Pariisi — Senlis

Pyöräily­blog­gaus­ta Travemünde — Pari­isi — Bryssel:

Pari­isi — Senlis
Juna­matkailu on osaltani ohi. Pakkasin vai­mon ja tyt­tären junaan, ja he pää­sivätkin viidel­lä junal­la Ams­ter­dami­in. Rautati­et ovat kovin suosit­tu­ja tähän aikaan.

Hain fil­lar­in park­ista ja suun­tasin kohti pohjoista. En aja Travemün­deen, mut­ta Brys­seli­in kuitenkin. Nyt ei pitäisi tul­la kiiret­tä. Lento­ken­täl­lä pitää olla lauan­ta­iaa­mu­na. Pari­i­sista ulosajo sujui todel­la hitaasti. Tämä oli kyl­lä tut­tua. Kaupunki­in sisää­na­jo on aina help­poa, ulosajo han­kalaa. Katiskaefekti?

Tulo­matkalla vilut­ti, nyt oli kuuma. Paikoin tuu­len­pu­uskat vil­voit­tamisen sijas­ta tun­tu­i­v­at kuumil­ta. Siis yli 37 astet­ta, mut­ta vain hyvin paikallisesti.

Maise­mat muut­tui­v­at masen­tavista lähiöistä hienok­si pel­tomaise­mak­si kuin veit­sel­lä leikat­en. Vaik­ka maise­mat oli­vat kuvauk­sel­lisia, en juuri kuvan­nut. Täl­lainen koke­mus tal­len­tu­isi eloku­vaan, mut­ta val­oku­va vaatisi keskit­tymistä ja järjestelmäkameraa.

Kun kel­lo tuli kuusi, varasin hotellin parinkymme­nen kilo­metrin päästä. Lop­ul­ta hätiköin­ti vähän har­mit­ti, kos­ka illan viilen­net­tynä ajami­nen alkoi tun­tua oikein kivalta.

Peak water

On eri­laisia perustel­tu­ja tai vähem­m­män perustel­tu­ja syitä pes­simis­mille globaalin tule­vaisu­u­den suh­teen. Aika pahan heit­ti Lester Brown Observeris­sa 6.7.2013.

Olen oppin­ut Lester Brown­il­ta kauan sit­ten State of the World ‑raporteista, että Yhdys­val­tain Kes­ki-Län­nen maat­alous­tuotan­to on luon­teeltaan tilapäistä. Se ei lep­ää tyhjän pääl­lä, vaan val­ta­van fos­si­ilisen vesi­varan­non pääl­lä, jota tyh­jen­netään kiihtyväl­lä vauhdi­la keinokastelu­un. Maanalainen järvi tyh­je­nee ja veden puute on jo kään­tänyt naat­alous­tuotan­non lasku­un. Jat­ka lukemista “Peak water”

Velorution Marseillessa

Pari­isi jäi taakse ja seu­raavak­si vuorossa oli Mar­seille. Ei enää fil­lar­il­la. Se on tur­val­lis­es­ti parkissa Pari­i­sis­sa ja ratkaista­vana on enää, miten sen saa ehjänä Helsinki­in. Mat­ka tait­tui TGV:llä, kolme tun­tia ja kahdek­san min­u­ut­tia. Lyonin suun­taan luoti­ju­nia lähti puolen tun­nin välien, mut­ta tämä esimerkik­si ei pysähtynyt ker­taakaan ennen.

Jat­ka lukemista “Veloru­tion Marseillessa”

Pyöräily Pariisissa

 

Pari­i­sis­sa, ihan sen keskus­tas­sakin, oli yllät­tävän help­po ja muka­va pyöräil­lä. Pyöräkaisto­ja oli avatt­tu run­saasti, minkä lisäk­si pyöräil­i­jät ohjat­ti­in bus­sikaistoille. Tämän kaiken seu­rauk­se­na pyöräl­lä liikuin nopeam­min kuin autol­la. Autoille oli sit­ten vähän syr­jem­mäl­lä omat nopeat tien­sä, mut­ta keskus­tas­sa fil­lari oli nopeampi. Jat­ka lukemista “Pyöräi­ly Pariisissa”

La Ferté-sous-Jouarre — Pariisi

Pyöräily­blog­gaus­ta Travemünde-Pariisi:

Keskivi­ikko, La Fer­té-sous-Jouarre — Pariisi

Aamul­la heräsin sateen ropinaan. Se per­hanan kadon­nut sade­tak­ki! Läm­pöti­lak­si veikat­ti­in 17 astet­ta, kymme­nen vähem­män kuin eilen. Menet­teli juuri ja juuri, mut­ta olisi sitä sade­takkia nyt tarvittu.

Viivyt­telin lähtöä, jot­ta läm­pöti­la nousisi ja sade ennuste­tusti heikkenisi. Kun lop­ul­ta tein lähtöä, hotellin työn­tek­i­jä tuli neu­vo­maan, että Meaux­in kaupungista lähtisi kanavaa seu­raa­va kau­nis pyöräre­it­ti suo­raan Pari­isi­in. Hienoa, sinne heti. Jat­ka lukemista “La Fer­té-sous-Jouarre — Pariisi”

Boult-sur-Suippe — La Ferté-sous-Jouarre

Pyöräily­blog­gaus­ta Travemünde-Pariisi:

Tiis­tai, Boult-sur-Suippe — La Ferté-sous-Jouarre

Lähdin kohta­laisen varhain polke­maan kohti Reim­siä. Help­po etap­pi. Olisin hyvin ehtinyt eilen Reim­si­in asti ja olisin saanut ruokaakin.

Kyselin itsel­leni tien urheiluli­ik­keeseen, ostaak­seni urheilu­juo­maa ja matkamittarin.

Perus­mallisen matkamit­tarin olisi saanut 9,90 eurol­la. Kyl­lä ovat tavarat muut­tuneet halvoik­si! Ostin vähän moni­toimisem­man ja jouduin mak­samaan paljon enem­män. Hin­tad­if­fer­oin­tia. Läm­pömit­taria luku­unot­ta­mat­ta kalli­im­man mit­tarin valmis­t­a­mi­nen ei mak­sa sent­tiäkään enem­pää kuin halvem­man. Jat­ka lukemista “Boult-sur-Suippe — La Ferté-sous-Jouarre”

Kuntauudistuksen umpikuja

(julka­istu Suomen Kuvale­hden Ykkös­ketju-blogi­na)

On hyvin surullista, että kaikkien tärkeäk­si myön­tämä kun­tau­ud­is­tus on kar­i­u­tu­mas­sa poli­it­tisen riite­lyn alle. Uud­is­tuk­sen aikataulu venähti perus­tus­laki­valiokun­nan vaa­timusten vuok­si niin pitkäk­si, että valmista ei tai­da täl­lä vaa­likaud­del­la tul­la ja seu­raaval­la koko jut­tu joudu­taan aloit­ta­maan alus­ta — jos seu­raavakaan hal­li­tus kyke­nee vaikeaan asi­aan tart­tumaan. Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tuk­sen umpikuja”

Monthermé — Boult-sur-Suippe

Pyöräily­blog­gaus­ta Travemünde-Pariisi:

Maanan­tai, Mon­ther­mé — Boult-sur-Suippe

Kun aamul­la sain vart­tia yli kahdek­san kam­me­tuk­si itseni aami­aiselle, viereisessä pöy­dässä istunut min­un ikäiseni kolmi­henk­i­nen seu­rue teki lähtöä fil­lareil­la. Kahdel­la maantiepyöräl­lä ja ilman tavaroi­ta. Kol­mas ilmeis­es­ti oli liik­keel­lä huolto­joukkona autol­la. Kos­ka oli tulos­sa läm­min päivä, olisi min­unkin pitänyt lähteä aikaisin.Tähän asti olin aamuisin viivytel­lyt, jot­ta läm­pöti­la kohoaisin kaksinu­meroisi­in lukemi­in. Jat­ka lukemista “Mon­ther­mé — Boult-sur-Suippe”

Ciney — Monthermé

Pyöräily­blog­gaus­ta Travemünde-Pariisi:

Sun­nun­tai, Ciney — Monthermé

Vaik­ka olti­in hege­monises­sa Ran­skas­sa (Bel­gia olisi järkevää jakaa Alanko­maid­en ja Ran­skan kesken), aamu­pala oli hyvä.
Sää oli läm­men­nyt niin, että lähdin liik­keelle ilman pitk­iä lahkei­ta, mut­ta pitkissä hihois­sa. Iltapäiväl­lä pakkasin hihatkin reppuun.

Hotel­li-isän­nän keho­tuk­ses­ta val­itsin reitin kohden Maas-jokea. Ensin vähän kumpuil­e­vaa ja siten ihana lasku, mut­ta olisiko­han min­un pitänyt pysyä joen tun­tu­mas­sa koko ajan, vaik­ka vähän kier­tor­e­it­tiä siitä olisi tul­lut. Jos tämä olisi pyöräk­il­pailu, ainakin min­un kun­nol­lani joen seu­raami­nen olisi kan­nat­tanut, mut­ta hie­man tyl­sä se reit­ti olisi ollut. Jat­ka lukemista “Ciney — Monthermé”

Aachen — Ciney

Pyöräily­blog­gaus­ta Travemünde-Pariisi:

Lauan­tai, Aachen — Ciney

Aamu aukeni kovin sateise­na. Ilman sade­takkia ei olisi ollut mah­dol­lista lähteä matkaan. Min­un sade­takki­ni on kirkkaan keltainen. Näitä on näköjään myös asfalt­in­har­mai­ta. Mitä ihmettä! Henki­vaku­u­tus oli niin kallis, että jotain katet­ta sille on saatava?

Alet­ti­in olla siinä osas­sa Euroop­paa, jos­sa asu­tu­il­ta seudul­ta pois­tu­taan aina ylämä­keen. Eri­tyis­es­ti tietysti nyt, kun olti­in kol­men val­takun­nan rajal­la. Val­takun­nat yleen­sä kohtaa­vat korkeuk­sis­sa. Suomenkin korkein koh­ta on rin­teessä Nor­jan rajal­la. Jat­ka lukemista “Aachen — Ciney”