Futiksen mm-kisoihin osallistuu yhdeksän espanjan tai portugalinkielistä maata. Näistä kahdeksan pääsi jatkoon. Yhden latinomaan (Honduras) putoaminen oli väistämätöntä, koska Hondurasin lohkossa oli kolme latinomaata.
Alkulohkoissa pelattiin 17 ottelua jonkin latinomaan ja muun maailman joukkueen välillä. Näistä kymmenen päättyi latinomaan voittoon, kuusi päättyi tasan ja yksi latinomaan tappioon (Espanja-Sveitsi 0-1) Maaliero oli latinomaiden hyväksi 30-5.
Onko tilastotietoo, kuinka paljon Euroopan huippuseuroista pelaa latinojen ”varassa”. Itse tein kisaveikkauksen näin. 1. Argentiina 2. Brasilia 3. Espanja. Taitaa tuo Espanjakin olla jonkinsorttinen latinomaa. Onko niin, että suuri raha on Euroopassa ja pelaajat Etelä-Amerikasta.
Muuten en fudiksesta perusta, mutta pelaako tämä namulainen vielä Brasilian joukkueessa?
Sitten voisinkin katsoa matsin jos toisenkin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Doni%C3%A9ber_Alexander_Marangon
Okei, vastaus voi olla KVG, mut jos joku nyt heti tietää, niin säästyn siltä vaivalta.
Olisivatko latinot aikamme Hannes Kolehmaisia joilla on joku erityinen pätemisen tarve kansainvälisillä kentillä? Melkein joka iikka pelaa työkseen Euroopan huippuseuroissa.
Jopa Saksan joukkueessa on vierasperäisiä pilvin pimein: Balkanin maista, Turkista, Ghanasta ainakin.
Voisi väittää, että rehelliset pohjoiset kansat eivät voi jalkapallossa pärjätä, sen verran voimallista ja valitettavan tuloksellista näyttelemistä on pelikentällä nähty.
Teorian tosin tuhoaa mahtava Saksa, jonka jalkapallokouluissa opetettaneen erilaisia Schwalbe-tekniikoita.
Edellistä voi halutessaan pitää juhannustrollina. Hyvää jussia!
Mielestani tilastoon voisi lisata latino valmentajat jotka valmentavat ei latino maita, afrikasta, aasiasta, europasta. Monella ei latino maalla on omassa joukkuessa useampi latinoalkuperainen pelaaja, Saksa, Hollanti, Usa. Maailman jalkapallo hallintokin on latinokasissa.
Eikös biologit ole jo kauan sanoneet että kun risteytetään erillään eläneitä saman lajin populaatioita niin saadaan elinvoimaisia jälkipolvia (heterogeneesi ilmiö). Niin euroopan kuin amerikankin latinoilla lienee sekä kulttuurista että geneettistä perimää hajautuneemmin kuin muilla. Ehkä tässä on yksi syy siihen että sisäsiittoiset pohjoismaat, erityisesti Suomi, eivät pärjää lajeissa joissa harrastajakunta on maailmanlaajuista.
Jalkapallolla ja missikisoilla on paljon yhteistä.
Elinan KVG tarkoittaa kato vittu googlesta, että näin tiedoksi
Euroopan entisten kansallisvaltioiden kriisi näkyy tässäkin. Amerikka jyrää ja Aasia nousee.
Ensinnäkin laskisin ainakin Italian kuulumaan latinomaihin, kun sen kieli nyt on kuitenkin lähimpänä latinaa. Ehkä Ranskakin kuuluu tuohon kategoriaan.
Toiseksi, Suomea kiinnostaa tietenkin se, että Pohjois-Euroopan (Alppien pohjoispuoli) maista neljä viidestä on jatkossa. Vain Tanska lähti kotiin. Ei siis niin erityisen huonosti. Nyt ne neljä joutuvat tosin pelaamaan toisiaan vastaan, joten puolivälierissä tulee olemaan 2 Pohjois-Euroopan edustajaa. Latinomaita tulee olemaan 4-5 11:sta kisoihin osallistuneesta (laskin Ranskan ja Italian mukaan).
Huonoiten menee Afrikan lisäksi Etelä-Euroopalla. Vain ne mainitut Espanja ja Portugali jatkavat. Italia, Kreikka, Slovenia ja Serbia matkaavat kotiin. Ei oikein sen puoleen pohjoiseen kuin eteläiseen Eurooppaankaan laskettavat Sveitsi ja Ranska ovat myös ulkona.
Jalkapallossa ei kyllä ole niin, että kielen perusteella Brasilia ja Romania niputtuisivat samanlaisiksi joukkueiksi, vaikka molempien kieli on kehittynyt Latinasta. Tarkoitin nimen omaan Latinalaista Amerikkaa ja heidän siirtomaaisäntiään.
Englanti hävisi Saksalle tänään maaelin 1-4. Siis Englanti, ei Britannia. Jalkapallo on yhdistynyttä kuningaskuntaa suurempi asia. Ja sitten vielä ajatellaan, että punta, jalka ja tuuma, vasemman puoleinen liikenne jne. häviäisivät EU:lle.
Euroopassa separastisia liikkeitä eri puolilla, Belgia on hajoamassa, Skotlannissa on itsenäisyysliike vahvoilla, Espanjan separatistit.
Suomessa entinen maaherra Hannele Pokka ehdotti Lapin irtautumista. Autonomisella Ahvenanmaalla menee taloudessa hyvin. Varsinais-Suomessa on esitetty kantoja maakunnan autonomiasta…
Ei sitä tiedä vaikka joku päivä jääkiekon MM-kisoissa olisi Varsinais-Suomen joukkue.
Fudis,kuten muukin urheilu,taitaapi loppupeleissä olla sitä sirkushuvia kansalle, jota jo muinaiset latinot eli roomalaiset tarjosivat. Leivän ohella se huumasi porukat kestämään arjen harmautta kapinoimatta. Eli Marxia mukaillen: ”Urheilu on kansan huumetta/ huumetta kansalle…”
No, jos tuolle jalkapallolinjalle lähdetään, niin en niputtaisi kyllä edes Espanjaa ja Portugalia Latinalaisen Amerikan joukkueiden kanssa samaan kategoriaan. Ja huomenna näet, että jopa nuo kaksi maata pelaavat keskenäänkin toisistaan poikkeavaa jalkapalloa. Espanja pitää palloa ja rakentaa hyökkäyksensä hitaasti. Portugali iskee nopeilla vastaiskuilla.
Jos taas tuolla latinalaisuudella tarkoitetaan eräänlaista kiihkeyttä (mikä näkyi eilen, jos vertasi meksikolaisten reaktiossa paitsiomaaliin verrattuna englantilaisten reaktioon hylättyyn maaliin) ja kaikkien mahdollisten keinojen käyttöä pelissä, niin ehdottomasti Italia kuuluu mukaan tuohon latinalaisen jalkapallon joukkoon. Ranskalaisen Henryn käsimaali karsinnoissa ei myöskään juuri eronnut Maradonan vastaavasta 16 vuotta sitten.
Hyttisen mukaan siis jos urheilukisat (ja urheilu?) lopetettaisiin, kaikki äänestäsivät innolla, ryhtyisivät kansalaisaktivisteiksi ja leipäjonot poistuisivat. Itse pitäisin urheilua vähän miedompana aineena kuin huumeet (en kyllä ole ihan varma, minkä vahvuista huumetta oli markkinoilla Marxin aikana – ’oopiumia kansalle’, se taisi olla?, Marx olisi voinut Saksalaisena käyttää ennemmin vertausta ’olutta kansalle’; eikö se ollut uskonto oopiumia, missä urheilusta puhutaan?). Kohtuus kaikessa.
Vai että Varsinais-Suomi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Ja Turku pääkaupungiksi. Luulen, että Varsinais-Suomen tasavallassa (?) käytäisiin pian sisällissota. Toisaalta sitä se itsenäistyminen usein näyttää edellyttävän.
Eri maiden menestyminen / menestymättömyys taitaa enemmän heijastaa yleistä taloudellista kehitystä ja nuorison määrää. Etelä-Amerikan taloudessa menee ainakin suhteellisesti paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten, ikäluokat suuria; menestystä myös futiksessa. Vastaavasti Aasiasta mukana Japani ja Etelä-Korea, yllätys tuli altavastaajalta, mukana myös Korean demokraattinen kansanatasavalta…
”en niputtaisi kyllä edes Espanjaa ja Portugalia Latinalaisen Amerikan joukkueiden kanssa samaan kategoriaan”
Ammattiliigojen alusata asti, espanjanssa ja portugaalissa ovat pelanneet tuhansia Latinlaisamerikan pelajia. Perussyy siihen miksi pelaajien rajoituksiin. Siksi espanjan ja Portugalin jalkapallo on europassa nimenomaan latino pelaamista, teknista, hyokkaavaa, strateegista ja kilpailukykyinen.
”pelaavat keskenäänkin toisistaan poikkeavaa jalkapalloa”
Ei todellakaan!!!! Molemmat pohjautuvat tekniseen pelamiseen, pallonhallintaan, strategiseen, nopeaan liikkumiseen ja pelamiseen, eli latinalaiseen futikseen. Se etta yksi hyokkaa hitaasti ja toinen vastaiskuilla on pelityyli riippuen pelaaja laadusta, mutta kaikki latinalaisia pelissa.
Meinasin nipottaa tuosta ”latino”- termistä, mutta Osmo täsmensikin, että sillä tarkoitettiin Espanjaa, Portugalia, ja näiden entisiä siirtomaita.
Kieliperheen mukaan karakterisoiminen tekisi paitsi Ranskasta ja Italiasta, myös Norsunluurannikosta, (tietyllä tulkinnalla) Kamerunista ja Algeriasta, koska kolme jälkimmäistä ovat Ranskan entisiä alusmaita.
Juanito:
Jotkut latinojoukkueet pelaavat hyökkäävää peliä (esim. Chile), jotkut taas eivät (esim. Uruguay). Pohjois-Euroopan maista taas esim. Tanska ja Hollanti pelaavat yleensä hyökkäävää peliä. Noista mainitsemistasi, en pidä Portugalin tyyliä erityisen hyökkäävänä. Jee, he mättivät Pohjois-Korean verkkoon 7 maalia, mutta eivät sitten saaneet mitään aikaiseksi Norsunluurannikkoa ja Brasiliaa vastaan. Maalinsa he ovat pitäneet puhtaana, mikä viittaa kyllä enemmän pitävään puolustukseen.
Mitä taas kilpailukykyisyyteen tulee, niin noista mainitsemistasi maista ei kumpikaan ole koskaan voittanut MM-kisoja. Puolustusvoittoinen Italia on voittanut sen 4 kertaa ja yleistehokas Saksa 3 kertaa. Toki ne Etelä-Amerikan joukkueet ovat myös pärjänneet.
Mitä taas strategisuuteen tulee, niin kuten jo kirjoitin, latinojoukkueet ovat toki hyviä käyttämään kaikki keinot, jotka säännöt sallivat, ja jopa vähän ylikin voittaakseen, mutta Sveitsi-Espanja-peli näissä kisoissa osoitti, että hyvin organisoitunut oikeaa strategiaa järjestelmällisesti harjoittava joukkue pystyy voittamaan taitotasoltaan selvästi ylivertaiset latinot. Kreikan voitto kahteen kertaan Portugalista EM-kisoissa 2004 oli vastaava esimerkki.
Se, mistä voin olla kanssasi samaa mieltä, on taitotaso. Siinä latinopelaajat yleensä pesevät pohjoiset kilpakumppaninsa.
Kun välierissä ovat lopulta Hollanti, Saksa, Ghana ja Espanja (tai Japani), ja voiton vie Saksa, niin voidaan palata maan pinannalle ja todeta, että niin kävi kun aina käy. Saksan vastus loppuottelussa voi olla myös Brasilia, ja taas niin tuttua.
Italiahan ei mikään latinomaa tässä listauksessa ole, täysin omansa. Taiturimaista mutta puolustusvoittoista, parhaimmilaan sekoitus Saksaa ja Argentiinaa, näissä kisoissa sekoitus Venäjän puolustusta ja Suomen hyökkäystä – ja kaikki tapahtuu viimehetken fiilispohjalta. Ja Italia oli kylläinen. Alla MM-mestaruus, ja osa samoja pelaajia. Ei mitään pontta. Oma suosikkini siis putosi. Ja Italian siirtomaathan olivat Somalia ja Libya. Afromaa siis (tällä luokittelulla).
Lisäisin vielä sen, että jalkapallo tuli Argentiinaan ja Brasiliaan suoraan Englannista 1800-luvun loppupuolella. Tässä vaiheessa nämä maat olivat jo olleet pitkään itsenäisinä ja riippumattomina entisistä isäntämaistaan. Niinpä jalkapallo kehittyi niissä (kuten Portugalissa ja Espanjassakin) aivan omia polkujaan.
Kuten tiedat, jalkapallossa voittaa joka enemman maalia tekee, pelkalla puolustuksella ei parjaa. Monella maalla on erittain hyokkaavia puolustajia, Brasil, Espanja. Pitaa tehda maaleja, enemman kuin vastustaja ja se tehdaan pallon hallinnalla ja hyokkaamalla, ja siina on monta eri tyylia ja strategisia mahdollisuuksia. Espanja ja Portugali ovat hyokkaavia joukkoja koska niiden pelaajien luonne on semmoinen kuten pelikulttuuri, hyokkays tyyli eri.
Ala vertaa mitenkaan pohjois koreaa ja norsunluun rannikkoa, suurin osa pelaajista pelaa
EU, Chelsey, Barca, Arsenal, Roma ja muita ja elavat futis kulttuurissa.
Strateginen peli ei ole konstien kayttaminen ja hujjaamista, vaan oikeita liikkeita, hallittu paamaarainen pelaaminen. Siina latinot ovat suuria mestareita kautta aikoja. Nykyaan parhaat EU ovat latinoja, Mourinho, Benitez, Guardiola, jos huomaat monella maalla on latinovalmentaja Afrikka, Aasia ja EU.
Mina kylla lasken Italialaiset latinoksi koska heita oli eniten amerikassa, enemisto pelaajia on italialais alkuperaa ja monella on kaksoiskansalaisuus. Ja Italiassa on myos pelannut merkittava maara latinopelaajia.
Ranskasta sen verran etta 30 vuotta sitten olivat valkoihosia ranskalaisilla sukunimella, nykyan ranskan joukkuessa puhtaasti ranskalaisia vaam 3. Loput Karibia, Afrikka ja PohjoisAfrikka.
Kisat pidetään vuorotellen Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella ja eurooppalaisten joukkueiden menestys on ainakin mestaruuksilla mitattuna parempi Euroopassa. Olisi hauska laskea muilla mittareilla.
http://www.tiede.fi/blog/2010/06/07/brasilia-voittaa-tai-argentiina
(Brasilia voittaa tai Argentiina) Haa. Brasilia ja Argentiina ulos, Hollanti ja Saksa sisään. Lopulta siis Euro-jalkapallon MM-kisat.
Neljän parhaan joukossa on kolme eurooppalaista joukkuetta – ja se yksi eteläamerikkalainen on Uruguay, joka selvitti Ghana-ottelunsa vilunkipelillä.
Extra! Extra! Tilastotieteilijä vetää hätiköityjä johtopäätösiä pintapuoliseen aineistoon pohjaten!
Vaan onhan vielä Uruguay…
Juanito:
No, en voi tässä välissä olla mainitsematta Luis Suaresin käsitorjuntaa Ghana-pelin viimeisellä minuutilla. Sen suhteen maailma on nyt jakautunut kahtia. Toiset pitivät sitä röyhkeänä huijaamisen täydellistymisenä, toiset taas temppuna, jonka jokainen jalkapalloilija tekisi, jos tilanne sattuisi omalle kohdalle. No, Ghanan kapteeni sanoi, ettei yksikään ghanalainen pelaaja olisi tehnyt niin, jos ei olisi voinut pysäyttää palloa päällään. Uskokoon ken tahtoo.
Mutta tämä ei ole pointti, vaan se, että Suares on ylpeä teostaan sen sijaan, että tuntisi jonkinlaista häpeää siitä, että periaatteessa ryösti jatkopaikan Ghanalta. Hän jopa vaatii itselleen titteliä ”hand of God”, jota on käytetty toisen latinopelaajan Diego Maradonan tempusta 1986.
Olen siis edelleen sitä mieltä, että latinopelaajilla vilunkipelin käyttö on syvemmällä jalkapallokulttuurissa kuin pohjoiseurooppalaisilla, vaikka tietenkin jokainen ammattipelaaja osaa kaatua kuin ammuttuna vastustajan jalan vähän kopsahtaessa nilkkaan etenkin, jos ollaan rankkarialueen sisällä.
Ja vielä sellainen kommentti hyökkäävästä pelityylistä, että neljästä välieräjoukkueesta ylivoimaisesti eniten maaleja on tehnyt Saksa (13) ja toiseksi eniten Hollanti (9). Latinojoukkueilla on 7 (Uruguay) ja 6 (Espanja) maalia. Eikä tuo maalijuhliminen Saksan kohdalla ole minusta edes helposta vastuksesta kiinni, vaan niillä on cup-kierroksilla ollut kovempi vastus kuin noilla muilla.