Espoon suunnalla pyöräillessäni huomasin, että ratakuiluun rakennettu superpyörätie Baana on avattu. Pakkohan se oli ajaa päästä päähän. Oikein hyvä ja joutuisa. Tämä yhteys tulee mullistamaan monen pyöräilijän reitin ja tulee varmasti lisäämään pyöräilyä ennen kaikkea Länsi-Helsingistä keskustaan, koska reitti on niin paljon nykyisiä sujuvampi. Minäkin joudun pohtimaan sitä, olisiko reitti Linnunlaulun kautta Baanalle parempi Espooseen kuin nykyisin käyttämäni Eiranrannan kautta kulkeva.
Hyvin vähän oli pyöräilijöitä. Ilmeisesti väki kuvittelee, että reitti avataan vasta tiistaina, jolloin on sen viralliset avajaiset. Auki se kuitenkin oli. Voi olla, että huomenna työpäivänä on taas kiinni, sillä jotain viimeisteltävää vielä oli. Ennustan, että väylästä tulee ruuhkaisa kunhan sen käyttöön opitaan.
Suurin yksittäinen parannus pyöräilyoloihin Helsingissä koskaan.
Kyllä sitä on ajettu. Keskiviikkona kriittinen massa taisi jo kokeilla baanaa.
Baana tarvitsisi jatkeen Kiasmalta jonnekin Kaisaniemenrannan tai Unioninkadun kieppeille.
Hienoa, pitää käydä kokeilemassa.
Jos saisi jonkun sujuvamman ja stressittömän reitin tuolta vaikka Sörnäisten rantatielle ja kulosaaren sillalle. Sujuva reitti olisi Kaisaniemenranta/Siltavuorenranta ja Hakaniemensilta. Ongelmia ovat nyt ratapihan ka rautatietorin estevaikutus , linnunlaulu on kauana. Olisi hienos jos olisi alikulku ratapihan kautta. Hakaniemensillan suunnitellussa ei aikoinaan asetettu kevyttä liikenettä korkealle sijalle. Tämä olisi sitten keskustatunneli pyöräilijöille 🙂
Varmasti hyvä yhteys. Onko sen 5 miljoonan arvoinen joka siihen on upotettu (vertailun vuoksi, Joensuun ohittava moottoritie maksaa 6 miljoonaa/km, tässä saadaan 1,3 km pyörätietä 5 miljoonalla).
Helsingin pyöräilyolosuhteisiin käytettävät rahat menevät näihin megalomaanisiin Baanoihin kun tavalliset työmatkapyöräilijät joutuvat edelleen tulemaan toimeen roudan runtelemilla reiteillään. Mutta onhan se komeaa politikkojen tiistaina patsastella Baanan avajaisissa ja kehua kuinka pyöräilyä on edistetty.
Onkohan tuo tieto tuosta Joensuun ohitustien hinnasta nyt ihan kohdallaan?
“Olisi hienoa jos olisi alikulku ratapihan kautta.”
Onhan siellä alikulku. Pyörän joutuu tosin kantamaan raput alas Elielinaukiolla, mutta tunnelia pääsee hetkessä Kaisaniemeen. En muista nähneeni pyöräilykieltoa siinä.
Lähes ensimmäinen järkevä pyörätie (tasainen, risteyksetön ja jopa autojen rinnakkaisia reittejä paremmin toteutettu).
Linnunlaulun reitti vuorikiipeilyineen ei ole samaa tasoa. Tarvitaan uusi reitti Katajanokalta ratakuiluun.
Joensuun hanke on esitelty täällä:
portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/joensuu
Josta: “Hankekokonaisuuden kustannusarvio on 37 milj. euroa.”
Hankekortilta:
“Joensuun kehätie parannetaan 4‑kaistaiseksi eri-
tasoliittymin varustetuksi valtatieksi. Nopeusrajoitus
tulee olemaan 80 km/h ja sujuvuuden ja turvallisuuden
varmistamiseksi sieltä kielletään hidas ja kevyt liiken-
ne.
Parannettavan tieosuuden pituus on noin 6 km. Ke-
hätielle rakennetaan toinen ajorata nykyisen länsi-
puolelle. Karjalankadun kohdalle rakennetaan uusi
eritasoliittymä. Nykyisiä Käpykankaan, Kettuvaaran ja
Repokallion eritasoliittymiä parannetaan ja niiden ram-
pit korjataan sujuviksi. Kaikkiaan ramppimuutoksia
tehdään 8,4 km. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan
yhteensä noin 7 km.
Hankkeen yhteydessä rakennetaan kaikkiaan 23 uutta
siltaa, korjataan 7 ja puretaan 6 vanhaa siltaa. Suurin
silloista, Pekkalan silta on liittorakenteinen teräspalkki-
silta, jonka kokonaispituus on noin 450 m. Käpykan-
kaan ja Kettuvaaran eritasoliittymien siltoja jatketaan.
KUSTANNUSARVIO
Myönnetty valtion sopimusvaltuus hankkeelle on 35
M€ (MAKU 150). Joensuun kaupunki osallistuu hank-
keen toteuttamiseen yhteensä noin 4,5 M€.”
Kyseessä on siis parantamishanke, jossa kustannukset kehäkilometriä kohti ovat todellakin noin 6 milj. eur / km.
Baanasta blokkauksen kuvastakin jo näkee merkittäviä hintatekijöitä:
1. luonnonkiven merkittävä käyttö
2. piiiitkät luiskaukset
3. keskellä kaupunkirakennetta
Baanan kustannukset melkein 4000 eur / m on kyllä todella suuri. En ainakaan itse muista kuulleeni vastaavasta pyörätien yksikkökustannuksista.
Näyttäisi pitävän paikkansa. Joensuun kehäväylän hinta Liikenneviraston sivujen mukaan 37 Me / 6,1 km = n. 6 Me/km. Tietoa löytyy http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/joensuu
Aika kallis baana näyttää tulevan hesalaisten ja vähän myös meidän naapurienkin iloksi.
No etpä kuule nytkään. Baanan 3,5 miljoonan euron kustannusennusteessa vuodelta 2008 pyörä- ja kävelytien osuus oli noin 1 miljoonaa.
Kustannuksia taivastellessa kannattaa muistaa että Baana ei ole pelkkä pyörätie. Alue on parhaimmillaan 34 metriä leveä ja sisältää koripallo- ja petankkikenttiä, penkkejä, istutuksia ja niin edelleen.
Lisäksi Baana on rakennettu kaupungin keskustaan, missä rakentaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin metsä- tai haja-asutusalueilla (vertaukset joensuun ohitustiehen).
Hienoa että saadaan Baana viimeinkin käyttöön. Seuraava askel olisi tosissaan toimivan jatkeen suunnittelu idän pääpyöräväylille.
Kriittinen pyöräretki menee Baanan läpi vasta tiistaina, ks. Facebook-sivu. Samalle retkelle osuu muutakin tulevaa pylöräinfraa, kuten Mechelininkatu, Nordenskiöldinkatu ja Auroransilta (joka tosin keskeneräisenä vain alitetaan).
Tervetuloa mukaan!
Ja tosiaan Baanan noin miljoonan hintaa kannattaa verrata vaikkapa Hakameäntien levennyksen 100 miljoonan hintaan. Liikenteelliset hyödyt (nopeutettuja matkoja kertaa minuutteja) lienevät likimain samat.
Noin ylipäänsä olen samaa mieltä, että perusinfra on tärkeämpää kuin brändätyt huippuhankkeet, mutta kyllä tässä tapauksessa on arvoa myös sillä että tehdään yksi hyvä pyörätie!
Tieto on Tielaitoksen nettisivuilta. Toivottavasti oikein, ja jos on oikein niin aika pahalta näyttää Helsingin osaaminen, siellä Joensuussa kun on menty Pielisjoen yli sillalla.
Helsingin kaupunkisuunnitelun ongelma näin pyöräilijän näkökulmasta on juuri tuo satsaus näihin kalliisiin (mutta poliitiikojen näkökulmasta näyttäviin ja siksi hyväksyttyihin) hankkeisiin, joiden varjolla voidaan jättää kehittämättä todelliset satsaukset pyöräilyn edistämiseen. Mutta onhan se varmaan kiva patsastella Baanan avajaisissa.
Yhteenvetona voitaneen todeta, että Baana on kokonaisuus, jonka mikään yksittäinen osa ei ole ilmainen, eikä mikään yksittäinen osa selitä kokonaiskustannuksista kuin oman osuutensa verran.
Baana maksoi yhteensä 5 155 000 euroa.
Siitä 3 393 000 euroa on käytetty vuosien 2010 ja 2011 aikana kunnallistekniikan rakentamiseen, siltarakenteiden ja sata vuotta vanhojen tukimuurien korjaustöihin, uusien rakenteiden alustaviin töihin — ja lisäksi sekä kävely- että pyöräily-yhteyksien pohjatöihin.
Vuonna 2012 on käytetty 1 762 000 euroa. Sillä on viimeistelty vanhojen rakenteiden korjaukset ja tehty valmiiksi niin päällystys- ja vihertyöt kuin uudet rakenteetkin.
Baanan varteen on mm. istutettu lähes 180 puuta, 4000 pensasta, köynnöksiä ja koristekasveja. Väylän varrelle on rakennettu myös useita levähdyspaikkoja, ympäristötaidetta sekä koripallo‑, pöytätennis- ja petankkikentät.
Baanan pituus on noin 1,3 km ja keskileveys noin 15 metriä. Leveimmillään Baana on Marian sairaalan kohdalla 34-metrinen. Pyöräväylän leveys on noin 2,5 — 3,0 metriä.
Alikulkutunnelin Kaisaniemen päässä on vain jalankulkijoiden merkki, joten pyörä pitää taluttaa tunnelin lävitse. Tai sitten kiertää virallista pyörätietä pitkin rautatieaseman eteläpuolta pitkin.
Itselleni Baana on mukava lisä, kun se sattuu osumaan sopivasti työmatkan pyöräreitille. Tosin jos hinta vastaa moottoritien kilometrihintaa, niin en tiedä onko Baanassa oikeasti mitään järkeä.
Kaisaniemen päässä on tunnelin suun vieressä jalkakäytävän merkki, jonka olen tähän asti olettanut koskevan kyseistä tunnelia.
Lisäksi tuon tunnelin sisäänkäynti länsipäästä ei taida olla niitä kaikkein helpoimmin löydettäviä, jollei tiedä mistä etsiä.
Hyvältä näyttää ainakin valokuvassa. Harmi, ettei omia matkatarpeita palvelemaan ole tulossa vastaavia parannuksia.
Ajoin siitä tuossa puoli kymmenen aikaan ja silloin siellä oli vielä niin paljon jannuja töissä, että ihan hyvä vain, ettei siellä ole sen enempää pyöräliikennettä tänään… Samaten kaikki rampit oli suljettu, vähintäinkin työkoneilla jos ei ihan porteilla.
Kiva se kyllä on.
Olisiko nyt vuorossa moottoriliikenteen sujuvuuden parantaminen keskustatunnelilla, kun kohta joka toinen kaista on muutettu pyörätieksi ja Etelä-Helsinkiin pääseminen kestää joskus tunnin? Uskokaa tai älkää, auto on monelle välttämätön.
Joo, jätin tuon mainitsematta. Tuo ei vain ole mitenkään tarkoituksenmukainen baanahenkinen kevyenliikenteen väylä. Kaiken lisäksi tuo lähinnä junamatkustajia palveleva alikulku suljetaan yöksi.
No onhan tuossa järkeä. Se helpottaa keskustassa liikkumista huomattavasti. Pyöräilijöille ja kevelijöille se on verrattoman nopea yhteys tuossa suunnassa. Mikään tiehanke ei pystyisi nopeuttamaan esimerkiksi autoilua tuossa suunnassa yhtä paljon. Pyöräilijöitä ja kävelijöitä mahtuu pieneen tilaan paljon enemmän, kuin vaikka autoilijoita istumassa yksin autoissaan, jotka vievät ainakin 10 neliömetriä kaupunkitilaa henkilöä kohden.
Jos kuvitellaan, että olisi rakennettu pätkä moottoritietä keskustan halki, utopiaa tuolla hinnalla, niin sehän tuhoaisi kaupungin keskustan. Baana sen sijaan parantaa kaupungin viihtyisyyttä. Oikeastaan, mikä tahansa iso autotie kaupungin halki kuolettaa kaupunkia. Tämä sen sijaan elävöittää keskustaa, helpottaa työmatkaliikennettä, ja tuo keskustan liikkeille lisää asiakkaita.
Hei haloo!
Viisi miljoonaa baanaan on aika halpa, verrattuna autoilun aiheuttamiin kustannuksiin.
Baanan välittömässä läheisyydessä, Töölössä, rakennetaan pysäköintilaitosta, jonka kustannusarvio on 25 miljoonaa. Siis mitä, 25 miljoonaa siihen, että ihmiset voivat pysäköidä paikassa, jossa on erinomainen julkinen liikenne, ja hyvät kulkuyhteydet. Autoilun aiheuttamat (piilo)kustannukset ovat erittäin suuria. Autoilusta kerätyillä veroilla ei edes pystytä kattamaan kaikkia kuluja. Lisäksi, kaikki autot ja lähes kaikki polttoaine tuodaan maahan, eli autoiluun käytetyt rahat valuvat lisäksi pois suomesta, muiden maiden iloksi. Autoa toki tarvitaan maaseudulla, mutta Helsingissä sen käyttäminen on usein lähinnä itsekkyyttä, tyhmää ja tökeröä ilman pilaamista. Tietullit on ok.
“Kaupungin investoinneiksi Töölönlahden alueella arvioidaan kaikkiaan 80–90 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä kaupungin investointeja ovat Töölönlahden pysäköintilaitos, jonka kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa, sekä osallisuus Musiikkitalon rakennuskustannuksiin noin 28 miljoonaa euroa.”
http://www.finlandiapuisto.fi/pages/fi/puistoa-rakennetaan/kustannukset-ja-aikataulu.php
Baana on erinomainen hanke.
Eli että limsa on halpaa kun verrataan konjakkiin 😉 ? Väylien tekeminen niin pyörille kuin autoille on hieno ja tärkeä asia. Helsinkiläisenä veronmaksajana hiukan kyllä kyseenaistan intoa polkea graniittia niin rajusti joka paikkaan, vaikka se kestävä materiaali onkin. Ei nimittäin ole ihan ilmaista. No — kai se on sitä kaupunkikuvaa.
Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, niin se keskustatunnelin suunniteltu linjaus muuten kulkisi juuri tuota Baanaa pitkin.
Eli siis tuolle ratakuilulle on paperilla varaukset tunnelin linjausta pitkin, ja tuo nykyinen kävely/pyöräily/virkistys on tavallaan vain “väliaikainen” tilankäyttöratkaisu.
Asioista tarkemmin perillä olevat henkilöt voinevat antaa yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta.
Keskustatunneli menisi paljon syvemmällä eikä se olisi sidottu mitenkään ratakuilun linjaukseen, vaikka vähän samalla suunnalla kulkisikin.
Itsehän aloitit vertaamalla, että onpa kallista limsaa, kun maksaa saman verran kuin pontikkakin.
Baanaa kannattaa ajatella ennen kaikkea vaihtoehtoiskustannusten muodossa: kuinka paljon se säästää noita kalliita autoilun kustannuksia. Pyöräilymäärien kasvattaminen keskustan läpi vähentää merkittävästi jälleen tarvetta rakentaa keskustatunnelia (jos se nyt koskaan on ollut erityisen tarpeellinen).
Toki aikaisempi ns. pintavaihtoehto sisälsi sen kuilun käytön. Sehän oli se syy, miksi TramWestiäkin pidettiin mahdottomana. Sehän ei voinut tulla keskustaan Rautatiekatujen välissä, kun se oli varattu keskustatunnelille!
Ei moottoritien tekeminen, tai Joensuun ohitustien tapauksessa parantaminen, keskellä metsää ole kallista, päällyste ja pohjatyöt nyt on suurin piirtein saman hintaisia ihan sama mitä tehdään. Helsingissä vaan moottoritie esimerkiksi tuon Baanan paikalla tarkoittaa sellaista 200 miljoonan euron tietunnelia.
Puolustetaan nyt vaihteen vuoksi vähän nihkeitä liikennesuunnittelijoita, uusi alikulku radan ali tai jotenkin nykyisin käyttö on hyvin hankala projekti. Ne sisäänajoliuskat pitäisi saada jotenkin järkeväisti sovitettua, eli tuskin olisi kovin järkevästi tehty. Töölönlahdenkadulla on edessä parkkihallin sisäänajo poikittian, sitten tulee hotellin perustukset, Musiikkitalosta itään on muistaakseni maan alla tulvavalli… Ja maan alla ollaan sitten merenpinnan alla.
Minusta melkein mieluummin niin päin että parannetaan sitä Kaivokadun kautta kulkevaa reittiä. Silleen helppoa ettei sitä ainakaan pysty huonontamaan.
Jos tarkkoja ollaan, en ole verrannnut baanan kustannuksia mihinkään muuhun, kuin muiden pyöräteiden kustannuksiin. Nimimerkki KariS vertasi baanan kustannuksia Joensuun kehätiehen. Mielestäni hintavien ratkaisujen (esim. runsasta graniitin käyttöä) käyttämistä pyörätiessä ei tule perustella sillä, että autoilun rakenteet ne vasta kalliita ovatkin, jos ao. ratkaisuja olisi voitu toteuttaa halvemmallakin.
Esim. siitä kiven käyttämisestä: Luonnonkiven käyttö voi olla perusteltua kestävyys- ja kaupunkikuvallisten tekijoiden takia, mutta mielestäni aitoa kiveä käytetään Helsingissä infarakentamisessa paljon sen kalleuteen nähden.
Voisi tuota Baanan alista maata yhä miettiä myös vaihtoehtona Pisaralle (C5 alkaen sivulta 4).
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf
Vaikka väylän joutuisi purkamaan ja rakentamaan uusiksi, panoksena ovat aika suuret rahat. http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/108216-eduskunta-ja-salatieto
Terveisin Kalevi Kämäräinen
En jaksa pitää kiven käyttöä sinänsä pahana, kun epämääräisen näköistä asvalttia ja betonia on kaupungissa vähintäänkin tarpeeksi. Sinänsä näissä hankkeissa pitäisi kylläkin olla olemassa joku helpon, nopean ja halvan toteutuksen luokka. Maailmalla on tehty erittäin suosittuja ja menestyneitä kävelyalueita lyhyellä varoitusajalla muutaman betoniporsaan, maalipurkin ja istutusaltaan hinnalla. Tuntuu, että Suomessa ei mitään tapahdu vähemmällä kuin viiden vuoden kaavoitusprosessilla, jonka jälkeen ryhdytään haalimaan rahoitusta graniittipinnoille ja katulämmitykselle, joiden rakentaminen taas kestää pari vuotta. WDC-vuoden kesäksi olisi esim. voinut muuttaa Pohjois-Espan kävelykaduksi design-betonipossuilla, vaikka vain kesäviikonlopuiksi tai ehkä vähän pidemmiksi jaksoiksi.
Baanasta en valita. Helsingin pyöräteillä saakin olla lippulaiva, ja kuten todettua, iso osa rahoista meni kuilun seinäpenkereiden yms. rakenteiden peruskorjaamiseen, mikä olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa, tuli kuiluun sitten autokaistoja, raitiotie tai pyörätie.
Se on aika pientä kokonaiskustannuksissa. Betoni on halvempaa, mutta graniitti kestää pitempään. Laadukas kaupunkikuva on osa asumistamme ja osa elämänlaatua.
Ongelma muodostuukin siitä, että tuo kuilu on järkevämpää käyttää spåralinjana länteen. (Ai niin, ei voida kun olisi osoittanut länsimetron tarpeettomuuden 😉 ) Eli heitettiin taas miljoonia hukkaan, kun samalla rajhalla olisi voinut tehdä järkeviä, halvemipia parannuksia monessa paikassa.
Halvin tapa toteuttaa alikulku lienee teräsputki. Kun siihen vedetään muutama lamppu kattoon, saadaan toimiva eritasoratkaisu. Se ei vain ole seksikästä mammuttirakentamista.
Joissain suunnitelmaversioissa kylläkin keskustatunnelin ajoramppeja on sijoitettu ratakuiluun.
Talvella baanalle voi laittaa hiihtoladut.
Sillä varauksella tietenkin, jos nämä kylmät ilmastonmuutostalvet jatkuvat ja lunta tulee taas kahmalokaupalla.
Baana pidetään auki pyöräilijöille talvellakin.
Tänään tuli käytyä oikein paikan päällä katsastamassa tuota ihmettä. Noista materiaalivalinnoista voisi kommentoida ainakin seuraavaa:
1.) Korkeaa graniittikynnys pyörätien ja viheralueen välissä näyttää kyllä hienolta, mutta todennäköisesti tuntuu erittäin epämiellyttävältä jos siihen osuu pyörän polkimella. Parempi ratkaisu olisi ollut tehdä viheralue ja pyörätie tasoon tai enintään 5 cm kynnyksellä. Vastaavasti pyörätien ja jalkakäytävän välissä ei ollut valkoista viivaa kummempaa erottelua (ei ainakaan koko matkalla).
2.) Ruoholahden päässä tylsä asfaltti muuttui jännittäväksi laatoitukseksi. Erityisen jännittäväksi tuon teki se, että samalla katosi myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottelu omille alueilleen — tuloksena tori, jolla pyöräilijöitä ja jalankulkijoita parveili epämääräisesti vähän joka suuntaan. Joihinkin laattoihin oli oikein valettu hieno mutta heikosti erottuva polkupyörää esittävä korkokuvio, jonka funktio ei ainakaan välittömästi selvinnyt (ehkä niitä seuraamalla olisi päätynyt johonkin jännittävään paikkaan?).
Baana = hyvä. Ei hyvää on se että sitä mainostetaan melkein ainoastaan pyöräreittinä, kun se voisi olla sekä pyörä- että jalankulkuväylä. Ja sitähän se onkin, mutta tämä jalankulku-osuus on unohdettu täysin. Myös Baanan suunnittelussa huomaa että se on suunniteltu täysin vain pyöräilijät edellä. Todella kolkko paikka keskiosastaan, kaikki istutukset on sijoitettu alku- ja loppupäähän. Miksei koko matkalle ole laitettu esim nurmikkoa väylän reunoille?!? Sekä alas vievät metalliritiläportaat ovat erittäin epämiellyttävät kävellä, varsinkin koiran kanssa. Olin todella odottanut Baanaa, mutta näin koiranulkoiluttajana sekä lenkkeilijänä olen kyllä varsin pettynyt lopputulokseen…
Migul: “Olisi hienos jos olisi alikulku ratapihan kautta.”
Tämmöinen havainnekuva on nähty suorastaan Hesarissa. Silta on tosin Finlandiatalon pohjoispäädyn tasalla, joten mutkaa tuosta tietysti tulee verrattuna ratapihan alittamiseen suoraan Baanan kohdalta.
Sitä siltaa ei tehdä, syyt näkee kuvassa. Virallinen arvaus on kuulemma tunneli radan ali Kaisaniemeen Baanan kohdalla, ja vastaus epäilyihin siitä että miten se liuska mahtuu Töölönlahden puolelle on että laitetaan se mutkalla, eli jotain tyyliin 360 asteen kierto. Ei itseasiassa hassumpi ajatus kun asiaa hetken pohtii.