Maakuntakaava maakuntahallituksessa 19.12.2011

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä . Maakun­ta­hal­li­tus käsit­teli maakun­takaavaa nyt jo aika tärkeässä kok­ouk­ses­sa. Tavoit­teena oli alun perin tiivistää yhdyskun­taraken­net­ta ja keskit­tää asum­ista rato­jen var­teen. Kaaval­u­on­nos­ta on nyt analysoitu ja havait­tu, että se hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta entu­ud­estaan, tosin vähän hitaam­min kuin aiem­min.

Alun perin esi­tys oli, että  neljä aluet­ta kehit­tyvät niin, että niiden osu­us väk­ilu­vus­ta kehit­tyy seuraavasti:
                                                2000                    2035

PKS                                                    69 % 65 %
Län­si-Uusi­maa                                7 % 7 %
Itä-Uusi­maa                                     5 % 5 %
Kuuma-kun­nat                                29 % 33 %

Uusia ase­manseu­tu­ja ei ote­ta käyt­töön Öster­sun­do­mia luku­un ottamatta.

Maakun­ta­hal­li­tuk­ses­sa asi­as­ta oli, san­o­taanko nyt, mon­en­laisia näke­myk­siä. Lop­putu­lok­sek­si tuli, että uusien ase­manseu­tu­jen käyt­töönot­toa ei nyt suo­ras­taan kiel­letä, mut­ta radas­ta ja ase­mas­ta on olta­va sito­vat päätök­set tätä ennen; niin kuin pitää ollakin. Näin mah­dol­lis­tuu Ris­tikytö (Ker­a­van ja Jär­ven­pään välil­lä), Hista, Tal­ma ja Nikkilä. Ris­tikytöön on jo rata, pysäk­ki vaan puut­tuu. His­tan osalta Espoos­sa joudu­taan odot­tele­maan tai kaiva­maan rahat.

Han­kaluute­na tässä on, että rak­en­tamiseen on varat­tu niin tolkut­tomasti aluei­ta, ettei mitään tiivistymistä vält­tämät­tä tapah­du. Olisi hyvä, jos kun­tien välisiä pelisään­töä voitaisi­in kehit­tää niin, että kun­ta, joka suosii hajanaista asu­tus­ta mak­saa itse siitä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set, eikä lasku­ta niitä muil­la kun­nil­la tai val­ti­ol­la. Kun­nan­han ei tarvitse toimia tyh­mästi vaik­ka maakun­takaa­va antaisi siihen mahdollisuudet.

Jonkin­lainen voit­to oli, että uusia ase­manseu­tu­ja sen­tään saa ottaa käyt­töön. Nyt kuitenkin edes saa tiivistää vaik­ka ei ole pakko.

Kovasti maakun­takaa­va nyt on vain kehi­tys­tä seu­rail­e­va, mut­ta ei sitä ohjaa­va. Seu­raavia uusia aloit­tei­ta on ole­mas­sa tai voisi olla.

Sipoo, joka yrit­ti ensin suo­jel­la itseään uusil­ta asukkail­ta, on Öster­sun­domin menetet­tyään innos­tunut kaavoit­ta­maan aivan vim­ma­tusti. Sibbes­bor­gin ja Erik­snäsin alueelle kaavail­laan jopa 70 000 uut­ta asukas­ta. Minus­ta tämä aja­tus ei ole huono, vaik­ka henkilöko­htais­es­ti se näin kesäa­sukkaan silmin onkin katas­trofi. Maakun­takaa­va ei ole tätä noteerannut. 

Siitä Ris­tiky­döstä pitäisi tehdä posi­ti­ivi­nen päätös eikä vain sal­lia pas­si­ivis­es­ti. Tuusu­lan kun­taa se ei ole kiin­nos­tanut, mut­ta kun­tara­jat eivät ole ikuisia.

Seudun parhaat poten­ti­aaliset raken­nus­maat on Tam­misaa­res­sa (sic). Tähän asti ruotsinkielisel­lä Län­si-Uudel­la­maal­la ei ole oltu oikein innos­tunei­ta uusista asukkaista, mut­ta nyt kuulem­ma oltaisi­in. Sinne menee se ratakin ja vielä samas­sa käytävässä kuin tie. Tästä voisi tehdä uuden kehityssuunnan.

Mäntsälän ase­man luo pitäisi tehdä 30 000 asukkaan kaupun­ki. Nyt kaavoite­taan lähiö­maista aluet­ta paikalle, jos­sa pitäisi olla uuden kaupun­gin keskustori. 

Öster­sun­domin osalta ongel­mana on Van­taa, joka pyrkii jar­rut­ta­maan Öster­sun­domin käyt­töönot­toa, jot­ta se ei vaaran­taisi Mar­ja-Van­taan kehitystä. 

Nikkilän  kas­vat­tamis­es­ta en olisi ihan var­ma, vaik­ka sinne saisikin radan helpol­la. Kaupunki­rakenne ei voi tiivistyä kaikkialle. Nikkilän ympäristöä voisi kehit­tää kukois­ta­vana maaseutuna. 

16 vastausta artikkeliin “Maakuntakaava maakuntahallituksessa 19.12.2011”

  1. Tavoit­teena oli alun perin tiivistää yhdyskun­taraken­net­ta ja keskit­tää asum­ista rato­jen var­teen. Kaaval­u­on­nos­ta on nyt analysoitu ja havait­tu, että se hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta entu­ud­estaan, tosin vähän hitaam­min kuin aiemmin.

    Huu­tonau­rua.

    Öster­sun­domin osalta ongel­mana on Van­taa, joka pyrkii jar­rut­ta­maan Öster­sun­domin käyt­töönot­toa, jot­ta se ei vaaran­taisi Mar­ja-Van­taan kehitystä.

    No taval­laan joo ‚mut­ta en sitä noin sanoin­si. Kyse ei ole siitä etteikö Van­taa halu­aisi kil­pail­e­vaa han­ket­ta Mar­ja-Van­taalle, vaan yksinker­tais­es­ti siitä että Van­taal­la ei ole varaa tuo­hon Öster­sun­domin osu­u­teen­sa, se että halu­aako he sen vai ei noin niinku yleen­sä on täten irrel­e­vant­tia. Van­taan kannal­ta kyseessä on raskaat investoin­nit (ml. metro) vaa­ti­va alue, joiden­ka vastapain­ona on Van­taan puolelle raken­nuskelpoista maa­ta hyvin vähän, ja vielä kaukana kaikesta. Ei vaan ynnää.

    1. Voisi muuten harki­ta, että sen Van­taan kolkan jät­täisi rauhaan ja rak­en­taisi metron/ratikan suo­raan Itäkeskuk­ses­ta Öster­sun­domi­in. Perusteina on pait­si, että Sotung­in­tie on vak­i­tuisel­la pyörälenkil­läni :-), myös se, että hvä kaupunki­rakenne on samanaikaises­ti tiivis ja har­va. Kun­nol­lisia viher­aluei­ta kan­nat­taa jät­tää tiivi­in rak­en­tamisen väliin.

  2. “…kun­ta, joka suosii hajanaista asu­tus­ta mak­saa itse siitä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set, eikä lasku­ta niitä muil­la kun­nil­la tai valtiolla.”

    Siis Helsin­ki joutuu mak­sum­iehek­si, vai? 

    Helsinki­hän suo­ras­taan pakot­taa ihmiset muut­ta­maan kehyskun­ti­in jät­tämäl­lä niin kaavoituk­sen kuin asun­to­tuotan­non minim­i­tavoit­teet tät­tämät­tä. Tuo vaje on johtanut tolkut­tomi­in hin­toi­hin ja asukas­pakoon. Mik­si siis olet lisäämässä vielä entis­es­tään Helsin­gin kulu­ja jol­lain yhdyskun­tarak­en­teen rangaistusmaksulla? 

    Eikö olisi parem­pi vaikut­taa Helsin­gin val­tu­us­tossa ja lau­takun­nis­sa siihen, että kaupun­ki todel­lakin täyt­tää itse itselleen aset­ta­mat tavoit­teet ja asun­to­tuotan­to palaute­taan riit­tävälle tasolle.

  3. OS: “Sipoo, joka yrit­ti ensin suo­jel­la itseään uusil­ta asukkail­ta, on Öster­sun­domin menetet­tyään innos­tunut kaavoit­ta­maan aivan vim­ma­tusti. Sibbes­bor­gin ja Erik­snäsin alueelle kaavail­laan jopa 70 000 uut­ta asukas­ta. Minus­ta tämä aja­tus ei ole huono, vaik­ka henkilöko­htais­es­ti se näin kesäa­sukkaan silmin onkin katastrofi.”

    No siis tässä nähti­in se mikä hyö­ty Öster­sun­domin varas­tamis­es­ta saati­in. Sipoo toi­mi aikaisem­min järkevästi kun ei halun­nut uusia asukkai­ta, mut­ta nyt myös Sipoo aikoo osal­lis­tua yhdyskun­tarak­en­teen hajottamiseen.

    Muut ympäryskun­nat on kas­vanut voimakkaasti ja täl­lä taval­la vält­tänyt pakkoli­itok­set. Eli ilmeis­es­ti yhdyskun­tarak­en­teen hajaan­tu­mi­nen, funk­tion­al­isti­nen kaupunkisu­un­nit­telu ja autois­tu­mi­nen on helsinkiläis­poli­itikko­jen mielestä hyvä asia, ainakin päätök­set ovat olleet näitä asioi­ta edistäviä.

    Kyl­lähän hajaan­tu­mista viral­lis­es­ti kri­ti­soidaan ja san­o­taan että “Hista, sitä ja tätä”. Samal­la kaupun­ki kuitenkin itse suun­nit­telee Öster­sun­domi­in, käytän­nössä yhtä huonolle paikalle. Peruste­len tätä sil­lä että noil­la etäisyyk­sil­lä kulku­muo­to­jakau­ma luul­tavasti olisi ihan sama molem­mis­sa paikoissa.

    Hista on jopa fik­sumpi paik­ka rak­en­taa taa­ja­ma ottaen huomioon mah­dol­lis­es­ti tule­vaisu­udessa raken­net­ta­van ELSA-radan. Sitä Öster­sun­domin metroa ei koskaan kan­na­ta rak­en­taa, puhu­mat­takaan Por­vooseen jatkamisesta.

    OS: “hyvä kaupunki­rakenne on samanaikaises­ti tiivis ja har­va. Kun­nol­lisia viher­aluei­ta kan­nat­taa jät­tää tiivi­in rak­en­tamisen väliin.”

    Mielestäni kaupunki­rak­en­teessa tärkein­tä on jatku­vu­us. Kaupunki­rak­en­teen ja asuinaluei­den tulisi rak­en­tua kaupunkibule­var­di­en ympärille ja jatkua yht­enäis­inä koko pääkaupunkiseudun läpi. Juuri nämä haju­rakopuis­tot ovat niitä eloisu­u­den tap­pa­jia, jot­ka aja­vat ihmiset auton rat­ti­in jopa lyhy­il­lä matkoil­la. Lähiöt ovat kuollei­ta kos­ka ei ole läpili­iken­net­tä. Toki viher­alueitakin tarvi­taan mut­ta niiden tulisi olla kaupungi­nosien ympäröim­iä eikä kaupungi­nosat viher­aluei­den ympäröimiä.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisi muuten harki­ta, että sen Van­taan kolkan jät­täisi rauhaan ja rak­en­taisi metron/ratikan suo­raan Itäkeskuk­ses­ta Öster­sun­domi­in. Perusteina on pait­si, että Sotung­in­tie on vak­i­tuisel­la pyörälenkil­läni , myös se, että hvä kaupunki­rakenne on samanaikaises­ti tiivis ja har­va. Kun­nol­lisia viher­aluei­ta kan­nat­taa jät­tää tiivi­in rak­en­tamisen väliin.

    Muuten joo, mut­ta se metro suo­raan Itäväylän lin­jaa on jo selvitet­ty, toi oli jos­sain vai­heessa ilmeinen suosikki­vai­h­toe­hto kun se olisi suo­ra. Mutku, ensin­näkin jos met­rossa on kolme haaraa niin kap­a­siteet­ti ja vuoroväli on sit­ten kol­ma­sosa pääradas­ta, tai miten sen nyt sit­ten jakaakin. Toisek­si tuos­ta tulisi kovin kallis kun tarvit­sisi tehdä enem­män uut­ta rataa. Se Mel­lun­mäen kaut­ta tule­va metrolin­jaus on mon­en kom­pro­missin sum­ma, ja just niin hyvä kuin tuol­laiset tapaa olla.

    Ratik­ka sen sijaan… 🙂

  5. Itse jät­täisin nuo Öster­sun­domin kaltaiset korvet rauhaan ja miet­tisin mielum­min Kehä III:n sisäl­lä ole­via aluei­ta. Sieltä riit­tää tont­te­ja kym­meniksi vuosiksi!

    Jos kaa­va on kelvo­ton, niin mik­si sitä sit­ten hymis­tel­lään? Susi jo syn­tyessään. Tont­ti­maan voi jakaa karkeasti kolmeen osaan:
    — kaupunki­maiseen rakentamiseen
    — esikaupunki­maiseen rak­en­tamiseen ja
    — haja-asu­tusalueelle rakentamiseen.

    Kaikkia kolmea tarvi­taan, eivätkä ne sul­je pois toisi­aan. Kaupunki­in raken­netaan ker­rostalo­ja ja rak­en­tamisen edel­ly­tys on mielestäni alueen liit­tymi­nen kaupunki­mais­es­ti raken­net­tuun alueeseen. Aloite­taan Munkkiniemen uudelleen kaavoit­tamisel­la, ennen kuin lähde­tään Öster­sun­domin met­si­in. Sit­ten voi vuorossa olla vaik­ka Kon­tu­la tai Lauttasaari.

    Län­si-Euroopas­sa lähiöt raken­netaan rivi- ja par­i­taloina. Neu­vos­toli­itossa lähiöt tehdään ker­rostaloina. Silti esimerkik­si Espoo kaavoit­taa yhä opeil­la, joil­la on raken­net­tu Las­namä­ki ja Jakomä­ki. Nykyään edel­ly­tyk­senä lähiörak­en­tamiselle on muual­la raideli­iken­teen ole­mas­sa olo tai edulli­nen kevytraidevaihtoehto.

    Haja-asu­tusalueellekkin tulee voi­da rak­en­taa. Meil­lä ei ole minkään­laista pulaa tont­ti­mas­ta mis­sään, joten jos joku halu­aa rak­en­taa meren- tai jär­ven­ran­taan, niin se hänelle suotakoon.

  6. Mut­ta sinän­sä tuo aja­tus viherkäytävästä Van­taan aluei­den kohdal­la ei ole huono. Eli rak­en­tamisen pain­opiste olisi vähän idem­pänä, mikä voisi toimia jos sinne tulisi junara­ta. Eli se palvelisi Por­voon- ja Lah­den­väylän, Jok­erin jatko taas Itäkeskuk­seen mil­lä välil­lä se on optimaalinen.

    Tuo vaan edel­lyt­täisi että maakun­takaavas­sa nykyi­nen HELI-varaus muutet­taisi­in paikallisju­naradak­si. Se ei vält­tämät­tä edes mak­saisi kovin paljoa tehdä jos se varaus on vaan jotenkin kun­nos­sa, ei kiskot valmi­iseen motarikäytävään ilman asemia niin paljon mak­sa, Lah­den Oiko­ra­ta oli jopa vain 5M€/km!

    Sen HELI­in kuu­lu­vak­si merka­tu­in lisäraide­va­rauk­sen Pasi­la — Tapani­la välil­lä pääradan itäpuolel­la sen sijaan voi minus­ta pois­taa kun se estää täy­den­nys­rak­en­tamista. Samal­la se ongel­malli­nen liityn­tä Tapani­las­sa helpottuu.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki on kyl­lä sel västi tiivi­im­min raken­net­tu kuin vaikka­pa Espoo ja Vantaa.

    Olet oike­as­sa. Kun ammat­ti­lais­ten mukaan Kehä III:n sisälle mah­tuu ainakin puoli miljoon­aa ihmistä lisää, niin Helsinkikään ei ole kovin tiivi­isti rakennettu. 🙂

    Rak­en­t­a­mi­nen lähti pahasti lapas­es­ta sotien jäl­keen. Tehti­in neu­vos­toli­it­to­laistyylisiä, tilapäisiä ker­rostalolähiöitä, sen sijaan että olisi raken­net­tu kaupunkia tai esikaupunke­ja. Ok, Jean­neret-Gris hen­gen­heimo­laisi­neenkin oli pilaa­mas­sa kaupunke­ja, mut­ta kolkot ker­rostal­lähiöt ovat kyl­lä ehtaa neu­vos­toli­it­toa. Pahin­ta on, ettei niitä edes pure­ta, vaik­ka se olisi kaikkien kannal­ta ain­oa järkevä vaihtoehto.

    Nyt ei ole enää Neu­vos­toli­it­toa ja her­ra Cor­busierkin on jo pois­sa suun­nit­telupöy­dän takaa, mut­ta Suomes­sa osa­taan yhä rak­en­taa neukku­tyylisiä ker­rostalolähiöitä. 🙁 Län­si-Euroopas­sa osa­taan tehdä 10 000 asukkaan esikaupunke­ja, jois­sa on kaik­ki palve­lut. Mik­si me emme osaa?

  8. tpyy­lu­o­ma:
    …Tuo vaan edel­lyt­täisi että maakun­takaavas­sa nykyi­nen HELI-varaus muutet­taisi­in paikallisju­naradak­si. Se ei vält­tämät­tä edes mak­saisi kovin paljoa tehdä jos se varaus on vaan jotenkin kun­nos­sa, ei kiskot valmi­iseen motarikäytävään ilman asemia…

    Radan rak­en­t­a­mi­nen samaan käytävään moot­tori­tien kanssa sotii kyl­lä kaikkia tun­net­tu­ja oppe­ja vas­taan. Rata tehdään nor­maal­isti noin viiden kilo­metrin päähän samo­ja taa­jamia palvel­ev­as­ta moot­tori­ti­estä. Taa­ja­mat kaavoite­taan asemien ympärille radan var­teen ja taa­ja­mas­ta tehdään suo­ra tie moottoritielle.

    Haara­jo­ki Lah­den oiko­radan var­rel­la on mallies­imerk­ki siitä, miten ei saa kaavoit­taa. Ase­ma, jon­ka ympäristö on täysin rak­en­tam­a­ton­ta, on toisel­la puolel­la moot­tori­ti­etä kuin taa­ja­ma! Kon­sep­ti ei yksinker­tais­es­ti toi­mi. Kaikkial­la muual­la kaavoite­taan kau­pat kiin­ni heti ase­maan, niiden viereen koulu, kirkko ja tarvit­ta­vat muut kun­nan palve­lut. Välit­tömästi keskus­tas­ta alka­vat säteit­täin omakoti­ton­tit. Tie pääväylälle on muu­ta­man kilometrin.

  9. Kalle, peri­aat­teessa noin että men­nään asu­tuk­sen keskel­lä jos tehdään tiheän pysäkkivälin rataa kuten metro tai ratik­ka. Mut­ta jos tavoite on suurem­mat nopeudet ja pidem­pi pysäk­in­väli niin on ihan kätevää että on osuuk­sia asuin­rak­en­teen ulkop­uolel­la. Minus­ta sinne itään pitäisi men­nä sekä nopea että tiheään pysähtyvä juna, esimerkik­si lähi­ju­na ja ratikka.

  10. Kalle: Olet oike­as­sa. Kun ammat­ti­lais­ten mukaan Kehä III:n sisälle mah­tuu ainakin puoli miljoon­aa ihmistä lisää, niin Helsinkikään ei ole kovin tiivi­isti raken­net­tu. Rak­en­t­a­mi­nen lähti pahasti lapas­es­ta sotien jäl­keen. Tehti­in neu­vos­toli­it­to­laistyylisiä, tilapäisiä ker­rostalolähiöitä, sen sijaan että olisi raken­net­tu kaupunkia tai esikaupunke­ja. Ok, Jean­neret-Gris hen­gen­heimo­laisi­neenkin oli pilaa­mas­sa kaupunke­ja, mut­ta kolkot ker­rostal­lähiöt ovat kyl­lä ehtaa neu­vos­toli­it­toa. Pahin­ta on, ettei niitä edes pure­ta, vaik­ka se olisi kaikkien kannal­ta ain­oa järkevä vaihtoehto.Nyt ei ole enää Neu­vos­toli­it­toa ja her­ra Cor­busierkin on jo pois­sa suun­nit­telupöy­dän takaa, mut­ta Suomes­sa osa­taan yhä rak­en­taa neukku­tyylisiä ker­rostalolähiöitä. Län­si-Euroopas­sa osa­taan tehdä 10 000 asukkaan esikaupunke­ja, jois­sa on kaik­ki palve­lut. Mik­si me emme osaa?

    Kyl­lä osaisimme mut­ta emme halua. Lisäk­si se on maan­omis­ta­ja joka päät­tää (muual­la kuin itse helsingis­sä) mil­laista raken­netaan, ja jos halu­aa mak­si­moi­da tulon­sa, rak­en­taa paljon rumaa ja hal­val­la. Toinen vai­h­toe­hto on
    Sunds­berg ‑tyyp­piset rivaripel­lot jot­ka ovat vain vähän sieven­net­ty ver­sio neukkulähiöstä. Palvelu­jakaan ei halu­ta käve­ly­matkan päähän oma­lle takapi­halleen kos­ka “palve­lut” tuo­vat aina mukanaan järjestyshäitriöitä. On paljon mukavem­paa kun “palve­lut” tarkoit­taa Pris­maa ja Cit­taria keskel­lä ei mitään. Kos­ka se diesel-octavia on kuitenkin ostet­tu niin tulee kalli­ik­si seisot­taa sitä, pakko­han sitä on käyt­tää kauppareissuilla.

  11. R. Sil­fver­berg: Kyl­lä osaisimme mut­ta emme halua. Lisäk­si se on maan­omis­ta­ja joka päät­tää (muual­la kuin itse helsingis­sä) mil­laista rakennetaan… 

    Siinä olet oike­as­sa, että maan­omis­ta­ja päät­tää, mut­ta kaavoitus­mo­nop­o­lin ja pakkol­u­nas­tu­soikeu­den takia tuo syytet­tävä on kyl­lä kun­ta! 😀 Rak­en­tamista siis­tisi aivan var­masti lain­säädän­nön muu­tos, jol­la kun­nil­ta kiel­let­täisi­in raaka­maan omistaminen.

    Muual­la myös on nor­mi toimen­pide, että uusi taa­ja­ma erote­taan omak­si kun­nakseen. Ase­man ympäristöön kaavoitet­ta­va 10 000 asukkaan (esi-) kaupun­ki on tehokkain mah­dolli­nen yksikkö. Kun tau­ud­is­tuk­ses­sa tulee keskit­tyä pilkko­maan kun­tia niin, että ne ovat tule­vaisu­udessa elinvoimaisia.

    Keskus­li­ikkei­den osalta en ole var­ma esit­tämästäsi mekanis­mista. Meil­lä suosi­taan kaavoitus­poli­itit­seti kah­ta keskus­li­iket­tä, joka vinout­taa koko kaup­paa. Kulut­ta­ja mak­saa lop­ul­ta viu­lut EU:n korkeimp­ina hin­toina. Aika tehokkaasti keskus­li­ik­keet kaa­toi­vat Sukarin kon­septin, joka olisi levitessään tarkoit­tanut Keskon ja SOK:n val­lan vähenemistä.

  12. Maakun­takaa­va on pitkälle kun­tien tah­totilo­jen summapeliä, eikä sil­lä ole näin ohjaus­vaiku­tus­ta yli sen, mitä kun­nat eri kul­mil­la seu­tua haaveilevat.

    Uusien ase­maseu­tu­jen puute on pahin­ta sil­lä alueel­la, jota kaiken jär­jen mukaan ensisi­jais­es­ti pitäisi tiivistää. Jos metron toinen lin­ja olisi mukana Helsin­gin yleiskaa­van mukaise­na ja Pasi­las­ta itään ja pohjoiseen jatkaen, raken­neo­h­jauk­ses­sa olisi voimaa.

  13. Kat­sop­pas Etelä-Kar­jalan maakun­takaavaa. Kas­vavas­ta Lappeen­ran­nas­ta tor­pat­ti­in läh­es kaik­ki ja suuryk­siköt sal­li­taan Luumäelle, Rautjärvelle ja Savitaipaleelle. 

    Maakun­takaavo­jen tekemisessä ei ole jär­jen häivähdystäkään.

  14. Kun­nil­la on aivan liikaa val­taa maankäyt­töön nykyään. 

    B.J:
    Kat­sop­pas Etelä-Kar­jalan maakuntakaavaa…Maakuntakaavojen tekemisessä ei ole jär­jen häivähdystäkään. 

    Mut­ta en kri­ti­soisi noi­ta pikkukun­tia ajamis­taan asioista. Suuryk­sikkö nähdään mon­es­sa kun­nas­sa ain­oana mah­dol­lisuute­na taa­ta palve­lut kun­ta­laisille, mitä se oikeasti usein onkin. Muuten kaik­ki palve­lut valuisi­vat Kouvolaan.

    Se mitä voi kri­ti­soi­da, on toteu­tus­malli, joka suosii keskus­li­ikkeitä. Idea­Park tyyp­pinen “shop­ping mall” toteu­tus on paljon ter­veem­mäl­lä poh­jal­la, kos­ka se vähen­tää kah­den keskus­li­ik­keen mah­dol­lisu­ut­ta jakaa markkinat.

    Yleisem­min kun­tien mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa kaavoituk­seen tulee vähen­tää. On kyet­tävä löytämään tas­apaino val­tion, kun­nan ja maan­omis­ta­jan tarpei­den välil­lä. Maakun­takaa­van tulee olla ennen kaikkea väline, jol­la val­tio ohjaa rak­en­tamista. Siinä ei tule eritel­lä yksit­täisiä raken­nuk­sia tai liikkeitä. Kun­nil­la tulee olla jonkin­lainen ohjaus­mah­dol­lisu­us, mut­ta kyl­lä lop­ulli­nen maankäytön vas­tuu kuu­luu maanomistajalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.