Aloite­taan ensin vai­h­to­taseel­la, joka ker­too kansan­talouk­sien velka­an­tu­mis­es­ta (ali­jäämäi­nen vai­h­to­tase) tai säästämisestä.

Olete­taan ensin, että jokaisel­la maal­la on oma val­u­ut­tansa. Markki­na­t­alous­maa ei voi pitkään pitää yllä keinotekoista val­u­ut­takurssia. Suo­mi yrit­ti parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, ja huonos­ti siinä kävi. Jos maan vai­h­to­tase on ali­jäämäi­nen, se joutuu osta­maan ulko­maan­val­u­ut­taa enem­män kuin myy sitä ja mak­saa tuon kau­pan oma­l­la val­u­u­tal­laan. Sik­si sen oma val­u­ut­ta halpe­nee. Jos vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen, maan val­u­u­tan arvo vas­taavasti nousee. Ali­jäämäisen maan val­ut­taa siis devalvoituu paran­taen sen kil­pailukykyä ja yli­jäämäisen revalvoituu heiken­täen sen kil­pailukykyä. Näin val­u­ut­takurssin vai­hte­lut pyrkivät tas­apain­ot­ta­maan vai­h­to­taseet. Jat­ka lukemista “Mik­si Sak­san kil­pailukyky on muil­ta pois”

(Vas­taus Kain­u­un Sanomien kysymykseen)
Pidän Tal­vi­vaaran kaivos­ta ympäristön kannal­ta hyvin harmil­lise­na, enkä näil­lä tiedoil­la hyväksy­isi kaivos­toimin­nan aloit­tamista. Kun kaivos kuitenkin on toimin­nas­sa, uraani tulee erot­taa louhin­ta­jät­teistä, siihen pitäisi jopa velvoit­taa. Kun kallioon sitoutunut uraani erote­taan liuot­toma­l­la kivi­ainek­ses­ta, sitä ei pidä päästää luon­toon. Ongel­mana ei ole niinkään uraanin radioak­ti­ivi­su­us kuin sen myrkyl­lisyys. Ongel­mana on pikem­minkin, että uraanista ei saa­da tal­teen kaikkea. Jat­ka lukemista “Pitäisikö Tal­vi­vaaran uraani ottaa talteen?”

(Julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Euroalueen jatku­vat kri­isit ker­to­vat euron sairaud­es­ta. Sen syyt ovat moninaiset.

Oli­ivivyöhykkei­den asukkaiden syyt­tämi­nen laiskoik­si sies­tan viet­täjik­si on väärin. Kreikkalaiset tekevät työtä – ne joil­la sitä vielä on – vuodessa paljon enem­män kuin suo­ma­laiset. Yrit­täjyys on yleistä ja työpäivät ovat pitk­iä.  Alike­hit­tyneisyy­den vuok­si työn tuot­tavu­us on heikkoa. Paikoin elämän­meno on lähempänä kehi­tys­mai­ta kuin vau­raan Euroopan teho­talouk­sia. Jat­ka lukemista “Mikä euroaluet­ta vaivaa”

Työt alka­vat helpot­taa niin, että uskallan pan­na kir­jani myyn­ti­in täl­läkin sivus­tol­la. Jos halu­at kir­jani omis­tuskir­joituk­sel­la koti­in pos­titet­tuna, menet­tele näin: Jat­ka lukemista “Tilaa Vihreä poli­ti­ik­ka omistuskirjoituksella”

Vyöhyk­er­a­joista tulee oheisen kuvan näköiset ellei yllä­tyk­siä satu. Tähän on jo päädyt­ty hal­li­tuk­sen käden­vään­nössä. Vään­tö kos­ki eri­tyis­es­ti Espoo­ta, joka olisi halun­nut sisäl­lyt­tää myös Espoon keskuk­sen B‑vyöhykkeeseen. Samas­sa lausun­nos­sa kuitenkin san­ot­ti­in, ettei tämä saa mak­saa Espoolle. Muut pää­tyivät siihen, ettei tar­if­fi­ta­soa voi nos­taa niin paljon kuin Espoo lausun­nos­saan tarkoit­ti. Ongel­mana Espoos­sa nähdään, että liityn­täpysäköi­jät eivät jätä tämän jäl­keen autoaan Espoon keskuk­seen vaan tunke­vat Lep­pä­vaaran pysäköin­tipaikoille. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus päät­tää kaarimallista”

Euroopas­sa omak­sut­tu uusi talous­poli­ti­ikan oppi, jon­ka mukaan työt­tömyy­den nos­t­a­mi­nen on paras tapa ter­ve­hdyt­tää talout­ta, ei näytä oikein toimi­van. Espan­ja on tehnyt kaiken niin oikein, että työt­tömyyskin on saatu hilatuk­si 25 pros­ent­ti­in, mut­ta kaikkien yllä­tyk­sek­si talous ei tas­apain­o­tukaan, kos­ka työt­tömät eivät mak­sa vero­ja. Maa on seu­raa­vana kaatu­vien jonossa.

Pitäisikö seu­raavak­si kokeil­la päin­vas­taisia lääkkeitä, työl­lisyy­den paran­tamista, vaik­ka se onkin van­hanaikaista makro­talous­poli­ti­ikkaa? Josch­ka Fis­cherin mukaan Sak­sa on tuhoa­mas­sa Euroop­paa kol­man­nen ker­ran. Ehkä Ran­s­ka rien­tää täl­lä ker­taa pelas­ta­maan Euroop­paa tältä talous­poli­it­tiselta hul­lu­udelta? Jat­ka lukemista “Vuorossa Espanja”