Velorution Marseillessa

Pari­isi jäi taakse ja seu­raavak­si vuorossa oli Mar­seille. Ei enää fil­lar­il­la. Se on tur­val­lis­es­ti parkissa Pari­i­sis­sa ja ratkaista­vana on enää, miten sen saa ehjänä Helsinki­in. Mat­ka tait­tui TGV:llä, kolme tun­tia ja kahdek­san min­u­ut­tia. Lyonin suun­taan luoti­ju­nia lähti puolen tun­nin välien, mut­ta tämä esimerkik­si ei pysähtynyt ker­taakaan ennen.

Mar­seil­lessa valmis­taudut­ti­in suoreen pyörämie­lenosoituk­seen, jon­ka nimenä oli haus­ka sanaleik­ki VELORUTION. Kovin karneval­is­tis­es­ti varus­tau­tunei­ta pyöräil­i­jöitä, jotkut hul­lunkurisil­la pyöril­lä, valmis­tau­tui aja­maan pitkin katu­ja ja blo­keer­aa­maan kat­uli­iken­teen. Har­mi, että oma oli Pari­i­sis­sa. Tuos­sa olisi ollut haus­ka olla mukana. Kauim­mat osan­ot­ta­jat oli­vat tulleet Irlan­nista. Auto­jen lisäk­si vas­tustet­ti­in öljyn kulu­tus­ta ja ydinvoimaa.

Kuvit­telin, että Mar­seille olisi rähjäi­nen ja rikol­lisu­u­den vaivaa­ma sata­makaupun­ki, mut­ta se oli aivan lois­ta­va paik­ka ja niin­pä jäimme toisek­sikin yök­si. Ennus­tan tälle merkit­tävää nousua, kos­ka ylem­pi keskilu­ok­ka val­taa maail­mas­sa kaik­ki hyvät paikat. Mar­seille on myös tämän vuo­den kult­tuuripääkaupun­ki.  Se vetää nyky­isin taas uud­estaan kult­tuuriväkeä rosoisuuten­sa ansiosta.

Ker­jäläisiä oli paljon. Jotkut roma­nialaisäid­it käyt­tivät lap­si­aan ker­jäämisessä hyödyk­si taval­la, joka Suomes­sa johtaisi huostaanottoon.

Kak­si uut­ta hienoa ratikkalin­jaakin kaupungis­sa on. Ratikat oli­vat huo­mat­ta­van pitk­iä, mut­ta ei niis­sä silti istu­maan päässyt.

Paikallises­sa “Atel­jee etelässä” oli taidenäyt­te­ly, jos­sa esitelti­in Pari­i­sista välimerelle tullei­den taiteil­i­joiden töitä Van Goghista Bon­nardi­in. Mie­lenki­in­toinen väite oli, että koko tämä uuden taidesu­un­nan nousu joh­tui rautati­estä, joka teki mah­dol­lisek­si pari­isi­lais­taiteil­i­joiden matkus­taa Välimerelle ja nähdä sen ihmeelli­nen valo ja värit.

14 vastausta artikkeliin “Velorution Marseillessa”

    1. TGV mak­soi inter­rail lipun päälle 18 euroa. Matkus­timme ensim­mäisessä luokas­sa, kos­ka toiseen luokkaan inter­raili­in on han­kLa saa­da TVG-lip­pu­ja. Inter­railis­sa enim­mä­nen luok­ka kan­naat­taa muutenkin, vaik­ka sinä ei Suoes­sa ole mitään järkeä.

  1. Kulkurin logis­ti­ik­ka-nimel­lä oper­oi­va isä/poi­ka-duo kul­jet­taa tavaraa Euroopas­ta Suomeen viikot­tain. Saat­taisi yksi fil­larikin mah­tua mukaan.

  2. Ran­skas­sa junalip­pu­jen hin­nat vai­htel­e­vat vil­listi. Perus­ta­son loisir- lip­pu on halvin, mut­ta ei sisäl­lä minkään­laista jous­toa. Lip­pu on ns. perä­val­otaku­ul­la, eli junal­la saa matkus­taa jos se kul­kee. SNCF:n lakko­herkkyys on huo­mat­ta­va, joten itse opin kar­vaasti ker­ras­ta osta­maan kalli­impia junalip­pu­ja joi­ta pystyi pul­jaa­maan uusik­si tarvittaessa. 

    Ran­skan rautati­et ovat hyviä sil­loin kun ne kulke­vat, mut­ta gal­lialais­ten rakkaus lakkoilu­un on joskus hiukan rasittavaa.

  3. Ah, rauta­tien ilosanomaa: se yhdisti kansat, sal­li kaupun­git, asut­ti Amerikan ja vei inspi­raa­tion merelle.

  4. Itse olen matkus­tan­nut Pari­i­sista Nan­cyn kaupunki­in TGV:llä ja ihan hyvä mat­ka. Ei kestänyt kauan. Paluu mat­ka oli pitem­pi. SNCF on hyvin lakko­herkkä yhtiö vaik­ka onkin val­tion­o­mis­tuk­ses­sa. Deutsche Bahn ei ole niin paha lakko-ongel­mas­sa. Kos­ka oli VR muuten viimek­si lakos­sa? Alle­gro on myös todel­la hyvä jos halu­aa matkus­taa nopeasti Pietariin.

  5. Miten suomes­ta on saatu sika kallis?
    Ver­tailep­pa hin­to­ja Osmo? Olin kolme kuukaut­ta Sak­sas­sa töis­sä. Viiden hengn junalip­pu Ham­purista Bre­mer­haveni­in 32e. Ruokailu ihan ok rav­in­to­las­sa 17e. Tak­si­mat­ka keskus­tas­ta telakalle 7e. Kal­jakopan hin­taa ei kan­na­ta edes maini­ta. Verot pienem­mät ainakin ihan täm­möis­ten kahvipöytä keskustelu­jen perus­teel­la. Kebab 3e. Laskin huvikseni ruokakau­pas­sa hin­taa. Mei­dän neli­henkisen per­heen viikon­lop­pu­ruokakär­ryn hin­naksi olisi tul­lut 84e, kun tääl­lä saa men­emään n 120. Tuli merkat­tua ihan muis­ti­in ym… Miten tämä on mah­dol­lista ja sit­ten ne palve­lut. Kun muk­su sairas­taa bre­mer­havenis­sa, ei siel­lä ter­veyskekuk­ses­sa tavalli­nen ger­maani jono­ta. Lääkäri kut­su­taan koti­in. Tiedä sit­ten mitä mak­saa. Meil­lä kun san­o­taan kolmio ne ymmärtää kolme maku­uhuon­net­ta olo huone ja keit­tiö. ym…

    1. Sak­san suuri ja mata­la­palkkainen ulko­maalaisväestö ja korkea kaupungis­tu­misas­te pitävät palvelu­jen hin­nat matali­na ja tar­jon­nan hyvänä.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­san suuri ja mata­la­palkkainen ulko­maalaisväestö ja korkea kaupungis­tu­misas­te pitävät palvelu­jen hin­nat matali­na ja tar­jon­nan hyvänä.

    Avain­sanat: huolto­suhde, tulo­erot, maantiede.

    Mei­dän huolto­suh­teel­lamme, pie­nil­lä ansio­tu­lo­jen tulo­eroil­la ja hajanaisel­la asu­tuk­sel­lamme Sak­san malli­in on mah­do­ton­ta päästä.

    Ansio­tu­lo­jen pienet tulo­erot tekevät sen, että taval­lisil­la ihmisil­lä ei ole kovin paljon varaa palkata taval­lisia ihmisiä. Väli­in tulee väistämät­tä aika lev­eä veroki­ila johtuen huoltosuhteesta. 

    Lisäk­si kos­ka työn ost­a­mi­nen on kallista, työtä oste­taan vähän ja pien­inä pätk­inä, mikä tekee siitä entistä kalli­im­paa. Tun­ti siivoo­jan työtä mak­saa veroi­neen noin neljäkymp­piä, joten hyvä­tu­loisen teet­täjän pitäisi ansai­ta noin kahdek­sankymp­piä tun­ti saadak­seen tun­nin tun­nista. Har­va ansait­see, eikä sille siivoo­jalle kuitenkaan tuos­ta ihan ihmeel­listä kuukausi­palkkaa jää.

    Samoin mei­dän on ihan turha leikkiä, etteivätkö epä­suo­tu­isat ilmas­tol­liset olo­suh­teet ja pitkät etäisyy­det sekä mata­lasti tuot­tavien syr­jäseu­tu­jen iso osu­us näky­isi kansan­taloudessa. Pääo­mi­akaan ei Suomes­sa ole liikaa, kos­ka me aloitimme jostain kehi­tys­maata­sol­ta seit­semänkym­men­tä vuot­ta sitten.

    Säähän ja maanti­eteeseen emme voi vaikut­taa. Syr­jäseu­tu­jen tilanteeseen voimme halutes­samme vaikut­taa alue­poli­ti­ikalla. Työperäi­nen maa­han­muut­to palvelu­am­mat­tei­hin on yksi Sak­san resepteistä, jos saamme tänne jonkun tule­maan. Myös nykyisen työelämän ulkop­uolel­la ole­van työvoiman hyö­dyn­tämi­nen on mah­dol­lisu­us, tekemät­tömiä työ­tun­te­ja on kansan­taloudessa paljon.

    Näi­den toim­imisen edel­ly­tyk­senä on kuitenkin alim­man palkkata­son putoami­nen ja ansio­tu­lo­ero­jen lev­en­e­m­i­nen, mikä taas tuo aika vaikei­ta poli­it­tisia ja arvoihin liit­tyviä kysymyk­siä esi­in. (Vaik­ka siis ansio­tu­lo­erot ja toimeen­tu­lo­erot eivät ole sama asia, mikä joskus unohtuu.)

    Keski­t­u­loisel­la on Sak­sas­sa paljon mukavam­paa kuin Suomes­sa. Mut­ta onko mini­job-ihmisel­lä Sak­sas­sa mukavam­paa kuin työt­tömäl­lä Suomessa?

  7. Mut­ta minkäs teet kun työt­tömyys­tur­valais­sa tode­taan, että jos jokin taho kat­soo työt­tömän kul­makar­vo­ja siten, että työtön on kieltäy­tynyt työstä.

    Kamalaa ker­ras­saan tuol­lainen pöty — laissa.

  8. Jos las­kee tun­tipalkkaa 18e. Siitä tietenkin sit­ten verot, ym pois ei jää paljon käteen tun­nis­sa. Siihen sit­ten lop­ut mak­sut ja jos vielä halu­aa pitää kesälo­man tun­ti­hin­naksi tulee noin 34e. Siihen ei ole las­ket­tu sit­ten mitään matko­ja, työvä­lineitä, sel­l­aisia tun­te­ja, joi­ta pääse laskut­ta­maan. Hin­nan pitäisi olla min­imis­sään siis jotain 42e. Sit­ten yrit­täjänä pitäisi tien­ata hiukan enem­män kun on riskiäkin. Mut­ta tämä sys­tee­mi siis vaatii tuon 42e tun­ti hin­nan ja siitä käteen jää vain jotain 11–12e välil­lä. Mak­sut ja verot ovat siis kas­va­neet ällyt­tömi­in mit­toi­hin. Mak­samme myös veroa veros­ta, kos­ka alvikin pitää tuo­hon lisätä. 

    Mik­si näin. Sak­saan ver­rat­tuna mei­dän julki­nen sek­torimme on suuri ja laa­jalle levin­nyt. Se estää yrit­täjyyt­tä ja työl­lisyyt­tä. Kaiken­laista löy­tyy ylestä koulu­tus­ra­has­toi­hin, joka jakaa stipen­de­jä. Itse sain juuri 500e sieltä. Kaik­ki eri verot ja mak­sut sekä stipen­dit vaa­ti­vat omat virkamiehen­sä. Sit­ten tääl­lä ihme­tel­lään mik­si ei ole rahaa van­hus­ten­hoitoon tai las­ten­sairaalaan, jot­ka oli­si­vat niitä per­im­mäisiä tehtäviä, mitä varten verotamme.

    Hin­tata­son syynä on myös kil­pailun puute. Suo­mi on kaavoitet­tu lähin­nä s ja k- ketju­ja varten. Kil­pail­i­jat eivät oikein mah­du joukkoon. Olisko korup­tio­ta. Jne„,

  9. Juuri tänään, 14.7 eli Ran­skan kansal­lispäivänä, käyn­ti Mar­seil­lessa jät­ti hie­man epä­var­maan mie­len­ti­laan. Tulin lähikaupungista vuokra-autol­la metrolin­jan 1 päätease­malle, jos­sa liityn­täpysäköin­ti löy­tyi vai­vat­ta. Ympäristö oli kuitenkin use­am­paa ker­talu­okkaa rähjäisem­pi kuin vaik­ka Mel­lun­mä­ki. Jopa hie­man huo­let­ti jät­tää uut­ta vuokra-autoa parkki­in. Metro­mat­ka sujui toki hyvin ja turvallisesti.
    Kun kau­pat oli­vat kiin­ni ei keskus­tas­ta saanut oikein kuvaa, mut­ta koko sata­ma näyt­ti keskit­tyneen myymään yli­hin­taista saip­puaa ja laven­te­liku­vioitu­ja pata­lap­pu­ja tur­is­teille. Lafayettesin laa­jen­nuk­sen ohel­la en havain­nut mitenkään run­saasti uut­ta rak­en­tamista tai kor­jaamista, kuten vaik­ka Barcelonas­sa. Ehkäpä siinä on sit­ten se rosoisu­us, joka odot­taa tarttujiaan.
    Mut­ta käyn­ti oli pikainen ja päivä epä­tyyp­illi­nen. Uusi pöhinä saat­toi tänään olla alas las­ket­tu­jen met­al­likai­h­timien takana.

  10. Jouko Kun­nas:
    Lafayettesin laa­jen­nuk­sen ohel­la en havain­nut mitenkään run­saasti uut­ta rak­en­tamista tai kor­jaamista, kuten vaik­ka Barcelonassa. 

    Mar­seille kehit­tyy keskus­tas­ta pohjoiseen van­halle sata­ma/l­o­gis­ti­ik­ka-alueelle, jonne on nouse­mas­sa asun­to­ja 40 tuhan­nelle ja työ­paikko­ja 35 tuhan­nelle hen­gelle. Alueelle on tulos­sa tai jo nous­sut usei­ta pil­ven­pi­irtäjiä ja kult­tuuri­raken­nuk­sia. Täältä löy­tyy lisäti­etoa: http://www.euromediterranee.fr/

  11. Ari: Mar­seille kehit­tyy keskus­tas­ta pohjoiseen van­halle sata­ma/l­o­gis­ti­ik­ka-alueelle, jonne on nouse­mas­sa asun­to­ja 40 tuhan­nelle ja työ­paikko­ja 35 tuhan­nelle hen­gelle. Alueelle on tulos­sa tai jo nous­sut usei­ta pil­ven­pi­irtäjiä ja kult­tuuri­raken­nuk­sia. Täältä löy­tyy lisäti­etoa: http://www.euromediterranee.fr/

    Hyvä vink­ki, kiitok­sia! Ehdin käymäänkin, paljon on raken­net­tu mut­ta puo­li­valmista ja tekemätön­tä myös riit­tää. Lupaaval­ta vaikut­taa. Ensi­vaikutel­mak­si jäi, että pyörää ei ole tarvin­nut kek­siä uudelleen: uut­ta on raken­net­tu van­haa kaupunki­raken­net­ta jatkaen ja van­ho­ja, hyviä resepte­jä soveltaen. Hauss­man­ni­lainen bule­var­di on kuin tehty ratikoiden pääak­se­lik­si, vaik­ka kun­non paroni ei niistä vielä mitään tien­nyt. Selkeä kaupunki­rakenne sal­lii myös eri­laisu­u­den rak­en­tamises­sa, mikä tulee tässä jo uuden ja van­han sekoituksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.