Kategoria: _

Murha oin suun­nitel­malli­nen tai eri­tyisen raa’asti toteutet­tu hen­gen­ri­is­to. Tap­po on suun­nit­telema­ton, yleen­sä äkkipikaisuk­sis­saan tehty hengenriisto.

Jos han­kkii luvat­toman käsi­aseen, jol­la ei ole muu­ta käyt­töä, kuin ihmisen tap­pami­nen, eikö se ole pitkäjän­teiseen suun­nit­telu­un perus­tu­vaa tap­pamista, siis eikö kyseessä pitäisi olla murhan? Vai onko murhaamista vain se, että mirhaa juuri sen henkilön, jon­ka on aikonut murha­ta ja jos ampuu sat­un­nais­es­ti kenet tahansa, se ei ole murha vaan tap­po, vaik­ka olisi kuin­ka suun­nitel­tu? Jat­ka lukemista “Voiko luvat­toma­l­la käsi­aseel­la tappaa?”

Pari­i­sis­sa, Niz­zas­sa ja tääl­lä Barcelonas­sa moot­toripyörät läh­es hal­lit­se­vat liiken­net­tä. Lukumääräis­es­ti niitä var­maankin on enem­män kuin auto­ja, mut­ta tilaa viev­inä autot näyt­tävät enem­mistöltä. Kaupunkiym­päristön kannal­ta moot­toripyörät ovat raivos­tut­ta­va keksin­tö. Ne melu­a­vat ja hai­se­vat ja niil­lä aje­taan vaar­al­lisen tun­tuis­es­ti, mikä tuo stres­saa­van tun­teen. Autoon ver­rat­tuna niis­sä on yksi eri­no­mainen omi­naisu­us. Ne vievät paljon vähem­män tilaa. Jos yksi moot­toripyörä kor­vat­taisi­in yhdel­lä autol­la, kaik­ki liiken­teen hai­tat pois­tu­isi­vat ker­ral­la: mikään ei liikkuisi.

Kiinan kaupungeis­sa moot­toripyörät on kiel­let­ty luku­un otta­mat­ta hil­jaisia neli­tahtisia fil­lar­in kokoisia vekot­timia, joiden äänin on todel­la niin hil­jainen, että on oikein­ta kat­sot­ta­va tarkkaan, onko kyse sähkö­fil­lar­ista. Keveitä sähkö­mopo­ja Kiinas­sa on tolkut­tomasti. Olisiko tämä kaupunkili­iken­teen tule­vaisu­us siel­lä, mis­sä epäon­nis­tunut kaupunkisu­un­nit­telu ei tue joukkoli­iken­net­tä? Jat­ka lukemista “Sähkö­mopot”

Niz­zan ratik­ka – yksi lin­ja – on lois­ta­va. Sille on tehty tilaa sulke­mal­la kumipyöräli­ikenne kokon­aan pois eräistä Niz­zan val­takaduil­ta. Samal­la niistä on tul­lut Alek­si-tyyp­pisiä käve­lykatu­ja ja niiden kau­palli­nen arvo on nous­sut. Sitä ihmettelee, että tar­jon­ta on liian vähäistä. Ratikat ovat ajoit­tain tupat­en täyn­nä. Jos on varaa tuol­laiseen infraan, pitäisi olla varaa muu­ta­maan lisäratikkaan ja kuljettajaan.

Vähän pani miet­timään, pyörivätkö Helsin­gin liiken­ner­atkaisut liian pienis­sä ajatuk­sis­sa. Julkisen liiken­teen puolue on saanut tor­patuk­si Vapau­denkadun ja Keskus­tatun­nelin, mut­ta ei ole saanut tilalle mitään. Jos vapau­denkatu olisi yhdis­tet­ty ajatuk­seen tehdä Man­ner­heim­inti­estä ja Hämeen­ti­estä joukkoli­iken­nekatu, tulos olisi ollut ehkä parempi.

Bussin/ratikan ker­ta­mak­su on euro, mikä johtaa varsin run­saaseen, kul­jet­ta­jal­ta ostet­tu­jen ker­tal­ip­pu­jen käyt­töön. Yhden kalen­teripäivän (ei siis 24 h) lip­pu on neljä euroa. Lento­kent­täbus­sis­sa eivät ker­tal­iput kel­paa, vaan on ostet­ta­va lip­pu koko päiväk­si. Sinän­sä hyvä juoni tutus­tut­taa matkus­ta­jat päivälippuihin.

Bus­sit ovat siis halpo­ja, mut­ta mak­saisin enem­män, jos ne oli­si­vat hyviä. Yleen­sä joutuu sei­so­maan ja meno on hyvin nykivää. Istuma­paikko­ja on vähän. Suurin osa matkus­ta­jista seisoo.  On pidet­tävä hyvin kiin­ni. Bus­si­mat­ka ei ole varsi­naista laat­u­aikaa. Bussien ongel­ma on se, että ne seiso­vat samoissa ruuhkissa auto­jen kanssa ja ruuhkia riittää.

Katu­verkko on kyl­lä tehokkaasti jäsen­nel­tyä. On käve­lykat­ua, kat­ua, jos­sa saa ajaa, mut­ta liikenne on suun­nitel­tu hitaak­si, läpi­a­jokat­ua, jos­sa liiken­neval­ot anta­vat mah­dol­lisu­u­den kovahkoon vauhti­in (40–50 km/h) ja on moottoriteitä.

Niz­zas­sa on jonkin ver­ran varsin laadukkai­ta pyöräteitä. Suomes­ta poiketen jalankulk­i­jat kun­nioit­ta­vat niitä. Lento­ken­tälle meneväl­lä pyörätiel­lä on 20 km/h nopeusra­joi­tus. ’Autoil­i­jat kun­nioit­ta­vat suo­jatiesään­töjä yhtä huonos­ti kuin Suomes­sa. Kadun yli kuitenkin pääsee hel­posti, kos­ka liiken­neym­päristö las­kee nopeudet alas. En tiedä, mil­lainen liiken­neval­osään­tö on viral­lis­es­ti, mut­ta sitä nou­date­taan kuin se olisi sama kuin Ruot­sis­sa ja oli Suomes­sa noin vuo­teen 1969. Punaisil­la saa ylit­tää, ellei se hait­taa liikennettä.

Tätä olen täl­lä blogilla ihme­tel­lyt ennenkin, mut­ta ihmette­len taas. Miten sveit­siläi­nen saa sveit­siläisel­lä palkkata­sol­la käyt­tämät­tä vierastyövoimaa kan­nat­ta­maan hotellin, joka koos­t­uu rav­in­to­las­ta ja tusi­nas­ta vierashuonei­ta? Hin­ta on halvem­pi ja laatu­ta­so selvästi parem­pi kuin vaikka­pa asi­akkaiden omis­ta­mas­sa Cumu­luk­ses­sa. Naa­purei­hin­sa ver­rat­tuna Sveit­si on kallis maa. Muual­la hotel­li­huonei­den hin­nat ovat vielä selvästi halvempia.

Suomes­sa las­ke­taan, että hotel­lis­sa on olta­va vähin­tään sata huonet­ta, ennen kuin sitä saadaan mitenkään kan­nat­tavak­si. Silti hin­nat ovat meil­lä kalli­im­mat.  Jokin ongel­ma palveluelinkeino­ja koskevas­sa lain­säädän­nössä vai pelkkää osaamisen puutetta?

Vai riistävätkö keskieu­roop­palaiset per­heyrit­täjät itseään?

-          Pari­i­sis­sa kah­den päivän metrolip­pu mak­soi 14 euroa. Aika paljon.

-          Helsinkiläiset eivät tai­da ymmärtää, kuin­ka hyväl­lä stan­dard­il­la Helsin­gin metro on tehty. Pari­i­sis­sa junat kulki­vat hitaasti, nykien ja meluten. Sisäl­lä oli meluisaa ja ahdas­ta. Junan lat­tia oli yli kymme­nen sent­tiä lai­turin  yläpuolel­la, kos­ka tekni­ikkaan ei ole uhrat­tu riit­tävästi, tai sitä ei ollut aikanaan saatavis­sa. Toisaal­ta aika vaikea olisi ollut pyörä­tuo­lil­la päästä edes lai­turille asti. Pari­isi ei tai­da olla eri­tyisen ystävälli­nen vam­maisille, sil­lä pyörä­tuole­ja ei näkynyt missään.

-          Pari­i­sista pääsee TGV:llä vähän joka suun­taan. Inter­rail-matkaa­jalle tämä voi olla ongel­ma, kos­ka Ran­skan rautati­et ovat aset­ta­neet inter­rail-matkaa­jille aika tiukat kiin­tiöt. Me pääsimme kuitenkin vai­vat­ta Gen­eveen. Lisä­mak­su kymme­nen euroa. Juna oli erit­täin miel­lyt­tävä. Kom­muk­ka mit­tasi nopeudek­si 260 km/h. Nopei­den junien verkos­to Euroopas­sa kehit­tyy Pari­isi-keskeisek­si. Helsin­ki on siitä verkos­tos­ta aivan out Nyt taitaa päästä luoti­ju­nal­la Lon­toos­ta Roomaan (Pari­isin kaut­ta tietysti).

- Pari­isin metro­por­tit ovat aivan vihe­liäisiä matkalaukun kanssa kul­jet­taes­sa. Isom­man portin saa kyl­lä auki, kun kut­suu henkilökun­nan paikalle.

-          TVG:ssä ei ollut läp­pärille pis­torasi­aa net­tiy­htey­destä puhu­mat­takaan.  Muuten juna oli kyl­lä hyvin tasokas.

-          Sveitsin junis­sa oli pis­torasi­at, mut­ta vain niille kapeille (amerikkalaisille?) töpse­leille, joi­ta voi lait­taa maadot­tomat­tom­i­na myös maadotet­tui­hin pis­tora­sioi­hin. Kaik­ista omis­tamis­tani tietokonela­tureista olin ottanut mukaan sen, jos­sa on suo­ma­lainen pyöreäpäi­nen maadotet­tu töpseli. Olin­pas tyh­mä.  Sel­l­aiselle lituskalle ei olisi tarvin­nut hotelleis­sakaan dapteria.

Suo­mi on tun­net­tu eri­no­mai­sista muusikoista, niin kape­limestareista, viu­lus­teista kuin pianis­tis­takin. Tämä johtuu eri­no­mais­es­ta musi­ikkiopis­to­jär­jestelmästämme, joi­ta veron­mak­sa­jat tuke­vat avokä­tis­es­ti.  Lah­jakkaim­mat muusikot saa­vat, jos van­hem­mil­la on vähän varaa mak­saa, muu­ta ikälu­okkaa selvästi parem­paa ope­tus­ta. Koulun musi­ikkiopetuk­seen näi­den nero­jen pitää kuitenkin osal­lis­tua, vaik­ka he eivät sil­lä mitään uut­ta opikaan. Jat­ka lukemista “Lah­jakkaan lapsen opetus”

Futik­sen mm-kisoi­hin osal­lis­tuu yhdek­sän espan­jan tai por­tu­galinkielistä maa­ta. Näistä kahdek­san pääsi jatkoon. Yhden latin­o­maan (Hon­duras) putoami­nen oli väistämätön­tä, kos­ka Hon­durasin lohkos­sa oli kolme latin­o­maa­ta. Jat­ka lukemista “Lati­no-pal­lon mm-kisat”

Helsingis­sä on ter­veysasemia ja Alko­ja suun­nilleen yhtä paljon, mut­ta ne sijoit­tuvat aivan eri taval­la.  Alkotkin voisi­vat sijoit­tua kuin ter­veysase­mat, jos jokaisel­la olisi oma Alko jos­sa ja vain jos­sa hän saisi asioida.

Ensi vuo­den alus­ta, jos eduskun­ta hyväksyy lakiesi­tyk­sen ter­vey­den­huolto­laista, jokainen Helsinkiläi­nen saa asioi­da mil­lä helsinkiläisel­lä ter­veysase­mal­la halu­aa. Tämä mullis­taa ter­veysase­ma­jaon, kos­ka mon­elle paras ter­veysase­ma ei ole se lähin – esimerkik­si Viikkiläisille Pih­la­jamä­ki on paik­ka, jonne ei muuten tule juuri pistäy­dy­tyk­si, kos­ka se on väärään suun­taan.  Uskoisin, että muu­ta­ma ter­veysase­ma joudu­taan lakkaut­ta­maan asi­akkaiden puut­teen vuok­si. Kos­ka vain joil­lakin ter­veysasemil­la on lab­o­ra­to­ri­opalve­lut paikalla, asi­akkaat tietysti hakeu­tu­vat niille vält­tääk­seen ylimääräistä matkus­tamista. Jat­ka lukemista “Helsin­gin ter­veyskeskusverkko remonttiin”

Puheen­vuoro valtuustossa

Suh­den­naon­gel­ma vai kestävyysvaje?

Onko Helsin­gin talouden heikken­e­misessä kyse suh­dan­neon­gel­mas­ta, kuten sodem-ryh­män  puheen­jo­hta­ja Jor­ma Bergholm on sanonut vai pidem­piaikaises­ta kestävyys­va­jeesta, kuten oikeal­ta on san­ot­tu? Bergholm voi olla oike­as­sa, mut­ta kan­nat­taa silti suh­tau­tua tähän kuin pysyvään kestävyys­va­jeeseen, kos­ka niin menetellen voimme saa­da rahoillemme parem­paa vastinetta.

Ener­gialaitos

Jat­ka lukemista “Puheen­vuoro tarkastuskertomuksesta”

Eilen sat­tui valitet­ta­va onnet­to­muus mopon ja polkupyörän kesken Sörnäis­ten Rantatiel­lä paikas­sa, jon­ka vaar­al­lisu­ud­es­ta minäkin olen kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tolle rapor­toin­ut. Helsin­gin Sanomien uutises­sa speku­loiti­in sil­lä, ajoiko mopo pyörä­tien vääräl­lä puolel­la. Mopolle pyörä­tien molem­mat puo­let ovat vääriä, kos­ka mopol­la ei saa ajaa pyörätiel­lä, ellei sitä ole lisäk­il­vel­lä erik­seen sal­lit­tu. Voi olla, että näkö­muis­ti­ni pet­tää, mut­ta min­un mielestäni tuos­sa kohdas­sa ei ole tätä lisäk­ilpeä, kuten Helsin­gin pyöräteil­lä ei yleen­säkään ole. Jos on, se pitää ottaa pois.

Tuo moposään­tö  muutet­ti­in vuosia sit­ten toisin päin. Pahat kielet ker­toi­vat, että muu­tos joh­tui siitä, että nuo “Ei mopoille” lisäk­il­vet varastet­ti­in varuskun­ti­in rajaa­maan alokkaat ulos jer­mu­jen tuvista.

Lisäys klo 14

Kävin kat­so­mas­sa paikkaa. Muis­tiku­vani siitä, että onnet­to­muu­s­paikalla ei saa ajaa mopol­la, oli tot­ta teo­ri­as­sa, mut­ta vain teo­ri­as­sa.  Liiken­nemerk­it on asetet­tu niin sat­tuman­varais­es­ti, ettei niitä voi noudattaa.

Kun tulee keskus­tas­ta päin, ABC-huoltoase­man kohdal­la on mopoilun kieltävä merk­ki, kuten muistinkin. Parikym­men­tä metriä kyseisen onnet­to­muu­s­paikan jäl­keen ilmaswn mitään risteyk­ses­tä johtu­vaa syytä on uusi merk­ki, joka sal­lii mopol­la ajon. Mis­tä se mopo siihen väli­in lail­lis­es­ti pääsee, ei ole min­ulle aivan selvää. Aja­mal­la ajoväylää, pysähtymäl­lä ja nos­ta­mal­la mopo reunakiv­en yli? Kulosaaren sil­lal­la saa ajaa mopolla.

Kulosaares­ta päin tul­lessa sil­lan saa ylit­tää pyöräti­etä pitkin. Sil­lan jäl­keen, paikas­sa, jos­sa on liit­tymä alas Her­man­nin rantatielle on merk­ki joka kieltää mopoilun kaupunki­in päin. Tytöt eivät siis saa­neet peri­aat­teessa jatkaa siitä mopol­la, mut­ta mitä hei­dän olisi pitänyt tehdä sen jäl­keen, kun oli­vat ensin tulleet lail­lis­es­ti pyöräti­etä Kulosaaren sil­lan yli?

Liiken­nemerk­it pitäisi aset­taa niin, että niitä voi nou­dat­taa.  Kuuleeko vas­tu­us­sa ole­va viranomainen?