tavoitteita.

    Eräs asia, minkä halu­aisin nos­taa esi­in on kaavoitusjär­jestelmän mielekkyys noin ylipäätään. Kaavoitus on maakun­ta-yleiskaa­va-ase­makaa­va-sys­teemil­lä vah­vasti ylhäältä alaspäin-ohjau­tu­va, mikä ei kaikissa tapauk­sis­sa ole vält­tämät­tä se paras tapa. Jo se, että kaavas­sa määritel­lään, mitä toim­into­ja jos­sakin alueel­la voi olla on van­hen­tunut aja­tus. Ei alueen tai varsinkaan ton­tin luon­te­vaa käyt­tö­tarkoi­tus­ta voi paraskaan suun­nit­teli­ja etukä­teen tietää. Lähin­nä ympäristöhait­to­ja tuot­ta­va teol­lisu­us on järkevää pitää oma­l­la alueel­laan, muuten kaik­ki voisi olla sekaisin. Nyky­isil­lä kaavoitus­ratkaisuil­la ei mitenkään pystytä tuot­ta­maan esim. Helsin­gin kan­takaupun­gin tyyp­pistä erit­täin sekoit­tunut­ta kaupunkia.
    Pienem­mil­lä hallintoalueil­la pystyt­täisi­in jous­tavasti ratkaise­maan paikallisia, alhaal­ta ylöspäin nou­se­via kaavoitu­songelmia vaikka­pa tapauskohtaisesti.

    Vastaa

78. Tuo­mo:
    Ville Komsille:

    Ruotsinkieliset pystyvät var­masti säi­lyt­tämään kie­len­sä niil­lä alueil­la, mis­sä ruotsinkielis­ten osu­us väestöstä on suuri. — - — 

    Aivan, ja sik­si tämä liit­tyykin metropoli­hallinto- ja kun­tau­ud­is­tuskeskustelu­un. On hel­vetin ikävä temp­pu, jos hallintora­jat vede­tään niin, että joka yksikköön jää pikkuinen määrä ruotsinkielisiä asukkai­ta eikä min­nekään suurta.

    Kieli ei säi­ly, ellei ole seu­tu­ja, kyliä, kort­telei­ta ja talo­ja, jois­sa voi ainakin yrit­tää puhutel­la naa­puria tai sat­un­naista vas­taan­tuli­jaa ruotsiksi.

    Ja minä toivon mon­es­takin syys­tä että säilyy.

    Siinä ydin­vi­es­ti­ni.

    Vastaa

79. “Olin tilaisu­udessa, jos­sa nuo tutkimuk­set esitelti­in. Siel­lä san­ot­ti­in, että vakioin­ti alue­sairaaloiden ja keskus­sairaalan välil­lä ei toimi.”

    Tämä on tyyp­illine hallinnoin­tioagel­ma. Yksiköt käyt­tävät omia stan­dard­eitaan korostaak­seen itsenäisyyt­tä, tekemäl­lä yhdis­telemisen vaikeak­si ja estämäl­lä ver­tailu­jen tekemisen
    Täl­lainen on tyyp­illi­nen asiantun­ti­ja­mafi­an aiheut­ta­ma ongelma.

    Aikoinaan yritin käyt­tää kun­tien paikkati­etoa verkko­su­unnnit­telus­sa, mut­ta kun jokainen kun­ta käyt­ti omaa stan­dar­d­iaan alkioiden määrit­telyssä ja osa jopa omia koor­di­naatis­to­jaan niin olisi tarvit­tu 400 kon­ver­tio­ta eli sys­tee­mi olisi ollut kallis ylläpidettävä
    Kun osa tiedoista on kun­nan sisäl­läkin eri­laista ajal­lis­es­ti niin kon­ver­toin­nit ovat pahim­mil­laan man­u­aal­ista puuhaa.

    Tämä nurkkakun­taisu­us ja saavutet­tu­je etu­jen puo­lus­t­a­mi­nen on julkisen sek­torin pahin ongelma

    Vastaa

80. Viherinssi: Outo johtopäätös. Alueen kalleus ker­too siitä, että poruk­ka halu­aa sinne. Jos vaikka­pa ohikulku­tiel­lä olisi pilat­tu jonkin alueen viihtyvyys, alueen asun­to­jen hin­to­jen pitäisi laskea.

    Tai sit­ten tuo ker­too, että tar­jon­ta ei vas­taa kysyn­tää. Ja kyl­lä melu arvioiden mukaan myös las­kee hin­to­ja. Yhden arvion mukaan jokainen 55 dB ylit­tävä desi­beli (1,2 — 1,7)%. Oletko kuul­lut, että pitkään asuneille olisi tuo­ta jos­sain vai­heessa korvattu?

    Onnek­si tästä (viihty­isyy­destä) löy­tyy ihan matemaat­tista dataa. Voit vaik­ka itse tutus­tua verkos­sa Helsin­gin melu­selvi­tyk­seen ja kat­sel­la esim. Kehä ykkösen ja Tuusu­lan­väylän risteyk­sen ympäristön tilannetta.

    Vastaa

81. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­raan sanoak­seni en kat­so ansait­sev­cani kun­ni­aan Kehä I:n suju­voit­tamis­es­ta yhjä suurem­pia liiken­nemääriä varten. Minä olen esit­tänyt sinne tiemak­su­ja hillit­semään paikoit­tais­li­iken­teen kasvua.

    Mil­lainen vaiku­tus on jos vaik­ka ajoneu­vo­jen määrä tip­puu vuorokaudessa 20 % tiel­lä jos­sa liikkuu 100 000 ajoneu­voa vuorokaudessa? Pakokaa­sut vähenevät, mut­ta melu lisään­tyy kos­ka ajonopeudet nou­se­vat myös ruuh­ka-aikoina. Todel­li­nen ratkaisu tuo siis ei ole. Jään odot­ta­maan toimi­vampia ratkaisu­ja vihreältä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vpj:lta. Itse pj on kokoomus­lainen ja niiden asen­teil­la pitäisi var­maan vetää motari Eiraan asti, jot­ta vuorineu­vok­set pää­sevät mer­suil­laan asap lentokentälle.

    Vastaa

82. Tää on hyvä: “Loikka­nen, Kilpeläi­nen & Laak­so: ”Kasvua kaikkial­la” ei eheytä yhdyskun­taraken­net­ta eikä paran­na kil­pailukykyä” http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?8317_m=8371&s=1512

    Jatkan huu­tonau­rua.

    Vastaa

    1. Min­ua taas itkettää.

       Vastaa

83. Pena:
    Erikois­sairaan­hoi­dos­sa pitäisi päästä nyky­istä selkeäm­pään jakoon keskus­sairaalata­soisen hoidon ja yliopis­to­sairaalata­soisen hoidon välillä.

    Ei tuol­laista jakoa ole todel­lises­sa elämässä ole­mas­sa kuin jos­sain kuriosi­teet­ti­ta­pauk­sis­sa. Todel­la harv­inaiset sairaudet kan­nat­taa tietysti keskit­tää, mut­ta yleiset sairaudet ovat yleisiä. Pääosa yo-sairaalan poti­laista muo­dos­tuu samoista poti­laista kuin alue­sairaalois­sa ja keskus­sairaalois­sa. Niis­sä sairaan­hoitopi­ireis­sä, jois­sa ei yo-sairaalaa ole, hoide­taan läh­es kaik­ki poti­laat keskus­sairaalas­sa, toki alueel­lisia ero­ja on. Mon­et alue­sairaalatkin hoita­vat läh­es kaik­ki poti­laat siel­lä. Lähet­tämi­nen tapah­tuu yleen­sä sen takia, että pitää tehdä joku temp­pu kuten pal­lo­laa­jen­nus tai tarvi­taan neurokirurgia.

    Usein saman­lainen poti­las arjen reali­teet­tien sanele­m­ana toises­sa paikas­sa Suomes­sa pää­tyy ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tolle ja toises­sa paikas­sa alue­sairaalaan, keskus­sairaalaan tai jopa yo-sairaalaan.

    Yo-sairaalois­sa on riskinä yli­hoit­a­mi­nen ja ‑tutkimi­nen, pal­lot­telu erikoisalal­ta toiselle, kon­sul­taa­tiopy­yn­tö­jen viidakko, kukaan ei kat­so kokon­aisu­ut­ta ja kaik­ki tur­vaa­vat selus­taansa taval­lis­takin enem­män kun käytän­nön reali­teeteista usein valitet­ta­van vier­aan­tuneet aka­teemisem­mat lääkärit ovat käve­lyetäisyy­del­lä. Kyseessä on erään­lainen flip­peri, poti­las poukki­va pallo.

    Vastaa

84. tpyy­lu­o­ma:
    Tää on hyvä: “Loikka­nen, Kilpeläi­nen & Laak­so: ”Kasvua kaikkial­la” ei eheytä yhdyskun­taraken­net­ta eikä paran­na kil­pailukykyä” http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?8317_m=8371&s=1512

    Jatkan huu­tonau­rua.

    Aika hel­mi. Mon­ey quote:

    “Maakun­takaavae­hdo­tuk­sen sisäl­lön voi ymmärtää insti­tuu­tioiden toim­i­mat­to­muu­den ilmentymänä.”

    Vastaa

85. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ua taas itkettää.

    Voi sitä pari kyyneltä tiraut­taa, mut­ta tää pros­es­si nyt vaan on lähtöko­hdil­taan niin rik­ki ettei tulosta kan­na­ta surra.

    Näin päin: Ihmi­sistä suurin osa asuu mielu­um­min lähel­lä kuin kaukana. Moos­es-meto­di, rak­en­taa vaan niin kyl­lä ne tulee. Kaupunkibule­vardit on tässä aivan keskeinen asia, kos­ka käyt­tökelpoinen rak­en­tam­a­ton maa lähel­lä on etupäässä liikennealuetta.

    Kuitenkin, ja niihinkin liit­tyen, eril­lais­ten hyvien aiko­musten siivit­tämänä olemme onnis­tuneet luo­maan lain­säädän­nön ja käytän­nöt jos­sa on huo­mat­tavasti helpom­paa rak­en­taa haja-asu­tusalueelle poikkeuslu­val­la kuin kaupunki­in. Tois­tan, poikkeuslu­val­la yhteiskun­nan kannal­ta ver­rat­toman huonom­paan paikkaan tekee yhteiskun­ta rak­en­tamisen paljon helpom­mak­si. Miten san­o­taan virkamieskielel­lä tavoiteristiriita?

    Voi tätä purkaa niinkin päin että tekee tuos­ta hajarak­en­tamis­es­ta vaikeam­paa. Taka-Tuusu­lan omakoti­talo­rak­en­t­a­mi­nen lop­puu huomen­na jos velvoite­taan rak­en­ta­maan taloon pom­misuo­ja ja parkkilu­o­la, lähim­pään tiehen pitää olla suo­jaetäisyyt­tä 50 metriä ja sen lisäk­si sen ja talon väli­in pitää rak­en­taa toimis­to­ta­lo, rak­en­ta­jan saa käytän­nössä vali­ta kolmes­ta “uskot­tavak­si” pääte­tys­tä fir­mas­ta, jne. Mielu­um­min kuitenkin niin päin että helpote­taan kaupunkirakentamista.

    Vastaa

86. Marko V: Tai sit­ten tuo ker­too, että tar­jon­ta ei vas­taa kysyn­tää. Ja kyl­lä melu arvioiden mukaan myös las­kee hin­to­ja. Yhden arvion mukaan jokainen 55 dB ylit­tävä desi­beli (1,2 – 1,7)%. Oletko kuul­lut, että pitkään asuneille olisi tuo­ta jos­sain vai­heessa korvattu?

    En minä ole väit­tämässä sitä, että melu lisäisi alueen arvos­tus­ta. Point­ti­ni on se, että meluisat tiet eivät ole syynä siihen, että Helsingistä muute­taan pois. Ihmiset kovin mielel­lään asu­isi­vat monel­lakin meluis­ten tei­den var­sil­la olevil­la alueil­la, jos vain rahat riit­täi­sivät, kos­ka aluei­den muut edut peit­toa­vat melun haitat. 

    Minus­ta olisi erikoista kor­va­ta väen­ti­hey­den lisään­tymis­es­tä johtu­via hait­to­ja van­hoille asukkaille, kos­ka täs­mälleen se sama ilmiö on nos­tanut hei­dän kiin­teistö­jen­sä arvoa erit­täin paljon. Jos joku on rak­en­tanut aikanaan syr­jäiselle paikalle, jos­ta tuleekin myöhem­min osa kaupunkia, niin kiin­teistön myyn­ti­tuo­toil­la ostaa kyl­lä vas­taa­van nykyiseltä syr­jäiseltä paikalta. Tai ehkä kaksikin.

    Onnek­si tästä (viihty­isyy­destä) löy­tyy ihan matemaat­tista dataa. Voit vaik­ka itse tutus­tua verkos­sa Helsin­gin melu­selvi­tyk­seen ja kat­sel­la esim. Kehä ykkösen ja Tuusu­lan­väylän risteyk­sen ympäristön tilannetta. 

    Mitä tulee vaikka­pa tuo­hon mainit­se­maasi alueeseen, niin kat­soin tuos­sa juuri vähän aiem­min syksyl­lä, kuin­ka käytän­nössä Tuusu­lan­väylän penkalta Torp­par­in­mäestä myyti­in per­hekäyt­töön sovel­tuvaa omakoti­taloa pitkälti yli puolel­la miljoon­al­la eurol­la. Sijain­ti on sel­l­ainen, jos­sa pihal­la kom­mu­nikoidaan viit­tomakielel­lä. Kam­mot­ta­va melu, mut­ta muuten erit­täin halut­ta­va kohde, joten hin­ta on korkea.

    Voi olla, että sama talo olisi mak­sanut melu­alueen ulkop­uolel­la parisa­taa tuhat­ta enem­män, mut­ta kum­mas­sakin tapauk­ses­sa talo on har­vo­jen saavutettavissa.

    Helsingistä ei muute­ta pois sik­si, etteivätkö ihmiset halu­aisi asua Helsingis­sä melun, saastei­den tai väärien naa­purien takia. Helsingistä muute­taan pois sik­si, että niukku­u­den vuok­si Helsingis­sä asun­not mak­sa­vat paljon. Niukku­us taas tulee pääosin — vas­toin yleistä leg­en­daa — siitä, että Helsin­ki alkaa olla aika täy­teen raken­net­tu. Kil­pailevil­la kaupungeil­la on aivan toinen tilanne.

    Vastaa

    1. Helsingistä muute­taan pois sik­si, ettei helsin­gin asun­tokan­taan mah­du enem­pää asukkai­ta. Kaik­ki eivät pääse. Hin­m­tata­sot ker­to­vat, että moni haluaisi.

       Vastaa

87. Ja mik­si moni halu­aisi? Syy ei vält­tämät­tä ole laadukkaissa kult­tuuri­palveluis­sa tai kuli­nar­is­ti­sis­sa ruokar­avin­tolois­sa. Helsinki­in halu­ami­nen saat­taa hyvin johtua siitä että työ­paik­ka on Helsingis­sä ja työ­mat­ka halu­taan pitää (ajal­lis­es­ti) mah­dol­lisim­man lyhyenä. 

    Yht­enä ratkaisuna olisi työ­paikko­jen sijoit­ta­mi­nen muuallekin kuin sinne kaikkein ahtaim­paan niemeen. Kysyn­tää halu­taan kuitenkin pitää keinotekois­es­ti yllä sil­lä sen kat­so­taan todis­ta­van Helsin­gin ole­van todel­li­nen metropoli.

    Vastaa

    1. Toimis­to­ton­teista on pääkaupunkiseudul­la yli­tar­jon­taa. Ne menevät juuri sinne, minne ne halu­a­vat men­nä. On ollut vaikeuk­sia saa­da niitä houkutel­luk­si keskus­tan ulkopuolelle.

       Vastaa

88. Viherinssi: Toisin kuin kuvitel­laan, niin kyl­lä Helsinki­in mah­tuu. Helsinki­in saadaan hel­posti sel­l­aiset 300 tuhat­ta asukas­ta lisää, vähän töitä tekemäl­lä 500 tuhat­ta, jos vaan halutaan. 

    Raken­netaan nykyiset suun­nitel­mat (50 tuhat­ta), motar­it kehä I:n sisäpuolel­la (150–200 tuhat­ta), San­tis (30 tuhat­ta), Malmin lento­kent­tä (20 tuhat­ta?), Tali (20 tuhat­ta); tiivis­tetään asemienseudut (20 tuhat­ta?) — ja tiivis­tetään ole­mas­saole­via 70-luku­laisia ker­rostalolähiöitä tarvit­taes­sa pusku­trak­to­ria käyt­täen (100 tuhat­ta?). Lisäk­si pien­taloaluei­hin saadaan kym­meniä tuhan­sia uusia asukkai­ta hitaan täy­den­nys­rak­en­tamisen avulla. 

    Tuos­ta noin näp­pitun­tu­mal­la tulee sel­l­aiset 400–500 tuhat­ta uut­ta asukas­ta ja vielä on varaa muut­taa motare­i­ta kehä I:n ulkop­uolel­la asu­tuk­sen käyt­töön — eikä tässä vielä edes kos­ket­tu pahem­min pel­toi­hin, niit­ty­i­hin tai virkistysalueisiin.

    Vastaa

89. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Yht­enä ratkaisuna olisi työ­paikko­jen sijoit­ta­mi­nen muuallekin kuin sinne kaikkein ahtaim­paan niemeen. Kysyn­tää halu­taan kuitenkin pitää keinotekois­es­ti yllä sil­lä sen kat­so­taan todis­ta­van Helsin­gin ole­van todel­li­nen metropoli.

    No leik­itään että olet töis­sä vaik­ka Myyr­mäessä ja muu­tat jon­nekin Vihd­in­tien var­teen jos­ta on Myyr­mä­keen lyhyt mat­ka. Leik­itään edelleen että sin­ul­la on puoliso, mis­säs päin hän on töis­sä? Entä sit­ten kun jom­pikumpi teistä vai­h­taa syys­tä tai tois­es­ta työ­paikkaa, löy­tyykö uusi työ­paik­ka myös Myyr­mäestä? Entä har­ras­tusten sijain­ti? Las­ten koulut ja har­ras­tuk­set? Kaver­it ja sukulaiset?

    Se että jotenkin silleen monikeskuk­sis­es­ti ruvet­taisi­in tietois­es­ti hajoit­ta­maan yhdyskun­taraken­net­ta ei vaan toi­mi, kos­ka seudul­la on yhdet työ­markki­nat eikä use­at. Jos tuo markki­na hajoaa liiken­teen ja etäisyyk­sien vuok­si useik­si niin tuot­tavu­ustap­pi­ot on sitä luokkaa että kel­lään ei ole kivaa, sadan tuhan­nen ihmisen työ­markki­noil­la on pikkukaupun­gin palkat, kil­pailukyky ja työttömyysate.

    Ja sil­lä että Helsin­gin keskus­ta on niemel­lä ei nyt ole niin paljon merk­i­tys­tä. Opti­maa­li­nen sijain­ti lin­nun­ti­etä olisi jos­sain vähän pohjoiseen ja län­teen, san­o­taan vaik­ka Pitäjän­mä­ki, mut­ta kun meil­lä nyt on jo säteit­täi­nen liiken­n­ev­erkko joka vie Rauta­tien­to­rille eikä Pitäjänmäkeen.

    Vastaa

90. Niin­pä. Ehkä sil­loin kan­nat­taisi kaavoit­taa vähem­män toimis­to­tont­te­ja ja enem­män asuntoja…?

    Vastaa

91. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingistä muute­taan pois sik­si, ettei helsin­gin asun­tokan­taan mah­du enem­pää asukkai­ta. Kaik­ki eivät pääse. Hin­m­tata­sot ker­to­vat, että moni haluaisi.

    No niin, tuli­han se sieltä. Toisin sanoen siis on aivan turha syyl­listää mui­ta ker­mankuorin­nas­ta tai mis­tään muus­takaan kun ker­ran Helsin­ki ei tuo­ta tarpeek­si asum­is­mah­dol­lisuuk­sia. Jos pk-seu­tu liit­täisi­in yhdek­si kun­naksi muu­toalue taitaisi vain laajentua.

    Vastaa

92. Viherinssi:
    Helsingistä ei muute­ta pois sik­si, etteivätkö ihmiset halu­aisi asua Helsingis­sä melun, saastei­den tai väärien naa­purien takia. Helsingistä muute­taan pois sik­si, että niukku­u­den vuok­si Helsingis­sä asun­not mak­sa­vat paljon. 

    Itse asi­as­sa foo­rumeil­ta kun Helsingistä pois­muut­tanei­den ajatuk­sia lukee, niin nuo ensin mainit­sevasi asi­at maini­taan syinä. Mik­si hyvä­tu­loiset muuten jät­täi­sivät Helsin­gin. Onhan heil­lä varaa ostaa täältä asun­to. Kaukana asum­i­nen­han tulee kalli­im­mak­si suurten työ­matkakus­tan­nusten ja menete­tyn ajan takia. He ovat tpyy­lu­o­man toivo­muk­sen mukaises­ti valin­neet sel­l­aisen ympäristön, mis­sä halu­a­vat elää. 

    Teille Helsin­gin eri­no­maisu­us tun­tuu ole­van jokin uskon­to. Netistä löy­tyy ihan selkeätä dataa, että esim. yli 80 000 ihmistä joutuu asumaan liiken­teen melu­aluil­la. Ne ovat aluei­ta, jois­sa ylit­tyy EU nor­mit ja ovat siten tutk­i­tusti ter­vey­delle haitallisia. Puhu­mat­takaan pien­hiukkaspäästöistä. Miten tääl­lä mikään koskaan voisi mitenkään kehit­tyä jos aina vaan ollaan sokeasti tyy­tyväisiä nykyiseen alati huonon­tu­vaan tilaan. Yri­ty­selämässä jos toimit­taisi­in noin, niin kil­pail­i­jat ajaisi­vat oikeal­ta ja vasem­mal­ta ohi muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Vastaa

93. tpyy­lu­o­ma:
    Ja sil­lä että Helsin­gin keskus­ta on niemel­lä ei nyt ole niin paljon merk­i­tys­tä. Opti­maa­li­nen sijain­ti lin­nun­ti­etä olisi jos­sain vähän pohjoiseen ja län­teen, san­o­taan vaik­ka Pitäjän­mä­ki, mut­ta kun meil­lä nyt on jo säteit­täi­nen liiken­n­ev­erkko joka vie Rauta­tien­to­rille eikä Pitäjänmäkeen. 

    Ilmalan ja Maunulan välis­sä on hyvä plänt­ti ja kiskotkin tule­vat parista suuntaa.

    Vastaa

94. > Toimis­to­ton­teista on pääkaupunkiseudul­la yli­tar­jon­taa. Ne menevät juuri sinne, minne ne halu­a­vat men­nä. On ollut vaikeuk­sia saa­da niitä houkutel­luk­si keskus­tan ulkopuolelle.

    Helsin­gin seudun julki­nen liikenne on raken­net­tu täh­timäisek­si. Joitain poikit­tais­lin­jo­jakin on, ja jois­sain täh­den sakarois­sa on vähän nauhamaisu­ut­ta, mut­ta pääsään­tö on siis täh­timäi­nen rakenne. Helsin­gin keskus­taan pääsee julk­isil­la kohtu­udel­la mis­tä tahansa. Mikä tahansa muu paik­ka Helsingis­sä aiheut­taa jo jostain suun­nas­ta tuleville yhden lisä­vai­h­don. Ja oma­l­la autol­lakin voi tul­la keskikaupun­gin läpi­a­jo, tai kier­to jotain ruuhkaista väylää pitkin. Helsin­gin keskus­ta on siis (statuk­sen­sa lisäk­si) liiken­teel­lis­es­ti järkevämpi sijoi­tu­s­paik­ka kuin Helsin­gin laidat.

    Jos Helsin­ki halu­aisi paran­taa muiden työ­paik­ka-aluei­den­sa kuin keskus­tan ase­maa liiken­teel­lis­es­ti, teo­reet­tis­es­ti paras kik­ka olisi mielestäni täh­den juuren päätepysäkkien kor­vami­nen jatkuvil­la lin­joil­la. Län­simetro on yksi aloite tähän suun­taan (se hyödyt­tää tosin valitet­tavasti Espootakin;-)). Bus­seil­la täl­laisen “nauhoit­tamisen” hyö­ty­suhde on hie­man huonom­pi, sil­lä metro hoitaa jo merkit­tävim­män suo­ran lin­jan kaupun­gin keskus­tan läpi. 

    Toisaal­ta meren ran­nal­la ja niemel­lä olo jo melkein pakot­taa Helsingistä lähtevät pääväylät liiken­teel­lis­es­ti järke­viksi nauhakaupungeik­si. Kan­nat­taisi hyö­dyn­tää. Tosin nämäkin nauhakaupun­git lip­sah­ta­vat hel­posti Helsin­gin rajo­jen ulkop­uolelle. (Hmm, tässäkö syy kuntakaappausaikeille?;-))

    Kehäre­it­eil­lä teho ei ole paras mah­dolli­nen sik­si, että nuo reitit yhdis­tävät enem­mänkin sat­un­naisia lin­jan var­relle osunei­ta kau­ungi­nosia, kuin jonkin luon­nol­lisen nauhakaupun­gin (pää­taa­jamien ketjun).

    Yksi Helsin­gin toimis­toti­lan arvoa alen­ta­va seik­ka on var­masti myös se, että uudet työtek­i­jät joutu­vat kuitenkin käymään töis­sä Nur­mi­järveltä ja Num­me­las­ta. Parem­pi tas­apaino toimis­to­jen ja asun­to­jen kaavoituk­ses­sa voisi siis myös auttaa.

    Vastaa

    1. Juho
       Onko sin­ul­la sel­l­ainen käsi­tys, että Helsin­ki suun­nit­telee pääkaupunkiseudun liikenneverkon?

       Vastaa

95. > Onko sin­ul­la sel­l­ainen käsi­tys, että Helsin­ki suun­nit­telee pääkaupunkiseudun liikenneverkon?

    No ei. Ja on tot­ta että osa noista kehi­tysko­hteista vaatii yhteistyötä. Jos puhutaan vain täh­tiverkon keskiön jär­jeste­ly­istä, ne osu­vat aika hyvin Helsin­gin alueelle. Nuo ehdo­tuk­set oli­vat suurelta osin teo­reet­tisia, kos­ka ovat kalli­ita ja osin maanti­eteel­lis­es­tikin vaikei­ta järjestää.

    Mut­ta jos jotain poimisin, niin paikallisju­nat voisi­vat ajaa Helsin­gin läpi pääradal­ta Turun radalle. Helsin­gin ja rata­hallinnon hom­mia, pis­ara (kallis) tai kään­nös jo Pasi­las­sa (keskus­ta jää sivu­un), hyödyt­täisi enem­män län­nen ja pohjoisen kun­tia. Rengasmetro(t) (kalli­ita) jot­ka sitoisi­vat yhteen lähim­mät suurkeskuk­set (Kru­unuvuoren­ran­ta jne.). Vähän halvem­paa olisi ajat­taa Län­siväylän bus­sit läpi kaupun­gin kol­mos- tai nelostien suun­taan (ei hyvää nauhakaupunkia). Näistä ren­gas­metro olisi Helsin­ki-keskeisin, ja liiken­teel­lis­es­ti aika toimi­vakin, etenkin jos Helsin­ki päät­täisi rak­en­taa kehän suurkeskuk­sia, eikä sekalaista joka paikkaan. Ja län­simetro­han toteu­tunee jo.

    Vastaa

    1. Juho,
       Kos­ka vai­h­t­a­mi­nen Pasi­las­sa on todel­la help­poa, voimme kat­soa, kuin­ka moni niin tekee. Jos tämä olisi yleistä, siis kysyn­tää olisi, var­maankin suo­ria junia tulisi. Juna pitää joka tapauk­ses­sa kään­tää Pasi­las­sa, kos­ka kolmio­raidet­ta ei ole.

       Vastaa

96. > vai­h­t­a­mi­nen Pasi­las­sa on todel­la helppoa

    Vai­h­t­a­mi­nen on helpohkoa, muta suo­ra ajo läpi olisi vielä oleel­lis­es­ti helpom­paa. Jos reitit meni­sivät läpi, Helsin­gin keskus­taan pää­sisi “hel­posti” vai­h­ta­mal­la Helsin­gin keskus­tan paikallisju­naan (tai metroon).

    Pasi­lan kar­tan perus­teel­la voi tode­ta, että kaar­teen rak­en­t­a­mi­nen Turun radal­ta pääradalle on aika help­poa. Pasi­lan nykyi­nen ase­ma tosin jää pois reitiltä.

    Tämä jär­jeste­ly ei olisi opti­maa­li­nen, kos­ka Helsin­gin keskus­tas­sa, nyt eril­lisen umpiku­jaradan päässä, on varsin paljon toimis­to­ja (ja asun­to­ja). Van­taalle ja Espoolle ja niiden suun­tien mah­dol­lis­es­ti kehit­tyville nauhakaupungeille jär­jeste­ly toisi var­masti lisää arvoa toimis­tokeskuksi­na. Eikä pelkästään sik­si, että Helsin­gin keskus­ta jäisi kil­pailus­ta sivu­un. Uuden nauhakau­oun­gin arvoa vähen­täisi Helsin­gin keskus­tan asukkaiden nyt huonom­pi yhteys uuden pääradan toimistoihin.

    Jos Helsin­gin keskus­ta olisi Pasi­lan varikkoalueel­la, tai jos Turun rata vedet­täisi­in Laut­tasaaren kaut­ta, ratkaisu olisi tehokas.

    Läpi­a­jo­radan ja nauhakaupun­gin tehokku­us tulee siis siitä, että vai­h­to­ja ei tule. Ren­gas­ra­ta olisi vielä tehokkaampi tapa rak­en­taa tehokas julki­nen liikenne rajat­ulle (renkaan kokoiselle) alueelle. Sik­si man­itsin ren­gas­metron ja toimis­to­jen keskit­tämisen sen var­teen Helsinkikeskeisenä, tehokkaana, mut­ta kalli­ina ratkaisuna.

    Vastaa

97. Osmo Soin­in­vaara: Juho,Koska vai­h­t­a­mi­nen Pasi­las­sa on todel­la help­poa, voimme kat­soa, kuin­ka moni niin tekee. Jos tämä olisi yleistä, siis kysyn­tää olisi, var­maankin suo­ria junia tulisi. Juna pitää joka tapauk­ses­sa kään­tää Pasi­las­sa, kos­ka kolmio­raidet­ta ei ole.

    Pasi­las­sa on joka iki­nen vai­h­to tehty aivan päin honkia, ja niitä vai­h­ta­jia on todel­la paljon, luku­ja en ole tosin saanut mis­tään. I/K‑junista häviää silmämääräis­es­ti vajaa puo­let matkus­ta­jista Pasi­las­sa eikä ne kaik­ki nyt Pasi­laan jää, ei siel­lä nyt niin kauheasti tykö­paikko­ja ole. Käpylä — Huopalahti oiko­raide säästäisi suun­taansa aikaa jotain 10 min per matkustaja.

    Vastaa
98. Paluuviite: Konkretiaa metropolialueen kuntauudistukseen – Ville Ylikahri