Vuorossa Espanja

Euroo­pas­sa omak­sut­tu uusi talous­po­li­tii­kan oppi, jon­ka mukaan työt­tö­myy­den nos­ta­mi­nen on paras tapa ter­veh­dyt­tää talout­ta, ei näy­tä oikein toi­mi­van. Espan­ja on teh­nyt kai­ken niin oikein, että työt­tö­myys­kin on saa­tu hila­tuk­si 25 pro­sent­tiin, mut­ta kaik­kien yllä­tyk­sek­si talous ei tasa­pai­no­tu­kaan, kos­ka työt­tö­mät eivät mak­sa vero­ja. Maa on seu­raa­va­na kaa­tu­vien jonossa.

Pitäi­si­kö seu­raa­vak­si kokeil­la päin­vas­tai­sia lääk­kei­tä, työl­li­syy­den paran­ta­mis­ta, vaik­ka se onkin van­han­ai­kais­ta mak­ro­ta­lous­po­li­tiik­kaa? Josch­ka Fische­rin mukaan Sak­sa on tuhoa­mas­sa Euroop­paa kol­man­nen ker­ran. Ehkä Rans­ka rien­tää täl­lä ker­taa pelas­ta­maan Euroop­paa täl­tä talous­po­liit­ti­sel­ta hulluudelta?

Espan­jan talous­vai­keuk­sien syy­nä ei alun perin ollut vas­tuu­ton talous­po­li­tiik­ka vaan pank­kien vas­tuu­ton luo­ton­an­to. Espan­ja­lai­set pan­kit luo­tot­ti­vat kat­tee­ton­ta asun­to­kuplaa ja sak­sa­lai­set sekä rans­ka­lai­set pan­kit luo­tot­ti­vat espanjalaispankkeja.

Kai­ken tämän taka­na oli yhte­näis­va­luut­ta, jon­ka piti­kin toi­mia niin, että pää­omia vir­taa vau­rais­ta mais­ta köy­hem­piin tuot­ta­maan kas­vua ja työl­li­syyt­tä. Rahaa vir­ta­si, mut­ta ei tuo­tan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin vaan kiin­teis­tö­kuplaan. Voi­ko täs­tä syyt­tää euroa ja talous­po­li­tiik­kaa vai jär­ken­sä menet­tä­nei­tä pank­ke­ja, joi­den toi­min­taa ohja­si aivan uhka­pe­liin kan­nus­ta­vat bonukset.

En tie­dä, mitä Espan­jan tues­ta on tark­kaan ottaen sovit­tu, mut­ta tukea ei pitäi­si antaa Espan­jan val­tion kaut­ta var­sin­kin, kun val­tio ei ole pahas­ti vel­kaan­tu­nut. Pitäi­si rahoit­taa suo­raan pank­ke­ja – ei lai­noin vaan osa­ke­pää­omal­la. Ban­ki­aa lukuun otta­mat­ta pank­kien varal­li­suus lie­nee edel­leen posi­tii­vi­nen, joten otta­mal­la pan­kit vakaus­me­ka­nis­min hal­tuun saa­daan rahat kyl­lä aika­naan pois. Nykyi­set omis­ta­jat menet­tä­vät jok­seen­kin kai­ken, mut­ta se on ihan oikein. Sii­peen­sä ansait­si­si­vat saa­da myös ne ulko­mai­set pan­kit, jot­ka ovat olleet osal­li­si­na kiin­teis­tö­kuplan rahoittamiseen.

Espan­jaa ei pidä nyky­sään­nöin rahoit­taa vakaus­vä­li­neen kaut­ta. Jos vakaus­vä­li­ne lai­naa Espan­jal­le vähän­kään, se jou­tuu rahoit­ta­maan Espan­jan val­tion lai­nan lopul­ta koko­naan. Vakaus­me­ka­nis­mi nimit­täin yrit­tää suo­ja­ta saa­ta­vi­aan ampu­mal­la itse­ään jal­kaan. Sen saa­ta­vat ovat ensi­si­jai­sia yksi­tyi­siin saa­ta­viin näh­den (siis kun IMF on ensin otta­nut oman­sa pääl­tä) eli yksi­tyi­set saa­vat rahan­sa vii­mei­se­nä. Ei lie­ne vai­kea arva­ta, ettei­vät yksi­tyi­set lai­naa näil­lä ehdoil­la mitään.

= = = =

Tuli muu­ten mie­leen, että aika kor­kei­ta hin­to­ja Suo­mes­sa­kin mak­se­taan asun­nois­ta nyt, kun lai­naa saa niin halvalla.

168 vastausta artikkeliin “Vuorossa Espanja”

  1. Ja irkut vaa­ti­vat lai­naeh­ton­sa uusik­si, kun bri­tit pur­naa­vat, että hei­dän talous­kas­vun­sa vaa­ran­tuu, jos euro­maat eivät maksa.

    Oli­si­ko jos­sain läh­de, mis­sä noi­ta espan­ja­lais­ten pank­kien vas­tui­ta esi­tet­täi­siin maittain?

    Tai­si palo­muu­ri nyt pet­tää ja vara­suun­ni­tel­maa ei taas­kaan ollut. Jos vih­reät jat­ka­vat hal­li­tuk­sen rahan lap­pa­mi­sen kri­tii­ki­tön­tä myö­täi­lyä, jou­dun minä­kin koko ikä­ni vih­rei­tä äänes­tä­nyt anta­maan ääne­ni vaa­lis­sa, mil­lä ei ole mitään teke­mis­tä euro­krii­sin kans­sa, per­suil­le. Krii­si ei tai­da olla hät­hä­tää kasat­ta­van tii­viim­män talous­yh­tei­sön perustaksi.

  2. Löy­häs­ti tähän liittyen:
    Mitä siis vih­reät aiko­vat äänes­tää EVM:n suhteen?

  3. Fasis­te­ja ja rasis­te­ja en äänes­tä kos­kaan vaik­ka meni­si kaik­ki omai­suus alta.

  4. Suo­men tuli­si kii­rees­ti tuh­la­ta kaik­ki omat ja lai­na­tut rahan­sa vaik­ka Ylä­maan pyra­mi­diin. Sit­ten pääs­täi­siin täs­sä euroop­pa­lai­ses­sa tulon­jaos­sa saajapuolelle!

  5. Täs­sä on nyt menos­sa ete­lä-euroo­pan laa­jui­nen sisäi­nen deval­vaa­tio. Menee siis niin­kuin oli tar­koi­tus­kin. Espan­ja­lai­set kyl­lä saa­vat työ­tä kun­han pal­kat puo­li­te­taan. Tämä pitäi­si pai­kalls­ten ammat­tiyh­dis­tys­liik­kei­den nyt tajuta.

    1. juha
      Mis­tä alkaen deflaa­tio on ennus­ta­nut työl­li­syy­den paranemista?
      Makm­saa­ko se palk­kan­sa puo­lit­ta­nut nyt ihan varm­nas­ti sen yli­mi­toi­te­tun asun­to­lai­nan­sa lai­naoh­jel­man mukaan?

  6. Se raha­ha­nat kiin­ni on vie­lä huo­nom­pi vaih­toeh­to, usko­ma­ton­ta mut­ta tot­ta, kuin idioot­ti­mai­nen vas­ta­sykli­nen sääs­tö­po­li­tiik­ka. Sano­taan vaik­ka näin lyhyes­ti: Euro­krii­ti­koil­ta on men­nyt ohi että nyt ei ole 1999. Iro­nis­ta kyl­lä, osit­tain euros­ta joh­tuen rahoit­tus­mark­ki­nat ovat integroi­tu­neet taval­la joka tekee juu­ri niis­tä epä­ta­sa­pai­nois­ta jois­ta väl­kym­mät krii­ti­kot varoit­ti­vat niin suu­ria, että hal­lit­se­ma­ton pur­ku tuli­si äärim­mäi­sen kalliiksi.

    Tää on niin kuin seu­rausi talo­yh­tiön kokous­ta jos­sa toi­set ovat sitä miel­tä että kos­ka pie­leen raken­ne­tun talon asun­to-osak­kei­den arvo on romah­ta­nut tulee vas­taa­vas­ti sääs­tää kor­jaus­ku­luis­sa, ja toi­nen puo­li taas on sitä miel­tä että perus­tus­ten pet­tä­mi­nen on raken­nus­liik­keen vika, eli antaa romah­taa vaan.

  7. Ei kai ole enään muu­ta mah­dol­li­suut­ta, kuin muut­taa vakaus­ra­has­to pan­kik­si. Samal­la Suo­men­kin vas­tuut kym­men­ker­tais­tuu. Sil­lä eihän Espan­ja enään saa yksi­tyi­sil­tä mark­ki­noil­ta rahaa. Vakuus­ra­has­to jou­tuu siis otta­maan vas­tuul­leen koko Espan­jan velan, uuden ja uudel­leen­ra­hoi­tet­ta­van van­han velan. Niin­kuin Krei­kas­sa­kin. Nyt vaan suu­ruus­luok­ka muut­tuu sadas­ta 1000+ miljardiin.

  8. Jos rahat on lop­pu ja vie­lä pal­jon vel­kaa, ei mikään vip­pas­kons­ti auta kuin kor­kein­taan het­ken. Entä jos Euroop­pa — ja ken­ties laa­jem­pi­kin osa maa­il­maa — onkin sii­nä pis­tees­sä, että ei ker­ta­kaik­ki­aan ole talous­op­pia, joka maan­osam­me ja laa­jem­mat­kin alu­eet voi­si pelas­taa lamal­ta. Vie­kö vain lama niin alas yli varojen/resurssien elä­mi­sen jäl­keen, että sen jäl­jil­tä voi enää läh­teä kasvusuunta?

    1. EU-alu­een talous­po­li­tiik­kaa pitäi­si koor­di­noi­da niin, että alu­een koko­nais­ky­syn­tä pysyy vakaa­na. Jos olii­vi­vyö­hy­ke jou­tuu sääs­tä­mään, pitäi­si olut­vu­öhyk­keen har­joit­taa elvyt­tä­vää politiikkaa.

  9. Osmo, Suo­mes­sa asun­to­jen hin­nat ovat lii­an hal­vat. Espan­jas­sa ne yhä ovat 2–3 x Suo­men hin­ta­ta­so, vaik­ka nii­den ener­gia­te­hok­kuus ja laa­tu ovat kau­ka­na Suo­men stan­dar­deis­ta. Miten asun­to­jen hin­ta voi­daan sitoa todel­li­suu­teen ilman keinottelua?

    1. Muut­to­tap­poa­lueil­la asun­to­jen hin­nat ovat hal­po­ja joka maassa.
      Kuplaa puhal­le­taan Hel­sin­gin kantakaupungissa.

  10. Puut­tuu uskal­lus ajaa pan­kit nurin. 🙂 Se tar­koit­tai­si vai­kei­ta aiko­ja het­kek­si, mut­ta saat­tai­si olla kui­ten­kin parem­pi vaih­toeh­to. Nyt ollaan luo­tu tilan­ne, jos­sa pank­kii­rit tie­tä­vät, että val­tiot takaa­vat min­kä tahan­sa riskinoton.

    Mitä suo­ma­lai­seen asun­to­hin­noit­te­luun tulee, niin eni­ten ihme­tyt­tää ihmis­ten hin­ku ostaa asun­to­ja huo­no­laa­tui­sis­ta kiin­teis­töis­tä. Sut­ta ja sekun­daa on raken­net­tu 60-luvul­ta läh­tien ja osa van­hem­mas­ta kiin­teis­tö­kan­nas­ta taas on tek­ni­ses­ti (esim. perus­tuk­set) elin­kaa­ren­sa päässä.

  11. Miten­käs ne voi­si­vat sen puo­lel­la pal­kal­la mak­saa? Pan­kit mene­vät nurin. Mut­ta eivät kait espan­ja­lai­set enää halua­kaan olla mikään raha-auto­maat­ti sak­sa­lai­sil­le ja rans­ka­lai­sil­le pankeille.

    Sil­ti ainoa kei­no saa­da Espan­jan talous rai­teil­leen on toteut­taa sisäi­nen deval­vaa­tio. Vain yksi­tyi­sen puo­len kas­vu voi nos­taa espan­jan. Tätä var­ten palk­ko­jen on ensin alennuttava.

  12. juha:
    Täs­sä on nyt menos­sa ete­lä-euroo­pan laa­jui­nen sisäi­nen deval­vaa­tio. Menee siis niin­kuin oli tar­koi­tus­kin. Espan­ja­lai­set kyl­lä saa­vat työ­tä kunh­tan pal­kat puo­li­te­taan. Tämä pitäi­si pai­kalls­ten ammat­tiyh­dis­ty­liik­kei­den nyt tajuta. 

    Tulo­jen puo­lit­ta­mi­nen tar­koit­taa cete­ris pari­bus vel­kaan­tu­mi­sen kak­sin­ker­tais­ta­mis­ta. Hups.

    Ja tän oikeis­to­fan­t­asian, mis­sä palk­ka­työ muut­tuu palk­kauk­sel­taan mut­tei ehdoil­taan vapaa­eh­tois­työk­si, tiel­lä on arit­meet­tis­ten ongel­mien lisäk­si sem­moi­nen ongel­ma että yksin­ker­tais­taen ja laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa demo­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa nimel­lis­pal­kat eivät las­ke. Mis­tä pää­see luon­te­vas­ti äärioi­keis­to­lai­siin fantasioihin.

    Lisäk­si haluai­sin tie­dus­tel­la että jos euroa­lu­een pelas­tus­suun­ni­tel­ma on palk­ko­jen leik­kaa­mi­nen, joka on ihan sama asia kuin deval­vaa­tio pait­si kivu­li­aam­paa, hai­tal­li­sem­paa ja tyh­mem­pää eli lin­jas­sa talous­po­liit­ti­sen kon­sek­suk­sen kans­sa, niin mikä se mas­sii­vi­nen vien­ti­mark­ki­na on jota vas­ten vien­ti on yli­jää­mäis­tä? Mars?

  13. Tuo­reen mie­li­pi­de­tie­dus­te­lun mukaan joka toi­nen sak­sa­lai­nen haluai­si D‑markan takai­sin ja 55 pro­sent­tia on sitä miel­tä, että euroon siir­ty­mi­nen oli vir­he. (Jeder zwei­te Deutsche will die D‑Mark zurück, http://www.welt.de/politik/deutschland/article106428130/Jeder-zweite-Deutsche-will-die-D-Mark-zurueck.html)

    Eko­no­mis­tit uhkai­le­vat kau­heil­la seu­rauk­sil­la, jos Sak­sa läh­tee euros­ta – saa­ta­via­kin naa­pu­ri­mail­ta on 2000 mil­jar­dia euroa, usw. Kui­ten­kin jos 55 pro­sent­tia sak­sa­lai­sis­ta halu­aa euros­ta, sit­ten Sak­sa läh­tee ennem­min tai myö­hem­min. Sit­ten Suo­mi on aika oudos­sa seu­ras­sa kato­lis­ten Väli­me­ren mai­den valuutta‑, euro­bon­di- ja pankkiunionissa.

  14. tpyy­luo­ma:
    Euro­krii­ti­koil­ta on men­nyt ohi että nyt ei ole 1999.

    ja yleen­sä fik­sul­ta tpyy­luo­mal­ta tun­tuu men­neen ohi, että aika ei lopu vuon­na 2020. Euro oli vir­he 1999, se on vir­he 2012 ja se tulee ole­maan vir­he 2032. Luo­pu­mal­la mah­dol­li­suu­des­ta omaan raha­po­li­tiik­kaan euro­maat ovat pan­neet pysy­vän talou­del­li­sen myl­lyn­ki­ven kau­laan­sa, olkoon­kin, etät täy­si­mää­räi­ses­ti pai­no tun­tuu­kin vain krii­si­ti­lan­teis­sa, krii­si­ti­lan­teis­sa joi­den suh­teen EU on osoit­ta­nut kyvyt­tö­myy­ten­sä nii­tä hoi­taa tai (jos jokin ihme hei­dät täs­tä nykyi­ses­tä pelas­tai­si) ehkäis­tä syn­ty­mäs­tä uudelleen. 

    Ainoa raken­ne, mihin yhteis­va­luut­ta sopi­si, oli­si todel­li­nen liit­to­val­tio, liit­to­val­tio, jon­ka raa­ki­leen ins­ti­tuu­tioi­hin ei luo­te­ta, jon­ka joh­ta­jia ei demo­kraat­ti­ses­ti vali­ta (vai kuka muis­taa äänes­tä­neen­sä Rom­pu­yi­ta tai Baro­soa — tai hei­dän vas­taeh­dok­kai­tan­sa tai edes valit­si­ja­mie­hi­ään?). “Val­tio” ilman kan­sal­lis­tun­net­ta; val­tio jon­ka kes­kei­sim­mät alu­pää­li­köt Ber­lii­nis­sä ja Parii­sis­sa voi­vat hais­tat­taa pit­kät muul­le liitolle.

    Jos täl­tä poh­jal­ta ale­taan Euroo­pan Yhdys­val­to­ja raken­ta­maan, se ei tule kes­tä­mään ja his­to­rial­li­ses­ti arvioi­tu­na sisäl­lis­so­dan mah­dol­li­suus sen luhis­tues­sa tun­tuu pelot­ta­van suurelta.

    - ja minä en halua las­ten­lap­sie­ni kuo­le­van väki­val­tai­ses­ti jot­ta katai­set, tric­he­tit, mer­ke­lit ja lip­po­set voi­si­vat olla tun­nus­ta­mat­ta monu­men­taa­li­sia virheitään. 

    Tää on niin kuin seu­rausi talo­yh­tiön kokous­ta jos­sa toi­set ovat sitä miel­tä että kos­ka pie­leen raken­ne­tun talon asun­to-osak­kei­den arvo on romah­ta­nut tulee vas­taa­vas­ti sääs­tää kor­jaus­ku­luis­sa, ja toi­nen puo­li taas on sitä miel­tä että perus­tus­ten pet­tä­mi­nen on raken­nus­liik­keen vika, eli antaa romah­taa vaan. 

    Jos perus­tuk­set on teh­ty pape­ri­mas­sas­ta kaa­to­pai­kan pääl­le, niin ehkä­pä tosi­aan parem­pi oli­si pur­kaa rotis­ko, kuin miet­tiä tuki­rat­kai­su­ja jot­ka ehkä lyk­käi­si­vät talon romah­duk­sen vas­ta aikaan, kun nyky­omis­ta­jat ovat kuol­leet (var­sin­kin, kun tule­vat asuk­kaat oli­si­vat hei­dän jälkeläisiään).

    Tätä taus­taa vas­ten on iro­ni­ses­ti kai posi­tii­vis­ta, että tähän asti näh­dyn toi­min­nan perus­teel­la tämä hökö­tys ei todel­la­kaan tule sel­viä­mään vuo­sia. Sil­ti odo­tusai­ka­na tosin ei pitäi­si pyr­kiä mak­si­moi­maan vas­ti­keet­to­mas­ti haas­ka­tun rahan mää­rää. Tra­gi­koo­mis­ta, kuin­ka hal­li­tus vään­tää kym­me­nien- tai sato­jen mil­joo­nien menoe­ris­tä tai veron­kor­tuk­sis­ta, ja sit­ten lah­jot­te­lee mil­jar­de­ja kan­san­ta­lou­den ulkopuolelle.

  15. Euroo­pas­sa omak­sut­tu uusi talous­po­li­tii­kan oppi, jon­ka mukaan työt­tö­myy­den nos­ta­mi­nen on paras tapa ter­veh­dyt­tää talout­ta, ei näy­tä oikein toimivan.”

    Ei toi­mi, ei! Ensin­nä­kin, nykyi­sen talous­po­li­tii­kan on mone­ta­ris­ti­nen, eikä sitä muuk­si voi sanoa. 

    Toi­sek­si, tek­no­lo­gia (auto­maa­tio) on kehit­ty­nyt sii­hen pis­tee­seen, että sen avul­la ja tuo­tan­non nopeut­ta­mi­sel­la ei voi­da enää kas­vat­taa voit­to­ja. Voi­tot saa­daan vähen­tä­mäl­lä työ­voi­maa, jot­ta tulos ja halut­tu kas­vu (bonuk­set ja palk­kiot) toteutisivat. 

    Pahoin pel­ko­ni on että edes­sä on talou­den romah­dus. Ja kaik­ki vain sik­si, että usko libe­ra­lis­ti­seen mark­ki­na­ta­lou­teen (mone­ta­ris­mi) ilman min­kään­lais­ta sään­te­lyä on tul­lut jo uskon­to. Eikä näh­dä met­sää puil­ta, myön­tää talous­teo­rias­sa ole­via ongelmia.

  16. Ai että pank­kien bonuk­set ovat syyl­li­siä. Mut­ta kuka­han ne on aset­ta­nut? Poliitikot. 

    Ja kun polii­ti­kot ovat luo­neet ongel­man, polii­ti­kot ehdot­ta­vat, että ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si polii­ti­koil­le anne­taan lisää valtaa…

  17. Eli mei­dän pitäi­si siis antaa vie­lä­kin suu­rem­pia tuki­pa­ket­te­ja etukenossa.

    Esi­mer­kik­si Krei­kal­le oli­si sadan mil­jar­din euron sijas­ta pitä­nyt töö­tä­tä 200 miljardia.

    Ainut vaan että niin kau­an kuin lai­na­ra­hat vir­taa, mik­si ne teki­si­vät mitään? E‑Euroopassa kun ei ole mikään suh­dan­ne­kuop­pa joka täyt­tyy val­tion lapioi­mal­la rahal­la, vaan poh­jim­mil­taan kysees­sä on PIIGS-mai­den kadon­nut kil­pai­lu­ky­ky. Tämä kos­kee aivan kaik­kia noi­ta maita.

    Espan­jas­sa­kin pank­ki­krii­si on vain oire, ei itse tauti. 

    Sano nyt vaan suo­raan jos suo­ma­lais­ten raho­ja pitäi­si lait­taa nykyis­tä enem­män apu­pa­ket­tei­hin jot­ta PIIGS-val­tiot voi­si­vat jakaa entis­tä enem­män fyrk­kaa kansalaisilleen.

  18. Jos syyl­li­siä etsi­tään, niin ilmi­sel­vää on, että EU ja euro­maat eivät ole hoi­ta­neet talout­taan kun­nol­la. Ja täs­sä tlan­tees­sa tuo sama poruk­ka suo­sit­te­lee lääk­keek­si lisää val­taa ja kes­ki­te­tym­pää kont­rol­lia itsel­leen. En usko että kei­tok­ses­ta tulee kovin­kaan hyvä. Jos­sain uto­pias­sa hyvän­tah­toi­sen, vii­saaan ja kau­ko­nä­köi­sen kes­kus­joh­don idea voi­si toi­mia­kin, mut­ta nyt emme puhu sellaisesta.

    Minus­ta IMF oli­si ollut parem­pi (ja tun­ne­tus­ti aika toi­mi­va) lää­ke asian­sa sot­ke­nei­den mai­den talous­vai­keuk­siin, kuin veron­mak­sa­jien varo­jen käyt­tö. Alun pie­nen paiik­ki tasoit­ta­van krii­sia­vun jäl­keen asiat oli­si pitä­nyt ohja­ta tiu­kas­ti täl­le ladul­le. Alku­pe­räi­set jär­ke­vät krii­se­jä eris­tä­mään pyr­ki­vät euron sään­nöt oli­si­vat toi­mi­neet parem­min kuin nykyi­nen jat­ku­va ja kas­va­va takaamispolitiikka.

    Pan­kit ja Espan­ja teke­vät vii­saas­ti, kun yrit­tä­vät lyp­sää noi­ta raho­ja niin pal­jon kuin pys­ty­vät. Toki omaa talout­ta kan­nat­taa ter­veh­dyt­tää­kin, ja Espan­ja on kai niin ansiok­kaas­ti teh­nyt­kin, mut­ta tois­ten rahat ovat aina parem­pi rat­kai­su kuin vaik­ka­pa oman omai­suu­den myy­mi­nen tai panttaaminen.

  19. Muu­ten hyvä ana­lyy­si, mut­ta Espan­jan työt­tö­myy­sas­te pomp­pa­si tai­vai­siin jo kau­an ennen EU:n (Sak­san) vaa­ti­mia sääs­tö­toi­mia. On kui­ten­kin tot­ta, ettei kan­na­ta sääs­tää itse­ään hengiltä.

  20. Sak­sa ei ole tuhon­nut Euroop­paa kuin ker­ran, toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na. Ensim­mäi­sen koh­dal­la Sak­sa julis­tet­tiin syyl­li­sek­si kos­ka se hävi­si. Euroo­pan tuho oli­si väl­tet­ty koh­tuul­li­sem­mil­la rau­ha­neh­doil­la. Tai kun kat­se­lee euroo­pan kart­taa, vie­lä parem­pi oli­si ollut jos Sak­sa oli­si voit­ta­nut. Kaikille.

  21. Niin, ja mik­sei teh­täi­si niin, että Sak­san ja Rans­kan val­tiot sosia­li­soi­vat Espan­jan pan­kit ja saa­vat nii­den vakuu­te­na ole­vat omai­suu­den. Problem solved.

  22. Ensin pitäi­si käy­dä sijoit­ta­jien kuk­ka­rol­la, eli jär­jes­tää osa­kean­ti. Tämä tapah­tuu niin, että jos osak­keen hin­ta on esi­mer­kik­si 10€, niin osak­kei­den mää­rä 10-ker­tais­te­taan myy­mäl­lä uusia osak­kei­ta hin­taan 1€. Täl­löin sijoit­ta­jien on pak­ko tuo­da pan­keil­le rahaa, tai he menet­tä­vät 90% sijoitusosuudestaan.

    Kun sijoit­ta­jat ovat hoi­ta­neet osan­sa, niin Euroo­pan on pak­ko tul­la apuun. Jokai­nen voi miet­tiä min­kä­lai­nen paniik­ki Suo­mes­sa oli­si, jos Nor­deas­ta ei ensi vii­kol­la sai­si enää rahaa, oli tilil­lä kuin­ka pal­jon rahaa tahansa.

  23. TM, mm. sik­si että Rans­kan val­tiol­la ei rii­tä tohon luot­to­ha­nat, eli seu­raa­vak­si pääs­tään­kin sit­ten sosia­li­soi­maan rans­ka­lai­sia pank­ke­ja ja tuke­maan Rans­kan val­tio­ta. Ns. sak­sa­lai­sen mal­lin, jos­sa käy­tän­nös­sä deval­voi­daan saman valuut­ta-alu­een mui­hin mai­hin näh­den, vih­jai­lun pis­tän hir­te­his­huu­mo­rin piik­kiin. Oikees­ti tää menee niin että suo­raan tai inflaa­tion kaut­ta sääs­tä­jät eli vel­ko­jat ottaa tak­kiin, kos­ka ei nii­tä vel­ko­ja pys­ty­tä mak­sa­maan. Kuu­luu luo­tot­ta­mi­sen ris­kei­hin, jos­kus ne laukeaa.

  24. Täs­sä pitäi­si lait­taa kii­pe­liin ne hyvä­us­koi­set höl­möt, jot­ka loi­vat EU:n ja euron. Mut­ta kan­sa hei­dät aika­naan vaa­leis­sa valit­si ja näyt­tää valit­se­vajn edel­leen. Kan­saa ei voi lait­taa kiipeliin.
    Eurous­koi­set höl­möt yrit­tä­vät nyt pelas­taa, mitä pelas­tet­ta­vis­sa on. Per­suil­la on taas mah­ta­va sau­ma ropa­kan­taan, kun Suo­men­kin veron­mak­sa­jat jou­tu­vat rahoit­ta­maan Espan­jan pankkeja. 

    USA:ssa Leh­man­nin vel­jes­ten käyn­nis­tä­mä kata­stro­fin pää­syy­nä oli myös asun­to­kupla. Eikös siel­lä annet­tu men­nä kon­kurs­siin koko ros­kan. Mik­si sama lää­ke ei tehoa tapauk­ses­sa Espan­ja. En kan­na­ta Espan­jan pank­kien rahoi­tus­ta. Se oli­si myös moraa­li­ton teko.

  25. tpyy­luo­ma: , niin mikä se mas­sii­vi­nen vien­ti­mark­ki­na on jota vas­ten vien­ti on yli­jää­mäis­tä? Mars?

    Heh, siel­lä mis­sä meil­lä kai­kil­la muil­la­kin. Mark­ki­nat pitää val­la­ta kil­pai­lu­ky­vyn kaut­ta. Ei nii­tä ole val­mii­na mis­sään. Ei sitä vau­raut­ta jae­ta vaan se pitää ottaa! Ja jos ei kil­pai­lu­ky­ky rii­tä, niin voi voi

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Veron­mak­sa­jien rahaa se IMF:n raha­kin on. 

    Ero on sii­nä, että IMF on lähin­nä rau­tai­nen koneis­to, joka tunn­ot­to­mas­ti pakot­taa val­tiot jär­ke­vim­mäk­si kat­so­mal­leen lin­jal­le. Euro­maat taas teke­vät poliit­ti­sia pää­tök­siä. Nii­den pää­tök­siin vai­kut­ta­vat myös monet muut teki­jät, kuin tar­ve lait­taa ko. maan talous nopeas­ti ja tiu­kas­ti takai­sin rai­teil­leen. IMF ei heit­täi­si hyvää rahaa huo­non perään, vaan toteut­tai­si kuu­rin mini­mi­re­surs­seil­la. IMF käyt­täi­si koko maa­il­man vero­ra­ho­ja eikä naa­pu­rei­den poliit­ti­sin tar­koi­tus­pe­rin viri­tet­tyä rahaa.

    SIt­ten vie­lä vähän lisäs­pe­ku­laa­tio­ta asian ympäriltä.

    EU:n päät­tä­jät eivät halua tun­nus­taa teh­neen­sä vir­hear­vioi­ta esim. Krei­kan jäse­nyy­den suh­teen, tai sitä, että he tie­si­vät Krei­kan hui­jaa­van, eivät­kä sii­tä huo­li­mat­ta rea­goi­neet. Pai­ka­taan siis enem­män kuin oli­si tar­vis. Monien mai­den omat­kin pan­kit ovat lie­mes­sä muka­na, joten polii­ti­koil­la on monia ris­ti­rii­tai­sia int­res­se­jä. EU:n vir­ka­mie­hil­lä ja polii­ti­koil­la on int­res­si edis­tää liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä ja estää eri mai­den läh­tö unio­nis­ta tai yhteis­va­luu­tas­ta. Heil­lä on int­res­si tuo­da krii­sin var­jol­la EU:hun pysy­viä yhteis­vas­tuuseen perus­tu­via meka­nis­me­ja (Mon­net’n mene­tel­mä). Polii­ti­kot ovat tai­pu­vai­sia teke­mään lyhyen täh­täi­men rat­kai­su­ja (vaik­ka­pa seu­raa­vien vaa­lien vuok­si). EU:n ja euro­mai­den pää­tök­set teh­dään suu­ren polii­tik­ko­jou­kon kon­sen­suk­se­na (ehkä tai­ta­vim­pien (val­tioi­den tai talous­e­lä­män) lob­ba­rei­den heil­le syöt­tä­mien visioi­den poh­jal­ta), mikä ei tar­koi­ta paras­ta ymmär­rys­tä, vaan vain poliit­ti­ses­ti sil­lä het­kel­lä sopi­vai­sin­ta tai kivut­to­min­ta pol­kua eteen­päin (esim. “anne­taan nyt vie­lä vähän rahaa, mut­ta ei sit­ten enää enem­pää”). Polii­ti­koil­la on int­res­si pitää itsel­lään lau­ta­nen EU:n ja mui­den ker­ho­jen pöy­dis­sä. Nykyi­sis­sä e‑vetoisissa neu­vot­te­luis­sa Suo­mi on poliit­ti­sis­ta syys­tä Ruot­sia pal­jon huo­nom­mas­sa asemassa.

    IMF:nkään pää­tök­sen­te­ko ei var­mas­ti ole täy­del­lis­tä, mut­ta sen pää­tök­sen­te­ko on huo­mat­ta­vas­ti suo­ra­vii­vai­sem­paa, ja sil­lä on hyvä track record. Sil­lä on myös sel­vät tavoit­teet lait­taa talous uudel­leen rai­teil­le. Ostai­sin siis tämän auton mie­luum­min IMF:ltä.

    Sen lisäk­si, että IMF oli­si teh­nyt kyl­mem­piä ja suo­ra­vii­vai­sem­pia rat­kai­su­ja se oli­si käsi­tel­lyt kuta­kin maa­ta oma­na yksi­kö­nään, eikä oli­si levit­tä­nyt vas­tui­ta kai­kil­le, eikä pyr­ki­si raken­ta­maan vie­lä aiem­paa­kin suu­re­maa “too big to fail” ‑vas­tuu­kes­kit­ty­mää.

    EU-polii­tik­ko­ja ja ‑vir­ka­mie­hiä vas­taan puhuu myös se, että hehän tämän ongel­man ovat raken­ta­neet. Mik­si uskoi­sim­me hei­dän osaa­van tai halua­van kor­ja­ta tilan­ne? Mik­si antai­sim­me heil­le lisää val­taa? Mik­si juu­ri täs­sä tilan­tees­sa pitäi­si hyväk­syä hei­dän uusi (sovit­tu­ja sään­tö­jä rik­ko­va) ehdo­tuk­sen­sa saa­da vie­lä isom­pi hiek­ka­laa­tik­ko sot­ket­ta­vak­si? Eikö riit­täi­si hoi­taa ensin krii­si kun­toon, ja vas­ta sit­ten kes­kus­tel­la muis­ta poliit­ti­sis­ta tavoitteista?

  27. Vie­lä 7. kesä­kuu­ta kaik­ki tie­tä­vä Katai­nen sanoi, että ei Espan­ja tar­vit­se tukea. Ruot­sin Rein­feldt sanoi toista.

    Pal­jon tilan­teen vaka­vuu­des­ta ker­too seu­raa­va Espan­jan pää­mi­nis­te­rin lausahdus:

    Pre­miär­mi­nis­tern sade vida­re att han sena­re under dagen pla­ne­ra­de att resa till Polen för att se Spa­niens pre­miär i fot­bolls-EM mot Italien. 

    …Jag åker efter­som att den här situa­tio­nen nu är löst, sade Maria­no Rajoy.”

    Kan­nat­taa seu­ra­ta Ruot­sin median euros­ta riip­pu­ma­ton­ta rapor­toin­tia näis­sä asioissa.

  28. Kun teit näin­kin loo­gi­sen ja oikean ana­lyy­sin Espan­jan tues­ta, niin aiot­ko sinä tai vih­reät puo­lu­ee­na äänes­tää tämän pake­tin puo­les­ta vai sitä vas­taan? Miten on?

  29. Euroo­pas­sa omak­sut­tu uusi talous­po­li­tii­kan oppi, jon­ka mukaan työt­tö­myy­den nos­ta­mi­nen on paras tapa ter­veh­dyt­tää talout­ta, ei näy­tä oikein toimivan.

    Yri­tys­maa­il­mas­sa tätä logiik­kaa on onnis­tu­nees­ti toteu­tet­tu (mitä enem­män irti­sa­no­taan, sitä enem­män pörs­si­kurs­si nousee…) ja sik­si meto­di lie­nee api­noi­tu kan­san­ta­louk­siin­kin. Esim. Osmo on täl­lä blo­gil­la moneen ker­taan kyl­lä selit­tä­nyt, mik­si kan­san­ta­lou­det eivät toi­mi samal­la logii­kal­la kuin yksit­täi­set yritykset…

  30. Luin Kivi­ran­nan teks­tit­tä­män Krug­ma­nin haas­tat­te­lun. Yhä enem­män minus­ta tun­tuu, että Espan­jan­kin koh­dal­la yri­tys on tuli­pa­lon sam­mut­ta­mi­nen ben­sal­la. Jos­kus tulee las­kun mak­sa­mi­sen aika. Jos sitä ei mak­sa tämä suku­pol­vi, sen mak­sa­vat seu­raa­vat suku­pol­vet. On elet­ty yli varo­jen. Jos sinä olet jär­ke­vä pan­kin­joh­ta­ja, yri­tät­kö loput­to­miin aut­taa yksi­tyis­tä tai yri­tys­ta anta­mal­la lisää rahaa. Men­köön Espan­jan pan­kit kon­kurs­siin. Osmo osaa var­maan ker­toa, mikä sii­tä on Suo­men las­ku. Leh­man­nin vel­jes­ten koh­dal­la Osmo kir­joit­ti luvun 40 mrd euroa. Mis­tä­hän tur­kin hihas­ta se oli vetäisty.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “tukea ei pitäi­si antaa Espan­jan val­tion kaut­ta var­sin­kin, kun val­tio ei ole pahas­ti velkaantunut”

    Espan­jan viral­li­nen val­tion­vel­ka on 69% BKT:stä. Kun sii­hen lisä­tään maan saa­mi­set EKP:ltä ja eri maan­osam­me “stabilointi“rahastoilta, nousee maan val­tion­vel­ka 134%:iin. Maa on jo siis var­sin vel­kai­nen. Niin on muu­ten Suo­mi­kin, kun vas­tuum­me rahas­toil­le ote­taan mukaan laskuihin. 

    Muu­ten ok ana­lyy­si. Pal­jon kriit­ti­sem­pi kuin vih­reit­ten “lin­ja” yleisesti.

  32. juha:

    tpyy­luo­ma: , niin mikä se mas­sii­vi­nen vien­ti­mark­ki­na on jota vas­ten vien­ti on yli­jää­mäis­tä? Mars?

    Heh, siel­lä mis­sä meil­lä kai­kil­la muil­la­kin. Mark­ki­nat pitää val­la­ta kil­pai­lu­ky­vyn kaut­ta. Ei nii­tä ole val­mii­na mis­sään. Ei sitä vau­raut­ta jae­ta vaan se pitää ottaa! Ja jos ei kil­pai­lu­ky­ky rii­tä, niin voi voi 

    Juha, ulko­maan kau­pan tase on nol­la­sum­ma­pe­liä glo­baa­lis­ti. Jos Euroo­pan talous on vien­ti­ve­toi­ses­sa kas­vus­sa niin se on yli­jää­mäi­nen, eli jos­sain muu­al­la on pak­ko vas­taa­vas­ti olla ali­jää­mä, eli kysei­nen maa vel­kaan­tuu. Yhdys­val­loil­la oli tämä roo­li tun­ne­tuin seu­rauk­sin. Tämän takia on tapa­na vit­sail­la että tar­vit­sem­me toi­sen maa­pal­lon min­ne viedä.

  33. joten otta­mal­la pan­kit vakaus­me­ka­nis­min hal­tuun saa­daan rahat kyl­lä aika­naan pois. Nykyi­set omis­ta­jat menet­tä­vät jok­seen­kin kai­ken, mut­ta se on ihan oikein”

    Erit­täin jyr­käs­ti samaa miel­tä. Jos, iso jos, vakaus­me­ka­nis­miin (eli EKP:hen?) voi luot­taa, eikä se vain kek­si­si uusia nimiä kier­rät­tää tap­pio­vas­tui­ta taas euroo­pan kansalaisille.

  34. Teks­ti­tin kokeek­si Krug­ma­nin esiin­ty­mi­sen BBC Newsnightissä…

    Vie­lä oma­na kom­ment­ti­na: ymmär­rän kyl­lä Krug­ma­nin (muu­al­la esit­tä­män) poin­tin että koti­huus­hol­lin yllä­pi­dos­sa tai yri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­ses­sä toi­mi­va maa­lais­jär­ki ei päde kun on kysees­sä koko­nai­nen kan­san­ta­lous. Jos koto­na rahat käy­vät vähiin, sääs­tä­väi­syys ja kovem­pi työn­te­ko kan­nat­taa kos­ka ulko­puo­li­sen maa­il­man talous ei yhdes­tä koti­ta­lou­des­ta hei­lah­da. Työ­ti­lai­suuk­sia on ympä­ril­lä yhä tar­jol­la eikä ruo­ka lopu kau­pas­ta. Mut­ta jos koko kan­san­ta­lous sääs­tää, lop­pu­vat myös työ­ti­lai­suu­det ja ruo­ka kaupoista.

    Mut­ta jos hyväk­sy­tään velal­la elvyt­tä­mi­nen, aina­kaan News­night-videol­la ei kos­kel­tu kysy­mys­tä mit­kä ovat seu­rauk­set pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä? Rahan pai­na­mi­nen ei tuo lisää hyö­dyk­kei­tä, joten vii­me kädes­sä elvy­tys mak­se­taan joko (i) otta­mal­la sääs­tä­jil­tä, tai (ii) usko­taan että elvy­tys lii­pai­see talous­kas­vun joka kuit­taa velat. 

    Esi­merk­ki­nä (i)-tapauksesta on vaik­ka duu­na­ri mer­sun kokoa­mis­lin­jal­la, joka kuvit­te­lee saa­van­sa spa­get­tia ja olii­viöl­jyä vas­ti­neek­si työs­tään, mut­ta eipä saa­kaan niin pal­joa kuin odot­ti. (ii)-tapauksessa taas ikään kuin ole­mat­to­mat hyö­dyk­keet ote­taan lai­nak­si ja jae­taan eteen­päin, ja ole­te­taan että ihmi­set innos­tu­vat sii­tä pais­ki­maan töi­tä hyö­dyk­kei­den teke­mi­sen eteen, niin että tava­raa onkin pian isot läjät ennen kuin kukaan huo­ma­si ettei nii­tä alku­pe­räi­siä hyö­dyk­kei­tä ollutkaan.

    (ii)-jossitelma käy jär­keen, mut­ta edel­lyt­tää että elvyt­tä­vät resurs­sit käy­te­tään niin tuot­ta­vas­ti kuin mah­dol­lis­ta. Espan­jan krii­sin taus­ta on kai että tähän­kään asti maa­han vir­ran­nut­ta hal­paa rahaa ei lai­tet­tu (eikä se help­poa ole­kaan) tehok­kaim­paan mah­do­li­seen käyt­töön. Mut­ta sama­han kos­kee kaik­kea elvyt­tä­mis­tä, myös key­ne­si­läi­sit­täin laskusuhdanteessa?

    Onko täs­sä sit­ten se ole­tus että kun noususuh­dan­tees­sa “elvy­te­tään” (Espan­jan saa­ma hal­pa raha) sijoi­tus­kri­tee­reit ovat oleel­li­ses­ti huo­let­to­mam­pia kuin las­kusuh­dan­tees­sa, jos­sa nälän uhka panee miet­ti­mään tark­kaan mihin rahat laitetaan?

  35. Vil­le: Yri­tys­maa­il­mas­sa tätä logiik­kaa on onnis­tu­nees­ti toteu­tet­tu (mitä enem­män irti­sa­no­taan, sitä enem­män pörs­si­kurs­si nousee…) 

    Pape­ri­for­mi­nen 2000-luku on yhtä irti­sa­no­mis­ta ja lak­kaut­ta­mis­ta, mut­ta eipä ole oikein pörs­si­kurs­sis­sa näky­nyt. UPM-Kym­me­ne mak­soi 10v sit­ten 20 e, nyt sitä saa 8,3 euron hintaan.

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1135

    Samaa vikaa on myös Nokias­sa. Kurs­si on tip­pu­nut sitä­mu­kaa kun poruk­kaa on jou­dut­tu sano­maan irti. Fin­nai­rin kurs­si­las­ku alkaa taas ole­maan jo legen­daa­ri­sis­sa mittakaavoissa.

    Voi­si­ko joku ker­toa mis­sä näi­tä irti­sa­no­via pörs­si­täh­tiä oikein esiintyy?

  36. tpyy­luo­ma:
    Juha, ulko­maan kau­pan tase on nol­la­sum­ma­pe­liä globaalisti. 

    Minä olen kuul­lut aina­kin monien vih­rei­den fan­t­asioi­ta sem­mois­ta, kuin­ka kai­ken mah­dol­li­sen krää­sän tuon­ti Kii­nas­ta lopetetaan. 

    On se nyt kum­ma kun sem­moi­seen täh­tää­vä poli­tiik­ka ei enää kelpaakaan.

  37. Jos kes­kus­pank­kien raha­po­li­tiik­ka oli ennen vuot­ta 2007 lii­an löy­sää, korot lii­an alhaal­la ja luot­to­kupla puh­kea­mai­sil­laan niin mik­si nyt kuvi­tel­laan että samoil­la eväil­lä saa­daan talout­ta kuntoon.

    Vir­hein­ves­toin­nit ovat vir­hein­ves­toin­te­ja teki ne sit­ten taan­tu­maan mene­väs­sä talou­des­sa tai nousu­kau­del­la. Nii­den tuhoi­suus tosin usein sel­vi­ää vas­ta kun ollaan menos­sa taan­tu­maan. Maa­gi­sen sanan koko­nais­ky­syn­tä tois­ta­mi­nen ei muu­ta mitään, se on lii­an aggre­ga­tii­vi­nen käsi­te ollak­seen aidos­ti hyö­dyl­li­nen vaik­ka jot­kut eko­no­mis­tit voi­vat niin luulla.

  38. Peli­teo­rias­sa on help­po esit­tää erit­täin pel­kis­te­tys­sä­kin tilan­tees­sa, miten kol­men tai useam­man osa­puo­len väli­nen stra­te­gia­pe­li joh­taa hir­mui­seen mää­rään eri vaih­toeh­to­ja lop­pu­tu­lok­sen suh­teen. Jal­ka­pal­lo-otte­lu, jos­sa oli­si kol­me jouk­kuet­ta kaik­ki toi­si­aan vas­taan oli­si mie­len­kiin­toi­nen seu­rat­ta­va. Voi­si men­nä kyl­lä­kin seka­vak­si. Kol­men osa­puo­len väli­nen sota­kin menee aina täy­dek­si hulinaksi.
    Eu:n jäsen­val­tiot osit­tain aina­kin yrit­tä­vät tätä kaik­kien peliä kaik­kia vastaan.On täy­sin var­maa, että sii­nä ei lop­pu­tu­los­ta pys­ty kukaan mää­rää­mään tai ennustamaan. 

    Kun sit­ten ote­taan vie­lä mukaan poliit­tis­ten pää­tös­ko­neis­to­jen hitaus, on mel­ko rie­naa­vaa teh­dä väli­ky­sy­mys, jos­sa kysy­tään miten hal­li­tus varau­tuu tuo­hon tai tähän romah­duk­seen. Jos joku täl­lai­seen kysy­myk­seen vas­tauk­sen tie­täi­si, niin hänel­lä oli­si­kin sit­ten tie­dos­sa rat­kai­su romah­duk­sen välttämiseksi.

  39. Uskal­taa­ko­han kysyä? 

    Onko­han Ode kar­tal­la mis­sä täs­sä jutus­sa oikein mennään?

    Nyt oli Espan­jan vuo­ro. Mikä­hän on Suo­men vuo­ro­li­puk­keen numero?

  40. Heik­ki:
    Ensin pitäi­si käy­dä sijoit­ta­jien kuk­ka­rol­la, eli jär­jes­tää osa­kean­ti. Tämä tapah­tuu niin, että jos osak­keen hin­ta on esi­mer­kik­si 10€, niin osak­kei­den mää­rä 10-ker­tais­te­taan myy­mäl­lä uusia osak­kei­ta hin­taan 1€. Täl­löin sijoit­ta­jien on pak­ko tuo­da pan­keil­le rahaa, tai he menet­tä­vät 90% sijoitusosuudestaan. 

    Ihan hyvä idea muu­ten, mut­ta Espan­jans­sa pahim­mas­sa nes­tees­sä ovat sääs­tö­pan­kit. Esim. Ban­kia-kon­ser­ni muo­dos­tet­tiin “SSP-mene­tel­mäl­lä” lait­ta­mal­la 7 kon­kurs­si­kyp­sää sääs­tö­pank­kia yhteen. Näin Ban­kian suu­ri­mak­si omis­ta­jak­si pää­tyi Caja Madrid:n omis­ta­ja eli Madri­din maakunta.

    Kun Espan­jan itse­hal­lin­nol­li­set alu­eet ovat muu­te­kin kor­via myö­ten velois­sa ja kas­sat tyh­ji­nä, niin lie­nee aika epä­to­den­nä­köis­tä, että nämä “sijoit­ta­jat” pys­tyi­si­vät vas­tui­taan kantamaan.

  41. Kaik­ki kes­ki­tyt­te sivu seik­koi­hin. Ainoa jol­la on väliä ja jos­ta kaik­ki tämä joh­tuu on työ­paik­ko­jen siir­tä­mi­nen Kii­nan ja e‑ameriikkaan. Se kaa­taa nyt euroo­pan talou­den, joka kaa­taa lopul­ta ne siir­re­tyt työt. Joten mik­sei siir­re­tä nii­tä töi­tä takai­sin, kun ne lopul­ta kui­ten­kin palaa pit­käl­lä­kin kaavalla?
    Aasias­sa­han raken­ne­taan ydin­pom­me­ja. Esi­tä sen kaup­pa­saar­toa huo­men­na Soinivaara. 

    Täs­sä pelis­sä Suo­men vel­ka on 83 850 000 000 euroa, jos se oli­si 90 mil­jar­dia niin meil­lä voi­si olla pari ydin­voi­ma­laa lisää ja tal­lin­na­tun­ne­li nyt jää käteen vain mustapekka.
    Soni­vaa­raa esi­tä huo­men­na tun­ne­lin aloit­ta­mis­ta velkarahalla.

  42. Jan­ne Ran­ta­nen:
    Espan­jan viral­li­nen val­tion­vel­ka on 69% BKT:stä. Kun sii­hen lisä­tään maan saa­mi­set EKP:ltä ja eri maan­osam­me “stabilointi”rahastoilta, nousee maan val­tion­vel­ka 134%:iin. Maa on jo siis var­sin vel­kai­nen. Niin on muu­ten Suo­mi­kin, kun vas­tuum­me rahas­toil­le ote­taan mukaan laskuihin. 

    Eikös Espan­jas­sa mer­kit­tä­vä osa vajees­ta (ja hol­tit­to­mas­ta tuh­lai­lus­ta) ole kät­ket­ty­nä alue­hal­lin­non suh­mu­roin­tei­hin? Hal­li­tus­val­lan vai­dut­tua­han näi­tä kupru­ja on tul­lut jat­ku­vas­ti esiin ja ilmei­ses­ti itse­hal­lin­nol­li­set alu­eet ovat vau­raim­mat alu­eet (mm. Kata­lo­nia) mukaan­lu­kien käy­tän­nös­sä sel­vi­tys­ti­las­sa ja akuu­tis­sa kassakriisissä.

    Muis­te­len näh­nee­ni jon­kun las­kel­man, jos­sa val­tion ja aluei­den vel­ka oli­si yhteen­sä ollut luok­kaa pari­sa­taa pro­sent­tia ellei reip­paas­ti ylikin…

  43. Espan­jan valuut­ta­pa­ko pan­keis­ta 300 mil­jar­dia?? Ei tule nyky­tu­ki mihin­kään riit­tä­mään. Ensi vii­kol­la luke­mat voi­vat olla jo jotain ihan muu­ta kun kan­sa alkaa raho­jaan nos­te­le­maan muu­al­la­kin. Useat ovat jo euron­sa vaih­ta­neet mui­hin valuut­toi­hin. Vai­kea arvioi­da mitään hin­ta­lap­pua kuin­ka pal­jon veron­mak­sa­jien rahaa palaa. Pahoin pel­kään ettei 40 mil­jar­dia rii­tä näin iso­jen talouk­sien pelas­te­le­mi­seen. Pel­käl­le töl­kin pot­ki­mi­sel­le hom­ma vai­kut­taa. Meil­lä Suo­mes­sa ongel­ma­luot­to­jen­kin mää­rä on jo 1,4 mil­jar­dia. Koh­ta­puo­liin kun tääl­lä­kin kupla tyh­je­nee tar­vit­sem­me omien pank­kien tuke­mi­sees joka euron!!

    1. Espan­jan valuut­ta­pa­ko pan­keis­ta 300 mil­jar­dia?? Ei tule nyky­tu­ki mihin­kään riittämään.

      Valuut­ta­pa­ko ei ole tap­pio­ta. Sitä ei tar­vit­se mui­den mak­saa. Tuo valuut­ta­pa­ko palau­tuu jotain kaut­ta kes­kus­pank­kiin ja kes­kus­pank­ki lai­naa sen takai­sin espan­ja­lai­sil­le pan­keil­le. Näin se on tehn­hyt mui­den­kin pank­kien kans­sa, kos­ka pan­kit eivät enää lai­naa rahaa toisilleen.

  44. Espan­jas­sa vai­keuk­sis­sa ovat eri­tyi­ses­ti pai­kal­li­set pan­kit, jot­ka ovat ilmei­ses­ti ver­rat­ta­vis­sa sääs­tö­pank­kei­hin. Näis­sä pan­keis­sa ei ole osak­kee­no­mis­ta­jia, jot­ka kuit­tai­si­vat tap­pioi­ta. Niis­sä val­taa pitä­vät pai­kal­li­set polii­ti­kot ja muut mah­ti­mie­het. Joten mitä­hän on tapahtumassa?

    Tie­ten­kin pai­kal­lis­po­ha­tat mit­taa­vat nyt ulos kai­ken, mitä on ulos­mi­tat­ta­vis­sa. Eli omai­suut­ta ryh­dy­tään nyt siir­tä­mään pai­kal­lis­pan­keis­ta ali­hin­taan sisä­pii­riin kuu­lu­vil­le. On jo ollut tie­to­ja, että asun­to­ja on myy­ty 60–80 pro­sen­tin alen­nuk­sel­la. Näin jot­kut taas rikastuu.

  45. Ris­to: ja yleen­sä fik­sul­ta tpyy­luo­mal­ta tun­tuu men­neen ohi, että aika ei lopu vuon­na 2020. Euro oli vir­he 1999, se on vir­he 2012 ja se tulee ole­maan vir­he 2032. Luo­pu­mal­la mah­dol­li­suu­des­ta omaan raha­po­li­tiik­kaan euro­maat ovat pan­neet pysy­vän talou­del­li­sen myl­lyn­ki­ven kau­laan­sa, olkoon­kin, etät täy­si­mää­räi­ses­ti pai­no tun­tuu­kin vain krii­si­ti­lan­teis­sa, krii­si­ti­lan­teis­sa joi­den suh­teen EU on osoit­ta­nut kyvyt­tö­myy­ten­sä nii­tä hoi­taa tai (jos jokin ihme hei­dät täs­tä nykyi­ses­tä pelas­tai­si) ehkäis­tä syn­ty­mäs­tä uudelleen. 

    Var­sin­kin tuos­ta jäl­kim­mäi­ses­tä samaa miel­tä. Jat­ko­ky­sy­myk­se­nä, mitä syi­tä meil­le on olet­taa että sama EU ja samat maat jot­ka eivät ole pys­ty­neet hoi­ta­maan aika yksin­ker­tais­ta talous­krii­siä, kui­ten­kin pys­tyi­si­vät pur­ka­maan euron hallitusti?

  46. Ehkä parem­pi hom­ma oli­si tämä: EKP puhal­taa nyt pil­liin, ja sanoo, että kaik­ki Euroo­pan pank­kii­rit mene­vät nyt lop­pu­vii­kon lomal­le. Rahaa ei tule sisään eikä ulos, siis täy­del­li­nen mora­to­rium kai­kel­le pank­ki­toi­min­nal­le nel­jäk­si päi­väk­si. Se ilmoit­taa sen tänään illal­la. (tai jona­kin ilta­na, jol­loin hom­maan ollan val­mis­tau­dut­tu; val­mis­tau­tu­jien pitää teh­dä se salaa niin ettei kukaan tie­dä) Ensin perus­te­taan Ros­ka­pank­ki. Ros­ka­pank­ki on EKP:n suo­ra jat­ke ja ole­tan että se voi pai­naa rahaa.

    Sit­ten aloi­te­taan yksin­ker­tai­seh­ko rekur­sii­vi­nen las­ku­toi­mi­tus: Jonoon pis­te­tään pan­kit joi­den toi­min­ta on pak­ka­sel­la kun omat pää­omat on otet­tu huo­mioon(*). Jonos­ta ote­taan pank­ki: Kos­ka pank­ki on oikeas­taan pelk­kä tie­to­ra­ken­ne, kat­so­taan, mikä on lop­pu­tu­los, jos teh­dään leik­kaus: tal­le­tuk­set typis­te­tään tal­le­tus­ta­kuun suu­rui­sik­si, huo­no­jen lai­no­jen vakuu­det ote­taan ros­ka­pan­kin omis­tuk­seen ja ros­ka­pan­kis­ta anne­taan käteis­tä rahaa vakuuk­sie­nen (lei­kat­tu­jen) arvo­jen ver­ran tähän pank­kiin. Jos pank­ki on pin­nal­la, se palau­te­taan käsi­tel­ty pank­ki takaisin.

    Jos leik­kaus­kaan ei nos­ta pan­kin arvoa yli nol­lan, niin se lii­te­tään ros­ka­pank­kiin sel­lai­se­naan. Kaik­ki saa­ta­vat täs­tä pan­kis­ta muil­le pan­keil­le kui­ten­kin muu­te­taan ros­ka­lai­noik­si. Täl­lä taval­la tap­pio­ta otta­nut pank­ki late­taan jonoon. Ros­ka­pank­kiin lii­te­tyn pan­kin omis­ta­jien osuuk­sia ei kor­va­ta ja joh­don kaik­ki tilit jää­dy­te­tään ja lei­ka­taan nolliin. 

    Lop­pu­tu­lok­se­na on yksi ros­ka­pank­ki joka lihot­taa EKP:n taset­ta ja jouk­ko ter­vei­tä liikepankkeja. 

    Tämän jäl­keen kaa­tu­van pan­kin joh­to vie­dään sora­kuo­pan reu­nal­le, eikä heis­tä kuul­la sen jälkeen.

    (*) Hoi­ta­ma­ton lai­na on arvol­taan vakuu­ten­sa arvoi­nen, mut­ta kiin­teis­tö­jen arvot pitää leikata.

  47. Pitäi­si rahoit­taa suo­raan pank­ke­ja – ei lai­noin vaan osakepääomalla.”

    Täs­mäl­leen näin.

    Vaan ker­rop­pa meil­le miten tämän aja­tuk­sen sai­si EU:n neu­vot­te­lui­hin mukaan? Tai edes edus­ta­ma­si hal­li­tuk­sen val­tion­va­rain- tai pää­mi­nins­te­rin pää­kop­paan vaihtoehdoksi?

  48. tpyy­luo­ma: Var­sin­kin tuos­ta jäl­kim­mäi­ses­tä samaa miel­tä. Jat­ko­ky­sy­myk­se­nä, mitä syi­tä meil­le on olet­taa että sama EU ja samat maat jot­ka eivät ole pys­ty­neet hoi­ta­maan aika yksin­ker­tais­ta talous­krii­siä, kui­ten­kin pys­tyi­si­vät pur­ka­maan euron hallitusti? 

    Ei kai mikään. Olen vain kyp­sy­nyt aja­tuk­seen, että parem­pi kau­hea lop­pu kun lopu­ton kau­heus — eri­tyi­ses­ti kun raha­liit­to ei toi­mi ilman muu­ta­kin yhteis­tä talous­po­lit­tik­ka ja yhtei­nen talous­po­li­tiik­kaa ihmi­set eivät halua (ja kan­sal­lis­kie­let pakos­ta­kin hait­taa­vat “yhtei­siä” työ­mark­ki­noi­ta) ilman tun­tua yhtei­ses­tä kansakunnasta.)

    En tie­dä min­kä syvyis­tä kat­stro­fia muut Espan­jal­le euros­ta eroa­mi­sen tar­koit­ta­van, mut­ta ei tämä euros­sa pysy­mi­nen sitä kat­stro­fia näy­tä estä­vän. Työt­tö­mi­nä jo nel­jän­nes kan­sas­ta ja puo­let nuo­ri­sos­ta, eikä näy­tä ole­van mitään rea­lis­tis­ta syy­tä uskoa parem­paa ole­van tulos­sa. Kan­sal­li­nen raha­po­li­tiik­ka ain­tai­si aina­kin työ­ka­lut saa­da ihmi­set uudes­taan töi­hin romah­duk­sen jälkeen.

    (ymmär­tääk­se­ni et ole olen­nai­ses­ti kans­sa­ni eri miel­tä “growsterity”-politiikan toi­mi­vuu­des­ta, joten ei sii­tä sen enempää)

  49. tie­de­mies:
    Sak­sa ei ole tuhon­nut Euroop­paa kuin ker­ran, toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na. Ensim­mäi­sen koh­dal­la Sak­sa julis­tet­tiin syyl­li­sek­si kos­ka se hävi­si. Euroo­pan tuho oli­si väl­tet­ty koh­tuul­li­sem­mil­la rau­ha­neh­doil­la. Tai kun kat­se­lee euroo­pan kart­taa, vie­lä parem­pi oli­si ollut jos Sak­sa oli­si voit­ta­nut. Kaikille.

    Kak­kos­hä­viö oli vält­tä­mä­tön nykyi­sen­lai­sen Sak­san ja eten­kin sak­sa­lai­suu­den aikaan­saa­mi­sek­si. Muu­ten meno oli­si aika preussilaista.

  50. Niin­kau­an kun pan­kil­la on asiak­kai­den luottamus,kaikki menee hyvin.Entäs kun luot­ta­mus euroon alkaa häipyä.Pitäisikö har­ki­ta pank­ki­ti­lin siir­toa esim Ruot­siin. Vai koko­naan EU:n ulko­puo­lel­le vaik­ka Sveit­siin. Jos kaik­ki näin teki­si­vät, se oli­si sit­ten menoa ns. uppoa­vas­ta lai­vas­ta. Lopul­li­se­na rat­kai­su­na kait muut­to Thai­maa­han. Hal­li­tus voi­si jää­dä tän­ne sää­te­le­mään ihan mitä vero­ja iki­nä kek­sii­kään. Ja kyl­lä­hän se kek­sii. Verot­ta­mi­nen­han on hyvin yksin­ker­tai­nen toi­men­pi­de: Kat­so­taan kenel­lä jotain on ja ote­taan heiltä.
    Kun tut­ta­va osti Krei­kan saa­ris­tos­ta pik­ku mökin ja mak­soi kätei­sel­lä, niin myy­jä sanoi heti, että ei näi­tä raho­ja pank­kiin laiteta.

  51. Pitäi­si rahoit­taa suo­raan pank­ke­ja – ei lai­noin vaan osakepääomalla. ”

    Ker­ran­kin samaa miel­tä, tun­tuu oudol­ta, että veron­mak­sa­ja kel­paa tap­pioi­den maksajaksi/riskien kan­ta­jak­si, mut­ta ei voi­ton jakajaksi.

  52. Ne vakuu­te­na ole­vat kiin­teis­töt pitää siir­tää vakuus­me­ka­nis­min omis­tuk­seen. Ja kaik­ki vii­meis­ten viik­ko­jen aika­na pank­kien myy­mä omai­suus hae­taan takai­sin eikä rahaa anne­ta takaisin.

    Hom­ma pitää hoi­taa ker­ral­la ja vähän run­noen läpi niin, että nii­tä jot­ka krii­sis­sä ovat ris­kiä otta­neet, myös sen saa­vat kokea. Yri­tys­ten lai­no­ja ei pidä irti­sa­noa, ja jos pan­kit ovat jotain hätäklausuu­lia käyt­täen näin teh­neet, niin kaik­ki siir­ret­ty omai­suus takavarikkoon.

    Ei täs­tä tule yhtään mitään, että veron­mak­sa­jat ympä­ri euroo­pan lai­te­taan täyt­tä­mään muu­ta­man espan­ja­lai­sen sääs­tö­pank­ki­keplot­te­li­jan taskuja.

  53. Lii­an van­ha:
    “Pitäi­si rahoit­taa suo­raan pank­ke­ja – ei lai­noin vaan osakepääomalla. ”

    Ker­ran­kin samaa miel­tä, tun­tuu oudol­ta, että veron­mak­sa­ja kel­paa tap­pioi­den maksajaksi/riskien kan­ta­jak­si, mut­ta ei voi­ton jakajaksi.

    Niin­hän se oli Suo­men­kin pank­ki­krii­sis­sä. Pank­ki­tu­ki annet­tiin ilman pank­kien omis­tuk­sen vas­taa­vaa haltuunottoa.

  54. Lii­an van­ha:
    “Pitäi­si rahoit­taa suo­raan pank­ke­ja – ei lai­noin vaan osakepääomalla. ”

    Ker­ran­kin samaa miel­tä, tun­tuu oudol­ta, että veron­mak­sa­ja kel­paa tap­pioi­den maksajaksi/riskien kan­ta­jak­si, mut­ta ei voi­ton jakajaksi. 

    No, jos vara­ri­kos­sa ole­vat tap­pio­pe­sät ovat etu­pääs­sä val­tion tai pai­kal­lis­hal­lin­non omis­ta­mia cajo­ja, lands­ban­ke­ja ja mui­ta vas­taa­via sääs­tö­pank­ke­ja, niin eivät­kös omis­ta­jat ole sil­loin juu­ri kan­sa­lai­set eli veron­mak­sa­jat? Ja eikös tap­piot­kin täl­löin kate­ta ihan oikeas­ta taskusta?

    Sen sijaan on vähän ihmeel­lis­tä, ettei kan­sa vaa­di noi­ta pank­ke­ja ohjan­nei­den polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten päi­tä pöl­kyl­le. Ennem­min ollaan val­mii­ta kivit­tä­mään asian­sa parem­min hoi­ta­nei­den lii­ke­pank­kien “ahnei­ta riis­to­ka­pi­ta­lis­te­ja” ja samal­la anta­maan lisää val­taa sääs­tö­pan­kit sös­si­neil­le poliitikoille.

    No, ei kait näi­tä jär­jel­lä voi ymmärtää…

  55. Espan­jan korot klo 14 läh­ti taas nousuun. 10V. 6.25% ja Ita­lia 10v. 5.9%. Luva­tul­la pank­ki­tuel­la ei siis muu­ta mer­ki­tys­tä kuin???

  56. Val­tao­sa maa­il­man­kaik­keu­den fysi­kaa­li­sis­ta ilmiöis­tä selit­tyy aineen häviä­mät­tö­myy­den lailla.
    Eikö rahal­le päde myös vas­taa­va omi­nai­suus, vaik­kei sen omi­nai­suu­det olek­kaan luon­non­la­kien alaisia.
    Siis­pä lai­nat­tu raha jat­kaa kier­to­kul­ku­aan siir­tyen jat­ku­vas­ti myy­jäl­tä osta­jal­le, joka ostaa edel­leen jne. Mikä­li rahan arvo pysyy vakaas­ti samana,voi puhua rahan häviä­mät­tö­myy­den lais­ta. Ilmei­ses­ti­kin tämä vakaus on nyky­ääsn uhat­tu­na jatkuvasti.
    Kii­na­lai­sil­ta kysyt­tiin jos­kus Maon aikoi­hin, että mihin Kii­nan valuu­tan arvo on sidot­tu. Vas­taus oli: Kii­nan 1000-mil­joo­nai­seen kan­saan ja puheen­joh­ta­ja Maon ajatuksiin.

  57. RAIJA KOSKILUOMA: Espan­jan korot klo 14 läh­ti taas nousuun. 10V. 6.25% ja Ita­lia 10v. 5.9%. Luva­tul­la pank­ki­tuel­la ei siis muu­ta mer­ki­tys­tä kuin???

    Ita­lian kym­me­nen vuo­den kos­ko pin­kai­si tänään kuu­den pro­sen­tin pin­taan, mikä on kor­kein sit­ten hel­mi­kuu­na alun.

    YLE:n koko koneis­to on aamus­ta asti jum­put­ta­nut euron vah­vis­tu­mis­ta ja pörs­si­kurs­sien nousua.

    Ei euro ole miten­kään vah­vis­tu­nut — hei­ken­ty­nyt se on pit­kin päivää. 

    Toi­sin kuin YLE rum­mut­taa pörs­si­kurs­sit­kin ovat las­ke­neet pit­kin päivää:
    http://tinyurl.com/3c5c9lt

  58. Muu­al­ta lai­nat­tu ter­ve parannuskeino:
    poti­las on huo­nos­sa kun­nos­sa; las­ke­taan poti­laas­ta ver­ta pois. Jos poti­las menee yhä huo­nom­paan kun­toon, las­ke­taan lisää ver­ta pois.

    Minä muu­ten haluan verois­ta­ni pan­keil­le mak­set­ta­van raha­sum­man edes­tä yhden aurin­ko­ran­ni­kol­la sijait­se­van asunnon.
    Sopiiko?

  59. Tie­de­mies: EKP puhal­taa nyt pil­liin, ja sanoo, että kaik­ki Euroo­pan pank­kii­rit mene­vät nyt lop­pu­vii­kon lomal­le. Rahaa ei tule sisään eikä ulos, siis täy­del­li­nen mora­to­rium kai­kel­le pank­ki­toi­min­nal­le nel­jäk­si päiväksi. 

    Aina­kin minul­le tulee näl­kä jos nel­jä päi­vää pitää pär­jä­tä käteis­kas­sal­la. Enkä lie­ne ainoa.

    Mut­ta ei tuo­hon nel­jää päi­vää tar­vi­ta. Vii­kon­lop­pu riit­tää hyvin. Per­jan­tai­na vain ilmoi­te­taan, että maa­nan­tai­na lop­puu kaik­ki tuki. Ne pan­kit joi­den vaka­va­rai­suus ei seu­rauk­sia kes­tä, ohja­taa val­tion omis­tuk­seen ja teh­dään tar­vit­ta­vat leik­kauk­set sekä pan­kin rahoit­ta­jien saa­mi­sil­le, että työn­te­ki­jöi­den pal­kat ase­te­taan vas­taa­vien vir­ka­mies­ten tasol­le. Bank run rajoit­tuu auto­maat­tien seteleihin.

    Tie­de­mies: Tämän jäl­keen kaa­tu­van pan­kin joh­to vie­dään sora­kuo­pan reu­nal­le, eikä heis­tä kuul­la sen jälkeen.

    Minä en niin väli­tä väki­val­las­ta, mut­ta eli­ni­käi­nen amma­tin­har­joit­ta­mis­kiel­to jon­ka eri­tyi­seh­toi­hin kuu­lui­si, että rahaa saa ansai­ta vain ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­lan kas­sal­la voi­si olla kohtuullista. 

    Lopuk­si muis­tut­tai­sin (mui­ta kuin Tie­de­mies­tä), että omis­ta­jien sijoi­tuk­sien vaa­ti­mi­nen vadil­le ei rii­tä ongel­mien rat­kai­suun, vaan tar­vi­taan vel­ka­kir­jo­jen omis­ta­jien saa­ta­vien leik­kauk­sia. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten tyy­pil­li­sel­lä sak­sa­lai­sel­la pan­kil­la oli omaa pää­omaa 2,5% lai­na­kan­nas­ta. Sil­lä ei vie­lä pit­käl­le pötkitä.

  60. Media revit­ti aamus­ta alkaen kurs­sien nousua. Pörs­sis­sä pelat­tiin ilmei­ses­ti aamu­tui­maan joku peli, joku voit­ti ja joku jäi nuo­le­maan näp­pe­jään illan tul­len. Täs­sä ei talous­teo­riat enää pelaa, muta­pai­ni on edes­sä eli syvä lama ja euron kon­kurs­si. Euron ulko­puo­lel­la ole­vat EU-maat ovat vah­voil­la. Ymmär­rän sen, että Suo­mi liit­tyi EU:n, mut­ta en sitä, että Suo­mi liit­tyi euroon. Ker­ro Osmo, mitä moraa­lia on lisä­ra­han syy­tä­mi­ses­sä heil­le, jot­ka ovat tör­sän­neet omat ja tois­ten­kin rahat. Tai pank­kien moraa­lis­sa, kun ovat rahaa jaka­neet. Tie­de­mie­hen kol­kot näke­myk­set saa­vat syvän kannatukseni.

  61. Sora­kuop­pa­ver­tauk­se­ni oli mau­ton, pahoit­te­len sitä. Parem­pi oli­si ollut ter­vaa ja höy­he­niä. Olen­nais­ta on, että miten iki­nä hom­ma hoi­de­taan alta pois, niin jäl­jel­le jää­vän sys­tee­min hoi­ta­jil­le pitää teh­dä sel­väk­si että ris­kiä otta­vat vain ne, jot­ka sitä ovat sit­ten val­mii­ta kantamaan.

  62. Osmo osui har­vi­nai­sen hyvin, mut­ta pitäis­kös tämä ker­toa Jutal­le ja Jyr­kil­le­kin? Ja edel­leen tääl­lä odo­te­taan vas­taus­ta: miten vih­reät aiko­vat äänes­tää Ope­raa­tio Kank­ku­lan Kai­von tul­les­sa edus­kun­nan käsit­te­lyyn? — Ans ku mä arvaan..

  63. Kysyin tuos­sa aiem­min, että mikä­han mah­taa olla Suo­men vuo­ro­li­pun numero.

    Suo­men kan­nat­taa etuil­la jonos­sa. Itse asias­sa alkuun on jo pääs­ty. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on mon­ta mil­jar­di­luo­ka han­ket­ta. On Län­si-Met­roa, Kehä-rataa, Pisa­ra-rataa, Kehä III ja Kehä I eri­lai­sia “guggenheim”-suunnitelmia. HOT!

    Mut­ta tämä ei yksin rii­tä. Hel­sin­ki-Tal­lin­na tun­ne­li pitää rakentaa.Olympiastadionin tor­nia pitää jat­kaa. Lah­den hiih­don MM-kisois­ta 2017 pitää teh­dä kaik­kien aiko­jen lois­ta­vim­mat. Hel­sin­ki-Van­taan len­to­kent­tän laa­jen­ta­mis­ta ja uuden­ai­kais­ta­mis­ta pitää jat­kaa. Tätä edel­lyt­tää jo Fin­nai­rin menes­tys. Fin­nai­rin lai­vuet­ta voi­si­kin vah­vis­taa sadal­la laa­ja­ke­hä­run­koi­sel­la Aasian lennokilla.

    Lis­taa pitää vie­lä jat­kaa Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa tai minis­te­ri­työ­ryh­mäs­sä. Tavoi­te on 175 mil­jar­din tukihakemus.

    Tavoi­te on, että Suo­mi pää­see nopeas­ti ja sel­keäs­ti tukiluukulle.

    Täl­lä taval­la Suo­mi ei oli­si enää euro­krii­sin mak­sa­ja vaan Suo­mi oli­si saamapuolella!

  64. Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti mm. : Nykyi­set omis­ta­jat menet­tä­vät jok­seen­kin kaiken,mutta se on ihan oikein.
    Olen yksi niis­tä pie­no­mis­ta­jis­ta, jot­ka käy­vät yhtiökokouksissa,joissa osak­kee­no­mis­ta­jat päät­tä­vät yhti­öön liit­ty­vis­tä asiois­ta. Pie­no­mis­ta­jil­la ei ole min­kään­lais­ta vai­ku­tus­val­taa pää­tök­siin. Ket­kä päät­tä­vät yhtiön toi­min­nas­ta; yhtiön hal­li­tus ja yhtiön joh­to ja useim­mi­ten hen­ki­löt , jot­ka edus­ta­vat suu­ro­mis­ta­jaa ? Min­kä takia aina syyl­lis­te­tään kol­lek­tii­vi­ses­ti yhtiön ‚täs­sä tapauk­ses­sa pan­kin omis­ta­jat ? Minä yri­tän sijoit­taa sääs­tö­ni tuot­ta­vas­ti, jot­ta eläk­keel­le pääs­tyä­ni , elä­ke 563 eur/kk, ikä nyt 64v, oli­si mah­dol­lis­ta jat­kaa elä­mää. Uskoi­sin, että muis­sa Euroo­pan mais­sa on sama tilan­ne pie­no­mis­ta­jil­la, myös Espanjassa.

  65. Toi­nen han­ka­la jut­tu on, että juu­ri vii­me parin vuo­den aika­na on Euroo­pan (ja USA:n) pank­ke­ja präs­sät­ty hank­ki­maan lisää pää­omaa yksi­tyi­sil­tä sijoit­ta­jil­ta. Nyt jos sit­ten val­tio sosia­li­soi pan­kit, niin mitä nämä hätiin tul­leet yksi­tyi­set sijoit­ta­jat ja hei­dän kal­tai­sen­sa oppi­vat? No aina­kin sen, ettei­vät tule hätiin ensi kerralla.

    Jen­keis­sä­hän kävi muis­taak­se­ni juu­ri näin, kun tuli kes­kus­te­luun valtion/keskuspankin väliin­tu­lo, niin pan­keil­le tuli mah­dot­to­mak­si saa­da yksi­tyis­tä rahaa edes konkurssiehdoilla.

  66. jou­ni lund­qvist: Leh­man­nin vel­jes­ten koh­dal­la Osmo kir­joit­ti luvun 40 mrd euroa. Mis­tä­hän tur­kin hihas­ta se oli vetäisty.

    Viit­taa var­maan Suo­men brut­to­kan­san­tuot­teen romah­duk­seen, joka oli­si joka tapauk­ses­sa tapah­tu­nut syys­tä tai toi­ses­ta. Spe­ku­la­tii­vi­nen sum­ma joka tapauk­ses­sa, bai­lout-raja vain jos­tain syys­tä vedet­tiin Leh­ma­nin kohdalle.

    Espan­jan talous­mi­nis­te­ri Luis de Guin­dos on muu­ten enti­siä Leh­man Brot­her­sin joh­ta­jia. Har­mi kun media ei sään­nöl­li­ses­ti kar­toi­ta ja taus­toi­ta näi­tä kaik­kia kyt­kök­siä ja yti­mien sisäpiirejä.

  67. Sijoit­ta­ja ottaa ris­kiä. Sijoit­ta­mi­nen pank­kiin ei ole sen kum­mal­li­sem­paa kuin muu­al­le­kaan. Jos­tain syys­tä on niin, että jos vaik­ka auto­kor­jaa­mo- tai par­tu­riy­rit­tä­jä menee kon­kurs­siin, tämä on hänen oma vikan­sa, ja koti ja auto kuu­luu­kin lait­taa myyn­tiin. Isom­mis­sa osa­keyh­tiöis­sä tie­tys­ti osak­kee­no­mis­ta­ja jää vain nuo­le­maan näp­pe­jään jos fir­man toi­min­tae­del­ly­tyk­set menevät. 

    Mik­si Pan­kin osak­kee­no­mis­ta­jan omis­tuso­suu­den pitäi­si olla min­kään arvoi­nen, jos pank­ki on menos­sa konk­kaan? Vel­ko­jia ovat tal­let­ta­jat ja toi­set pan­kit. Edes näi­den ei voi­da olet­taa saa­van kaik­kea takai­sin, jos ker­ran velal­li­set eivät ole maksukykyisiä. 

    Minus­ta olen­nais­ta ei ole täs­sä se sosia­li­soin­ti: se voi­daan jät­tää val­lan hyvin teke­mät­tä. Olen­nais­ta on se, että joko pää­omi­tus pitää teh­dä yksi­tyi­ses­ti ja sit­ten puli­nat pois, tai sit­ten pitää sosia­li­soi­da koko­naan ja velat kui­ta­ta ali­hin­taan. Toki jos on jotain väliai­kai­sia rahoi­tuso­pe­raa­tioi­ta joil­la hom­ma saa­daan kel­lu­maan, niin OK, mut­ta ei hom­ma nyt vaan voi men­nä niin, että on lii­ke­toi­min­ta jon­ka ris­ki osak­kee­no­mis­ta­jil­le on käy­tän­nös­sä nolla.

  68. Tie­de­mies:
    Olen­nais­ta on se, että joko pää­omi­tus pitää teh­dä yksi­tyi­ses­ti ja sit­ten puli­nat pois, tai sit­ten pitää sosia­li­soi­da koko­naan ja velat kui­ta­ta ali­hin­taan. Toki jos on jotain väliai­kai­sia rahoi­tuso­pe­raa­tioi­ta joil­la hom­ma saa­daan kel­lu­maan, niin OK, mut­ta ei hom­ma nyt vaan voi men­nä niin, että on lii­ke­toi­min­ta jon­ka ris­ki osak­kee­no­mis­ta­jil­le on käy­tän­nös­sä nolla. 

    Ongel­ma täs­sä ovat­kin peräk­käi­set pää­omi­tuk­set. Jos ensin on val­tioi­den­kin toi­mes­ta maa­ni­tel­tu yksi­tyi­set sijoit­ta­jat pää­omit­ta­maan (pelas­ta­maan) pank­ke­ja, on pik­kui­sen paha seu­raa­vak­si sit­ten pää­omit­taa pan­kit val­tion toi­mes­ta siten, että edel­lis­ten (yksi­tyis­ten) pelas­ta­jien sijoi­tus nol­la­taan. Tuo­ta voi­si ilkeäm­pi kut­sua huijaukseksi.

  69. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Niin­hän se oli Suo­men­kin pank­ki­krii­sis­sä. Pank­ki­tu­ki annet­tiin ilman pank­kien omis­tuk­sen vas­taa­vaa haltuunottoa.

    Jäl­ki oli sen mukaista.
    Tuhan­net mak­soi­vat takai­sin lai­no­ja, jot­ka oli jo mer­kit­ty tap­pioik­si ja kor­vat­tu pankeille!

  70. Pank­ki­tu­ki voi­daan tiet­ty teh­dä niin, että myön­ne­tään lai­na, joka pitää hoi­taa. Jos ei hoi­de­ta, niin sosia­li­soi­daan. Ja osin­got on jäis­sä, ja joh­don pal­kat lei­kat­tu kun­nes on mak­set­tu. Pelas­tus­pa­ket­te­ja ei pidä teh­dä niin että veron­mak­sa­ja menet­tää ja omis­ta­ja hyö­tyy. Sii­hen asti että on mak­set­tu kor­koi­neen takai­sin, ei pidä hyö­tyä penniäkään.

    Syy tähän on peli­teo­reet­ti­nen. pelas­tus­pa­ke­tin pitää tul­la kal­liik­si omis­ta­jil­le ja yksi­tyi­sil­le vel­ko­jil­le niin, että se on vain juu­ri ja juu­ri kon­kurs­sia parem­pi vaih­toeh­to. Huo­nom­pi se ei voi olla kos­ka muu­ten tulee kan­nus­tin pela­ta uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää. Ja se pitää teh­dä sel­väk­si että jat­kos­sa hom­ma teh­dään niin ettei sys­tee­mi­ris­kiä oteta.

  71. Mikä­hän oli­si tie­teel­li­nen las­ken­ta­kaa­va, jol­la tap­piot voi­tai­siin koh­den­taa tas­a­puo­li­ses­ti. Meni­pä miten vain, niin aina toi­set kär­sii enem­män. Kiis­tel­lä­hän voi­daan, kum­paa enem­män kir­pai­see: a) sijoit­ta­jan mil­joo­nas­ta puo­let hävi­ää b) elä­ke­läi­sen 500 €:n osto­voi­ma tipah­taa 50 €. Ns. yhteis­kun­ta­vas­tuu ei kuu­lu lii­key­ri­tys­ten toi­meen­ku­vaan. Tätä­hän aina kuu­lu­te­taan kun halu­taan fir­man jat­ka­van tap­piol­lis­ta toimintaa.
    Leik­kaus- ja kuris­tus­pää­tök­set­hän ovat onnis­tu­nei­ta sil­loin kun kaik­ki ovat tyy­ty­mät­tö­miä tasapuolisesti.

  72. En käsi­tä mik­si tuo pank­kien pää­omit­ta­mi­nen osak­kei­ta vas­taan tun­tuu ole­van niin pirun vai­kea­ta? Mik­sei vain voi­da lail­la mää­rä­tä, että nyt nes­tees­sä ole­vat pan­kit A, B ja C lait­ta­vat suun­na­tul­la annil­la val­ta­van mää­rän nau­ret­ta­van hal­po­ja mer­kin­tä­oi­keuk­sia kau­pan? Jos mer­kin­tä­oi­keu­det eivät mene omis­ta­jil­le kau­pak­si, ne voi­daan myy­dä vapail­la mark­ki­noil­la ja jos kukaan ei sil­ti­kään osta, val­tio ostaa ne ja ottaa 99m9% pan­kis­ta omis­tuk­seen (kuten tapah­tui­si ilman tukipakettiakin)?

    Mik­si näin ei voi toi­mia? Jos joku sanoo että omai­suu­den­suo­ja, niin minä sanon että omai­suu­den­suo­ja my ass.

  73. Irla­nis­sa kaik­ki pan­kit siir­tyi­vät val­tion omis­tuk­seen, tosin jat­ka­vat omaa toi­min­taan­sa eril­lään. Näin­hän Suo­mes­sa Dans­ke­Bank ja Nor­dea­kin toi­mi­vat. Jol­la­kin taval­la Irlan­nis­sa on hom­ma saa­tu kasaan.

    Pank­kien krii­si tar­koit­taa, että ihan kun­nol­li­set­kaan yri­tys­tä eivät saa tar­vit­se­maan­sa lai­na­pää­omaa (palk­ka­päi­viin, inves­toin­te­hin). Tämä­kin lie­nee vai­kea hahmottaa.

    Espan­jas­sa avus­tu­pa­ket­ti lai­na­taan val­tiol­le, jol­loin sil­lä on varaa hank­kia omis­tuk­seen­sa Ban­kia ja muut ongel­ma­pe­säk­keet siten, että pan­keil­la on varaa yllä­pi­tää mak­su­ky­ky­ään. Espan­jan suu­ril­la lii­ke­pan­keil­la ei ole vas­taa­via ongelmia.

    Seu­raa­vak­si Espan­jaan koot­ta­neen ros­ka­pank­ki, jon­ne epä­ku­rant­ti raken­nus­kan­ta siir­tyy — ja siel­tä sitä rea­li­soi­daan aika mon­ta vuot­ta enim­mäk­seen ale­hin­taan. Suo­mes­sa Arse­nal rea­li­soi kiin­teis­tö­jään neli­sen vuot­ta, seu­raa­ja Kapi­tee­li vuosikymmenen.

    Espan­jas­sa raken­ta­mi­nen työl­lis­ti run­saas­ti ihmi­siä, nyt raken­ta­mi­nen on lop­pu useam­mak­si vuo­dek­si ja työt­tö­myys nousee. Viros­sa näin tapah­tui hie­man ennen kuin siir­tyi­vät Euroon. Joten­kin siel­lä­kin asia saa­tiin hoi­det­tua, lähin­nä vie­mäl­lä raken­nus­ten amma­ti­tai­toi­nen työ­voi­ma Suomeen.

    Ode, miten raken­nusa­laa voi elvyt­tää, kun maa on jo tyh­jiä talo­ja täynnä?

    1. Ode, miten raken­nusa­laa voi elvyt­tää, kun maa on jo tyh­jiä talo­ja täynnä?

      Ei todel­la­kaan miten­kään. Elvyt­tää voi muuten.
      Täy­tyy toi­voa, että tuo raken­nus­kan­ta on kurant­tia ja hou­kut­te­lee hal­puu­del­laan vaik­ka elä­ke­läi­siä muut­ta­maan Espan­jaan. Brit­te­jä on siel­lä jo aika pal­jon ja vähän suomalaisiakin.

  74. Troik­ka saa­nut akuu­tin krii­sin aikai­sek­si, troik­ka hoi­ta­koon ongel­man. Suu­rin este asioi­den para­ne­mi­sel­le on täl­lä het­kel­lä se, että euroa­lu­eel­la on täy­sin edes­vas­tuu­ton kes­kus­pank­ki, jon­ka kaut­ta teh­dään pak­ko­miel­teis­tä oikeis­to­po­li­tiik­kaa demo­kra­tias­ta ja seu­raa­muk­sis­ta välittämättä.

  75. JTS:
    Pank­kien krii­si tar­koit­taa, että ihan kun­nol­li­set­kaan yri­tys­tä eivät saa tar­vit­se­maan­sa lai­na­pää­omaa (palk­ka­päi­viin, inves­toin­te­hin). Tämä­kin lie­nee vai­kea hahmottaa. 

    Kii­tos suu­reen ääneen vin­gu­tun tiu­kem­man sää­te­lyn ei jat­kos­sa tar­vi­ta edes pank­ki­krii­siä sii­hen, että lai­na­ha­nat pysy­vät kiin­ni yrityksille:

    http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/06/11/pankkisaately-uhkaa-pk-yritysten-rahoitusta/201230853/12

    Tämä var­sin­kin lie­nee vai­kea hahmottaa.

    No — aina­han sitä voi loh­dut­tau­tua sil­lä, että vaik­ka yksi­tys­sek­to­ri menee nurin, niin koh­ta euro­bon­dien avul­la raken­ne­taan maña­na-mai­hin entis­tä enem­män vajaa­käyt­töön pää­ty­viä moot­to­ri­tei­tä, suur­no­peus­ra­to­ja ja lentokenttiä.

  76. Ode, sanoit äsken Ajan­koh­tai­ses­sa Kak­ko­ses­sa, että Espan­jan tuke­mi­sen vaih­toeh­to­na on, että Suo­mi menet­tää sata miljardia.

    Tut­ki­ja­na ja nume­ro­mie­he­nä voi­sit täs­men­tää, mil­lai­siin las­kel­miin tämä perus­tuu ja mis­tä tuo sata mil­joo­naa koostuu.

    1. Sata mil­jar­dia tuo­tan­non mene­tyk­se­nä. Sitä ei tie­ten­kään voi kukaan las­kea tar5kasti, mut­ta kyse on arviois­ta aiheu­tu­van laman syvyytenä.

  77. En käsi­tä mik­si tuo pank­kien pää­omit­ta­mi­nen osak­kei­ta vas­taan tun­tuu ole­van niin pirun vaikeata?”

    Kysees­sä on poliit­ti­nen valinta:Pelastetaanko pank­ke­ja vai pank­kien omis­ta­jien omaisuutta.

    Hyvä esi­merk­ki ovat Suo­mi, Ruot­si ja Nor­ja 90-luvun alussa.
    Suo­mes­sa kes­ki­tyt­tiin pelas­ta­maan pank­kien omis­ta­jien omai­suut­ta, Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa taas pelas­tet­tiin pankkeja.
    Lop­pu­tu­le­mas­sa Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa val­tiot teki­vät pank­ki­krii­sil­lä voit­toa, Suo­mes­sa tappiota.

  78. i: Ongel­ma täs­sä ovat­kin peräk­käi­set pää­omi­tuk­set. Jos ensin on val­tioi­den­kin toi­mes­ta maa­ni­tel­tu yksi­tyi­set sijoit­ta­jat pää­omit­ta­maan (pelas­ta­maan) pank­ke­ja, on pik­kui­sen paha seu­raa­vak­si sit­ten pää­omit­taa pan­kit val­tion toi­mes­ta siten, että edel­lis­ten (yksi­tyis­ten) pelas­ta­jien sijoi­tus nol­la­taan. Tuo­ta voi­si ilkeäm­pi kut­sua huijaukseksi.

    Mis­sä vai­hees­sa vii­me vuo­si­na yksi­tyi­set ovat (laa­ja­mit­tai­ses­ti) pää­omit­ta­neet pank­ke­ja? En nyt kovin aktii­vi­ses­ti seu­raa pank­kien osa­kean­te­ja, mut­ta luu­li­sin, että moi­nen näis­sä olo­suh­teis­sa oli­si pis­tä­nyt uuti­sis­sa silmään.

    Sylt­ty: En käsi­tä mik­si tuo pank­kien pää­omit­ta­mi­nen osak­kei­ta vas­taan tun­tuu ole­van niin pirun vaikeata? 

    Ote­taan yksin­ker­tai­nen pank­ki, joka on lai­nan­nut rahaa ulos 100 euroa. Tämän se on rahoit­ta­nut otta­mal­la 97,5 euroa tal­le­tuk­sia ja 2,5 euroa pääomaa. 

    Nyt osa nois­ta lai­nois­ta menee hap­pa­mak­si, ja odo­te­taan, että takai­sin saa­daan­kin vain 50 euroa. Ongel­ma rat­kais­taan myy­mäl­lä val­tiol­le uusia osak­kei­ta 47,5 eurol­la ja mitä­töi­mäl­lä van­hat osakkeet.

    Mitä val­tio tuol­la 47,5 eurol­la sit­ten saa? Pan­kin, mil­lä on 97,5 euroa tal­le­tuk­sia, jot­ka pitää mak­saa joku päi­vä tal­let­ta­jil­le, 50 euroa van­ho­ja lai­na­saa­mi­sia ja 47,5 euroa uut­ta käteis­tä. Eli yhteen­las­ket­tu­na ei sit­ten niin yhtään mitään. Tuos­ta ei vain ole muu­ta help­poa tai moraa­li­ses­ti hyväk­syt­tä­vää tie­tä ulos kuin lei­ka­ta tal­let­ta­jien saa­mi­sia pankilta.

    En todel­la­kaan ymmär­rä mitä täl­lä vii­vy­tys­tais­te­lul­la yri­te­tään saa­vut­taa. Käy­tän­nös­sä koko pank­ki­sek­to­ri oli kyp­sä kan­sal­lis­tet­ta­vak­si jo vuon­na 2008. Kyl­lä, se oli­si kir­pais­sut, mut­ta nyt oli­si ollut jo 4 vuot­ta aikaa sii­vo­ta sitä sotkua.

  79. Leh­man­nin vel­jes­ten koh­dal­la Osmo kir­joit­ti luvun 40 mrd euroa. Mis­tä­hän tur­kin hihas­ta se oli vetäisty.”

    Se on todel­la­kin tur­kin hihas­ta vedet­ty luku.

    Ja koko Leh­man & Brot­her­sin kon­kurs­si rahoi­tus­krii­sin aiheut­ta­ja­na on tuu­les­ta temmattu.

    L&B toi­min­ta jat­kui katkotta,joten vai­ku­tuk­sia raha­lii­ken­tee­seen tai rahoi­tuk­seen ei syn­ty­nyt tai ne oli­vat pieniä.

    L&B ajau­tui 15. syys­kuu­ta 2008 USA:n lain­sää­dän­nön Chap­ter 11-menet­te­lyn mukai­seen yrityssaneeraukseen

    Ja jo 17 syys­kuu­ta Barclays osti Leh­ma­nin Poh­jois-Ame­ri­kan pank­ki­toi­min­nan, New Yor­kin pää­ma­jan ja kak­si tietojenkäsittelykeskusta.

    Ja L&B lihoik­si lyö­mi­nen jat­kui kun Japa­nin suu­rin pank­kii­ri­lii­ke Nomu­ra Hol­dings osti 22. syys­kuu­ta 2008 L&B:n Aasian ja Tyy­nen­me­ren alu­een toi­min­not ja 23. syys­kuu­ta 2008 Nomu­ra ilmoit­ti osta­van­sa myös Leh­ma­nin Euroo­pan ja Lähi-idän toiminnot

    Eli vii­kos­sa L&B:tä 90 % toi­min­nois­ta oli myy­ty ja toi­min­ta jat­kui käy­tän­nös­sä kat­kot­ta mui­den pank­kien lii­ke­toi­min­nan osana.

    Sijoit­ta­jat ment­ti­vät jon­kin verran,mutta kui­ten­kin vähän maa­il­man omai­suus­mas­saan verrattuna

    Ei täl­lai­nen mitään maa­il­man­laa­juis­ta lamaa aiheuta,mutta pro­pa­gan­da­syis­tä kai­ken­lais­ta keksitään

    1. Tuop 40 mil­jar­dia juon­tuu sii­tä tuo­tan­non mene­tyk­ses­tä, jon­ka tapah­tu­ma­ket­ju aiheut­ti Suo­mes­sa lan­si­mai­sen laman joh­dos­ta. Arvio ei tole mityen­ki­ään ylimiutoitettu.

  80. Sylt­ty: Pape­ri­for­mi­nen 2000-luku on yhtä irti­sa­no­mis­ta ja lak­kaut­ta­mis­ta, mut­ta eipä ole oikein pörs­si­kurs­sis­sa näky­nyt. UPM-Kym­me­ne mak­soi 10v sit­ten 20 e, nyt sitä saa 8,3 euron hintaan.

    Samaa vikaa on myös Nokias­sa. Kurs­si on tip­pu­nut sitä­mu­kaa kun poruk­kaa on jou­dut­tu sano­maan irti. Fin­nai­rin kurs­si­las­ku alkaa taas ole­maan lege­daa­ri­sis­sa mitoissa. 

    Kai­ken­lai­set piip­pa­ha­tut ne tääl­lä talous­asioi­ta kommentoivatkin. 

    Mikä kor­re­laa­tio irti­sa­no­mi­sil­la muka pitäi­si olla pörs­si­kurs­sei­hin? (pait­si että ne toden­nä­köi­ses­ti indi­koi­vat yhtiön bis­nes­ten suju­van huo­nos­ti eli osa­ke­kurs­si­kin laa­ke­nee ellei suun­ta oikene)

    Muu­ten­kin on aika mie­len­vi­kais­ta vedel­lä yksit­täis­ten fir­mo­jen pörs­si­kurss­seis­ta jotain elä­mää suu­rem­pia johtopäätöksiä.

    UPM esi­mer­kik­si toi­mii yhtiö­nä aurin­gon­las­kun alal­la (print­ti­me­dial­la ei ole kovin ruusui­nen tule­vai­suus, pape­rin myyn­ti maa­il­mas­sa las­kee ja teh­taat­kin ovat pää­asias­sa vää­räs­sä pai­kas­sa maa­il­maa Umpilla)

    Nokia puo­les­taan on Vuo­si­sa­dan Busi­ness Flop­pi, jos­ta vie­lä busi­ne­sop­paat tule­vat kir­joit­ta­maan sato­ja sivu­ja. Nokian moka on ihan Olli­la et Dream­tea­min aikaan­saan­nos­ta eli koti­mais­ta kusi­päi­syyt­tä. Sii­tä on tur­ha syy­tel­lä tätä kanuk­kia (joka toki on töp­päil­lyt hän­kin mut­ta Nokia fir­ma­na oli ketu­ral­laan jo ennen häntä)

    Lopuk­si, Fin­nair toi­mii san­gen vai­keal­la toi­mia­lal­la. edes itse War­ren Buf­fett ei saa sijoi­tuk­sia len­to­busi­nek­ses­sä onnis­tu­maan. sitä­pait­si Fins­ki on liki sata­vuo­tias val­tio­nyh­tiö, kehä­raak­ki. Hidas, kal­lis kön­tys. Ei Fins­kin kus­tan­nus­ra­ken­teil­la tul­la iki­nä pär­jää­män noin tiu­kas­sa busi­nek­ses­sa mitä moder­ni len­to­teol­li­suus on.

    eli kaik­ki valit­se­maai yhtiöt oli­vat jol­lain laill­la aurin­gon­las­kun fir­mo­ja, joil­la busi­nek­set kuse­vat. eipä ihme, että jou­tu­vat irtisanomaan.

  81. tie­de­mies:
    Pank­ki­tu­ki voi­daan tiet­ty teh­dä niin, että myön­ne­tään lai­na, joka pitää hoi­taa. Jos ei hoi­de­ta, niin sosia­li­soi­daan. Ja osin­got on jäis­sä, ja joh­don pal­kat lei­kat­tu kun­nes on mak­set­tu. Pelas­tus­pa­ket­te­ja ei pidä teh­dä niin että veron­mak­sa­ja menet­tää ja omis­ta­ja hyö­tyy. Sii­hen asti että on mak­set­tu kor­koi­neen takai­sin, ei pidä hyö­tyä penniäkään.

    Syy tähän on peli­teo­reet­ti­nen. pelas­tus­pa­ke­tin pitää tul­la kal­liik­si omis­ta­jil­le ja yksi­tyi­sil­le vel­ko­jil­le niin, että se on vain juu­ri ja juu­ri kon­kurs­sia parem­pi vaih­toeh­to. Huo­nom­pi se ei voi olla kos­ka muu­ten tulee kan­nus­tin pela­ta uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää. Ja se pitää teh­dä sel­väk­si että jat­kos­sa hom­ma teh­dään niin ettei sys­tee­mi­ris­kiä oteta.

    Ihan asi­aa sinän­sä kirjoitit.

    Muis­tut­tai­sin täs­sä yhtey­des­sä, että niin­kin hol­tit­to­man talou­den­pi­don maas­sa kuin Bra­si­lias­sa pank­ki­krii­si on liki tun­te­ma­ton käsi­te. Enem­pää en aihet­ta avaa, mut­ta yllä­ri-pyl­lä­ri Bra­si­lias­sa on toi­mi­va MALLI kuin­ka pank­ki­jär­jes­tel­mä pitää raken­taa jot­tei se läh­de lapasesta!

  82. Ongel­ma täs­sä on vain se, että niin kau­an kuin voi­tot yksi­tyis­te­tään ja tap­piot sosia­li­soi­daan niin nämä krii­sit tule­vat vain jat­ku­maan. Niin kau­an kuin rahaa sataa laa­riin, ei ole mitään syy­tä muut­taa tekemistään.

    Jos nämä pie­nem­mät maat oli­si pääs­tet­ty heti nurin tai annet­tu IMF:n hoi­taa hom­ma alus­ta läh­tien niin tilan­ne oli­si mie­les­tä­ni nyt aivan toi­nen. Se oli­si ollut myös tar­peek­si suu­ri varoi­tus, että tämä peli on nyt pelat­tu ja on aika ryh­tyä toi­miin ellei halua pää­tyä jonon jatkoksi.

    Nykyi­set esi­mer­kit lähin­nä kehoit­ta­vat jat­ka­maan samaan mal­liin. Vas­tik­kee­ton­ta rahaa sataa laa­riin muu­ta­ma mil­jar­di aina muu­ta­man kuu­kau­den välein. Jos­sain vai­hees­sa vaan mak­sa­val­la osa­puo­lel­la (kan­sal­la) palaa käpy.

    Tätä koko nyky­mei­noa kuvaa hyvin mie­les­tä­ni mukael­tu sanon­ta. Jos olen pan­kil­le vel­kaa 100 000 euroa se on minun ongel­ma. Jos olen pan­kil­le vel­kaa 100 mil­joo­naa euroa, se on pan­kin ongel­ma. Nyt ollaan pääs­ty sii­hen tilan­tee­seen, että ko. maat ovat jo vel­kaa niin pal­jon, että se on luo­tot­ta­jan ongel­ma, ei niin­kään kyseis­ten maiden.

  83. L tor­ni: Kai­ken­lai­set piip­pa­ha­tut ne tääl­lä talous­asioi­ta kommentoivatkin. 

    Mikä kor­re­laa­tio irti­sa­no­mi­sil­la muka pitäi­si olla pörs­si­kurs­sei­hin? (pait­si että ne toden­nä­köi­ses­ti indi­koi­vat yhtiön bis­nes­ten suju­van huo­nos­ti eli osa­ke­kurs­si­kin laa­ke­nee ellei suun­ta oikene)

    Jos luet vähän ylem­pä­nä ole­vie kom­ment­te­ja, niin siel­lä väi­tet­tiin, että tyy­pil­li­ses­ti irti­sa­no­mi­set nos­ta­vat kysei­sen fir­man pörssikurssia.

    Halusin vain esi­merk­ke­jä niis­tä nousu­kurs­seis­ta, kos­ka esit­te­le­mä­ni ja kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le tutut mah­ti-irti­sa­no­jat ovat aina­kin olleet pikem­min­kin pörs­sin koi­ria kuin tähtiä.

    1. Irit­sa­no­mi­set ja eri­lai­set sääs­tö­pää­tök­set nos­ta­vat kurs­sia tila­päi­ses­ti, kos­ka mark­kia­nat tul­kit­se­vat, että yri­tys yrit­tää teh­dä jotain vai­keuk­sil­leen, mut­ta yleen­sä noi­hin toi­miin jou­tu­vat yri­tyk­set, joil­la menee huo­nos­ti. Sik­si ne pit­käl­lä aika­vä­lil­lä irti­sa­no­mi­set kor­re­loi­vat kurs­sien las­kun, eivät nousun kans­sa. Hyvä uuti­nen on sekin, että yeri­tys laa­jen­taa voi­mak­kaas­ti yllät­tä­vän suu­ren mene­kin takia.

  84. Vil­kai­sin juu­ri Espan­jan 10 vuo­den kor­koa. Se on nyt 6.74200, mikä kor­kein vii­mei­sen vuo­den aikana.

    Käp­py­rä on jyr­käs­sä nousussa.

    Tie­ten­kin euro­vii­saik­si itsen­sä koke­vat voi­vat tähän sanoa, että se on vain merk­ki sii­tä, että lää­ke alkaa vai­kut­taa. Aivan kuten tulee oirei­lua heti rokot­teen saan­nin jälkeen 🙂

  85. Tuop 40 mil­jar­dia juon­tuu sii­tä tuo­tan­non mene­tyk­ses­tä, jon­ka tapah­tu­ma­ket­ju aiheut­ti Suo­mes­sa lan­si­mai­sen laman joh­dos­ta. Arvio ei tole mityen­ki­ään ylimiutoitettu.”

    Mut­ta , että nuo tap­piot joh­tui­si­vat L&B kon­kurs­sis­ta on tuu­les­ta temmattu.

    Barings­kin oli suu­ri raa­to ‚mut­ta ei se maa­il­man­laa­jui­seen lamaan johtanut

  86. Yleen­sä mikä tahan­sa infor­maa­tio, jos se ei ole aivan kata­stro­faa­lis­ta ja vas­toin odo­tuk­sia, nos­taa osa­ke­kurs­se­ja ja las­kee kor­ko­ja. Sekä koko mark­ki­naa, että yksit­täis­tä arvo­pa­pe­ria ajatellen.

  87. Koko Suo­men hal­li­tuk­sen euro­krii­si­lo­giik­ka perus­tuu L&B mör­köön. Se on sur­ku­hu­pai­saa. Nau­rai­si­ko vai itkisikö?

    L&B:n kaa­tu­mi­sen yhtey­teen liit­tyi vuo­si­kausia velal­la pai­su­te­tun glo­baa­lin talous­kuplan puh­kea­mi­nen. Kos­ka se kupla on jo puh­jen­nut, ei Krei­kan tai muun maan kaa­tu­mi­sen yhtey­teen syn­ny saman­lais­ta tilan­net­ta. L&B ver­tai­lua ei siis pitäi­si ollen­kaan käyttää.

    Nykyi­nen euro­krii­si poh­jau­tuu euroa­lu­een valu­vi­kaan. Ongel­ma ei kor­jaan­nu ellei euroa­lue integroi­du tuki­ra­ho­jen pysy­väk­si siir­tou­nio­nik­si tai ellei euroa­lue jakaan­nu osiin useam­paan valuutta-alueeseen.

    Kos­ka inte­graa­tio­ta ei tule tapah­tu­maan, niin jos­sa­kin vai­hees­sa krii­si joka tapauk­ses­sa pur­kaan­tuu euroa­lu­een hajoa­mi­se­na. Siis joka tapauk­ses­sa sekaan­nuk­ses­ta jou­du­taan mak­sa­maan joku hinta. 

    Kun nyt hyväk­sy­tään tuki­pa­ket­te­ja tuki­pa­ke­tin perään, niin tulem­me mak­sa­maan yhden kir­pai­sun sijas­ta L&B mör­kö­pa­ket­te­ja moneen kertaan.

  88. Sylt­ty: Jos luet vähän ylem­pä­nä ole­vie kom­ment­te­ja, niin siel­lä väi­tet­tiin, että tyy­pil­li­ses­ti irti­sa­no­mi­set nos­ta­vat kysei­sen fir­man pörssikurssia.

    Halusin vain esi­merk­ke­jä niis­tä nousu­kurs­seis­ta, kos­ka esit­te­le­mä­ni ja kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le tutut mah­ti-irti­sa­no­jat ovat aina­kin olleet pikem­min­kin pörs­sin koi­ria kuin tähtiä. 

    Eivät ne irti­sa­no­mi­set nyt aina sen­tään nos­ta kurs­se­ja — ja piip­pa­la­keil­ta unoh­tuu täy­sin — ne eivät KOSKAAN nos­ta nii­tä kurs­se­ja pysy­väs­ti ELLEI niil­lä tehos­ta­mis­toi­mil­la oikeas­ti saa­da fir­maa takai­sin rai­teil­le. Jois­tain syys­tä näi­tä irti­sa­no­mi­sia koplai­lee pörs­si­kurs­sei­hin lähin­nä kom­mu­nis­mia kan­nat­ta­vat hen­ki­löt — ja asioi­den syyt ja yhtey­det ovat näem­mä aina yhtä sekaisin. 

    Suo­ma­lais­ten mah­ti-irti­sa­no­jien perus­bis­niz on kural­la. Sitä­hän minä yri­tin sanoa jo aiem­min. Sil­loin pörs­si­kurs­sin­kin kuu­luu pit­käs­sä juok­sus­sa men­nä ala­mä­keä jos ker­ta itse perus­pis­nes­kin kusee. Mitä ihmeel­lis­tä täs­sä muka on?

  89. Kun juok­see sut­ta pakoon, tulee kar­hu vas­taan, sanoi Urpi­lai­nen edus­kun­nas­sa. Nyt Urpi­lai­nen juok­see L&B mör­köä pakoon tuki­pa­ke­tien avul­la kuvi­tel­len, että pakoon päästään.

  90. Osmo on täy­sin oikeas­sa, ettei Espan­jaa saa tukea val­tion kaut­ta sekä sii­nä, että Espan­jaa ei pidä nyky­sään­nöin rahoit­taa vakaus­vä­li­neen kautta.

    Veik­kaan kui­ten­kin, että kun äänes­te­tään tuki­pa­ke­tis­ta, niin tak­ki kään­tyy. En voi­si kos­kaan äänes­tää tahoa, joka läh­tee tähän hul­lu­tuk­seen mukaan rau­nioit­ta­maan taloutemme.

  91. tcrown:

    Mis­sä vai­hees­sa vii­me vuo­si­na yksi­tyi­set ovat(laajamittaisesti) pää­omit­ta­neet pank­ke­ja? En nyt kovin aktii­vi­ses­ti seu­raa pank­kien osa­kean­te­ja, mut­ta luu­li­sin, että moi­nen näis­sä olo­suh­teis­sa oli­si pis­tä­nyt uuti­sis­sa silmään.

    No et tosi­aan, kos­ka yksi­tyi­sel­lä rahal­la teh­ty­jä pää­omi­tuk­sia on tapah­tu­nut niin­kin kau­ka­na kuin Suomessa.
    Leh­man­nin vel­jes­ten kon­kurs­sin jäl­kei­ses­sä pank­ki­krii­sis­sä sekä OP-Poh­jo­la, että Nor­dea kävi­vät omis­ta­jien­sa kuk­ka­rol­la. Vuon­na 2009 jär­jes­te­tyis­sä anneis­sa Nor­dea kerä­si 1,4 mil­jar­dia ja OP-Poh­jo­la 300 miljoonaa. 

    Edel­li­sen laman aika­na 1990-luvul­la KOP kerä­si kan­sal­li­san­nil­la pari mil­jar­dia (mark­kaa).

  92. Koko Espan­jan tuki on hul­lu aja­tus, kos­ka nyt Ita­lia jou­tuu rahoit­ta­maan Espan­jaa isom­mal­la korol­la, kuin se lai­naa Espan­jal­le. Täy­sin hul­lu tilanne!

  93. pek­ka: No et tosi­aan, kos­ka yksi­tyi­sel­lä rahal­la teh­ty­jä pää­omi­tuk­sia on tapah­tu­nut niin­kin kau­ka­na kuin Suomessa.
    Leh­man­nin vel­jes­ten kon­kurs­sin jäl­kei­ses­sä pank­ki­krii­sis­sä sekä OP-Poh­jo­la, että Nor­dea kävi­vät omis­ta­jien­sa kuk­ka­rol­la. Vuon­na 2009 jär­jes­te­tyis­sä anneis­sa Nor­dea kerä­si 1,4 mil­jar­dia ja OP-Poh­jo­la 300 miljoonaa. 

    Niin­pä tosi­aan tai­si olla. Tun­tui vain niin kau­kai­sel­ta aja­tuk­sel­ta kun nyky­ään pan­keil­la on vai­keuk­sia saa­da lyhy­tai­kais­ta­kaan lai­naa, omas­ta pää­omas­ta puhumattakaan.

    Mut­ta sii­hen alku­pe­räi­seen kysy­myk­seen, että onko oikein, että “val­tio nol­laa” nuo aikai­sem­pien yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien sijoi­tuk­set? Minun mie­les­tä­ni val­tio ei nol­laa aikai­sem­pien sijoit­ta­jien sijoi­tuk­sia, vaan pan­kit ovat teh­neet sen aivan itse.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra: juha­Mis­tä alkaen deflaa­tio on ennus­ta­nut työl­li­syy­den paranemista?

    Kysy­myk­ses­sä ei ole deflaa­tio vaan Ete­lä-Euroo­pan luo­va tuho.

  95. Kuu­tio­po­lii­si: Koko Espan­jan tuki on hul­lu aja­tus, kos­ka nyt Ita­lia jou­tuu rahoit­ta­maan Espan­jaa isom­mal­la korol­la, kuin se lai­naa Espan­jal­le. Täy­sin hul­lu tilanne!

    Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta eikö sys­tee­mi ole sel­lai­nen, että Kreik­ka, Irlan­ti, Por­tu­ga­li ja seu­raa­vak­si Espan­ja ja Kypros, hei­dän ei tar­vit­se osal­lis­tua enää mui­den euro­mai­den tukemiseen.

    Kun Ita­lia tulee mukaan ei Ita­lian­kaan tar­vit­se osallistua.

    Jos näin on niin Suo­men pitäi­si kii­vaas­ti ja pian hakea tukea muil­ta euro­mail­ta. Vaih­to­ta­se on mii­nuk­sel­la ja val­tion ja kun­tien velan kas­vu on karan­nut käsistä!

  96. Evert The Neve­Rest: Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta eikö sys­tee­mi ole sel­lai­nen, että Kreik­ka, Irlan­ti, Por­tu­ga­li ja seu­raa­vak­si Espan­ja ja Kypros, hei­dän ei tar­vit­se osal­lis­tua enää mui­den euro­mai­den tukemiseen.

    Täs­sä­hän on kyse lähin­nä uusien lai­no­jen kor­ko­jen pitä­mi­ses­tä alhaal­la, jot­ta krii­si­val­tiot voi­vat pitää rat­taan­sa pyö­ri­mäs­sä. AAA-maat Suo­mi, Sak­sa yms. vip­paa­vat hal­val­la korol­la ja lai­naa­vat sen eteen­päin krii­si­mail­le. “Suo­mi tie­naa täl­lä” kuten Katai­nen sanoi.

    Joka tapauk­ses­sa val­tioi­den koneis­tot kan­nat­taa pitää käyn­nis­sä, vaik­ka sit­ten print­taa­mal­la sitä rahaa. Ja var­maan jos­sain välis­sä EKP käyn­nis­tää sen raha­pai­non ja inflaa­tion. Mut­ta sitä ennen kan­sal­lis­val­tioi­den val­taa halu­taan siir­tää Brys­se­liin, ja luo­da se Euroo­pan liit­to­val­tio ja eurobondit.

    Minus­ta tuo ei kui­ten­kaan ole hyvä vaih­toeh­to koko Suo­mel­le, se joh­taa tääl­lä mm. maa­seu­dun alas­ajoon ja entis­tä voi­mak­kaam­paan eriarvoistumiseen.

    1. TL
      Har­mi, ettei raha ole enää sete­lei­tä. Ei tar­vit­si­si Suo­mes­sa sul­kea pape­ri­teh­tai­ta. EKP “pai­noi” rahaa muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten 1,1 bil­joo­naa euroa. Vii­den kym­pin sete­lei­nä pino oli sata­tu­hat­ta kilo­met­riä korkea.
      Tut­kak­sen semi­naa­ris­sa jokin aika sit­ten Suo­men pan­kin joh­ta­ja Sep­po Hon­ka­poh­ja sanoi, ettei teol­li­suus­mais­sa saa inflaa­tio­ta aikaan rahaa pai­na­mal­la vaik­ka sii­hen täh­täi­si, kos­ka kaik­ki maat ovat key­ne­si­läi­ses­sä likviditeettiansassa. 

  97. Likvi­di­teet­tian­sa kyl­lä lau­ke­aa ennen pit­kää. Mitäs sil­lä rahal­la sit­ten tehdään?

    1. Ime­tään pois. Sehän on EKP:n anta­maa lai­naa, suu­rel­ta osin yli yön lainaa.
      Voi­daan myös vba­kaut­taa pank­ki­sek­to­ria kovem­mil­la oma­va­rai­suus­sään­nöil­lä, jol­loin luot­toeks­pan­sio­ra­han mää­rä vähenee.

  98. JP:
    Jos rahat on lop­pu ja vie­lä pal­jon vel­kaa, ei mikään vip­pas­kons­ti auta kuin kor­kein­taan hetken.Entä jos Euroop­pa – ja ken­ties laa­jem­pi­kin osa maa­il­maa – onkin sii­nä pis­tees­sä, että ei ker­ta­kaik­ki­aan ole talous­op­pia, joka maan­osam­me ja laa­jem­mat­kin alu­eet voi­si pelas­taa lamal­ta. Vie­kö vain lama­niin alas yli varojen/resurssien elä­mi­sen jäl­keen, että sen jäl­jil­tä voi enää läh­teä kasvusuunta?

    Paul Krug­man antoi uusim­mal­le kir­jal­leen nimen: Stop this depres­sion now. Meni heti lis­to­jen kär­keen maa­il­mal­la. Sitä suo­men­ne­taan parhaillaan.
    Sano­ma tuo mark­ki­noil­le syksyllä. 

    Krug­man ennus­ti ennal­ta finans­si­krii­sin ja on nyt tus­kas­tu­nut, kun euro­krii­si kehit­tyy täs­mäl­leen taval­la, jos­ta hän on euron alus­ta asti varoit­ta­nut,- jou­lus­ta saak­ka ihan hälyt­tä­mäl­lä — kos­ka hän­tä ja mui­ta krii­ti­koi­ta ei kuun­nel­la eikä nei­vo­ja ote­ta vas­taan. Finans­si­maa­il­man ideo­lo­gi­nen pai­nos­tus puree.

    Kum­ma vain, että tähän jul­ki­sen val­lan ja siis demo­kra­tian hei­ken­tä­mis­hank­kee­seen mene­vät mukaan — väli­kä­sik­si ja pal­ve­li­joik­si — polii­ti­kot koko skaa­lan leveydeltä. 

    Tar­koit­taa­ko tämä sitä, että finans­si­ka­pi­ta­lis­teil­ta onnis­tui se, mikä epä­on­nis­tui kom­mu­nis­teil­ta: ideo­lo­gi­ses­ti puh­da­sop­pi­sen tun­nus­tuk­sel­li­suu­den saa­mi­nen niin vah­vak­si nor­mik­si, että kriit­ti­nen ajat­te­lu kuolee?

  99. tpyy­luo­ma:
    Se raha­ha­nat kiin­ni on vie­lä huo­nom­pi vaih­toeh­to, usko­ma­ton­ta mut­ta tot­ta, kuin idioot­ti­mai­nen vas­ta­sykli­nen sääs­tö­po­li­tiik­ka. Sano­taan vaik­ka näin lyhyes­ti: Euro­krii­ti­koil­ta on men­nyt ohi että nyt ei ole 1999. Iro­nis­ta kyl­lä, osit­tain euros­ta joh­tuen rahoit­tus­mark­ki­nat ovat integroi­tu­neet taval­la joka tekee juu­ri niis­tä epä­ta­sa­pai­nois­ta jois­ta väl­kym­mät krii­ti­kot varoit­ti­vat niin suu­ria, että hal­lit­se­ma­ton pur­ku tuli­si äärim­mäi­sen kalliiksi.

    Tää on niin kuin seu­rausi talo­yh­tiön kokous­ta jos­sa toi­set ovat sitä miel­tä että kos­ka pie­leen raken­ne­tun talon asun­to-osak­kei­den arvo on romah­ta­nut tulee vas­taa­vas­ti sääs­tää kor­jaus­ku­luis­sa, ja toi­nen puo­li taas on sitä miel­tä että perus­tus­ten pet­tä­mi­nen on raken­nus­liik­keen vika, eli antaa romah­taa vaan.

    Har­haan­joh­ta­va ver­taus minun mie­les­tä­ni. Talon voi kor­ja­ta ja rahan sat­saa­mi­nen kor­jaa­mi­seen mak­saa itsen­sä takai­sin, kun kor­jaus onnistuu. 

    Mikä­hän täs­sä oli se ana­lo­gia valuutta-alueeseen?
    Kor­jaa­ko tämä “ajan osta­mi­nen” otta­mal­la vas­tuu­ta tois­ten velois­ta sen vian, joka tekee täs­tä valuut­ta-alue­ko­kei­lus­ta epä­on­nis­tu­neen? Miten? 

    Näet­kö ajan­pe­luul­la mui­ta vai­ku­tuk­sia kuin velan kas­vat­ta­mi­sen? Jos näet, niin ole hyvä ja osoita!

  100. Mik­ko P:
    Osmo osui har­vi­nai­sen hyvin, mut­ta pitäis­kös tämä ker­toa Jutal­le ja Jyr­kil­le­kin? Ja edel­leen tääl­lä odo­te­taan vas­taus­ta: miten vih­reät aiko­vat äänes­tää Ope­raa­tio Kank­ku­lan Kai­von tul­les­sa edus­kun­nan käsit­te­lyyn? – Ans ku mä arvaan..

    En yli­pään­sä ymmär­rä logiik­kaa, jol­la vih­reät (a)päätyivät tähän hal­li­tuk­seen (b) pysyt­te­le­vät sii­nä = näi­den pää­tös­ten taka­na, jot­ka todis­ta­vat lojaa­li­suu­des­ta komis­siol­le eikä Suo­mel­le. Sen nimit­tä­mi­nen vas­tuul­li­suu­dek­si on irvo­kas­ta. Toi­sin kuin Katai­nen väli­ky­sy­mys­kes­kus­te­lus­sa väit­ti, Suo­men hal­li­tus ei ensi­si­jai­ses­ti ole vas­tuus­sa komis­siol­le euron säi­ly­mi­ses­tä ( mak­soi mitä mak­soi suo­ma­lai­sil­le­kin), vaan Suo­men tule­vai­suu­des­ta ja Suo­men varo­jen oikeas­ta käy­tös­tä. Miten hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen perus­te­luis­sa saa­te­taan edel­leen käyt­tää lauset­ta “mark­ki­noi­den rau­hoit­ta­mi­sek­si on tar­peen..”? Mark­ki­nat­han enna­koi­vat kai­ken ja vetä­vät EU:ta miten tah­to­vat! — Ymmär­rän, että se on Kokoo­muk­sel­le ja RKP:lle ok, mut­ta en ymmär­rä, mitä te muut täs­sä hal­li­tuk­ses­sa teet­te? Mik­si pee­saat­te noi­ta? Mitä on demo­kra­tia vail­la vaihtoehtoja?

  101. tie­de­mies:
    Likvi­di­teet­tian­sa kyl­lä lau­ke­aa ennen pit­kää. Mitäs sil­lä rahal­la sit­ten tehdään? 

    Käy­kö täs­sä niin kuin aina aikai­semm­min­kin kuplis­sa: mitään ei näy­tä tapah­tu­vat piiiiiit­kääääään aikaan, mut­ta sit­ten jysäh­tää? Inflaa­tio, meinaan.

  102. Osmo,

    nyt­hän on ollut puhet­ta ja suun­ni­tel­mia ns. vas­ta­syklis­ten pää­oma­pus­ku­rien käyt­töö­no­tos­ta ts. oman pää­oman ehtois­ta rahoi­tus­ta on olta­va nousu­kau­te­na las­ku­kaut­ta enem­män suh­tees­sa kokonaissaamisiin..

  103. Jos olem­me ker­ran likvi­di­teet­ti­lou­kus­sa ja rahan hal­lus­sa­pi­don vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on nol­la niin vie­lä voi tul­la pelas­tus Pigou-efek­tis­tä. Jos varal­li­suus ei tuhou­du inflaa­tioon niin rahan osto­voi­man pitäi­si kasvaa..

    Ai niin, kes­kus­pank­kien mie­les­tä vain hyö­dyk­kei­den hin­to­jen ylei­nen nousu on inflaa­tio­ta, ei varal­li­suuse­si­neis­sä ole­va perus­tee­ton arvon­nousu löy­sän rahan johdosta… 🙂

  104. Austrian:

    Ai niin, kes­kus­pank­kien mie­les­tä vain hyö­dyk­kei­den hin­to­jen ylei­nen nousu on inflaa­tio­ta, ei varal­li­suuse­si­neis­sä ole­va perus­tee­ton arvon­nousu löy­sän rahan johdosta… 🙂

    Miten­kö­hän tulp­paa­nin­si­pu­liin suh­tau­dut­tai­siin tuos­sa suh­tees­sa — onko se hyö­dy­ke, jon­ka hin­ta vai­kut­taa inflaa­tioon, vai varal­li­suuse­si­ne, jon­ka hin­ta ei vai­ku­ta? Vai onko niin, että jos­sain on tiet­ty raja-arvo, jos­sa hyö­dy­ke muut­tuu varal­li­suuse­si­neek­si (eli kun sii­tä mak­se­taan enem­män kuin on miten­kään järkevää…)

  105. L tor­ni: Sii­tä on tur­ha syy­tel­lä tätä kanukkia

    Niin. On käy­tän­nös­sä val­mis oma alus­ta Meego/Maemo/mikälie (N9), mut­ta se ei kel­paa vaan ryh­dy­tään Mic­ro­sof­til­le kloo­ni­val­mis­ta­jak­si. Nerokasta.
    Paha vaan että kloo­neis­ta ei saa kuin kloo­nien hinnat.

    Olen jok­seen­kin var­ma, että jos Nokias­sa ei pala­ta takai­sin omis­sa käsis­sä ole­viin pro­jek­tei­hin, niin Mic­ro­soft ostaa sen pois kulek­si­mas­ta kun­han osak­keen arvo on tar­peek­si tip­pu­nut. Pää­se­vät kun­nol­la kil­pai­le­maan Applen kans­sa kun voi­vat teh­dä vas­taa­van­lai­sen sopi­vas­ti sul­je­tun sys­tee­min­sä. Tilan­ne on jopa plus-plus, kun muut puhe­lin­val­mis­ta­jat rajaa sopi­vas­ti ulko­puo­lel­le, että on oma luk­sus­sys­tee­mi ja mui­den hie­man huo­nom­mat kloonit.
    Ja Eelop­pi­han onkin jo val­miik­si joh­ta­jan­pal­lil­la asioi­ta jär­jes­tel­mäs­sä Mic­ro­sof­tin val­taus­ta varten.

  106. Miten EKP imee rahan takai­sin kaa­ta­mat­ta pank­ke­ja, joil­le se on lai­nan­nut? Jos inflaa­tio nyt­käh­tää, niin EKP:n on pak­ko mana­ge­roi­da odo­tuk­sia. Jos vaik­ka sii­nä tapah­tuu 2 pro­sen­tin hyp­py ja inflaa­tio onkin jo kesäl­lä 4–5 pro­sent­tia vuositasolla? 

    Siis, minul­la ei ole mitään sitä vas­taan että pai­ne­taan rahaa, by all means, mut­ta EKP:n toi­min­ta­lo­gii­kas­sa on sel­lai­nen ongel­ma, että se on ohjaa­mis­ta pit­käl­lä kak­sio­sai­sel­la kepil­lä jos­sa on nivel kes­kel­lä. Urpu­tin täs­tä jo Art­tu­ril­le­kin aika­naan kovas­ti. Täs­tä syys­tä sen sää­tö­teh­tä­vä on todel­la infer­naa­li­nen. Minus­ta näyt­tää kyl­lä sil­tä, että on aivan hyvin mah­dol­lis­ta että pin­nan alla kuplii 20 pro­sen­tin inflaa­tio, jon­ka hil­lit­se­mi­seen tar­vi­taan kak­si­nu­me­roi­sia korkoprosentteja. 

    Minul­le kel­paa kyl­lä, jos inflaa­tion anne­taan vähän lau­ka­ta­kin. Onhan minul­la isoh­ko asuntolaina.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Irit­sa­no­mi­set ja eri­lai­set sääs­tö­pää­tök­set nos­ta­vat kurs­sia tila­päi­ses­ti, kos­ka mark­kia­nat tul­kit­se­vat, että yri­tys yrit­tää teh­dä jotain vai­keuk­sil­leen, mut­ta yleen­sä noi­hin toi­miin jou­tu­vat yri­tyk­set, joil­la menee huo­nos­ti. Sik­si ne pit­käl­lä aika­vä­lil­lä irti­sa­no­mi­set kor­re­loi­vat kurs­sien las­kun, eivät nousun kans­sa. Hyvä uuti­nen on sekin, että yeri­tys laa­jen­taa voi­mak­kaas­ti yllät­tä­vän suu­ren mene­kin takia. 

    Ode­han sen tuos­sa jo kiteyt­ti­kin, mikä on nor­mi mark­ki­na­reak­tio (jos mis­tään nor­mis­ta edes voi­daan puhua).

    Samal­la on erit­täin vaa­ral­lis­ta kuvi­tel­la käsit­tä­vän­sä osa­ke­mark­ki­noi­den toi­min­taa (ja kye­tä muka­mas ennus­ta­maan niitä).

    Niin mon­ta tsil­joo­naa asi­aa vai­kut­taa aina yhdes­sä sum­ma­na, miten­kä mark­ki­nat mil­loin­kin rea­goi­vat. Jos edes rea­goi­vat — eivät kaik­ki kurs­si­muu­tok­set ole “reak­tioi­ta” yhtään mihin­kään vaan ihan tavan­omais­ta mark­ki­noi­den huo­jun­taa — jota on ollut vii­me­ai­koi­na aivan kii­tet­tävs­ti raha­mark­ki­noil­la epä­var­mois­ta ajois­ta johtuen.

    Oli pak­ko pala­ta tän­ne vie­lä täy­den­tä­mään tätä aihet­ta ja toi­voi­sin jokai­sen pörs­si­kurs­se­ja kom­men­toi­va kor­pi­kom­mu­nis­tin­kin miet­ti­vän tätä:

    Nokia ilmoit­ti eilen Suo­men his­to­rian SUURIMMISTA tek­no­lo­gia-alan irti­sa­no­mi­sis­ta iki­nä. Pörs­si­kurs­si var­maan pon­kai­si hir­ve­ään nousuun — näin­hän se kor­pi­kom­mu­nis­tien kansan“viisaus” tietää…

    Ehei. Todel­li­suu­des­sa Nokian osa­ke syök­syi 20% las­kuun. Mark­ki­noil­la oli ilmei­ses­ti toi­mi­joi­ta, jot­ka oli­vat epä­var­mo­ja Nokian tilan­teen tiuk­kuu­des­ta ja nyt sitä epä­var­muut­ta pois­tui. Nokian mas­sair­ti­sa­no­mi­set ovat vah­vis­tus sii­tä, että fir­mal­la menee oikeas­ti huonosti.

  108. Kan­sain­vä­li­nen leh­dis­tö: En yli­pään­sä ymmär­rä logiik­kaa, jol­la vih­reät (a)päätyivät tähän hal­li­tuk­seen (b) pysyt­te­le­vät sii­nä = näi­den pää­tös­ten taka­na, jot­ka todis­ta­vat lojaa­li­suu­des­ta komis­siol­le eikä Suo­mel­le. Sen nimit­tä­mi­nen vas­tuul­li­suu­dek­si on irvo­kas­ta. Toi­sin kuin Katai­nen väli­ky­sy­mys­kes­kus­te­lus­sa väit­ti, Suo­men hal­li­tus ei ensi­si­jai­ses­ti ole vas­tuus­sa komis­siol­le euron säi­ly­mi­ses­tä ( mak­soi mitä mak­soi suo­ma­lai­sil­le­kin), vaan Suo­men tule­vai­suu­des­ta ja Suo­men varo­jen oikeas­ta käy­tös­tä. Miten hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen perus­te­luis­sa saa­te­taan edel­leen käyt­tää lauset­ta “mark­ki­noi­den rau­hoit­ta­mi­sek­si on tar­peen..”? Mark­ki­nat­han enna­koi­vat kai­ken ja vetä­vät EU:ta miten tah­to­vat! – Ymmär­rän, että se on Kokoo­muk­sel­le ja RKP:lle ok, mut­ta en ymmär­rä, mitä te muut täs­sä hal­li­tuk­ses­sa teet­te? Mik­si pee­saat­te noi­ta? Mitä on demo­kra­tia vail­la vaihtoehtoja? 

    Vaik­ka Ode mer­kit­tä­vä mies onkin — niin on mie­les­tä­ni koh­tuu­ton­ta, että hän­tä tääl­lä jat­ku­vas­ti kovis­tel­laan ikään­kuin hän oli­si 1:1 Vih­reän Puo­lu­een kans­sa. Vih­reät on kasa ihmi­siä, var­sin eri­lai­sia­kin ja Ode vain yksi jäsen, toki mer­kit­tä­vä sel­lai­nen, mut­ta kuitenkin.

    Koi­te­taan pysyä asia­lin­jal­la — ja kar­sia tuol­lai­set lap­sel­li­suu­det hii­teen, jos­sa Odea kovis­tel­laan mil­loin mis­tä­kin Vih­rei­den (hallitus)puolueen teke­mis­tä. Ei mr Soi­nin­vaa­ra ole edes hallituksessa!

    Ollaan mekin asial­li­sia vas­ta­vuo­roi­ses­ti kun Ode kui­ten­kin kir­joit­taa näin mai­nio­ta avoin­ta blo­gia, eikös joo?

  109. Kan­sain­vä­li­nen leh­dis­tö: Har­haan­joh­ta­va ver­taus minun mie­les­tä­ni. Talon voi kor­ja­ta ja rahan sat­saa­mi­nen kor­jaa­mi­seen mak­saa itsen­sä takai­sin, kun kor­jaus onnistuu. 

    Mikä­hän täs­sä oli se ana­lo­gia valuutta-alueeseen?
    Kor­jaa­ko tämä “ajan osta­mi­nen” otta­mal­la vas­tuu­ta tois­ten velois­ta sen vian, joka tekee täs­tä valuut­ta-alue­ko­kei­lus­ta epä­on­nis­tu­neen? Miten? 

    Näet­kö ajan­pe­luul­la mui­ta vai­ku­tuk­sia kuin velan kas­vat­ta­mi­sen? Jos näet, niin ole hyvä ja osoita!

    Nau­lan­kan­taan. Eihän tämä val­ko­si­pu­li­mai­den hyy­sää­mi­nen vel­ka­ra­hal­la mitään muu­ta. Raha­liit­to on valu­vi­kai­nen — ja valu­viat kor­jaan­tu­vat vain vala­mal­la kel­lo uudes­taan! Van­ha kel­lo­mes­ta­ri­kin sen tietää.

    Käy­tän­nös­sä­hän uudel­leen­va­la­mi­nen tar­koit­taa sitä, että euro nyky­muo­toi­se­na valuut­ta­na hajo­aa ja kato­aa. Ehkä tilal­le tulee Poh­jois-Euroo­pan (tai Itä­me­ren alu­een val­tioi­den) oma valuut­ta, “han­sa”. Ehkä ei.

    Ehkä val­ko­si­pu­li­maat perus­ta­vat oman valuut­tan­sa, eli euro split­taan­tui­si kar­keas­ti kah­tia. Tuo­ta tosin epäi­len, niin eri­lai­sia talouk­sia ne sil­ti kes­ke­nään ovat ja ainoa yhdis­tä­vä teki­jä tun­tuu noil­la Ete­lä-Euroo­pan kan­san­ta­louk­sil­la ole­van vas­tuu­ton ja hol­ti­ton talou­den­pi­to… Ei sii­nä oikein eväi­tä yhtei­seen raha­liit­toon ole, heh 🙂

    Mut­ta valu­vi­kai­nen on valu­vi­kai­nen, eikä se täl­lä nyky­tör­sää­mi­sel­lä korjaannu.

    Minul­la on vah­vis­tu­nut se käsi­tys, että Jyr­ki Katai­set ja Ange­la Mer­ke­lit eivät ole niin tyh­miä, ettei­vät­kö tajua samaa kuin min­kä min­kä minä­kin: Euro is doo­med. (tai Jyr­ki Katai­nen ei ehkä tajua, mitä olen saa­nut asias­ta kuul­la taus­ta­voi­mil­ta, mut­ta taa­tus­ti hänel­lä on kait joku osaa­vam­pi, joka vään­tää rau­ta­lan­gas­ta tämän 🙂

    Kun­han täs­sä vaan pela­taan aikaa veron­mak­sa­jien rahal­la, jot­ta Ange­la ja Jyr­ki ehti­vät siir­tyä elä­ke­vir­koi­hin. Jot­ta ei nyt ihan kes­ken hei­dän hal­li­tus­kausien romah­tais tämä korttitalo.…

    Vas­tu­ton­ta ja itse­kes­keis­tä poli­tii­kan­te­koa päät­tä­jil­täm­me siis, mut­ta sitä­hän tämä on niin mones­sa muus­sa­kin asias­sa. Veden­pai­su­mus mei­dän jälkeemme.

  110. Tämä on niin hyvä että lai­naan pit­käs­ti, Jaak­ko Sten­häll tykit­tää koko poliit­tis­ta kent­tää omi­aan unohtamatta:

    Suo­mes­sa vaih­toeh­toi­set poliit­ti­set lähes­ty­mis­ta­vat euroop­pa­lai­seen yhteis­vas­tuuseen ovat lähin­nä kriit­ti­nen ja “hais­ta­kaa pas­ka koko Eurooppa”-kriittinen. Ensim­mäi­sen tar­jo­aa val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Jut­ta Urpi­lai­nen, jon­ka kri­tiik­ki koh­dis­tuu asian prag­maat­ti­seen puoleen:

    Esil­lä olleet vaih­toeh­dot euro­bon­deik­si eivät kui­ten­kaan ole toteut­ta­mis­kel­poi­sia käsil­lä ole­van vel­ka­krii­sin rat­kai­se­mi­sek­si. Nii­den avul­la ei rat­kais­tai­si krii­sin perim­mäi­siä ongel­mia, jot­ka liit­ty­vät lii­al­li­seen vel­kaan­tu­mi­seen, puut­teel­li­seen bud­jet­ti­ku­riin ja kan­san­ta­louk­sien heik­koon kilpailukykyyn.”

    Tämän lähes­ty­mis­ta­van heik­kous on tie­ten­kin sii­nä, että se ohit­taa nykyi­sen poli­tii­kan ongel­mat. Nyt on hoi­det­tu lii­al­lis­ta vel­kaan­tu­mis­ta, puut­tu­vaa bud­jet­ti­ku­ria ja kan­san­ta­louk­sien heik­koa kil­pai­lu­ky­kyä koval­la talous­ku­ri­po­li­tii­kal­la (joka on ollut val­tioi­den rahoi­tuk­sen ehto­na), ilman mai­nit­ta­via tulok­sia. Itse­kri­tiik­kiä on usein tur­ha odot­taa, mut­ta sen puu­te syö argu­men­til­ta tehoa. Nyky­po­li­tiik­ka kun on siir­tä­nyt perim­mäi­sek­si ongel­mak­si myös hei­kon talous­kas­vun krii­si­mais­sa, jon­ka Urpi­lai­nen toi­voo käyn­nis­ty­vän. Sen, miten tämä tapah­tuu (vaik­ka teh­dään­kin “kaik­ki mah­dol­li­nen”) hän jät­tää kertomatta.

    Timo Soi­nil­la lähes­ty­mis­ta­pa on puo­les­taan ideo­lo­gi­sem­pi, ja vas­tus­tus perus­tuu jon­kin­lai­seen euroop­pa­lai­suu­den ja vie­rau­den pel­koon, ja toi­saal­ta ihan fik­sus­ti epä­op­ti­maa­li­seen valuutta-alueeseen:

    Ita­lian, Espan­jan ja Rans­kan joh­ta­jat kan­nat­ta­vat avoi­mes­ti euro­bon­de­ja ja vel­ko­jen sosia­li­soin­tia, ja ylei­ses­ti liit­to­val­tio­ke­hi­tyk­sen top­puut­te­li­ja­na tun­net­tu Ange­la Mer­kel­kin tote­si vii­me vii­kol­la anta­mas­saan haas­tat­te­lus­sa: ‘Emme tar­vit­se ainoas­taan valuut­tau­nio­nia, tar­vit­sem­me myös fis­kaa­liu­nio­nin. Kaik­kein eni­ten tar­vit­sem­me poliit­ti­sen unio­nin, mikä tar­koit­taa sitä, että mei­dän täy­tyy pik­ku­hil­jaa luo­vut­taa val­taa Euroop­paan ja antaa ohjak­set Euroo­pal­le.’” … “Euron puo­lus­te­li­jat ovat alka­neet int­tää, että euro toi­mi­si vain, jos euroa­lu­ees­ta tuli­si talous­u­nio­ni euro­bon­dei­neen. Väi­te on edes­vas­tuu­ton: eihän euros­ta sil­lä taval­la tule toi­mi­vaa valuut­ta-aluet­ta, että rahaa ale­taan lapioi­da maas­ta toi­seen kuin vii­meis­tä päivää.”

    Soi­nil­la on tie­ten­kin vah­va­na asee­naan rehel­li­nen ana­lyy­si huo­nos­ta valuut­ta-alu­ees­ta, mut­ta lähes­ty­mis­ta­van ongel­ma­na on toi­saal­ta se, että euroa­lu­een hajot­ta­mi­nen oli­si kal­lis­ta, tuhoi­saa ja arvaa­ma­ton­ta, ja hän ei edes pyri sitä avaa­maan. Tämä on tie­ten­kin kan­na­tuk­sen kan­nal­ta fik­sua, mut­ta rat­kai­sua hän­kään ei tuo, pait­si jon­kun epä­mää­räi­sen viit­tauk­sen Islan­tiin (joka, käte­väs­ti, ei ole euromaa)…

    Tun­tuu kipeäl­tä sanoa, mut­ta (Vih­rei­den) lähes­ty­mis­ta­van kri­tii­kin voi lukea ylem­pää Urpi­lais-koh­dan alta. Voih mei­tä taas. Muu­ten­kin vel­kaan­tu­mi­nen koe­taan vih­reis­sä välil­lä vain yksi­se­lit­tei­ses­ti pahak­si asiak­si, eten­kin las­ten ja nuor­ten tule­vai­suu­den takia. Itse otan ennem­min tule­vai­suu­den, jos­sa on vähän enem­män vel­kaa ja mah­dol­li­suus mak­saa se työl­lä pois, kuin vähän vähem­män vel­kaa ja pal­jon työttömyyttä.

    http://koijarvi.org/2012/06/15/eurobondit-ja-yhteisvastuu-suomen-isoimmat-morot/

  111. Näyt­tää sil­tä, että Englan­nin kes­kus­pank­ki on vii­mein­kin muut­ta­mas­sa kurs­sia sii­hen suun­taan, jota monet eko­no­mis­tit, eri­tyi­ses­ti Paul Krug­man on yrit­tä­nyt edis­tää. Hal­li­tus ilmei­ses­ti pitää kui­ten­kin siel­lä vie­lä kiin­ni eris­kum­mal­li­ses­ta hai­tal­li­sek­si osoit­tau­tu­nees­ta sääs­tö­oh­jel­mas­taan, jota Krug­ma­nin lisäk­si myös oppo­si­tio kritisoi:
    http://www.bbc.co.uk/news/business-18448636

    Saa näh­dä, että tai­puu­ko Sak­sa ja mil­loin, jot­ta EKP voi­si myös voi­mis­taa toi­mi­aan enem­män, ja huo­mioi­si inflaa­tion tor­jun­nan lisäk­si myös työt­tö­myy­den tor­jun­nan. Ehkä sak­sa­lais­ten kykyä näh­dä asiat toi­set kan­til­ta vah­vis­tai­si, jos Suo­mi ja muu­ta­mat muut vah­vat maat eivät niin kri­tii­kit­tö­mäs­ti myö­täi­li­si Sak­san lin­jaa, joka voi olla hai­tak­si Euroo­pan koko­nais­ti­lan­teen kehi­tyk­sel­le. Koti­mai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa olen ollut huo­maa­vi­na­ni, että Soi­nin­vaa­ra ja Tuo­mio­ja pitä­vät esil­lä hyvin saman­lai­sia argu­ment­te­ja kuin Krug­man, mut­ta Katai­nen tun­tuu myö­täi­le­vän Mer­ke­liä ja puheet ovat kuin samas­ta tuu­tis­ta (joten ei ihme, että Sak­san CDU hänet vas­ta pal­kit­si­kin). Pitäi­si muis­taa, että Sak­san lin­ja ei ole vält­tä­mät­tä Euroo­pal­le paras, eikä myös­kään pie­nel­le Suo­mel­le. Myös oppo­si­tios­sa aina­kin Mau­ri Pek­ka­ri­nen on tämän oivaltanut.

  112. Osmo, seu­raa­van kir­joi­tuk­sen perus­teel­la näyt­tää sil­tä, että Ruot­sin hal­li­tus on esit­tä­nyt ehdo­tuk­sen­sa Euroo­pan pank­ki­krii­sin hoi­ta­mi­sek­si jo vii­me loka­kuus­sa jul­kais­tus­sa Financial Time­sin artikkelissa:
    http://www.sweden.gov.se/sb/d/12393/a/177805

    Sii­nä ehdo­te­taan hyvin saman­kal­tai­sia toi­min­ta­pe­ri­aat­tei­ta kuin näis­sä Osmon blo­gi­kir­joi­tuk­sis­sa on ollut esillä.

    Suo­mes­sa en vali­tet­ta­vas­ti ole havain­nut näin kon­kreet­ti­sia ja sel­kei­tä lin­jauk­sia pää­hal­li­tus­puo­luei­den suun­nal­ta (KOK & SDP). Erk­ki Tuo­mio­jal­la on ollut yri­tys­tä kriit­ti­siin ja perus­tel­tui­hin puheen­vuo­roi­hin, mut­ta tun­tuu, että Katai­nen ja Stubb taas puhu­vat hiu­kan eri sävyyn kuin Tuo­mio­ja, ja molem­min puo­lin lausun­not pai­koin hei­jas­ta­vat esit­tä­jän­sä tun­tei­kas­ta ideo­lo­gi­aa enem­män kuin vii­le­ää ana­lyy­sia. Herää kysy­mys, että onko Suo­men hal­li­tus kyke­ne­vä puhu­maan asiat hal­ki ja kir­kas­ta­maan lin­jan­sa edes omas­sa kes­kuu­des­saan saa­ti sit­ten ulkomailla?

    Osmo, mikä sinun käsi­tyk­se­si mukaan on Suo­men hal­li­tuk­sen lin­ja? Tämä oli­si tär­keä tie­tää, vaik­ka se ei oli­si­kaan koko euroa­lu­een yhtei­nen lin­ja. Suo­mes­sa tur­haan pii­lo­tel­laan kan­to­ja muka­mas neu­vot­te­lustra­te­gian salaa­mi­sen nimis­sä. Epä­luu­loi­sem­pi hen­ki­lö voi­si jo luul­la, että Suo­mel­la ei oikeas­taan ole mitään yhte­näis­tä omaa lin­jaa vaan lähin­nä myö­täil­lään suu­ria euro­mai­ta. Ruot­sin avoin tie­dot­ta­mi­nen ja hyvin perus­tel­lut jul­ki­set kan­na­no­tot kes­kei­sil­lä kan­sain­vä­li­sil­lä foo­ru­meil­la (kuten edel­lä) saat­ta­vat olla toi­mi­vam­pia ja tehok­kaam­pia tapo­ja vaikuttaa.

  113. Jaak­ko Sten­häll-sitaa­tin (Pyy­luo­ma, yllä)pointti, että euros­ta luo­pu­mi­nen oli­si seu­rauk­sil­taan tuhoi­saa, kal­lis­ta ja arvaa­ma­ton­ta, tie­ten­kin on se, mikä kaik­kia askarruttaa.
    Euron var­je­lu vain ei vai­ku­ta yhtään vähem­män kal­liil­ta ja tuhoi­sal­ta, kos­ka euro (= valuut­ta-alu­een toi­mi­mat­to­muus) itse (1)tuottaa krii­sit (on vel­kaon­gel­man kes­kei­nen syn­ty­syy) ja (2)estää nii­den ratkaisemisen. 

    Jos näin on, se tar­koit­taa, että tämä ajan­pe­luu­me­ne­tel­mä vain monin­ker­tais­taa kus­tan­nuk­set, kun se ei rat­kai­se mitään vaan ainoas­taan lyk­kää pelät­tyä hajoamista.

    Eli Sten­häl­lin hah­mot­te­le­mia vaih­toeh­to­ja ei oikeas­ti ole olemassakaan. 

    Euroa­lu­ees­ta pois­jät­täy­ty­neil­lä EU-mail­la oli valin­taan­sa pai­na­vat perus­teet. Euro­mai­den­kin luu­li­si nyt kokei­lun­sa tulok­se­na alka­van uskoa niihin.
    Ker­to­kaa, perus­tel­len, jos näet­te mui­ta vaih­toeh­to­ja, mut­ta minä näen näil­lä perus­tein vain kak­si: Euroa­lu­een pur­ka­mi­nen sovi­tus­ti tai sen pur­kau­tu­mi­nen hallitsemattomasti.

    Aiem­pi nimi­merk­ki­ni “kan­sain­vä­li­nen leh­dis­tö” oli valit­tu viit­teek­si muu­al­la kuu­ma­na käy­vään kes­kus­te­luun, jos­ta kan­tau­tuu meil­le sur­kean vähän refe­roi­tua tie­toa, vaik­ka se netin ansios­ta on välit­tö­mäs­ti tarjolla.

    Vie­lä kom­ment­ti sii­hen, että Odea ei pidä kovis­tel­la sii­tä, mitä vih­reät teke­vät: Minus­ta kan­san­edus­ta­jal­ta täy­tyy olla lupa kysyä valin­to­jen perus­te­lu­ja ja sitä miten hän ja hänen puo­lu­een­sa ‑ja myös hal­li­tus, kun on hal­li­tus­puo­lu­ees­ta kysy­mys -, yllä­pi­tää ja puo­lus­taa valin­noil­laan demo­kra­ti­aam­me. Se kun nimen­omai­ses­ti on hei­dän ydin­teh­tä­vän­sä — ei mikään muu. Vas­tuun­o­ton mer­kik­si­hän edus­kun­nas­sa nap­pia painetaan.

  114. H.H. minus­ta vel­kaan­tu­mi­sen syy ei ole sinän­sä euro vaan ihan glo­baa­lit talou­den raken­teet, evi­dens­si­nä tar­joan sitä että yli­vel­kaan­tu­mi­nen ei miten­kään rajoi­tu euro­mai­hin. Euro vaan tekee ulkoi­sen velan hoi­ta­mi­ses­ta mah­do­ton­ta deval­voi­mal­la. On sii­hen mui­ta­kin rat­kai­su­ja, esim. Key­ne­sin Bancor, jos­sa val­tiot tilit­tää vaih­to­ta­seen ali­jää­män valuut­ta­lu­een sisäl­lä rahas­toon jos­ta vas­taa­vas­ti tili­te­tään ali­jää­mät. Oikeas­ti nii­tä ei juu­ri tili­tet­täi­si, kos­ka joka val­tio teki­si sel­lais­ta poli­tiik­kaa ettei tule vaih­to­ta­seen ylijäämää.

    Sen mitä euroa­lu­een hajoa­mi­sen kus­tan­nuk­set tar­koit­taa meil­le on hel­poin­ta selit­tää Sak­san dilem­man kaut­ta. Kaik­kien mui­den häi­riöi­den lisäk­si hal­lit­tu­kin olii­vi exit tar­kot­tai­si että saa­ta­vat jää pit­käl­ti saa­mat­ta, nykyi­sen euroa­lu­een sisäi­nen kil­pai­lue­tu hävi­ää, ja se valuut­ta mis­sä Sak­sa on vah­vis­tuu. Tulee erit­täin kal­liik­si ja joh­taa lamaan, eli on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta, Sak­san vien­ti­teol­li­suus­kin lob­baa tätä vas­taan. Vaih­toeh­to on tulon­siir­rot tai aina­kin yhteis­vas­tuut , joka on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta. Seu­raus kun mitään ei teh­dä on hal­lit­se­ma­ton euron hajoa­mi­nen, joka on jotain sem­mois­ta jon­ka voi­si jät­tää koke­mat­ta, ja kum­paa­kin vaih­toeh­toa huonompi.

    Toi Vih­rei­den äänes­tä­mi­sen tivaa­mi­nen on nyt vähän lap­sel­lis­ta. Jos on sitä miel­tä että Vih­rei­den pitäi­si poi­ke­ta hal­li­tuk­sen lin­jas­ta, niin on efek­tii­vi­ses­ti sitä miel­tä että syk­syl­lä pide­tään ek-vaa­lit, ja jos on sitä miel­tä niin sit­ten pitäi­si ker­toa mik­si täs­tä seu­rai­si parem­pi hal­li­tus. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti haluai­sin pis­tää koko euroop­pai­sen oikeis­ton oppo­si­tioon tän krii­sin hoi­don ajak­si, ei nyt muu­ten mut­ta kun sil­lä on vahin­gol­li­sia pää­hän­pint­ty­miä kurit­ta­mi­sen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta ja mui­ta täs­sä tilan­tees­sa tur­han kal­lii­ta har­ho­ja, mut­ta tämä ei ole poliit­ti­ses­ti realistista.

  115. Kan­sain­vä­li­nen leh­dis­tö: Paul Krug­man antoi uusim­mal­le kir­jal­leen nimen: Stop this depres­sion now. Meni heti lis­to­jen kär­keen maa­il­mal­la. Sitä suo­men­ne­taan parhaillaan.

    Krug­man ennus­ti ennal­ta finans­si­krii­sin ja on nyt tuskastunut… 

    Jokos tämä tämä myö­hem­pien aiko­jen suu­ri talous­jee­sus on kyen­nyt myön­tä­mään, että val­tion ohjai­le­mil­la Fan­nie Mae:lla ja Fred­die Mac:lla oli­si saat­ta­nut ehkä jopa olla edes pik­ku­hi­tusen suu­rui­nen osal­li­suus finans­si­krii­sin syntyyn?

    Aina­kin heti krii­sin puh­kea­mi­sen jäl­keen teh­dys­sä dok­ka­ris­sa Krug­gis väit­ti sil­mät kirk­kaa­na, ettei Fan­niel­la ja Fred­diel­lä voi­nut olla mitään osaa eikä arpaa subpri­me-krii­siin, kos­ka molem­pien pul­ju­jen nou­dat­ta­mat sään­nöt kiel­si­vät sijoit­ta­mi­sen subpri­me-lai­noi­hin. Vali­tet­ta­vas­ti vain Paul-sedän väit­teen pys­tyi kuka­ta­han­sa kumoa­maan n. puo­len­mi­nuu­tin google­tuk­sel­la, jol­la aika­na­kin tuol­loin vie­lä löy­si hel­pos­ti Fan­nien ja Fred­dien krii­siä edel­tä­nyt­tä sijoit­ta­ja­vies­tin­tä­ma­te­ri­aa­lia, jos­sa kehut­tiin niin kovas­ti kuin­ka mah­ta­va subpri­me- ja alt‑a ‑pos­se oli tasees­sa ja kuin­ka hui­mia voit­to­ja ne tuottivat.

    Minul­la henk koht Krug­ma­nin arvos­tus puto­si juu­ri tuol­la het­kel­lä suo­raan nol­la­ta­son ali vah­vas­ti nega­tii­vi­sen puo­lel­le — eihän tuol­lai­seen höl­möön epä­to­teen lausun­toon voi­nut olla seli­tyk­se­nä muu kuin joko se, ettei Pauk­ka tien­nyt miten asiat oli­vat (= lais­ka ideo­lo­gian­sa joh­dat­ta­ma päl­li) tai sit­ten se, että Pauk­kis valeh­te­li tie­toi­ses­ti (= kava­la sokeas­ti ideo­lo­gi­aan­sa seu­raa­va päl­li). En osaa tie­ten­kään sanoa kum­pi vaih­toeh­to on se oikea, mut­ta ei kum­pi­kaan ole kovin mai­rit­te­le­va talous­jee­suk­sen maineelle.

  116. Ame­rik­ka­lais­ten talous­ne­ro­jen vii­sas­te­lua (“tei­dän pitäi­si teh­dä kuin me”) seu­ra­tes­sa tulee väis­tä­mät­tä mie­leen, että ovat­ko­han kysei­set finas­si­ma­nöö­ve­rei­den tona­vat het­keä­kään poh­ti­neet sitä, että USAn rahan­pai­na­mi­sen menes­tyk­sel­li­syy­den taka­na voi­si ehkä olla dol­la­rin erityisasema?

    Fak­ta­han on, että USD on edel­leen kan­sain­vä­li­sen kau­pan valuut­ta ja ehdot­to­mas­ti tär­kein reser­vi­va­lut­ta. Lisäk­si Itä- ja Kaak­kois-Aasian vien­ti­ve­toi­set val­tiot teke­vät jat­ku­vas­ti par­haan­sa pitääk­seen oman valuut­tan­sa USD kurs­sin omaa vien­ti­teol­li­suut­ta suo­si­va­na. Ts. USA voi aina­kin vie­lä jat­kaa hol­ti­ton­ta dol­la­rien pai­na­mis­ta van­haan mal­liin, kos­ka riit­tä­vän monel­la tahol­la on edul­lis­ta pitää yllä kei­no­te­koi­sen kor­ke­aa USD-kurssia.

    Väit­täi­sin, ettei Euro nau­ti yhdes­tä­kään täl­lai­ses­ta edus­ta, joka sal­li­si sete­li­pai­non vapaan rallattamisen.

    Mut­ta joo… no, jos jäl­ki­kä­teen osoit­tau­tuu, että pidäk­kee­tön sete­li­ra­hoi­tus oli oikea lää­ke finans­si­krii­siin, niin sit­ten Robert Muga­bel­le pitää myön­tään talous­tie­teen Nobel.

    PS. eikös väit­teet USAn val­ta­vas­ta jul­ki­ses­ta elvy­tyk­ses­tä ole vähän kyl­lä valet­ta? Vaik­ka liit­to­val­tio edel­leen vel­kaan­tuu hol­tit­to­mas­ti ja FED pai­naa taa­lo­ja sen min­kä ker­ki­ää, niin samaan aikaan­han osa­val­tiot ja kau­pun­git jou­tu­vat teke­mään paniik­ki­sääs­tö­jä akuu­tis­sa kassakriisissä…

  117. Juho Laa­tu: Jos syyl­li­siä etsi­tään, niin ilmi­sel­vää on, että EU ja euro­maat eivät ole hoi­ta­neet talout­taan kunnolla.

    Espa­nia hoi­ti jul­kis­ta talout­taan esi­mer­kil­li­ses­ti. Tai­taa olla Espa­nian jul­ki­sen velan suh­de brut­to­kan­san­tuot­tee­seen edel­leen­kin pie­nem­pi kuin Sak­san (var­maan koh­ta menee ohi). 

    Krii­sin syy on se että Espa­nial­la ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta omaan raha­po­li­tiik­kaan. Hal­pa raha vyö­ryi Sak­sas­ta ja Rans­kas­ta Espa­nian mark­ki­noil­le ja nos­ti hin­nat pili­viin. Jos euro-aluet­ta ei oli­si, Espa­nian asun­to­kupla oli­si ollut pie­nem­pi ja krii­sin syn­tyes­sä talous oli­si tasa­pai­not­tu­nut pese­tan arvon laskiessa.

  118. aexis: Jokos tämä tämä myö­hem­pien aiko­jen suu­ri talous­jee­sus on kyen­nyt myön­tä­mään, että val­tion ohjai­le­mil­la Fan­nie Mae:lla ja Fred­die Mac:lla oli­si saat­ta­nut ehkä jopa olla edes pik­ku­hi­tusen suu­rui­nen osal­li­suus finans­si­krii­sin syntyyn?

    Vähän fak­taa kehiin: 

    1. Subpri­me lai­no­ja alkoi­vat myy­dä putii­kit jot­ka oli­vat Com­mu­ni­ty Rein­vest­ment Act:tin ulkopuolella.
    2. Alus­sa suu­rim­mat subri­me-kaup­pi­aat oli­vat nämä edel­lä­mai­ni­tut putiikit.
    3. Sit­ten pan­kit alkoi­vat ostel­la näi­tä samo­ja lai­no­ja ja Wall Stree­tis­tä tulis suu­rin teki­jä mark­ki­noil­la. Ennen vuot­ta 2005 Fan­nie ja Fred­die ei osta­nut yhtään subpri­me lainaa.
    4. Fan­nie ja Fred­die alkoi­vat ostaa subri­meä sekon­dää­ri­sil­tä mark­ki­noil­ta vas­ta tämän jäl­keen säi­lyt­tääk­seen markkina-asemansa. 

    Krug­man pitää Fred­die­tä ja Fan­nie­ta ongel­mal­li­si­na muis­ta syis­tä, mut­ta tie­tää että ne oli­vat vain sivu­roo­lis­sa täs­sä kriisissä.

  119. Tapio: Vähän fak­taa kehiin: 

    1. Subpri­me lai­no­ja alkoi­vat myy­dä putii­kit jot­ka oli­vat Com­mu­ni­ty Rein­vest­ment Act:tin ulkopuolella.
    2. Alus­sa suu­rim­mat subri­me-kaup­pi­aat oli­vat nämä edel­lä­mai­ni­tut putiikit. 

    Eivät­hän subpri­me-lai­nat sinän­sä ole mikään uusi kek­sin­tö vaan suu­rin­piir­tein yhtä van­ho­ja kuin koko lai­no­jen luokittelusysteemi.

    3. Sit­ten pan­kit alkoi­vat ostel­la näi­tä samo­ja lai­no­ja ja Wall Stree­tis­tä tulis suu­rin teki­jä markkinoilla.Ennen vuot­ta 2005 Fan­nie ja Fred­die ei osta­nut yhtään subpri­me lainaa. 

    Ensin­nä­kin pank­ke­ja pai­nos­tet­tiin voi­mak­kaas­ti lai­naa­maan vähem­mis­töil­le — eikä tämä usein­kaan onnis­tu­nut las­ke­mat­ta lai­no­jen vaa­ti­muk­sia. “Vää­ris­ty­nyt­tä” lai­no­jen jakau­maa käy­tet­tiin auto­maat­ti­ses­ti osoi­tuk­se­na (piilo)rasismista ja tähän syyl­lis­ty­neil­tä pan­keil­ta estet­tiin mm. osal­lis­tu­mi­nen osa­val­tioi­den rajat ylit­tä­viin omistusjärjestelyihin.

    Pai­nos­tus tapah­tui mm. alu­eel­lis­ten FEDien tahol­ta — esim. Chica­gon FED jul­kai­si ohjeis­tuk­sen miten “special­ly affor­dable” ‑lai­nat ovat­kin itsea­sis­sa ris­kit­tö­miä ja pank­ke­ja kehoi­tet­tiin ole­maan “luo­via” lai­na­ha­ko­joi­den pisteytyksessä.

    Toi­sek­seen esim. Fan­nien lai­na­kan­nas­ta oli jo vuon­na 2000 18% subpri­me­lai­nois­sa, joten väit­teet myö­häi­ses­tä mark­ki­noil­le tulos­ta ovat perusteettomia.

    4. Fan­nie ja Fred­die alkoi­vat ostaa subri­meä sekon­dää­ri­sil­tä mark­ki­noil­ta vas­ta tämän jäl­keen säi­lyt­tääk­seen markkina-asemansa. 

    Joten­kin kum­mas­ti nii­tä subpri­me­jä oli kui­ten­kin jo 1990-luvul­la GSEi­den taseissa…

    Krug­man pitää Fred­die­tä ja Fan­nie­ta ongel­mal­li­si­na muis­ta syis­tä, mut­ta tie­tää että ne oli­vat vain sivu­roo­lis­sa täs­sä kriisissä. 

    Jos Fan­nie ja Fred­die osti­vat hur­jim­mil­laan 40% myön­ne­tyis­tä subpri­me-asun­to­lai­nois­ta, niin mie­les­tä­ni on aika vai­kea väit­tää nii­den olleen mität­tö­mäs­sä sivuroolissa.

  120. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.17/1340274497_272774&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm

    Soi­nin­vaa­ra äänes­tää aivan toi­sin kuin puhuu ja hänen mie­les­tään maan etu vaatii.

    1. Mio­nä en ole mis­sään vai­hees­sa vas­tus­ta­nut vakaus­me­kan­nis­mia. EWn ole Soi­ni. Vakaus­me­ka­nis­min suu­rin vika on sii­nä, että rahas­to on aivan lii­an pie­ni ja että EKP ei ole jär­jes­te­lys­sä muka­na riit­tä­väl­lä voi­mal­la. En pidä myhös­kään jär­ke­vä­nä, että sen myhön­tä­mät luo­tot naut­ti­vat etuoi­keuk­sis­ta yksi­tyi­siin luot­toi­hin näh­den, mut­ta täs­sä­kin olen aivan eri miel­tä Soi­nin kanssa.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mio­nä en ole mis­sään vai­hees­sa vas­tus­ta­nut vakaus­me­kan­nis­mia. EWn ole Soi­ni. Vakaus­me­ka­nis­min suu­rin vika on sii­nä, että rahas­to on aivan lii­an pie­ni ja että EKP ei ole jär­jes­te­lys­sä muka­na riit­tä­väl­lä voi­mal­la. En pidä myhös­kään jär­ke­vä­nä, että sen myhön­tä­mät luo­tot naut­ti­vat etuoi­keuk­sis­ta yksi­tyi­siin luot­toi­hin näh­den, mut­ta täs­sä­kin olen aivan eri miel­tä Soi­nin kanssa.

    Mitä vat­tua? Sitä kaut­ta­han lai­noi­te­taan Espan­jaa, jota väi­tät vastustavasi.

    Osmo: “Espan­jaa ei pidä nyky­sään­nöin rahoit­taa vakaus­vä­li­neen kaut­ta. Jos vakaus­vä­li­ne lai­naa Espan­jal­le vähän­kään, se jou­tuu rahoit­ta­maan Espan­jan val­tion lai­nan lopul­ta kokonaan.”

    1. Olen edel­leen sitä miel­tä, että oli­si ollut parem­pi rahoit­taa Espan­jan pank­ke­ja eikä Espan­jaa, mut­ta jäin vähem­mis­töön. Se ei tar­koi­ta, että pitäi­si vas­tus­taa koko rahoi­tus­ta, jos asiat eivät mene pil­kul­leen niin kuin halusin.

  122. On eri­kois­ta, että kau­hus­ke­naa­rioi­ta maa­lai­le­vat vain poliitikot.

    Pank­kien puo­lel­ta vain Aktian Tyr­väi­nen, jon­ka pie­leen men­nei­tä pelot­te­lu­ja voi ihme­tel­lä vaik­ka­pa täällä:
    http://tinyurl.com/cd35p8s

    Pank­kii­ri Nal­le Wahl­roos on täy­sin levol­li­nen. Samoin Ålands­ban­ke­nin Asset Mana­ge­men­tin toi­mi­tus­joh­ta­ja Ste­fan Törn­qvist. Hei­dän jos jon­kun luu­li­si ole­van pelois­sa, kun on oma lei­pä kyseessä.

    Nämä sato­jen mil­jar­dien vel­ka­jär­jes­te­lyt vie­vät poh­jan talous­kas­vul­ta ja joh­ta­vat taan­tu­maan. Tämä­hän on jo näh­tä­vis­sä AAA-Suo­mes­sa­kin, jos­sa val­tio on jou­tu­nut val­ta­viin kus­tan­nus­leik­kauk­siin. Suo­mi on avus­ta­nut Kreik­ka otta­mal­la vel­kaa velan pääl­le ja uusiin vakuuk­siin ollan menos­sa maa­il­man­lo­pun pelossa.

    1. Kreik­ka­tu­ki ei oole mak­sa­nut Suo­mel­le vie­lä mitään, joten se ei voi myös­kään näkyä val­tion taloudessa.
      Sen sijaan ylei­nen taan­tu­ma on mak­sa­nut todel­la pal­jon ja se näkyy myös val­tion alijäämässä.
      Soi­ni­lais­ten pro­pa­gan­sa koh­dis­tuu vain nii­hin menoi­hin, joi­ta euro­krii­si voi aiheut­taa. He unoh­ta­vat koko­naan asian yti­men, ne tulon­me­ne­tyk­set, joi­ta krii­si voi tuo­da muka­naan ja ovat tuo­mas­sa­kin. Niis­sä on kyse kym­men­ker­tai­sis­ta ris­keis­tä. Muyt­ta niin kuin Timo Soi­ni jos­kus sanoi radios­sa, lamo­ja tulaa ja menee, ei niis­tä pidä välittää.
      Ter­vei­siä vain kon­kurs­siin mene­vil­le yrit­tä­jil­le. Kiit­tä­kää Soinia!

  123. “Vää­ris­ty­nyt­tä” lai­no­jen jakau­maa käy­tet­tiin auto­maat­ti­ses­ti osoi­tuk­se­na (piilo)rasismista’ (aexis)
    On se kau­hee­ta, miten ihan via­ton­ta alaa epäil­lään jos­tain niin­kin kama­las­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/Redlining

  124. lurk­ki:
    ‘“Vää­ris­ty­nyt­tä” lai­no­jen jakau­maa käy­tet­tiin auto­maat­ti­ses­ti osoi­tuk­se­na (piilo)rasismista’ (aexis)
    On se kau­hee­ta, miten ihan via­ton­ta alaa epäil­lään jos­tain niin­kin kama­las­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/Redlining

    Jos kysees­sä oli puh­taas­ti rasis­min aiheut­ta­ma ongel­ma, mik­si­kö­hän vähem­mis­tö­ryh­mien kes­kuu­des­ta ei käy­tän­nös­sä löy­ty­nyt kun­non lai­nan­ha­ki­joi­ta vaik­ka rahoi­tus­lai­tok­set eri­lai­sil­la mää­räyk­sil­lä ja ase­tuk­sil­la pako­te­tiin kor­jaa­maan vääristymä?

    Vai oli­si­ko­han suu­rem­pa­na sel­vit­tä­vä­nä teki­jä­nä se, että vähem­mis­tö­jen edus­ta­jat oli­vat (ja ovat edel­leen) kes­ki­mää­räis­tä köy­hem­piä, mata­la­tu­loi­sem­pia ja epä­tyy­pil­lis­ten työ­suh­tei­den ja työt­tö­myy­den vaivaamia?

  125. -ei tie­tys­ti ole help­poa olla päät­tä­jä :kat­soin elo­ku­van too big to fail,joka ker­too usan pank­ki­krii­sis­tä jos­ta kaik­ki alkoi.
    suo­sit­te­len muil­le­kin asias­ta kiinnostuneille.

  126. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kreik­ka­tu­ki ei oole mak­sa­nut Suo­mel­le vie­lä mitään, joten se ei voi myös­kään näkyä val­tion taloudessa.
    Sen sijaan ylei­nen taan­tu­ma on mak­sa­nut todel­la pal­jon ja se näkyy myös val­tion alijäämässä.
    Soi­ni­lais­ten pro­pa­gan­sa koh­dis­tuu vain nii­hin menoi­hin, joi­ta euro­krii­si voi aiheut­taa. He unoh­ta­vat koko­naan asian yti­men, ne tulon­me­ne­tyk­set, joi­ta krii­si voi tuo­da muka­naan ja ovat tuo­mas­sa­kin. Niis­sä on kyse kym­men­ker­tai­sis­ta ris­keis­tä. Muyt­ta niin kuin Timo Soi­ni jos­kus sanoi radios­sa, lamo­ja tulaa ja menee, ei niis­tä pidä välittää.
    Ter­vei­siä vain kon­kurs­siin mene­vil­le yrit­tä­jil­le. Kiit­tä­kää Soinia!

    Kaik­ki mene­tyk­set eivät näy vie­lä, mut­ta tule­vat näky­mään. Pie­net­kin lah­joi­tuk­set har­mit­ta­vat sii­nä vai­hees­sa, kun koe­tam­me sel­vi­tä laman kourista.

    En kyl­lä mil­lään ymmär­rä kuin­ka oppo­si­tios­sa keik­ku­va Soi­ni voi­si olla syy­nä taan­tu­maan, mut­ta näin­hän tämä var­mas­ti tul­laan kään­tä­mään. Kan­san­ta­lou­den perus­tei­siin kuu­luu, että lamo­ja tulee ja menee. Soi­ni eikä Soi­nin­vaa­ra­kaan pys­ty sitä estä­mään, tuki­pa­ke­tit ja EVM voi­vat lähin­nä syven­tää lamaa ja pit­kit­tää syvim­män kau­den alka­mis­ta. Hal­li­tuk­sen teh­tä­vä tuli­si olla elvyt­tää maa­tam­me tuol­loin ja kerä­tä nyt varan­toa sitä var­ten ja Soi­nin opein varau­tu­mi­nen oli­si sel­väs­ti parem­paa kuin nyt, vaik­kei täy­del­lis­tä ole­kaan. Nyt yri­te­tään ehkäis­tä taan­tu­man tule­mi­nen, sil­lä varan­nol­la, joka tar­vi­taan myö­hem­min. Euroa­lu­een taan­tu­ma ei ole estet­tä­vis­sä ja Soi­nin­vaa­ran pitäi­si koke­muk­sel­laan ja kou­lu­tuk­sel­laan pys­tyä päät­te­le­mään se.

    Laman aika­na var­mas­ti euro­se­koi­li­jat selit­tä­vät, että muu­ten oli­si käy­nyt vie­lä huo­nom­min, jos emme oli­si avit­ta­neet Espan­jaa jne. Kreik­ka antoi lisä­ai­kaa kek­siä parem­pi rat­kai­su etc. Mokien paik­kai­lu näkyy jo nyt kauas.

    1. Soi­ni ei ole syy­nä lamaan, kos­ka on oppo­si­tios­sa eikä tee pää­tök­siä vaan tyy­tyy puhu­maan. Hänen neu­voin­sa on antaa pank­kien kaa­tua ja tal­let­ta­jien jää­dä ilman raho­jaan. Se toi­si var­mas­ti laman sen lisäk­si, että lop­pu­tu­los oli­si äärim­mäi­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­nen. Pank­kien kaa­tues­sa moni sel­lai­nen­kin jou­tuu var­fa­rik­koon, joka on hoi­ta­nut asian­sa hyvin. Ainoa vir­he on, ettei ole säi­lyt­tä­nyt raho­jaan pat­jan sisäl­lä vaan on pan­nut ne pank­kiin. Soi­ni voi esit­tää täl­lai­sia lääk­kei­tä, kos­ka tie­tää, ettei kukaan pane nii­tä toi­mek­si, joten hän ei jou­du vas­tuuseen älyt­tö­mis­tä sanoistaan.

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hänen neu­voin­sa on antaa pank­kien kaa­tua ja tal­let­ta­jien jää­dä ilman rahojaan.

    Onko tie­toa, kuin­ka pal­jon esi­mer­kik­si noi­den Espan­ja­lais­ten pank­kien taseen tuol­la puo­lel­la ole­vis­ta rahois­ta on todel­la­kin pien­si­joit­ta­jien tal­le­tuk­sia, tai yli­pää­tän­sä tal­le­tuk­sia, ja kuin­ka pal­jon jouk­ko­vel­ka­kir­jo­ja, joi­den perään ei oli­si sen kum­mem­pia moraa­li­sia perus­tei­ta itkeä, kuin epä­ku­ran­teik­si men­nei­den osakesijoitusten?

    Maan­osan vel­ka­krii­sin paras rat­kai­su ei kai ole ham­paat irvis­sä pitää kiin­ni velois­ta (ja nii­den kään­tö­puo­le­na kir­jan­pi­dol­li­se­na vält­tä­mät­tö­myy­te­nä ole­vas­ta varal­li­suu­des­ta) sil­loin­kin, kun tilan­ne on kon­kurs­si- tai velkajärjestelykypsä?

    Kuin­ka monien pank­kien koh­dal­la edes tar­vit­si­si poh­tia tal­let­ta­jien ase­maa, jos pan­kin vel­ka­jär­jes­te­ly (kun kon­kurs­si­ti­lan­ne on todet­tu, ja pank­ki on otet­tu val­tion hal­lin­taan) aloi­te­taan siel­tä jouk­ko­vel­ka­kir­jo­jen hal­ti­joi­den puoleta?

    (eli siis mitä esi­mer­kik­si on esi­tet­ty tääl­lä, kak­si kap­pa­let­ta alkaen sanois­ta ‘eve­ry major bank’)

  128. Evert The Neve­Rest: Pank­kii­ri Nal­le Wahl­roos on täy­sin levol­li­nen. Samoin Ålands­ban­ke­nin Asset Mana­ge­men­tin toi­mi­tus­joh­ta­ja Ste­fan Törn­qvist. Hei­dän jos jon­kun luu­li­si ole­van pelois­sa, kun on oma lei­pä kyseessä.

    Ei ole hei­dän lei­pän­sä kysees­sä. Tie­tä­vät kyl­lä, että val­tio tukee, jos jotain pahaa tapah­tuu. (Ja onhan heil­lä lei­pää, jota menettää.)
    Ääni muut­tuu kyl­lä kel­los­sa, jos tuen ehdok­si tulee vas­taa­va omis­tuso­suus ilman, että ehti­vät vetää omi­aan ensin pois. Sil­loin var­mas­ti paha val­tio sortaa.

  129. Lin­ki­tin hie­non jut­tusi blo­gii­ni. Jos se on kiel­let­ty tai se on teh­ty vää­räl­lä taval­la, otan sen luon­nol­li­ses­ti pois.

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Soi­ni ei ole syy­nä lamaan, kos­ka on oppo­si­tios­sa eikä tee pää­tök­siä vaan tyy­tyy puhu­maan. Hänen neu­voin­sa on antaa pank­kien kaa­tua ja tal­let­ta­jien jää­dä ilman raho­jaan. Se toi­si var­mas­ti laman sen lisäk­si, että lop­pu­tu­los oli­si äärim­mäi­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­nen. Pank­kien kaa­tues­sa moni sel­lai­nen­kin jou­tuu var­fa­rik­koon, joka on hoi­ta­nut asian­sa hyvin. Ainoa vir­he on, ettei ole säi­lyt­tä­nyt raho­jaan pat­jan sisäl­lä vaan on pan­nut ne pankkiin.Soini voi esit­tää täl­lai­sia lääk­kei­tä, kos­ka tie­tää, ettei kukaan pane nii­tä toi­mek­si, joten hän ei jou­du vas­tuuseen älyt­tö­mis­tä sanoistaan.

    Eikö vara­rik­koon men­neen pan­kin pidä jou­tua kon­kurs­siin? Kyl­lä uusia pank­kia­lan yrit­tä­jiä riit­tää. Pan­keil­la on varan­to, joka takaa, ettei siel­lä kukaan pie­niä sääs­tö­jään koko­naan mene­tä. Var­sin outoa, että mie­les­tä­si on oikeu­den­mu­kai­sem­paa mei­dän, jot­ka eivät kysei­siin pank­kei­hin ole kos­kaan luot­ta­neet­kaan, menet­tää ne rahat. Joku sen pie­din kui­ten­kin maksaa.

    Tus­kin uskot, että lama on estet­tä­vis­sä eurotukitoimin.

    1. Jos pank­ki menee kon­kurs­siin, se ei ilman val­tion apua sel­viä vel­voit­teis­taan tal­let­ta­jil­le ja muil­le velal­li­sil­le. Tätä var­ten Suon­men val­tio on taan­nut omia pank­ke­jaan 50 mil­jar­diin euroon saak­ka. Ihan hal­vak­si ei siis pank­ki­kon­kurs­si Suo­mel­le­kaan tuli­si. Vaik­ka pan­kil­ta mak­sa­mat­ta jäi­si­vät vain jouk­ko­vel­ka­kir­ja­lai­nat, jokin nekin omis­taa. Hyvin usein se jokin on tal­le­tus­pank­ki, joka omai­suu­ten­sa mene­tet­ty­ään ei tie­ten­kään pys­ty mak­sa­maan enää tallettajille.
      Soi­nin “help­po rat­kai­su” ei oli­si ihan halpa.

  131. Joo, eipä täs­sä jää muu­ta vaih­toeh­toa kuin että Suo­men pitää myös hakea tukea, samoin kaik­kien mui­den­kin — eihän se EU:n laa­jui­nen soli­daa­ri­suus muu­toin toteudu.

  132. Pahin mah­dol­li­nen ske­naa­rio voi toteu­tua; edus­kun­nan pitää kokoon­tua kes­ken kesälomansa.

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos pank­ki menee kon­kurs­siin, se ei ilman val­tion apua sel­viä vel­voit­teis­taan tal­let­ta­jil­le ja muil­le velal­li­sil­le. Tätä var­ten Suon­men val­tio on taan­nut omia pank­ke­jaan 50 mil­jar­diin euroon saak­ka. Ihan hal­vak­si ei siis pank­ki­kon­kurs­si Suo­mel­le­kaan tulisi. 

    Tähän ilmei­ses­ti sisäl­tyy ole­tus, että jos Krei­kas­sa ja/tai Espan­jas­sa pank­ke­ja menee nurin, niin Suoe­mes­sa­kin menee. Muis­tan kuul­lee­ni, että Suo­men pan­keil­la ei ole eri­tyi­sen paho­ja ris­ke­jä nois­sa mais­sa. Mik­si ja miten krii­si leviä­si­si tän­ne? Jos sitou­muk­sia ei ole, niin ei pitäi­si olla ris­kiä­kään. Tus­kin pelk­kä sama valuut­ta pank­ke­jam­me kaataa.

    1. Juho
      Vaik­ka Suo­mel­la ei oli­si ris­ke­jä Espan­jas­sa, sak­sa­lai­sil­la pan­keil­la on ja suo­ma­lai­sil­la pan­keil­la on ris­ke­jä Sak­sas­sa. Jos Espan­ja antaa omien pank­kien­sa kaa­tua ja sdeen seu­rauk­se­na Sak­sa omien­sa, kyl­lä se mak­saa Suo­mel­le­kin aika pal­jon. Ja eihän Suo­mi tämän jäl­keen ala sosia­li­soi­da pank­kien­sa tap­pio­ta vaan antaa nii­den­kin kaatua?

  134. Tapio: Krii­sin syy on se että Espa­nial­la ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta omaan raha­po­li­tiik­kaan. Hal­pa raha vyö­ryi Sak­sas­ta ja Rans­kas­ta Espa­nian mark­ki­noil­le ja nos­ti hin­nat piliviin. 

    Euroa­lue on uusi kon­struk­tio, ja sik­si val­tiot var­mas­ti pelaa­vat sil­lä tai­ta­mat­to­mas­ti. Las­ten­tau­te­ja voi siis olla. Usein val­tiot halua­vat lyö­dä pää­tään män­tyyn aina­kin ker­ran ennen kuin oppi­vat. Täs­tä­hän hyyi­ses­sä euro­krii­sis­sä­kin on pal­jol­ti kyse.

    Oman raha­po­li­tii­kan puu­te tar­koit­ta­nee lähin­nä vaa­ti­mus­ta pitää jul­ki­nen talous kuris­sa, tai hoi­taa asiat jon­kin­mal­li­sen sisäi­sen deval­vaa­tion kaut­ta (deval­vaa­tion sijaan), jos tar­vet­ta talous­ku­ria kon­kreet­ti­sem­mil­le kor­jaus­liik­keil­le tulee.

    En usko etää oman raha­po­li­tii­kan puu­te sinän­sä joh­tai­si vält­tä­mät­tä vai­keuk­siin (ei ole joh­ta­nut vas­taa­viin vai­keuk­siin Suo­mes­sa­kaan), mut­ta uusi mal­li vaa­tii toki uudet tavat, ja ris­ke­jä on. Iso ongel­ma on inte­graa­tio­hen­kis­ten vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen halu puo­lus­taa jär­jes­tel­män kos­ke­mat­to­muut­ta yli jär­jel­li­syy­den rajojen.

    1. Miten­kä­hän oli­si käy­nyt Japa­nin tsu­na­min jäl­keen, jos sil­lä ei oli­si ollut vaka­va­rai­suu­den takaa­ja­na omaa kes­kus­pank­kia, vaan tsu­na­mi­las­ku oli­si hoi­det­tu sisäi­sen deval­vaa­tion kautta?

  135. On jär­ke­vää, että val­tio takaa pank­ki­tal­le­tuk­sia johon­kin euro­mää­rään asti, jot­ta väl­te­tään ihmis­ten psy­ko­lo­gias­ta joh­tu­vat panii­kin aiheut­ta­mat bank runit, jois­sa voi hyvin­kin men­nä nurin pank­ke­ja, joi­den lai­na­kan­ta on ihan hyvää, mut­ta jota ei luon­nol­li­ses­ti­kaan voi muut­taa likvi­dik­si rahak­si hetkessä. 

    Mut­ta minus­ta on väli­muo­to­ja sen välil­lä, että val­tio takaa kai­ken ja sen välil­lä, että ihmi­set nos­ta­vat käyt­tö­ti­lin­sä tyh­jäk­si jon­kun pahan uuti­sen vuoksi. 

    Minus­ta pan­kit voi­si­vat tar­jo­ta käyt­tö­ti­le­jä, jois­sa on käy­tän­nös­sä nol­la­kor­ko ja jot­ka oli­si­vat val­tion takaa­mia. Näis­sä ei kukaan lojut­tai­si iso­ja raho­ja pit­kää aikaa, kos­ka kor­ko oli­si huo­no, mut­ta suu­rel­le osal­le kan­saa tämä kui­ten­kin riittäisi.

    Sen lisäk­si pan­kit voi­si­vat tar­jo­ta mää­rä­ai­kais­tal­le­tuk­sia, jois­sa oli­si kor­keam­pi kor­ko, mut­ta nii­tä tal­le­tuk­sia ei sit­ten sai­si­kaan nos­tet­tua ihan mil­loin tahan­sa. Nämä eivät myös­kään oli­si val­tion takaa­mia. Täl­lä tavoin pank­ki­tal­let­ta­mi­nen tuli­si samal­le vii­val­le muun sijoi­tus­toi­min­nan kans­sa. Toki ne tal­le­tus­to­dis­tuk­set voi­si myy­dä jol­le­kin toi­sel­le mil­loin tahan­sa, mut­ta nii­den arvo oli­si sit­ten, mikä oli­si. Täl­lä jäl­leen­myy­mi­sel­lä saa­vu­tet­tai­siin näil­le pape­reil­le saman­lai­nen likvi­di­teet­ti kuin muil­la­kin lai­na­to­dis­tuk­sil­la on. Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa pank­ki itse voi­si hyvin­kin toi­mia jäl­lee­nos­ta­ja­na, joten sii­nä mie­les­sä hom­ma pyö­ri­si pit­käl­ti niin kuin nyt­kin, mut­ta krii­sis­sä pank­ki voi­si täy­sin lail­li­ses­ti kiel­täy­tyä osta­mas­ta nii­tä takai­sin ennen erään­ty­mis­tä ja siten vält­tää bank runin. 

    Yllä ole­val­la jär­jes­te­lyl­lä saa­vu­tet­tai­siin se, että a) väl­tet­täi­sin bank runit, b) ei tar­vit­si­si pelä­tä jut­tu­ja yksin­huol­ta­ja­per­hees­tä, jon­ka vii­mei­set ruo­ka­ra­hat kato­si­vat pan­kin kon­kurs­sin muka­na ja c) pan­kit eivät sai­si veron­mak­sa­jien takaa­maa kil­pai­lue­tua muu­hun sijoi­tus­toi­min­taan ver­rat­tu­na, vaan niil­le rahan anta­mi­nen kor­koa vas­taan oli­si saman­lais­ta ris­ki­si­joit­ta­mis­ta kuin mikä tahan­sa muukin.

  136. Kun pank­ki kär­sii luo­to­tap­pioi­ta, niin ensim­mäi­se­nä palaa pan­kin oma pää­oma, joka sisäl­tää osak­kee­no­mis­ta­jien sijoi­tuk­sia ja aiem­min han­kit­tu­ja voit­to­va­ro­ja. Tätä pus­ku­ria riit­tää euroop­pa­lai­sis­sa pan­keis­sa sato­ja mil­jar­de­ja euro­ja. Vas­ta, kun pan­kin oma pää­oma on syö­ty, jou­tu­vat tal­let­ta­jien ja mui­den varat uhanalaiseksi.

    Pank­kien vaka­va­rai­suu­del­le on mää­rät­ty tie­tyt rajat. Sik­si pank­ke­ja pitää pää­omit­taa jo pal­jon aikai­sem­min kuin oma pää­oma on koko­naan syö­ty ja pank­ki on kon­kurs­sis­sa. Sik­si useim­mat espan­ja­lai­set pan­kit, joi­ta tul­laan pää­omit­ta­maan eivät ole vie­lä lähel­lä­kään konkurssitilaa.

    Tör­kein­tä nyt tapah­tu­vas­sa veron­mak­sa­jien kup­paa­mi­ses­sa on se, että toi­men­pi­teil­lä suo­jel­laan suu­rel­ta osin pank­kien osak­kee­no­mis­ta­jien varal­li­suut­ta, ei niin­kää tal­let­ta­jien varal­li­suut­ta. Toi­mien kaut­ta tapah­tuu­kin huo­mat­ta­via tulon­siir­to­ja veron­mak­sa­jil­ta varak­kail­le kansanryhmille.

    Pien­tal­let­ta­jien suo­je­lu on tar­peel­lis­ta, mut­ta pank­kien osak­kee­no­mis­ta­jien varal­li­suut­ta ei pidä tur­va­ta veron­mak­sa­jien rahoil­la. Tule­vas­sa Espan­jan pank­ki­tu­ki­jär­jes­te­lys­sä, pank­kien osak­kei­ta tuli­si­kin vaa­tia vas­ti­neek­si mah­dol­li­sim­man pal­jon. Näin pank­kien nykyi­set omis­ta­jat kan­tai­si­vat suu­rem­man vastuun.

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Vaik­ka Suo­mel­la ei oli­si ris­ke­jä Espan­jas­sa, sak­sa­lai­sil­la pan­keil­la on ja suo­ma­lai­sil­la pan­keil­la on ris­ke­jä Sak­sas­sa. Jos Espan­ja antaa omien pank­kien­sa kaa­tua ja sdeen seu­rauk­se­na Sak­sa omien­sa, kyl­lä se mak­saa Suo­mel­le­kin aika pal­jon. Ja eihän Suo­mi tämän jäl­keen ala sosia­li­soi­da pank­kien­sa tap­pio­ta vaan antaa nii­den­kin kaatua? 

    Tois­tai­sek­si Espan­jan vai­keu­det ovat kai tuo­neet Suo­meen pal­jon rahaa pakoon Espan­jas­ta. Voi käy­dä niin­kin, että mui­den vai­keu­det paran­ta­vat Suo­men suh­teel­lis­ta ase­maa. Suo­men pan­kit kiit­tä­vät. (Ei sil­ti toi­vo­ta vai­keuk­sia muil­le. Ei aina­kaan niil­le, jot­ka osa­ta­vat pal­jon suo­ma­lai­sia tuot­tei­ta.) Täs­sä on hie­man hal­li­tuk­sen toi­vea­jat­te­lun makua (että muka möröt köm­pi­si­vät maan alta, jos emme tee niin kuin hal­li­tus tahtoo).

  138. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos pank­ki menee kon­kurs­siin, se ei ilman val­tion apua sel­viä vel­voit­teis­taan tal­let­ta­jil­le ja muil­le velal­li­sil­le. Tätä var­ten Suon­men val­tio on taan­nut omia pank­ke­jaan 50 mil­jar­diin euroon saak­ka. Ihan hal­vak­si ei siis pank­ki­kon­kurs­si Suo­mel­le­kaan tuli­si. Vaik­ka pan­kil­ta mak­sa­mat­ta jäi­si­vät vain jouk­ko­vel­ka­kir­ja­lai­nat, jokin­ne­kin omis­taa. Hyvin usein se jokin on tal­le­tus­pank­ki, joka omai­suu­ten­sa mene­tet­ty­ään ei tie­ten­kään pys­ty mak­sa­maan enää tallettajille.
    Soi­nin “help­po rat­kai­su” ei oli­si ihan halpa.

    Täs­sä vähän toi­sen­lais­ta uutisointia:
    http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/11/1428423/islannin-kriisin-opetus-antaa-pankkien-kaatua

    Jo ysi­luok­ka­lai­sil­le ope­te­taan, että pan­kil­la on kon­kurs­sin varal­ta asiak­kail­le tal­le­tus­suo­ja, jon­ka ver­ran pank­ki pys­tyy mak­sa­maan takai­sin. Tämän suo­jan mää­rän tal­let­ta­ja tie­tää, joten se ei tule yllä­tyk­se­nä. Sääs­tä­jä voi latoa ris­kin pelos­sa omai­suu­ten­sa vaik­ka kym­me­neen eri pankkiin.

    Tap­piot lan­kea­vat jon­kun mak­set­ta­vak­si ja mie­les­tä­ni ris­ki on sijoit­ta­jan, joten tämä kär­sii myös tap­pion eikä hyvin talou­ten­sa hoi­ta­nut veron­mak­sa­ja, kuten Soi­nin­vaa­ran mal­lis­sa. Suo­men val­tion pank­ki­ta­kuu oli vas­tuu­ton teko. Sil­lä pyri­tään suo­jaa­maan suur­pää­omat kes­ki­luo­kan kus­tan­nuk­sel­la. Jos pan­kis­sa on tal­le­tus­suo­ja 50000€ ja sääs­tä­jä tal­let­taa kym­me­neen eri pank­kiin ei puhu­ta mis­tään talletuksesta.

    Tur­ha pelo­tel­la Soi­nin mal­lin hin­ta­vuu­del­la. Val­tio voi perua takauk­sen­sa yhtä hel­pos­ti kuin on ne antanutkin.

    1. Tuo tal­le­tus­suo­ja on juri se val­tion takaus. Pank­ki­han ei voi antaa mitään tal­le­tus­suo­jaa, kos­ka jos se on raha­ton se on raha­ton. Mut­ta val­tio­han voi siis perua tal­le­tus­suo­jan yhtä hel­pos­ti kuin on sxen antanutkin…?
      Minus­ta pank­kien voi antaa kaa­tua niin, että omis­ta­jien omai­suus nol­la­taan ja niin pitäi­si­kin teh­dä. Suo­men 90-luvun pank­ki­tu­ki (muis­taak­se­ni 40 Gmk) oli lah­jaa­pua pank­kien omis­ta­jil­le. Top­sin pank­kien ohdin­ko oli suu­rel­ta osin val­tion syy (jär­je­tön vah­van mar­kan poli­tiik­ka, jol­la valuut­ta­kurs­se­ja vään­te­le­mäl­lä saa­tiin suo­ma­lais­ta suu­ri­tu­loi­sem­pia kuin amerikkalaisista.)

  139. Jos Krei­kas­sa käy­te­tyis­tä toi­min­ta­ta­vois­ta voi jotain pää­tel­lä, niin espan­ja­lai­sia pank­ke­ja tul­laan toden­nä­köi­ses­ti pää­omit­ta­maan seuraavasti:

    EVM antaa lai­naa Espan­jan pank­kien jär­jes­te­ly­ra­has­tol­le (=FROB) siten, että Espan­jan val­tio takaa nämä lai­nat. Rahoil­la FROB ostaa EVM:n vel­ka­kir­jo­ja ja myy ne sit­ten espan­ja­lai­sil­le pan­keil­le saa­den vas­ti­neek­si pank­kien osak­kei­ta tai vaihtovelkakirjoja.

    Lopul­ta pan­kit kii­kut­ta­vat EVM:n vel­ka­kir­jat Euroo­pan kes­kus­pank­kiin vakuu­dek­si ja saa­vat nii­den avul­la kes­kus­pan­kil­ta lainaa.

    Tie­ten­kin FROB voi­tai­siin jät­tää välis­tä pois, jol­loin EVM myi­si suo­raan espan­ja­lai­sil­le pan­keil­le omia vel­ka­kir­jo­jaan ja sai­si vas­ti­neek­si pank­kien osak­kei­ta ja vaih­to­vel­ka­kir­jo­ja. Mut­ta täl­löin Espan­jan val­tion takaus EVM:lle jäi­si pois kuviosta.

    Tie­ten­kin Espan­jan val­tion vas­tuut kas­va­vat, kun FROB:ia käy­te­tään väli­kä­te­nä. Mut­ta ei pidä tui­jot­taa pel­käs­tään vel­ko­jen ja vas­tui­den mää­rää. Olen­nais­ta on myös se, mitä Espan­jan val­tio val­tio omis­taa. Sik­si on tär­ke­ää, että pank­kien pää­omit­ta­mi­ses­sa saa­daan pan­keil­ta vas­ti­neek­si mah­dol­li­sim­man pal­jon pank­kien osak­kei­ta ja vaihtovelkakirjoja. 

    Ja onhan Suo­men­kin veron­mak­sa­jien kan­nal­ta tur­val­li­sem­pi vaih­toeh­to se, että EVM saa lai­noil­leen Espan­jan val­tiol­ta takuut, kuin että EVM suo­raan rahoit­tai­si espan­ja­lai­sia kriisipankkeja.

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo tal­le­tus­suo­ja on juri se val­tion takaus. Pank­ki­han ei voi antaa mitään tal­le­tus­suo­jaa, kos­ka jos se on raha­ton se on raha­ton. Mut­ta val­tio­han voi siis perua tal­le­tus­suo­jan yhtä hel­pos­ti kuin on sxen antanutkin…?
    Minus­ta pank­kien voi antaa kaa­tua niin, että omis­ta­jien omai­suus nol­la­taan ja niin pitäi­si­kin teh­dä. Suo­men 90-luvun pank­ki­tu­ki (muis­taak­se­ni 40 Gmk) oli lah­jaa­pua pank­kien omis­ta­jil­le. Top­sin pank­kien ohdin­ko oli suu­rel­ta osin val­tion syy (jär­je­tön vah­van mar­kan poli­tiik­ka, jol­la valuut­ta­kurs­se­ja vään­te­le­mäl­lä saa­tiin suo­ma­lais­ta suu­ri­tu­loi­sem­pia kuin amerikkalaisista.)

    Suo­mes­sa toi­mi­lu­van saa­neet pan­kit ovat vel­vol­li­sia kuu­lu­maan tal­le­tus­suo­ja­ra­has­toon ja mak­sa­maan sil­le kan­na­tus­mak­su­ja vuo­sit­tain. Jos rahas­ton varat eivät rii­tä mah­dol­li­siin kor­vauk­siin, se voi ottaa lai­naa ja alkaa periä koro­tet­tu­ja kan­na­tus­mak­su­ja. Vii­me kädes­sä Finans­si­val­von­ta päät­tää rahas­ton varo­jen mak­sa­mi­ses­ta tallettajille.

    Tal­le­tus­suo­ja tulee siis pan­keil­ta itsel­tään ei val­tiol­ta. Suo­men val­tio on hyvää hyvyyt­tään lisäk­si suo­jel­lut rikkaita.

  141. Sep­po S:

    Sik­si useim­mat espan­ja­lai­set pan­kit, joi­ta tul­laan pää­omit­ta­maan eivät ole vie­lä lähel­lä­kään konkurssitilaa.

    Tör­kein­tä nyt tapah­tu­vas­sa veron­mak­sa­jien kup­paa­mi­ses­sa on se, että toi­men­pi­teil­lä suo­jel­laan suu­rel­ta osin pank­kien osak­kee­no­mis­ta­jien varal­li­suut­ta, ei niin­kää tal­let­ta­jien varallisuutta. 

    Espan­jas­sa ei olla pää­omit­ta­mas­sa yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­via lii­ke­pank­ke­ja, vaan puo­li­jul­ki­sia pai­kal­lis­po­lii­tik­ko­jen hal­lin­noi­mia sääs­tö­pank­ke­ja. Sama pätee muu­ten myös Sak­saan, jos pank­ki­krii­si pää­see leviä­mään sin­ne asti, niin tuli­lin­jal­la ovat rapa­kun­nos­sa ole­vat osa­val­tioi­den omis­ta­mat Lan­des­ban­kit. Ja näin­hän oli myös Suo­men 1990-luvun pank­ki­krii­sis­sä, kon­kurs­siin meni pai­kal­lis­po­li­tiik­ko­jen ja mui­den kylä­pääl­li­köi­den hal­lit­se­mien Sääs­tö­pank­kien oma lii­keank­ki SKOP.

  142. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka pan­kil­ta mak­sa­mat­ta jäi­si­vät vain jouk­ko­vel­ka­kir­ja­lai­nat, jokin­ne­kin omis­taa. Hyvin usein se jokin on tal­le­tus­pank­ki, joka omai­suu­ten­sa mene­tet­ty­ään ei tie­ten­kään pys­ty mak­sa­maan enää tallettajille.
    Soi­nin “help­po rat­kai­su” ei oli­si ihan halpa. 

    Hal­vak­si sit­ten tulee sijoi­tus­ris­kien täy­si­mää­räi­nen kor­vaa­mi­nen vero­va­rois­ta? Onko tilan­ne muu­ten Euroo­pas­sa muu­ten niin radi­kaa­lis­ti toi­nen kuin USA:ssa, kun tun­nut usko­van, että suu­nil­leen kaik­ki pank­kien rahat tule­vat vii­me kädes­sä mökinmummoilta?

    (eikä tie­tys­ti jouk­ko­vel­ka­kir­jo­ja yleen­sä tar­vit­si­si koko­naan mitä­töi­dä — vain sil­tä osin, että pank­ki ei oli­si enää tosia­sial­li­ses­ti kon­kurs­sis­sa, ja vel­ka­kir­jo­jen hal­ti­jat sai­si­vat tie­tys­ti vas­ti­neek­si pan­kin osakekannan)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.