Latino-pallon mm-kisat

Futik­sen mm-kisoi­hin osal­lis­tuu yhdek­sän espan­jan tai por­tu­ga­lin­kie­lis­tä maa­ta. Näis­tä kah­dek­san pää­si jat­koon. Yhden lati­no­maan (Hon­du­ras) putoa­mi­nen oli väis­tä­mä­tön­tä, kos­ka Hon­du­ra­sin loh­kos­sa oli kol­me latinomaata.

Alku­loh­kois­sa pelat­tiin 17 otte­lua jon­kin lati­no­maan ja muun maa­il­man jouk­ku­een välil­lä. Näis­tä kym­me­nen päät­tyi lati­no­maan voit­toon, kuusi päät­tyi tasan ja yksi lati­no­maan tap­pioon (Espan­ja-Sveit­si  0–1) Maa­lie­ro oli latin­omai­den hyväk­si 30–5.

28 vastausta artikkeliin “Latino-pallon mm-kisat”

  1. Onko tilas­to­tie­too, kuin­ka pal­jon Euroo­pan huip­puseu­rois­ta pelaa lati­no­jen “varas­sa”. Itse tein kisa­veik­kauk­sen näin. 1. Argen­tii­na 2. Bra­si­lia 3. Espan­ja. Tai­taa tuo Espan­ja­kin olla jon­kin­sort­ti­nen lati­no­maa. Onko niin, että suu­ri raha on Euroo­pas­sa ja pelaa­jat Etelä-Amerikasta.

  2. Oli­si­vat­ko lati­not aikam­me Han­nes Koleh­mai­sia joil­la on joku eri­tyi­nen päte­mi­sen tar­ve kan­sain­vä­li­sil­lä ken­til­lä? Mel­kein joka iik­ka pelaa työk­seen Euroo­pan huippuseuroissa.

    Jopa Sak­san jouk­ku­ees­sa on vie­ras­pe­räi­siä pil­vin pimein: Bal­ka­nin mais­ta, Tur­kis­ta, Gha­nas­ta ainakin.

  3. Voi­si väit­tää, että rehel­li­set poh­joi­set kan­sat eivät voi jal­ka­pal­los­sa pär­jä­tä, sen ver­ran voi­mal­lis­ta ja vali­tet­ta­van tulok­sel­lis­ta näyt­te­le­mis­tä on peli­ken­täl­lä nähty.

    Teo­rian tosin tuho­aa mah­ta­va Sak­sa, jon­ka jal­ka­pal­lo­kou­luis­sa ope­tet­ta­neen eri­lai­sia Schwalbe-tekniikoita.

    Edel­lis­tä voi halu­tes­saan pitää juhan­nustrol­li­na. Hyvää jussia!

  4. Mie­les­ta­ni tilas­toon voi­si lisa­ta lati­no val­men­ta­jat jot­ka val­men­ta­vat ei lati­no mai­ta, afri­kas­ta, aasias­ta, euro­pas­ta. Monel­la ei lati­no maal­la on omas­sa jouk­kues­sa useam­pi lati­noal­ku­pe­rai­nen pelaa­ja, Sak­sa, Hol­lan­ti, Usa. Maa­il­man jal­ka­pal­lo hal­lin­to­kin on latinokasissa.

  5. Eikös bio­lo­git ole jo kau­an sano­neet että kun ris­tey­te­tään eril­lään elä­nei­tä saman lajin popu­laa­tioi­ta niin saa­daan elin­voi­mai­sia jäl­ki­pol­via (hete­ro­ge­nee­si ilmiö). Niin euroo­pan kuin ame­ri­kan­kin lati­noil­la lie­nee sekä kult­tuu­ris­ta että geneet­tis­tä peri­mää hajau­tu­neem­min kuin muil­la. Ehkä täs­sä on yksi syy sii­hen että sisä­siit­toi­set poh­jois­maat, eri­tyi­ses­ti Suo­mi, eivät pär­jää lajeis­sa jois­sa har­ras­ta­ja­kun­ta on maailmanlaajuista.

  6. Jal­ka­pal­lol­la ja mis­si­ki­soil­la on pal­jon yhteistä.

  7. Eli­nan KVG tar­koit­taa kato vit­tu googles­ta, että näin tiedoksi

  8. Euroo­pan entis­ten kan­sal­lis­val­tioi­den krii­si näkyy täs­sä­kin. Ame­rik­ka jyrää ja Aasia nousee.

  9. Ensin­nä­kin las­ki­sin aina­kin Ita­lian kuu­lu­maan latin­omai­hin, kun sen kie­li nyt on kui­ten­kin lähim­pä­nä lati­naa. Ehkä Rans­ka­kin kuu­luu tuo­hon kategoriaan.

    Toi­sek­si, Suo­mea kiin­nos­taa tie­ten­kin se, että Poh­jois-Euroo­pan (Alp­pien poh­jois­puo­li) mais­ta nel­jä vii­des­tä on jat­kos­sa. Vain Tans­ka läh­ti kotiin. Ei siis niin eri­tyi­sen huo­nos­ti. Nyt ne nel­jä jou­tu­vat tosin pelaa­maan toi­si­aan vas­taan, joten puo­li­vä­lie­ris­sä tulee ole­maan 2 Poh­jois-Euroo­pan edus­ta­jaa. Latin­omai­ta tulee ole­maan 4–5 11:sta kisoi­hin osal­lis­tu­nees­ta (las­kin Rans­kan ja Ita­lian mukaan).

    Huo­noi­ten menee Afri­kan lisäk­si Ete­lä-Euroo­pal­la. Vain ne mai­ni­tut Espan­ja ja Por­tu­ga­li jat­ka­vat. Ita­lia, Kreik­ka, Slo­ve­nia ja Ser­bia mat­kaa­vat kotiin. Ei oikein sen puo­leen poh­joi­seen kuin ete­läi­seen Euroop­paan­kaan las­ket­ta­vat Sveit­si ja Rans­ka ovat myös ulkona.

    1. Jal­ka­pal­los­sa ei kyl­lä ole niin, että kie­len perus­teel­la Bra­si­lia ja Roma­nia niput­tui­si­vat saman­lai­sik­si jouk­kueik­si, vaik­ka molem­pien kie­li on kehit­ty­nyt Lati­nas­ta. Tar­koi­tin nimen omaan Lati­na­lais­ta Ame­rik­kaa ja hei­dän siirtomaaisäntiään.

  10. Englan­ti hävi­si Sak­sal­le tänään maa­elin 1–4. Siis Englan­ti, ei Bri­tan­nia. Jal­ka­pal­lo on yhdis­ty­nyt­tä kunin­gas­kun­taa suu­rem­pi asia. Ja sit­ten vie­lä aja­tel­laan, että pun­ta, jal­ka ja tuu­ma, vasem­man puo­lei­nen lii­ken­ne jne. häviäi­si­vät EU:lle.

    Euroo­pas­sa sepa­ras­ti­sia liik­kei­tä eri puo­lil­la, Bel­gia on hajoa­mas­sa, Skot­lan­nis­sa on itse­näi­syys­lii­ke vah­voil­la, Espan­jan separatistit.

    Suo­mes­sa enti­nen maa­her­ra Han­ne­le Pok­ka ehdot­ti Lapin irtau­tu­mis­ta. Auto­no­mi­sel­la Ahve­nan­maal­la menee talou­des­sa hyvin. Var­si­nais-Suo­mes­sa on esi­tet­ty kan­to­ja maa­kun­nan autonomiasta…

    Ei sitä tie­dä vaik­ka joku päi­vä jää­kie­kon MM-kisois­sa oli­si Var­si­nais-Suo­men joukkue.

  11. Fudis,kuten muu­kin urheilu,taitaapi lop­pu­pe­leis­sä olla sitä sir­kus­hu­via kan­sal­le, jota jo mui­nai­set lati­not eli roo­ma­lai­set tar­jo­si­vat. Lei­vän ohel­la se huu­ma­si poru­kat kes­tä­mään arjen har­maut­ta kapi­noi­mat­ta. Eli Marxia mukail­len: “Urhei­lu on kan­san huumetta/ huu­met­ta kansalle…”

  12. No, jos tuol­le jal­ka­pal­lo­lin­jal­le läh­de­tään, niin en niput­tai­si kyl­lä edes Espan­jaa ja Por­tu­ga­lia Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan jouk­kuei­den kans­sa samaan kate­go­ri­aan. Ja huo­men­na näet, että jopa nuo kak­si maa­ta pelaa­vat kes­ke­nään­kin toi­sis­taan poik­kea­vaa jal­ka­pal­loa. Espan­ja pitää pal­loa ja raken­taa hyök­käyk­sen­sä hitaas­ti. Por­tu­ga­li iskee nopeil­la vastaiskuilla.

    Jos taas tuol­la lati­na­lai­suu­del­la tar­koi­te­taan erään­lais­ta kiih­keyt­tä (mikä näkyi eilen, jos ver­ta­si mek­si­ko­lais­ten reak­tios­sa pait­sio­maa­liin ver­rat­tu­na englan­ti­lais­ten reak­tioon hylät­tyyn maa­liin) ja kaik­kien mah­dol­lis­ten kei­no­jen käyt­töä pelis­sä, niin ehdot­to­mas­ti Ita­lia kuu­luu mukaan tuo­hon lati­na­lai­sen jal­ka­pal­lon jouk­koon. Rans­ka­lai­sen Hen­ryn käsi­maa­li kar­sin­nois­sa ei myös­kään juu­ri eron­nut Mara­do­nan vas­taa­vas­ta 16 vuot­ta sitten.

  13. Hyt­ti­sen mukaan siis jos urhei­lu­ki­sat (ja urhei­lu?) lope­tet­tai­siin, kaik­ki äänes­tä­si­vät innol­la, ryh­tyi­si­vät kan­sa­lai­sak­ti­vis­teik­si ja lei­pä­jo­not pois­tui­si­vat. Itse pitäi­sin urhei­lua vähän mie­dom­pa­na ainee­na kuin huu­meet (en kyl­lä ole ihan var­ma, min­kä vah­vuis­ta huu­met­ta oli mark­ki­noil­la Marxin aika­na — ‘oopiu­mia kan­sal­le’, se tai­si olla?, Marx oli­si voi­nut Sak­sa­lai­se­na käyt­tää ennem­min ver­taus­ta ‘olut­ta kan­sal­le’; eikö se ollut uskon­to oopiu­mia, mis­sä urhei­lus­ta puhu­taan?). Koh­tuus kaikessa.

    Vai että Var­si­nais-Suo­mi kan­sa­kun­nak­si kan­sa­kun­tien jouk­koon. Ja Tur­ku pää­kau­pun­gik­si. Luu­len, että Var­si­nais-Suo­men tasa­val­las­sa (?) käy­täi­siin pian sisäl­lis­so­ta. Toi­saal­ta sitä se itse­näis­ty­mi­nen usein näyt­tää edellyttävän.

  14. Eri mai­den menes­ty­mi­nen / menes­ty­mät­tö­myys tai­taa enem­män hei­jas­taa yleis­tä talou­del­lis­ta kehi­tys­tä ja nuo­ri­son mää­rää. Ete­lä-Ame­ri­kan talou­des­sa menee aina­kin suh­teel­li­ses­ti parem­min kuin pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, ikä­luo­kat suu­ria; menes­tys­tä myös futik­ses­sa. Vas­taa­vas­ti Aasias­ta muka­na Japa­ni ja Ete­lä-Korea, yllä­tys tuli alta­vas­taa­jal­ta, muka­na myös Korean demo­kraat­ti­nen kansanatasavalta…

  15. en niput­tai­si kyl­lä edes Espan­jaa ja Por­tu­ga­lia Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan jouk­kuei­den kans­sa samaan kategoriaan” 

    Ammat­ti­lii­go­jen alusa­ta asti, espan­jans­sa ja por­tu­gaa­lis­sa ovat pelan­neet tuhan­sia Latin­lai­sa­me­ri­kan pela­jia. Perus­syy sii­hen mik­si pelaa­jien rajoi­tuk­siin. Sik­si espan­jan ja Por­tu­ga­lin jal­ka­pal­lo on euro­pas­sa nime­no­maan lati­no pelaa­mis­ta, tek­nis­ta, hyok­kaa­vaa, stra­tee­gis­ta ja kilpailukykyinen.

    pelaa­vat kes­ke­nään­kin toi­sis­taan poik­kea­vaa jalkapalloa”

    Ei todel­la­kaan!!!! Molem­mat poh­jau­tu­vat tek­ni­seen pela­mi­seen, pal­lon­hal­lin­taan, stra­te­gi­seen, nope­aan liik­ku­mi­seen ja pela­mi­seen, eli lati­na­lai­seen futik­seen. Se etta yksi hyok­kaa hitaas­ti ja toi­nen vas­tais­kuil­la on peli­tyy­li riip­puen pelaa­ja laa­dus­ta, mut­ta kaik­ki lati­na­lai­sia pelissa.

  16. Mei­na­sin nipot­taa tuos­ta “lati­no”- ter­mis­tä, mut­ta Osmo täs­men­si­kin, että sil­lä tar­koi­tet­tiin Espan­jaa, Por­tu­ga­lia, ja näi­den enti­siä siirtomaita. 

    Kie­li­per­heen mukaan karak­te­ri­soi­mi­nen teki­si pait­si Rans­kas­ta ja Ita­lias­ta, myös Nor­sun­luu­ran­ni­kos­ta, (tie­tyl­lä tul­kin­nal­la) Kame­ru­nis­ta ja Alge­rias­ta, kos­ka kol­me jäl­kim­mäis­tä ovat Rans­kan enti­siä alusmaita.

  17. Jua­ni­to:

    Sik­si espan­jan ja Por­tu­ga­lin jal­ka­pal­lo on euro­pas­sa nime­no­maan lati­no pelaa­mis­ta, tek­nis­ta, hyok­kaa­vaa, stra­tee­gis­ta ja kilpailukykyinen. 

    Jot­kut lati­no­jouk­ku­eet pelaa­vat hyök­kää­vää peliä (esim. Chi­le), jot­kut taas eivät (esim. Uru­guay). Poh­jois-Euroo­pan mais­ta taas esim. Tans­ka ja Hol­lan­ti pelaa­vat yleen­sä hyök­kää­vää peliä. Nois­ta mai­nit­se­mis­ta­si, en pidä Por­tu­ga­lin tyy­liä eri­tyi­sen hyök­kää­vä­nä. Jee, he mät­ti­vät Poh­jois-Korean verk­koon 7 maa­lia, mut­ta eivät sit­ten saa­neet mitään aikai­sek­si Nor­sun­luu­ran­nik­koa ja Bra­si­li­aa vas­taan. Maa­lin­sa he ovat pitä­neet puh­taa­na, mikä viit­taa kyl­lä enem­män pitä­vään puolustukseen. 

    Mitä taas kil­pai­lu­ky­kyi­syy­teen tulee, niin nois­ta mai­nit­se­mis­ta­si mais­ta ei kum­pi­kaan ole kos­kaan voit­ta­nut MM-kiso­ja. Puo­lus­tus­voit­toi­nen Ita­lia on voit­ta­nut sen 4 ker­taa ja yleis­te­ho­kas Sak­sa 3 ker­taa. Toki ne Ete­lä-Ame­ri­kan jouk­ku­eet ovat myös pärjänneet.

    Mitä taas stra­te­gi­suu­teen tulee, niin kuten jo kir­joi­tin, lati­no­jouk­ku­eet ovat toki hyviä käyt­tä­mään kaik­ki kei­not, jot­ka sään­nöt sal­li­vat, ja jopa vähän yli­kin voit­taak­seen, mut­ta Sveit­si-Espan­ja-peli näis­sä kisois­sa osoit­ti, että hyvin orga­ni­soi­tu­nut oike­aa stra­te­gi­aa jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti har­joit­ta­va jouk­kue pys­tyy voit­ta­maan tai­to­ta­sol­taan sel­väs­ti yli­ver­tai­set lati­not. Krei­kan voit­to kah­teen ker­taan Por­tu­ga­lis­ta EM-kisois­sa 2004 oli vas­taa­va esimerkki. 

    Se, mis­tä voin olla kans­sa­si samaa miel­tä, on tai­to­ta­so. Sii­nä lati­no­pe­laa­jat yleen­sä pese­vät poh­joi­set kilpakumppaninsa.

  18. Kun välie­ris­sä ovat lopul­ta Hol­lan­ti, Sak­sa, Gha­na ja Espan­ja (tai Japa­ni), ja voi­ton vie Sak­sa, niin voi­daan pala­ta maan pinan­nal­le ja tode­ta, että niin kävi kun aina käy. Sak­san vas­tus lop­puot­te­lus­sa voi olla myös Bra­si­lia, ja taas niin tuttua.

    Ita­lia­han ei mikään lati­no­maa täs­sä lis­tauk­ses­sa ole, täy­sin oman­sa. Tai­tu­ri­mais­ta mut­ta puo­lus­tus­voit­tois­ta, par­haim­mi­laan sekoi­tus Sak­saa ja Argen­tii­naa, näis­sä kisois­sa sekoi­tus Venä­jän puo­lus­tus­ta ja Suo­men hyök­käys­tä — ja kaik­ki tapah­tuu vii­me­het­ken fii­lis­poh­jal­ta. Ja Ita­lia oli kyl­läi­nen. Alla MM-mes­ta­ruus, ja osa samo­ja pelaa­jia. Ei mitään pont­ta. Oma suo­sik­ki­ni siis puto­si. Ja Ita­lian siir­to­maat­han oli­vat Soma­lia ja Libya. Afro­maa siis (täl­lä luokittelulla).

  19. Lisäi­sin vie­lä sen, että jal­ka­pal­lo tuli Argen­tii­naan ja Bra­si­li­aan suo­raan Englan­nis­ta 1800-luvun lop­pu­puo­lel­la. Täs­sä vai­hees­sa nämä maat oli­vat jo olleet pit­kään itse­näi­si­nä ja riip­pu­mat­to­mi­na enti­sis­tä isän­tä­mais­taan. Niin­pä jal­ka­pal­lo kehit­tyi niis­sä (kuten Por­tu­ga­lis­sa ja Espan­jas­sa­kin) aivan omia polkujaan.

  20. Kuten tie­dat, jal­ka­pal­los­sa voit­taa joka enem­man maa­lia tekee, pel­kal­la puo­lus­tuk­sel­la ei par­jaa. Monel­la maal­la on erit­tain hyok­kaa­via puo­lus­ta­jia, Bra­sil, Espan­ja. Pitaa teh­da maa­le­ja, enem­man kuin vas­tus­ta­ja ja se teh­daan pal­lon hal­lin­nal­la ja hyok­kaa­mal­la, ja sii­na on mon­ta eri tyy­lia ja stra­te­gi­sia mah­dol­li­suuk­sia. Espan­ja ja Por­tu­ga­li ovat hyok­kaa­via jouk­ko­ja kos­ka nii­den pelaa­jien luon­ne on sem­moi­nen kuten peli­kult­tuu­ri, hyok­kays tyy­li eri. 

    Ala ver­taa miten­kaan poh­jois kore­aa ja nor­sun­luun ran­nik­koa, suu­rin osa pelaa­jis­ta pelaa
    EU, Chel­sey, Barca, Arse­nal, Roma ja mui­ta ja ela­vat futis kulttuurissa.

    Stra­te­gi­nen peli ei ole kons­tien kayt­ta­mi­nen ja huj­jaa­mis­ta, vaan oikei­ta liik­kei­ta, hal­lit­tu paa­maa­rai­nen pelaa­mi­nen. Sii­na lati­not ovat suu­ria mes­ta­rei­ta kaut­ta aiko­ja. Nyky­aan par­haat EU ovat lati­no­ja, Mou­rin­ho, Beni­tez, Guar­dio­la, jos huo­maat monel­la maal­la on lati­no­val­men­ta­ja Afrik­ka, Aasia ja EU

    Mina kyl­la las­ken Ita­lia­lai­set lati­nok­si kos­ka hei­ta oli eni­ten ame­ri­kas­sa, ene­mis­to pelaa­jia on ita­lia­lais alku­pe­raa ja monel­la on kak­sois­kan­sa­lai­suus. Ja Ita­lias­sa on myos pelan­nut mer­kit­ta­va maa­ra latinopelaajia.

    Rans­kas­ta sen ver­ran etta 30 vuot­ta sit­ten oli­vat val­koi­ho­sia rans­ka­lai­sil­la suku­ni­mel­la, nyky­an rans­kan jouk­kues­sa puh­taas­ti rans­ka­lai­sia vaam 3. Loput Kari­bia, Afrik­ka ja PohjoisAfrikka.

  21. (Bra­si­lia voit­taa tai Argen­tii­na) Haa. Bra­si­lia ja Argen­tii­na ulos, Hol­lan­ti ja Sak­sa sisään. Lopul­ta siis Euro-jal­ka­pal­lon MM-kisat.

  22. Nel­jän par­haan jou­kos­sa on kol­me euroop­pa­lais­ta jouk­kuet­ta — ja se yksi ete­lä­ame­rik­ka­lai­nen on Uru­guay, joka sel­vit­ti Gha­na-otte­lun­sa vilunkipelillä.

  23. Ext­ra! Ext­ra! Tilas­to­tie­tei­li­jä vetää häti­köi­ty­jä joh­to­pää­tö­siä pin­ta­puo­li­seen aineis­toon pohjaten!

    Vaan onhan vie­lä Uruguay…

  24. Jua­ni­to:

    Stra­te­gi­nen peli ei ole kons­tien kayt­ta­mi­nen ja hujjaamista, 

    No, en voi täs­sä välis­sä olla mai­nit­se­mat­ta Luis Sua­re­sin käsi­tor­jun­taa Gha­na-pelin vii­mei­sel­lä minuu­til­la. Sen suh­teen maa­il­ma on nyt jakau­tu­nut kah­tia. Toi­set piti­vät sitä röyh­keä­nä hui­jaa­mi­sen täy­del­lis­ty­mi­se­nä, toi­set taas temp­pu­na, jon­ka jokai­nen jal­ka­pal­loi­li­ja teki­si, jos tilan­ne sat­tui­si omal­le koh­dal­le. No, Gha­nan kap­tee­ni sanoi, ettei yksi­kään gha­na­lai­nen pelaa­ja oli­si teh­nyt niin, jos ei oli­si voi­nut pysäyt­tää pal­loa pääl­lään. Usko­koon ken tahtoo.

    Mut­ta tämä ei ole point­ti, vaan se, että Sua­res on ylpeä teos­taan sen sijaan, että tun­ti­si jon­kin­lais­ta häpe­ää sii­tä, että peri­aat­tees­sa ryös­ti jat­ko­pai­kan Gha­nal­ta. Hän jopa vaa­tii itsel­leen tit­te­liä “hand of God”, jota on käy­tet­ty toi­sen lati­no­pe­laa­jan Die­go Mara­do­nan tem­pus­ta 1986. 

    Olen siis edel­leen sitä miel­tä, että lati­no­pe­laa­jil­la vilun­ki­pe­lin käyt­tö on syvem­mäl­lä jal­ka­pal­lo­kult­tuu­ris­sa kuin poh­joi­seu­roop­pa­lai­sil­la, vaik­ka tie­ten­kin jokai­nen ammat­ti­pe­laa­ja osaa kaa­tua kuin ammut­tu­na vas­tus­ta­jan jalan vähän kop­sah­taes­sa nilk­kaan eten­kin, jos ollaan rank­ka­ria­lu­een sisällä.

  25. Ja vie­lä sel­lai­nen kom­ment­ti hyök­kää­väs­tä peli­tyy­lis­tä, että nel­jäs­tä välie­rä­jouk­ku­ees­ta yli­voi­mai­ses­ti eni­ten maa­le­ja on teh­nyt Sak­sa (13) ja toi­sek­si eni­ten Hol­lan­ti (9). Lati­no­jouk­kueil­la on 7 (Uru­guay) ja 6 (Espan­ja) maa­lia. Eikä tuo maa­li­juh­li­mi­nen Sak­san koh­dal­la ole minus­ta edes hel­pos­ta vas­tuk­ses­ta kiin­ni, vaan niil­lä on cup-kier­rok­sil­la ollut kovem­pi vas­tus kuin noil­la muilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.