Kevään viimeinen kokous. Muut asiat menivät yksimielisesti, mutta kahdesta keskusteltiin pitkään.
Pasilan tornikaava
Äänestimme pysäköintinormista. Minusta tähän ei vaadita normia lainkaan. Toteuttaja, jos sellaista löytyy, tehkööt paikkoja niin paljon kuin katsoo tarvitsevansa. Kaavan mukaan niitä on kuitenkin tehtävä vähintään 1500, enimmäismäärää ei ole. Jos paikat maksavat vain 50 000 euroa kappale, tuo on yhteensä 75 miljoonaa. Se voi katkaista kamelin selän. On vaikeuksia saada tänne toteuttajaa. Siksi ylimääräistä pysäköintiveroa ei minusta tarvita. Yleensä miniminormia perustellaan sillä, että asukkaat ja työntekijät jättävät sitten autonsa kadunvarsiin ja syntyy yhteismaan ongelma. Täällä ei ole paikkaa, mihin jättää, joten ulkopuolisilla ei pitäisi olla intressiä määrätä rakentamaan kalliita paikkoja. Kokoomuksen, RKP:n ja demarien voimin vähimmäisnormista kuitenkin päätettiin. Tämä on toisaalta luonnos. Toteuttaja voi huomauttaa noista paikoista ihan oma-aloitteisesti.
Äänestettiin myös jatkosuunnitteluohjeista, jalankulkuolosuhteiden turvaamisesta ja katutason rakennusten lisäämisestä katutilan rajaamiseksi, mutta pohjaesitys voitti kaikki äänestykset.
Viikinrannan kaava
Pantiin pöydälle puheenjohtajan sanelemalla ja yksimielisesti hyväksytyllä perusteella:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jättää asian pöydälle syksyyn saakka. Pöydällä olon aikana lautakunta velvoittaa kaupunkisuunnitteluviraston käymään yhdessä kiinteistöviraston kanssa neuvottelut kaava-alueen eteläisellä osalla toimivien yritysten kanssa liiketoimintojen siirtymisen mahdollisuuksista esimerkiksi kaava-alueen koillisosaan esitetylle teollisuusalueen laajennukselle. Neuvotteluiden tavoitteena on saada aikaan yhteinen sopimus liiketoiminnan siirtymisestä nykyisten vuokrasopimusten päättyessä siten, että molemmat osapuolet voivat sitoutua siihen sovituilla ehdoilla. Neuvotteluiden jälkeen kaava tuodaan uudelleen lautakunnan päätettäväksi.
Jotain on kaupungin maankäytön hallinnassa pahasti vialla, että tällaista pitää tehdä lautakunnasta. En voinut kuvitellakaan, ettei kaupunki ollut neuvotellut asiasta yritysten kanssa. Tuntuisi luontevalta, että tällainen kaavoitusprojekti aloitettaisiin siitä päästä.
Minusta tavoitteena pitäisi olla, että kyseiset yritykset poistuvat alueelta kokonaan ja asukaslukutavoitetta nostetaan selvästi. Kaavoituksen kunnianhimoa voisi nostaa myös laadullisesti.
Viikinrannan pienteollisuus tulee siirtää kokonaan alueelta pois ja maksimoida asuntojen määrä.
Jos jotain korjaamohalleja alueelle pitää sijoittaa, niin siirretään HKL:n Koskelan varikko siihen jäteaseman paikalle. Samalla syntyy raideyhteys (ratikka) Viikinrantaan ja jatkamalla niitä raiteita muutama sata metriä Prisman luo, tuleva raide-Jokeri saa kätevän vaihtoyhteyden ratikkaverkkoon.
Koskelan varikon kohdalle saadaan iso määrä asuntoja kaupunkibelevardimaisella tavalla toteutettuna, ja kun siihen lisätään vielä Kustaa Vaasan tien varren puistojen muutos asuinalueeksi, niin siinähän meillä on sitä erinoamisen haluttua kaupunkimotaria pitkä pätkä. Koskelasta pohjoiseen Lahdentietä on hankala muuttaa asunnoilla reunustetuksi kaupunkimotariksi, moottoritie ku rajautuu pitkältä matkalta Malmin hautausmaahan.
Hyvin hoidettu toi Viikinranta, kiitoksia lautakunnalle.
Lisäisin noihin jatkoselvittelyihin, että niistä yhdeksästä yrityksestä osa on sellaisia joiden liiketoiminta voisi ehkä sijaita ihan asuintalon ensimmäisessä kerroksessa, tai sitten toimitalon ylemmissä kerroksissa. Vaatii toki huolellista suunnittelua, mutta en minä nyt heti keksi miksei vaikka äänitealan yritys voisi olla kerrostalon kivijalassa.
Bussivarikko sopii aika huonosti kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen. Toimistot sopivat.
Tarkoitin, että jos kaavaan pitää jotain teollisuustontteja jättää, niin siinä tapauksessa siirretään varikko Viikinmäkeen ja hyödynnetään erinomainen kaupunkimotarimahdollisuus Koskelassa. Saadaan samalla kertaa raideyhteys, siis sitä omat kustannuksensa kattavaa ratikkaliikennettä Viikinmäkeen ja Viikkiin.
Yhteenlaskettu asuinneliömäärä Koskela + Kustaa Vaasan tien varren puistot on varmasti paljon suurempi kuin se mitä menetetään Viikinrannassa parin asuintontin jättämisellä teollisuustonteiksi. Näin siirtokin maksaa kaupungille itse itsensä tonttituloina.
Mietin tätä samaa, mutta kavennettuna nykyisestä motarista voi ottaa reilun siivun tontiksi myös hautausmaan puolella eli rakentaa talorivi bulevardin ja hautausmaan väliin.
Ei vainajien rauhaa luulisi graniittiaidan takana olevien asuntoparvekkeiden häiritsevän yhtään enempää kuin sen autoliikenteenkään.
Useampi autokorjaamo, autonrengasliike, hienomekaaninen konepaja, lvi-tukku, lasitusliike, kiinteistöhuolto, painotalo, elintarviketuoja, cd-paino, autostereoita.
Vaatii vähintään tilaa varastointiin ja aiheuttaa jakeluliikennettä. Asumisen sijoittaminen noiden lähelle merkitsee firman toiminnalle rajoituksia ja asunnonostajalle lisäkustannuksia.
Kyllä tuollaisia toki ennen oli kantakaupunginkin sisäpihoilla, mutta…
Kantakaupungin sisäpihoista puheenollen, Lönkalla toimii vielä oikea autokorjaamo umpikorttelin sisäpihalla.
En tiedä miten ovat saaneet jatkaa näin pitkään, mutta elävän kaupunkikulttuurin ja historiallisten kerrostumien kannalta on hienoa että samassa korttelissa on myös EU-virasto ja Ekbergin kahvila.
http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.165418,24.935789&spn=0.001959,0.004876&t=h&z=18&layer=c&cbll=60.165479,24.935965&panoid=YqwTUXxMTAg656KjXuhTGg&cbp=12,179.31,,1,0.14
Asioin tuolla viitisen vuotta sitten kun osui sopivasti reitin varrelle. Porttikäytävä on mitoitettu aikanaan hevosajoneuvoille mutta hyvin siitä pikkuautollakin mahtui.
Kannattaa käydä vilkaisemassa jos nostalgiset reliikit kiinnostavat. Eikä palvelussakaan ollut moittimista.
(olikohan tpyyluoma ken linkitti tänne taannoin vähän vastaavan Metro-Auton toimipisteen linjoilta – toimiala on sama mutta paikan henki huomattavasti steriilimpi…)
Alueella on myös bussivarikoita ja autokorjaamoja paremmin kaupunkialueelle istuvaa yritystoimintaa, esimerkiksi levy-yhtiöitä, promootio-yritys, musiikkituotantoa jne. Toiminta siististi toimistoissa. Ei pidä niputtaa koko aluetta varikoiksi ja autokorjaamoiksi.
Kyllä kaupunkiin täytyy muutakin mahtua kuin asuntoja. Itse ainakin tykkään käydä lähellä kotia töissä.
Osmolle tervetuloa kahville tutustumaan toimintaan Säynäslahdentie 12:ta! Tarjoamme vaikka salaatin omasta kattopuutarhasta.
Nuo alueella olevat toimistotilaa tarvitsevat tgoiminnot eivät todellakaan ole mikään ongelma, koska tarjontaa löytyy vaikka kuinka paljon. Bussivarikko on vähän hankalampi asia. Siksi niistä puhutaan.
Juna, metro, raitiovaunut, bussit ja ties mitä pitäisi olla alueella tornien tullessa, mutta sittenkin autofetissi vei voiton. Eipä tästä kaupunkia tule, kun koko idea kaupungista tulee jostakin 60-luvun pimeiltä aikakausilta. Ei tarvitsisi uutta keksiä, vaan kävellä Helsingissä mallia ennen sotia ja rakentaa mittakaava vastaamaan väestönkasvun painetta. Palattaisiin aikaan, kun kaduilla nelipyöräisistä kulki vain taksit ja kuorma-autot. Eli ne jotka tarvitsivat autoaan työssään, eikä toimistolleen päivähoitoon menijät, kuten nykyään.
Lontoon yksi pilvenpiirtäjä, jossa on samanverran toimistotilaa kuin noissa kymmenessä yhteensä, tarvitsi tosiaan vain 47 parkkipaikkaa. Miksi ei voi tehdä enemmän asumista, eli vähemmän kuljettavia työmatkoja, tuonne? Asuintornit ruutukaavamaisesti kauppakeskuksen taakse? Hjalliksen torni jäisikin kovin yksinäiseksi Areenan nurkalle. Pääsisihän siitä äkkiä luonnonhelmaan, jos tarvitaan viheralueita, mutta kaupunkiin jää matkaa, vaikka piti tulla uusi keskus koko kaupungille. Aivan kuin haluttaisiin toistaa kaikki virheet mitä Helsingissä on tehty. Ja mitä huonommin uusilla alueilla viihdytään, sitä enemmän ihmiset matkustelevat muualle ja sitä perusteettomampaa on rakentaa teräksestä torneja.
Kaatuu koko Pasilan rakentaminen tai sitten karsitaan aika pahasti laadusta. Ehkä olisi parempikin kaatuminen, koska tuo tornisuunnitelma ei näytä kehittyvän parempaan suuntaan ja koko alue on jäämässä irti kaupungista pelkäksi ihmisistä autioksi pläntiksi, jossa on valtavasti meteliä autoista ja junista. Nyt on vielä vaara, että annetaan rakennusfirmojen rakentaa mitä tahansa, kunhan suostuvat rakentamaan taloustilanteen ollessa epävarma.
Torneja ei kannata rakentaa vain koska on niitä muillakin nähnyt ja haluaa meille kans. Taitaa myös olla niin, ettei noilla paljoa säästetä maa-alassa ja muutama tuhat ihmistä aamulla tullessaan ja iltapäivällä lähtiessään eivät elävyyttä tee, kun alue tehdään näköjään mahdollisimman epämiellyttäväksi betonikiviaukioilla ja laittamalla kaikki inhimillinen elämä seinien sisään. Palmia hoitanee ruokailut noutopöytineen ja ravintolatilaa ei tule tornien juureen? Väittäisin alueen jäävän ilman identiteettiä, kun tulee enemmänkin taloja ilman ihmisiä valtaosaksi vuorokautta.
Kauppakeskusmöykky keskellä aluetta varmistaa vielä, ettei ihmisiä näy paljoa sen ulkopuolella. Sen taakse vielä joku matala lähiö, jonka lävistää nelikaistatie, kunnes Pasilan sillalla seisotaan sumpussa. Koko alue on vielä kanjonimainen, niin ruuhkasumpun tuomat pakokaasut jäävät seisomaan.
Olisi hauska kuulla miksi Helsingin uusi keskusta tarvitsee olla kuin uusi Itäkeskus? Jos käy niin, ettei metropolialueen veroja kerätä yhteen kassaan jatkossa, niin Helsinki kaivaa omaa kuoppaansa tällä autokaupunki-ideallaan, joka ajaa ihmiset aina vain kauemmaksi kaupungin rajojen ulkopuolelle autoilun viedessä tilaa kaupungista ja rakentamiselta. Ja samalla tekee asumisesta aivan järjettömän kallista. Vuokra-asuntojen (autottomien) vierastaminen iskee vielä omaan nilkkaan, kun palvelu-ala ei saa työntekijöitä läheltä ja kaukaa ei kannata alhaisille palkoille lähteä. Kummallista muuten, että Kalasatamaan tehtiin vain 4-5 asuinkerrosta autottomaan kortteliin, mutta viereen tulee 33-kerroksinen autohallitorni. Eppäilisin halukkaita riittävän halvalle vuokra-asumiselle metroaseman viereen.
Toisaalta porukkaa muuttaa ulkomaille etsimään kaupunkia. Wahlroosinkin mainitsemat Berliini, Lontoo ja New York ovat haluttuja muuttosuuntia, mutta tuskinpa niistä lähetään hakemaan tällaista tukkoista autokaupunkia, jossa istutaan ruuhkassa yrittäessä kohti työpaikkakeskittymää kaupungin ulkopuolelta. Oli todellisuus sitten noissakin kaupungeissa mikä hyvänsä.
Vetäkää Teollisuuskadun reunat asfaltilla parkkipaikaksi, niin pääsee voikukat kasvamaan rakosista ja voi sitten katsella elinkeinoelämän syntyä, kun yksityiset parkkifirmat ottavat kolikon jos toisenkin niiltä toimistoilta, joiden autopaikkapakot vievät muilta tilaa. No, mitenkä vaan, mutta eipä tämä nyt ihan näytä siltä, että oltaisiin rakentamassa ja kaavoittamassa vähäpäästöisimmillä ja ihmisiä ennen autoja arvostavalla tavalla tulevaisuutta. No, tulipahan Espoossa vielä huonompi tornialue, josta tosin onneksi pääsee suoraan metrolla vähän viihdyttävämpään elämänpiiriin, kuin mitä motaritunneli ruuhkineen on. Tosin tokkopa tuostakaan mitään tulee, jos torniasuntojen ostajien pitäisi maksaa tuo tunnelin rakentaminen.
Ihan mielenkiinnolla odotan jo kunnallisvaaleja, kun tämä kaavoitus taitaa olla nyt niin kriittisessä valintatilanteessa tulevaisuuden kannalta, että sillä päätetään jo aivan muistakin asioista kuin vain jonkun tönön paikasta. Tosin kunnallisvaalien vaikutus taitaa olla rajallinen, kun suurin osa poliitikoista näyttää olevan tyytyväinen virkamiesten työhön ja suuntaviivoihin, joissa varaudutaan lähinnä autoilun ja samalla autokaupungin tuplaantumiseen.
Kun sitä Viikinrantaa kaavoitatte, laittakaa samlla sen verran leveä ulkoiluväylä rantaan että mahtuu hiihtolatu ja jalankulkuväylä rinnakkain. Eihän tää varmaan kaavoitukseen kuulu, mutta ei ne detaljisuunnittelijat tälläista muuten osaa tai viitsi tehdä.
Miksi muuten ei? Teknisä ongelmia on, mutta ovatko ne ylitsepääsemättömiä? Varikko voidaan osaksi sijoittaa maan alle (vrt. Kampin bussiterminaali). Puhun siis bussien /raitovaunujen nukkuma/huolto- en korjausvarikosta.
Älä nyt Juhani jaksa koko ajan olla noin yksipuolisen negatiivinen… Tuosta tulee vain huonolle tuulelle. Ei se ruoho aidan toisella puolella yleensä sen vihreämpää ole.
Ei vainajat varmastikkaan häiriinny. Vainajien omaiset saattavat tykätä huonoa.
Suomessa on perinteisesti kunnioitettu hautarauhaa jättämällä hautausmaiden ympärille asumatonta tilaa. Vihreissä on paljon ateisteja joten ymmärrän kyllä kantasi
Niin no, riippuu toiminnasta ja siitä miten ne talot suunnitellaan. Nerokkain mitä olen kuullut on Nizzan ratikkavarikko (tarkoittaa esimerkiksi pyörien hiontaa, eli ollaan melupuolelle siinä raskaammassa päässä). Se on kuulemma vilkkaan motarin vieressä, sen päälle on viherkatto, joka on varikon seinään kiinni rakennetun asuintalon piha.
Hieman vaatimattomammin, talossa/alueella on kuitenkin parkkihalli, esimerkiksi lastaslaiturin voi sijoittaa sinne ja samoin varastoja. Kampin keskuksessakin on ylemmissä kerroksissa asuntoja. Maksaahan tuo enemmän rakentaa kuin teollisuustontille, mutta sitten taas toisaalta ne teollisuustontit on puoli-ilmaista maata eli tehotonta maankäyttöä. Jos yrityksellä ei ole halua panostaa tehokkaaseen rakentamiseen niin ei sillä myöskään oikeasti ole tarvetta toimitiloihin keskeisellä, eli normaalisti tiheästi rakennetulla sijainnilla.
Enkä minä myöskään pidä näin reaalipoliittisesti kauhean pahana vaihtoehtona sitä että käytännössä subventoidaan toimitiloja katutasoon, koska niitä subventoidaan teollisuusalueella paljon enemmän ja melkoisin oheisvahingoin. Siis että tehtäisinin niin että ne on pakko rakentaa katutason toimitilaa samalla kun asunnot, vaikka niistä saakin vähemmän rahaa. Tuo kapitaloisoituu tontin hintaan, jonka omistaa kaupunki, eli syö kaupungin tuloja. Toisaalta katutason tilan käyttäminen asuntoihin on joka tapauksessa aika vaikeaa. Mutta ennen kaikkea siksi että on tuo on nyt verronmaksajille verrattoman paljon halvempaa kuin kaavoittaa erillisiä toimitilatontteja kasvamaan pajua, ja/tai vuokrata sitä maata murto-osalla asuintontin hinnasta. Semminkin kun tuo haittaa asuntorakentamista. Ja on toikin halvempaa kuin ne pysäköintinormit, tosin melkein mikä tahansa on.
Juuri näin, miten olisi hissillä töihin, vai onko jo liian pieni hajurako?
Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Mietin tätä samaa, mutta kavennettuna nykyisestä motarista voi ottaa reilun siivun tontiksi myös hautausmaan puolella eli rakentaa talorivi bulevardin ja hautausmaan väliin.
Ei vainajien rauhaa luulisi graniittiaidan takana olevien asuntoparvekkeiden häiritsevän yhtään enempää kuin sen autoliikenteenkään.
Juuri näin! Koko sukuni lepää tuolla parin hautakorttelin päässä Lahdenväylältä eivätkä totisesti lepää rauhassa! Talorivi antaisi hautarauhan ja tekisi samalla hautausmaasta äänimaisemaltaan hienonhienon (mustarastaita!) puiston sekä omaisille että talojen asukkaille että läpikulkijoille. Haluaisin, että vainajat ovat keskuudessamme eivätkä siellä jossain eristyksissä. Olisi jatkuvuuden ja juurien tuntua.
Lahdenväylä tuollaisena -meluaitoineenkin- on kyllä hautarauhan häpäisyä, vaikkei sitä nimenomaan sellaiseksi ole tarkoitettu. Vauhdin ja kohkaamisen sekopäinen tunnelma vyöryy aidan yli.
Ne parvekkeet sitten vain ranskalaisina, kiitos.
Mielenkiintoinen näkökanta. Missä kohdassa Raamattua käsketään jättämään hautausmaiden ympärille asumatonta tilaa?
Sitä on kyllä pruukattu tehdä pitkin kristikuntaa varsin ahkerasti, mutta syyt ovat olleet aika lailla pragmaattisia. Joskus voisi jopa puhua konkreettisesta hajuraosta. Vaikkapa pariisilaisilta voi kysyä, miksi luut roudattiin katakombeihin. Suomessa toki tapana on ollut pitää väliä hautausmaihin, mutta täällä on ollut siihen tilaakin.
Hautarauha taitaa kuitenkin hautausmaan sijainnin osalta juontaa juurensa pikemmin tapakulttuuriin kuin kristilliseen teologiaan. Juridiikassakin hautarauha koskee varsin suppeaa aluetta.
Eiköhän tuossa rakentamisessa enemmänkin tule vastaan se, että ”parveke hautausmaan suuntaan, kaunis krematorionäkymä” ei ole oikein hyvä mainoslause asunnon arvonmuodostusta ajatellen.
Toisaalta todellinen nettokustannus parkkipaikoista voi olla 10 000 euroa / paikka, jolloin parkkipaikat maksavat 15 miljoonaa euroa. Jos Keski-Pasilaan tulee 500 000 kerrosneliötä asuin- ja toimitilaa, se tarkoittaisi 30 €/kem2 lisäkustannusta – ja jos rakentaminen huitelee tuhansissa euroissa, tuo on rikka rokassa. Pelkkä kauppakeskuskin tarvitsee vähintään tuon 1500 autopaikkaa, koska kauppakeskukset vaan tehdään sillä logiikalla, että asiakkaat tulevat autolla…
Jussi Salovaara, kirjoitit aivan erinomaisesti. Autoilun tarve syntyy eriytyneestä kaupunkirakenteesta, jonka tekemiselle ei enää ole mitään syytä. Ja autoilun tarve poistuu sekoittuneella rakenteella, jossa päivittäinen liikkuminen on mahdollista kävellen tai joukkoliikenteellä. Siinä rakenteessa joukkoliikenne myös tarjoaa paremman palvelutason kuin autoilu, joka ei rakenteeseen mahdu.
Keski-Pasila on menossa pieleen ja raskaasti juuri syistä, joista kirjoitit. Pelkistäen voi sanoa, että siellä yhdistetään lähiöiden ja korkean rakentamisen huonot puolet ilman minkäänlaisen rakennetyypin etuja.
Viikinrannan vika on myöskin se, että ei tehdä sekoittunutta vaan eriytynyttä ja yksipuolista rakennetta. Tässä ketjussa esitetyt ajatukset yritystoiminnan sijoittamisesta asumisen sekaan ovat juuri sitä, mitä pitää tehdä, mutta ei vain näytä onnistuvan.
Ilmeisesti kaavoittajakunnastamme on liian suuri osa edelleen kiinni menneisyyden opeissa. Ja toisaalta, eihän Suomessa vieläkään opeteta nykyaikaisia kaupunkiliikenteen periaatteita. Jos ei itse ole kiinnostusta muuhun kuin autoiluun ja sitä tukevaan raskaaseen raideliikenteeseen, ei kukaan kerro, miten voi tehdä muuta kuin autokaupunkia.
EU:lla ja Suomella on ilmastositoumuksensa. Jo 8 vuoden kuluttua pitäisi päästöjen olla vähentynyt reilusti. Mutta edelleenkään ei tehdä oikeasti mitään liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Enää ei pitäisi piirtää yhtään autokaupunkikaavaa eikä miettiä liikennettä lisäävää toiminnallisesti eriytynyttä hajautusta. Mutta missä on edes ensimmäinen kaavoituskohde, jota ei suunnitella autoilulle?
Östersundomista voisi tehdä oikean kaupungin. Siis sekoittuneen rakenteen, jossa lähtökohtana on, että siellä on työt ja palvelut niille, jotka sinne muuttavat. Mutta sielläkin koko touhun tarkoitus on keksiä käyttäjiä metrolle. Eli tehdään kauas maaseudulle asuntoja, joista matkustetaan päivittäin Helsinkiin. Ei siis ihme, että Östersundom tulee lisäämään autoilun osuutta seudulla, koska suurin osa päivittäisistä matkoista tehdään kuitenkin muualle kuin mihin metrolla pääsee. Eli autoillen.
Antero
Lähiseudulla asuvana ainakin pidän hyvänä että kävelymatkan päässä kotoa löytyy autokorjaamo (muukin kuin ”merkkihuolto”), ettei tarvitse vaikka vain vuosihuollon takia ajaa jonnekin Kehä 3:n taakse ja sumplia moninkertaisia bussikyytejä vain sitä varten. Osa alueen nykytoiminnoista varmaan sopisi muualle paremmin, mutta ei kai sitä koko aluetta tarvitse muuttaa? Jos hyvin käy noiden työntekijät asuvat lähellä, tai muuttavat lähelle, muutoin lisätään yksityisautoilua siellä ”Kehä 3:n takana” (mutta myös sinne).
No jaa, Sevillassa tuli pari kuukautta sitten vastaan toimistotalo, jonka alakerrassa oli ratikkavarikko. Ei se mitenkään mahdotonta ole.
Asuntoja en ehkä rakentaisi varikon päälle, mutta toimistotyöntekijät eivät ole edes paikalla silloin, kun vaunut ajavat varikolle/varikolta.
Jos Suomeen tosissaan halutaan torneja, niin ei oikein kannata sijoittaa niitä useita samaan kortteliin. Ennemmin yksi torni/kaupunginosa maamerkiksi. Silloin ei myöskään tule ongelmia pysäköinnin ja muun infrastruktuurin rakentamisen kanssa.
En ole ”vihreä” ja kuulun kirkkoon (jos henkilökohtaisuuksilla nyt on jotain merkitystä tässä keskustelussa).
Liikenteen melu ja markettien mainosvalot minua eniten hautausmailla häiritsevät. Ja olen vieraillut asunnoissa joiden ikkunoista ja parvekkeilta näkee suoraan hautausmaalle.
Sekoitetun tai ehkä paremmin limitetyn kaupunkirakenteen tavoite on kyllä yleiskaavan tekemisen lähtökohtana, mutta on vähän onnistumisia esikaupunkivyöhykkeellä käytännön tasolla aikaansaada todellista asumisen ja työpaikkojen limittymistä niin, että liikenteen rakenteessa tulos näkyy pienentyneenä liikennetuotoksena.
Niilläkin alueilla, joissa laskennallisesti on työpaikkaomavaraisuus hyvä, liikenteen volyymit ovat likimain keskitasoa. Mitä reunemmalla alue sijaitsee seudulla, sitä pitempiä matkat ovat sieltä ja sinne tutkimusten mukaan, vaikka alue ei olisikaan puhdas asunto- tai työpaikka-alue.
Sellainen liikenteellinen hyöty limitetystä maankäytöstä on, että ruuhkahuiput tasoittuvat, jos työpaikkaomavaraisuus on hyvä. Kokonaisliikenteen määrä ei siis juurikaan muutu, mutta väylät ovat tukossa molemmissa ajosuunnissa.
Itäsuunnan maankäyttö on ollut tavallista huonompi työpaikkaomavaraisuuden suhteen – ei suinkaan metron vuoksi vaan sen tähden, että firmat hakeutuvat kaupunkirakenteessa voittopuolisesti länteen. Tätä tuotannon ja palvelujen viettielämää on tutkittu ilmiönä jonkin verran, mutta sille ei löydy rationaalisia selityksiä.
Seppo Vepsäläinen: ”Niilläkin alueilla, joissa laskennallisesti on työpaikkaomavaraisuus hyvä, liikenteen volyymit ovat likimain keskitasoa.”
Johtunee siitä, että nykymaailmassa on aika vaikea asua pysyvästi työpaikan lähellä. Joko puoliso, lapset tai asumisen hinta pitää asunnon toisaalla, tai sitten työpaikka siirtyilee tiuhempaan kuin ihminen jaksaa muuttaa. Etätöiden pitäisi kuulemma vapauttaa asumaan pellolla, mutta käytännössä trendi taitaa mennä samaan aikaan ainakin yhtä paljon päinvastaiseen suuntaan, eli työpaikat keskittyvät menestyvimmille kaupunkialueille. Tiiviimpi kaupunki auttaisi oikeasti.
Keski-Pasilaan jos minne tornit sopivat. Perusteluja tuskin tarvitsee luetella. Tornien lukumäärä, muoto ja korkeus ovat ammattilaisten asiaa, niitä tuskin kannattaa tällä palstalla tai KSL:ssa käsitellä.
Autopaikkanormit tai jalankulkureitit ovat nyansseja, jotka estävät näkemästä metsää puilta.
Keski-Pasila on strategisin suunnittelukohde pääkseudulla tällä vuosisadalla. KSL:n tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn osayleiskaavavaihtoehto, jossa on varaus VR:n kaukoliikenneasemalle.
Autopaikat eivät ole mikään nyanssi. Ne saattavat maksaa sata miljoonaa ja niiden tekeminen rakentamisen ehdokksi saattaa kaataa koko hankkeen. Juuri siksi esit5in, ettei mitään normia olisi vaan toteuttaja sdaa tehdä niitä niin paljon kuin parhaaksi näkee. Nythän lautakunnan enemmistö halusi, että lautakunta päättää niiden määrästä toteuttajan puolesta ja häneltä kysymättä.
Ei se ihan noinkaan ole, kyllä kaupunkikuvan pitäisi olla kaikkien kaupunkilaisten asia.
Metro, tai paremmin metrokeskeinen linjastosuunnittelu joka ei sinänsä ole mikään metrotekninen välttämättömyys, liittyy asiaan siten että Itä-Helsingin joukkoliikennetarjonta on kovin yksisuuntaista. Esim. yhteydet Pasilaan, Tikkurilaan (luonteva ja keskeinen juna-asema eli jatkoyhteys) tai lentokentälle eivät ole kovin kaksiset. Osin tässä on kyse siitäkin että Lahdentien railo erottaa Koillis- ja Itä-Helsingin toisistaan, vaikea tehdä kovin hyvin palvelevia joukkoliikennelinjoja jos niiden varrella ei ole asukkaita.
Mutta yleisemmin, koko seudun rakenne on länsipainoitteinen. Keksin tähän neljä syytä:
1) Historiallisesti Euroopassa yleensä länsipuolet kaupungeista ovat arvostetumpia. Tähän on tarjottu sellaista selitystä että vallitseva tuulen suunta on lännestä, eli keskikaupungin, jossa myös aikanaan oli merkittävästi teollisuutta, saasteet valuivat itään.
2) Stalin. Lännessä on Turku, pohjoisessa Hämeenlinna, Lahti ja Tampere. Idässä oli Viipuri.
3) Päätös sijoitaa TKK Otaniemeen eikä Herttoniemeen.
4) Itäkeskus nyt ei vaan ole kovin kummoinen keskusta. En tarkoita että se olisi aivan mahdottoman epäviihtyisä, mutta jos asiaa ajattelee niin päin että itsenäinen Itä-Helsinki olisi semmoinen Turun kokoinen kaupunki, niin onhan se nyt kaupunkikeskustan kriteereillä kehno.
Oletko saanut auringonpistoksen? 12 kilometriä Tikkurilasta Pasilaan kestää noin yhdeksän minuuttia junassa. Laiturilta linnuntietä sadan metrin matka vaikka Länsi-Pasilaan on kävelyreittinä noin 600 metriä, ja liukuportaisiin jonotuksineen ja kadunylityksineen kestää helposti samat yhdeksän minuuttia. Jotkut jos ei ihan maailma niin ainakin Uuttamaata syleilevät ratavisiot joidenka matkustajamäärät ovat tyypillisesti ratikkalinjan kannattavuusrajoilla ovat piipertelyä, päinvastoin kuin kävely-yhteydet.
Ajattelen autopaikoista juuri samoin kuin Osmokin, talokohtaisista määristä ei pitäisi päättää lautakunnassa, sitä tarkoitin nyanssilla. Rakennuttaja kyllä tietää mikä on riittävä määrä. Pasilan tornien toteutumisesta en olisi kovin huolissani, toteutuihan Vuosaaren Cirruskin vaikka se on periferiassa Pasilaan verrattuna. Aika tiukat autopaikkavaatimukset sielläkin oli. Toisaalta Keski-Pasilan idea on niin miehekäs, että se kyllä kestää vaikka viimeinen torni toteutuisi vasta sadan vuoden päästä.
Pasilan kaupunkikuva on tietenkin kaikkien kaupunkilaisten asia, juuri sen takia sen suunnittelu pitää jättää ammattilaisille. Arkkitehtuuria ei tehdä huutoäänestyksellä.
Lautakunnan tulisi ylipäänsä keskittyä suuriin linjoihin, ei korttelikohtaisiin autopaikkamääriin tai arkkitehtuuriin sinänsä. Keski-Pasilaan tulisi järjestää massiivinen määrä liityntäpysäköintiä, bussiterminaali, metroasema, mieluummin tupla, ja varaus kaukoliikenneterminaalille. Lisäksi tulisi ottaa huomioon, että Tallinnan tunnelin lähtöasema tulee todennäköisesti sijaitsemaan Pasilassa. Lentoasemarata? Näistä lautakunnan tulisi vaatia selvitys KSV:ltä. Ainakaan julkisuudessa mitään ei ole näkynyt.
Kenelle? Jos Pasilasta on tarkoitus tehdä julkisen liikenteen solmukohta, kaukoliikenteen liityntäpysäköinnin voi järjestää jonnekin kauemmas radanvarteen, jos sitä halutaan tehdä.
Ammattilaiset suunnittelivat Itä-Pasilankin, ja hyvä tuli!
http://blogit.hs.fi/virkaaika/2012/06/25/byrokratian-hitaus-toi-helsingin-ydinkeskustaan-rivitalon/
Sopivan näköistä täydennysrakentamista, mutta eiköhän kaavoituksessa prosessina ole jotain pahasti pielessä, kun kannattaa rakentaa rivari keskustaan?
Ei liity suoraan blogaukseen, kaupunkisuunnitteluun kylläkin.
Hesarilla on hauska juttu, miten Punavuoreen on juuri rakennettu rivitalo (3-kerroksinen), kaavassa ei sattunut olemaan kyseiselle tontille enempää rakennusoikeutta, ja talon rakentaja ei halunnut alkaa monivuotiseen prosessiin anomaan kaavamuutosta, valituskierroksineen, sillä talon rakentaminen olisi silloin myös viivästynyt useilla vuosilla:
http://blogit.hs.fi/virkaaika/2012/06/25/byrokratian-hitaus-toi-helsingin-ydinkeskustaan-rivitalon/