Puheenvuoro tarkastuskertomuksesta

Puheen­vuo­ro valtuustossa

Suh­den­naon­gel­ma vai kestävyysvaje?

Onko Hel­sin­gin talou­den heik­ke­ne­mi­ses­sä kyse suh­dan­neon­gel­mas­ta, kuten sodem-ryh­män  puheen­joh­ta­ja Jor­ma Berg­holm on sano­nut vai pidem­piai­kai­ses­ta kes­tä­vyys­va­jees­ta, kuten oikeal­ta on sanot­tu? Berg­holm voi olla oikeas­sa, mut­ta kan­nat­taa sil­ti suh­tau­tua tähän kuin pysy­vään kes­tä­vyys­va­jee­seen, kos­ka niin mene­tel­len voim­me saa­da rahoil­lem­me parem­paa vastinetta.

Ener­gia­lai­tos

Talou­tem­me on täy­sin ener­gia­lai­tok­sen 300 mil­joo­nan euron voit­to­jen varas­sa. Pel­kään, että tämä tulee vähe­ne­mään ja pal­jon. En hyväk­sy las­kel­maa, jon­ka mukaan ener­gia­lai­tok­sen edes­sä ole­va yhtiöit­tä­mi­nen ja sitä kaut­ta jou­tu­mi­nen verol­le mak­sai­si meil­le 50 mil­joo­naa euroa, kos­ka aina­han me voim­me yhtiöit­tää sen niin ras­kaal­la taseel­la, ettei se tuo­ta voit­toa lain­kaan, mut­ta mak­saa kau­pun­gil­le paljonkorkoa.

Huo­les­tut­ta­vaa on kau­pun­gin­joh­ta­jan mai­nit­se­ma ener­gia­ve­ro­rat­kai­su, joka kes­kit­tyy verot­ta­maan aivan epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toa. Täs­sä ei ole ohjaa­mi­sen kan­nal­ta mitään järkeä.

Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen tulee vähen­tä­mään ener­gia­lai­tok­sen voit­to­ja. Voi­daan kysyä, ovat­ko pää­tök­sem­me asias­sa lop­puun saak­ka har­kit­tu­ja. Eikö riit­täi­si tavoit­teek­si, että hii­li­diok­si­di­pääs­töt vähe­ne­vät. Mik­si sii­hen pitää lisä­tä uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den lisääntyminen.

Mik­si meil­lä kaik­ki on niin kallista?

Mei­dän pitäi­si tut­kia pal­jon enem­män sitä, mik­si pal­ve­lu­tuo­tan­tom­me on niin pal­jon kal­liim­paa kuin muu­al­la maas­sa. On perus­te­lu­ja sil­le, että Hel­sin­gis­sä panos­te­taan ope­tuk­seen enem­män kuin muu­al­la, mut­ta mik­si oppi­mis­tu­lok­set eivät ole mui­ta parem­pia? Onhan meil­lä aika pal­jon kou­lu­tet­tu­jen van­hem­pien lap­sia kou­luis­sam­me. Mik­si meil­lä ter­vey­den­huol­to­me­not ovat tar­ve­va­kioi­tu­na 25 pro­sent­tia kor­keam­mat kuin Lah­des­sa? Ovat­ko kaik­ki muut kun­nat vää­räs­sä, kun ne ovat yhdis­tä­neet sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men saman hal­lin­non alle?

Mit­ta­reis­sa voi olla vikaa – miten esi­mer­kik­si sisäi­set vuo­krat on otet­tu huo­mioon. Tähän mei­dän oma tut­ki­mus­lai­tok­sem­me voi­si tuo­da enem­män selvyyttä.

Asun­to­tuo­tan­toa ei pidä hidastaa

En hyväk­sy sitä, että sääs­täm­me hidas­ta­mal­la asun­to­tuo­tan­toa ja asun­to­tuo­tan­toon liit­ty­viä inves­toin­te­ja. Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan var­sin arvok­kaal­le maal­le. Jos ei le rahaa infra-inves­toin­te­ja, rahas­te­taan raken­nusoi­keu­des­ta enem­män. Tämä tekee Hitas-asu­mi­ses­ta kal­liim­paa, vapaas­ti hin­noi­tel­ta­van asu­mi­sen hin­taan se ei edes vai­ku­ta (tai vai­kut­taa alen­ta­vas­ti, ver­rat­tu­na sii­hen, ettei raken­ne­ta lainkaan)Hitas-asukkaallekin on parem­pi saa­da vähän kal­liim­pi asun­to kuin ei asun­toa lainkaan.

Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan sil­las­ta ei voi luo­pua, kos­ka alue on suun­ni­tel­tu rati­kan varaan. Luo­vu­taan mie­luum­min sii­tä Hert­to­nie­men 120 mil­joo­nan euron eritasoliittymästä.

Hyvät ja huo­not veronmaksajat

Mei­dän vero­poh­jam­me on hei­ken­ty­nyt suh­tees­sa mui­hin suu­riin kau­pun­kei­hin. Mei­dän on alet­ta­va puo­lus­tau­tua kil­pai­lus­sa hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta, kos­ka eräät naa­pu­ri­kun­nis­ta toi­mi­vat asias­sa kovin aggres­sii­vi­ses­ti.  Meil­lä on tähän hyvät kei­not ja voim­me teh­dä sen sivis­ty­nees­ti huo­no-osai­sia sor­ta­mat­ta. Käyt­tä­kääm­me koh­tuul­li­ses­sa mää­rin sitä vah­vuut­ta, joka meil­lä on raken­ta­mi­sen koh­teek­si tule­vis­sa sata­mal­ta vapau­tu­vis­sa alueissa.

Ongel­ma­na ovat myös huo­not veron­mak­sa­jat. Jos voi­sim­me siir­tää naa­pu­ri­kun­tiin kol­me pro­sent­tia kau­pun­kim­me asuk­kais­ta, voi­sim­me las­kea vero­pro­sen­tin kym­me­neen pro­sent­tiin. Naa­pu­reil­la se vas­taa­vas­ti vähän nousi­si. Näin ei tie­ten­kään voi teh­dä, mut­ta vähän näyt­tää sil­tä, että jot­kin naa­pu­reis­tam­me kui­ten­kin yrit­tä­vät. Se, että yksi pro­sent­tiyk­sik­kö verois­ta menee toi­meen­tu­lo­tu­keen, on vähän tol­ku­ton­ta. Täs­sä asias­sa on muu­tet­ta­va lain­sää­dän­töä. Täl­lai­nen nega­tii­vi­nen kil­pai­lu kun­tien välil­lä on lope­tet­ta­va. Joko val­tio ottaa pal­jon nykyis­tä suu­rem­man talou­del­li­sen vas­tuun kal­liis­ta asuk­kais­ta, tai nämä menot tasa­taan kau­pun­ki­seu­dun kun­tien kesken.

18 vastausta artikkeliin “Puheenvuoro tarkastuskertomuksesta”

  1. Kun­tien kan­nat­tai­si ver­ra­ta kes­ke­nään byro­kra­tian koon suh­det­ta asu­kas­lu­kuun ja pal­ve­lu­tar­jon­taan. Aina­kin kun­ta­lii­tos­kun­nis­sa byro­kra­tian osuus on nous­sut pil­viin. Jos sii­tä on hae­taan sääs­tö­jä, niin vii­den vuo­den irti­sa­no­mis­suo­ja ja sen jäl­keen her­ro­jen kes­ki­näi­set hyvä­ve­li­sys­tee­mit huo­leh­ti­vat sii­tä, että sääs­tö­jä ei synny.

    Kun­ta­lii­tos­kun­tien byro­kra­tioi­den yhteen­so­vit­ta­mi­nen on se lähes yli­pää­se­mä­tön ongel­ma, johon jär­ke­vät lii­tok­set kaa­tu­vat. Osmo vas­taa tähän, että byro­kra­tiat oli­si­vat joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, minä vas­taan, että vii­si vuot­ta pilaa yhdis­ty­mi­sen. Suo siel­lä, vete­lä täällä.

    Ja sit­ten muu­ta. Hel­sin­ki vetää puo­leen­sä monen­lais­ta mar­gi­naa­li­väes­töä ja sosi­aa­li­ta­paus­ta. Ei nii­tä ole kar­koi­tet­tu Kirk­ko­num­mel­ta, Sipoos­ta tai Nur­mi­jär­vel­tä. Iso kau­pun­ki vetää puo­leen­sä kai­ken­lais­ta poruk­kaa kuin huna­ja mehi­läi­siä. Sii­tä tulee hel­pos­ti pari pro­sent­tia lisää vero­tuk­seen. Näin se vain on.

  2. Osmo:

    Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen tulee vähen­tä­mään ener­gia­lai­tok­sen voit­to­ja. Voi­daan kysyä, ovat­ko pää­tök­sem­me asias­sa lop­puun saak­ka har­kit­tu­ja. Eikö riit­täi­si tavoit­teek­si, että hii­li­diok­si­di­pääs­töt vähe­ne­vät. Mik­si sii­hen pitää lisä­tä uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den lisääntyminen.

    Eihän sii­nä EU:n pää­tök­ses­sä aset­taa tavoit­teek­si uusiu­tu­vien pro­sent­tio­suus (Suo­mel­le 38%) ole­kaan mitään jär­keä. Mut­ta eikös sinun puo­lu­ee­si ollut kaik­kein äänek­käim­min tuo­ta vaatimassa?

  3. Jän­nä jut­tu ettei Hel­sin­gin kokoo­mus­lai­set huo­maa puut­tua tuo­hon har­ki­nan­va­rei­sen toi­meen­tu­lo­tuen hol­tit­to­maan jake­luun. Aivan hur­jia huhu­ja kuu­lee mihin tar­koi­tuk­siin sitä anne­taan. Jopa auton ostoon. Toi­meen­tu­lo­tu­kea. Hel­sin­gin kaupungissa.

  4. Huo­les­tut­ta­vaa on kau­pun­gin­joh­ta­jan mai­nit­se­ma ener­gia­ve­ro­rat­kai­su, joka kes­kit­tyy verot­ta­maan aivan epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toa. Täs­sä ei ole ohjaa­mi­sen kan­nal­ta mitään järkeä.

    Ei niin. Kan­sain­vä­li­sis­sä kei­no­pa­ke­tis­sa nime­no­maan sähh­kön ja lämmön/jäähdytyksen yhteis­tuo­tan­non varaan las­ke­taan pal­jon pääs­tö­vä­hen­nyk­siä. Mikä tää jut­tu on?

    Jos ei le rahaa infra-inves­toin­te­ja, rahas­te­taan raken­nusoi­keu­des­ta enemmän.

    Täs­sä on var­maan joku kir­joi­tus­vir­he, kos­ka tuos­sa muo­dos­sa tuos­ta lausees­ta ei saa sel­vää. Asias­ta pai­nok­kaas­ti täy­sin samaa miel­tä, jos esi­mer­kik­si Kruu­nu­vuo­rea ruve­taan rakan­ta­maan ilman sitä sil­taa niin se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä että kau­pun­ki myy maan alen­nuk­sel­la sil­lan tuom­ma lisä­ar­vo x mark­ki­noi­den las­ke­ma toden­nä­köi­syys sil­le että se raken­ne­taan, ja kun se lopul­ta raken­ne­taan niin tuo alen­nus tili­te­tään arvon­nousu­na uusil­le maa­no­mis­ta­jil­le. Ja sama Kala­sa­ta­mas­sa jon­ka kis­kot ei juu­ri edes mak­sa. Sil­lä Hert­to­nie­men tun­ne­lil­la tus­kin on vas­taa­vaa vaikutusta.

  5. Val­lit­se­va teo­ria tai usko­mus on suu­ruu­den eko­no­mia. Kau­pun­ki­so­sio­lo­gian klas­si­kot jo empii­ri­ses­ti osoit­ti­vat, että koko ei kor­re­loi suo­ra­vii­vai­ses­ti kus­tan­nuk­siin vaan kur­vi­li­ne­aa­ri­ses­ti siten, että tie­tyn vai­heen jäl­keen kus­tan­nuk­set nousevat.

    Jos yksik­kö­ko­ko kor­re­loi­tui­si line­aa­ri­ses­ti kus­tan­nuk­siin, niin Suo­meen kan­nat­tai­si perus­taa yksi sai­raa­la, yksi kou­lu, yksi kun­nal­lis­ko­ti yksi…

    Samaa eko­no­mi­aa julis­taa verot­työ­ryh­män näke­mys, että palk­ka­tu­lon vero­ja las­ke­mal­la nos­te­taan työin­toa ja tuottavuutta. 

    Aika­pal­kal­la työs­ken­te­le­vä voi todel­la hyö­tyä veron­alen­nuk­ses­ta, kun hän jät­tää työt teke­mät­tä nor­maa­li­na työ­ai­ka­na ja tekee samat hom­mat ylityökorvauksilla. 

    Urak­ka­palk­kaus­ta ei tie­tääk­se­ni ole kun­nan eikä val­tion töis­sä ja siel­lä on tie­dos­sa lisää ja lisää yli­töi­tä ja muu­ta peli­sil­mää, jota KVTES kyl­lä mah­dol­lis­taa äärim­mäi­sen paljon.

  6. Sosi­aa­li- ja ter­vey­syh­dis­tel­mä toi­mii pape­ril­la ja on vält­tä­mä­tön toi­min­nois­sa, mut­ta saat­taa usein olla erit­täin vahin­gol­li­nen kum­man­kin sek­to­rin tehok­kuu­del­le. Lää­kä­rit halua­vat antaa poti­lail­le pai­kan sosi­aa­li­puo­lel­ta, mut­ta eivät halua olla sosi­aa­li­puo­len kanssa.

  7. Osmo, mis­tä tuo 120 mil­joo­naa tuli? Tai siis, onko se jos­sain uudem­mis­sa arviois­sa tai doku­men­teis­sa, vai vaan näp­pi­tun­tu­mal­la inflaa­tio­kor­jat­tu? Vie­lä taan­noin­han puhut­tiin 100 mil­joo­nan ris­teyk­ses­tä, mut­ta sii­tä arvios­ta on toki aikaa, ja nämä tun­ne­li­hank­keet tup­paa­vat kal­lis­tu­maan aina.

  8. Kau­pun­gin on nyt teh­tä­vä pää­tös uusien suu­rien pro­jek­tien prio­ri­soin­nis­ta. Jät­kä­saa­ri ja Kala­sa­ta­ma sekä ehkä Koi­vusaa­ri sai­si­vat ede­tä alun perin aio­tul­la aika­tau­lul­la, kos­ka ne tii­vis­tä­vät kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja perus­in­ves­toin­nit ovat koh­tuul­li­set. Ne tulout­ta­vat inves­toin­ti­pa­nok­set ver­rat­tain nopeasti.

    Mui­ta jou­du­taan lyk­kääm­män tai por­ras­ta­maan han­ket­ta hitaam­mak­si niin, että vain se osa teh­dään kym­me­nen vuo­den aika­na, jos­sa ei tar­vi­ta laa­jo­ja perus­in­ves­toin­te­ja. Talous­suun­nit­te­lu tekee jo var­mas­ti val­mis­te­lu­työ­tä prio­ri­soin­tia var­ten. Aika hul­va­ton­ta­han oli aja­tel­la, että kau­pun­gin rah­keet riit­tä­vät niin moneen yhtä­ai­kai­seen laa­jaan hankkeeseen.

    Hel­sin­ki on ollut vas­taa­van tilan­teen edes­sä noin ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Sel­vit­ty on ja täs­tä­kin sel­vi­tään, mut­ta ilman itkua ja vai­ker­rus­ta ei.

  9. Otso, var­maan se on inflaa­tion kans­sa se 120 mil­joo­naa. Kun mukaan las­kee Itä­kes­kuk­sen uuden liit­ty­män niin Itä­väy­län ollaan nyt upot­ta­mas­sa jotain 250 mil­joo­naa euroa, Kivi­kon tun­ne­lin hin­taa ei ole ker­rot­tu mut­ta eikö­hän se lähem­pä­nä sataa. Ver­tai­lun vuok­si Hel­sin­gin koko väy­lä­bud­jet­ti on noin 120 mil­joo­naa vuo­des­sa. Val­tio toki mak­saa osan, mut­ta val­tiol­ta­kin tule­vat rahat pitäi­si käyt­tää perustellusti.

    En vas­tus­ta tun­ne­lei­ta kate­go­ri­ses­ti, mut­ta rahoi­tus­lo­giik­ka ei toi­mi lain­kaan. Vas­ti­neek­si sii­tä että pol­te­taan sato­ja mil­joo­nia tun­ne­li­mo­ta­rei­hin pitäi­si saa­da raken­nus­kel­pois­ta maa­ta tai mui­ta tulo­ja. Tuol­la sum­mal­la pitäi­si esi­mer­kik­si saa­da koko Itä­väy­lä tun­ne­liin Hert­to­nie­mes­tä Kalasatamaan.

  10. Ker­ran­kin olen nimi­mer­kin kans­sa samaa mieltä:“Vallitseva teo­ria tai usko­mus on suu­ruu­den eko­no­mia. Kau­pun­ki­so­sio­lo­gian klas­si­kot jo empii­ri­ses­ti osoit­ti­vat, että koko ei kor­re­loi suo­ra­vii­vai­ses­ti kus­tan­nuk­siin vaan kur­vi­li­ne­aa­ri­ses­ti siten, että tie­tyn vai­heen jäl­keen kus­tan­nuk­set nousevat.”

    Tuon kur­vi­li­ne­aa­rin pys­tyy kyl­lä piir­tä­mään klu­bias­kin kan­teen, ei sii­nä mitään empi­ri­aa tarvita.

    Hel­sin­ki on saa­vut­ta­nut jo ajat sit­ten tuon kriit­ti­sen pis­teen, jon­ka jäl­keen kus­tan­nuk­set nouse­vat. Asian­tun­ti­jat ver­taa­vat Hel­sin­gin kokoa New Yor­kiin ja esit­tä­vät joh­to­pää­tök­se­nään, että kriit­tis­tä pis­tet­tä ei ole vie­lä saavutettu.

    Ko. pis­tee­seen vai­kut­ta­vat vie­lä muut­kin teki­jät kuin koko. Maal­lik­ko­na tuu­maan, että pää­omien mää­rä , muo­to ja omis­tus­poh­ja koko maas­sa ovat myös rat­kai­se­via teki­jöi­tä .Samoin maan yri­tys­ten koko , sijoit­tu­mi­nen glo­baa­lis­ti, vien­nin, tuon­nin arvo ynnä moni muu tekijä.

    Ei siis pel­käs­tään kau­pun­gin pin­ta-ala, asu­kas­lu­ku, ‑tiheys, eikä infrastruktuuri.

    Tode­taan, että Hel­sin­gin ener­gian voi­tot pitä­vät kau­pun­gin talou­den kun­nos­sa. Eipä ihme, kos­ka se perus­tuu hal­van ja tue­tun kivi­hii­len polttoon. 

    Miten kau­pun­gin käy sit­ten , kun EU kek­sii verot­taa jokais­ta maata/kaupunkia hii­li­ta­seen perus­teel­la? Ko. asia ei ole vie­lä ajan­koh­tai­nen, mut­ta tulee aika­naan jos­sa­kin muodossa. 

    Kon­sul­toin (enkä vaa­di rojal­te­ja), että kun Sipoon­kor­peen muo­dos­te­taan uusi Natu­ra-alue, niin Hel­sin­ki menee hank­kee­seen mukaan. Juu­ri Hel­sin­gil­le han­kit­tu lisä­alue Sipoos­ta voi­daan julis­taa totaa­li­suo­jel­luk­si alu­eek­si. Kun alu­een met­sät kas­va­vat , niin ne sito­vat hiil­tä tol­kut­to­mas­ti. Tämän hii­li­nie­lun avul­la H:ki voi sit­ten hii­li­läm­mi­tel­lä ja kerä­tä voit­to­ja maa­il­man tap­piin asti.

  11. Lopet­ta­kaa se hitas-pel­lei­ly, niin saat­te parem­pia veron­mak­sa­jia ja vie­lä kau­pan­pääl­le vähem­män byrokratiaa.

  12. tpyy­luo­ma, mie­luum­min itä­väy­lä tun­ne­liin Hert­to­nie­mes­tä Itä­kes­kuk­seen ja pääl­le se Hel­sin­gin toi­nen uusi keskusta-alue. 

    Kulos­aa­re­lai­set vas­tus­ta­vat kate­go­ri­ses­ti saa­reen lisä­ra­ken­ta­mis­ta, joten tun­ne­lia­kaan ei tule. Alu­een voi siis jät­tää pie­nek­si mota­rin hal­ko­mak­si lähiök­si kah­den kes­kus­tan väliin.

  13. Mei­dän vero­poh­jam­me on hei­ken­ty­nyt suh­tees­sa mui­hin suu­riin kaupunkeihin. ” 

    Ensin esim. vih­reät hin­ku­vat tän­ne nii­tä mamu­ja. No sit­ten mamu­ja tulee ja hakeu­tu­vat hel­sin­kiin, kos­ka siel­lä on kave­rit­kin. Mut­ta töi­tä ei mei­naa löy­tyä. Ja sit­ten vih­reät taas äläh­tä­vät, että kyl­lä nämä mamut pitäi­si­kin siir­tää naapurikuntiin.

  14. Hitas onkin toi­nen hesan sokea pis­te. Toi­saal­ta hesas­sa himoi­taan hyviä veron­mak­sa­jia mut­ta sitten 

    1- kiel­täy­dy­tään kaa­voit­ta­mas­ta omakotitaloja
    2- han­ka­loi­te­taan nii­tä per­hei­tä jois­sa tar­vi­taan auto
    3- haa­li­taan hitak­sel­la hei­kom paa veronmaksajaa
    4- ote­taan ker­ros­ta­lo­yk­siöil­lä sisään vie­lä mamut, elä­ke­läi­set, opis­ke­li­jat ja sosiaalitapaukset

  15. Mik­si meil­lä ter­vey­den­huol­to­me­not ovat tar­ve­va­kioi­tu­na 25 pro­sent­tia kor­keam­mat kuin Lah­des­sa? Ovat­ko kaik­ki muut kun­nat vää­räs­sä, kun ne ovat yhdis­tä­neet sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men saman hal­lin­non alle?”

    Hel­sin­gis­sä byro­kra­tia on van­han­ai­kais­ta ja tar­peet­to­mia toi­min­to­ja on paljon.
    Van­taan ja Hel­sin­gin orga­ni­saa­tioi­den ver­tai­lu osoit­ti, että Hel­sin­gis­sä on n 5000 vir­ka­mies­tä enem­män Van­taa­seen verrattuna .

    Minul­la oli asiak­kaa­na usei­ta suu­ria kun­tia ja kyl­lä Hel­sin­ki van­ha­kan­tai­suu­des­sa ja jäyk­kyy­des­sä on ylivertainen

  16. Ongel­ma­na ovat myös huo­not veron­mak­sa­jat. Jos voi­sim­me siir­tää naa­pu­ri­kun­tiin kol­me pro­sent­tia kau­pun­kim­me asukkaista,”

    Vih­rei­den poli­tii­kal­la huo­not veron­mak­sa­jat vain lisään­ty­vät. Hel­sin­kiin­hän oikein hou­ku­tel­laan työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka tyy­ty­vät minim­palk­koi­hin ja alle niidenkin.
    Nämä ovat nii­tä työ­nan­ta­jien unel­mia: Eivät ole jär­jes­täy­ty­nei­tä, eivät kyse­le yli­töi­den ja mini­mi­palk­ko­jen perään, eivät tar­vit­se työ­ter­vy­den­huol­toa etc.
    Hei­dät on help­po irti­sa­noa, joten he ovat tois­tu­vas­ti työttömänä.
    Hei­dän huol­to­suh­teen­sa on pal­jon huo­nom­pi kuin kantaväestön.

    Eli vih­reä poli­tiikk­ka tuot­taa huo­no­ja veronmaksajia.

    Kat­so pei­liin Osmo

  17. Ansio­si­don­nai­sel­la ole­vat työt­tö­mät ovat par­hai­ta veron­mak­sa­jia, kos­ka he eivät saa perus­vä­hen­nyk­siä kunnallisverotuksessa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.