Puheenvuoro tarkastuskertomuksesta

Puheen­vuoro valtuustossa

Suh­den­naon­gel­ma vai kestävyysvaje?

Onko Helsin­gin talouden heikken­e­misessä kyse suh­dan­neon­gel­mas­ta, kuten sodem-ryh­män  puheen­jo­hta­ja Jor­ma Bergholm on sanonut vai pidem­piaikaises­ta kestävyys­va­jeesta, kuten oikeal­ta on san­ot­tu? Bergholm voi olla oike­as­sa, mut­ta kan­nat­taa silti suh­tau­tua tähän kuin pysyvään kestävyys­va­jeeseen, kos­ka niin menetellen voimme saa­da rahoillemme parem­paa vastinetta.

Ener­gialaitos

Taloutemme on täysin ener­gialaitok­sen 300 miljoo­nan euron voit­to­jen varas­sa. Pelkään, että tämä tulee vähen­emään ja paljon. En hyväksy laskel­maa, jon­ka mukaan ener­gialaitok­sen edessä ole­va yhtiöit­tämi­nen ja sitä kaut­ta jou­tu­mi­nen verolle mak­saisi meille 50 miljoon­aa euroa, kos­ka aina­han me voimme yhtiöit­tää sen niin raskaal­la taseel­la, ettei se tuo­ta voit­toa lainkaan, mut­ta mak­saa kaupungille paljonkorkoa.

Huolestut­tavaa on kaupung­in­jo­hta­jan mainit­se­ma ener­giaveroratkaisu, joka keskit­tyy verot­ta­maan aivan epäoikeu­den­mukaises­ti sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toa. Tässä ei ole ohjaamisen kannal­ta mitään järkeä.

Hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämi­nen tulee vähen­tämään ener­gialaitok­sen voit­to­ja. Voidaan kysyä, ovatko päätök­semme asi­as­sa lop­pu­un saak­ka harkit­tu­ja. Eikö riit­täisi tavoit­teek­si, että hiilid­iok­sidipäästöt vähenevät. Mik­si siihen pitää lisätä uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den lisääntyminen.

Mik­si meil­lä kaik­ki on niin kallista?

Mei­dän pitäisi tutkia paljon enem­män sitä, mik­si palve­lu­tuotan­tomme on niin paljon kalli­im­paa kuin muual­la maas­sa. On perustelu­ja sille, että Helsingis­sä panos­te­taan opetuk­seen enem­män kuin muual­la, mut­ta mik­si oppimis­tu­lok­set eivät ole mui­ta parem­pia? Onhan meil­lä aika paljon koulutet­tu­jen van­hempi­en lap­sia kouluis­samme. Mik­si meil­lä ter­vey­den­huoltomenot ovat tarve­vakioitu­na 25 pros­ent­tia korkeam­mat kuin Lahdessa? Ovatko kaik­ki muut kun­nat väärässä, kun ne ovat yhdis­täneet sosi­aali- ja ter­veystoimen saman hallinnon alle?

Mittareis­sa voi olla vikaa – miten esimerkik­si sisäiset vuokrat on otet­tu huomioon. Tähän mei­dän oma tutkimus­laitok­semme voisi tuo­da enem­män selvyyttä.

Asun­to­tuotan­toa ei pidä hidastaa

En hyväksy sitä, että säästämme hidas­ta­mal­la asun­to­tuotan­toa ja asun­to­tuotan­toon liit­tyviä investoin­te­ja. Helsingis­sä raken­netaan varsin arvokkaalle maalle. Jos ei le rahaa infra-investoin­te­ja, rahaste­taan raken­nu­soikeud­es­ta enem­män. Tämä tekee Hitas-asumis­es­ta kalli­im­paa, vapaasti hin­noitelta­van asumisen hin­taan se ei edes vaiku­ta (tai vaikut­taa alen­tavasti, ver­rat­tuna siihen, ettei raken­neta lainkaan)Hitas-asukkaallekin on parem­pi saa­da vähän kalli­impi asun­to kuin ei asun­toa lainkaan.

Kru­unuvuoren­ran­nan sil­las­ta ei voi luop­ua, kos­ka alue on suun­nitel­tu ratikan varaan. Luovu­taan mielu­um­min siitä Hert­toniemen 120 miljoo­nan euron eritasoliittymästä.

Hyvät ja huonot veronmaksajat

Mei­dän veropo­h­jamme on heiken­tynyt suh­teessa mui­hin suuri­in kaupunkei­hin. Mei­dän on alet­ta­va puo­lus­tau­tua kil­pailus­sa hyvistä veron­mak­sajista, kos­ka eräät naa­purikun­nista toimi­vat asi­as­sa kovin aggres­si­ivis­es­ti.  Meil­lä on tähän hyvät keinot ja voimme tehdä sen sivistyneesti huono-osaisia sor­ta­mat­ta. Käyt­täkäämme kohtu­ullises­sa määrin sitä vahvu­ut­ta, joka meil­lä on rak­en­tamisen kohteek­si tule­vis­sa sata­mal­ta vapau­tu­vis­sa alueissa.

Ongel­mana ovat myös huonot veron­mak­sa­jat. Jos voisimme siirtää naa­purikun­ti­in kolme pros­ent­tia kaupunkimme asukkaista, voisimme laskea vero­pros­entin kymme­neen pros­ent­ti­in. Naa­pureil­la se vas­taavasti vähän nousisi. Näin ei tietenkään voi tehdä, mut­ta vähän näyt­tää siltä, että jotkin naa­pureis­tamme kuitenkin yrit­tävät. Se, että yksi pros­ent­tiyk­sikkö veroista menee toimeen­tu­lo­tu­keen, on vähän tolku­ton­ta. Tässä asi­as­sa on muutet­ta­va lain­säädän­töä. Täl­lainen negati­ivi­nen kil­pailu kun­tien välil­lä on lopetet­ta­va. Joko val­tio ottaa paljon nyky­istä suurem­man taloudel­lisen vas­tu­un kalli­ista asukkaista, tai nämä menot tasa­taan kaupunkiseudun kun­tien kesken.

18 vastausta artikkeliin “Puheenvuoro tarkastuskertomuksesta”

  1. Kun­tien kan­nat­taisi ver­ra­ta keskenään byrokra­t­ian koon suhdet­ta asukasluku­un ja palve­lu­tar­jon­taan. Ainakin kun­tali­itoskun­nis­sa byrokra­t­ian osu­us on nous­sut pil­vi­in. Jos siitä on haetaan säästöjä, niin viiden vuo­den irti­sanomis­suo­ja ja sen jäl­keen her­ro­jen keskinäiset hyvävelisys­teemit huole­hti­vat siitä, että säästöjä ei synny.

    Kun­tali­itoskun­tien byrokra­tioiden yhteenso­vit­ta­mi­nen on se läh­es ylipääsemätön ongel­ma, johon järkevät liitok­set kaatu­vat. Osmo vas­taa tähän, että byrokra­ti­at oli­si­vat joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, minä vas­taan, että viisi vuot­ta pilaa yhdis­tymisen. Suo siel­lä, vetelä täällä.

    Ja sit­ten muu­ta. Helsin­ki vetää puoleen­sä mon­en­laista mar­gin­aaliväestöä ja sosi­aal­i­ta­paus­ta. Ei niitä ole karkoitet­tu Kirkkon­um­melta, Sipoos­ta tai Nur­mi­järveltä. Iso kaupun­ki vetää puoleen­sä kaiken­laista porukkaa kuin huna­ja mehiläisiä. Siitä tulee hel­posti pari pros­ent­tia lisää vero­tuk­seen. Näin se vain on.

  2. Osmo:

    Hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämi­nen tulee vähen­tämään ener­gialaitok­sen voit­to­ja. Voidaan kysyä, ovatko päätök­semme asi­as­sa lop­pu­un saak­ka harkit­tu­ja. Eikö riit­täisi tavoit­teek­si, että hiilid­iok­sidipäästöt vähenevät. Mik­si siihen pitää lisätä uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den lisääntyminen.

    Eihän siinä EU:n päätök­sessä aset­taa tavoit­teek­si uusi­u­tu­vien pros­ent­tio­su­us (Suomelle 38%) olekaan mitään järkeä. Mut­ta eikös sin­un puolueesi ollut kaikkein äänekkäim­min tuo­ta vaatimassa?

  3. Jän­nä jut­tu ettei Helsin­gin kokoomus­laiset huo­maa puut­tua tuo­hon hark­i­nan­vareisen toimeen­tu­lotuen holtit­tomaan jakelu­un. Aivan hur­jia huhu­ja kuulee mihin tarkoituk­si­in sitä annetaan. Jopa auton ostoon. Toimeen­tu­lo­tukea. Helsin­gin kaupungissa.

  4. Huolestut­tavaa on kaupung­in­jo­hta­jan mainit­se­ma ener­giaveroratkaisu, joka keskit­tyy verot­ta­maan aivan epäoikeu­den­mukaises­ti sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toa. Tässä ei ole ohjaamisen kannal­ta mitään järkeä.

    Ei niin. Kan­sain­väli­sis­sä keinopaketis­sa nimeno­maan sähhkön ja lämmön/jäähdytyksen yhteis­tuotan­non varaan las­ke­taan paljon päästövähen­nyk­siä. Mikä tää jut­tu on?

    Jos ei le rahaa infra-investoin­te­ja, rahaste­taan raken­nu­soikeud­es­ta enemmän.

    Tässä on var­maan joku kir­joi­tusvirhe, kos­ka tuos­sa muo­dos­sa tuos­ta lauseesta ei saa selvää. Asi­as­ta pain­okkaasti täysin samaa mieltä, jos esimerkik­si Kru­unuvuorea ruve­taan rakan­ta­maan ilman sitä sil­taa niin se käytän­nössä tarkoit­taa sitä että kaupun­ki myy maan alen­nuk­sel­la sil­lan tuom­ma lisäar­vo x markki­noiden laske­ma toden­näköisyys sille että se raken­netaan, ja kun se lop­ul­ta raken­netaan niin tuo alen­nus tilitetään arvon­nousuna uusille maan­omis­ta­jille. Ja sama Kalasa­ta­mas­sa jon­ka kiskot ei juuri edes mak­sa. Sil­lä Hert­toniemen tun­nelil­la tuskin on vas­taavaa vaikutusta.

  5. Val­lit­se­va teo­ria tai usko­mus on suu­ru­u­den ekono­mia. Kaupunkiso­si­olo­gian klas­sikot jo empi­iris­es­ti osoit­ti­vat, että koko ei kor­reloi suo­ravi­ivais­es­ti kus­tan­nuk­si­in vaan kurvi­lin­eaaris­es­ti siten, että tietyn vai­heen jäl­keen kus­tan­nuk­set nousevat.

    Jos yksikkökoko kor­reloi­tu­isi lin­eaaris­es­ti kus­tan­nuk­si­in, niin Suomeen kan­nat­taisi perus­taa yksi sairaala, yksi koulu, yksi kun­nal­liskoti yksi…

    Samaa ekono­mi­aa julis­taa verot­työryh­män näke­mys, että palkkat­u­lon vero­ja laske­mal­la nos­te­taan työin­toa ja tuottavuutta. 

    Aika­pal­ka­lla työsken­televä voi todel­la hyö­tyä veronalen­nuk­ses­ta, kun hän jät­tää työt tekemät­tä nor­maali­na työaikana ja tekee samat hom­mat ylityökorvauksilla. 

    Urakka­palkkaus­ta ei tietääk­seni ole kun­nan eikä val­tion töis­sä ja siel­lä on tiedos­sa lisää ja lisää ylitöitä ja muu­ta pelisilmää, jota KVTES kyl­lä mah­dol­lis­taa äärim­mäisen paljon.

  6. Sosi­aali- ja ter­veysy­hdis­telmä toimii paper­il­la ja on vält­tämätön toimin­nois­sa, mut­ta saat­taa usein olla erit­täin vahin­golli­nen kum­mankin sek­torin tehokku­udelle. Lääkärit halu­a­vat antaa poti­laille paikan sosi­aalipuolelta, mut­ta eivät halua olla sosi­aalipuolen kanssa.

  7. Osmo, mis­tä tuo 120 miljoon­aa tuli? Tai siis, onko se jos­sain uudem­mis­sa arviois­sa tai doku­menteis­sa, vai vaan näp­pitun­tu­mal­la inflaa­tioko­r­jat­tu? Vielä taan­noin­han puhut­ti­in 100 miljoo­nan risteyk­ses­tä, mut­ta siitä arvios­ta on toki aikaa, ja nämä tun­neli­hankkeet tup­paa­vat kallis­tu­maan aina.

  8. Kaupun­gin on nyt tehtävä päätös uusien suurien pro­jek­tien pri­or­isoin­nista. Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma sekä ehkä Koivusaari saisi­vat ede­tä alun perin aio­tul­la aikataul­ul­la, kos­ka ne tiivistävät kaupunki­raken­net­ta ja perus­in­vestoin­nit ovat kohtu­ulliset. Ne tulout­ta­vat investoin­tipanok­set ver­rat­tain nopeasti.

    Mui­ta joudu­taan lykkääm­män tai por­ras­ta­maan han­ket­ta hitaam­mak­si niin, että vain se osa tehdään kymme­nen vuo­den aikana, jos­sa ei tarvi­ta laa­jo­ja perus­in­vestoin­te­ja. Talous­su­un­nit­telu tekee jo var­masti valmis­te­lu­työtä pri­or­isoin­tia varten. Aika hul­va­ton­ta­han oli ajatel­la, että kaupun­gin rah­keet riit­tävät niin mon­een yhtäaikaiseen laa­jaan hankkeeseen.

    Helsin­ki on ollut vas­taa­van tilanteen edessä noin ker­ran kymme­nessä vuodessa. Selvit­ty on ja tästäkin selvitään, mut­ta ilman itkua ja vaik­er­rus­ta ei.

  9. Otso, var­maan se on inflaa­tion kanssa se 120 miljoon­aa. Kun mukaan las­kee Itäkeskuk­sen uuden liit­tymän niin Itäväylän ollaan nyt upot­ta­mas­sa jotain 250 miljoon­aa euroa, Kivikon tun­nelin hin­taa ei ole ker­rot­tu mut­ta eiköhän se lähempänä sataa. Ver­tailun vuok­si Helsin­gin koko väyläbud­jet­ti on noin 120 miljoon­aa vuodessa. Val­tio toki mak­saa osan, mut­ta val­ti­oltakin tule­vat rahat pitäisi käyt­tää perustellusti.

    En vas­tus­ta tun­nelei­ta kat­e­goris­es­ti, mut­ta rahoi­tus­logi­ik­ka ei toi­mi lainkaan. Vasti­neek­si siitä että polte­taan sato­ja miljoo­nia tun­ne­limotarei­hin pitäisi saa­da raken­nuskelpoista maa­ta tai mui­ta tulo­ja. Tuol­la sum­mal­la pitäisi esimerkik­si saa­da koko Itäväylä tun­neli­in Hert­toniemestä Kalasatamaan.

  10. Ker­rankin olen nim­imerkin kanssa samaa mieltä:“Vallitseva teo­ria tai usko­mus on suu­ru­u­den ekono­mia. Kaupunkiso­si­olo­gian klas­sikot jo empi­iris­es­ti osoit­ti­vat, että koko ei kor­reloi suo­ravi­ivais­es­ti kus­tan­nuk­si­in vaan kurvi­lin­eaaris­es­ti siten, että tietyn vai­heen jäl­keen kus­tan­nuk­set nousevat.”

    Tuon kurvi­lin­eaarin pystyy kyl­lä piirtämään klu­bi­askin kan­teen, ei siinä mitään empiri­aa tarvita.

    Helsin­ki on saavut­tanut jo ajat sit­ten tuon kri­it­tisen pis­teen, jon­ka jäl­keen kus­tan­nuk­set nou­se­vat. Asiantun­ti­jat ver­taa­vat Helsin­gin kokoa New Yorki­in ja esit­tävät johtopäätök­senään, että kri­it­tistä pis­tet­tä ei ole vielä saavutettu.

    Ko. pis­teeseen vaikut­ta­vat vielä muutkin tek­i­jät kuin koko. Maal­likkona tuumaan, että pääomien määrä , muo­to ja omis­tus­po­h­ja koko maas­sa ovat myös ratkai­se­via tek­i­jöitä .Samoin maan yri­tys­ten koko , sijoit­tumi­nen globaal­isti, vien­nin, tuon­nin arvo ynnä moni muu tekijä.

    Ei siis pelkästään kaupun­gin pin­ta-ala, asukasluku, ‑tiheys, eikä infrastruktuuri.

    Tode­taan, että Helsin­gin ener­gian voitot pitävät kaupun­gin talouden kun­nos­sa. Eipä ihme, kos­ka se perus­tuu hal­van ja tue­tun kivi­hi­ilen polttoon. 

    Miten kaupun­gin käy sit­ten , kun EU kek­sii verot­taa jokaista maata/kaupunkia hiil­i­taseen perus­teel­la? Ko. asia ei ole vielä ajanko­htainen, mut­ta tulee aikanaan jos­sakin muodossa. 

    Kon­sul­toin (enkä vaa­di rojal­te­ja), että kun Sipoonko­r­peen muo­doste­taan uusi Natu­ra-alue, niin Helsin­ki menee han­kkeeseen mukaan. Juuri Helsingille han­kit­tu lisäalue Sipoos­ta voidaan julis­taa totaal­isuo­jel­luk­si alueek­si. Kun alueen met­sät kas­va­vat , niin ne sito­vat hiiltä tolkut­tomasti. Tämän hiilin­ielun avul­la H:ki voi sit­ten hiililäm­mitel­lä ja kerätä voit­to­ja maail­man tap­pi­in asti.

  11. Lopet­takaa se hitas-pelleily, niin saat­te parem­pia veron­mak­sajia ja vielä kau­pan­päälle vähem­män byrokratiaa.

  12. tpyy­lu­o­ma, mielu­um­min itäväylä tun­neli­in Hert­toniemestä Itäkeskuk­seen ja päälle se Helsin­gin toinen uusi keskusta-alue. 

    Kulosaare­laiset vas­tus­ta­vat kat­e­goris­es­ti saa­reen lisärak­en­tamista, joten tun­neli­akaan ei tule. Alueen voi siis jät­tää pienek­si motarin halko­mak­si lähiök­si kah­den keskus­tan väliin.

  13. “Mei­dän veropo­h­jamme on heiken­tynyt suh­teessa mui­hin suuri­in kaupunkeihin. ” 

    Ensin esim. vihreät hinku­vat tänne niitä mamu­ja. No sit­ten mamu­ja tulee ja hakeu­tu­vat helsinki­in, kos­ka siel­lä on kaver­itkin. Mut­ta töitä ei meinaa löy­tyä. Ja sit­ten vihreät taas älähtävät, että kyl­lä nämä mamut pitäisikin siirtää naapurikuntiin.

  14. Hitas onkin toinen hesan sokea piste. Toisaal­ta hesas­sa himoitaan hyviä veron­mak­sajia mut­ta sitten 

    1- kieltäy­dytään kaavoit­ta­mas­ta omakotitaloja
    2- han­kaloite­taan niitä per­heitä jois­sa tarvi­taan auto
    3- haal­i­taan hitak­sel­la heikom paa veronmaksajaa
    4- ote­taan ker­rostaloyk­siöil­lä sisään vielä mamut, eläkeläiset, opiske­li­jat ja sosiaalitapaukset

  15. “Mik­si meil­lä ter­vey­den­huoltomenot ovat tarve­vakioitu­na 25 pros­ent­tia korkeam­mat kuin Lahdessa? Ovatko kaik­ki muut kun­nat väärässä, kun ne ovat yhdis­täneet sosi­aali- ja ter­veystoimen saman hallinnon alle?”

    Helsingis­sä byrokra­tia on van­hanaikaista ja tarpeet­to­mia toim­into­ja on paljon.
    Van­taan ja Helsin­gin organ­isaa­tioiden ver­tailu osoit­ti, että Helsingis­sä on n 5000 virkami­estä enem­män Van­taaseen verrattuna .

    Min­ul­la oli asi­akkaana usei­ta suuria kun­tia ja kyl­lä Helsin­ki van­hakan­taisu­udessa ja jäykkyy­dessä on ylivertainen

  16. “Ongel­mana ovat myös huonot veron­mak­sa­jat. Jos voisimme siirtää naa­purikun­ti­in kolme pros­ent­tia kaupunkimme asukkaista,”

    Vihrei­den poli­ti­ikalla huonot veron­mak­sa­jat vain lisään­tyvät. Helsinki­in­hän oikein houkutel­laan työn­tek­i­jöitä, jot­ka tyy­tyvät min­im­palkkoi­hin ja alle niidenkin.
    Nämä ovat niitä työ­nan­ta­jien unelmia: Eivät ole jär­jestäy­tyneitä, eivät kyse­le ylitöi­den ja min­imi­palkko­jen perään, eivät tarvitse työter­vy­den­huoltoa etc.
    Hei­dät on help­po irti­sanoa, joten he ovat tois­tu­vasti työttömänä.
    Hei­dän huolto­suh­teen­sa on paljon huonom­pi kuin kantaväestön.

    Eli vihreä poli­ti­ikkka tuot­taa huono­ja veronmaksajia.

    Kat­so peili­in Osmo

  17. Ansiosi­don­naisel­la ole­vat työt­tömät ovat parhai­ta veron­mak­sajia, kos­ka he eivät saa perusvähen­nyk­siä kunnallisverotuksessa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.