HSL:n hallitus 13.12.2011

Rapor­toin­ti kok­ouk­ses­ta on vähän viivästynyt eduskun­nan ja vähän muidenkin organ­isaa­tioiden jouluki­irei­den vuoksi.

Bus­sili­iken­teen tar­jouskil­pailun ratkaisu

Kil­pailutet­ti­in 16 lähin­nä Espoon suun­nan lin­jaa. Tässä taitaa olla hie­man salas­sa pidet­täviä asioi­ta, mut­ta julk­ista lie­nee nyt ainakin se, että Helsin­gin oma bus­si­fir­ma menet­ti kaik­ki lin­jansa näi­den kil­pailutet­tavien joukosta. 

Helsin­gin sisäis­ten lin­jo­jen bus­sili­iken­teen kilpailuttaminen

Eteläis­ten kaupungi­nosien bus­sili­iken­teen lin­jas­to on tulos­sa hal­li­tuk­sen päätet­täväk­si tam­miku­us­sa. Nyt niitä olisi kuitenkin jo kil­pailutet­tu. Jo ihan hygien­i­asy­istä näi­den ja niihin liit­tyvien lin­jo­jen kil­pailu­tus jätet­ti­in pöydälle.

Joukkoli­iken­nelain mukainen palvelutasomäärittely.

Alue on jaet­tu eri­laisi­in palve­lu­tasovyöhykkeisi­in sulas­sa sovus­sa jäsenkun­tien kanssa. Jäsenkun­ta saa kyl­lä parem­man palve­lu­ta­son, jos sitä halu­aa, mut­ta lasku tulee perässä. Palve­lu­ta­sokart­ta ohessa.

Joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so 2012 — 2015 HSL-alue

Nip­pu sopimuksia

Sipoon U‑liikenteen, Lähi­jun­jali­iken­teen kol­ma­nen vyöhyk­keen lip­puy­hteistyö sopimuk­set, lähi­ju­nali­iken­teen tilaami­nen VR:ltä ja R‑kioskin lipun­myyn­ti­sopimuk­set, pain­otöi­den tilaami­nen hyväksytet­ti­in hallituksella.

Sipoon liit­tymi­nen HSL:ään ei paran­na yhteyk­siä pitkään aikaan, kos­ka onnis­tuneen lob­bauk­sen vuok­si liiken­nöit­si­jöi­den monop­o­li omaan alueeseen­sa jatkuu vuosikau­sia. Kun Suo­mi kuu­luu vähiten kor­rup­toituneisi­in mai­hin, minkälaista muual­la mah­taa olla.

Jok­eri-lin­jan kehit­tämi­nen vuon­na 2013 alka­val­la liikennöintikaudella

Olin yrit­tänyt ajaa Jok­er­ille pikavuoro­ja 550X, jot­ka pysähty­i­sivät vain suurim­mil­la pysäkeil­lä, mut­ta jotenkin se oli onnis­tut­tu laske­maan kan­nat­ta­mat­tomak­si. Kan­nat­ta­mat­to­muus joh­tui siitä, etteivät nämä lin­jat kuulem­ma olisi juuri sen nopeampia (!?).

Kokeil­laan avo­ra­has­tus­ta. Tämä on kom­pro­mis­si. Kokoomus vas­tus­taa avo­ra­has­tus­ta pum­mien pelos­sa. Itse suos­tu­in kokeilu­un, kos­ka olen vaku­ut­tunut, että lin­jas­ton nopeut­tamis­es­ta koituu niin suuret hyödyt, että kokeilu vak­i­nais­te­taan ja ulote­taan muillekin runkolinjoille.

Tämä kil­pailu­tus on vähän han­kala asia, kun se merk­it­see samal­la, että lin­jas­ton kehit­tämi­nen pysähtyy. Kesken tilauk­sen tilaus­ta voi kyl­lä muut­taa, mut­ta han­kalaa se on.

Bus­sikaisto­jen automaat­ti­valvon­nan kehittäminen

Jouduin tässä vai­heessa lähtemään kohti eduskun­taa, mut­ta ehdin kuitenkin sanoa, että olisi jotenkin järkeväm­pää, jos bus­sikaista käyt­tämi­nen rin­nastet­taisi­in väärin pysäköimiseen, sen valvon­ta siir­ret­täisi­in kun­nille ja auton halti­ja olisi vas­tu­us­sa bus­sikaistavirhe­mak­sus­ta kuten parkkisakostakin. Näköjään muu hal­li­tus ajat­teli saman­su­un­tais­es­ti, kos­ka päätös­esi­tys­tä terävöitet­ti­in tähän suuntaan.

On jotenkin surkuhu­paisaa, että on käytävä poli­isin aseenkäyt­töhar­joituk­set läpi saadak­seen oikeu­den tutkia valvon­takameroiden kuvista, kuka sitä bus­sikaistaa oikein ajoi.

42 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus 13.12.2011”

  1. Jok­e­ria ei ole mitään kus­tan­nuste­hokas­ta ajaa bus­seil­la. Sen, kuten muunkin runk­oli­iken­teen fik­suin vai­h­toe­hto on raitio­vaunu tai jokin muu kevyt raide­vai­h­toe­hto. Pois­luet­tuna tietysti ne osu­udet, mil­lä on jo infra raskaalle raideliikenteelle.

    Mis­tä tulikin mieleeni, että Helsin­gin varas­ta­mat Sipoon alueet voi vaik­ka suo­jel­la 😀 ja uudet asuinalueet kan­nat­taa kaavoit­taa Sipooseen, ole­mas­sa ole­van radan var­teen. 😉 Kun kat­soo kart­taa, niin en vieläkääm ymmär­rä, miten koko jut­tu meni läpi. Kun uno­hde­taan todel­li­nen moti­ivi, hyvien veron­mak­sajien varas­t­a­mi­nen, niin koko jutus­sa ei ole mitään järkeä.

    PS. Helsin­gin niemen julk­istali­iken­netä aut­taa pari muutosta:
    — pois­te­taan turhat bussilinjat
    — tehdään pari puut­tuvaa spåral­in­jan jatket­ta ja
    — kaupunki­in tule­vien bus­sil­in­jo­jen päät­tärik­si tulee joko Tapi­o­la, Pasi­la tai Kalasatama.

    Jos joku bus­sil­in­ja on pakko ajat­taa keskus­taan asti, on sen tul­ta­va keskus­tatun­nelia pitkin. 😉

    Vastaa

  2. Runk­obus­seil­la avo­ra­has­tus on must, muuten ei toi­mi. Nil­lä matkus­ta­jien pois­tu­misen ja las­taamisen (kuten myös rahas­tus) täy­tyy tapah­tua raitio­vau­nun (tai metron) suju­vu­udel­la, muuten ne eivät saavu­ta runk­obus­seille vaa­dit­tavaa keskinopeut­ta. Toki myös bus­sikalus­to täy­tyy olla sel­l­aista, että kaik­il­ta ovil­ta pääsee kätevästi myös sisään. Nyky­isi­in low-entry-mata­lalat­tiabus­sei­hin (eli etu­osas­taan matali­in) ei takaovi ole, korkeine por­taineen, kovin kätevä täl­laiseen toimintaan.

    Vastaa

  3. ” Kokeil­laan avo­ra­has­tus­ta. Tämä on kom­pro­mis­si. Kokoomus vas­tus­taa avo­ra­has­tus­ta pum­mien pelossa ”

    Hohhoi­jaa
    Samaan aikaa enem­mistö matkansa mak­sav­ista asi­akkaista jonot­taa ulkona. (Joo ja ei tarvitse maini­ta kun­tien tues­ta joukkoli­iken­teelle tässä) Bus­sikuskin palk­ka kul­kee. Tämä on vain järkevä aja­tus ruuhkaisimil­la lin­joil­la. Voi ajatel­la myös mallia jos­sa on avoimet ovet vain ruuh­ka-aikaan. Kokoomuk­sel­la menee tässä asi­as­sa ide­olo­gia nyt prag­maat­tisu­u­den edelle.

    Vastaa

  4. Toki avo­ra­has­tus edel­lyt­tää lipun­tarkas­ta­jien selvää lisäys­tä, jot­ta pum­mi­matkus­tamisen mah­dol­lisu­us vähenee.

    Vastaa

  5. migul:
    ” Kokeil­laan avo­ra­has­tus­ta. Tämä on kom­pro­mis­si. Kokoomus vas­tus­taa avo­ra­has­tus­ta pum­mien pelossa ”

    Hohhoi­jaa
    Samaan aikaa enem­mistö matkansa mak­sav­ista asi­akkaista jonot­taa ulkona.

    Vähän niin kuin asi­akkaat jonot­taa KELAs­sa, kos­ka kyl­lähän nyt tuen tarve pitää osoit­taa juristinkestävästi, kos­ka jokuhan saat­taa sitä hakea vaikkei tarvit­sekaan. Pum­maamisen vas­tus­t­a­mi­nen yhteiskun­nas­sa yleen­sä on ihan kun­ni­akas­ta, mut­ta niiden valvon­ta­toimien kus­tan­nusten joil­la sitä kitketään pitäisi olla jos­sain suh­teessa vääri­inkäytösten ehkäisyn hyö­ty­i­hin. Kus­tan­nus se on sekin että asial­lisia asi­akkai­ta kiusataan.

    Joukkoli­iken­teen kohdal­la asia on vielä selkeämpi, se että bus­si tai ratik­ka seisoo mak­saa rahaa. Vään­netään tämä ratakiskos­ta kun tämä on joskus jopa virkamieskun­nalle vähän epäselvää:

    Jos lin­jaa liiken­nöidään 10 min­uutin välein ja sen kier­to, eli siivu­jen ajoai­ka plus päät­täri­ai­ka, on 60 min­u­ut­tia niin tarvi­taan kuusi joukkoli­iken­nehär­päket­tä. Jos se on eril­lai­sista häir­iöistä kuten pysäkil­lä jumit­ta­mi­nen johtuen 70 min­u­ut­tia niin tarvi­taan seit­sämän. Jopa niin että jos se on 62 min­u­ut­tia niin samoin. Tai jos kier­to on vai­htele­vista häir­iöstä riip­puen 50 — 70 min­u­ut­tia niin seit­sämän här­päket­tä edelleen, jot­ta siinä vuorovälis­sä ja aikataulus­sa pysytään. Kus­tan­nuk­set on näi­den här­päkkei­den määrä, ruuhkavuoro bus­si­i­in on 100 — 200 tuhat­ta kpl, kokopäivävuoro noin 300, ratikkavuoro koko päivän 600 — 700 riip­puen vähän miten sen laskee.

    Tämän takia kaiken­laiset häir­iötek­i­jät tulee joukkoli­iken­teessä kalli­ik­si. Yksit­täisen häir­iö­tyypin kuten vai­htel­e­vat pysäkki­a­jat kus­tan­nus­vaiku­tuk­sen laskem­i­nen on vähän han­kalaa, ja selvi­tyspyyn­tö siitä miten juuri se suh­tau­tuu vaik­ka lisään­tyne­neen pum­mil­la matkus­tamisen kus­tan­nuk­si­in on ehkä liikaa pyy­det­ty, sem­minkin kun senkään kus­tan­nuk­set on tulkin­nal­lisia; mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set uud­es­ta matkus­ta­jas­ta on pienet ja toisaal­ta kyse lie­nee usein siitä että ei ole vaan varaa lippuun.

    Eli tämä asia niin että suju­va joukkoli­ikenne on tavoite, jokaista siihen liit­tyvää asi­aa ei voi erik­seen laskea auki, esimerkik­si riit­tävän lev­eät ratikkakai­stat on samaa sar­jaa. Luot­ta­mus­miehel­lä oiva paik­ka vaan luottaa.

    Vastaa

  6. On jotenkin surkuhu­paisaa, että on käytävä poli­isin aseenkäyt­töhar­joituk­set läpi saadak­seen oikeu­den tutkia valvon­takameroiden kuvista, kuka sitä bus­sikaistaa oikein ajoi.

    Ylinopeussakko­ja ainakin ennen tutkit­ti­in sivarivoimin, eli siis poli­isil­la oli kolme sivaria töissä.

    Vastaa

  7. Olin yrit­tänyt ajaa Jok­er­ille pikavuoro­ja 550X, jot­ka pysähty­i­sivät vain suurim­mil­la pysäkeil­lä, mut­ta jotenkin se oli onnis­tut­tu laske­maan kan­nat­ta­mat­tomak­si. Kan­nat­ta­mat­to­muus joh­tui siitä, etteivät nämä lin­jat kuulem­ma olisi juuri sen nopeampia (!?).

    Kai se on mah­dol­lista etteivät olisikaan, riip­puu taas ihan sitä miten se on las­ket­tu, joidenkin käytet­ty­jen luku­jen bus­si­jok­eri on huo­mat­tavasti todel­lisu­ut­ta nopeampi jol­loin myös nopeu­tus­toimet vaikut­taa tehot­tomil­ta. Sitä­pait­si tuo luul­tavasti vielä ruuhkaut­taisi pysäkke­jä jopa nyky­istä enem­män kun niille tulee busse­ja sit­ten ihan miten sattuu.

    Mikä tää obses­sio Jok­erin nopeud­es­ta oikein on? Ei sen ongel­ma ole nopeus vaan epätäs­mäl­lisyys ja täy­det bus­sit. Jos halu­taan tehdä pikalin­ja Itäkeskus — Oulunkylä — Tapi­o­la niin se on eri sit­ten ihan eri asia. Sanois­in että Kehä I pitkin, mut­ta sinne pitäisi sit­ten tuo­ta varten tehdä kai­stat tai kiskot, 5 — 10 M€/km kumpikin. En osaa arva­ta olisiko tuolle matkustajia.

    Vastaa

  8. Avo­ra­ha­tus­ta voisi kokeil­la aamuisin Pasi­lan ase­man edus­tan pysäkil­lä. Siel­lä joka aamu bus­si 58 ja 506 ja muut Meilah­teen menevät seiso­vat 2–3 min­u­ut­tia pysäkil­lä, kun Meilah­teen meni­jät pyrkivät kyyti­in. Bussien perässä sit­ten odot­tel­e­vat ratikat. Todel­la viksua. 

    Avo­ra­has­tus tuolle pysäkille ja lisäk­si ratikkakiskot hie­man eteläm­mäk­si, jot­tei ratikan tarvitse odot­taa bus­si­in nousevia. 

    Aika har­va pum­mil­la aja­va ajaa aamul­la Pasi­lan ase­man ja Meilah­den väliä. Liki kaik­ki bus­sei­hin nou­se­vat ovat tulleet Pasi­laan junil­la — heil­lä var­maankin kaikil­la on kausikortit.

    Vastaa

  9. tpyy­lu­o­ma: Mikä tää obses­sio Jok­erin nopeud­es­ta oikein on? Ei sen ongel­ma ole nopeus vaan epätäs­mäl­lisyys ja täy­det bussit. 

    Ei nopeut­takaan kan­na­ta väheksyä. Reit­tiop­paan mukaan Jok­er­il­la esim. Itis-Lep­pä­vaara 44 min, Google mapsin mukaan sama väli autol­la 18 min.

    Tuo­hon kun lisätään mah­dol­liset vai­h­dot päälle, niin bus­si­matkus­ta­jal­la kuluu matkus­tamiseen joka viikko mon­ta tun­tia enem­män aikaa kuin autoil­i­jal­la. Kyl­lä näil­lä on vaiku­tus­ta kun sitä kulkuneu­voa valitaan.

    Vastaa

    1. Google maps ei tiedä mitään Kehä I:n aamu­ru­uhk­ista. Sel­l­ainen HSL:n kauhiuske­naario on, että Kehä I tukkeu­tuu tyystin ja Jok­srin matk­suy­ata­jamäärät tuplaavat.

      Vastaa

  10. Osmo Soin­in­vaara: Google maps ei tiedä mitään Kehä I:n aamu­ru­uhk­ista. Sel­l­ainen HSL:n kauhiuske­naario on, että Kehä I tukkeu­tuu tyystin ja Jok­srin matk­suy­ata­jamäärät tuplaavat.

    Oman koke­muk­sen mukaan Kehä I vetää nyky­isin yllät­tävän hyvin jopa aamu­ru­uhkas­sa. Tuskin jok­erikaan pysyy ruuh­ka-aikaan min­uu­tilleen aikataulussa.

    Mut­ta tosi­aan Kehä I tulee var­masti ruuhkau­tu­maan, ellei joukkoli­ikenne ole kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto. Mat­ka-aika on osa kil­pailukykyä ja sitä voi paran­taa joko nopeut­ta­mal­la joukkoli­iken­net­tä tai hidas­ta­mal­la autoli­iken­net­tä. Eiköhän ensim­mäi­nen ole parem­pi vaihtoehto.

    Vastaa

  11. Olen­nainen kysymys: estääkö uusi maakun­takaa­va Helsingis­sä motarei­den rak­en­tamisen bule­vardeik­si ja tätä kaut­ta lisäväestön keskit­tämisen kehä I:n sisäpuolelle? Kaaval­la­han ei ole Helsin­gin ulkop­uolel­la kovin paljoa merk­i­tys­tä, jos Helsinki­in vaan saadaan riit­tävästi asuntoja…

    Vastaa

  12. Avo­ra­has­tuk­sen möröt kan­nat­taa suh­teut­taa tähän aiem­min esi­in tulleeseen fak­taan, että muis­taak­seni noin 40% tarkas­tus­mak­su­ista pää­tyy uloso­ton kaut­ta “luot­to­tap­pi­oi­hin”. Tämä ilmeis­es­ti hyvässä uskos­sa annet­tu hoito on ihan väärään tautiin. 

    Pitäisi toiv­ot­tavasti olla selviö, että jos ensin kaiken­maail­man “etuuk­sil­la” hai­tataan muu­ta liiken­net­tä, niin sitä pien­tä etua ei huka­ta pysäkeil­lä jonottamiseen.

    Vastaa

  13. Mikko:
    Olen­nainen kysymys: estääkö uusi maakun­takaa­va Helsingis­sä motarei­den rak­en­tamisen bule­vardeik­si ja tätä kaut­ta lisäväestön keskit­tämisen kehä I:n sisäpuolelle? Kaaval­la­han ei ole Helsin­gin ulkop­uolel­la kovin paljoa merk­i­tys­tä, jos Helsinki­in vaan saadaan riit­tävästi asuntoja…

    Tämä on hyvä kysymys. Kehä I olisi bule­var­di­na olla paljon toimi­vampi kuin nyt moottoriliikennetienä.

    Vastaa

  14. Mihin ne parin vuo­den takaiset haitaribus­sikokeilut Jok­er­il­in­jal­la päät­tyivät? Voitelun puutteeseen?

    Vastaa

  15. Jos suur­ta osaa tarkas­tus­mak­su­ja ei ker­ran saa perit­tyä, ei avo­ra­has­tus siihen yhdis­tet­tyine lipun­tark­istuksi­neen toi­mi vaan yhteisil­lä sään­nöil­lä toimi­vaa yhteis­es­ti mak­set­tua jär­jestelmää käytetään väärin.

    Tähän aut­taa vain se että joukkoli­iken­net­tä pää­sevät käyt­tämään ain­oas­taan ne matkus­ta­jat jot­ka ovat suorit­ta­neet siihen oikeut­ta­van mak­sun etukäteen.

    Vastaa

  16. antti:
    Mihin ne parin vuo­den takaiset haitaribus­sikokeilut Jok­er­il­in­jal­la päät­tyivät? Voitelun puutteeseen?

    Kyl­lä niitä aina välistä puuhataan, nytkin optiona. Nivel­busse­ja on ollut Helsingis­sä, Tam­pereel­la ja Turus­sa ja niistä on luovut­tu, kos­ka niis­sä on muu­ta­ma peruspulma:

    Ensin­näkin bus­sili­iken­teessä on pienet pääo­makus­tan­nuk­set iso­jen palkkaku­lu­jen vastapain­ok­si, kos­ka kalus­to on suu­ri­na sar­joina tehtävää stan­dard­ika­maa. Erikois­bus­seil­la on erikoish­in­ta, se tuplaniv­el joka oli koea­jos­sa mak­saa jotain kolme ker­taa enem­män kuin normibussi.

    Toisek­si, myös niiden nivel­bussien huolto on työlääm­pää eli kalliimpaa.

    Kol­man­nek­si, mei­dän routaisel­la tiev­erkol­la jäässä ja sohjos­sa niil­lä ajami­nen on hankalaa.

    Neljän­nek­si, liit­tyen edel­liseen nivelil­lä saa käytän­nössä lisää sei­soma­paikko­ja sille samaisel­la kuop­paiselle tiev­erkolle. Nivel­bus­si toimii toki ihan hyvin jos sil­lä on korkealaa­tu­inen väylä. Niin kuin ratikalla on kiskot. Saman tien voi tehdä kiskot.

    Vastaa

  17. antti:
    Mihin ne parin vuo­den takaiset haitaribus­sikokeilut Jok­er­il­in­jal­la päät­tyivät? Voitelun puutteeseen?

    Kalleu­teen. Nivel­bussien han­k­in­ta- sekä ylläpi­tokus­tan­nuk­set ovat mon­in­ver­roin korkeampia kuin esim. telibussien. Nyt nivel­bus­sit ovat ehdol­la jälleen uuteen liiken­nöin­ti­sopimuk­seen (alkaa eloku­us­sa 2013), mut­ta niiden liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set oli­si­vat sato­jatuhan­sia korkeam­mat kuin telibussien, vaik­ka niil­lä liiken­nöitäisi­in harvem­mal­la vuorovälil­lä (4min vs. 2.5 min).

    Vastaa

  18. Markku af Heurlin: Tämä on hyvä kysymys. Kehä I olisi bule­var­di­na olla paljon toimi­vampi kuin nyt moottoriliikennetienä.

    Kehä I bule­var­dia ehdit­ti­in kokeil­la kohta­laisen pitkään; liiken­neval­ot vähän joka jumalan risteyk­sessä teki ajamis­es­ta aika tuskaista. Tiedä sit­ten mil­laista toimivu­ut­ta oikein tarkoi­tat. Mut­ta ennem­min Jok­eri raiteet kuin liikennevaloja.

    Vastaa

  19. Antti, aiko­vat pyytää tar­jouk­set sekä nivel­bus­seista että telibus­seista. Saa­vat sit­ten tietää todel­lisen hintaeron.

    Nivelien ongel­ma on se, ettei niis­sä ole juurikaan teliä enem­pää istuma­paikko­ja. Bus­sis­sa matkus­t­a­mi­nen on niin epä­mukavaa seis­ten, että HSL halu­aa tar­jo­ta mah­dol­lisuuk­sien mukaan kaikille istuma­paikan, mikä onkin ihan oikein.

    Jok­erista olisi jo kauan sit­ten pitänyt tehdä ratik­ka. Mah­tu­isi poruk­ka kyyti­in eikä tulisi jatku­vaa pikkubussien peräkkäinajoa.

    Vastaa

  20. tpyy­lu­o­ma: Jos halu­taan tehdä pikalin­ja Itäkeskus – Oulunkylä – Tapi­o­la niin se on eri sit­ten ihan eri asia. Sanois­in että Kehä I pitkin, mut­ta sinne pitäisi sit­ten tuo­ta varten tehdä kai­stat tai kiskot, 5 – 10 M€/km kumpikin. En osaa arva­ta olisiko tuolle matkustajia.

    Niin vaik­ka sel­l­ainen pikaraiti­otie, jon­ka yksi juna vetää 300 — 1000 matkus­ta­jaa. Saisi kulkea sen 70 — 80 km/h kun auto­jono vier­essä matelee 20 — 30 km/h. Alkaa matkus­ta­jia löy­tymään ja luon­to sekä ihmiset pelastuvat.

    Vastaa

  21. Avo­ra­has­tus: Mulle on aivan sama kuin­ka paljon väkeä on pum­mil­la, pääa­sia että bus­si kul­kee. Har­va niitä pum­me­ja met­rossakaan ajat­telee vs. yhtä pitkää jonoa yhden kon­trol­lilait­teen kaut­ta sisään.

    Kyl­lä nyppii, kun kokon­ainen luok­ka val­uu hitaasti sisään ja ketään ei jää pois. Sil­loin suo­ras­taan toivoisi että ne saisi ja voisi tul­la nopeam­min sisälle, vaik­ka kaik­ista ovista. Ja täl­lä porukalla on taa­tusti kaikil­la liput kunnossa.

    Vastaa

  22. Ris­to Vor­mala:
    Toki avo­ra­has­tus edel­lyt­tää lipun­tarkas­ta­jien selvää lisäystä… 

    Sul­je­tut pysäk­ki- ja ase­ma-alueet ovat tehokkaampi ratkaisu. Pysäkkiko­htaiset automaatit joudu­taan han­kki­maan, jos ei samal­la lopete­ta kokon­aan yksit­täis­lip­pu­jen myyntiä.

    RFID-lip­pu bussin kuituop­tiseen sisä­valais­tuk­seen yhdis­tet­tynä olisi näp­pärä. Kun bus­si­in astuu pum­mi, lävähtäisi punainen valo kohti tuli­jaa ja kajareista kuu­luisi pois­tu­miske­ho­tus. 😀 Vielä liian kallista toteut­taa, mut­ta mah­dol­lista muu­ta­man vuo­den päästä.

    On rahas­tus tapa mikä tahansa, niin nykyi­nen tuki­in perus­tu­va liiken­nöin­ti ei ole kestäväl­lä poh­jal­la. 🙁 Jos julk­ista liiken­net­tä ei saa­da kus­tan­ta­maan edes toim­inta­meno­jaan, on se syytä saneerata. 😉

    Vastaa

  23. Kalle:Jos julk­ista liiken­net­tä ei saa­da kus­tan­ta­maan edes toim­inta­meno­jaan, on se syytä saneerata. 

    Se on sel­l­ainen jut­tu että vaik­ka lip­putu­loil­la kate­taankin vain vajaa puo­let joukkoli­iken­teen liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sista, niin sel­l­aises­sa kaupungis­sa meil­lä kel­lään ei ole varaa asua, jos­ta tuo “tap­pi­olli­nen” joukkoli­ikenne lopete­taan. Tulisi nimit­täin kym­me­nien mil­jar­di­en laskut (tunneli)tieverkon kehit­tämis­es­tä, että saataisi­in metropo­lialueen miljoona ihmistä liikku­maan edes joten kuten suju­vasti ilman joukkoliikennettä.

    Minus­ta HSL voisi laskea tämän auki, niin ei tarvit­sisi aina uudelleen jauhaa tätä samaa.

    Vastaa

  25. Kalle: Sul­je­tut pysäk­ki- ja ase­ma-alueet ovat tehokkaampi ratkaisu. Pysäkkiko­htaiset automaatit joudu­taan han­kki­maan, jos ei samal­la lopete­ta kokon­aan yksit­täis­lip­pu­jen myyntiä.

    Jos kaik­ki juna-ase­mat olisi jo nyt sul­jet­tu­ja, niin toteu­tus olisi help­po tehdä liityn­täli­ikenne asemil­la siten että asi­akas ei tulisi ollenkaan pois mak­se­tul­ta alueelta. Vain voisi vai­h­taa junas­ta bus­si­in tai päin­vas­toin , joka las­ket­taisi­in vielä samak­si matkak­si (vaik­ka vai­h­toai­ka olisi jo ylitet­ty). Sama voisi olla metrois­sa ja sen liityn­täli­iken­teessä, mut­ta avo­ra­has­tuk­sen sijaan pitäisi asemil­la pitäisi olla por­tit ja mah­dolli­nen lipunmyynti. 

    Pienet jok­eripysäk­it muu­tamil­la matkus­ta­jil­la voisi toimia toisin. Kulku vain etuoves­ta. Lipun­myyn­ti välit­tömästi pois kuskeil­ta ja lip­pu­ja voisi ostaa joka kau­pas­ta ja kioskista.

    Mut­ta kun ensin leikat­ti­in juna-asemil­ta henkilökun­ta pois (jot­ka eivät ikinä toim­i­neet lipun­tarkas­ta­ji­na??), sit­ten suurista asemista hävisi palve­lut (kioskit ja kahvi­lat). Samaa kehi­tys­tä nou­dat­taen avo­ra­has­tus on kaikissa kulku­muodois­sa var­masti. Ensin runk­olin­jat ja viimeisek­si pienet linjat.

    Vastaa

  26. Daniel Fed­er­ley:Tulisi nimit­täin kym­me­nien mil­jar­di­en laskut (tunneli)tieverkon kehit­tämis­es­tä, että saataisi­in metropo­lialueen miljoona ihmistä liikku­maan edes joten kuten suju­vasti ilman joukkoliikennettä. 

    Tässä kohtaa halu­an muis­tut­taa, että Helsin­ki metropolin poikit­tais­li­iken­teessä joukkoli­iken­teen osu­us oli muis­taak­seni 18 %. Pitkä pen­ni säästy­isi, jos tuo 18 % vaik­ka lif­taisi tuo 82 %:n kyyti­in. Saas­teetkin väheni­sivät, kun HSL:n diesel­busse­ja ei tarvittaisi.

    Vastaa

  27. Marko V: Tässä kohtaa halu­an muis­tut­taa, että Helsin­ki metropolin poikit­tais­li­iken­teessä joukkoli­iken­teen osu­us oli muis­taak­seni 18 %. Pitkä pen­ni säästy­isi, jos tuo 18 % vaik­ka lif­taisi tuo 82 %:n kyyti­in. Saas­teetkin väheni­sivät, kun HSL:n diesel­busse­ja ei tarvittaisi.

    Toki, mut­ta siinä poikit­tais­li­iken­teen osu­udessa on vähän mit­taus­vaikeuk­sia, oikeasti lie­nee suurem­pi. Kun on säteit­täi­nen liiken­nejär­jestelmä niin poikit­taisi­akin matko­ja tehdään säteit­täisel­lä lin­joil­la, esimer­ki Tikkuri­la — Lep­pä­vaara Pasi­las­sa vaihtaen.

    Vastaa

  28. Daniel Fed­er­ley: Se on sel­l­ainen jut­tu että vaik­ka lip­putu­loil­la kate­taankin vain vajaa puo­let joukkoli­iken­teen liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sista, niin sel­l­aises­sa kaupungis­sa meil­lä kel­lään ei ole varaa asua, jos­ta tuo “tap­pi­olli­nen” joukkoli­ikenne lopetetaan… 

    Joukkoli­iken­teestä on muo­dos­tunut joillekkin uskon­to. Jos kyse olisi oikeas­ta suurka­pungista, noin olisi teo­ri­as­sa, mut­ta käytän­nössä kaupungeis­sa joukkoli­iken­teestä saadaankin enem­män tai vähem­män kan­nat­tavaa. 😀 Helsin­ki on niin pieni ja har­vaan asut­tu ihan niemen eteläkärkeä luku­unot­ta­mat­ta, ettei tääl­lä päde kaupunki­maisen liiken­teen sään­nöt siinä mielessä, kuin jos­sain Pietaris­sa, Pari­i­sis­sa tai Lontoossa.

    Bus­si­lakko­jen ajal­ta tiedämme, ettei liikenne sil­loin toimin­ut ainakaan huonom­min. Siitä voi vetää johtopäätök­sen, että ainakin osa julkises­ta liiken­teestä on täysin turhaa, vie vain tilaa kaduil­ta. Haaste on lähin­nä paikoi­tusi­lan vähyys kan­takaupungis­sa. En vas­tus­ta julk­ista liike­nent­tä, mut­ta jonkin­lainen kus­tan­nus­vas­taavu­us sille on saata­va. Nykyi­nen malli ei ole kestäväl­lä pohjalla.

    Tärkein toimen­pide ei ole siis lisätä tukia vaan kaavoit­taa siten, että julki­nen liikenne saadaan kan­nat­tavam­mak­si. Hyvä alku on tiivistää Kehä I:n sisäpuolisia aluei­ta kaupunki­maisek­si ja rak­en­taa ole­mas­sa ole­vien asemien ympäristöt län­si-euroop­palaisit­tain lähili­iken­nealueel­la. Ain­oat jotenkin järkevästi kehit­tyneet ase­manseudut rantaradal­la ovat Lep­pä­vaara ja Kau­ni­ainen. Lep­pä­vaaras­sakin maanti­et on lin­jat­tu hölmösti rataan ver­rat­tuna. Muuten tärkein työkalu on ensik­si puskutraktori.

    Vastaa

  29. Tärkein toimen­pide ei ole siis lisätä tukia vaan kaavoit­taa siten, että julki­nen liikenne saadaan kan­nat­tavam­mak­si. Hyvä alku on tiivistää Kehä I:n sisäpuolisia aluei­ta kaupunki­maisek­si ja rak­en­taa ole­mas­sa ole­vien asemien ympäristöt län­si-euroop­palaisit­tain lähili­iken­nealueel­la. Ain­oat jotenkin järkevästi kehit­tyneet ase­manseudut rantaradal­la ovat Lep­pä­vaara ja Kau­ni­ainen. Lep­pä­vaaras­sakin maanti­et on lin­jat­tu hölmösti rataan ver­rat­tuna. Muuten tärkein työkalu on ensik­si puskutraktori. 

    Muuten olet ehdot­tomasti oike­as­sa, mut­ta kehä I:n sisäpuol­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä tiivistää kaupunki­maisek­si. Se pitää tiivistää ihan oikeak­si kaupungiksi.

    Vastaa

  30. Mikko: Muuten olet ehdot­tomasti oike­as­sa, mut­ta kehä I:n sisäpuol­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä tiivistää kaupunki­maisek­si. Se pitää tiivistää ihan oikeak­si kaupungiksi. 

    Täl­laisen vision muis­tan näh­neeni, mis­sä 2050 kan­takaupun­ki ulot­tuisi kehä ykköselle asti Pak­i­lan alueel­la. Esim. suo­jel­tu Pirkkolan puu­taloalue jäisi tuon alueen sisään. Miten tuol­lainen visio voi niinkuin käytän­nössä toteu­tua? Jyrätään pusku­trak­to­ril­la kaaval­la suo­jel­lut pientaloalueet?

    Vastaa

  31. Marko V: Täl­laisen vision muis­tan näh­neeni, mis­sä 2050 kan­takaupun­ki ulot­tuisi kehä ykköselle asti Pak­i­lan alueel­la. Esim. suo­jel­tu Pirkkolan puu­taloalue jäisi tuon alueen sisään. Miten tuol­lainen visio voi niinkuin käytän­nössä toteu­tua? Jyrätään pusku­trak­to­ril­la kaaval­la suo­jel­lut pientaloalueet?

    Ja mikäköhän tom­moinen visio on, en minä muista että kukaan tuol­laista olisi edes ehdot­tanut? Mikko taitaa puhua kaupunkibule­vardeista jois­sa on raken­net­tu motarin reunu­s­tat, ja toisaal­ta ker­rostalolähiöi­den rak­en­tamis­es­ta uudestaan.

    Vastaa

  32. tpyy­lu­o­ma: Ja mikäköhän tom­moinen visio on, en minä muista että kukaan tuol­laista olisi edes ehdottanut?.

    Oli toden­näköis­es­ti T&T‑lehdessä ja liit­tyi Greater Helsin­ki 2050 ideoin­tik­il­pailu­un, jon­ka voit­ti WSP Fin­land. En löy­dä samaa kuvaa netistä.

    Vastaa

  33. Marko V: …Esim. suo­jel­tu Pirkkolan puu­taloalue jäisi tuon alueen sisään. Miten tuol­lainen visio voi niinkuin käytän­nössä toteu­tua? Jyrätään pusku­trak­to­ril­la kaaval­la suo­jel­lut pientaloalueet?

    Ihan aikuis­ten oikeasti, mitä suo­jeltavaa on Pirkko­las­sa? Aivan var­masti kiva alue asua, mut­ta mitä kaupun­ki menet­taa, kun se raken­netaan? Kaupun­ki muut­tuu ja asuinalueet sen mukana. Ihan kaikkea ei tarvitse suojella.

    Vastaa

  34. Marko V: Täl­laisen vision muis­tan näh­neeni, mis­sä 2050 kan­takaupun­ki ulot­tuisi kehä ykköselle asti Pak­i­lan alueel­la. Esim. suo­jel­tu Pirkkolan puu­taloalue jäisi tuon alueen sisään. Miten tuol­lainen visio voi niinkuin käytän­nössä toteu­tua? Jyrätään pusku­trak­to­ril­la kaaval­la suo­jel­lut pientaloalueet?

    Pirkkolan pien­taloalue on kooltaan noin 20 hehtaaria ja se voi ihan hyvin jäädä pien­taloalueek­si, joka pikku hil­jaa tiivistyy. Vuon­na 2050 sen asukasti­heys lie­nee noin 5000as/km2 luokkaa, kun tont­te­ja pikku hil­jaa raken­netaan. Ei vält­tämät­tä paras­ta mah­dol­lista käyt­töä omas­ta mielestäni. 

    Kan­takaupun­gin lev­iämi­nen ulospäin ei ole tarkoit­tanut sitä, että Alp­pi­lan, Vallilan, Kumpu­lan tai Käpylän pien­taloalueet olisi jyrät­ty, eikä sen tarvitse tarkoit­taa sitä Pirkkolassakaan. 

    Kuten Pyy­lu­o­ma sanoi, paljon tärkeäm­mässä roolis­sa on muut­taa moot­tori­ti­et kaduik­si ja rak­en­taa niiden ympäristö tiiviisti.

    Vastaa

    1. Vallila, Kumpu­la ja Käpylä säästyivät, mut­ta Pasi­lan “ain­ut­laa­tu­inen” puu­taloalue jyrät­ti­in. Se oli tuskallista, mut­ta jäl­keen­päin ajatellen täysin perusteltua.

      Vastaa

  35. Kalle: Ihan aikuis­ten oikeasti, mitä suo­jeltavaa on Pirkko­las­sa? Aivan var­masti kiva alue asua, mut­ta mitä kaupun­ki menet­taa, kun se raken­netaan? Kaupun­ki muut­tuu ja asuinalueet sen mukana. Ihan kaikkea ei tarvitse suojella.

    Pirkko­las­sa taitaa olla suurin ns. ruot­salaistalo­jen keskit­tymä. Jotain his­to­ri­al­lista ja raken­nushis­to­ri­al­lista arvoa sil­lä voi olla suo­jelu­un taipuvaisille.

    Vastaa

  36. newyork­ista: Pirkko­las­sa taitaa olla suurin ns. ruot­salaistalo­jen keskittymä…

    Suurin lie­nee Turus­sa, mut­ta mitä suo­jeltavaa siel­lä Pirkko­las­sa on? 😉 Suo­jeluin­to on men­nyt jo överik­si ja se hait­taa kehi­tys­tä. Kan­nat­taa men­nä esmerkik­si Pari­isi­in; kävel­lä vaik­ka reit­tiä Notre Dame, Pan­théon, les Gob­elins ja miet­tiä elävän kaupun­gin kerrostuneisuutta. 🙂

    Vastaa

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Vallila, Kumpu­la ja Käpylä säästyivät, mut­ta Pasi­lan “ain­ut­laa­tu­inen” puu­taloalue jyrät­ti­in. Se oli tuskallista, mut­ta jäl­keen­päin ajatellen täysin perusteltua.

    Suomes­sa ovat tupan­neet aina jostain syys­tä kau­ni­it puu­taloalueet ja yksit­täiset puu­talotkin “pääsemään huonoon kuntoon”. 

    Veikkaan, että useim­miten on virkamies vain paperei­hin­sa kir­joit­tanut, että tode­taan asuinkelvot­tomak­si… Ja sit­ten laitet­tu iso pyörä pyörimään.

    Kyl­lähän näitä tari­noi­ta on Suo­mi pul­lol­laan kun purku­tuomioi­ta on lähdet­ty viime min­u­uteil­la peru­ut­ta­maan. Siel­lä on useim­miten ollut tönö jo maan tasal­la ja työmiehet kaf­feel­la siinä vai­heessa kun virkamies on suvain­nut tul­la paikalle taivastelemaan.

    Vallilas­sa on muu­ta­ma has­su puu­ta­lo jätet­ty pystyyn. Se on pieni ihme jos joku tur­isti sinne ker­ran eksyy ihmettelemään. Ei sil­lä, on sekin tyhjää parempi.

    Ei kai Puu-Pasi­la sin­ulle ole voin­ut olla tuskaisa koke­mus? Niille asukkaille on ehkä voin­utkin olla joiden kodit siinä pan­ti­in matalaksi.

    Parikymp­pinen kiimainen kol­li on var­maan funtsin­ut ihan mui­ta asioi­ta kuin Pasi­lan puu­talo­jen kohtaloi­ta… Mut­ta tietysti puhuitkin vain yleisel­lä, poli­it­tis­es­ti kor­rek­til­la, tasolla.

    Itseni on helpom­pi ymmärtää purkupäätök­siä kun tilalle tulee jotain kau­ni­im­paa. Tai home­k­oulu­raken­nusten kohdal­la, jotain toimi­vam­paa, mik­sei myös betoni­laatikko­ja pykälän esteet­tisem­piä ratkaisuja.

    Nyky­istä Pasi­lan aluet­ta ei kukaan ole vielä kau­ni­ik­si haukkunut, ei län­nessä, ei idässä eikä varsinkaan keskel­lä. Laat­ta-arkkite­htu­urin airueet Suomes­sa olisi kaik­ki pitänyt viedä saunan taakse ja… kröhöm, löylyttää.

    Eli joko­han kol­mas ker­ta nyt sit­ten toden sanoisi?

    Havain­toku­vathan Kes­ki-Pasi­las­ta ovat komei­ta ja val­heel­lisia kuten aina. Malmössä ihastelin pari vuot­ta takaperin komi­a­ta Turn­ing Tor­soa, meil­lähän ovat nuo asuin­tornien rak­en­tamiset jääneet per­in­teis­es­ti ihan vaan… torsoiksi.

    PS. Ihan uteliaisu­ut­tani kysäisen, että mis­säköhän vai­heessa se on sit­ten perustelua lana­ta Skat­ta maan­tasalle ja rak­en­taa se “parem­min”?

    Vastaa

  38. Kalle: Joukkoli­iken­teestä on muo­dos­tunut joillekkin uskon­to. Jos kyse olisi oikeas­ta suurka­pungista, noin olisi teo­ri­as­sa, mut­ta käytän­nössä kaupungeis­sa joukkoli­iken­teestä saadaankin enem­män tai vähem­män kan­nat­tavaa. Helsin­ki on niin pieni ja har­vaan asut­tu ihan niemen eteläkärkeä luku­unot­ta­mat­ta, ettei tääl­lä päde kaupunki­maisen liiken­teen sään­nöt siinä mielessä, kuin jos­sain Pietaris­sa, Pari­i­sis­sa tai Lontoossa.

    Joukkoli­iken­teestä on tul­lut uskon­to. Mut­ta niin on yksityisautoilustakin.

    Molem­pi­in yhteiskun­ta voi yrit­tää vaikut­taa, ja sitähän tässä kaiken aikaa tehdäänkin.

    Kalle, onko mitään mieltä ver­ra­ta Helsinkiä mainit­semi­isi kaupunkei­hin? Eikö olisi reilumpaa ver­ra­ta Helsinkiä edes jos­sain määrin vas­taa­van kokoisi­in kaupunkeihin?

    Port­landis­sa (as. 584 000 — dai­ly rid­er­ship 321,100 (1st qtr 2011 week­day aver­age), Ore­go­nis­sa, on ajel­tu pian 40 vuot­ta ydinkeskus­tas­sa raideli­iken­net­tä ilmaisek­si. Pitts­burghissä (as. 300 000 — dai­ly rid­er­ship 203,103 (April 2011), Penn­syl­va­ni­as­sa, näin on toimit­tu pian 30 vuot­ta myös bussien kanssa — minkä lisäk­si “metro” kul­kee siel­lä kel­lon ympäri. Toki työssäkäyn­tialue on molem­mis­sa pk-seu­tua suurem­pi, mut­ta ei moninkertaisesti.

    Eikö olisi korkea aika siir­tyä mus­tavalkois­es­ta joko/tai ‑ajat­telus­ta sekä/että ‑pohd­in­taan.

    Voisiko raideli­ikenne Helsinginkin ydinkeskus­tas­sa olla tule­vaisu­udessa ken­ties osan aikaa mak­su­ton­ta? Voisiko metro liiken­nöidä viikon­lop­puisin ja iso­jen tapah­tu­mien aikaan vaikka­pa kel­lo neljään?

    Mik­si metrolle/pikaratikalle ei anneta sitä roo­lia mihin se on tarkoitet­tu, otta­maan vas­taan bussien syöt­töli­iken­net­tä? Minkä ihmeen takia bus­seil­la pitäisikään päästä keskus­taan asti? Mik­si ratik­ka olisi parem­pi ratkaisu kuin akulli­nen johd­in­au­to? Kos­ka se on äänekkäämpi? Kos­ka se sutii tyhjää syksyn lehdil­lä ja tal­ven jäil­lä, ajaa ulos raiteil­ta tai joutuu venaa­maan apua kun ei voi ohit­taa huonos­ti park­keer­at­tu­ja autoja?

    Kun metro­tun­neli nyt kuitenkin on tul­lut kaive­tuk­si niin eikö olisi hölmöm­pää olla sitä käyt­tämät­tä? Kyl­lä sinne tun­neli­in ja maan­päälle pikaratikankin saa kulke­maan jos sitä pide­tään metroa järkeväm­pänä ratkaisuna. Vai pitäisikö metro­tun­neli vain suo­si­ol­la luovut­taa autoille?

    Vastaa

  39. tpyy­lu­o­ma: Kyl­lä niitä aina välistä puuhataan, nytkin optiona. Nivel­busse­ja on ollut Helsingis­sä, Tam­pereel­la ja Turus­sa ja niistä on luovut­tu, kos­ka niis­sä on muu­ta­ma peruspulma:Ensinnäkin bus­sili­iken­teessä on pienet pääo­makus­tan­nuk­set iso­jen palkkaku­lu­jen vastapain­ok­si, kos­ka kalus­to on suu­ri­na sar­joina tehtävää stan­dard­ika­maa. Erikois­bus­seil­la on erikoish­in­ta, se tuplaniv­el joka oli koea­jos­sa mak­saa jotain kolme ker­taa enem­män kuin normibussi.Toiseksi, myös niiden nivel­bussien huolto on työlääm­pää eli kalliimpaa.Kolmanneksi, mei­dän routaisel­la tiev­erkol­la jäässä ja sohjos­sa niil­lä ajami­nen on hankalaa.Neljänneksi, liit­tyen edel­liseen nivelil­lä saa käytän­nössä lisää sei­soma­paikko­ja sille samaisel­la kuop­paiselle tiev­erkolle. Nivel­bus­si toimii toki ihan hyvin jos sil­lä on korkealaa­tu­inen väylä. Niin kuin ratikalla on kiskot. Saman tien voi tehdä kiskot.

    Yksi kysymys: tässä ei puhuta lainkaan polt­toainekus­tan­nuk­sista ja niiden osu­ud­es­ta kokon­aiskus­tan­nuk­sista, tämän halu­aisin kuul­la, varsinkin kun EU on puuhaa­mas­sa uut­ta die­selveroa. Mikä olisi sen kustannusvaikutus?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.