Lahjakkaan lapsen opetus

Suo­mi on tun­net­tu erin­omai­sis­ta muusi­kois­ta, niin kape­li­mes­ta­reis­ta, viu­lus­teis­ta kuin pia­nis­tis­ta­kin. Tämä joh­tuu erin­omai­ses­ta musiik­kio­pis­to­jär­jes­tel­mäs­täm­me, joi­ta veron­mak­sa­jat tuke­vat avo­kä­ti­ses­ti.  Lah­jak­kaim­mat muusi­kot saa­vat, jos van­hem­mil­la on vähän varaa mak­saa, muu­ta ikä­luok­kaa sel­väs­ti parem­paa ope­tus­ta. Kou­lun musiik­kio­pe­tuk­seen näi­den nero­jen pitää kui­ten­kin osal­lis­tua, vaik­ka he eivät sil­lä mitään uut­ta opikaan.

Myös lah­jak­kai­ta urhei­li­joi­ta ope­te­taan erik­seen urhei­luseu­rois­sa. Heil­le on myös eril­li­set urhei­lu­lu­kiot. Lahj­jak­kaat urhei­li­jat on myös, de fac­to, vapau­tet­tu ase­pal­ve­luk­ses­ta. Sen ajan he saa­vat käyt­tää ammat­ti­mai­seen tree­nauk­seen ja kan­sain­vä­li­siin kilpailuihin.

Kukaan ei sano, että on joten­kin vää­rin opet­taa lah­jak­kail­le muusi­koil­le yli­mää­räis­tä eikä kukaan sano, että osai­si­vat­han nuo pim­put­taa pia­noa ihan tyy­dyt­tä­väs­ti ilman erityisopetustakin.

Minus­ta pitäi­si jär­jes­tää eri­tyi­so­pe­tus­ta myös mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le. Mate­ma­tiik­ka on vähän saman­lai­nen asia kuin musiik­ki. Joil­le­kin se o0n help­poa ja toi­sil­le ihan mah­do­ton­ta. Lukios­sa ja yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­ses­sa tämä on hyväk­syt­ty. On erik­seen help­po ja erik­seen vaa­ti­va mate­ma­tiik­ka, jois­ta molem­mis­ta voi saa­da yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­ses­sa lau­da­tu­rin, vaik­ka hel­pon mate­ma­tii­kan lau­da­tur vas­taa hädin tus­kin vaa­ti­van lau­da­tu­rin cum­lau­dea.  Mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaim­mat eivät tosia­sias­sa saa kou­luai­ka­naan mitään ope­tus­ta mate­ma­tii­kas­sa, mikä on yhtä tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta kuin että emme antai­si musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kail­le ope­tus­ta musii­kis­sa, kos­ka nämä osaa­vat sen jo riit­tä­vän hyvin.

Vaa­ti­va mate­ma­tiik­ka on aivan lii­an help­po mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le. Aina­kin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa oppi­las­mää­rät riit­tä­vät, pitäi­si olla eri­tyi­so­pe­tus­ta mate­maat­ti­ses­ti lahjakkaille.

229 vastausta artikkeliin “Lahjakkaan lapsen opetus”

  1. Niil­le joil­le vaa­ti­va mate­ma­tiik­ka on lii­an help­poa täy­tyi­si olla mah­dol­lis­ta osal­lis­tua yli­opis­to­ta­soi­sil­le mate­ma­tii­kan kurs­seil­le. Se on se seu­raa­va askel. Tämä on kai nyky­ään­kin mah­dol­lis­ta, mut­ta en tie­dä mark­ki­noi­daan­ko tätä tar­peek­si. Kui­ten­kaan lukion opet­ta­jil­le tus­kin on päte­vyyt­tä opet­taa yli­opis­to­ta­sois­ta mate­ma­tiik­kaa, niin että nämä kurs­sit voi­tai­siin käyt­tää hyväk­si yliopisto-opinnoissa.

  2. Mate­ma­tiik­ka on meto­ti­tie­de joka etu­pääs­sä mah­dol­lis­taa mui­den tie­tei­den har­joi­tuk­sen, soit­ta­mi­nen tai pal­lon pot­ki­mi­nen taas tai­to­ja, eli ver­taus ontuu. Mut­ta jat­ket­ta­koon sitä kui­ten­kin, soit­ta­mi­nen tapah­tuu etu­pääs­sä kou­lua­jan ulko­puo­lel­la ja pal­loa pot­ki­taan illat aamut. Tois­toil­la ei toki ole var­maan mate­ma­tii­kas­sa, tai mik­sei myös­kin esi­mer­kik­si kir­joit­ta­mi­ses­sa, mut­ta olen­nai­ses­ti sii­nä­kin on se har­ras­ta­mi­nen. Eli kysy­myk­sen voi­si aset­taa niin että pitäi­si­kö olla enem­män ohjat­tua har­ras­tus­toi­min­taa. En osaa sanoa onko täs­tä hyöy­tä vai onko jopa parem­pi puu­ha­ta ilman ohjausta.

    Tämä liit­tyy myös sii­hen, ulko­puo­li­sen tie­tä­mät­tös­tä näkö­kul­mas­ta, outoon ja koh­tuut­to­maan vaa­ti­muk­seen että kou­lun pitäi­si hoi­taa ihan kaik­ki las­ten asiat. Eikä sitä pitäi­si sit­ten käy­dä 24/7?

  3. Vähän samo­ja aja­tuk­sia minul­la kuin Tpyyluomalla. 

    Entä kie­lel­li­se­ti lah­jak­kaat lap­set? Entäs eri­tyi­sen sosi­aa­li­set — ilmai­su, draa­ma? Erityisopetusta?

    Mik­si juu­ri mate­ma­tiik­ka? Ehkä sik­si, että Osmo itse on mate­maat­ti­ses­ti ilmei­sen lah­ja­kas ja luu­lee sik­si että mate­ma­tiik­ka kai­ken hyvän alku ja juuri. 

    Usko­kaa tai älkää, niin oma poi­ka­ni sai mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaan sta­tuk­sel­la eri­tyi­so­pe­tus­ta 90-luvun puo­lel­la. Sil­loin vie­lä riit­ti resurs­se­ja täl­lai­seen­kin ihmee­seen. Nyt­hän kaik­ki mää­rä­ra­hat mene­vät (eivät­kä rii­tä­kään) oppi­mis­häi­riöis­ten ja maa­han­muut­ta­ja­las­ten opetukseen. 

    Oli miten oli, niin diag­noo­si oli minus­ta alun perin vää­rä. Kysees­sä ei ole mate­maat­ti­ses­ti eri­tyis­lah­ja­kas poi­ka, vaan ylei­ses­ti lah­ja­kas poi­ka, jon­ka ajat­te­lun for­maa­li­nen puo­li ylit­ti ikä­ta­son ala-asteel­la roimasti. 

    Sit­tem­min on tasoittunut.

  4. Mate­ma­tiik­ka on meto­ti­tie­de joka etu­pääs­sä mah­dol­lis­taa mui­den tie­tei­den har­joi­tuk­sen, soit­ta­mi­nen tai pal­lon pot­ki­mi­nen taas tai­to­ja, eli ver­taus ontuu.

    Aika sup­pea käsi­tys matematiikasta.Tavallaan soit­ta­mi­sen opet­te­lu­kin on vain musii­kin esit­tä­mi­sen har­joit­te­lua, eli musii­kin esit­tä­mi­nen on tai­to ja soit­ta­mi­sen opet­te­lu on vain meto­din har­joit­te­lua. Yllä ole­via käsit­tei­tä lai­na­ten. Minus­ta mate­ma­tii­kan tai­to on tai­to sii­nä mis­sä pia­non soittokin.

    Ja ihan var­mas­ti mate­ma­tii­kan opis­ke­lu on kovaa työ­tä ja vaa­tii omis­tau­tu­mis­ta aina­kin, jos aikoo etsiä omien kyky­jen ylä­ra­jaa. Lah­jak­kail­le teki­si hyvää saa­da jo perus­kou­lus­sa jotain allek­kain ker­to­las­kua tai jako­kul­maa haas­ta­vam­paa ja mie­len­kiin­toi­sem­paa käsiteltäväksi.

  5. Musiik­ki, kuva­tai­teet ja lii­kun­ta ovat asioi­ta joi­ta kult­tuu­ris­sam­me teh­dään oppi­mi­sen lisäk­si nii­den itsen­sä vuok­si. Mate­ma­tii­kal­la ei ole saman­tyyp­pis­tä kult­tuu­ri­tu­kea. Pihal­le on vai­kea men­nä yhdes­sä las­ke­maan eikä sitä oikein hel­pos­ti per­he­juh­lis­sa anne­ta matikkanäytöksiä. 

    Omas­sa kou­lus­sam­me olem­me tar­jon­neet ja toteut­ta­neet matik­ka- ja shak­ki­ker­ho­ja, mut­ta soi­to­no­pis­ke­luun tai urhei­lu­val­men­nuk­seen viit­taa­vaa­kaan inten­si­teet­tiä emme ole saa­neet aikai­sek­si. Hel­sin­gin yli­opis­ton Kum­pu­lan kam­puk­sel­la toi­mi­va Luma-kes­kus orga­ni­soi matik­ka- ja luon­non­tie­de­ker­ho­ja ja lei­re­jä ja sen tuki on käy­tös­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Hel­sin­gin kou­luil­la on tar­jol­la myös matik­ka- ja luon­non­tie­de luok­kia, joi­hin vali­taan sovel­tu­vuus­ko­keel­la. Itse täl­lais­ta luok­kaa vetä­vä­nä tie­dän, että meil­lä on vie­lä mat­kaa musiik­ki­luok­kiin orkes­te­rei­neen tai kak­si­kie­li­seen ope­tuk­seen. Kehit­te­lyn kan­nal­ta tuki kodeis­ta ja ympä­röi­väs­tä yhtei­sös­tä on todel­la arvokasta.

  6. Eikö tätä syven­tä­vää tie­tei­den ope­tus­ta voi­si antaa yhteis­työs­sä lähiy­li­opis­ton kans­sa? Nyky­tek­nii­kal­la sen välit­tä­mi­nen onnis­tui­si var­maan myös maaseudulle.

  7. Voi­pi olla, että yleis­si­vis­tä­vä kiva­ki­va­hö­pö­pö ‘oikei­siin’ arvoi­hin kas­vat­ta­va kou­lu­jär­jes­tel­mäm­me vie aikaa, ener­gi­aa ja halua lah­jak­kail­ta etsik­ko­vuo­si­naan kehit­tää eri­tyis­tai­pu­muk­si­aan mil­lä tahan­sa oppialueella.

    Voi myös olla, että kou­lu­jär­jes­tel­mäm­me suo­sii nii­tä jois­ta on kiva not­kua koulujärjestelmän
    hoteis­sa vuo­des­ta toi­seen oppi­mas­sa etu­pääs­sä kou­lu­jär­jes­tel­mäs­säm­me viihtymistä.

    Voi olla toi­sin­kin, oli­si kiva jos täl­lä blo­gil­la aiem­min mai­nit­tu maam­me lukui­sa kas­va­tus­tie­tei­li­jä­ar­mei­ja ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti tut­ki­si asiaa. 

    Näin tus­kin tulee käy­mään, huma­nis­tien tut­ki­mus kun tup­paa tuot­ta­van tuloksia
    jot­ka tuke­vat tut­ki­jan ja tut­ki­muk­sen rahoit­ta­jan ennakkokäsityksiä.

    Aina­kin on niin, että täs­sä maas­sa käy­dään kou­lu­ja enem­män kuin mis­sään kos­kaan. (OECD:n tilastot).

  8. tpyy­luo­ma:

    IMHO nyky­ti­lan­tees­sa häi­rit­se­vää on se, että osa perus­kou­lu­lai­sis­ta istu­vat pää­osan vuo­des­ta mate­ma­tii­kan tun­nit tyh­jän pant­ti­na, kun osaa­vat asi­aa arvos­te­luas­tei­kon ylä­pää­hän. Pelaa­vat aikan­sa kuluk­si vaik­ka­pa ris­ti­nol­laa. (En tie­dä kuin­ka ylei­nen tilan­ne tämä on. Lukio­ka­ve­reis­ta moni oli tätä sar­jaa, mut­ta minul­la on lukios­ta joh­tuen isoh­ko selec­tion bias.)

    Näil­le tyy­peil­le uhkaa kehit­tyä ko. ainet­ta, tai kou­lun­käyn­tiä yleen­sä, koh­taan kyy­ni­nen, yli­mie­li­nen tai viha­mie­li­nen asen­ne, jos­ta on sit­ten muka­va myö­hem­min yrit­tää hank­kiu­tua eroon. 

    Saat­ta­vat myös teh­dä pahaa hei­kom­min ainees­ta suo­riu­tu­vien oppi­lai­den moti­vaa­tiol­le ja itse­tun­nol­le, ja aina­kin ärsyt­tä­vät opettajia. 

    Vai­kea kuvi­tel­la, miten kou­lua­jan ulko­puo­li­nen har­ras­te­lu vai­kut­tai­si tähän suun­taan tai toi­seen. Sai­si­ko­han taso­kurs­sit joten­kin muo­toil­tua niin, että ne meni­si­vät dema­riar­gu­men­tis­ta läpi? Siis sii­tä, että ylä­as­tei­käi­nen lap­si ei saa pääs­tä teke­mään pää­tök­siä, joi­ta voi­si jou­tua katu­maan myöhemmin?

  9. Eli­na, pal­jon­ko Munk­ki­vuo­res­sa on maahanmuuttajalapsia?

    Yhden Intias­ta adop­toi­dun tun­nen. Mut­ta en tie­dä las­ke­taan­ko tämä maahanmuutoksi. 

    Tyt­tä­re­ni luo­kal­la on yksi soma­li­poi­ka, joka käsit­tääk­se­ni kui­ten­kin asuu Talin­ran­nas­sa, ei Munkkivuoressa. 

    Mitä moni­kult­tu­ri­suu­teen tulee, me munk­ki­vuo­re­lai­set olem­me siis kovin köyhiä.

  10. Mik­si muusi­koil­le ja urhei­li­joil­le pitää olla omat koulut?

  11. Yksi­tyi­set perus­kou­lut tulee sal­lia ja eliit­ti­kou­lu­jen syn­ty­mis­tä sub­ven­toi­da mit­ta­vas­ti. Eliit­ti ei ole muul­le yhteis­kun­nal­le heil­tä pois otta­va uhka, vaan pikem­min mer­kit­tä­viä saa­vu­tuk­sia kont­ri­buoi­va kehi­tyk­sen ydin. Esi­mer­kik­si mer­kit­tä­vi­nä tie­de­mie­hi­nä, tai juu­ri mate­maa­tik­koi­na. Molem­pia Suo­mi voi­si syn­nyt­tää pal­jon nykyis­tä enemmän.

    Kipeäs­ti tar­vi­tun sivis­tyk­sel­li­sen ja intel­lek­tu­aa­li­sen elii­tin syn­ty­mi­nen on tehok­kaas­ti estet­ty perus­kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä, joka luonn­ot­to­mal­la ja hen­ki­ses­ti väki­val­tai­sel­la taval­la tasa­päis­tää, tur­haut­taa ja lopul­ta tukah­dut­taa luon­tais­ta lah­jak­kuut­ta, ute­liai­suut­ta ja tie­don­ja­noa iäs­sä, joka on kaik­kein mer­kit­tä­vin syväl­li­sen ymmär­ryk­sen ja osaa­mi­sen kart­tu­mi­sel­le. Tasa­päis­te­tyis­tä ei äkis­ti tule 20+-vuotiaina huippuja.

    Lah­ja­kas nuo­ri pys­tyi­si 12 vuo­des­sa sisäis­tä­mään ja ymmär­tä­mään nykyi­seen näh­den monin­ker­tai­sen mää­rän mer­kit­tä­vää ja hyö­dyl­lis­tä tie­toa. Eikä sen tar­vit­si­si olla rasit­ta­vaa, kulut­ta­vaa tai sen suu­rem­paa työ­taak­kaa vaa­ti­vaa. Kes­keis­tä oli­si moti­voi­va ja saman­hen­ki­nen vii­te­ryh­mä, johon lah­ja­kas nuo­ri voi­si samais­tua. Posi­tii­vi­nen tun­neas­so­si­aa­tio ja sen myö­tä syn­ty­vä moti­vaa­tio on kes­kei­nen teki­jä oppi­mi­ses­sa. Tämä ei onnis­tu ylei­ses­sä perus­kou­lus­sa, jos­sa hie­rar­kian hui­pul­le nouse­vat hyvin toi­sen­lai­set arvot. Aivan lii­an usein häi­käi­le­mät­tö­män alku­kan­tai­set, jos­sa esi­mer­kik­si kii­tet­tä­vä arvo­sa­na ei ole mikään meriit­ti tai ylpey­den aihe.

    Tär­ke­ää oli­si myös asial­leen omis­tau­tu­nut opet­ta­ja, joka todel­la näki­si vai­vaa oppi­lai­den­sa ymmär­tä­mi­sek­si ja huo­mioi­mi­sek­si yksi­löi­nä. Yksi­tyis­kou­lut voi­si­vat mak­saa pal­jon suu­rem­pia palk­ko­ja ja täten hou­ku­tel­la nykyis­tä lah­jak­kaam­paa aines­ta opet­ta­jik­si. Huo­not opet­ta­jat voi­tai­siin myös pal­jon nykyis­tä hel­pom­min erot­taa. Kiusat­koon Hevos­taan kylä­kou­lu­lai­sia. Ter­ve menoa. Sopi­va luok­ka­ko­ko oli­si n. 10 oppi­las­ta. Viih­tyi­siä ava­ria luok­ka­ti­lo­ja, kor­keat ilma­vat huo­neet, filo­so­fian luok­kaan soh­via ja tyy­ny­jä, han­kit­tu­ja tai­de­teok­sia sei­nil­le, moni­puo­li­set har­ras­te­ti­lat, kun­nol­li­nen kir­jas­to ja vaki­tui­nen kir­jas­ton­hoi­ta­ja, joka osai­si opas­taa ja ker­toa oppi­lail­le hei­dän kiin­nos­tus­koh­tei­den­sa kir­jal­li­suu­des­ta. Kaik­ki oppi­mi­ses­sa tar­vit­ta­va tie­to­ko­ne- ym. väli­neis­tö vii­mei­sen pääl­le. Puis­to­mai­nen, laa­ja ja virik­keel­li­nen piha, jos­sa voi­tai­siin hyväl­lä sääl­lä pitää oppi­tun­te­ja ulko­na pui­den var­jos­sa. Ei sitä tavan­omais­ta paria neliö­tä asfalt­tia. Oppilaiden/vanhempien/opettajien toi­vo­mien har­ras­te­ta­pah­tu­mien tai eri­lais­ten luok­ka­mat­ko­jen jär­jes­tä­mi­nen ei oli­si rahas­ta kiinni.

    Kou­lul­la oli­si hyvin vapaat kädet rää­tä­löi­dä ope­tus­si­säl­tö­jä, jois­sa yksit­täis­ten oppi­lai­den hen­ki­lö­koh­tai­set kiin­nos­tuk­sen koh­teet ja tai­pu­muk­set huomioitaisiin.

    Kou­lun omis­ta­va yksi­tyi­nen sää­tiö pyr­ki­si luon­nol­li­ses­ti teke­mään voit­toa, mikä oli­si heil­le kan­nus­tin pitää tason­sa mah­dol­li­sim­man kor­kea­na. Luku­kausi­mak­sut oli­si­vat siten myös kor­keat. Nii­tä val­tio osin sub­ven­toi­si sti­pen­di­jär­jes­tel­mäl­lä eri­tyi­sen lah­jak­kail­le nuo­ril­le. Muu oppi­la­sai­nes tuli­si per­heis­tä, jot­ka oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä, että hei­dän jäl­ki­kas­vun­sa täl­lai­seen kou­luun pää­si­si. Kun haluk­kai­ta oli­si tar­jol­la ole­via paik­ko­ja enem­män, myös hei­tä jou­dut­tai­siin kar­si­maan. Kou­lu pidät­täi­si oikeu­den, perus­tel­lus­ti ja har­kin­nan jäl­keen, erot­taa kou­luun sopeu­tu­mat­to­mia oppi­lai­ta. Näin saa­tai­siin kar­si­tuk­si mm. suu­rin osa koulukiusaamisesta.

  12. Joku tun­ti­ke­hy­suu­dis­tus on taas suun­nit­teil­la. Otsi­koi­den perus­teel­la tar­koi­tus on lähin­nä panos­taa pak­ko­ruot­siin. Muu­hun rahaa ei kai löy­dy, jos ei sit­ten etii­kan ope­tuk­seen hiukan. 

    Suo­ma­lais­lap­set tar­vit­si­si­vat eri­tyi­ses­ti sosi­aa­lis­ten tai­to­jen ope­tus­ta esi­mer­kik­si draa­mao­pe­tuk­sen muo­dos­sa. Mut­ta sii­tä on tur­ha haa­veil­la — tai kes­kus­tel­la eri­tyis­lah­jak­kai­den ope­tuk­seen liit­ty­vä blo­gi­kir­joi­tuk­sen yhteydessä.

    Pait­si ehkä erääs­tä näkökulmasta. 

    Jos on sosi­aa­li­ses­ti eri­tyis­lah­ja­kas lap­si tyy­liin Las­se Pöys­ti tai Ilk­ka Kaner­va. Pitäi­si­kö hänen yli­var­tai­sia tai­to­jaan vie­lä kehit­tää mei­dän mui­den rauk­ko­jen rahoil­la? Tai jos on Saku Koi­vu, pitää­kö minun mak­saa hänen eri­tyis­lu­kion­sa, jot­ta hän pää­si­si mah­dol­li­sim­man run­sai­den liha­pa­to­jen ääreen Amerikassa?

    Entäs musii­kin eri­tyi­so­pe­tus? Mil­joo­na veroeu­roa hei­te­tään toi­sen perään, jot­ta sai­sim­me mah­dol­li­sim­man mon­ta äijää hei­lu­maan maa­il­man radio-orkes­te­rei­den eteen. Sit­ten ole­te­taan, että minä olen junt­ti, jos en halua näi­den han­hien lap­suut­ta tukea, pais­kia töi­tä kuu­kausi­kau­pal­la, lah­joit­taak­se­ni raha­ni Esa-Pekan tai Sakun tien tasoittamiseen.

    Hyväk­syn veu­ro­jen käy­tön huo­no-osais­ten aut­ta­mi­sek­si, mut­ta hyvä­osai­set ja hyvä­osais­ten van­hem­mat kek­si­köön vähi­tel­len toi­set lypsylehmät. 

    Nyt miet­tii ruot­sa­lai­sen “hyvin­voin­ti­val­tion” teo­ri­aan pereh­ty­nyt, että rik­kai­siin pitää myös sijoit­taa, jot­ta he mak­sai­si­vat kil­tis­ti veron­sa. Mut­ta kuin­ka mon­ta veu­roa on Saku tai Esa-paek­ka mak­sa­nut tän­ne — puhu­mat­ta­kaan Tup­pu­ky­län sin­fo­niaor­kes­te­rin kakk­so­fa­go­tis­ta? Paran­taa­ko hei­kä­läis­ten ura todel­la­kin vero­jen maksumoraalia?

    Jos raho­ja­ni halu­taan eri­tyis­lah­jak­kai­siin sijoit­ta, sijoi­tet­ta­koon ne sel­lai­siin nuo­rin, jot­ka lisää­vät toden­nä­köi­sim­min tämän maan kan­san­tuo­tet­ta. Mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat ovat hyvä arvaus tai luul­ta­vas­ti paras, muusi­kot huo­noin ja eivät urhei­li­jat­kaan tule kau­kaa takana.

    Mites oli­si sotilaskoulut?

  13. Hel­sin­gis­sä on aina­kin ollut sel­lai­nen matik­ka­kou­lu kuin Mau­nu­lan yhteis­kou­lu. Onko­han se pär­jän­nyt lukio­ver­tai­luis­sa ja onko siel­tä tul­lut maa­il­mal­le huip­puo­saa­jia. Sivu­men­nen sanoen Suo­mi ei ole pär­jän­nyt maa­il­man matik­ka­kil­pai­luis­sa kovin hääp­pöi­ses­ti. Sen sijaan Pisa­tut­ki­mus ker­too, että Suo­mes­sa on hyviä keskivertokoululaisia.

  14. Pää­osin lah­jak­kaat muusi­kot ja urhei­li­jat ovat käsit­tääk­se­ni opis­kel­leet muu­al­la kuin kou­lus­sa. (Heil­le ei kou­luo­pe­tus ole tar­jon­nut juu­ri mitään.) Näin aina­kin muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Muusi­kot ovat opis­ke­leet musiik­kio­pis­tois­sa ja yksi­tyis­val­men­nuk­ses­sa, urhei­li­jat urhei­luseu­rois­sa. On ole­mas­sa urhei­lu­pai­not­tei­sia lukio­ta ja voi­si mie­les­tä­ni olla vaik­ka min­kä pai­not­tei­sia lukioi­ta, kysyn­nän mukaan. Mut­ta hui­puil­le ei kou­lu­maa­il­ma tar­joa tar­peek­si haas­tet­ta. Mis­sä ovat esi­mer­kik­si mate­ma­tiik­ka­seu­rat, jot­ka kou­lut­ta­vat lap­sia huipuiksi?

  15. Sen sijaan Pisa­tut­ki­mus ker­too, että Suo­mes­sa on hyviä keskivertokoululaisia.”

    Pisa-tut­ki­mus­ten mukaan Suo­mes­sa on myös poik­keuk­sel­li­sen pal­jon huip­pu­ja. Muu­ten ei voi­si­kaan sijoit­tua maa­il­man parhaaksi. 

    Par­haak­si mis­sä? Sitä voi tiet­ty kysyä.

  16. Tar­kis­tin Munk­ki­vuo­ren tilan­teen vie­ras­kie­lis­ten osuu­den suh­teen. Tääl­lä hei­tä on kol­me pro­sent­tia. Talin­ran­nas­sa osuus on n. 10 prosenttia. 

    Kos­ka Talin­ran­nas­sa on vain 1200 asu­kas­ta, niin kovin mon­ta maa­han­muut­ta­ja­las­ta ei siis siel­lä­kään ole. Lähi­kou­lus­sa, jos­sa on 300 las­ta ei esi­mer­kik­si ole jou­dut­tu jär­jes­tä­mään isla­min ope­tus­ta lain­kaan, vaan muu­ta­mat mus­li­mi­lap­set käy­vät lähei­sel­lä Hel­sin­gin Suo­ma­lais-rans­ka­lai­sel­la kou­lul­la isla­min opetuksessa. 

    Munk­ki­vuo­ren lähei­syy­des­sä on Pitä­jän­mäel­lä Ström­ber­gin ja Pik­ku Huo­pa­lah­den alu­eet, joi­den mamu­pi­toi­suus on koh­ta­lai­sen kor­kea. Näil­tä alueil­ta onkin kova tun­ku tän­ne ala-asteel­le, kos­ka kan­ta­suo­ma­lai­set per­heet suo­si­vat mah­doll­sim­man “val­kois­ta” kou­lua. Tämä kehi­tys on näh­tä­vis­sä tie­tys­ti kaik­kial­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kes­ki-Espoon kou­lu­han jopa sul­jet­tiin yhte­nä syy­nä oppilaskato. 

    (Tämä ei var­si­nai­ses­ti nyt kuu­lu lah­jak­kaan lap­sen ope­tus- otsi­kon alle, mut­ta Osmo kysyi tätä, niin vas­taan siksi)

  17. Tivi, olen ihan samaa miel­tä tuos­ta mate­ma­tii­kan ope­tuk­ses­ta var­sin­kin ylä­as­teel­la, oma opet­ta­ja­ni rat­kai­si tuon niin että antoi minul­le seu­raa­van vuo­den teh­tä­viä ja mui­ta ongel­mia pur­ta­vak­si. Tar­koi­tin sitä että lah­jak­kuus jalos­tuu hui­puk­si niin että sitä har­joi­te­taan jat­ku­vas­ti ja tuo­hon ei tun­ti­ke­hys mis­sään tapauk­ses­sa riitä.

    En tie­dä musii­ki­no­pis­ke­lus­ta juu­ri mitään, mut­ta aina­kin urhei­lus­sa olen­nais­ta on nime­no­maan tois­tot joil­la lihas­muis­ti kehit­tyy. Esi­mer­kik­si kori­pal­loa opi­taan heit­tä­mään heit­tä­mäl­lä kym­me­niä tuhan­sia ker­to­ja. Minus­ta mate­ma­tii­kas­sa niin­kään ei, olkoon­kin että lukio­lai­tos tuot­taa lau­da­tu­rin yli­op­pi­lai­ta jot­ka osaa deri­voi­da unis­saan­kiin ymmär­tä­mät­tä lain­kaan mis­tä sii­nä on kysymys.

    Lap­si ymmär­tää itse­kin että on jos­sain hyvä ja har­ras­taa sitä, tai voi se olla niin­kin päin että har­ras­taa jotain sik­si että se kiin­nos­taa ja on sik­si sii­nä hyvä. En ihan täy­sin osta aja­tus­ta että mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus, tai niin kuin Eli­na sanoo for­maa­li ajat­te­lu, on jotain sisä­syn­tyis­tä, mut­ta sama­pa tuo käy­tän­nös­sä. Kyse on sii­tä että lap­si har­ras­taa jotain innol­la kel­loa katsomatta.

    Täl­lais­ta hin­kua pitäi­si tukea, mut­ta tyh­myyk­sis­säm­me sor­sim­me tie­tyn tyy­pis­tä lah­jak­kuut­ta, osit­tain suku­puo­let­te­nuis­ta syis­tä. Jos poi­ka nousee kuu­del­ta aamul­ta lämi­mään kiek­ko­ja ken­täl­le ennen kou­lua niin hän on ter­ve nuo­ri urhei­li­ja­nal­ku ja Poh­jo­la-lei­rin scou­tit soit­te­lee van­hem­mil­le. Jos tyt­tö soit­taa viu­lua kaik­ki illat niin hän on musi­kaa­li­ses­ti lah­ja­kas, tai jos käyt­tää kai­ken aikan­sa tuh­rus­taen mer­kin­tö­jä vih­koon niin kysees­sä on runo­tyt­tö. Jos poi­ka­lap­si ohjel­moi assemble­ril­la yötä myö­ten tai luo moni­mut­kai­sen sar­ja­ku­va­sar­jan kau­hu­fan­ta­sia­maa­il­mas­ta niin hänet lähe­tään psykologille.

    Inter­net aut­taa, niin kuin kaik­kia mar­gi­naa­li­ta­pauk­sia. Joku voi­si vaan jos­kus että oli­si­ko pik­ku-Pet­te­rin net­tiad­dik­tios­sa kui­ten­kin kysy­mys sii­tä että ympä­röi­vä fyy­si­nen todel­li­suus ei tar­joa älyl­lyl­li­siä virikkeitä.

  18. Aloi­tan taus­tois­ta­ni. Olen toden­nä­köi­ses­ti nimi­merk­ki Eli­nan tar­koit­ta­ma “ylei­ses­ti lah­ja­kas” ihmi­nen, jos­kin aika vah­val­la mate­maat­ti­sel­la pai­no­tuk­sel­la. Hain ja pää­sin seu­tu­ni par­haa­seen lukioon; jätin sen ensim­mäi­sen vuo­den jäl­keen opis­kel­lak­se­ni kak­si vuot­ta jo mai­ni­tus­sa Päivölässä.

    Oli­ko täs­tä minul­le hyö­tyä? Kadun­ko valin­taa­ni? Voin tari­noi­da näis­tä jutun jos toi­sen­kin. Kysy­kää, jos kiin­nos­taa. Palaan nyt jutun var­si­nai­seen aiheeseen.

    Muis­tut­tai­sin, että mah­dol­li­nen syn­nyn­näi­nen kyky ei tar­koi­ta, että halu­aa kehit­tyä sil­lä osa-alu­eel­la maa­il­man par­haak­si tai edes “hui­puk­si”. Lah­jak­kuus aut­taa, mut­ta ilman sisäis­tä halua (tun­teen paloa!) ete­ne­mi­nen on puur­ta­mis­ta ja tavoit­teet jää­vät saavuttamatta.

    Myös se on hyvä muis­taa, ettei juu­ri kukaan lah­ja­kas yksi­lö valit­se tule­vai­suut­taan sen mukaan, mikä oli­si “yhteis­kun­nal­le tärkeää”. 

    Paras asia, mitä lah­jak­kaal­le lap­sel­le voi­si teh­dä, oli­si opet­taa tätä oikeas­ti oppi­maan. Nykyi­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä onnis­tuu täs­sä enem­mis­tön koh­dal­la ihan koh­ta­lai­ses­ti. Lah­jak­kail­la lap­sil­la tulee sen sijaan vas­taan tämä “kirous”, kun jos­sain vai­hees­sa luon­tai­nen kyky ei rii­tä ja täy­tyi­si oikeas­ti vähän panostaakin.

    En usko, että ope­tuk­sen tason kiris­tä­mi­nen esim. lukioiäs­sä on oikea rat­kai­su. Lyhyes­sä ajas­sa täy­tyi­si omak­sua tai­dot, joi­ta muut lap­set ovat voi­neet har­joi­tel­la yhdek­sän vuo­den ajan. Onnis­tuu­han se, mut­ta pal­jon stres­siä tulee ja juu­ri hor­mo­naa­li­ses­ti han­ka­laan aikaan.

    Epäi­len myös, että lah­jak­kail­le sopi­vat tavat oppia eroa­vat kes­ki­ver­to-oppi­laan tavas­ta oppia. Itse en tar­vit­se mitään työ­ka­lua muis­ti­ni paran­ta­mi­seen. Sen sijaan riit­tä­vän kor­kea­ta­soi­nen kes­kus­te­lu aut­taa minua jäsen­tä­mään asioi­ta ja löy­tä­mään uusia oival­luk­sia. Joku oppi­mis­teo­ree­tik­ko voi­nee ker­toa enemmän.

    Oli­si hie­noa, jos ylei­nen tai mate­maat­ti­nen tai wha­te­ver lah­jak­kuus voi­tai­siin tun­nis­taa hie­man aiem­min. Ja hei­tä voi­tai­siin aut­taa voit­ta­maan tämä kirous. On sinän­sä sää­li, että jos kuu­luu urhei­lu­ky­vyil­tään maan par­hai­den pro­mil­lien luok­kaan, on val­men­ta­jia tar­jol­la. Vas­taa­va sys­tee­mi aivo­työl­le, niin johan aukea­vat monet ovet.

    Ympä­ris­tö­kin aut­taa. Itsel­le­ni oli hyö­dyl­lis­tä, että pää­sin “kal­tais­te­ni seu­raan”. Perus­kou­luai­ka­ni ilma­pii­ri oli täy­sin opis­ke­lu­vas­tai­nen. Oli­sin­pa täs­sä iäs­sä ollut seu­ras­sa, jon­ka mie­les­tä kou­lu­me­nes­tys ja uusien asioi­den oppi­mi­nen on hie­no asia… 

    Lopuk­si mate­ma­tii­kas­ta. Olen sitä miel­tä, että suu­ri osa (vaa­ti­vas­ta­kin) lukio­ma­te­ma­tii­kas­ta panos­taa lii­kaa las­ku­ru­tii­niin ja lii­an vähän ideoi­hin. Tämä lähes­ty­mis­ta­pa aut­taa kyl­lä YO-kir­joi­tuk­sis­sa; hyvä rutii­ni antaa itse­luot­ta­mus­ta ja aut­taa kei­no­te­koi­sen aika­ra­jan voit­ta­mi­ses­sa. Reaa­li­maa­il­man ongel­mis­sa on kui­ten­kin tär­keäm­pää löy­tää sopi­vin työ­ka­lu kuin osa­ta käyt­tää yhtä tai kah­ta todel­la hyvin.

  19. Todet­ta­koon tuos­ta talou­del­li­ses­ti hyö­dyl­li­siin ainei­siin panos­ta­mi­ses­ta että sii­tä ei nyt ei ole niin hir­veän kau­an aikaa kun tie­to­kä­sit­te­ly­tie­teen opis­ke­li­jat teki kesä­töis­tä esi­mer­kik­si raken­nuk­sil­la, kos­ka ei sem­moi­ses­ta mate­maat­ti­ses­ta puu­has­te­lus­ta ollut oikein mitään käy­tän­nön hyötyä.

  20. Suo­mi itse­näis­tyi vuon­na 1957! Näin lau­koi suht tuo­re yli­op­pi­las, Miss Suo­mi vuo­si­mal­lia 2008.

    Olen Osmon kans­sa samaa miel­tä, kou­luis­sa ja kou­lu­jen pitää eri­kois­tua, jot­ta jokai­nen voi vah­vis­taa vah­vuuk­si­aa eikä downd­gra­da­ta niitä.

    Sil­loin voi­daan ryh­mä­ko­koa­kin aatel­la uudel­la taval­la. Luen­to­mai­ses­sa kym­me­nien oppi­lai­den ryh­mis­sä voi­daan opet­taa, että Suo­mi itse­näis­tyi vuon­na 1917 (lai­tan sen tähän var­muu­den vuok­si, jos joku ei sitä tiennyt.) 

    Näil­lä luen­noil­la voi­daan myös sek­su­aa­li­tie­don avul­la opet­taa, miten mehi­läi­set pölyt­tä­vät kuk­kia (sii­te­pö­ly­tys lie­nee nyky­nuo­ril­le tun­te­mat­to­mam­paa kuin siit­tä­mi­sen mekanismit).

    Nämä yleis­luen­not sit­ten vapaut­ta­vat resurs­se­ja pie­niin ryh­mä­ko­koi­hin, jois­sa voi­daan ope­tel­la fysiik­kaa, kemi­aa, tie­to­tek­niik­kaa ja vaik­ka mitä, kun­han pide­tään mie­les­sä, että perus­kou­lu- ja lukio ovat vas­ta jat­ko-opin­toi­hin val­men­ta­via opinahjoja.

  21. Älyk­käi­den ja tasa­ä­lyis­ten tasa­päis­tä­mäs­tä dema­rit ajoi­vat aika­naan yhtä kii­vaas­ti kuin Enem­mis­tö­läi­set kal­lii­den län­si­au­to­jen kivittämistä.

    Nykyi­nen perus­kou­lu­jär­jes­tel­mä on syn­ty­nyt luo­maan tasa­ä­lyi­siä, val­tio­val­lan kuriin ja nuh­tee­seen alis­tu­via veronmaksajia.

    Suo­ma­lais­ten mate­ma­tii­kan ope­tus tus­kin on muu­ten­kaan kovin kum­mois­ta, kun idäs­tä tule­vat maa­han­muut­ta­jat läpäi­se­vät käy­tän­nös­sä poik­keuk­set­ta mei­dän yli­opis­to­jen matik­ka­pai­not­teis­ten lin­jo­jen pää­sy­ko­keet sikä­läi­sel­tä kansakoulupohjalta.

  22. Eli­na, pal­jon­ko Munk­ki­vuo­res­sa on maahanmuuttajalapsia?

    Kevääl­lä val­tio­val­ta jakoi Hel­sin­gil­le­kin muu­ta­man mil­joo­nan lisä­mää­rä­ra­han kou­lu­jen luok­ka­ko­ko­jen pie­nen­tä­mi­seen — se pää­tet­tiin tääl­lä koh­dis­taa nii­hin kou­lui­hin, jois­sa on pal­jon mui­ta kuin koti­mai­sia äidin­kie­le­nään puhu­via lap­sia. Eli (jos tämä jotain todis­te­lua edes vaa­ti) maa­han­muut­ta­jien (tai tiet­ty­jen maa­han­mut­ta­ja­ryh­mien) eri­tyis­re­surs­si­tar­peet ovat pois myös nii­den kou­lu­jen oppi­lail­ta, jois­sa maa­han­muut­ta­jien mää­rä on vähi­nen. En tie­dä mis­sä mää­rin tar­ve­har­kin­ta (“tar­peil­la” tar­koi­tan täs­sä siis muu­ta kuin pelk­kää oppi­lai­den luku­mää­rää ja ikää) vai­kut­taa Hel­sin­gin tavan­omais­ten ope­tus­mää­rä­ra­ho­jen allokointiin.

    1. Ris­to. Miten lisä­ra­han myön­tä­mi­nen maa­han­muut­ta­ja­kou­luil­le hei­ken­si ope­tuk­sen taso vaik­ka­pa Munkkivuoressa?

  23. Ant­ti Rasinen:

    Paras asia, mitä lah­jak­kaal­le lap­sel­le voi­si teh­dä, oli­si opet­taa tätä oikeas­ti oppi­maan. Nykyi­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä onnis­tuu täs­sä enem­mis­tön koh­dal­la ihan koh­ta­lai­ses­ti. Lah­jak­kail­la lap­sil­la tulee sen sijaan vas­taan tämä “kirous”, kun jos­sain vai­hees­sa luon­tai­nen kyky ei rii­tä ja täy­tyi­si oikeas­ti vähän panostaakin.

    Täs­mäl­leen. Itse havait­sin vas­ta luku­lo­mal­la ennen yo-kir­joi­tuk­sia, että pänt­tää­mi­nen ja ulkoa annet­tu­jen aihei­den opis­ke­lu eivät kiin­nos­ta minua lain­kaan (sii­hen men­nes­sä minä­ku­va­ni oli ehti­nyt vää­ris­tyä vuo­sien ajan, kun suku­lai­set ja tut­ta­vat oli­vat tul­kin­neet hyvät nume­ro­ni mer­kik­si pänt­tää­mi­ses­tä ja tie­tä­mät­tään raken­si­vat minul­le paik­kan­sa­pi­tä­mä­tön­tä iden­ti­teet­tiä). Pär­jä­sin kyl­lä kir­joi­tuk­sis­sa mai­nios­ti luke­mat­ta­kin, eikä itseä­ni ole jää­nyt tämä poten­ti­aa­lin tuh­laus juu­ri har­mit­ta­maan, kos­ka valit­sin alan jos­sa oli­sin joka tapauk­ses­sa jou­tu­nut aloit­ta­maan puh­taal­ta pöydältä.

    Mut­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta oli­si var­maan ollut ihan hyö­dyl­lis­tä opet­taa minut­kin oikeas­ti näke­mään vai­vaa nii­den vuo­sien aika­na, jot­ka joka tapauk­ses­sa perus­kou­lus­sa ja lukios­sa roi­kuin. Oli­sin vähin­tään­kin val­mis­tu­nut nykyi­seen ammat­tii­ni nopeam­min, tai “par­haas­sa” tapauk­ses­sa valin­nut sel­lai­sen alan, jos­sa oli­sin suu­rem­mak­si talou­del­li­sek­si hyö­dyk­si yhteiskunnalle.

    En ole sitä miel­tä, että kaik­ki lah­jak­kaat tyy­pit pitäi­si val­jas­taa lyhyen täh­täi­men rahan­te­ko­ko­neik­si — päin vas­toin: on tär­ke­ää, että osan kiin­nos­tus suun­tau­tuu uinu­viin tai nyky­het­kes­sä aivan arvot­to­mil­ta­kin tun­tu­viin koh­tei­siin. Mut­ta osa var­mas­ti jopa haluai­si hyvin tie­naa­vak­si hui­puk­si tie­teen tai tek­no­lo­gian kuu­mim­piin kei­hään­kär­ki­pro­jek­tei­hin, ja kyl­lä meil­tä löy­tyy ihmi­siä, joil­la oli­si sel­lai­seen myös edel­ly­tyk­siä. Kou­lu­lai­tos­ta pitäi­si vain saa­da muo­kat­tua suun­taan, joka saa tuon poten­ti­aa­lin toteu­tu­maan käytännössä.

    Ystä­vis­sä­ni on useam­pi­kin tyyp­pi, joi­ta sil­min­näh­den ja oman ilmoi­tuk­sen­sa­kin mukaan on jää­nyt har­mit­ta­maan se, että maka­si­vat koko yleis­si­vis­tä­vän kou­lu­tuk­sen ajan luo­kas­sa tyh­jän pant­tei­na, joko ope­tus­ta häi­ri­ten tai itseen­sä ja omiin aja­tuk­siin­sa käper­ty­nei­nä. Olen miet­ti­nyt, mik­sei itseä­ni niin kovas­ti sape­ta se vuo­sia jat­ku­nut joka­päi­väi­nen mie­li­ku­vi­tus­maa­il­mois­sa mat­kai­lu. Liit­ty­nee joten­kin sii­hen, että jos oli­sin alus­ta alkaen käy­nyt eliit­ti­kou­lua, en ehkä oli­si kos­kaan näh­nyt lähel­tä itses­tä­ni poik­kea­vien ihmis­ten elä­mää, enkä vält­tä­mät­tä nyt ymmär­täi­si hei­dän todel­li­suut­taan samal­la tavoin. Pidän edel­leen olen­nai­se­na, että ystä­vä­pii­ri­ni koos­tui­si mah­dol­li­sim­man pal­jon toi­sis­taan poik­kea­vis­ta ihmi­sis­tä. Osaa pel­käs­tään älyk­kö­po­ru­kois­sa pyö­ri­neis­tä tutuis­ta­ni suo­ma­lai­nen perus­kou­lu­kaan ei näy­tä aut­ta­neen täs­sä asias­sa, vaan jot­kut sel­väs­ti hal­vek­su­vat ja ylen­kat­so­vat “hitaam­pia” kans­saih­mi­si­ään. Tämä oli­si näh­däk­se­ni eliit­ti­kou­lu­jär­jes­tel­män suu­rim­pia ris­ke­jä: empa­tian ja elä­män moni­muo­toi­suu­den ymmär­tä­mi­sen puu­te. Ilman sitä ei ehkä voi raken­taa parem­paa maa­il­maa, vaik­ka aivot oli­si­vat miten hie­not ja huip­puun­sa viritetyt.

    Yli­mää­räi­sen har­ras­tus­toi­min­nan tehoon en oikein usko, aina­kaan sil­loin kun kysees­sä ovat samat aineet joi­ta opis­kel­laan perus­kou­lus­sa joka tapauk­ses­sa (jos ja kun har­ras­tu­nei­suu­del­la ei kui­ten­kaan saa tun­neil­ta vapau­tuk­sia). Oli­si­ko paras rat­kai­su sit­ten se, että kai­ken­lai­set oppi­laat opis­ke­le­vat samas­sa kou­lus­sa, mut­ta eri taso­kurs­seil­la nii­den ainei­den osal­ta, jois­sa sil­lä on mer­ki­tys­tä? Jos kurs­si­tar­jon­ta oli­si riit­tä­vän moni­puo­li­nen, (lähes) jokai­sel­le löy­tyi­si alue, jol­la lois­taa, eivät­kä oppi­laat jakau­tui­si lii­an yksi­se­lit­tei­ses­ti vain hyviin ja huonoihin.

  24. Osmo
    “Ris­to. Miten lisä­ra­han myön­tä­mi­nen maa­han­muut­ta­ja­kou­luil­le hei­ken­si ope­tuk­sen taso vaik­ka­pa Munkkivuoressa?”

    Pre­si­dent­ti Halo­sen sanoin “kun joku saa enem­män, se on yhtei­ses­tä pus­sis­ta pois”, eli päi­vän­sel­vä­si nuo mamu­jen ekstra­hat ovat muil­ta pois.

  25. Lah­jak­kuu­den erot­ta­mi­nen eriai­kai­ses­ta kehit­ty­mi­ses­tä on vai­ke­aa. Se, että joku oppii val­ta­van hel­pos­ti luke­maan ja las­ke­maan 7‑vuotiaana tai juok­see mui­ta nopeam­min ei vält­tä­mät­tä ker­ro lah­jak­kuu­des­ta vaan kehitysvaiheesta. 

    Onko muu­ten suur­ten nero­jen muu­ten vain mer­kit­tä­vik­si per­soo­nik­si nous­sei­den taus­tal­la ollut nero­jen tai lah­jak­kai­den kou­lu? Ehkä­pä onkin niin, että kama­lin­ta, mitä lah­jak­kaal­le lap­sel­le voi sanoa, että olet lah­ja­kas. Ehkä tasa­päis­tä­mi­nen onkin vii­saam­paa: lah­ja­kas tai ei — töi­tä on teh­tä­vä. Se tie­tys­ti on ongel­mal­lis­ta, että vaa­ti­mi­nen on opet­ta­jal­le mel­ko rank­kaa eikä sii­tä edes yleen­sä kii­te­tä — päinvastoin.

    Maa­il­ma on täyn­nä lupauk­sia, jois­ta ei tul­lut sitä mitä odo­tet­tiin ja nii­tä, jot­ka ylit­ti­vät kaik­ki odotukset.

  26. Miten lisä­ra­han myön­tä­mi­nen maa­han­muut­ta­ja­kou­luil­le hei­ken­si ope­tuk­sen taso vaik­ka­pa Munkkivuoressa?

    En tie­dä miten juu­ri Munk­ki­vuo­res­sa näkyy posi­tiiv­sen dis­kri­mi­maa­tion eri­ty­si­mää­rä­ra­hat muil­le kou­luil­le, mut­ta jaan Syl­tyn kan­nan sii­tä, että jos­tain­han ne aina ovat pois. Miten voi­si jol­lain jär­ke­väl­lä perus­teel­la olla tois­ta mieltä?

    Aloi­tus on tär­keä, kos­ka lah­jak­kaat lap­set jää­vät vail­le mitään eri­tyis­huo­moi­o­ta suo­ma­lai­ses­sa kou­lus­sa — he tur­hau­tu­vat, ali­suo­riu­tu­vat ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa häi­ri­köi­vät ja syr­jäy­ty­vät erityisluokille. 

    Mate­maat­tis­ta lah­jak­kuut­ta en kui­ten­kaan aset­tai­si mihin­kään eri­tyis­a­se­maan. Lah­jak­kuu­den lajit kul­ke­vat todel­la tii­viis­ti käsi­kyn­käs­sä ja mate­maat­ti­ses­ti erit­täin lah­ja­kas on mitä toden­nä­köi­sim­min erit­täin hyvä oppi­las myös muis­sa teo­reet­ti­sis­sa aineissa.

    Sinän­sä pidän kiin­ni poh­jois­mai­sen tasa-arvon peri­aat­tees­ta, jos­sa ei eris­te­tä lap­sia eliit­ti- ja slum­mi­kou­lui­hin. Rat­kai­su­na näki­sin eri­tyi­so­pe­tuk­sen ulot­ta­mis­ta myös lah­jak­kai­siin ja ope­tuk­sen voi­mak­kaam­paa eriyt­tä­mis­tä lisä­teh­tä­vien ja muun mie­lek­kään teke­mi­sen kaut­ta taval­li­sil­la oppitunneilla.

  27. Olen ammat­ti­muusik­ko ja tun­nen sato­ja suo­ma­lai­sia huip­pu­muusi­koi­ta. Jokais­ta heis­tä voi­tai­siin kut­sua lah­jak­kaak­si — omal­la taval­laan. Jokai­sel­la heil­lä on jokin eri­tyis­osaa­mi­sen alue, jol­la he toi­mi­vat musii­kin ken­täl­lä. Mitään yhteis­tä heis­tä on hyvin vai­kea kek­siä. Itse olen toi­mi­nut amma­tis­sa­ni n. 15 vuot­ta, mut­ta en sil­ti edel­leen­kään tie­dä, mitä musii­kil­li­nen lah­jak­kuus tai musi­kaa­li­suus on — ellei sit­ten vain kiin­nos­tus­ta musiik­kiin tai har­joi­tel­tua tai­toa. Itse väi­tän, että koko kes­kus­te­lu lah­jak­kuu­des­ta, joka on vähin­tään­kin kysee­na­lai­nen käsi­te, on jopa vaa­ral­lis­ta, kos­ka se saat­taa joh­taa esi­mer­kik­si yksi­tyis­kou­lu­jen suo­si­mi­seen, mikä maa­il­mal­la­kin lisää enim­mäk­seen eriar­voi­suut­ta — ei lah­jak­kuut­ta, mitä se sit­ten mah­taa ollakaan. 

    Tär­keä on myös kysyä, mik­si me olem­me niin kiin­nos­tu­nei­ta käy­rän peru­koil­la ole­vis­ta muu­ta­mis­ta “huip­puo­saa­jas­ta”. Onko mis­sään osoi­tet­tu, että juu­ri he ovat yhteis­kun­nal­li­ses­ti tär­kei­tä? Eikö ole niin, että on osoi­tet­tu juu­ri päin­vas­tais­ta? Eikö ole­kin niin, että kes­ki­ver­rot yhdes­sä teke­vät mer­kit­tä­viä tie­teel­li­siä ja tai­teel­li­sia asioi­ta. Näin näyt­täi­si ole­van suu­rim­mak­si osak­si aina­kin musii­kis­sa. Lap­si­täh­det­kin ote­taan yleen­sä ennen pit­kää kiinni.

    Mut­ta sii­tä olen Osmon kans­sa samaa miel­tä, että las­ten kiin­nos­tuk­sen koh­tei­ta pitää tukea. Se ei saa tar­koit­taa taso­ko­kei­ta tai muu­ta aikuis­ten maa­il­maan kuu­lu­vaa eikä eteen­kään puhet­ta lah­jak­kuu­des­ta. Las­ten kiin­nos­tus­ta on tuet­ta­va hei­dän omil­la ehdoil­laan. Mate­ma­tii­kas­ta kiin­nos­tu­nei­ta lap­sia voi­tai­siin ohja­ta kou­lun ulko­puo­li­sil­le mate­ma­tii­kan ja luon­non­tiee­iden kurs­seil­le tai vas­taa­vil­le. Se, että joku on nime­no­maan kou­lun ulko­puo­lel­la ole­vaa, on lap­sil­le ja nuo­ril­le inspiroivaa. 

    Me ehdot­to­mas­ti emme tar­vit­se eri­tyi­siä lah­jak­kai­den las­ten kouluja.

  28. Luin aiem­paa ket­jua, jos­sa taso­ryh­miä arvos­tel­tiin, joten pitää vie­lä erik­seen mai­ni­ta: mie­les­tä­ni taso­ryh­mien pitäi­si olla 1. aine­koh­tai­sia, ja 2. jous­ta­via ja elä­viä, ei kiveen hakat­tu­ja. Ryh­mäs­tä toi­seen pitäi­si voi­da siir­tyä vähin­tään puo­li­vuo­sit­tain, omaan kou­lu­me­nes­tyk­seen perustuen.

    Luu­li­si, että näin saa­tai­siin kun­kin oppiai­neen osal­ta osa­puil­leen kaik­ki ne oppi­laat moti­voi­tua, joil­la on mah­dol­li­suuk­sia menes­tyä kysei­ses­sä ainees­sa, ja lisäk­si hui­puil­la oli­si mah­dol­li­suus kehit­tyä oikeas­ti hyvik­si jo nuo­ri­na. Ja hei­kom­min menes­ty­vien ope­tuk­ses­sa voi­tai­siin kes­kit­tyä heil­le olen­nai­siin tie­toi­hin ja tai­toi­hin, mikä var­maan­kin vähen­täi­si yhteis­kun­nal­li­sen huo­nom­muu­den­tun­teen kehittymistä.

  29. Lisään vie­lä, että omas­sa lap­suu­des­sa­ni kol­man­nes­ta luo­kas­ta alka­via musiik­ki­luok­kia voi­ta­nee pitää jon­kin tapai­si­na lah­jak­kai­den las­ten eri­tyis­kou­lui­na. Itse en aika­naan musiik­ki­luo­kal­le pääs­syt — olin kai epä­musi­kaa­li­nen. Samoin kävi suu­rim­mal­le osal­le ikä­ryh­mä­ni ja koti­kau­pun­ki­ni lap­sis­ta, jot­ka nyt ovat ammat­ti­muusi­koi­ta. En tie­dä, kuin­ka asiat ovat olleet muis­sa kau­pun­geis­sa, mut­ta täs­tä voim­me aina­kin oppia sen, että ns. lah­jak­kuu­den arvioi­mi­nen 7 vuo­ti­aa­na on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta ja sen että eri­tyis­luo­kat ja ‑kou­lut eivät vält­tä­mät­tä par­hai­ten val­men­na las­ta alal­le, kos­ka ne voi­vat tupu­tuk­sel­laan ja vää­rän­lai­sel­la arki­päi­väi­syy­del­lään vähen­tää lap­sen omaa kiin­nos­tus­ta aiheeseen. 

    Las­ten itse­näis­ty­mi­sen tar­pei­ta ja kapi­noin­tia ei pidä väheksyä.

  30. Olen kuin te kaik­ki: kär­sin hitaas­ta opet­ta­mi­ses­ta, eikä opet­ta­ja anta­nut minun raken­taa kuu­ra­ket­tia. Tur­haan­nuin, enkä raken­ta­nut enää mitään, aloin vain juo­da kal­jaa. Huo­ma­sin, että olen sii­nä­kin hyvä. Olen moni­lah­jak­kuus. Eri­tyi­so­pe­tus ja ei-eri­tyi­so­pe­tus on ihan jees.

  31. Poi­ka­ni kävi Ola­rin luon­non­tie­de­lu­kion. Hyvä rat­kat­kai­su. Perus­kou­lun lah­ja­kas oppi­las oli omal­la luo­kal­laan kes­ki­ta­soa. Vält­ti vir­heen, joka vei isu­kin tur­mioon: kuvi­te­le­mas­ta kyvyis­tään liikoja.

    Omas­sa kou­lus­sa­ni oli legen­daa­ri­sen leh­to­ri Eva Lie­te­nin vetä­mä mate­ma­tii­kan ker­ho. Kokooon­nyúim­me sun­nun­tai­sin englan­ti­lai­sel­la koululla.

  32. Eikö ole sel­vää, että eri­tyi­sen moti­voi­tu­nei­ta ja lah­jak­kai­ta pitää tukea, onpa ala lähes mikä hyvän­sä? Hyvil­le käsi­töi­den teki­jöil­le enem­män sen alan ope­tus­ta, hyvil­le ruot­sin oppi­joil­le tätä lajia.

  33. tpyy­luo­ma:

    Minus­ta mate­ma­tii­kas­sa niin­kään ei, olkoon­kin että lukio­lai­tos tuot­taa lau­da­tu­rin yli­op­pi­lai­ta jot­ka osaa deri­voi­da unis­saan­kiin ymmär­tä­mät­tä lain­kaan mis­tä sii­nä on kysymys. 

    Pitä­vät aina­kin yli­opis­tois­sa vie­lä fysii­kan ja matet­ma­tii­kan opin­nois­sa las­ku­har­joi­tuk­sia eli las­ka­rei­ta, joi­den tavoit­tee­na on ihan vain las­ku­ru­tii­nin kehit­tä­mi­nen. Fysiik­kaa opis­ke­le­va ystä­vä­ni sanoi että mate­ma­tii­kan opis­ke­lu kulut­taa eni­ten per­set­tä- las­ke­mi­nen on tai­to jon­ka oppii… no, las­ke­mal­la. Että kyl­lä tuo 10 000 tois­ton meto­di on käy­tös­sä matematiikassakin.

  34. Muis­tan opis­ke­luai­ka­na, kun olin teh­taas­sa kesä­töis­sä ja poik­keuk­sel­li­ses­ti lau­an­tai­na yli­töis­sä. Istuk­sim­me kah­vi­tun­nil­la mui­den duu­na­rien kans­sa las­taus­lai­tu­ril­la ja näim­me kun lähei­sen liek­ki­ma­jan puliu­kot joi­vat pii­mäl­lä jat­ket­tua tuu­li­la­sin­pe­su­nes­tet­tä. Moni lai­tu­ril­la puo­li­tois­ta­ker­tais­ta tun­ti­palk­kaa naut­ti­nut ammat­ti­mies näyt­ti ole­van vil­pit­tö­män kateel­li­nen noil­le pult­sa­reil­le: “Siel­lä ne ryyp­pää veron­mak­sa­jien rahoil­la ja me jou­du­taan ole­maan töissä!” 

    Tuli vaan taas tämä epi­so­di mie­leen kun täs­sä­kin ket­jus­sa niin kovas­ti sur­raan Hel­sin­gin kau­pun­gin “posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion” raho­ja: vii­me vuo­si­na n. 1,5 mil­joo­naa euroa. Koko ope­tus­bud­jet­ti on 560 mil­joo­naa euroa.

    Tou­ko Mettinen

  35. Ris­to. Miten lisä­ra­han myön­tä­mi­nen maa­han­muut­ta­ja­kou­luil­le hei­ken­si ope­tuk­sen taso vaik­ka­pa Munkkivuoressa? 

    Täs­sä nime­no­mia­ses­sa tapauk­ses­sa kyses­sä ole­via raho­ja uuti­soin­nin perus­teel­la siis kai jaet­tiin koko maa­han (uuti­nen jon­ka näin, oli pai­kal­lis­leh­des­sä, joka kes­kit­tyis Suur-Hel­sin­gin kau­pun­kei­hin); Hel­sin­ki oli­si saa­nut oman osuu­ten­sa riip­pu­mat­ta maa­han­muut­ta­jien mää­räs­tä. Jos raho­ja ei oli­si eri­tyi­ses­ti koh­den­net­tu alueil­le, joil­la on run­saas­ti maa­han­muut­ta­jia, niin ehkä myös juu­ri Munk­ki­vuo­reen oli­si riit­tä­nyt yksi lisä­opet­ta­ja nyky­ti­lan­tee­seen verrattuna. 

    Jos teh­dään ole­tus, että rahat eivät olleet läh­tö­koh­tai­ses­ti tur­huu­teen ohjat­tu­ja (eli lisä­opet­ta­jien pal­kaa­mi­nen eli luok­ka­koon pie­ne­tä­mi­nen paran­taa oppi­mis­tu­lok­sia), niin täl­löin ope­tuk­sen taso Munk­ki­vuo­res­sa on nyt huo­nom­pi kuin sen oli­si ollut ilman eri­tyis­sat­saus­ta maahanmuuttaja-alueisiin.

  36. Mut­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta oli­si var­maan ollut ihan hyö­dyl­lis­tä opet­taa minut­kin oikeas­ti näke­mään vai­vaa nii­den vuo­sien aika­na, jot­ka joka tapauk­ses­sa perus­kou­lus­sa ja lukios­sa roi­kuin. Oli­sin vähin­tään­kin val­mis­tu­nut nykyi­seen ammat­tii­ni nopeam­min, tai “par­haas­sa” tapauk­ses­sa valin­nut sel­lai­sen alan, jos­sa oli­sin suu­rem­mak­si talou­del­li­sek­si hyö­dyk­si yhteiskunnalle. 

    Tulit­ko­han pal­jas­ta­neek­si yhden syyn sil­le, mik­si Suo­mes­sa opis­ke­lua­jat veny­vät? Moni yli­opis­to-opis­ke­li­ja ei ole kou­lu­vuo­si­naan oppi­nut teke­mään töi­tä, vaan hyvät arvo­sa­nat ovat tul­leet luke­mat­ta. Yli­opis­tos­sa useim­mat eivät enää pel­käl­lä lah­jak­kuu­del­la pärjääkään.

  37. Suo­sit­te­len tutus­tu­maan kir­jal­li­suu­teen, jos­sa käsi­tel­lään asen­ne­maa­il­man vai­ku­tus­ta oppi­mi­seen ja suo­riu­tu­mi­seen. Ajat­te­lu­maa­il­ma, jos­sa koros­te­taan lah­jak­kuut­ta kun joh­taa alun­pi­täen­kin vää­rään suuntaan. 

    Noin lyhyes­ti sanot­tu­na, jos yksi­lö uskoo vah­vas­ti, että menes­ty­mi­nen jol­lain alal­la on lah­jak­kuu­des­ta kiin­ni (koki hän itse ole­van­sa lah­ja­kas tai lah­ja­ton), niin hän on her­kem­pi luo­vut­ta­maan vai­keuk­sien edes­sä, kos­ka kokee vai­keuk­sien ole­van merk­ki sii­tä, että ei ole­kaan oikeas­ti lahjakas. 

    Yksi­löl­li­siä ero­ja toki on, mut­ta yksi­lön ja yhteis­kun­nan kan­nal­ta on tehok­kaam­paa, jos pääs­tään irti lah­jak­kuusa­jat­te­lus­ta ja pyri­tään innos­ta­maan yksi­löt kes­kit­tä­mään tar­mon­sa sii­hen (hyö­dyl­li­seen) tou­huun, joka hei­tä eni­ten innos­taa. Suu­rin este eks­per­tik­si tule­mi­ses­sa ei tule mis­sään nimes­sä ole­maan mah­dol­li­nen lah­jak­kuu­den puu­te vaan se, että ei jak­sa har­joi­tel­la har­joit­te­le­mas­ta päästyään. 

    Aihea­lu­ees­ta on kir­joit­ta­nut hyvin David Shenk kir­jas­sa The Genius in All of Us. Mui­ta tärp­pe­jä on eks­per­tik­si tule­mis­ta tut­ki­nut K. Anders Erics­son ja asen­tei­den vai­ku­tus­ta suo­ri­tuk­seen tut­ki­nut Carol Dweck.

  38. Minun mie­les­tä­ni suu­rem­pi ongel­ma kuin mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­den eri­tyi­so­pe­tuk­sen puu­te on ope­tus­suun­ni­tel­mam­me taka­pe­roi­suus mate­ma­tii­kan osalta.

    Pitäi­si olla kan­sa­lais­vel­vol­li­suus ymmär­tää edes jon­kin­lai­sen mie­li­ku­van tasol­la, mis­tä on kyse perus­las­ku­toi­mi­tuk­sis­sa, potens­siin koro­tuk­ses­sa, juu­re­no­tos­sa ja loga­rit­min otos­sa, ja samal­la tavoin mie­li­ku­van tasol­la taju­ta, miten eks­po­nent­ti- ja loga­rit­mi­funk­tiot käyt­täy­ty­vät. Ja deri­vaa­tan käsit­tees­tä vie­lä jon­kin­lai­nen mie­li­ku­va. Mitään todel­lis­ta ope­roin­ti­tai­toa ei “nor­maa­li-ihmi­nen” tar­vit­se muil­la kuin perus­las­ku­toi­mi­tuk­sil­la, ja tämä on joh­ta­nut sii­hen, ettei mitään muu­ta taju­ta edes peri­aat­teen tasol­la, ellei sitä nimen­omai­ses­ti työn tai kou­lu­tus­suun­nan vuok­si edellytetä.

    Se taso, mitä kai­pai­sin jokai­sen, oli­si, että jokai­nen perus­kou­lun käy­nyt osai­si lukea ja tul­ki­ta liki­main oikein graa­fe­ja, jois­sa on käy­tet­ty loga­rit­mis­ta asteik­koa, ja eri­lai­sia ajan suh­teen deri­voi­tu­ja muutosgraafeja.

    (Mik­si ihmees­sä muu­ten deri­vaat­ta ei tule edes täs­sä mie­les­sä vas­taan perus­kou­lus­sa? Onko niin, että mate­ma­tiik­ka on kou­luis­sam­me lii­ak­si mate­ma­tiik­kaa mate­ma­tii­kan vuok­si, ei arkie­lä­män vuoksi?)

    Minun mie­les­tä­ni on käsit­tä­mä­tön­tä, että yhteis­kun­nas­sam­me on eri­lai­sis­sa vas­tuul­li­sis­sa teh­tä­vis­sä, ja jopa talout­ta kos­ke­via pää­tök­siä teke­mäs­sä, hen­ki­löi­tä, joil­le eks­po­nent­ti- ja loga­rit­mi­funk­tiot ovat vieraita.

    Tämä minun kai­no toi­vo­muk­se­ni on mie­les­tä­ni todel­la vähän vaa­dit­tu. Sii­hen ei sil­ti pys­ty­tä, ja minun mie­les­tä­ni se joh­tuu sii­tä, ettei mate­ma­tiik­kaa arvos­te­ta tarpeeksi.

  39. Tom­mi Vai­ni­kai­nen: “Eikö ole­kin niin, että kes­ki­ver­rot yhdes­sä teke­vät mer­kit­tä­viä tie­teel­li­siä ja tai­teel­li­sia asioita.”

    No ei todel­la­kaan ole. Tuo on kovin popu­laa­ri väi­te, joka on joh­det­tu hyvin lah­jak­kai­den ihmis­ten ver­kos­toi­tu­mi­sen hyö­dyis­tä, koros­taen ver­kos­toi­tu­mis­ta, aivan kuin se emer­gent­ti­na ilmiö­nä toi­mi­si vaik­ka ver­kos­ton muo­dos­tai­si­vat vähem­mät lah­jak­kaat. Suo­mes­ta esim. Hak­ka­rai­nen, Lon­ka ja Lip­po­nen ovat täs­tä kir­joit­ta­neet jota­kin puis­tat­ta­van mie­li­val­tais­ta ja val­heel­lis­ta. En voi sanoa, mitä olen täs­tä aja­tus­suun­nas­ta miel­tä, kos­ka se jäi­si sensuuriin.

    Väit­tee­si oli­vat muu­ten­kin eris­kum­mal­li­sia ja monin koh­din paik­kan­sa pitä­mät­tö­miä. Puu­tun nyt tähän kes­kei­seen. Ei tar­vit­se hei­tel­lä arvauk­sia ja fii­lis­te­ly­jä lon­kal­ta sii­tä, onko esi­mer­kik­si lah­jak­kuut­ta ole­mas­sa vai ei. Asi­aa on kyl­lä tut­kit­tu val­ta­vas­ti, eikä se ole lain­kaan epä­sel­vä. Ei se ole mie­li­pi­de­ky­sy­mys, jon­ka totuu­den voi rat­kais­ta mie­li­val­tai­ses­ti vaik­ka­pa omal­la vasem­mis­to­lai­sel­la ideo­lo­gial­laan. Lah­jak­kuus on toki käsit­tee­nä moni­mut­kai­nen ja moni­syi­nen, mut­ta täy­sin sel­keäs­ti todel­li­nen ja hyvin merkittävä.

    Vie­lä; jo nyt on sel­kei­tä alu­eel­li­sia ero­ja perus­kou­lu­jen tasos­sa, joi­hin­kin niis­tä on pää­sy­vaa­ti­muk­sia ja vii­meis­tään lukios­sa tapah­tuu sel­ke­ää erot­te­lua. Se lisään­tyy­kö jokin meta­fyy­si­nen enti­teet­ti nimel­tä epä­ta­sa-arvoi­suus kun lah­jak­kaim­pien oppi­lai­den kou­lu­viih­ty­vyyt­tä lisä­tään yksi­tyis­kou­luil­la ja eliit­ti­kou­luil­la on yksi ja sama.

    Per­he on yhteis­kun­nan luon­tai­nen bio­lo­gi­nen ja psy­ko­lo­gi­nen yksik­kö. Van­hem­mil­la ei ole vas­tuu­ta “tasa-arvos­ta”, jol­la ei ole väliä, vaan omien las­ten­sa etu­jen tur­vaa­mi­ses­ta. Jos heil­lä on mah­dol­li­suuk­sia tar­jo­ta lap­sel­leen kou­lu­tus, jos­sa näi­den ei tar­vit­si­si oppia sitä muka­mas-kas­vat­ta­vaa koke­mus­ta jen­geis­tä, kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta, huo­nois­ta opet­ta­jis­ta, 35 oppi­laan luo­kis­ta, tasa­päis­tä­mi­ses­tä jne. vaan voi­vat tar­jo­ta jäl­ki­kas­vul­leen oppi­mi­sym­pä­ris­tön, jos­sa nämä sen sijaan voi­si­vat toi­mia hen­gel­tään hyvis­sä kan­nus­ta­vis­sa ryh­mis­sä, asi­aan­sa todel­la paneu­tu­vien opet­ta­jien opas­ta­mi­na, niin ei yhteis­kun­nal­la pitäi­si olla mitään oikeut­ta tätä mah­dol­li­suut­ta kieltää.

    Se on vää­rin. Jokin epä­mää­räi­nen epä­ta­sa-arvoi­suus on sen suh­teen moraa­li­ses­ti täy­sin mer­ki­tyk­se­tön kysymys.

  40. Vil­le Teittinen:

    Ehkä tasa­päis­tä­mi­nen onkin vii­saam­paa: lah­ja­kas tai ei – töi­tä on tehtävä.

    Päin vas­toin. Monien tääl­lä­kin esiin tuo­ma ongel­ma on nime­no­maan se, että osa jen­gis­tä sujah­taa perus­kou­lum­me läpi lie­hu­vin lipuin töi­tä teke­mät­tä, ja osa vie­lä lukios­ta­kin. Tun­nen itse­kin niin pal­jon täl­lai­sia tapauk­sia, että mää­rän perus­teel­la sii­nä on tus­kin edes mis­tään eri­tyi­sis­tä huip­pu­lah­jak­kuuk­sis­ta kysy­mys. Kyl­lä sii­nä tuh­la­taan ihmis­ten poten­ti­aa­lia, ja samal­la osa tyl­sis­ty­vis­tä lap­sis­ta ja nuo­ris­ta vie­lä kehit­tää kai­ken­lai­sia ongel­ma­käyt­täy­ty­mi­sen muo­to­ja. Ei sel­lai­nen ole muil­le­kaan luo­kas­sa oli­joil­le eduksi.

  41. AZ:
    Mik­si puhut lah­jak­kuu­des­ta ja sen suo­si­mi­ses­ta, vaik­ka tar­koi­tat­kin sitä, että lap­sen taus­tan ja per­heen varal­li­uu­den tulee näkyä sel­vem­min hänen saa­mas­saan koulutuksessa?

    Saa­ra:
    Tar­koi­tam­me var­maan tasa­päis­tä­mi­sel­lä eri asioi­ta. Olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että kaik­kien poten­ti­aa­li pitää saa­da käyt­töön. Kou­lu­lais­ten työn­teos­sa on muu­ten se jän­nä jut­tu, että jos sii­nä onnis­tuu niin se ei sit­ten ole­kaan sel­lais­ta lute­ri­lais­ta teen­läk­sy­to­pet­te­len­kir­joi­ta­no­len kilt­ti opis­ke­lua vaan kama­laa opis­ke­lun himoa, jon­ka jokai­nen luku­touk­ka­vai­heen koke­nut tai sii­nä vie­lä­kin elä­vä tunnistaa.

  42. Kysy­myk­seen “mik­si juu­ri mate­ma­tiik­kaa” cont­ra vaik­ka teat­te­ri, teki­si mie­le­ni pel­käs­tään näyt­tää face­palm. Oikea kysy­mys, jota Osmo ei nyt häve­liäi­syys­syis­tä ole esit­tä­nyt, että mik­si musiik­ki tai lii­kun­ta? Syy on tie­tys­ti se, että mate­ma­tii­kan osaa­mi­sel­la on väliä laa­jem­min­kin työ­elä­mäs­sä kuin eri­kois­aloil­la. So. mate­ma­tiik­kaa ei halu­ta opet­taa lah­jak­kail­le, kos­ka tie­de­tään, että sii­tä on näil­le mitat­ta­vaa hyötyä. 

    Meil­le on joten­kin help­po hyväk­syä, että lii­kun­nas­sa tai musii­kis­sa lah­jak­kaat saa­vat tree­naa­mi­ses­ta enem­män irti kuin muut, mut­ta mate­ma­tii­kan koh­dal­la sitä ei ole help­po hyväk­syä, kos­ka se on niin yleis­hyö­dyl­li­nen taito. 

    Itse muis­tan ensim­mäi­se­nä opis­ke­lu­vuon­na, kun pää­sin “oikean” mate­ma­tii­kan pariin, miten olin ensin innois­sa­ni, ja vuo­den lop­pu­puo­lel­la rai­vois­sa­ni, kos­ka minua oli petet­ty. Toki minä­kin “opin” mate­ma­tiik­kaa, mut­ta sain tie­tää sel­lai­sis­ta asiois­ta kuin aksio­maat­ti­nen päät­te­ly jne. iäs­sä, jos­sa moni suu­ri mate­maa­tik­ko oli jo elä­män­työn­sä tehnyt. 

    En pidä itseä­ni “huip­pu­lah­jak­kaa­na”, en edes kovin lah­jak­kaa­na, mut­ta mate­ma­tii­kan koh­dal­la ope­tus on perus­kou­luis­sa ja lukiois­sa täy­sin ala-arvois­ta. Minus­ta ei ole niin­kuin Osmo esit­tää, että mate­ma­tiik­ka osal­le help­poa ja muil­le käsit­tä­mä­tön­tä. Se näyt­tää sil­tä, kos­ka lah­jak­kain 20 pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta kyke­nee oppi­maan 80 pro­sent­tia enem­män kuin muut, mut­ta tuon 20 pro­sen­tin sisään mah­tuu ikä­luo­kas­sa Suo­mes­sa­kin 10–15 tuhat­ta nuor­ta. Näi­den välil­lä on sit­ten saman­ta­pai­nen jakau­ma. Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­mä käsit­te­lee par­haim­mil­laan­kin koko tuon poru­kan yhte­nä klönt­ti­nä hei­koim­man — tai vie­lä hei­kom­pien — mukaan.

  43. Kyl­lä­hän se, joka on kiin­nos­tu­nut [mate­ma­tii­kas­ta], myös omaeh­toi­ses­ti hakeu­tuu kehit­tä­mään tuo­ta taitoaan.

    Huip­pu­ky­ky­jä pak­ko­so­si­aa­lis­te­taan kou­lus­sa. Mitä muu­ta pakol­li­nen oppi­tun­neil­le osal­lis­tu­mi­nen on; vaik­ka oli­si suo­rit­ta­nut vuo­si­luok­kan­sa oppi­mää­rän tenttimällä.

    Perus­a­ja­tus monel­la näyt­tää ole­van, että kyky­jään voi kehit­tää vain tiu­kas­sa, byro­kraat­ti­ses­ti ohja­tus­sa, ulkoi­ses­sa hallinnassa.

  44. Osmo:

    Kou­lun musiik­kio­pe­tuk­seen näi­den nero­jen pitää kui­ten­kin osal­lis­tua, vaik­ka he eivät sil­lä mitään uut­ta opikaan. 

    Täs­sä koh­taa täy­tyy huo­ma­ta, että kou­lu­jen musii­kin­ope­tus ja musiik­kio­pis­to­jen ope­tus eroa­vat huo­mat­ta­vas­ti toi­sis­taan. Nyky­ään kou­lu­jen musii­kin­ope­tus perus­tuu bän­di­soit­toon, musiik­kio­pis­tot taas oman instru­men­tin hyvään hal­lin­taan. Nämä ovat kak­si eri maa­il­maa ja var­mas­ti kaik­ki oppi­vat jotain uutta.

    Toi­nen kysy­mys on sit­ten onko sil­lä mitään väliä oppii­ko musii­kin­tun­neil­la mitään uut­ta. Saat­tai­si jopa olla että tär­keäm­pää on hyvä fii­lis ja yhdes­sä teke­mi­sen rie­mu (ja se että on vaan kiva soit­taa)- seu­raa­val­la tun­nil­la sit­ten opi­taan taas kan­san­ta­lout­ta nos­ta­via, hyö­dyl­li­siä asioi­ta. Antaa sen musii­kin olla hyö­dy­tön­tä tur­huut­ta, se on kai­kis­ta haus­kin­ta niin.

  45. Riit­ta:

    Tulit­ko­han pal­jas­ta­neek­si yhden syyn sil­le, mik­si Suo­mes­sa opis­ke­lua­jat veny­vät? Moni yli­opis­to-opis­ke­li­ja ei ole kou­lu­vuo­si­naan oppi­nut teke­mään töi­tä, vaan hyvät arvo­sa­nat ovat tul­leet luke­mat­ta. Yli­opis­tos­sa useim­mat eivät enää pel­käl­lä lah­jak­kuu­del­la pärjääkään.

    Uskon tosi­aan, että jos kor­kea­kou­luo­pin­to­jen ensim­mäi­siä vuo­sia ei oli­si tar­vin­nut käyt­tää sen tajua­mi­seen, että en itse asias­sa osaa kehit­tää itseä­ni jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti (ja että kehit­tä­mi­sen varaa yli­pään­sä on, ja reip­paas­ti!), ja sitä seu­raa­via vuo­sia kehit­ty­mis­tek­nii­koi­den opet­te­luun, min­kä jäl­keen vas­ta pää­sin itse kehit­ty­mis­vai­hee­seen, oli­sin val­mis­tu­nut aina­kin enem­män ajal­laan kuin nyt kävi (kan­din suo­ri­tin osa­puil­leen ajal­laan, mut­ta mais­te­rin tut­kin­to venyi 250% yliaikaiseksi).

    Samal­la on tosin sanot­ta­va, että arvon­sa on sil­lä­kin että elää elä­mään­sä ja kas­vaa ihmi­se­nä samal­la kun opis­ke­lee. Nopeas­ti suo­ri­tet­tu tut­kin­to voi jää­dä enem­män irral­leen todel­li­ses­ta elä­mäs­tä, mikä ei myös­kään voi olla hyvä, aina­kaan aja­tus­työ­hön täh­tää­vil­lä aloilla.

    Val­mis­tuin itse alal­le, jota pide­tään tyy­pil­li­ses­ti ihmi­sil­le ja maa­il­mal­le mer­ki­tyk­set­tö­mä­nä, jopa tur­ha­na. Myös moni alal­le val­mis­tu­neis­ta jakaa tämän käsi­tyk­sen. Itsel­le­ni ehti tuon vuo­sien poh­dis­ke­lun ja ongel­moin­nin­kin sii­vit­tä­mä­nä kehit­tyä käsi­tys sii­tä, mitä hyö­tyä minus­ta on maa­il­mal­le ja yhteis­kun­nal­le, ja nyt voin­kin ylpeä­nä edus­taa ammattikuntaani. 🙂

    Hätäi­set pika­tut­kin­not eivät siis ole paras vaih­toeh­to, mut­ta eipä ole sekään, että tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen venyy vain sik­si, ettei perus­kou­lus­sa ole­kaan tul­lut opit­tua kaik­kea sitä, mitä siel­lä kuu­lui­si oppia.

  46. Jar­no Virtanen:

    Ajat­te­lu­maa­il­ma, jos­sa koros­te­taan lah­jak­kuut­ta kun joh­taa alun­pi­täen­kin vää­rään suuntaan.

    Uskon ehdot­to­mas­ti näin ole­van, mut­ta “taso­kurs­sit” pitäi­si sil­ti saa­da käyt­töön. En usko niis­tä muo­dos­tu­van ongel­maa, kun­han ope­tus­hen­ki­lö­kun­nan asen­ne saa­tai­siin kor­jat­tua lah­jak­kuut­ta koros­ta­vas­ta ajat­te­lus­ta vai­van­näön koros­ta­mi­sen ja eri­lai­suu­den kun­nioit­ta­mi­sen suun­taan (jos sii­nä siis kor­jat­ta­vaa on).

    Taso­kurs­se­ja ei tar­vit­si­si kut­sua taso­kurs­seik­si vaan eriy­te­tyk­si ope­tuk­sek­si, jos­sa kurs­sien eroa­vai­suuk­sia kuvat­tai­siin laa­dul­li­sil­la mää­reil­lä eikä lait­ta­mal­la nii­tä tasok­kuus­jär­jes­tyk­seen. Uskoi­sin tämän vas­taa­van todel­li­suut­ta­kin par­hai­ten; jos­ta­kin asias­ta kiin­nos­tu­nei­den ja sii­nä edis­ty­nei­den ope­tus­han on (tai sen oli­si hyvä olla) myös laa­dul­li­ses­ti eri­lais­ta kuin hei­dän, joil­la on kysei­sen aiheen paris­sa vai­keuk­sia tai moti­vaa­tion puutetta.

    Taso­kurs­sien avul­la voi­tai­siin lie­ven­tää sitä kaik­ki­voi­pai­suu­den tun­net­ta, joka syn­tyy oppi­laal­le jon­ka ei tar­vit­se kos­kaan teh­dä läk­sy­jä saa­dak­seen todis­tuk­seen rivin kymp­pe­jä. Edis­ty­neem­pien ryh­mäl­tä kun voi­tai­siin edel­lyt­tää sel­lais­ta “tasoa” jo perus­kou­lus­sa, jon­ka eteen jokai­nen todel­la jou­tui­si myös vähän näke­mään vai­vaa. Samoin vähem­män edis­ty­neil­le ei var­mas­ti yhtä hel­pos­ti syn­tyi­si riit­tä­mät­tö­myy­den ja ulko­puo­li­suu­den tun­net­ta, kun “opet­ta­jan lel­li­kit” oli­si­vat pois­sa sil­mis­tä niis­sä aineis­sa, jois­sa erot ovat suurimmat.

  47. Per­he on yhteis­kun­nan luon­tai­nen bio­lo­gi­nen ja psy­ko­lo­gi­nen yksik­kö. Van­hem­mil­la ei ole vas­tuu­ta “tasa-arvos­ta”, jol­la ei ole väliä, vaan omien las­ten­sa etu­jen tur­vaa­mi­ses­ta. Jos heil­lä on mah­dol­li­suuk­sia tar­jo­ta lap­sel­leen kou­lu­tus, jos­sa näi­den ei tar­vit­si­si oppia sitä muka­mas-kas­vat­ta­vaa koke­mus­ta jen­geis­tä, kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta, huo­nois­ta opet­ta­jis­ta, 35 oppi­laan luo­kis­ta, tasa­päis­tä­mi­ses­tä jne. vaan voi­vat tar­jo­ta jäl­ki­kas­vul­leen oppi­mi­sym­pä­ris­tön, jos­sa nämä sen sijaan voi­si­vat toi­mia hen­gel­tään hyvis­sä kan­nus­ta­vis­sa ryh­mis­sä, asi­aan­sa todel­la paneu­tu­vien opet­ta­jien opas­ta­mi­na, niin ei yhteis­kun­nal­la pitäi­si olla mitään oikeut­ta tätä mah­dol­li­suut­ta kieltää. 

    Täl­lai­nen opis­ke­lun kul­ta­maa­han on jo ole­mas­sa. Siel­tä löy­tyy huip­pu­ja joka alal­le ja lah­jak­kain ja älyk­käin kär­ki pää­see vapaas­ti valit­se­maan itsel­leen kaik­kein tuot­ta­vim­mat opit ja amma­tit. Vii­me aikoi­na tuot­ta­vin­ta lie­nee ollut lain ja talous­tie­teen opis­ke­lu, sil­lä näi­den opis­ke­li­joi­den lah­jak­kais­ta lah­jak­kaim­mat ovat pääs­seet töi­hin Capi­tol kuk­ku­lal­le ja Wall Stree­til­le. Luon­tai­sen nerou­ten­sa ja sitä tuke­van oppi­mi­sym­pä­ris­tön avul­la he ovat onnis­tu­neet luo­maan itsel­leen rahan­te­ko­ko­neen, finans­si­jär­jes­tel­män, jota käyt­tä­mäl­lä he eivät voi hävi­tä, vaik­ka mil­joo­nat ja mil­joo­nat heik­ko­lah­jai­sem­mat ympä­ri maa­il­man menet­täi­si­vät työ­paik­kan­sa ja säästönsä. 

    Sel­lai­nen ”pie­ni” ongel­ma kysei­sen raha­kult­tuu­rin huip­pu­tuot­ta­jil­la tie­tys­ti on, että lah­jat­to­mien lau­mat saat­ta­vat heit­täy­tyä han­ka­lik­si. Mut­ta ei hätää. Täs­sä huip­pu­jen tuo­tan­to­lai­tok­ses­sa val­mis­tuu myös viih­de­teol­li­suu­den huip­pu­ja, jot­ka osaa­vat pitää kan­sa­lai­set tyy­ty­väi­si­nä – aina­kin niin kau­an kuin net­ti ja tele­vi­sio toi­mi­vat. Puhu­mat­ta­kaan selit­tä­jien hui­puis­ta, jot­ka tyy­nen rau­hal­li­ses­ti sano­ja vali­koi­den saa­vat vähä­jär­ki­sem­mät­kin vakuut­tu­neek­si sii­tä, ettei­vät Capi­tol kuk­ku­lan ja Wall Stree­tin asiak­kai­den suu­ret­kaan omai­suu­det ole kenel­tä­kään pois vaan nii­tä käy­te­tään kaik­kien mui­den hyväk­si. Tie­tys­ti tar­vi­taan myös mai­nos­ta­jien huip­puo­saa­mis­ta, jot­ta ihmi­set saa­tai­siin ene­ne­väs­ti halua­maan sel­lais­ta, jota he eivät tar­vit­se, ja tuot­ta­jien huip­puo­saa­mis­ta kai­ken sen tuottamiseen. 

    Jos edel­lä mai­ni­tut huip­puo­saa­mi­set eivät kui­ten­kaan rii­tä pitä­mään lah­jat­to­mien lau­mo­ja aloil­laan, on kään­nyt­tä­vä voi­man­käy­tön huip­puo­saa­jien puo­leen. Sil­loin tar­vi­taan mm. huip­pu­ma­te­maa­tik­ko­ja, fyy­sik­ko­ja ja kemis­te­jä, jot­ka osaa­vat raken­taa par­haat urkin­ta­vä­li­neet, tehok­kaim­mat aseet, kes­tä­vim­mät muu­rit ja tap­pa­vim­mat myr­kyt. Eikä näis­tä töis­tä kenen­kään älyn hui­pun kan­na­ta kiel­täy­tyä, kos­ka niis­tä tul­laan mak­sa­maan enem­män kuin vähem­män tär­keis­tä töis­tä – puhu­mat­ta­kaan puu­tar­han hoidosta.

  48. Vil­le Teittinen:

    Kou­lu­lais­ten työn­teos­sa on muu­ten se jän­nä jut­tu, että jos sii­nä onnis­tuu niin se ei sit­ten ole­kaan sel­lais­ta lute­ri­lais­ta teen­läk­sy­to­pet­te­len­kir­joi­ta­no­len kilt­ti opis­ke­lua vaan kama­laa opis­ke­lun himoa, jon­ka jokai­nen luku­touk­ka­vai­heen koke­nut tai sii­nä vie­lä­kin elä­vä tunnistaa.

    Opis­ke­lun himo edel­lyt­tää kui­ten­kin sitä, että “opis­kel­ta­vat” asiat eivät ole jo val­miik­si itses­tään sel­viä tai tur­hia. Har­va kokee opis­ke­lun himoa esi­mer­kik­si puhe­lin­luet­te­loa kohtaan.

    Minä­hän olen kiin­nos­tu­nut aika monen­lai­sis­ta asiois­ta, ja voin viet­tää tun­te­ja, päi­viä tai viik­ko­ja nii­hin syven­tyen, jos tähän vain on aikaa ja mah­dol­li­suus. Mut­ta avain­te­ki­jä täs­sä on juu­ri se oma kiin­nos­tus. Ongel­ma­ni on sii­nä, että kun pitäi­si lait­taa itsen­sä teke­mään jota­kin tyl­sää ja epä­kiin­nos­ta­vaa, vain sik­si että jon­kun muun mie­les­tä se oli­si minul­le hyväk­si, se ei ota onnis­tuak­seen. En ole kos­kaan jou­tu­nut teke­mään niin pär­jä­täk­se­ni kou­lus­sa, joten se tai­to on jää­nyt oppi­mat­ta. Pit­kään ajat­te­lin, että elä­mäs­sä pär­jää sil­kal­la hedo­nis­mil­la. Taval­laan aja­tuk­ses­sa onkin totuu­den sie­men (aivan lii­an moni tekee mie­les­tä­ni lii­kaa vas­ten­mie­li­siä asioi­ta vain sik­si, että muut käs­ke­vät tai toi­vo­vat), mut­ta koko totuus se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole.

  49. AZ: Tie­dät­kö sinä sit­ten, mitä on musi­kaa­li­suus? Itse en sitä tie­dä. Lah­jak­kuu­den käsi­te on toki ole­mas­sa enkä ole sitä tie­ten­kään kiel­tä­mäs­sä. Itse vain en oikein tie­dä, mitä sil­lä tark­kaan ottaen tar­koi­te­taan, ja päät­te­len myös näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta, ettei­vät monet muut­kaan tie­dä. Usein sil­lä näy­tet­tään tar­koit­ta­van jotain syn­nyn­näis­tä omi­nai­suut­ta. Aja­tel­laan, että jon­kin tai­don hank­ki­mi­nen on geneet­ti­sis­tä syis­tä toi­sil­le hel­pom­paa. Toi­saal­ta lah­jak­kuu­del­la tar­koi­te­taan usein myös pelk­kää tai­toa tai kiin­nos­tus­ta. Me esi­mer­kik­si yri­täm­me mita­ta lah­jak­kuut­ta tes­tein, jois­sa mita­taan oikeas­ti tai­to­ja. Mate­ma­tii­kan koe tai musiik­kiop­pi­lai­tok­sen pää­sy­koe käy­vät täs­tä esi­merk­ki­nä. Syn­näis­ten tai­pu­mus­ten arvioi­mi­nen tämän kal­tai­sil­la tes­teil­lä jää arvai­lu­jen varaan. Ja mik­si­pä mei­dän niis­tä pitäi­si edes olla kiinnostuneita?

    Yksi­tyis­kou­lu­ja näy­te­tään muu­ten perus­te­le­van usein parem­mal­la ope­tuk­sel­la ja viih­tyi­säm­mäl­lä ja kan­nus­ta­vam­mal­la ympä­ris­töl­lä. Mik­sem­me voi­si vaa­tia näi­tä samo­ja asioi­ta jul­ki­sil­ta kou­luil­ta? Eivät ne kel­paa perus­te­luik­si yksi­tyis­kou­lu­jen puolesta.

  50. Kyl­lä­hän se, joka on kiin­nos­tu­nut [mate­ma­tii­kas­ta], myös omaeh­toi­ses­ti hakeu­tuu kehit­tä­mään tuo­ta tai­to­aan.

    Miten? Ennen inter­ne­tin aikaa ei ollut nuo­ren ihmi­sen edes mah­dol­lis­ta tutus­tua oike­aan mate­ma­tiik­kaan ilman että joku ker­toi mis­tä on kyse. Esi­mer­kik­si luin lap­se­na kau­pun­gin kir­jas­tos­ta “mate­ma­tii­kan­kir­jo­ja”, mut­ta ei niis­sä ollut oikei­ta mate­ma­tii­kan­kir­jo­ja, joi­den ole­mas­sao­los­ta en edes tien­nyt ennen yliopistoa.

  51. Tie­de­mies: “Syy on tie­tys­ti se, että mate­ma­tii­kan osaa­mi­sel­la on väliä laa­jem­min­kin työ­elä­mäs­sä kuin erikoisaloilla.”

    Opis­ke­lin mate­ma­tii­kas­ta sivuai­neen yli­opis­tos­sa, työs­ken­te­lin myös tut­ki­ja­na ja nyky­ään IT-alalla. 

    Olen huo­man­nut että mate­ma­tiik­kaa sovel­ta­vas­sa työ­elä­mäs­sä (IT-alal­la) pär­jää­vät hyvin ne jot­ka ovat har­ras­ta­neet vaka­vam­min urhei­lu­la­jia tai esim. lau­la­mis­ta. Sosi­aa­li­sil­le tai­doil­le tun­tuu ole­van enem­män kysyn­tää kuin puh­taal­le syvem­män yli­opis­to­ta­son matematiikalle. 

    Tutut oikeas­ti lah­jak­kaat mate­maa­ti­kot (Päi­vö­lä / toh­to­ri ‑tasoa) tun­tu­vat kär­si­vän tri­vi­aa­leis­ta pät­kä­töis­tä, tai ovat muut­ta­neet ulko­mail­le. En ole havain­nut työ­elä­mäs­sä min­kään­lais­ta pulaa lah­jak­kais­ta mate­maa­ti­kois­ta. Mate­ma­tii­kan lai­tos­ten raha­pu­la sen­si­jaan on tosiasia.

  52. K‑Veikko:

    Kyl­lä­hän se, joka on kiin­nos­tu­nut [mate­ma­tii­kas­ta], myös omaeh­toi­ses­ti hakeu­tuu kehit­tä­mään tuo­ta taitoaan.

    Mut­ta hänen ei ole pak­ko teh­dä niin. Kou­lun idea on mm. sii­nä, että siel­lä on pak­ko käy­dä teke­mäs­sä asioi­ta, joi­ta ei vält­tä­mät­tä aina itse haluai­si teh­dä. Sitä kaut­ta oppii tuon hiel­lä ja jos­kus tus­kal­la­kin teke­mi­sen arvon, ja sen, että jos­kus jokin asia onkin ikä­vää puur­ta­mis­ta vain alku­vai­hees­sa. Tämän opin soi­sin mie­luus­ti myös niil­le lap­sil­le, joi­den ei nyky­pe­rus­kou­lus­sa kym­pin saa­dak­seen tar­vit­se edes kir­jaa ava­ta. Mah­dol­li­suus oppia on kou­lun tar­koi­tus. On yksi­se­lit­tei­ses­ti vää­rin, että tämä mah­dol­li­suus evä­tään niil­tä, jot­ka sat­tu­vat kou­luun men­nes­sään osaa­maan ja tie­tä­mään “lii­kaa”.

    Huip­pu­ky­ky­jä pak­ko­so­si­aa­lis­te­taan kou­lus­sa. Mitä muu­ta pakol­li­nen oppi­tun­neil­le osal­lis­tu­mi­nen on; vaik­ka oli­si suo­rit­ta­nut vuo­si­luok­kan­sa oppi­mää­rän tenttimällä.

    Tar­koi­tus voi olla hyvä, mut­ta moni fik­su ihmi­nen ei kyl­lä suh­tau­du kovin hyväl­lä sii­hen, että hei­tä on makuu­tet­tu luo­kas­sa vuo­si­tol­kul­la tyh­jän pant­ti­na (eikä sen parem­min var­mas­ti suh­tau­tui­si kukaan muu­kaan ihmi­nen). Osal­la tutuis­ta­ni on vie­lä­kin vai­keuk­sia suh­tau­tua asi­aan, ja joil­le­kuil­le tun­tuu jopa jää­neen taka­rai­voon aja­tus: “Jos kaik­ki oli­si­vat kuten minä, minun ei oli­si tar­vin­nut kär­siä”. Täl­lai­nen eri­lai­suu­teen koh­dis­tu­va kau­nai­suus ei voi olla yhteis­kun­nan kan­nal­ta hyö­dyl­lis­tä, eikä sitä tuli­si kou­lu­jär­jes­tel­män avul­la ihmi­siin kylvää.

  53. Ei yhteis­kun­nal­la ole varaa jär­jes­tää kai­kil­le sel­lais­ta ope­tus­ta kuin mitä lah­jak­kaim­mat lap­set tar­vit­se­vat ja ansait­se­vat. Kym­me­nen hen­gen ope­tus­ryh­miä. Ava­ria ja viih­tyi­siä puis­to­mai­sia kou­lun­pi­ho­ja. Ensi­luok­kai­sia ope­tus­ti­lo­ja ja väli­neis­töä. Yksi­löi­den huo­mioi­mis­ta, yksi­löi­ty­jä ope­tus­suun­ni­tel­mia. Se tuli­si mah­dot­to­man kal­liik­si. Sik­si tähän suun­taan kehit­ty­vien kou­lu­jen rahoi­tus saa­daan yksi­tyi­sen sek­to­rin kaut­ta, van­hem­mil­ta jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä, että lap­sen­sa voi­vat saa­da tämän suun­tais­ta kehi­tys­tä. Tämä ei ole meri­to­kra­tias­sa ongel­ma, sil­lä vau­raus ja perin­nöl­li­nen lah­jak­kuus kor­re­loi­vat hyvin vah­vas­ti. Lisäk­si yhteis­kun­nan tulee sub­ven­toi­da täl­lai­sia kou­lu­ja stipendijärjestelmällä.

    Niin kut­su­tun tasa-arvon tulee yhteis­kun­nas­sa rajoit­tua sii­hen, että kenen­kään suo­riu­tu­mi­nen ei ole riit­tä­mät­tö­mäs­tä ravin­nos­ta, ter­vey­son­gel­mis­ta tai perus­o­pe­tuk­sen puut­tu­mi­ses­ta kiin­ni. Jos tämän ylit­se, jot­kut juok­se­vat toi­sia nopeam­min, kii­peä­vät toi­sia kor­keam­mal­le, niin se ei ole muil­ta pois. Päin­vas­toin ihmis­kun­nan hyvin­voin­nin kehi­tys, joka on eri­tyi­ses­ti tie­teen, tek­no­lo­gian ja myös filo­so­fian kehi­tys­tä, on pal­jol­ti ollut riip­pu­vai­nen yksi­löis­tä, jot­ka ovat eden­neet mui­ta pidem­mäl­le ja kor­keam­mal­le ja välit­tä­neet sit­ten näke­mään­sä. Nykyi­sin on toki ongel­mien moni­mut­kais­tues­sa yleis­tä, että ver­kos­tot lah­jak­kai­ta ihmi­siä, esi­mer­kik­si tut­ki­mus­ryh­mis­sä teke­vät tätä ‘soih­dun kan­ta­mis­ta’, mut­ta he ovat sil­ti lahjakkaita.

    Lah­jak­kai­den yksi­löi­den huo­mioi­mi­nen ei ole vähem­män lah­jak­kail­ta pois, vaan myös hei­dän hyö­dyk­seen. Nyt tätä lah­jak­kuut­ta perus­kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä tukah­du­te­taan, eikä se pää­se kehit­ty­mään luon­tai­ses­ti. Tie­don­ja­no­aan ja ute­liai­suut­taan tyy­dyt­täen. Lah­ja­kas nuo­ri voi ren­nol­la ja luon­tai­sel­la opis­ke­lu­tah­dil­la oppia nykyis­tä yli­opis­to­ta­son mate­ma­tiik­kaa jo kau­an ennen lukioi­kää. Sit­ten yli­opis­toiäs­sä ja van­hem­pa­na hän voi hyö­dyn­tää poh­ja­na ole­vaa kyky­ään syvem­mäs­sä opis­ke­lus­sa, tut­ki­muk­ses­sa ja uuden tie­don ja ymmär­ryk­sen tuot­ta­mi­ses­sa. Tämän tie­don ja ymmär­ryk­sen syn­ty­mi­sen varas­sa on kas­va­nut hyvin­voin­ti. Ei sitä jae­ta sinul­le, minul­le, jokai­sel­le yhtä mon­ta yksik­köä hyvin­voin­tia. Väit­täen, että muu­toin yhteis­kun­ta oli­si joten­kin epätasa-arvoinen.

    Vasem­mis­to­lai­seen kat­ke­ruu­des­ta ja kateu­des­ta ammen­ta­vaan yksi­löl­li­syy­den vihaa­mi­seen liit­tyy erot­ta­mat­to­mas­ti aja­tus sii­tä, että nopeam­min ja pidem­mäl­le kul­ke­vien, kor­keam­mal­le kii­peä­vien rep­pui­hin tuli­si lait­taa kiviä, jot­ta kul­ki­sim­me kaik­ki tasa-arvoi­sem­min samaa tahtia.
    Perus­kou­lu onnis­tuu täs­sä toki mitä tulok­sel­li­sim­min, mut­ta se ei ole oikein. Se on eet­ti­ses­ti hyvin vää­rin ja myös yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun haitaksi.

    Täs­tä joh­tuen: Yksi­tyi­set perus­kou­lut tuli­si sal­lia mitä pikim­mi­ten, ja nii­tä tuli­si alkuun myös tukea mittavasti.

  54. az, stunt­taan Art­tu­ria: Käsit­tääk­se­ni mikään ei estä perus­ta­mas­ta yksi­tyis­kou­lua. Jos ei nii­tä mark­ki­noil­le ole niin ei ole kysyntääkään. 🙂

    Ja on sit­ten se Scru­ton-Mill meto­di, brit­ti filo­so­fi Roger Scru­ton selos­ti Lin­gua francan kasvatusfilosofiaansa:

    In an April fea­tu­re sto­ry in the Lon­don Guar­dian, Scru­ton desc­ri­bed how he will bring his son Samuel, then five months old, through his for­ma­ti­ve years, stee­ring him as far away as pos­sible from toxins like pop music, base­ball hats, and bag­gy pants. “My wife Sop­hie and I have deci­ded to offer Sam a genui­ne­ly depri­ved child­hood,” Scru­ton explains. “Sam is being educa­ted not so as to enjoy him­self, but so that other people will enjoy him.” For the dura­tion of what Scru­ton calls Sam’s “ordeal,” the boy will not watch tele­vi­sion or play with toys or drink Coca-cola. He will, howe­ver, read Greek by age six, play the pia­no and vio­la, and attend church regularly.

    The educa­tion of Samuel Scru­ton is not exact­ly a Dic­ken­sian hor­ror, but it’s not a walk in the park, eit­her. Even Scru­ton ack­now­led­ges that Sam may “just beco­me a cruel expe­ri­ment in paren­ting.” Think of John Stuart Mill, who, rai­sed by a phi­lo­sop­her fat­her with a Scru­ton-like strong arm, suf­fe­red a ter­rible break­down at twen­ty. Rejec­ting his fat­her’s teac­hings, Mill found ins­pi­ra­tion in Wordsworth, the Oasis of his day. Guar­dian rea­ders pre­dict that a troubled adult­hood lies ahead for young Sam Scru­ton, too. Sug­ges­ted one let­ter wri­ter, “The Guar­dian should invi­te Mr. Scru­ton to pro­vi­de us with a regu­lar column on brin­ging up young Samuel, the proceeds to be inves­ted to pay for the­ra­py requi­red in later life.”
    http://linguafranca.mirror.theinfo.org/9907/pop.html

    Tuos­ta on kym­me­nen vuot­ta eli tulok­set lie­nee sisässä. 🙂

  55. AZ: Miten mie­les­tä­si pitäi­si ero­tel­la lah­jak­kaat lap­set vähem­män lah­jak­kais­ta? Min­kä ikäi­se­nä se pitäi­si teh­dä? Puhut myös kal­liis­ta lah­jak­kai­den las­ten yksi­tyis­kou­luis­ta, joi­hin vain varak­kail­la on varaa. Pää­si­si­kö näi­hin kou­lui­hin kaik­ki, joil­la on rahaa, vai pitäi­si­kö varak­kai­den­kin las­ten jou­kos­ta vie­lä ero­tel­la lah­jak­kain aines? 

    Toi­nen kysy­mys on se, onko lah­jak­kaak­si luo­ki­tel­lun lap­sen pak­ko opis­kel­la vai­kei­ta asioi­ta, jos taso­ryh­mät hyväksytään. 

    Kol­man­nek­si, mik­si lap­sen pitäi­si osa­ta yli­opis­to­ta­sois­ta mate­ma­tiik­kaa? Onko osoi­tet­tu jos­sain, että sii­tä on jotain eri­tyis­tä hyö­tyä? Itse tie­dän musii­kin osal­ta sen, että lap­si­täh­det ote­taan kiin­ni. Kehi­tys ei jat­ku saman­lai­se­na hau­taan asti. Monet enti­set lap­si­täh­det saat­ta­vat olla jopa hyvin surul­li­sia tapauksia. 

    Nel­jän­nek­si, onko autis­mi äärim­mäis­tä lahjakkuutta?

  56. tpyy­luo­ma,

    Nykyi­sel­lään yksi­tyis­kou­lun perus­ta­mi­nen edel­lyt­tää käy­tän­nös­sä ope­tus­mi­nis­te­riöl­tä saa­ta­vaa lupaa. Lisäk­si laki kiel­tää luku­kausi­mak­sut, mikä estää kai­vat­tu­jen eliit­ti­kou­lu­jen syn­ty­mi­sen, kos­ka niil­le ei saa­da riit­tä­vää rahoi­tus­ta. Eli sel­lais­ten kou­lu­jen perus­ta­mi­nen kuin mitä yllä visioin on nykyi­sel­lään laki­teit­se estet­ty. Juu­ri näi­den lakien pitäi­si sik­si ensin muut­tua. Sil­loin näh­täi­siin oli­si­vat­ko van­hem­mat tuol­lai­sis­ta kou­luis­ta haluk­kai­ta mak­sa­maan. Esi­mer­kik­si yhdys­val­ta­lais­ten yksi­tyis­kou­lu­jen suo­sion perus­teel­la väit­täi­sin, että oli­si­vat. San­koin jou­koin, kenel­lä varaa on.

  57. Ehdo­tat Osmo mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le eri­tyi­so­pe­tus­ta. Min­kä­hän­ko­koi­ses­ta poru­kas­ta ikä­luo­kit­tain mah­tai­si olla kysymys?

    Tie­de­mies puhui tuos­sa yllä 20% osuu­des­ta, mut­ta luu­li­sin, että sen ver­ran nyky­päi­vä­nä on lukion pit­käs­sä mati­kas­sa. Ei kai hei­tä kaik­kia ole tar­koi­tus ohja­ta erityisopetukseen?

    En vas­tus­ta lah­jak­kai­den eri­tyi­so­pe­tus­ta — mut­ta se tapa, mil­lä sitä hiu­kan nykyi­sel­lään har­ras­te­taan, on mie­les­tä­ni kyl­lä soccer-mamien kei­no saa­da omat moni­lah­jat­to­mat lap­sen­sa vähän parem­paan seu­raan. (Musiikki‑, kieli‑, luon­non­tie­de- jne. luo­kat. Jopa urhei­lu­luo­kil­le kysy­tään lukuai­ne­ni­den kes­kiar­voa.) Tämä tuo pola­ri­saa­tion takai­sin — mut­ta oppi­kou­luai­kai­nen pola­ri­saa­tio oli pal­jon nykyis­tä rei­lum­pi: yksi pää­sy­koe ja köy­hil­le vapaaoppilaspaikat.

    Tou­ko Mettinen

  58. tpyy­luo­ma:

    az, stunt­taan Art­tu­ria: Käsit­tääk­se­ni mikään ei estä perus­ta­mas­ta yksi­tyis­kou­lua. Jos ei nii­tä mark­ki­noil­le ole niin ei ole kysyntääkään. 

    njoo… jul­ki­set kou­lut vää­ris­tää kyl­lä mark­ki­noi­ta, mut­ta jos ne yksi­tyi­set kou­lut sais samat rahat kuin jul­ki­set­kin, niin sit joo.

    Ekaks olis hyvä siir­tyä edes ruot­sin mal­liin ja sen jäl­keen voi miet­tiä lisäuudistuksia.

  59. Tou­ko Nieminen:

    En vas­tus­ta lah­jak­kai­den eri­tyi­so­pe­tus­ta – mut­ta se tapa, mil­lä sitä hiu­kan nykyi­sel­lään har­ras­te­taan, on mie­les­tä­ni kyl­lä soccer-mamien kei­no saa­da omat moni­lah­jat­to­mat lap­sen­sa vähän parem­paan seu­raan. (Musiikki‑, kieli‑, luon­non­tie­de- jne. luo­kat. Jopa urhei­lu­luo­kil­le kysy­tään lukuai­ne­ni­den kes­kiar­voa.) Tämä tuo pola­ri­saa­tion takai­sin – mut­ta oppi­kou­luai­kai­nen pola­ri­saa­tio oli pal­jon nykyis­tä rei­lum­pi: yksi pää­sy­koe ja köy­hil­le vapaaoppilaspaikat. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun nykyi­ses­sä kou­lu­po­li­tii­kas­sa eri­kois­luok­kien aja­tus on ehkäis­tä kou­lu­jen välis­tä pola­ri­saa­tio­ta ja tar­jo­ta eri­tyis­tä jo lähi­kou­lus­sa. Sovel­tu­vuus­koe­luok­ka­maa­il­maa seu­ran­nee­na olen Tou­kon kans­sa samaa miel­tä, että mam­mo­jen moti­vaa­tio näkyy voi­mak­kaas­ti aina­kin ala­kou­lu­lais­ten valmn­nois­sa. Ja se sovel­tu­vuu­den mit­taa­mi­nen, se onkin haas­ta­vaa. Pitäi­si tie­tää mitä halu­aa ja vie­lä miten sitä mita­ta luotettavasti..

  60. Olen ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä Osmon kans­sa ja ihmet­te­len näi­tä sora­ää­niä, joi­ta tääl­tä heti tuli. Mate­ma­tii­kan lisäk­si pitäi­si täl­lai­sen eri­kois­kou­lu­tuk­sen kos­ke­maan kaik­kia luon­non­tie­tei­tä, ml. tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­de. Oikeas­taan on käsit­tä­mä­tön­tä, miten pal­jon musiik­kia ja urhei­lua tue­taan ver­rat­tu­na näi­hin monel­la taval­la tär­keäm­piin koh­tei­siin (eikä minul­la ole mitään näi­tä­kään vas­taan, har­ras­tan itse sekä urhei­lua että soit­ta­mis­ta). Jos­tain syys­tä tosi syväs­sä elää vie­lä­kin se ajat­te­lu­ta­pa, että on ihail­ta­vaa olla hyvä muusik­ko tai urhei­li­ja, mut­ta hyvät mate­maa­ti­kot tai ohjel­moi­jat ovat sää­lit­tä­viä nörttejä.

  61. az, minun ei pitäi­si soit­taa suu­ta­ni asiois­ta joi­ta en ymmär­rä, mut­ta menee­kö­hän se ihan niin ettei mak­su­ja saa periä? Aika help­poa tuo oli­si kier­tää, vaik­ka joku van­hem­pai­nyh­dis­tyk­sen kan­na­tus­mak­su. Joka tapauk­ses­sa, en minä­kään ymmär­rä mitä teke­mis­tä yksi­tyis­kou­luil­la kuvaa­mas­sa­si muo­dos­sa on lah­jak­kai­den ope­tuk­sen kanssa.

  62. Mat­ti H. mis­tä maas­ta mah­dat puhua, et aina­kaan USAs­ta, Ame­ri­kan oikeis­to kat­soo Ruot­siin “yksityis“koulutuksen mallimaana:
    http://www.heartland.org/policybot/results/11606/Voucher_Lessons_from_Sweden.html
    USAs­sa on ylei­nen var­sin tasa­päis­tä­vä perus­kou­lu kuten Suo­mes­sa­kin, täl­läi­sel­lä kou­lu­tus­ku­pon­ki jär­jes­tel­mäl­lä saat­tai­siin var­maan enem­män valin­nan varaa niin­kuin Ruot­sis­sa on tehty.

  63. Nyt minus­ta oli­si erit­täin tär­keä tie­tää, miten tun­nis­te­taan mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas lapsi?

  64. Tom­mi Vainikainen:

    Itse tie­dän musii­kin osal­ta sen, että lap­si­täh­det ote­taan kiin­ni. Kehi­tys ei jat­ku saman­lai­se­na hau­taan asti. Monet enti­set lap­si­täh­det saat­ta­vat olla jopa hyvin surul­li­sia tapauksia.

    Oli­si­ko kyse juu­ri täs­tä samas­ta ilmiös­tä, jota tääl­lä on pui­tu jo muu­ten­kin ja jon­ka vuok­si näi­tä eliit­ti­kou­lu­ja ja taso­ryh­miä aje­taan? Eli kun lap­si on poik­keuk­sel­li­sen lah­ja­kas, hänen ei tar­vit­se näh­dä vai­vaa ja har­joi­tel­la lain­kaan samal­la tavoin kuin mui­den. Jos­sa­kin vai­hees­sa enem­män har­joit­te­le­vat sit­ten saa­vat lah­jak­kaan kiin­ni ja mene­vät ohi. Menes­tyk­ses­tä kun vain pie­ni osa on lopul­ta kiin­ni lah­jak­kuu­des­ta (itse väi­tän saman kos­ke­van myös tai­de­ai­nei­ta, vaik­ka moni vie­lä uskoo­kin tai­teel­li­sen luo­vuu­den ole­van jon­kin­lai­nen vii­mei­nen juma­lal­lis­ten syn­nyin­lah­jo­jen saareke).

    Itse en kan­na­ta eril­li­siä elit­ti­kou­lu­ja (taso­ryh­miä puo­les­taan kyl­lä) mones­ta­kaan syys­tä, mut­ta yhte­nä syy­nä juu­ri se että taso­ryh­mäs­tä toi­seen siir­ty­mi­sen tuli­si olla mah­dol­li­sim­man jous­ta­vaa. Näin eri ikä­vai­heis­sa ja elä­män­ti­lan­teis­sa ilme­ne­vät kiin­nos­tuk­set ja lah­jak­kuu­det tuli­si­vat mah­dol­li­sim­man hyvin ruokituiksi.

  65. Tie­de­mies puhui tuos­sa yllä 20% osuu­des­ta, mut­ta luu­li­sin, että sen ver­ran nyky­päi­vä­nä on lukion pit­käs­sä mati­kas­sa. Ei kai hei­tä kaik­kia ole tar­koi­tus ohja­ta eri­tyi­so­pe­tuk­seen?

    Point­ti­ni oli, että se 20% tms, joka on tuos­sa lukion pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa, jakau­tuu kes­ke­nään samal­la taval­la kuin muu popu­laa­tio, ja sen sisäl­lä on 20% (so. koko popu­laa­tios­ta ~4%), jot­ka kyke­ne­vät oppi­maan jotain pal­jon enem­män. Tämä poruk­ka saa hyvin vähän irti nyky­muo­toi­ses­ta ope­tuk­ses­ta. Puhum­me siis paris­ta tuhan­nes­ta oppi­laas­ta per ikäryhmä. 

    Ver­tai­lun vuok­si, Suo­mes­sa val­mis­tuu vuo­des­sa noin 1400 toh­to­ria. Tätä voi pitää erit­täin kar­kea­na arvio­na kaik­kein tasok­kaim­man kou­lu­tuk­sen tar­peen suuruusluokasta.

  66. TL
    “Olen huo­man­nut että mate­ma­tiik­kaa sovel­ta­vas­sa työ­elä­mäs­sä (IT-alal­la) pär­jää­vät hyvin ne jot­ka ovat har­ras­ta­neet vaka­vam­min urhei­lu­la­jia tai esim. laulamista”

    Lah­jak­kuus tulee yleen­sä nip­pui­na. Yleen­sä urhei­lul­li­ses­ti lah­jak­kaat menes­ty­vät hyvin myös kou­lus­sa ja ovat älyk­käi­tä, mat­ti­ny­kä­set ovat poik­keuk­sia, samp­pa­la­juset ja han­nu­man­ni­set, las­se­vi­re­nit ja paa­vo­nur­met ovat enem­män nor­mi kuin ste­reo­ty­pia “tyh­mis­tä urheilijoista”.

    Tavoit­teel­li­ses­sa urhei­lus­sa vaa­di­taan itse­ku­ria ja kykyä moti­voi­tua teke­mään pal­jon työ­tä pal­kin­non eteen, joka on jos­sain hamas­sa tule­vai­suu­des­sa ja vähin­tään­kin epä­var­ma. Nuo luon­teen­piir­teet aut­ta­vat myös työelämässä.

  67. Kan­nat­taa vie­lä kysyä, onko yhteis­kun­nal­le jär­ke­väm­pää tukea pia­non­pim­put­te­li­joi­ta vai mati­kis­te­ja? 😉 Hyvin hoi­det­tu IB-lukio on käsit­tääk­se­ni osa­vas­taus ongelmaan. 

    Ylei­sem­min­kin kult­tuu­ria ei nor­maa­lis­sa län­si­mai­ses­sa sys­tee­mis­sä tue­ta yhtä pal­jon val­tion varois­ta kuin Suo­mes­sa. Sum­mat sinän­sä ovat pie­niä, mut­ta hie­man nau­ret­ta­vaa tuo tuki­tou­hu on.

  68. Suo­mes­sa on oppi­vel­vol­li­suus, mut­ta ei kou­lu­pak­koa. Joten jokai­nen van­hem­pi voi kyl­lä jär­jes­tää las­ten­sa ope­tuk­sen halua­mal­laan taval­la, vaik­ka perus­ta­mal­la heil­le oman kou­lun omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Ei ole pak­ko lähet­tää kun­nan kou­luun. Toki ope­tuk­sen tasoa val­voo kun­ta näis­sä­kin yksityiskouluissa.
    Pahin este kau­pal­lis­ten yksi­tyis­kou­lu­jen syn­ty­mi­sel­le on kyl­lä jul­ki­sen puo­len kor­kea laa­tu. Kysyn­tää yksi­tyis­kou­luil­le var­mas­ti oli­si Suo­mes­sa­kin, jos ope­tus jul­ki­sis­sa oli­si aivan retu­pe­räl­lä. Lain­sää­dän­nöl­lis­tä estet­tä ei ole.

  69. TimoT: “Lain­sää­dän­nöl­lis­tä estet­tä ei ole.”

    Lain­sää­dän­nöl­li­set esteet ovat täy­sin sel­vät ja fun­da­men­taa­lit. Joten älä viit­si satuil­la. Pois­te­taan ne esteet, niin näh­dään olet­ko oikeas­sa toi­ses­ta väit­teis­tä­si. Uskon hyvin vah­vas­ti, että olet sii­tä­kin vää­räs­sä. Lap­set ovat useim­mil­le van­hem­mis­ta tär­kein asia elä­mäs­sä, ja hei­hin ollaan val­mii­ta sat­saa­maan val­ta­via sum­mia rahaa. Mik­si ei siis sii­hen­kin, joka kos­ket­taa las­ten elä­mää 6+ tun­tia päi­väs­sä ja on erit­täin mer­ki­tyk­sel­lis­tä koko hei­dän elä­män tai­pa­leen­sa kannalta.

  70. az

    Sik­si tähän suun­taan kehit­ty­vien kou­lu­jen rahoi­tus saa­daan yksi­tyi­sen sek­to­rin kaut­ta, van­hem­mil­ta jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä, että lap­sen­sa voi­vat saa­da tämän suun­tais­ta kehi­tys­tä. Tämä ei ole meri­to­kra­tias­sa ongelma…

    Var­maan lähes kaik­ki lah­jak­kai­den lap­sien van­hem­mat ovat val­mii­ta mak­sa­maan mut­ta pitää olla myös varaa mak­saa. Ja eikös meri­to­kra­tian yksi mää­ri­tel­mä ole että kai­kil­la on mah­dol­li­suus samaan kou­lu­tuk­seen varal­li­suu­des­ta yms. huo­li­mat­ta. Mitäs niil­lä yksi­tyis­kou­luil­la sit­ten teh­dään kun sii­tä meri­to­kra­tias­ta ollaan näin pääs­ty eroon, pure­taan­ko ne?

    Saa­ra

    moni fik­su ihmi­nen ei kyl­lä suh­tau­du kovin hyväl­lä sii­hen, että hei­tä on makuu­tet­tu luo­kas­sa vuo­si­tol­kul­la tyh­jän panttina

    Kii­tos pak­ko­ruot­sin meil­lä tavik­sil­la­kin on aivan saman­lai­sia koke­muk­sia, sii­nä rkp on oikeas­sa että kan­sa­kun­taa yhdis­tä­vä tekiä tämä ruot­sin­kie­li siis…

  71. Timo: “…Pahin este kau­pal­lis­ten yksi­tyis­kou­lu­jen syn­ty­mi­sel­le on kyl­lä jul­ki­sen puo­len kor­kea laatu…”

    Ei se ihan noin mene. Suo­mes­ta tuhot­tiin tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti tasa­päis­tä­mis­huu­mas­sa toi­mi­va yksi­tyis­ten oppi­kou­lu­jen ja lukioi­den laa­du­kas ver­kos­to. Eni­ten se iski maa­kun­tiin, jois­sa ei ole enää veto­voi­mai­sia huippulukioita.

    Nyt kii­nos­tus­ta kou­lu­jen perus­ta­mi­seen on ollut lähin­nä eri­lai­sil­la lah­koil­la. Eivät ole saa­neet lupia kovin hel­pos­ti, joten ihan tur­ha väit­tää, että kou­lu­jär­jes­tel­mä oli­si avoin kilpailulle.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asia ei pahem­min hait­taa, kos­ka kun­nal­li­set kou­lut pola­ri­soi­tu­vat luon­nos­taan. Jo ala-asteet ran­ka­taan ja asias­ta peril­lä ole­vat van­hem­mat (mm. opet­ta­jat) kat­so­vat hyvin tark­kaan, mihin lap­sen­sa laittavat.

  72. Kal­le, kult­tuu­rin tuke­mi­nen on kyl­lä tär­ke­ää vaik­ka se ei sil­tä heti tun­tui­si­kaan. On hyvä, jos Suo­mes­sa sen­tään val­tio tukee kult­tuu­ria, kos­ka meil­lä ollaan sil­lä saral­la kui­ten­kin aika pal­jon monia mui­ta jäl­jes­sä (viit­taan kehit­ty­nei­siin, varak­kai­siin ja van­hoi­hin Euroo­pan valtioihin).

    Osmon mai­nit­se­ma klas­si­nen musiik­ki saat­taa olla poik­keus yleis­lin­jas­ta, mut­ta se onkin kult­tuu­ri­la­ji­na huo­mat­ta­vas­ti mui­ta suo­ri­tus­kes­kei­sem­pää, joten ymmär­rän mik­si auk­to­ri­teet­tius­koi­set ja raa­dan­ta-etii­kal­la kyl­läs­te­tyt suo­ma­lai­set — Itä­blo­kin mai­den tapaan — pär­jää­vät sii­nä. Klas­si­ses­sa musii­kis­sa on useim­mi­ten kyse mui­den luo­mien teos­ten esit­tä­mi­ses­tä (sävel­tä­jät ovat äärim­mäi­sen pie­ni vähem­mis­tö). Esit­tä­mi­nen­kin on kyl­lä jon­ki­nas­teis­ta luo­vaa toi­min­taa, mut­ta kui­ten­kin yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa esit­tä­jän tar­vit­se­mas­ta tie­to-tai­dos­ta liit­tyy moto­ri­seen kykyyn, jon­ka har­joit­ta­mi­nen riit­tä­väl­le tasol­le edel­lyt­tää vuo­sien päi­vit­täis­tä, usean tun­nin har­joit­te­lua. Luo­va osuus kehit­tyy sii­nä sivus­sa, ja lii­an luo­vak­si ei saa ryh­tyä tai tulee täystyrmäys.

    Oli­si­ko niin, ettei Rans­kas­sa, Ita­lias­sa, Espan­jas­sa jne. val­tion kult­tuu­ri­tu­kea tar­vi­ta yhtä pal­jon, kun kult­tuu­ria arvos­te­taan enem­män, jol­loin tuki­joi­ta­kin löy­tyy? Pala­sin itse hil­jat­tain erääs­tä ete­läi­sen Euroo­pan maas­ta, jon­ne minut puo­li­soi­ne­ni oli kut­sut­tu erää­seen kult­tuu­ri­ta­pah­tu­maan (minä sisäl­lön­tuot­ta­ja­na, puo­li­so vie­raa­na). Tapah­tu­man rahoi­tus tuli osit­tain kau­pun­gil­ta ja osit­tain yrityksiltä/järjestöiltä. Siel­lä häm­mäs­te­lin sit­ten sitä mei­nin­kiä. Mm. tele­vi­sio­ka­na­van haas­tat­te­lu ero­si suo­ma­lais­ten kana­vien vas­taa­vis­ta kuin päi­vä yös­tä. Suo­mes­sa läh­de­tään aina liik­keel­le jon­kin­lai­sel­la epä­luu­loi­sel­la kyräi­lyl­lä. Haas­tat­te­luis­sa ei pääs­tä lain­kaan asi­aan, kun ensin täy­tyy perus­tel­la mihin alaa­ni yli­pään­sä tar­vi­taan ja ker­ra­ta perus­kä­sit­tei­tä. Lopus­sa ehtii ehkä kor­ja­ta muu­ta­man toi­min­taa kos­ke­van ylei­sen vää­rin­kä­si­tyk­sen. Tämä toi­mit­ta­ja puo­les­taan, vaik­ka ei var­mas­ti ollut­kaan miten­kään alaan eri­kois­tu­nut, kysyi ihan asial­li­sia ja aiheel­li­sia, kiin­nos­ta­via ja sil­ti kan­san­ta­jui­sia kysy­myk­siä teke­mi­sis­tä­ni. Vaik­ka oli vie­lä mies! Suo­mes­sa mois­ta “syväl­lis­tä” kult­tuu­ri­tie­tä­mys­tä pidet­täi­siin auto­maat­ti­ses­ti homona. 😀

    Tapah­tu­maan osal­lis­tui polii­tik­ko­ja kau­pun­gin por­mes­ta­ris­ta läh­tien, kaik­ki sil­min­näh­den iloi­si­na ja ylpei­nä kau­pun­gin hie­nos­ta kult­tuu­rie­lä­mäs­tä. Mie­tin, mil­tä näyt­täi­si jos vaik­ka­pa mei­dän Jus­si Pajusem­me vie­rai­li­si jos­sa­kin vas­taa­vas­sa Hel­sin­gin kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mas­sa (pait­si ettei tääl­lä vas­taa­via tapah­tu­mia edes järjestetä).

    *

    Olen samaa miel­tä joi­den­kui­den aiem­pien kom­men­toi­jien kans­sa sii­tä, että mate­ma­tii­kan lisäk­si tar­vit­tai­siin lisää ohjaus­ta luo­vaan ajat­te­luun ja itseil­mai­suun. Pelk­kä häi­käi­se­vä for­maa­lin ajat­te­lun kyky ei auta, jos ei ole mitään hajua sii­tä mitä ajat­te­li­si ja mik­si. Kovia tie­tei­tä koros­ta­mal­la pää­dy­tään hel­pos­ti Nokia-syndroo­maan, jos­sa tek­ni­nen ja tie­teel­li­nen suo­rit­ta­mi­nen nousee hyvien (siis ihmi­se­lä­män kan­nal­ta hyvien) oival­lus­ten teke­mis­tä tärkeämmäksi.

    Olen sil­ti myös mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen moni­puo­lis­ta­mi­sen kan­nal­la. Puheet sii­tä, kuin­ka oikea mate­ma­tii­kan opis­ke­lu alkaa nykyi­sin vas­ta kor­kea­kou­lus­sa (sii­hen saak­ka on kyse las­ke­mi­ses­ta), ovat tut­tu­ja minul­le­kin, vaik­ka en itse ole­kaan asi­aa käy­nyt totea­mas­sa. Mah­taa sie­pa­ta nii­tä tapauk­sia, jot­ka oli­si­vat mie­lel­lään ope­tel­leet oike­aa mate­ma­tiik­kaa vii­meis­tään lukiossa.

  73. Saa­ra
    “Menes­tyk­ses­tä kun vain pie­ni osa on lopul­ta kiin­ni lahjakkuudesta ”

    Riip­puu var­maan sii­tä mitä tar­koi­te­taan menes­tyk­sel­lä? Terä­vim­mäl­le hui­pul­le ei mil­lään alal­la ole mah­dol­li­suut­ta pääs­tä, jos ei ole lahjakas.

    Ote­taan vaik­ka tuo mate­ma­tiik­ka, kun sii­tä ollaan puhut­tu. Sii­nä suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä lop­puu eväät lukion pit­kään mate­ma­tiik­kaan ja vie­lä har­vem­mal­le uppo­aa yli­opis­to­ta­soi­nen mate­ma­tiik­ka. Esi­mer­kik­si minä pär­jä­sin lukios­sa hel­pos­ti, mut­ta yli­opis­tos­sa tuli mate­ma­tii­kas­sa älyn rajat vas­taan. Pää­sin kurs­sit kep­pi­sii­moil­la läpi, mut­ta en voi väit­tää ymmär­tä­nee­ni opis­kel­ta­vis­ta asiois­ta kuin mur­to-osan samal­la taval­la syväl­li­ses­ti kuin ymmär­sin ne vie­lä lukiossa. 

    On täy­sin päi­vän­sel­vää että esi­mer­kik­si lukion pit­kän mate­ma­tii­kan läpäi­syyn tar­vi­taan jo jok­nin ver­ran mate­maat­ti­sa lah­jak­kuut­ta. Olen yrit­tä­nyt opet­taa lukion pit­kää mate­ma­tiik­kaa paril­le peree­see­ni kuu­lu­val­le yksi­löl­le, mut­ta kun se ei uppoa, niin se ei ker­ta­kaik­ki­aan uppoa.

  74. Kal­le:

    Ylei­sem­min­kin kult­tuu­ria ei nor­maa­lis­sa län­si­mai­ses­sa sys­tee­mis­sä tue­ta yhtä pal­jon val­tion varois­ta kuin Suo­mes­sa. Sum­mat sinän­sä ovat pie­niä, mut­ta hie­man nau­ret­ta­vaa tuo tuki­tou­hu on. 

    Euroo­pas­sa kult­tuu­rin tuke­mi­nen on kyl­lä ihan nor­maa­lia ja orkes­te­rei­ta on enem­män kuin Suo­mes­sa. Kan­nat­taa muis­taa että kult­tuu­rin tuke­mi­seen kuu­luu myös mäki­hy­pyn ja muun tur­huu­den tuke­mi­nen. Rahat pois mäkihypyltä. 

    Kan­nat­taa vie­lä kysyä, onko yhteis­kun­nal­le jär­ke­väm­pää tukea pia­non­pim­put­te­li­joi­ta vai matikisteja? 😉

    Vai­kea sanoa, uskoi­sin että molem­pia tar­vi­taan. Onko tämä ihan tot­ta nollasummapeliä?

    Hyvin hoi­det­tu IB-lukio on käsit­tääk­se­ni osa­vas­taus ongelmaan. 

    Tätä en nyt kyl­lä tajua. Miten ihmeessä?

  75. Okei Tie­de­mies.

    Voi­si­ko rat­kai­su olla aika­sem­mas­sa pos­tauk­ses­sa­si: “Ennen inter­ne­tin aikaa ei ollut…” 

    Ope­tus­hal­lis­tus aloit­taa joka vuo­si ken­tän tar­peis­ta esiin nous­sei­ta hank­kei­ta, jois­sa erit­täin mie­lel­lään sovel­le­taan esim. tie­to­tek­niik­kaa uuu­den­lai­siin oppi­mi­sym­pä­ris­töi­hin. Mati­kan­opet­ta­jia kou­lut­ta­mal­la hei­dät ohjat­tai­siin seu­lo­maan luo­kis­taan ne, jot­ka asi­na help­pou­den takia pit­käs­ty­vät ja joil­la oli­si myös moti­vaa­tio­ta ja aikaa opis­kel­la “oikea­ta” mate­ma­tiik­kaa. Hei­dät sit­ten koot­tai­siin lähei­sen yli­opis­to­kau­pun­kiin sään­nöl­li­ses­ti lähi­päi­vil­le sosi­aa­lis­tu­maan ja välia­jat net­ti puk­ka­si sel­lais­ta ongel­maa ja fer­mat’n lauset­ta, ettei var­mas­ti kävi­si aika pitkäksi.

    Yli­opis­to­jen mati­kan­lai­tok­set­kin sai­si­vat rek­ry­toin­ti­poh­jan­sa kun­toon ja assa­reil­le pien­tä puuhaa.

    Tosin — yllä mai­nit­sin tuon moti­vaa­tion. Turus­sa esi­mer­kik­si luon­non­tie­teel­li­ses­ti pai­not­tu­neen lukio­lin­jan sisään­pää­sy­kes­kiar­vo oli alhai­sin koko kau­pun­gis­sa (7,29) kun se saman lukion yleis­lin­jal­le­kin oli lähes nume­ron parem­pi (8,25).

    Jokin sii­nä mati­kas­sa ei nuo­ria “nap­paa”. Voi­si­ko se aina­kin osak­si olla tuo yllä väläyt­tä­mä­si facepalm-asenne? 

    Tou­ko Mettinen

  76. Saa­ra: Näy­tit ajat­te­le­van, että lah­jak­kuus on syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus, joka hel­pot­taa jon­kin tai­don oppi­mis­ta tai asioi­den muis­ta­mis­ta. Olkoon niin. Tämän omi­nai­suu­den tun­nis­ta­mi­nen onkin sit­ten hyvin vai­ke­aa. Mate­ma­tii­kan koe ei sel­väs­ti­kään rii­tä. Sii­nä mita­taan tai­toa, ei oppi­mis­ky­kyä. Pitäi­si siis seu­ra­ta lap­sien oppi­mis­ta hyvin tark­kaan ja esi­mer­kik­si mita­ta työ­hön käy­te­tyn ajan mää­rä. Tämä­kään ei riit­täi­si, kos­ka uuden omak­su­mi­ses­ta hel­pot­taa val­ta­vas­ti jo opi­tut asiat. Lap­set pitäi­si siis ensin mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti tasa­päis­tää niin, että he osai­si­vat täs­mäl­leen saman ver­ran asioi­ta, jon­ka jäl­keen koe voi­tai­siin aloi­taa. Tämä­kään ei ehkä riit­täi­si, kos­ka per­soo­nal­li­suuse­rot, lap­sen kehi­tys­vai­he ja jois­sain tapauk­sis­sa ehkä suku­puo­lie­rot­kin vai­kut­ta­vat sovel­tu­vim­man ope­tus­me­to­din valin­taan. Var­hais­lap­suu­den virik­keet muok­kaa­vat myös erit­täin pal­jon oppimiskykyä. 

    Pää­dy­tään sii­hen, että käy­tän­nön tasol­la syn­nyn­näi­sen lah­jak­kuu­den arvioi­mi­nen on mah­do­ton­ta. Sil­ti sii­tä kui­ten­kin puhu­taan, aivan kuin se oli­si kenen tahan­sa tun­nis­tet­ta­vis­sa. Se taas minus­ta osoit­taa sen, että sen tun­nis­ta­mi­nen ei itsea­sias­sa ole edes kovin kiin­nos­ta­vaa vaik­ka sil­lä perus­tel­laan­kin kai­ken­lai­sia väit­tei­tä. Meil­le näyt­tää riit­tä­vän usko­mus, että jotain sel­lais­ta on olemassa. 

    Palaan vie­lä Osmon kir­joi­tuk­seen. Kaik­ki lap­set saa­vat peri­aat­tees­sa musiik­ki­kou­lu­tus­ta Suo­mes­sa. Lah­jak­kuu­del­la ei ole mitään teke­mis­tä tämän asian kans­sa. Toi­nen seik­ka on se, että musii­kin tun­neil­la, jot­ka toki voi­si­vat olla monel­la taval­la eri­lai­sia, opi­taan asioi­ta, joi­ta ei musiik­kio­pis­tos­sa ope­te­ta. Esi­merk­ki­nä käy­köön vaik­ka Maam­me-lau­lun sanat. 

    Eri­tyis­lu­kuoi­ta on maas­sam­me vaik­ka min­kä­lai­sia. Urhei­lu­lu­kiot eivät ole täs­sä suh­tees­sa mitään poik­keuk­sia. Mate­ma­tiik­ka­pai­not­tei­sia­kin lukio­ta toki on. Eri­tyis­lu­kioi­hin pää­sy­vaa­ti­muk­se­na on hyvä perus­kou­lun pääs­tö­to­dis­tus, menes­tys eri­tyi­sa­lal­la sekä suo­si­tuk­set. Mitään lah­jak­kuu­teen viit­taa­vaa en täs­tä vie­lä löy­dä — ellei sil­lä sit­ten tar­koi­te­ta osaa­mis­ta. Hyvät soit­ta­jat pää­se­vät musiik­ki­kou­lui­hin. Hyvät urhei­li­jat menes­ty­vät urheilussa.

  77. tpyy­luo­ma:

    Ja Art­tu­ril­le tie­dok­si että käsit­tääk­se­ni ihan saman ver­ran nuo yksi­tyis­kou­lut saa­vat rahaa kuin jul­ki­set­kin OM:ltä.

    Mit­kä “nuo yksi­tyis­kou­lut”? Ne, joi­ta kuka tahan­sa saa mil­loin tahan­sa perus­taa? Ja ne joi­den puut­tu­mi­nen osoit­taa, että mark­ki­noil­la ei ole niil­le kysyntää?

  78. Olen huo­man­nut että mate­ma­tiik­kaa sovel­ta­vas­sa työ­elä­mäs­sä (IT-alal­la) pär­jää­vät hyvin ne jot­ka ovat har­ras­ta­neet vaka­vam­min urhei­lu­la­jia tai esim. lau­la­mis­ta. Sosi­aa­li­sil­le tai­doil­le tun­tuu ole­van enem­män kysyn­tää kuin puh­taal­le syvem­män yli­opis­to­ta­son mate­ma­tii­kal­le.

    Muut osa-alu­eet (kuten lah­jak­kuuk­sien kor­re­laa­tio jne.) jo käsi­tel­tiin, mut­ta yhtä ei, ja täs­sä pudo­tan hans­kat kyl­lä pois.

    Sosi­aa­li­sen lah­jak­kuu­den hyö­dyl­li­syys työ­elä­mäs­sä perus­tuu pal­jol­ti nol­la­sum­mai­siin pelei­hin, so. sosi­aa­li­ses­ti lah­ja­kas pär­jää, jos nyt ei aivan mui­den kus­tan­nuk­sel­la, niin aina­kin mel­kein. Me emme arvos­ta kult­tuu­ri­na sitä, että teh­dään asioi­ta, vaan sitä, että ollaan tär­kei­tä ja teh­dään itsem­me tär­keik­si muil­le. Tähän tar­vi­taan sosi­aa­lis­ta lah­jak­kuut­ta, hyvää vii­na­pää­tä jne.

    Koko­nais­hy­vin­voin­nin lisään­ty­mi­nen tulee lyhyel­lä aika­vä­lil­lä mel­kein koko­naan ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yksi­no­maan, tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä. Puh­tal­la yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen voi­mal­la ete­ne­vä tek­no­lo­gi­nen kehi­tys päät­tyy useim­mil­la aloil­la aika pian nii­den kek­si­mi­sen jäl­keen, ja ainoa (tun­net­tu) muu kei­no kehit­tää parem­paa tek­no­lo­gi­aa, on mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sen ymmär­ryk­sen lisää­mi­nen ilmiös­tä — ja sen jäl­keen tie­tys­ti palaa­mi­nen yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen mene­tel­miin eri näkökulmasta. 

    Sosi­aa­li­sil­la tai­doil­la on roo­lin­sa toki täs­sä­kin, kos­ka suu­rin osa paran­nuk­sis­ta on paran­nuk­sia ihmi­sen näkö­kul­mas­ta, ja tois­ten ihmis­ten ymmär­tä­mis­tä tar­vi­taan tähän. Se ei kui­ten­kaan — näin väi­tän — ole asia, joka miten­kään kär­sii abstrak­tin mate­maat­tis­luon­non­tie­teel­li­sen ajat­te­lun kehit­tä­mi­ses­tä. Jot­kut väit­tä­vät näin syis­tä, joi­ta voi vain arvailla. 

    Ste­reo­tyy­pit “nör­teis­tä” ovat pää­sään­töi­ses­ti vää­riä; oman koke­muk­se­ni mukaan nör­teil­lä — sil­loin kun he saa­vat olla rau­has­sa kes­ke­nään type­rien “sosi­aa­lis­ten” nuor­ten kiusan­teol­ta — on hyvät sosi­aa­li­set tai­dot ja muu­ta­mia poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta laa­jah­kot sosi­aa­li­set kon­tak­ti­ver­kos­tot. Ste­reo­tyyp­pi­tar­kas­te­lus­sa sivuu­te­taan kak­si olen­nais­ta asi­aa: 1, jokais­ta syr­jään­ve­täy­ty­vää mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas­ta “hiki­pin­koa” koh­ti on ole­mas­sa kym­me­nen suun­nil­leen yhtä lah­ja­kas­ta nor­maa­lis­ti sosi­aa­lis­ta nuor­ta. 2. Jokais­ta syr­jään­ve­täy­ty­vää mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas­ta hiki­pin­koa koh­ti on ole­mas­sa vii­si­kym­men­tä syr­jään­ve­täy­ty­vää heik­ko­lah­jais­ta nuorta.

  79. Käsit­tääk­se­ni mikään ei estä perus­ta­mas­ta yksi­tyis­kou­lua. Jos ei nii­tä mark­ki­noil­le ole niin ei ole kysyntääkään.” 

    Minä lai­tan lap­se­ni heti yksi­tyis­kou­luun, kun saan vapau­tuk­sen vero­tuk­ses­ta niil­tä osin, kuin mak­sa­ma­ni verot mene­vät koulutukseen.

    Eli kysyn­tää ei syn­ny kovin hel­pos­ti, kun kaik­ki ovat jo pak­ko­mak­sa­neet “ilmai­sen” kou­lun — minä myös muu­ta­man naa­pu­rin lap­sen osal­ta. Osto­voi­mas­ta ei ole pal­joa jäl­jel­lä 55–56 % mar­gi­naa­li­ve­ron ja muun SDP-riis­ton jälkeen.

  80. Mones­sa ala­kou­lus­sa on käy­tös­sä taso­ryh­mä­ope­tus, jos­sa mate­maat­ti­ses­ti tai­ta­vat oppi­laat opis­ke­le­vat omas­sa ryh­mäs­sään muu­ta­man viik­ko­tun­nin. Tämän lisäk­si he saa­vat eriy­tet­tyä oppi­ma­te­ri­aa­lia ja suu­ren mää­rän kan­nus­tus­ta. Lopun vas­tuun lap­sen mate­maat­tis­ten tai­to­jen kehi­tyk­ses­tä jät­täi­sin kodeil­le ja har­ras­tus­seu­roil­le. Sama pätee kaik­kiin oppiaineisiin.
    Itse en ole vie­lä tutus­tu­nut oppi­laa­seen, jol­le perus­o­pe­tuk­sen mate­ma­tiik­ka oli­si ollut lii­an help­poa. Tai­ta­vil­le­kin löy­tyy kyl­lä nykyi­sin haas­tei­ta ja opet­ta­jat tar­joa­vat nii­tä mieluusti.

    Par­hai­ten lah­jak­kai­den eriy­tet­ty ope­tus onnis­tuu luo­kis­sa, jois­sa on pie­ni ryh­mä­ko­ko ja hyvä luok­ka­hen­ki. Täl­löin lah­ja­kas oppi­las uskal­taa olla eri­lai­nen ja opet­ta­jal­la on myös aikaa antaa hänel­le yksi­löl­li­siä tehtäviä.

  81. Suo­meen pitäi­si saa­da shak­ki­kou­lu­ja. Shak­ki on yksi par­haim­mis­ta peleis­tä oppia shak­ki­nap­pu­loi­den liik­ku­mis­ta ja sitä, miten eri tilan­tei­siin tulee sha­kis­sa enna­koi­da. Kuvit­te­len välil­lä ole­va­ni pelis­sä kuningas.

  82. # Tom­mi Vai­ni­kai­nen kirjoitti:

    Nyt minus­ta oli­si erit­täin tär­keä tie­tää, miten tun­nis­te­taan mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas lapsi?”

    Osmo vois tosi­aan vas­ta­ta tähän kysymykseen.
    Taus­ta­na mai­nit­ta­koon se, että mul­la oli 16-vuo­ti­aa­na nelo­nen algebras­sa, geo­met­rias­sa ja fysii­kas­sa. Muu­ta­man vuo­den sekoi­lun jäl­keen mul­la oli niis­sä kai­kis­sa lau­da­tu­rit ja oli­sin pääs­syt sin­ne Osmon yli­opis­toon ilman pää­sy­ko­kei­ta. Jäi kui­ten­kin hie­man hämä­räk­si mihin ammat­tiin siel­lä oikein val­mis­tu­taan ja menin mie­luum­min insinöörikouluun.

    Mul­la on sel­la­nen muis­ti­ku­va, että siir­ryin muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa 10-ker­hoon, kun ostin “Schaumm’s Out­li­ne Series”-kirjoja ja luin lukion mate­ma­tii­kan etu­kä­teen. Sain hom­mas­ta jon­kin­lai­sen koko­nais­ku­van puu­dut­ta­van nip­pe­li­jau­ha­mi­sen sijas­ta. Aidos­ti “Lah­ja­kas” ei kyl­lä mitään eri­tys­kou­lu­ja kaipaa.

  83. tie­de­mies:

    Puh­tal­la yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen voi­mal­la ete­ne­vä tek­no­lo­gi­nen kehi­tys päät­tyy useim­mil­la aloil­la aika pian nii­den kek­si­mi­sen jäl­keen, ja ainoa (tun­net­tu) muu kei­no kehit­tää parem­paa tek­no­lo­gi­aa, on mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sen ymmär­ryk­sen lisää­mi­nen ilmiös­tä — ja sen jäl­keen tie­tys­ti palaa­mi­nen yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen mene­tel­miin eri näkökulmasta.

    mun mie­les­tä sä ajat­te­let nyt tek­no­lo­gi­aa vähän sup­pees­ti. Kyl­lä­hän sosi­aa­li­ses­ti lah­jak­kaat voi kek­siä uusia tapo­ja olla mui­den ihmis­ten kans­sa niin, että kai­kil­la on mukavampaa.

    Yhteis­kun­nan sään­nöt voi kans kehit­tyä yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen tai ihmis­tie­tei­den kaut­ta ilman luon­non­tie­tei­den kehit­ty­mis­tä. Sään­tö­jär­jes­tel­mät on taval­laan teknologia.

    Sii­tä oon samaa miel­tä, että loo­gi­ses­sa ajat­te­lus­sa lah­ja­kas ei oo sosi­aa­li­ses­ti avuton.

  84. Minus­ta koko kysy­mys typis­tyy möli­näk­si, kos­ka täs­sä käy­te­tään ter­miä “lah­ja­kas”. Se saa ihmi­set joten­kin sokeak­si ilmiöil­le, jot­ka joka iki­nen tun­nis­taa ympä­ris­tös­sään muuten.

    Ei mei­dän tar­vit­se panos­taa “lah­jak­kuu­teen”, vaan tar­jo­ta mah­dol­li­suus saa­da ohjat­tua ope­tus­ta mie­lek­kääl­lä tasol­la, so. tasol­la, joka vas­taa kun­kin osaa­mis­ta. Siis muis­sa­kin asiois­sa kuin urhei­lus­sa ja musii­kis­sa. Jos­kus tämä tar­koit­taa sitä, ettei ole mie­le­käs­tä pitää las­ta tai nuor­ta “taval­li­ses­sa” kou­lus­sa, kos­ka hänel­le mie­le­käs ope­tus on jos­sa­kin ainees­sa sel­lais­ta, jota ei taas ole mie­le­käs­tä tar­jo­ta suu­rel­le osal­le mui­ta oppilaita.

    Yhteis­kun­ta hyväk­syy tämän, kun kyse on musii­kis­ta, kuva­tai­teis­ta, tai urhei­lus­ta, jopa teat­te­ris­ta. Pal­jon vähem­män hyväk­syn­tää löy­tyy, kun kyse on bio­lo­gias­ta, kemias­ta, fysii­kas­ta, mate­ma­tii­kas­ta, jne. 

    Osmon kysy­mys on ihan vali­di, mut­ta vää­rin muo­toil­tu. Kun kyse on kumi­kie­kon hak­kaa­mi­ses­ta kepil­lä tai viu­lun­soi­tos­ta, ei ole mitään ongel­mia, mut­ta “oikeas­ti tär­kei­den” asioi­den koh­dal­la se muut­tuu heti vaa­ral­li­sek­si nat­sis­miin ver­rat­ta­vak­si rikokseksi.

  85. Sylt­ty kirjoitti:

    Ote­taan vaik­ka tuo mate­ma­tiik­ka, kun sii­tä ollaan puhut­tu. Sii­nä suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä lop­puu eväät lukion pit­kään mate­ma­tiik­kaan ja vie­lä har­vem­mal­le uppo­aa yli­opis­to­ta­soi­nen matematiikka.

    Näin­hän asia ei ole. Vas­ta jos­sain yli­opis­ton jat­ko-opin­to­vai­hees­sa men­nään niin pit­käl­le, että suu­rel­ta osal­ta alka­vat kog­ni­tii­vi­set edel­ly­tyk­set lop­pua. Olen lähes­tul­koon var­ma, että lähes kuka tahan­sa, joka on riit­tä­vän moti­voi­tu­nut, pys­tyy omak­su­maan mais­te­rin­tut­kin­toon vaa­dit­ta­van mää­rän mate­ma­tiik­kaa. Kyse ei suu­rim­mak­si osak­si ole mis­tään kovin moni­mut­kai­ses­ta, vaan enem­män­kin tot­tu­muk­ses­ta abstrak­tiin ajat­te­luun, ja tämä on opit­ta­vis­sa ole­va asia, sii­nä mis­sä lukutaitokin.

    En tar­koi­ta, että oli­si mis­sään nimes­sä jär­ke­vää opet­taa yli­opis­to­tut­kin­non ver­ran mate­ma­tiik­kaa jokai­sel­le. Mut­ta mate­ma­tii­kan “vai­keus” on saman­kal­tais­ta vai­keut­ta kuin luku- ja kir­joi­tus­tai­don vai­keus lukutaidottomalle.

    Tie­tys­ti, ne, joil­la on luon­nos­taan (gee­nien tai var­hais­lap­suu­den joh­dos­ta) par­haat edel­ly­tyk­set abstrak­tien käsit­tei­den hah­mot­ta­mi­seen, oppi­vat mate­ma­tiik­kaa nopeam­min, ja näin ollen saa­vat enem­män posi­tii­vi­sia koke­muk­sia mate­ma­tii­kan oppi­mi­ses­ta, ja näin ollen ovat moti­voi­tu­neem­pia. Kehä ruok­kii itse­ään. Luu­len, että mate­ma­tii­kan oppi­mi­seen ei vaa­di­ta lah­jak­kuut­ta. Sen sijaan olen var­ma, että sii­hen vaa­di­taan moti­vaa­tio­ta, ja lah­jak­kail­la on moti­vaa­tio­ta var­mas­ti enem­män kuin vähem­män lahjakkailla.

  86. Sylt­ty:

    Riip­puu var­maan sii­tä mitä tar­koi­te­taan menes­tyk­sel­lä? Terä­vim­mäl­le hui­pul­le ei mil­lään alal­la ole mah­dol­li­suut­ta pääs­tä, jos ei ole lahjakas.

    Ei ole­kaan, vaan tar­koi­tin sitä että sin­ne ei pää­se pel­käs­tään ole­mal­la lah­ja­kas. Lah­jak­kuus on vain perus­e­del­ly­tys, jon­ka jäl­keen pitää teh­dä pal­jon työtä.

  87. Tom­mi Vai­ni­kai­nen, en minä aina­kaan ole sitä miel­tä, että lah­jak­kuus oli­si help­poa tai edes mah­dol­lis­ta luo­tet­ta­vas­ti tun­nis­taa. Kyl­lä sii­tä voi­daan puhua myös ilman, että se voi­daan tun­nis­taa, vaik­ka tämä ehkä kuu­los­taa­kin hassulta. 🙂

    En kui­ten­kaan kan­na­ta lah­jak­kuus­kä­sit­teen yli­ko­ros­ta­mis­ta mm. joka­päi­väi­ses­sä ope­tus­työs­sä. Siel­lä riit­tää ihan sen havait­se­mi­nen, kuka pär­jää kul­loi­sel­la­kin het­kel­lä mis­sä­kin asias­sa, ja mis­sä puo­les­taan on vai­keuk­sia. En usko sel­lai­seen peda­go­gi­seen asen­tee­seen, jos­sa osal­le lap­sis­ta tol­ku­te­taan kuin­ka kovin lah­jak­kai­ta nämä ovat, ja muut seu­raa­vat tätä sivus­ta. Kan­nus­tuk­ses­ta hyö­tyy jokai­nen, ja mie­lel­lään kan­nus­tuk­sen tuli­si kes­kit­tyä omaan yrit­tä­mi­seen ja panos­tuk­seen eikä syn­nyn­näi­siin (tai sel­lai­si­na pidet­tyi­hin) omi­nai­suuk­siin. Muis­tan ollee­ni jo pik­ku­lap­se­na tätä miel­tä. Ärsyt­ti val­ta­vas­ti, että pal­jon minua enem­män vai­vaa näke­viä ei kehut­tu ja pal­kit­tu lain­kaan samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa kuin minua.

    Juu­ri sik­si kan­na­tan­kin jous­ta­via taso­ryh­miä, että kul­la­kin oppi­laal­la oli­si mah­dol­li­suus mis­sä tahan­sa vai­hees­sa siir­tyä ryh­mäs­tä toi­seen oman pär­jää­mi­sen mukaan. Kenen­kään ei tar­vit­si­si tyl­sis­tyä (jos ryh­mien vaa­ti­vuus ja oppi­las­mää­rät oli­si mitoi­tet­tu hyvin), ja kukaan ei jäi­si oman ryh­män­sä sisäl­lä lii­kaa jäl­keen. Täs­sä jär­jes­te­lys­sä nekin tapauk­set tuli­si­vat parem­min huo­mioi­duik­si, jot­ka eivät ensin pär­jää vaik­ka­pa mati­kas­sa lain­kaan, ja parin vuo­den kulut­tua ovat ikä­ryh­män­sä edistyneimpiä.

  88. Sep­po Ryväs, eikö sinul­le tul­lut tyl­sää mati­kan­tun­neil­la? Etkö usko, että jos oli­sit voi­nut käyt­tää ne ylä­as­teen tun­nit lukio­ma­ti­kan opis­ke­luun omas­sa tah­dis­sa (ja sen jäl­keen yli­opis­to­ma­ti­kan), oli­sit oppi­nut olen­nai­sia jut­tu­ja tehok­kaam­min tai enem­män tai sekä että?

    En tar­koi­ta että men­nyt­tä pitäi­si katua tai jää­dä hai­kai­le­maan, mut­ta jos nyt ker­ran yleis­täen mie­ti­tään miten jat­kos­sa suo­ma­lais­ten jou­kos­ta sai­si muu­ta­man kan­sain­vä­li­sen huip­pu­te­ki­jän aikai­sek­si, niin eikö vai­ku­ta­kin sil­tä ettei ajal­laan anne­tus­ta, oman­ta­soi­ses­ta­si oppi­si­säl­lös­tä oli­si aina­kaan hait­taa ollut? En sano, ettet­kö voi­si olla ala­si kan­sain­vä­li­nen huip­pu nyt­kin, mut­ta hui­pul­la­han ei ole kat­toa: aina voi­si olla vie­lä parempi.

  89. Koko­nais­hy­vin­voin­nin lisään­ty­mi­nen tulee lyhyel­lä aika­vä­lil­lä mel­kein koko­naan ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yksi­no­maan, tek­no­lo­gian kehityksestä.

    No ei tule. Koko­nais­hy­vin­voin­ti kas­vaa kun tuot­ta­vuus kas­vaa, tuot­ta­vuut­ta taas voi­daan kas­vat­taa esi­mer­kik­si käyt­tä­mäl­lä tek­no­lo­gi­aa tai orga­ni­soi­mal­la työ uudel­leen tehok­kaam­min. Siis nime­no­maan käyt­tä­mäl­lä tek­no­lo­gi­aa, itses­sään sil­lä ei tee yhtään mitään. Tämä taas vaa­tii useim­mi­ten että ihmi­set muut­ta­vat toi­min­ta­ta­po­jaan, uusia rahoi­tus- ja las­ku­tus­mal­le­ja, tuo­tan­to­ta­po­jen mää­rit­tä­mis­tä, tms. sel­lais­ta mis­tä ne jovi­aa­lit tyy­pit sopi­vat kah­vin ääressä.

    Kun tek­no­lo­gia kehit­tyy se useim­mi­ten moni­mut­kais­tuu, yhä sofis­ti­koi­tu­neem­mat ihmi­sis­tä ja tek­no­lo­gias­ta koos­tu­vat jär­jes­tel­mät puhu­taan sit­ten tie­to­ver­kois­ta, rahoi­tus­mark­ki­nois­ta tai vaik­ka­pa jul­kis­hal­lin­nos­ta koet­te­le­vat moni­mut­kai­suu­des­saan käsi­tys­ky­vyn rajo­ja. Tuon moni­mut­kai­suu­den hal­lin­ta eli ohjaa­mi­nen johon­kin hyö­dyl­li­seen on se mikä tuot­taa, itsea­sias­sa vaik­ka niil­lä kas­va­tus­tie­tei­li­jöil­lä saat­taa olla tähän hyvin­kin enem­män annet­ta­vaa kuin insinööreillä.

  90. az: Esi­tä ne lain­koh­dat, jot­ka estä­vät sinua perus­ta­mas­ta omaa kou­lua omil­le ja naa­pu­ri­si lapsille.
    Kal­le: kuka tuho­si yksi­tyi­set kou­lut? Ettei­vät vain olleet nii­den yllä­pi­tä­jät nii­den tul­tua kan­nat­ta­mat­to­mik­si? Asiak­kaat kato­si­vat, kos­ka he eivät saa­neet luku­kausi­mak­suil­le riit­tä­vää lisä­ar­voa jul­ki­siin kou­lui­hin verrattuna.

  91. Vie­lä kou­lu­lu­vis­ta. Mie­les­tä­ni oman kou­lun perus­ta­mi­seen ei sen kum­mem­pia lupia tar­vi­ta. Mut­ta sit­ten tar­vi­taan, jos sitä halu­taan pyö­rit­tää yhteis­kun­nan rahoil­la. Käy­tän­nös­sä nykyi­sin kaik­ki “yksi­tyi­set­kin” kou­lut toi­mi­vat vero­va­roil­la, sil­lä mak­sa­jia ei muu­ten tah­do löytyä.

  92. Ant­ti Rasinen:

    Paras asia, mitä lah­jak­kaal­le lap­sel­le voi­si teh­dä, oli­si opet­taa tätä oikeas­ti oppi­maan. Nykyi­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä onnis­tuu täs­sä enem­mis­tön koh­dal­la ihan koh­ta­lai­ses­ti. Lah­jak­kail­la lap­sil­la tulee sen sijaan vas­taan tämä “kirous”, kun jos­sain vai­hees­sa luon­tai­nen kyky ei rii­tä ja täy­tyi­si oikeas­ti vähän panostaakin. 

    Olen oman ja tut­ta­vie­ni näp­pi­tun­tu­man perus­teel­la erit­täin väke­väs­ti samaa miel­tä. Jat­ku­vas­ti tulee vas­taan tapauk­sia, jois­sa nuo­ruu­den hyvä­päi­syys on vaih­tu­nut tur­hau­tu­mi­seen yli­opis­to­ta­sol­la, kun pelk­kä tun­neil­la hereil­lä­olo ei enäå rii­tä­kään. Osa taju­aa tilan­teen, osa ei. 

    Itse en ole liki­main­kaan fik­suim­mas­ta pääs­tä — ehkä sii­nä par­haan 10 % koh­dal­la — mut­ten sil­ti jou­tu­nut teke­mään ala-asteen kol­man­nen luo­kan jäl­keen lain­kaan koti­teh­tä­viä, enkä kir­joi­tuk­siin­kaan vai­vau­tu­nut luke­maan. TKK:lle siir­tyes­sä “mene­tin” perus­kurs­seil­la kol­mi­sen vuot­ta ja olin hius­kar­van pääs­sä kou­lun­käyn­nin lopet­ta­mi­ses­ta, kun­nes sisäis­tin, että opis­ke­lun eteen pitää jos­kus teh­dä töi­tä­kin. Sit­ten tuli­kin teh­tyä suu­rin osa opin­nois­ta seu­raa­van kah­den vuo­den aikana.

    Omaa höl­möyt­tä tie­tys­ti, mut­ta sil­ti välil­lä toi­voi, että oli­si istu­mis­li­has­ten käyt­töön oppi­nut tai ope­tet­tu jo vähän aikai­sem­min. Pal­jon vähem­mäl­lä ham­mas­ten­ki­ris­tyk­sel­lä ja ala­ku­lol­la oli­si päässyt.

  93. tie­de­mies

    Sosi­aa­li­sen lah­jak­kuu­den hyö­dyl­li­syys työ­elä­mäs­sä perus­tuu pal­jol­ti nol­la­sum­mai­siin pelei­hin, so. sosi­aa­li­ses­ti lah­ja­kas pär­jää, jos nyt ei aivan mui­den kus­tan­nuk­sel­la, niin aina­kin melkein.

    Ehkä kui­tenkn pois­lu­kien pomot? Sosi­aa­li­ses­ti lah­ja­kas pomo voi moti­voi­da, aut­taa ris­ti­rii­ta­ti­lan­teis­sa jne. kun taas “vähem­män lah­ja­kas” voi dis­sa­ta, tuleh­dut­taa tilan­net­ta enti­ses­tään tai jopa olla huo­non ilma­pii­rin pää­syy. Ero poru­koi­den tulok­sen­te­ko­ky­vys­sä voi olla huomattava.

  94. Toi mun teks­ti meni vähän pie­leen, sii­tä saa sen käsi­tyk­sen että sosi­aa­li­nen lah­jak­kuus / lah­jat­to­muus kor­re­lois kusi­päi­syy­den kans­sa. Mitä tar­ko­tin on että esim. tek­niik­ka­pai­not­tei­sen joh­ta­jan huo­not sosi­aa­li­set kyvyt voi­vat hei­ken­tää työ­ryh­män tuloksentekokykyä.

  95. Sep­po Ryväk­sen tari­na ker­too juu­ri sen mis­tä on kysy­mys. Parin vuo­den kes­kit­ty­mi­sel­lä voi kir­joit­taa mate­ma­tii­kas­ta lau­da­tu­rin. Se ei vali­tet­ta­vas­ti ker­ro Sepon lah­jak­kuu­des­ta vaan sii­tä mil­lä tasol­la ope­tus ja vaa­ti­muk­set ovat lukiossa.

    Kes­kus­te­lua luet­tua­ni tun­tuu että ihmi­set jot­ka eivät ole opis­kel­leet mate­maat­ti­sia ainei­ta eivät tai­da ollen­kaan käsit­tää miten sur­keal­la tolal­la on mei­dän mate­ma­tii­kan opetus.

    Muis­tan omal­ta opis­ke­lu ajal­ta sen että noin puo­let ensim­mäi­sen vuo­den fysii­kan opis­ke­li­jois­ta jou­tui osal­lis­tu­maan lai­tok­sen jär­jes­tä­mään mate­ma­tii­kan tukio­pe­tuk­seen kos­ka eivät miten­kään muu­ten oli­si sel­vi­neet laskuharjoituksista.
    Se että lukion laa­ja mate­ma­tiik­ka ei yksi­ker­tai­ses­ti anna riit­tä­viä eväi­tä mate­maat­tis­ten ainei­den yli­opis­to tasoi­seen opis­ke­luun oli tie­dos­sa jo 90 luvun alus­sa ja tie­tääk­se­ni ongel­ma on sii­tä vain pahentunut.

  96. Näyt­tää sil­tä, että täl­lä­kin pals­tal­la useim­mat kan­nat­ta­vat luok­kayh­teis­kun­taa eli lap­sen tule­va yhteis­ku­nanl­li­nen ase­ma pitä­si mää­räy­tyä van­hem­pien tulo­jen ja ase­man mukaan.

    Ja näin­hän on todel­la käy­mäs­sä, sosi­aa­li­nen kier­to on län­si­mais­sa hidas­tu­mas­sa ja ryy­syis­tä rik­kak­si alkaa olla vain myytti.
    Täl­lai­set yhteis­kun­nat ovat kaa­tu­neet uudis­tus­ten puutteeseen,hyvä esi­merk­ki on itäi­nen naapuri.
    Siel­lä­kin yhteis­kun­ta siir­tyi perin­nöl­li­seen asemamajärjestelmään 

    Todel­li­sia lah­jak­kuuk­sia on todel­la vähän ‚sii­hen ryh­mään kuu­luu n 1 % väes­tös­tä eli ikä­luo­kas­ta n 600.

    Kun kou­lu­ja on n 3000 niin eipä noi­ta todel­la lah­jak­kai­ta rii­tä edes kah­ta joka kouluun.
    Jos taas ote­taan nuo 10 oppi­laat mukaan niin jouk­ko kas­vaa n 3000 eli sil­loin ikä­luok­kaa ja kou­lua koh­ti on yksi henkilö.

    Aika vai­kea näin pie­nel­le jou­kol­le on jär­jes­tää lisä­har­ras­tuk­sia, eten­kin kun halut ja tar­peet poik­kea­vat itse lah­jak­kuu­den alueesta

    Minul­la päät­ti nuo­rem­pi­kin poi­ka perus­kou­lun 10 kes­kiar­vol­la, joten hen­ki­lö­koh­tais­ta koke­mus­ta asias­ta on riittävästi.
    Eivät nämä­kään nuo­ret niin poik­kea­via ole, että tar­vit­si­vat yhteis­kun­nan hyysäystä.
    He kuu­lu­vat nii­hin menes­ty­jiin, jot­ka osaa­vat jo itse huo­leh­tia tar­peis­taan ja etsi­vät noi­ta yli­mää­räi­siä haas­tei­ta aivan ilman ulko­puo­lis­ta apuakin.

    Eikä se mate­maat­ti­ses­ti lahj­kas­kaan halua vält­tä­mät­tä lisää mate­ma­tiik­kaa vaan jotain aivan muuta.
    Ei ole itses­tään sel­vää, että lah­jak­kuus johon­kin oli­si se ihmi­sen oma halu omas­ta alasta.

    Esim USA:n ehkä älyk­käin hen­ki­lö on täl­lä het­kel­lä James Woods,ÄÖ 180, mut­ta hän on tyy­ty­nyt näyt­te­le­mään b‑luokan sar­jois­sa ja elokuvissa.
    Tai venä­läi­nen mate­ma­tiik­ka­ne­ro Gri­go­ri Perel­man elää eris­tyk­sis­sä muus­ta yhtei­sös­tä per­heen­sä kans­sa eikä hänes­tä ole juu­ri hyö­tyä muul­le yhteiskunnalle.Pitäisikö hänet pakot­taa tut­ki­jak­si johon­kin yliopistoon

    Toi­nen lah­jak­kaan lap­sen ongel­mis­ta on, että hänen on opit­ta­va elä­mään tavis­ten kans­sa ja eris­tä­mi­nen muis­ta joh­taa vain vai­keuk­siin yksi­tyi­se­lä­mäs­sä ja voi ohja­ta koko elä­män sivuraiteelle.

  97. Suo­mes­sa suu­rim­pia menes­ty­jiä ovat olleet ral­li-F1-kus­kit ‚moot­to­ri­pyö­räi­li­jät, veneilijät.

    Pitäi­si­kö lah­jak­kail­le kus­keil­le perus­taa kilpa-ajokouluja ??

    Tai jää­kiekk­koi­li­jat ? Heil­le jääkiekkokoulu ?

    Tai pop-muusi­koil­le oma musiik­kio­pis­to ? Nyt­hän tuo yli­mää­räi­nen ope­tus kes­kit­tyy lähin­nä klas­si­seen musiik­kiin mut­ta joku Vil­le Valo tai Nightwish työl­lis­tää Suo­mes­sa enem­män kuin paperitehdas

  98. Minus­ta pitäi­si jär­jes­tää eri­tyi­so­pe­tus­ta myös mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le. Mate­ma­tiik­ka on vähän saman­lai­nen asia kuin musiikki. ”

    Mate­ma­tiik­ka on vain ogel­mien rat­kai­sun apu­vä­li­ne ja ensin täy­tyy hal­li­ta mme­ne­tel­mät hyvin, jot­ta voi oikeas­ti käyt­tää mate­ma­tiik­kaa apuna .
    Mate­maat­ti­se­ti lah­ja­kas voi suun­tau­tua hyvin monel­le alal­le, joten enpä usko, että per­su­kou­liun opet­ta­jien rah­keet riit­tä­vät jokai­sen tie­tee­na­lan tie­tee­na­lal­la tar­vit­ta­van eri­tyis­ma­te­ma­tii­kan opetukseen.

    On vähän eri asia las­kes­kel­la säh­kö­pii­re­jä kuin teh­dä lujuus­las­kel­mia tai kehi­tel­lä las­ken­ta­me­ne­tel­miä näi­hin tarkoituksiin ?

    1. Perus­kou­lun opet­ta­ja ei ehkä pys­ty opet­ta­maan matik­kaa lah­jak­kail­le mate­maa­ti­koil­le, kuten ei lah­jak­kail­le viu­lis­teil­le­kaan. Rat­kai­sun pitäi­si olla vähän saman­lai­nen kuin musii­kin ope­tuk­ses­sa — sil­lä ero­tuk­sel­la, ettöä tuon eri­tyi­so­pe­tuk­sen voi­si saa­da kou­lu­tun­tien aika­na, siis sai­si vapau­tuk­sen taval­li­sil­ta mati­kan­tun­neil­ta. Ei toi­mi syr­jä­seu­duil­le, kuten ei musii­kin eri­tyi­sio­pe­tuks­kaan, mut­ta toi­mii enem­mis­tön oppi­lais­ta kohdalla.

  99. Ste­reo­tyy­pit “nör­teis­tä” ovat pää­sään­töi­ses­ti vää­riä; oman koke­muk­se­ni mukaan nör­teil­lä – sil­loin kun he saa­vat olla rau­has­sa kes­ke­nään type­rien “sosi­aa­lis­ten” nuor­ten kiusan­teol­ta – on hyvät sosi­aa­li­set tai­dot ja muu­ta­mia poik­keuk­sia lukuunottamatta”

    Heh , olen nyt ollut muu­ta­man ker­ran Res­sun oppi­lai­den val­vo­ja­na ret­kil­lä ja bileis­sä eivät­kä nämä­kään nuo­ret poik­kea muis­ta nuorista.
    Aivan saman­lai­sia kiusaa­jia, räy­hää­jiä, a‑sosiaalisia etc löy­tyy täs­tä­kin joukosta.
    On aivan yhtä ste­reo­tyyp­pi­nen käsi­tys, että 10 oppi­las on rau­hal­li­nen, fik­su , ei kiusaa, ei tee jäy­nää, ei ryyppää

  100. Lii­an vanha:

    Mate­ma­tiik­ka on vain ogel­mien rat­kai­sun apu­vä­li­ne ja ensin täy­tyy hal­li­ta mme­ne­tel­mät hyvin, jot­ta voi oikeas­ti käyt­tää mate­ma­tiik­kaa apuna . 

    Noin voi sanoa ainoas­taan joku, joka ei ole kos­kaan näh­nyt sitä sym­met­rian kau­neut­ta ja yksin­ker­tai­suu­den moni­mut­kai­suut­ta, joka mate­ma­tiik­kaan sisältyy.

    Mate­maat­ti­se­ti lah­ja­kas voi suun­tau­tua hyvin monel­le alal­le, joten enpä usko, että per­su­kou­liun opet­ta­jien rah­keet riit­tä­vät jokai­sen tie­tee­na­lan tie­tee­na­lal­la tar­vit­ta­van eri­tyis­ma­te­ma­tii­kan opetukseen. 

    No itsea­sias­sa perus­me­ne­tel­mät ja peri­aat­teet ovat mel­ko pit­käl­le samo­ja. Ne moni­mut­kai­sem­mat eri­kois­ju­tut voi opis­kel­la sit­ten yliopsitossa.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että prus­kou­lun opet­ta­jal­la eivät (aina­kaan pää­sän­töi­ses­ti) rii­tä, mut­ta eipä tar­vit­se riittääkään.

    On vähän eri asia las­kes­kel­la säh­kö­pii­re­jä kuin teh­dä lujuus­las­kel­mia tai kehi­tel­lä las­ken­ta­me­ne­tel­miä näi­hin tarkoituksiin ? 

    No itsea­sias­sa, samat dif­fi­syh­tä­löt siel­lä viu­huu. Se on oikeas­taan suo­ras­taan häm­mäs­tyt­tä­vää, kuin­ka lähel­lä toi­si­aan eri insi­nöö­ri­tie­teet ovat — noin niin­kuin mate­maat­tis­ten mene­tel­mien suhten 🙂 

    Tie­ten­kin jokai­sel­la alal­la on omat kom­mer­venk­kin­sä, mut­ta ne oppii kyl­lä nopeas­ti, jos on vah­va mate­maat­ti­nen pohja.

    Kari

  101. Todel­li­sia lah­jak­kuuk­sia on todel­la vähän ‚sii­hen ryh­mään kuu­luu n 1 % väes­tös­tä eli ikä­luo­kas­ta n 600.

    Mis­tä­hän tämä osuus on tem­pais­tu? Ja tar­koi­tat­ko nime­no­maan matematiikkaa?

  102. Perus­kou­lun opet­ta­ja ei ehkä pys­ty opet­ta­maan matik­kaa lah­jak­kail­le matemaatikoille […]

    Ei kukaan perus­kou­lu­lai­nen ole mate­maa­tik­ko vai mitä ihmet­tä nyt tar­koi­tat? Mate­maa­tik­ko on tut­ki­ja­kou­lu­tuk­sen saa­nut asiantuntija. 

    Ylä­as­teen mate­ma­tii­kan opet­ta­jal­la on ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to mate­ma­tii­kas­ta sekä peda­go­gi­sest opin­not eli on se aika kum­ma, jos ei pysty. 

    Alkaa olla vähän mys­ti­fioin­nin maku täs­sä mate­maat­ti­ses­sa lah­jak­kuu­des­sa. Ihan kuin kes­kuu­des­sam­me oli­si pal­jon­kin joi­tain yli­luon­nol­li­sia nero­lap­sia juu­ri mate­ma­tii­kan saralla. 

    Täl­lai­sia löy­tyy aina sil­loin täl­löin isois­ta popu­laa­tiois­ta esim. Kii­nas­ta tai Intias­ta, mut­ta eikö­hän tääl­lä nyt ihan rii­tä taval­li­set mais­te­rit opet­ta­maan murk­kui­käi­sil­le matik­kaa, myös erit­täin lah­jak­kail­le. Jos joku supe­ryk­si­lö jos­tain put­kah­taa esiin, niin eikö­hän hänel­le sit­ten löy­dy vaik­ka yli­opis­to­paik­ka suo­raan 15-vuotiaana.

  103. sil­lä ero­tuk­sel­la, ettöä tuon eri­tyi­so­pe­tuk­sen voi­si saa­da kou­lu­tun­tien aika­na, siis sai­si vapau­tuk­sen taval­li­sil­ta matikantunneilta”

    Hel­sin­gin perus­kou­luis­sa opis­ke­li 37000 oppi­las­ta eli n 4000 per vuosikurssi.
    Näis­tä ns 10 oppi­lai­ta 1800 yhteen­sä tai 200 per vuosikerta.
    Mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­ta on ehkä vuo­si­kurs­sis­ta 100 ja heis­tä ehkä 30 kiin­nos­tu­nut lisä-tai kor­vaa­vas­ta ope­tuk­ses­ta, joten heis­tä sai­si muu­ta­man ryhmän .
    Mut­ta mate­ma­tii­kan ope­tus on mui­den tun­tien seas­sa ja perus­kou­lus­sa ei ole hyp­py­tun­te­ja, joten ope­tus pitäi­si jär­jes­tää mui­den ainei­den kus­tan­nuk­sel­la tai kou­lu­tun­tien päätteeksi.

    Ja sil­ti­kin noil­le mate­mat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le pitäi­si ensin opet­taa sama kuin perus­kou­lus­sa­kin ja har­jaan­nut­taa hei­dät käyt­tä­mään mene­tel­miä kuten muidenkin.
    Pääl­le tulee vie­lä mat­kus­te­lu kou­lu­päi­vän aikana

    Mut­ta mate­ma­tiik­kaan löy­tyy omat ker­hon­sa kuten urhei­luun tai musik­kiin, ei sii­hen tar­vi­ta yhteis­kun­nan holhousta.Koulut voi­vat toki olla ker­ho­jen yhteis­työ­kump­pa­nei­ta kuten alla näkyy

    Sum­ma­mu­tik­ka-ker­hot

    Sum­ma­mu­ti­kan mate­ma­tiik­ka­ker­hot ovat perus­kou­lun ala­luok­kien oppi­lail­le suun­nat­tu­ja ker­ho­ja, jot­ka kokoon­tu­vat eri puo­lil­la pää­kau­pun­ki­seu­tua kou­lu­jen tilois­sa. Ker­hot jär­jes­te­tään yhteis­työs­sä Hel­sin­gin yli­opis­ton, LUMA-kes­kuk­sen ja ker­ho­kou­lu­jen kanssa.

    Ker­hois­sa tutus­tu­taan mate­ma­tiik­kaan askar­rel­len, liik­kuen ja pela­ten. Tär­kein­tä ovat haus­kan­pi­to ja onnis­tu­mi­sen elä­myk­set. Mie­li­ku­vi­tus ja luo­vuus ovat tar­peen, kun mate­ma­tiik­kaa lei­ki­tään ja tut­ki­taan yhdes­sä. Ker­hot ovat suun­nat­tu kai­ken­lai­sil­le mate­ma­tii­kan oppijoille.

    Kevääl­lä 2007 eri puo­lil­la pää­kau­pun­ki­seu­tua toi­mi yhteen­sä 34 Sum­ma­mu­tik­ka-ker­hoa. Mate­ma­tiik­kaa niis­sä tut­ki yli 500 lasta.

    Kou­lu­jen ilmoit­tau­tu­mi­nen matik­ka­ker­ho-yhteis­työ­kou­luk­si on kevään 2010 osal­ta päät­ty­nyt. Ilmoit­tau­tu­nei­siin on otet­tu yhteyttä.

  104. Lisää mate­ma­tiik­ka­ker­hois­ta löy­tyy esim täs­tä artikkelista
    Mat­ma­tii­kas­sa­kin voi sovel­taa verk­ko-opis­ke­lua ja sil­loin kat­ta­vuus on laaja.
    Tosin syr­jä­seu­dut ovat ulko­na verk­ko-ope­tuk­ses­ta­kin, kos­ka ei ole kun­non tietoliikenneyhteyksiä 

    http://solmu.math.helsinki.fi/2006/erik2/matkerhot.pdf

  105. Vähä­pä­töi­sel­lä Suo­mel­la ei ollut pal­joa ylpei­lyn aihet­ta itse­näis­ty­mi­sen jäl­keen. Oli sen­tään urhei­li­jat, jot­ka juok­si­vat Suo­men maa­il­man­kar­tal­le. Ja Sibe­lius. Eikös koh­ta ruvet­tu­kin panos­ta­maan näi­hin “suo­ma­lais­kan­sal­li­siin vah­vuuk­siin”? Sau­na­lu­kioi­ta ei sen­tään perustettu.

    Tuli Nokia ja maa­han piti saa Nokia-insi­nöö­re­jä. Fir­ma­han spon­so­roi­kin muis­taak­se­ni jotain matik­ka­lu­kio­ta. Luu­len, että tämä innos­tus mati­kan eri­tyi­so­pe­tuk­seen kum­pu­aa Nokia-innostuksesta. 

    Entäs muut lah­jak­kuu­den lajit? Mik­sei voi­si olla käsi­työ­lu­kio­ta? Kuvaa­ma­tai­de, kie­let, kemia, lää­ke­tie­de … Miten oli­si geo­lo­gia­lu­kio, nyt kun kai­vos­toi­min­ta alkaa saa­da vauhtia?

    Ehkä matik­ka­lah­jak­kuus ilmen­tää kui­ten­kin ylei­sem­pää lah­jak­kuut­ta. Ehkä lukioi­ta voi­si perus­taa moniä­lyk­kyys­teo­rian kate­go­rioi­den mukaan:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C3%A4lykkyysteoria

  106. Tapio Pel­to­nen
    ” Olen lähes­tul­koon var­ma, että lähes kuka tahan­sa, joka on riit­tä­vän moti­voi­tu­nut, pys­tyy omak­su­maan mais­te­rin­tut­kin­toon vaa­dit­ta­van mää­rän matematiikkaa.”

    Mitä mais­te­ri­tut­kin­toa tar­koi­tat? Useim­mis­sa mais­te­ri­tut­kin­nois­sa vaa­dit­tu mate­ma­tiik­ka on kevyem­pää, mitä sisäl­tyy lukion lyhyen matematiikkaan.

    Jos taas tar­koi­tat mate­ma­tii­kan tut­kin­toa, niin ei var­mas­ti onnis­tu, useim­mat eivät pää­si­si läpi edes tek­nil­li­sen tie­de­kun­nan mate­ma­tii­kan­kurs­se­ja muu­ten, kuin opet­te­le­mal­la ulkoa tärp­pi­teh­tä­vät mitään niis­tä tajuamatta.

    Mut­ta mate­ma­tii­kan “vai­keus” on saman­kal­tais­ta vai­keut­ta kuin luku- ja kir­joi­tus­tai­don vai­keus lukutaidottomalle.”

    Ros­kaa. Kyl­lä se nyt vaan on niin, ettei kai­kis­ta ihmi­sis­tä ole kaikkeen. 

    ” Luu­len, että mate­ma­tii­kan oppi­mi­seen ei vaa­di­ta lahjakkuutta. ”

    Kyl­lä­hän kuka tahan­sa oppii las­ke­maan yhteen- ja ker­to­las­ku­ja, mut­ta kyl­mä tosia­sia on, että tie­tyn tason jäl­keen pelk­kä moti­vaa­tio ei auta ja se taso tulee useim­mil­le lukion pit­kän mati­kan koh­dal­la vastaan.

  107. Kun meil­lä oli aikoi­naan lisä­ope­tus­ta mate­ma­tii­kas­sa sitä _haluaville_, se oli nime­no­maan _lisäopetusta_ . Sitä annet­tiin iltai­sin, vii­kon­lop­pui­sin, ja kesäi­sin. Haluk­kai­ta oli pal­jon, ja opet­ta­jat halusi­vat opettaa.

  108. Mel­kein jo täs­tä ket­jus­ta­kin mie­les­tä­ni näkee, että se jouk­ko joka nyt jää ilman kun­nol­lis­ta ja oman tasois­taan mate­ma­tii­kan ope­tus­ta (puhu­taan nyt sel­vyy­den vuok­si vain sii­tä), ei ole mitään pro­mil­len tai edes pro­sen­tin luok­kaa, vaan näi­tä ihmi­siä on pal­jon. Se, että nykyi­set perus­kou­lun opet­ta­jat eivät pys­ty opet­ta­maan nykyis­tä edis­ty­neem­pää mate­ma­tiik­kaa (jos näin todel­la on) ei ole hyvä syy jät­tää mer­kit­se­vä osa jokai­ses­ta ikä­luo­kas­ta vail­le kun­nol­lis­ta ope­tus­ta. Lisäk­si tämä ole­tet­tu puu­te on kyl­lä kor­jat­ta­vis­sa. Sii­tä esim. 10% suu­rui­ses­ta jou­kos­ta mate­maat­ti­ses­ti “lii­an lah­jak­kai­ta” (nyky­ope­tuk­seen näh­den) löy­tyy kyl­lä opet­ta­jat, joil­la riit­tää kykyä opet­taa mate­ma­tiik­kaa tasol­la, jota nämä oppi­laat tarvitsevat.

    Itse­hän en ole mis­sään tapauk­ses­sa mate­maat­ti­ses­ti miten­kään poik­keuk­sel­li­sen lah­ja­kas. Lukios­sa lyhyt matik­ka oli kyl­lä lii­an help­poa minul­le, ja opet­ta­ja repi hiuk­set pääs­tään kun ei voi­nut taju­ta mik­si joku kal­tai­se­ni valit­si­si sen vapaa­eh­toi­ses­ti (syy­nä oli 105 kurs­sin yhteis­mää­rä, jos­ta oli­si pitä­nyt kar­sia lii­kaa mui­ta ainei­ta pit­kän mati­kan kurs­sien tiel­tä). Mut­ta ylä­as­teen lopus­sa osal­lis­tuin pit­käl­le mati­kal­le aiko­vien eriy­tet­tyyn ope­tuk­seen, joten minul­la on joku käsi­tys omis­ta lah­jois­ta­ni, jot­ka lie­ne­vät pit­kä­ma­tik­ka­lais­ten jou­kos­sa suun­nil­leen keskitasoa.

    Täs­tä huo­li­mat­ta ylä­as­teen mate­ma­tii­kan­tun­nit oli­vat mie­les­tä­ni aivan nau­ret­ta­vaa ros­kaa. Vaik­ka yleen­sä pyrin käyt­täy­ty­mään tun­neil­la mah­dol­li­sim­man hyvin ja häi­riö­tä aiheut­ta­mat­ta, taa­tak­se­ni muil­le mah­dol­li­suu­den oppia, mati­kan­tun­neil­la jopa minul­ta läh­ti mopo käsis­tä. Kehi­tin mm. “visai­sia” kom­pa­ky­sy­myk­siä, joi­ta saat­toi lii­an tyl­sän tun­nin aika­na kysyä opet­ta­jal­ta (joka yleen­sä har­hau­tui poh­dis­ke­le­maan nii­tä koko lop­pu­tun­nin ajak­si) ja häi­rit­sin muu­ten­kin opetusta.

    On var­mas­ti sit­ten vie­lä asia erik­seen, miten saa­tai­siin ruo­kit­tua oikeas­ti huip­pu­lah­jak­kai­den­kin oppi­mis­ta mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­ta vai­hees­ta alkaen ilman että sitä var­ten pitää perus­taa näil­le ihmi­sil­le koko­naan uusia kou­lu­ja. Minus­ta alkuun voi­si kokeil­la vaik­ka vain sitä, että poik­keuk­sel­li­sen nopeas­ti ja hyvin suo­riu­tu­val­le anne­taan edis­ty­neem­pää mate­ri­aa­lia itseo­pis­kel­ta­vak­si, ja hän saa käyt­tää oppi­tun­nit sen kans­sa pai­ni­mi­seen. Jos opet­ta­ja ei osaa­kaan hän­tä ohja­ta, niin aina­kin on annet­tu jokin mah­dol­li­suus toteut­taa lahjojaan.

  109. Lii­an van­ha, olen kans­sa­si itse asias­ta samaa miel­tä, mut­ta sitä en ole huo­man­nut että moni tääl­lä kan­nat­tai­si luok­kayh­teis­kun­taa (mie­lee­ni tulee äkki­sel­tään vain az). Jos ope­tus­ta eriy­te­tään sen mukaan, mil­lä tavoin oppi­laat käy­tän­nös­sä edis­ty­vät, se mer­kit­see mie­les­tä­ni lisään­ty­vää tasa-arvoi­suut­ta eikä päin vas­toin. Eten­kin jos eriyt­tä­mi­nen tapah­tuu ilman lei­maa­mis­ta lah­jak­kaik­si ja vähem­män lah­jak­kaik­si, siis siten että ainoas­taan kun­kin oppi­laan sen­het­ki­nen suo­riu­tu­mi­sen taso mää­rää, miten hän­tä opetetaan.

  110. Se, että nykyi­set perus­kou­lun opet­ta­jat eivät pys­ty opet­ta­maan nykyis­tä edis­ty­neem­pää mate­ma­tiik­kaa (jos näin todel­la on) ei ole hyvä syy jät­tää mer­kit­se­vä osa jokaisesta”

    Opet­ta­jat nou­dat­ta­vat ope­tus­suun­ni­tel­maa ja kyke­ne­vät kyl­lä sen hoi­ta­maan menestyksekkäästi

    Lukios­sa lyhyt matik­ka oli kyl­lä lii­an help­poa minul­le, ja opet­ta­ja repi hiuk­set pääs­tään kun ei voi­nut taju­ta mik­si joku kal­tai­se­ni valit­si­si sen ”
    Kir­joi­tit mati­kas­ta var­maan L ja kaik­ki kokeet oli­vat 10:jä ??

  111. Mis­tä­hän tämä osuus on tem­pais­tu? Ja tar­koi­tat­ko nime­no­maan matematiikkaa?”

    Lah­jak­kuu­den yksi perus­ta on älyk­kyys ja erit­täin älyk­käi­nä pide­tään nii­tä, jot­ka ylit­tä­vät 130–150 arvon riip­puen vähän mil­lä hajo­nanl­la asi­aa tarkastellaan.
    Näi­tä on n 1–3 % popu­laa­tios­ta, joten ei näi­tä eri­koi­sen lah­jak­kai­ta­kaan enem­pää ole ja jos halu­taan vain se hup­pu niin sil­loin tuo 1 % on sopi­va mää­ri­tel­mä hui­puil­le, kos­ka hui­pul­le ei mon­taa mahdu.

    Mon­ta­ko mate­ma­tii­kan pro­fes­so­ria meil­lä tarvitaan ?
    Halu­taan­ko hei­tä tuhan­sia tai kym­me­niä tuhansia ?

  112. Cati­li­na:

    Kun meil­lä oli aikoi­naan lisä­ope­tus­ta mate­ma­tii­kas­sa sitä _haluaville_, se oli nime­no­maan _lisäopetusta_ . Sitä annet­tiin iltai­sin, vii­kon­lop­pui­sin, ja kesäi­sin. Haluk­kai­ta oli pal­jon, ja opet­ta­jat halusi­vat opettaa.

    Minus­ta vapaa­eh­tois­ta lisä­ope­tus­ta­kin saa antaa ja ottaa vas­taan ken halu­aa, mut­ta todel­lis­ta ongel­maa, nyky­pe­rus­kou­lum­me ope­tuk­sen sopi­mat­to­muut­ta useil­le siel­lä opis­ke­le­vil­le, se ei ratkaise.

    Edis­ty­neet tyl­sis­ty­vät tun­neil­la eivät­kä voi ope­tel­la nii­tä asioi­ta jot­ka sil­lä het­kel­lä meni­si­vät heil­le opti­maa­li­ses­ti jake­luun, kun puo­les­taan jäl­jes­sä tule­vat koke­vat suo­ri­tus­pai­nei­ta ja huo­nom­muu­den­tun­tei­ta. Sik­si ope­tus­ta täy­tyy eriyt­tää. Ja sik­si, että ne edis­ty­neet­kin jou­tui­si­vat opet­te­le­maan tyl­säl­tä tun­tu­vaa puur­ta­mis­ta ja itsen­sä ylit­tä­mis­tä. Tätä­hän ei saa­vu­te­ta siten, että tar­jo­taan haluk­kail­le lisäopetusta.

  113. tpyy­luo­ma, tuo ei ollut mikään vas­ta­väi­te. Tek­no­lo­gia on sitä, miten sitä käy­te­tään. Tuo on vähän sama, kuin jos väit­tee­seen “kir­jat koos­tu­vat sanois­ta”, ja sanoi­sit että “eivät koos­tu, vaan kir­jois­sa on aina tarina”. 

    Ei vasa­ra­kaan ole “tek­no­lo­gi­aa” ennen­kuin sil­lä haka­taan nau­lo­ja. Tuot­ta­vuu­den kas­vu on ainoa asia, joka voi edes teo­rias­sa paran­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä elin­ta­soa, ja tek­no­lo­gia on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ainoa asia, joka voi edes teo­rias­sa paran­taa tuot­ta­vuut­ta. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä ole­mas­sao­le­vas­ta tek­no­lo­gias­ta voi­daan saa­da enem­män irti, jos­kus hyp­päyk­sen­omai­ses­ti­kin, mut­ta sekin irtiot­to on mah­do­ton­ta ilman sitä teknologiaa.

    Eivät infor­maa­tio­tek­no­lo­gi­aa hyö­dyn­tä­vät joh­ta­mi­sin­no­vaa­tiot tms. ole hyö­dyl­li­siä ilman sitä tek­no­lo­gi­aa. Kaikki

  114. Tie­de­mies:

    Koko­nais­hy­vin­voin­nin lisään­ty­mi­nen tulee lyhyel­lä aika­vä­lil­lä mel­kein koko­naan ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yksi­no­maan, tek­no­lo­gian kehityksestä.

    Tuo­ta, sai­si­ko tähän jon­kin­mois­ta perus­te­lua (sekä mah­dol­li­ses­ti “tek­no­lo­gian” määritelmää)?

  115. Huma­nis­tit muu­ten kir­joit­ta­vat pal­jon parem­pia kir­jo­ja kuin mate­maa­ti­kot eli mate­maat­ti­ses­ti suun­tau­tu­neet. Tulee mileen, etä ne sul­kee tois­nen­sa pois.

  116. Lii­an vanha:

    joku Vil­le Valo tai Nightwish työl­lis­tää Suo­mes­sa enem­män kuin paperitehdas” 

    Ja mil­lä ihmeen tavalla?

  117. Haluai­sin tois­ton­kin uhal­la vie­lä pala­ta “lahjakkuus”-kritiikkiini. Luu­len, että Osmo tar­koit­ti lah­jak­kaal­la oppi­laal­la innos­tu­nut­ta ja menes­ty­nyt­tä opis­ke­li­jaa. Se on suu­rin piir­tein se taso, jon­ka opet­ta­ja voi oppi­laas­taan tie­tää. Hän tie­tää, että hänen oppi­laan­sa näyt­tää menes­ty­vän hel­pos­ti ja hän osoit­taa mah­dol­li­ses­ti innos­tus­ta aihee­seen. Hän ei tie­dä, mis­tä menes­tys ja innos­tus joh­tuu. Näyt­täi­si aina­kin tämän kes­kus­te­lun perus­teel­la sil­tä, että olem­me tai­pu­vai­sia tämän epä­tie­toi­suu­den äärel­lä puhu­maan lah­jak­kuu­des­ta. Nipu­tam­me käsit­teen alle siten kai­ken sen, mitä emme tie­dä. Kui­ten­kin jos alam­me tut­kia oppi­laan taus­to­ja, löy­däm­me onnis­tu­mi­sen elä­myk­siä, ystä­viä, kiusaa­jia, kodin ilma­pii­rin, var­hais­lap­suu­den virik­keet, kan­nus­tus­ta jne. Epä­tie­toi­suus häl­ve­nee ja lah­jak­kuus-sanan käy­tön tar­ve vähenee. 

    Monet var­maan muis­ta­van tans­ka­lai­sen kou­lu­ko­keen, jos­sa oppi­laat jaet­tiin pit­kiin ja pät­kiin ja jos­sa heil­le samal­la ker­rot­tiin, kuin­ka jom­pi kum­pi ryh­mis­tä on älyk­kääm­pi kuin toi­nen. Muu­tos sosi­aa­li­ses­sa raken­tees­sa muut­tui välit­tö­mäs­ti ja oppi­mis­tu­lok­set muut­tui­vat seu­raa­va­na päi­vä­nä. Näin help­poa mei­dän on toi­saal­ta kan­nus­taa ja toi­saal­ta pol­kea las­ten itse­tun­toa. Muu­tui­vat­ko oppi­laat lah­jak­kaim­mik­si ja lahjattomimmiksi?

    Lah­jak­kus-käsit­teen epä­sel­vyys näyt­tää tämän­kin kes­kus­te­lun perus­teel­la joh­ta­van mel­kein mihin tahan­sa pää­tel­miin. Sil­lä näh­tä­väs­ti pys­ty­tään perus­te­le­maan eliit­ti­kou­lu­ja tai vaik­ka­pa nero­myyt­tiä. Sana muok­kaan­tuu hel­pos­ti eri tilan­tei­siin ja eri tar­koi­tuk­siin. Se näyt­tää hel­pos­ti myös ruok­ki­van aja­tus­ta, jos­sa jokai­sel­la meil­lä oli­si syn­ny­näi­set eri­kois­tai­pu­muk­set eri kou­luai­nei­siin, jot­ka sit­ten esi­mer­kik­si ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä pitää tun­nis­taa ja jon­ka jäl­keen pitää tar­jo­ta täs­mä­ope­tus­ta (DDR-tyy­liin) näil­le erikoislahjakkuuksille. 

    Meil­lä kai­kil­la on kui­ten­kin omas­sa elä­mäs­säm­me­kin koke­muk­sia kas­va­mi­ses­ta, jos­sa olem­me pys­ty­neet ylit­tä­mään kuvi­tel­lut rajam­me. Sen lisäk­si jokai­sel­la meis­tä on tut­tu­ja, joi­den “lah­jak­kuus” on tul­lut esiin var­sin myö­häi­sel­lä iäl­lä. Tääl­lä­kin näi­tä tari­noi­ta on esi­tet­ty. Mal­li, jos­sa pyrim­me jaka­maan lap­set lah­jak­kai­siin ja lah­jat­to­miin, huk­kaa nämä “lah­jak­kuu­det”. Yhteis­kun­ta, joka pyr­kii erot­te­le­maan lap­sia näi­den uskot­tu­jen omi­nai­suuk­sien mukaan, syyl­lis­tyy hyvin hel­pos­ti oikeusmurhiin. 

    Epä­am­mat­ti­mai­sen ymmär­ryk­se­ni perus­teel­la lap­sen kan­nus­ta­mi­sel­la ja onnis­tu­mi­sen elä­myk­sil­lä on hyvin tär­keä roo­li oppi­mi­ses­sa. Olen myös ymmär­tä­nyt, että lap­si oppii par­hai­ten omaeh­toi­sen lei­kin kaut­ta. Sik­si lap­sen omaa kiin­nos­tu­mis­ta pitäi­si tukea. Jous­ta­vat taso­ryh­mät voi­vat olla hyvä aja­tus, mut­ta vain jos se ei saa aikaan syr­jäy­ty­mis­tä, mikä saat­taa olla hyvin vaka­va ongel­ma. Lap­si käsit­tääk­se­ni on huo­no oppi­las, jos hän uskoo ole­van­sa huo­no oppi­las ja toi­sin päin. Tämän osoit­taa mm. em. tans­ka­lais­koe. Läh­tö­koh­tam­me pitäi­si olla se, että oppi­mi­nen oli­si muka­vam­paa. Ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa lap­sis­ta ope­te­taan huip­puo­saa­jia kapi­ta­lis­tien tar­pei­siin, jot­ta kil­pai­lu­ky­kym­me vah­vis­tuu, puis­tat­taa minua.

    1. Ajat­te­lin, että lah­jak­kai­ta mate­ma­tii­kan oppi­lai­ta oli­si suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin musiik­kio­pis­to­jen oppilaita.

  118. Onko havait­tu tut­ki­muk­sis­sa nega­tii­vis­ta kor­re­laa­tio­ta sosi­aa­li­sen kyvyk­kyy­den ja mate­maat­ti­sen lah­jak­kuu­den välillä? 

    Oma arki­ko­ke­muk­se­ni TKK:n kans­sa yhteis­työ­tä teh­nee­nä puol­tai­si tätä hypoteesia. 

    Fla­nel­li­pai­tai­set näp­py­lä­naa­mat ryn­ni­vät lai­tok­sen ruo­ka­jo­nos­sa vie­rai­le­van nai­sen yli, his­siin tun­ge­taan jopa elä­kei­kää lähes­ty­vän nais­puo­li­sen esi­mie­hen var­pai­den pääl­tä, per­se ei nouse tuo­lis­ta, kun ter­veh­di­tään kädes­tä, kesäl­lä kul­je­taan viral­li­sis­sa tilai­suuk­sis­sa shor­teis­sa ja urhei­lusan­daa­leis­sa (muis­ta sukat) ja kruu­na­taan koko komeus vyö­lau­kul­la, jne… 

    Eikä mitään mer­ki­tys­tä oli­ko pro­fes­so­ri vai ensim­mäi­sen vuo­den opis­ke­li­ja — sama meno. 

    En tie­dä ovat­ko havain­to­ni nyt jol­lain tavoin värit­ty­neet, mut­ta tämän koke­muk­sen jaoin myös kol­le­go­je­ni kes­ken, jot­ka tuli­vat muualta. 

    Totaa­li­mouk­kia koko sak­ki, toki poik­keuk­set vah­vis­ti­vat säännön.

  119. Kyse ei ole vain murk­kui­käi­sil­le hie­man vai­keam­man mate­ma­tii­kan opet­ta­mi­ses­ta. Kysy­mys on koko­nais­val­tai­nen ja kos­ket­taa kou­lu­tai­val­ta ensim­mäi­ses­tä luo­kas­ta läh­tien. Ensim­mäi­sel­lä luo­kal­la äidin­kie­len tun­neil­la ope­tel­laan luke­maan, usein vie­lä hitaim­pien ehdoil­la. Mitä tekee oppi­las, joka joko jo osaa lukea kou­luun tul­les­saan tai oppii suju­vas­ti luke­maan muu­ta­mas­sa viikossa?
    Mate­ma­tiik­ka on ala-asteel­la lähin­nä mekaa­ni­sen las­ke­mi­sen opet­te­lua. Entä jos oppi­las jo ensim­mäi­sel­le luo­kal­le tul­les­saan suo­riu­tui­si hel­pos­ti 6. luo­kan mate­ma­tii­kan teh­tä­vis­tä? Mitä hän tekee mate­ma­tii­kan tun­neil­la seu­raa­vat kuusi vuotta?

    Kou­lu­jär­jes­tel­mä ja useim­mat opet­ta­jat eivät suin­kaan ole val­mii­ta koh­taa­maan näi­tä ja monia mui­ta vas­taa­via vaa­tei­ta. Ensin­nä­kään opet­ta­ja-aines ei kes­ki­mää­rin ole riit­tä­vän taso­kas­ta. Eikä työn­ku­va moti­voi­vaa, kos­ka sama palk­ka juok­see sii­tä huo­li­mat­ta teki työn­sä sit­ten hyvin tai huonosti.
    Ja sil­loin kun opet­ta­jal­la oli­si­kin kykyä ja tah­toa, niin ei ole suu­ris­sa luo­kis­sa resurs­se­ja yksi­lö­koh­tai­seen lähestymiseen.

    Eikä kyse ole vain mate­ma­tii­kas­ta. Koko ope­tus­suun­ni­tel­ma­kes­kei­nen lähes­ty­mis­ta­pa on sovel­tu­ma­ton lah­jak­kail­le oppi­lail­le. Lah­ja­kas oppi­las voi suo­riu­tua esi­mer­kik­si mate­ma­tii­kan perus­op­pi­mää­räs­tä mur­to-osas­sa sii­tä ajas­ta, mitä laki­sää­tei­ses­ti mää­rä­tään viik­ko­koh­tai­sek­si, mut­ta olla kui­ten­kin inten­sii­vi­ses­ti kiin­nos­tu­nut kir­jal­li­suu­des­ta ja his­to­rias­ta. Täl­löin pitäi­si olla mah­dol­lis­ta, että jos hän­tä mate­ma­tiik­ka ei sen pidem­mäl­le kiin­nos­ta, niin hän on vapaa siir­tä­mään tun­te­ja esi­mer­kik­si kir­jal­li­suu­del­le. Tai his­to­rian­fi­lo­so­fial­le. Tai vaik­ka­pa vapaal­le poh­ti­val­le kes­kus­te­lul­le mitä eri­näi­sim­mis­tä aiheis­ta (mikä sekin edel­lyt­täi­si opet­ta­jil­ta poik­keuk­sel­lis­ta kou­lut­tu­nei­suut­ta ja ymmärrystä).
    Eikä hänel­lä ole suo­ri­tuk­sel­lis­ta pak­koa istua luo­kas­sa ylhääl­tä mää­rät­ty­jä tun­ti­mää­riä kuta­kin ainetta.

    On sel­vää, että täl­lai­nen jous­ta­va oppi­mi­nen edel­lyt­tää pie­niä luok­ka­ko­ko­ja, oppi­mi­ses­ta innos­tu­nei­ta oppi­lai­ta, ja asi­aan­sa todel­la paneu­tu­via opettajia.
    Näi­tä on mah­do­ton­ta toteut­taa nykyi­sen perus­kou­lu­jär­jes­tel­män alai­suu­des­sa. Laki­sää­tei­ses­ti nii­den toteut­ta­mi­nen on estet­ty yksityisesti.

    Yllä joku mai­nit­si sha­kin. Shak­ki on alue, jol­la lah­jak­kuu­den ja nuo­re­na teh­dyn työn mer­ki­tys tun­ne­taan poik­keuk­sel­li­sen hyvin. Ei voi­da toki sanoa var­mak­si, kuin­ka ver­tai­lu­kel­poi­nen shak­ki on mui­hin aloi­hin, mut­ta edel­lyt­täes­sään lah­jak­kuut­ta mate­maat­ti­ses­sa ja luo­vas­sa ajat­te­lus­sa, yhte­ne­väi­syyk­siä toden­nä­köi­ses­ti löytyy.
    Sha­kis­ta tie­de­tään, että on ole­mas­sa sel­lai­nen omi­nai­suus kuin ‘lah­jak­kuus’, jota mikään mää­rä työ­tä ei kor­vaa. Kaik­ki huip­pu­pe­laa­jat ovat jo hyvin nuo­ri­na erot­tu­neet ympä­ris­tös­tään. Poik­keuk­set ovat äärim­mäi­sen harvinaisia.
    Toi­sek­si tie­de­tään se, että hui­pul­le pää­se­mi­sek­si on kova työ ja panos­tus shak­kiin aloi­tet­ta­va vii­meis­tään n. 10 vuo­den iäs­sä. Joi­ta­kin poik­keuk­sia, jot­ka aloit­ti­vat pelaa­maan shak­kia ammat­ti­mai­ses­ti “vas­ta” 12 vuo­den iäs­sä löy­ty­nee muu­ta­mia. Myö­hem­min täy­si­pai­noi­sen har­joit­te­lun aloit­ta­neet hui­pul­le pääs­seet pelaa­jat ovat aivan yksit­täi­siä poik­keuk­sia, jos hei­tä on ylipäätään.

    Emme tie­dä ihmis­mie­les­tä tar­peek­si jot­ta voi­sim­me tode­ta sel­väk­si, mik­si ikä­vuo­sien 10–16 väli­nen työ on niin kor­vaa­ma­ton­ta poik­keuk­sel­li­sen kyvyn kehit­ty­mi­sek­si, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti tämä liit­tyy ikä­kausit­tai­seen aivo­jen kehit­ty­mi­seen, kuten pie­nel­lä lap­sel­la kie­len oppiminen.

    Vas­taa­van ilmiön tie­däm­me sha­kin ohel­la mm. klas­si­ses­ta musii­kis­ta. En tie­dä, mis­tä musii­kis­ta esim. Tom­mi Vai­ni­kai­nen yllä puhuu, mut­ta aika har­vas­sa ovat maa­il­man­luo­kan klas­si­set muusi­kot, viu­lis­tit ja pia­nis­tit, jot­ka oli­si­vat aloit­ta­neet van­hem­mal­la iäl­lä. Eikä se todel­li­nen osaa­mi­nen, toi­sin kuin Saa­ra väit­tää, ole mekaa­nis­ta, vaan hui­put erot­tu­vat tulkintakyvystään.

    Miten tämä sit­ten liit­tyy perus­kou­luun? Itsel­lä­ni on sha­kin, klas­si­sen musii­kin ja muu­ta­mien mui­den näi­hin yhte­ne­vien esi­merk­kien valos­sa aika vah­va käsi­tys sii­tä, että nämä kriit­ti­set ikä­vuo­det 10+ päte­vät huip­pu­ky­vyn saa­vut­ta­mi­seen myös monil­la aka­tee­mi­sil­la aloil­la. Mate­ma­tii­kas­sa, fysii­kas­sa ja jopa niin­kin poik­ki­tie­teel­li­sel­lä ja epä­mää­räi­sel­lä alal­la kuin yhteis­kun­nal­li­ses­sa filosofiassa.

    Jos ja kun tämä vaa­de sivuu­te­taan, kuten sosia­lis­ti­nen perus­kou­lu sys­te­maat­ti­ses­ti pyr­kii teke­mään, niin sil­loin este­tään lah­jak­kai­ta oppi­lai­ta työs­tä­mään lah­jak­kuu­des­taan sitä poten­ti­aa­lia, mikä sii­tä oli­si saatavissa.
    Tämä ei ole vain hen­ki­lö­koh­tai­nen tap­pio monil­le näis­tä oppi­lais­ta, vaan myös yhteis­kun­nan koko­nais­hyö­dyn kannalta.

    Voi hyvin olla, että toi­sen­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män avul­la Suo­mi kyke­ni­si syn­nyt­tä­mään nykyi­seen näh­den monin­ker­tai­sen mää­rän todel­li­sia aka­tee­mi­sia huip­pu­ky­ky­jä. Empii­ri­sia perus­tei­ta tämän suun­tai­sel­le usko­muk­sel­le on runsaasti.

    Eikä tämä tar­koi­ta mitään lah­jak­kai­den oppi­lai­den rääk­kää­mis­tä kovil­la vaa­teil­la ja kir­ja­pi­noil­la, vaan päin­vas­toin tie­däm­me psy­ko­lo­gias­ta aivan hyvin, että ihmi­set usein pitä­vät sel­lai­ses­ta, ja teke­vät sel­lais­ta innol­la, mis­sä he koke­vat ole­van­sa hyviä, mis­tä he saa­vat onnis­tu­mi­sen tun­tei­ta, mis­tä he saa­vat posi­tii­vis­ta palau­tet­ta ja kannustusta.
    Tämä edel­lyt­tää toki myös mui­den oppi­lai­den ver­tais­ryh­mää, joka jakaa samo­ja sosi­aa­li­sia arvo­ja ja piirteitä.
    Edel­lä mai­nit­tu oppi­mi­nen siten edel­lyt­tää spe­si­fioi­tua oppimisympäristöä.

  120. Toi­nen lah­jak­kaan lap­sen ongel­mis­ta on, että hänen on opit­ta­va elä­mään tavis­ten kans­sa ja eris­tä­mi­nen muis­ta joh­taa vain vai­keuk­siin yksi­tyi­se­lä­mäs­sä ja voi ohja­ta koko elä­män sivuraiteelle.”

    Lah­ja­kas­ta las­ta ei toki pidä eris­tää tavik­sis­ta, mut­ta ei myös­kään muis­ta lah­jak­kais­ta. Otan esi­mer­kik­si itse­ni: olen ollut 10 vuot­ta yhteis­kun­nan jär­jes­tä­mäs­sä ei-ihan-vapaa­eh­toi­ses­sa ope­tuk­ses­sa (perus­kou­lu + ase­vel­vol­li­suus) nii­den tavis­ten kans­sa. Tähän ver­rat­tu­na mate­ma­tiik­ka­lu­kios­sa viet­tä­mä­ni pari vuot­ta on lyhyt ajan­ja kso — tavat­to­man hyö­dyl­li­nen ja mie­lui­sa sel­lai­nen, suu­rel­ta osin luok­ka­ka­ve­rei­den takia.

    Olen kuul­lut myös erään musiik­ki­lu­kion alum­nin kuvaa­van huo­mat­ta­van posi­tii­vi­sek­si koke­muk­sek­si sitä kun hän lukios­sa ensim­mäis­tä ker­taa tör­mä­si mui­hin musi­kaa­li­siin nuoriin.

  121. Monien mie­les­tä ongel­ma näyt­tää ole­van, että perus­kou­lus­sa tai lukios­sa ope­te­taan vää­rän­lais­ta mate­ma­tiik­kaa, joka ei val­men­na kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin. Kysees­sä on koordinaatio-ongelma. 

    Joil­le­kin ongel­ma on, että perus­kou­lu­ma­te­ma­tiik­ka on lii­an help­poa eikä se sik­si moti­voi lah­jak­kai­ta. Eli kai­kil­le pitäi­si saa­da tason­sa mukais­ta ope­tus­ta. Ongel­ma tai­taa olla tosi­aan myös se, että näi­tä muu­ta­maa blo­gi­kom­men­toi­jaa lukuu­not­ta­mat­ta nuo­ret eivät halua oppia enem­pää mate­ma­tiik­kaa. Mik­si sitä pitää niil­le tuput­taa? Taval­li­ses­sa perus­kou­lus­sa on kes­ki­mää­rin ehkä yksi oppi­las joka on lah­jak­kuu­den ja tai­ta­vuu­den lisäk­si niin innos­tu­nut, että haluai­si oppia mate­ma­tiik­kaa enem­män kuin sitä ope­te­taan. Oma tri­vi­aa­li koke­muk­se­ni on ylä­as­teen mate­ma­tiik­ka­luo­kal­ta, jol­la oli tavat­to­man hyvin pär­jää­viä lap­sia — monia kym­pin ja vie­lä useam­pia ysin oppi­lai­ta. Kukaan näis­tä nuo­ris­ta ei ollut mate­ma­tii­kas­ta niin innos­tu­nut, että oli­si ollut kiin­nos­tu­nut opis­ke­le­maan sitä ope­tet­tua enempää.

    Mis­tä innos­tuk­sen puu­te kou­lua koh­taan sit­ten ker­too? Ehkä jos­tain ylei­ses­tä ilma­pii­ris­tä. Har­vat lap­set saa­vat esi­mer­kik­si koto­aan perin­tö­nä innos­tuk­sen kou­lua koh­taan. Lisäk­si vain pie­nel­lä osal­la lap­sis­ta on kou­lus­sa ope­tet­ta­via asioi­ta koh­taan sisä­syn­tyi­nen innos­tus. Kou­lua puur­re­taan lähin­nä ulkoi­sen pakon ja pai­nos­tuk­sen edessä.

  122. Itse olin laa­jan lukion laa­jim­mal­la mate­ma­tii­kan lin­jal­la. Tyl­sis­tyin oppi­tun­nil­la ja pie­res­ke­lin eri hajui­sia pääs­tö­jä, joí­den alku­pe­rää opet­ta­ja jäi poh­dis­ke­le­maan. Ker­ran­kin kun olin syö­nyt her­ne­keit­toa, niin …

  123. Lah­jak­kuu­des­ta: Lukion pit­kän mati­kan tilas­to­tie­teen kokees­ta sain kuu­to­sen. Yli­opis­ton tilas­to­tie­don pal­jon vai­keam­mas­ta kokees­ta (5 ov. 80-luku), sain 3-. Lähes täy­det (3 mak­si­mi). En ole luu­la­tavs­ti mate­maat­ti­ses­ti kovin lah­ja­kas mut­ta tar­vit­taes­sa moti­voi­tu­nut. Tämä lie­nee yleis­tä. Koko lah­jak­kuus­pu­he on vähän har­haan­joh­ta­vaa. Moti­vaa­tio ja aiheen mie­lek­kyys voi olla suu­rem­pi tekijä.

  124. Nos tus­kin oli­si tar­vin­nut lisää matik­kaa, vaan eri­tyi­so­pe­tus­ta käy­tös­ta­vois­sa ja mui­den huo­mioo­not­ta­mi­ses­sa. Myös mah­dol­li­ses­ti jon­kin­lai­nen tera­pia oli­si tul­lut kyseeseen. 

    Jos lukioi­käi­nen halu­aa pro­vo­soi­da tun­tia jol­lain noin häi­riin­ty­neel­lä taval­la, niin tosi­aan eri­tyis­toi­met oli­si­vat olleet pai­kal­laan, mut­tei mate­ma­tii­kan muodossa. 

    Mut­ta ehkä tämä on sitä teek­ka­ri­huu­mo­ria, joka tun­tuu­kin anaa­li­vai­hee­seen jumit­tu­nei­den, häi­riin­ty­nei­den perversiolta. 

    +++++++

    Tääl­lä on epäi­lyt­tä­vän pal­jon näi­tä “tyl­sis­tyin laa­jas­sa mati­kas­sa” ‑tyyp­pe­jä.

    Mikään oma koke­muk­se­ni niin itse pit­kän mati­kan opis­kel­lee­na kuin kah­den pit­kän tien valin­neen lap­sen äiti­nä ei tue sitä, että kovin­kaan monel­le lukion laa­jan mati­kan kurs­sit oli­si­vat itses­tään­sel­viä ja lau­da­tur tuli­si vihel­te­le­mäl­lä. Otos kat­taa siis kou­lu­to­ve­rit ja laa­jan tut­ta­va­pii­rin muutenkin. 

    Joko tääl­lä pesii mer­kit­tä­vä tihen­ty­mä nero­ja tai sit­ten kysees­sä on vah­va “aika kul­taa muis­tot” ‑efek­ti. Ihmi­nen nyt mie­luum­min muis­te­lee ole­van­sa erit­täin lah­ja­kas kuin keskinkertaisuus.

  125. Nyt mie­lee­ni väis­tä­mät­tä muis­tuu ajan­jak­so, jol­loin joku peda­go­gi­tä­ti oli ilmei­ses­ti kat­sel­lut pet­tä­vän yksin­ker­tai­sen näköi­siä Venn-dia­gram­me­ja (jot­ka hel­pos­ti muis­tut­ta­vat hymy­naa­mo­ja) ja saa­nut lois­toi­dean: perus­kou­luis­sa tuli opet­taa eräs­tä mate­ma­tii­kan vai­keim­min käsi­tet­tä­vis­tä ja abstrak­teim­mis­ta osa-alueis­ta. Muis­tan innos­tuk­sen, mut­ta en sitä, mil­lä perus­teil­la sii­tä sit­tem­min kai luovuttiin.

    Nyt kun kym­me­nien vuo­sien jäl­keen taas har­ras­tan mate­ma­tiik­kaa, se kyl­lä auke­aa ihan eri tavalla.

  126. Koko lah­jak­kuus­pu­he on vähän har­haan­joh­ta­vaa. Moti­vaa­tio ja aiheen mie­lek­kyys voi olla suu­rem­pi tekijä.

    Minä olen pit­kään ollut sitä miel­tä, että sii­tä, mitä useim­mat ihmi­set taval­li­ses­sa puhe­kie­les­sä puhu­vat lah­jak­kuu­te­na, vähin­tään 90% on kiin­nos­tus­ta, työ­tä ja moti­vaa­tio­ta ja kor­kein­taan 10% “oike­aa” lahjakkuutta.

  127. Ajat­te­lin, että lah­jak­kai­ta mate­ma­tii­kan oppi­lai­ta oli­si suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin musiik­kio­pis­to­jen oppilaita.”

    Heh, ei se ole lah­jak­kuut­ta, että pim­put­taa pia­nol­la yksin­ker­tai­sia sävelkuvioita.
    Kyn­nys musiik­kio­pis­toon on sen ver­ran mata­la, että suu­rin osa on taviksia.

    Eivät orkes­te­rien soit­ta­jat­kaan kes­ki­mää­rin ole sen lah­jak­kaam­pia kuin kes­ki­ta­son mer­ko­no­mit , kukin tie­tys­ti omal­la alallaan.

    Minä­kin lau­lan toi­si­naan, mut­ta ei se minus­ta lah­ja­kas­ta lau­la­jaa tee

  128. teke­vät sel­lais­ta innol­la, mis­sä he koke­vat ole­van­sa hyviä, mis­tä he saa­vat onnis­tu­mi­sen tun­tei­ta, mis­tä he saa­vat posi­tii­vis­ta palau­tet­ta ja kannustusta.
    Tämä edel­lyt­tää toki myös mui­den oppi­lai­den ver­tais­ryh­mää, joka jakaa samo­ja sosi­aa­li­sia arvo­ja ja piirteitä.
    Edel­lä mai­nit­tu oppi­mi­nen siten edel­lyt­tää spe­si­fioi­tua oppimisympäristöä.

    Jos “lah­ja­kas” lap­si siir­re­tään “tavis­ten” jou­kos­ta ver­tais­ten­sa jouk­koon, niin minun logiik­ka­ni mukaan koke­muk­set sii­tä että on kave­rei­hin näh­den hyvä, onnis­tu­mi­sen tun­teet ja posi­tii­vi­nen palau­te kave­rei­hin näh­den hyvien arvo­sa­no­jen suh­teen vähe­nee, ei kas­va. Vai ehkä tuo­hon riit­tää se, että näil­le saa­daan pie­nes­tä pitäen taot­tua pää­hän, että nämä kuu­lu­vat über­mensch-kas­tiin, ja nämä osaa­vat teh­dä tar­vit­ta­vat ver­tai­lut ei luok­ka­to­ve­rei­den­sa vaan ros­ka­sa­kin suhteen?

    Kan­na­tan kyl­lä eri­tyi­ses­ti mate­maat­tis­ten ainei­den taso­ryh­miä, mut­ta tuo nimen­omai­nen argu­ment­ti osuu sil­mään sisäi­ses­ti ristiriitaisena.

  129. Muis­tu­tan Osmo, ettei­vät kaik­ki musiik­kio­pis­tois­sa opis­ke­le­vat lap­set ole mil­lään muo­toa lahjakkaita. 

    Har­vi­nai­sem­paa soi­tin­ta esim. käy­rä­tor­vea pää­see kyl­lä opis­ke­le­maan, jos kuta­kuin­kin havait­see puo­len säve­las­ke­leen eron. Pia­no-oppi­las­pai­kal­le jo onkin tun­kua. Län­si-Hel­sin­gin opis­ton pia­no-oppi­laak­si ote­taan muis­taak­se­ni 10 pro­sent­tia pyrkijöistä. 

    Tämä jo ihan sik­si, että orkes­te­reis­sa on pulaa puhal­ta­jis­ta, ei solis­teis­ta eikä säestäjistä. 

    Jos muu­ten täl­lai­sil­le matik­kao­pis­toil­le on kysyn­tää, niin mik­si nii­tä ei ole? Mate­ma­tiik­ka ei vaa­di mitään eri­tyi­siä tilo­ja, esim. lähi­kou­lul­ta voi vuo­kra­ta luok­ka­huo­neen ilta­toi­min­taa var­ten. Mate­ma­tiik­ka ei vaa­di yksi­tyi­so­pe­tus­ta, vaan on jopa tehok­kaa­maa pienryhmissä. 

    Ryh­mä kokoon, opet­ta­ja pai­kal­le ja rahaa sen ver­ran likoon, että tila ja opet­ta­jan palk­ka tulee kate­tuk­si. Tus­kin täs­sä nyt mitään val­tio­na­pu­ja tarvitaan. 

    Musiik­kio­pis­tot ovat huo­no ver­tai­lu­koh­ta, kos­ka soit­ti­men opis­ke­lun tulee olla pää­osin yksi­tyi­so­pe­tus­ta, tilat vaa­ti­vat äänie­ris­tyk­sen takia eri­tyis­rat­kai­su­ja. Toi­ses­ta luok­ka­huo­nees­ta ei luon­nol­li­ses­ti saa kuu­lua inah­dus­ta­kaan oman sel­lo­tun­nin aika­na. Opis­to tar­vit­see pal­jon soit­ti­mia. Laa­du­kas pia­no ei ole aivan halpa. 

    Ja voi­han nii­tä val­tio­na­pu­ja sit­ten läh­teä hake­maan kun ensik­si on jotain näyt­töä toi­min­nas­ta. Yri­tyk­set saat­tai­si­vat spon­sa­ta muu­ten ihan mie­lel­lään toimintaa.

  130. Eli­na:

    Oma arki­ko­ke­muk­se­ni TKK:n kans­sa yhteis­työ­tä teh­nee­nä puol­tai­si tätä hypoteesia. 

    Arro­gant­tia paskasakkia 🙂

    Kari

  131. Ajat­te­lin, että lah­jak­kai­ta mate­ma­tii­kan oppi­lai­ta oli­si suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin musiik­kio­pis­to­jen oppi­lai­ta.

    Musiik­kio­pis­toon pää­see kuka tahan­sa, ja heik­ko­lah­jai­sem­pi­kin oppii soit­ta­maan tai lau­la­maan, jos niin tah­too ja jak­saa har­joi­tel­la. Eivät­kä kaik­ki jää­kiek­koa seu­ra­ta­sol­la har­ras­ta­vat ole lah­jak­kai­ta, lah­jak­kai­ta ovat lähin­nä ne jot­ka pää­ty­vät NHL-pelaa­jik­si tai SM-lii­gaan. Musiik­ki on vie­lä epä­mää­räi­sem­pää ja pirstaleisempaa.

    Olin lukios­sa 90-luvul­la, har­ras­tin tie­to­ko­nei­ta ja ohjel­moin­tia, ja olin äärim­mäi­sen tur­hau­tu­nut kou­lun ATK-ope­tuk­seen, joka ei ollut mis­tään kotoi­sin. Nyt olen tie­to­tek­nii­kan ja mate­ma­tii­kan mais­te­ri. En kui­ten­kaan koe ole­va­ni mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas, en ole kos­kaan ollut. Olen havain­nut omat raja­ni mate­ma­tii­kas­sa moneen ker­taan. Enkä oli­si hyö­ty­nyt puh­taan mate­ma­tii­kan lisä­opin­nois­ta miten­kään, eivät ne oli­si edes kiinnostaneet. 

    Sen­si­jaan oli­sin hyö­ty­nyt suu­res­ti lukio­ai­kai­ses­ta ohjel­moin­ti­val­men­nuk­ses­ta, sekä esi­mer­kik­si algo­rit­mi­ma­te­ma­tii­kas­ta tai gra­fiik­kaoh­jel­moin­nin mate­maat­ti­sis­ta perusteista.

    Vali­tet­ta­vas­ti opet­ta­ja­ni oli­vat kyvyt­tö­miä tuol­lai­seen, ja ovat enim­mäk­seen täy­sin kyvyt­tö­miä edel­leen. Minul­la on ylä­as­te- ja lukioi­käi­siä suku­lai­sia, joi­den kans­sa olen kes­kus­tel­lut kou­lu­jen IT-ope­tuk­ses­ta. Ja edel­leen kuu­len jut­tu­ja sii­tä kuin­ka opet­ta­jat eivät osaa mitään, eivät ymmär­rä mitään, ja pyy­tä­vät oppi­lai­ta opet­ta­maan toi­sil­leen esim. mikä on Face­book, kun opet­ta­ja ei ole kos­kaan sel­lais­ta kokeillut.

    Eli point­ti­ni oli se, että opet­tai­sin ylei­ses­ti mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le lukio­lai­sil­le enem­män mate­ma­tii­kan sovel­ta­mis­ta käy­tän­nön ongel­mien kaut­ta, kuin puh­das­ta yli­opis­to­ta­son teo­ri­aa, johon kyke­nee aidos­ti vain n. 1–3% ikä­luo­kas­ta. Ja suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa tuo ehkä onnistuukin.

  132. Tie­de­mies,

    tpyy­luo­ma, tuo ei ollut mikään vas­ta­väi­te. Tek­no­lo­gia on sitä, miten sitä käy­te­tään… Ei vasa­ra­kaan ole “tek­no­lo­gi­aa” ennen­kuin sil­lä haka­taan nauloja.

    Minul­le jäi kyl­lä sinun kir­joi­tuk­ses­ta­si sel­lai­nen kuva että raken­nusa­lan tehok­kuus kas­vaa oikeas­taan vain teke­mäl­lä parem­pia vasa­roi­ta. Ymmär­rät kai tek­no­lo­gian laa­jem­min kat­taen koko sen sovel­ta­mi­sen? Täs­sä ei ole sinän­sä minus­ta mitään vikaa, tosin täl­lai­sel­la tar­kas­te­lul­la ajau­du­taan hel­pos­ti sii­hen että lähes kaik­ki teke­mi­nen ja jär­jes­te­lyt on tek­no­lo­gi­aa. Mut­ta jos tek­no­lo­gia ei ole pelk­kiä lait­tei­ta, ohjel­mia, tms. niin kuin se arki­pu­hees­sa ymmär­re­tään, niin myös­kään sen kehit­tä­mi­nen ei ole sitä että labo­ra­tio­rios­sa sovel­le­taan mate­ma­tiik­kaa uusien lait­tei­den luomiseksi.

    Tuot­ta­vuu­den kas­vu on ainoa asia, joka voi edes teo­rias­sa paran­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä elin­ta­soa, ja tek­no­lo­gia on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ainoa asia, joka voi edes teo­rias­sa paran­taa tuottavuutta.

    Väit­täi­sin että esi­mer­kik­si jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to kont­ra yksi­tyi­nen nos­taa koko­nais­tuot­ta­vuut­ta, ja jos tuos­ta esi­mer­kis­tä on eri miel­tä niin vaik­ka sama toi­sin­päin. Minun on vähän vai­kea ymmär­tää tuol­lais­ta juri­dis­ta­lou­del­li­se­ta jär­jes­te­lyä tek­no­lo­gia­na edes laa­jas­sa mielessä.

  133. Az, kuin­ka suu­ren osuu­den kus­ta­kin ikä­luo­kas­ta arve­let ole­van oppi­lai­na tuol­lai­sia, joi­ta kuvai­lit? Näi­tä tapauk­sia­han ei tosi­aan voi­tai­si edes taso­ryh­mil­lä aut­taa, kos­ka mikään taval­li­ses­sa perus­kou­lus­sa toi­mi­va ryh­mä ei voi ede­tä niin vauh­dil­la, että hyvin poik­keuk­sel­li­sen­kin edis­ty­jän tar­peet tuli­si­vat tyydytetyiksi.

    Entä se haa­vei­le­ma­si mak­sul­li­nen eliit­ti­kou­lu? Var­maan rea­lis­ti­nen luku­mää­rä tuol­lai­sil­le kou­luil­le Suo­men kokoi­ses­sa maas­sa oli­si yksi kap­pa­le, vai? Arve­let­ko, että tähän kou­luun sopi­vien las­ten van­hem­mat oli­si­vat val­mii­ta muut­ta­maan lap­sen ope­tuk­sen vuok­si eri paik­ka­kun­nal­le? Vai oli­si­ko kou­lu sisä­op­pi­lai­tos, johon vain oppi­las läh­ti­si itsek­seen asu­maan? Miten nämä lap­set seu­lot­tai­siin ikä­luo­kan jou­kos­ta ja kuin­ka suu­rel­la osal­la heis­tä arve­let ole­van varak­kaat van­hem­mat (= kuin­ka pal­jon täl­lai­sen kou­lun oli­si käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta periä lukukausimaksuja)?

    Klas­si­ses­ta musii­kis­ta korjaus:

    Eikä se todel­li­nen osaa­mi­nen, toi­sin kuin Saa­ra väit­tää, ole mekaa­nis­ta, vaan hui­put erot­tu­vat tulkintakyvystään.

    Väi­tin ainoas­taan, että luo­van toi­min­nan osuus on klas­si­sen musii­kin esit­tä­mi­ses­sä huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin vaik­ka­pa sävel­tä­mi­ses­sä tai muus­sa uut­ta luo­vas­sa toi­min­nas­sa. Tämän pitäi­si olla itses­tään­sel­vyys. Hyväk­si klas­si­sen musii­kin esit­tä­jäk­si ei voi tul­la har­joit­ta­mat­ta nime­no­maan moto­ris­ta kyky­ään — hyväk­si sävel­tä­jäk­si puo­les­taan ei voi tul­la har­joit­ta­mat­ta nime­no­maan luo­vaa kyky­ään (“thin­king out­si­de the box”), jon­ka har­joit­ta­mi­nen ei onnis­tu ole­mas­sao­le­vaa musiik­kia tai tek­niik­ka­har­joi­tuk­sia soittamalla.

  134. Oma arki­ko­ke­muk­se­ni TKK:n kans­sa yhteis­työ­tä teh­nee­nä puol­tai­si tätä hypoteesia. ”

    Eli­nan kan­nat­tai­si olla kii­tol­li­nen näil­le nörteille.

    Hei­dän ansios­taan Eli­nan­kaan ei tar­vit­se elää puis­sa ja syö­dä raa­kaa lihaa , mato­ja, kär­pä­siä, laji­to­ve­rei­ta ja hedelmiä.

    Eikä tar­vit­se huo­leh­tia 15 lapsesta

  135. Osmo: “Ajat­te­lin, että lah­jak­kai­ta mate­ma­tii­kan oppi­lai­ta oli­si suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin musiik­kio­pis­to­jen oppilaita.”

    Pal­jon­ko­han nii­tä on? Pitä­nee ottaa huo­mioon, että luul­ta­vas­ti musiik­kiop­pi­lai­tok­sis­sa on mel­koi­nen ikä­py­ra­mi­di: mus­ka­reis­sa käy lap­sia aivan jul­me­tus­ti, mut­ta lukioi­käi­siä soit­to-oppi­lai­ta lie­nee jo aika vähän.

    Täs­sä ket­jus­sa on puhut­ta lähin­nä mati­kas­ta (vs. musiik­ki ja urhei­lu), mut­ta kuten lie­nee sel­vää, moni muu­kin lah­jak­kuus (ehkä) kai­paa sitä, että kaik­kein lah­jak­kaim­mat saa­vat riit­tä­vän haas­teel­lis­ta ope­tus­ta jo perus­kou­lu- (?) tai vii­meis­tään lukioi­käi­se­nä. Ja tie­ten­kin pitää miet­tiä, onko tämä laa­jen­nus rajat­tu vain aka­tee­mi­siin ainei­siin: voi­han olla, että huip­pu­lah­jak­kaat puuse­pät tai kokit tar­vit­si­si­vat myös tukea lahjakkuudelleen.

    Vai — uskal­tai­sim­me­ko edel­leen­kin luot­taa sii­hen, että hem­me­tin hyvä perus­kou­lu voi­si itseän­sä kor­jaa­mal­la ja koh­tuul­li­sil­la lisä­re­surs­seil­la löy­tää sen kei­non (mm. verk­ko-opis­ke­lu), jol­la eri alo­jen kiis­tat­to­mia lah­jak­kuuk­sia voi­tai­siin aut­taa nykyis­tä enem­män. (Vaik­ka kyl­lä­hän hei­tä nykyi­sel­lään­kin aute­taan — Eli­na on mie­les­tä­ni oikeas­sa sii­nä, kun hän ihmet­te­lee, ettei­kö taval­li­nen mate­ma­tii­kan mais­te­ri muka mil­lään osaa aut­taa lah­ja­kas­ta 13-vuo­tias­ta mate­ma­tii­kan huippua.)

    En mil­läään usko, että mate­maat­ti­ses­ti huip­pu­lah­ja­kas oppi­las ei esim. omas­sa kou­lus­sa­ni voi­si teh­dä opet­ta­jan­sa kans­sa dii­liä: teen samat kokeet kuin muut­kin oppi­laat, mut­ta tun­neil­la opis­ke­len omia asioi­ta­ni. Yhdek­sän opet­ta­jaa kym­me­nes­tä kan­nus­taa tuo­hon ja kah­dek­san kym­me­nes­tä myös tar­jo­aa mate­ri­aa­le­ja. (Jo 70-luvul­la yksi kave­ri­ni opis­ke­li sak­san tun­neil­la venä­jää ja sai sak­san­nu­me­ron­sa­kin venä­jän osaa­mi­sen perusteella.)

    Eli yhteen­ve­to: ei piru soi­koon uusia lah­jak­kuus­lin­jo­ja entis­ten lisäk­si — jos mah­dol­lis­ta, niin nii­tä van­ho­ja­kin pois. Mut­ta perus­kou­lul­le ja lukiol­le oikei­ta resurs­se­ja vas­ta­ta myös lah­jak­kai­den haas­tei­siin — onhan sitä puo­lit­tain kor­va­mer­kit­tyä rahaa ennen­kin jaet­tu. Perus­kou­lui­hin ker­ho­ra­haa (takai­sin), ja yli­opis­to­jen ja lukioi­den yhteis­hank­keil­le rahaa — näin aluksi)

    Ja vie­lä az: et voi olla tosissasi.
    Ja vie­lä: monel­la tun­tuu ole­van syvä huo­li tohe­lois­ta lah­jak­kuuk­sis­ta -“Mik­sei kukaan tul­lut sano­maan, että pitäi­si töi­tä­kin teh­dä.” Aika jän­nä huo­li — tulee soccer-mamat mieleen.

    Tou­ko Mettinen

  136. Lah­jak­kuut­ta ei sai­si kos­kaan kah­li­ta, ja tämän takia jo ala-asteel­ta läh­tien tuli­si olla huip­pu­lah­jak­kail­le erityisopetusta.

    On kum­mal­lis­ta, että tark­kai­lu­luok­kia on mel­kein joka kou­lus­sa, mut­ta lah­jak­kail­le ei ole omia luok­kia edes koko kun­nas­sa. (tosin, aina sil­loin täl­löin lah­jak­kaat kyl­läs­ty­vät hitaa­seen ope­tuk­seen niin pahas­ti, että jou­tu­vat itse tarkkikselle)

  137. Ajat­te­lin, että lah­jak­kai­ta mate­ma­tii­kan oppi­lai­ta oli­si suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin musiik­kio­pis­to­jen oppilaita. 

    Täs­sä on nyt joku vir­heo­let­ta­ma sii­tä, että musiik­kio­pis­tos­sa oli­si pel­käs­tään musiik­ki­lah­jak­kuuk­sia. Ei ole. Suu­rin osa musiik­kio­pis­to­jen oppi­lais­ta on taval­li­sia kaka­roi­ta jois­ta on kiva soit­taa, ja sii­hen anne­taan mah­dol­li­suus. Jot­kut kaka­rat on lah­jak­kai­ta, toi­set pär­jäi­lee muka­vas­ti (itse kuu­lun musii­kin ammat­ti­lai­se­na ehkä enem­män tähän jouk­koon) ja joi­tain ei vain kiin­nos­ta. On joten­kin yhtä pää­tön­tä olet­taa, että urhei­lu­ker­hos­sa oli­si pel­käs­tään urhei­lul­li­ses­ti lah­jak­kai­ta, balet­ti­ker­hos­sa balet­ti­lah­jak­kai­ta tai kuva­tai­de­kou­lus­sa visu­aa­li­ses­ti lah­jak­kai­ta ihmisiä. 

    Ei ei, nii­tä lap­sia vain (suu­rel­ta osin) kiin­nos­taa har­ras­taa kai­ken­lais­ta, ja mei­dän vel­vol­li­suu­tem­me veron­mak­sa­ji­na on sit­ten mak­saa se.

  138. Voi hyvin olla, että toi­sen­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män avul­la Suo­mi kyke­ni­si syn­nyt­tä­mään nykyi­seen näh­den monin­ker­tai­sen mää­rän todel­li­sia aka­tee­mi­sia huippukykyjä

    Eri asia sit­ten lie­nee, mik­si oikeas­ti lah­jak­kaat ihmi­set haluai­si­vat Suo­mes­sa aka­tee­mi­sik­si huip­pu­ky­vyik­si, kun aka­te­mi­au­ra ei Suo­mes­sa hir­veäs­ti las­ku­ja mak­sa saa­ti vau­ras­tu­ta edes nii­tä nykyi­siä huip­pu­ja. Samoil­la ton­nin tut­ki­mus­a­pu­ra­hoil­la siel­lä nyt paah­ta­vat niin lukui­sat kes­kin­ker­tai­suu­det kuin har­vat nerot­kin, muu­ta­maa pr-hen­kis­tä pek­ka­hi­mas­ta lukuu­not­ta­mat­ta, jot­ka ovat osan­neet tuot­teis­taa niin­kut­su­tun osaa­mi­sen­sa joh­don kon­sul­toin­tiin sun muu­hun tilpehööriin.

    Todel­li­set lah­jak­kuu­det läh­te­vät jo nyt ulko­mail­le. Onko syy­tä olet­taa, että tilan­ne muut­tui­si, vaik­ka panos­tai­sim­me hei­dän var­hais­kou­lu­tuk­seen­sa kol­me ker­taa enem­män rahaa kuin nyt?

  139. Päi­vi Pasi, olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa että ulko­mail­le men­nään kyl­lä uraa vauh­dit­ta­maan ja rahaa teke­mään, mut­ta lap­set pala­taan teke­mään Suo­meen. Sil­loin Suo­meen tulee myös ulko­mai­la han­kit­tu tai siel­lä kehi­tet­ty arvo­kas know-how. En tosin tie­dä, onko täs­sä väit­tä­mäs­sä oikeas­ti perää. Oman ala­ni hom­mis­sa par­hai­ten pär­jää­vät läh­te­vät lähes poik­keuk­set­ta ulko­mail­le ja jää­vät sin­ne, mut­ta minun ala­ni onkin Suo­mes­sa poik­keuk­sel­li­sen aliarvostettu.

  140. Tähän nyt on jo minun­kin pak­ko puut­tua, vaik­ka minä en las­ten ope­tuk­ses­ta tie­dä­kään mitään, kos­ka tämä on mer­kit­tä­väs­ti päin seiniä

    Tie­de­mies:

    Koko­nais­hy­vin­voin­nin lisään­ty­mi­nen tulee lyhyel­lä aika­vä­lil­lä mel­kein koko­naan ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yksi­no­maan, tek­no­lo­gian kehityksestä. 

    Eli Neu­vos­to­lii­tos­sa sit­ten var­maan elin­ta­so oli samal­la tasol­la kuin Län­si-Euroo­pas­sa — kos­ka tek­no­lo­gi­nen osaa­mi­nen oli suun­nil­leen samaa tasoa?

    Työn tuot­ta­vuu­den kas­vu ei perus­tu pel­käs­tään tek­nii­kan kehit­ty­mi­seen, hyvin­voin­nin kehit­ty­mi­nen vie­lä vähem­män. Piste.

    Kari

  141. Tou­ko Miettinen,

    Mik­si luu­let, että en oli­si tosis­sa­ni? Onko aja­tus mah­do­ton, että joku oli­si todel­la inhon­nut ihan­noi­maa­si peruskoulua?
    Päin­vas­toin olen esit­tä­nyt kan­ta­ni hyvin mal­til­li­ses­ti ja siloi­tel­lus­ti näh­ty­nä sii­hen, mil­lai­sia näkö­kan­to­ja voi­sin puoltaa.
    En todel­la­kaan kan­na­ta “tasa-arvoa”. Kun kuu­len jota­kin perus­tel­ta­van tasa-arvol­la, pidän pal­jon toden­nä­köi­sem­pä­nä, että kysees­sä on muo­dos­sa tai toi­ses­sa väki­val­lan kannattaminen.
    Kivien sul­lo­mi­nen pidem­mäl­le ja kor­keam­mal­le yrit­tä­vien reppuihin.

    Täs­sä nyt kui­ten­kin on myös point­ti­na, että kan­na­tan inhi­mil­lis­tä, kar­keas­ti kuva­ten ihmis­ten hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­set mak­si­moi­vaa ja kär­si­myk­set mini­moi­vaa yhteis­kun­taa. Kan­sal­li­ses­ti ja glo­baa­lis­ti. Täs­sä on eri­mie­li­syy­den yti­me­nä se, että useim­mat tääl­lä eivät tai­da ymmär­tää, kuin­ka tär­ke­ää tämän kan­nal­ta on his­to­rial­li­ses­ti ollut ja on tule­vai­suu­des­sa, että jot­kin ihmis­kun­nan edus­ta­jat kii­peä­vät kor­keal­le ja mat­kaa­vat kau­as ja sit­ten välit­tä­vät täh­del­lis­tä ymmär­rys­tä ja tie­toa muille.
    Tähän kuu­luu nimim. tie­de­mie­hen täy­sin paik­kan­sa pitä­vä väi­te tek­no­lo­gian ja vau­rau­den (hyvin­voin­nin) suo­ras­ta syy-seu­raus­suh­tees­ta. Mut­ta se on vain osa kuvaa. 

    Yhteis­kun­nal­li­sen filo­so­fian mer­ki­tys tulee tämän vuo­si­sa­dan kulues­sa enti­ses­tään koros­tu­maan. Täl­le on monia syi­tä. Tie­don mää­rä tulee lisään­ty­mään ja itseor­ga­ni­soi­tu­mi­sen ja kont­rol­loi­mat­to­muu­den väli­nen raja yhteis­kun­nan tasol­la hämär­ty­mään. Tämä tulee koros­tu­maan eri­tyi­ses­ti uusien tek­no­lo­gioi­den myö­tä, mm. bio/geeni‑, nano‑, robotiikka‑, tekoäly-. 

    Ihmi­set eivät laa­jal­ti ymmär­rä, että tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen kiih­ty­vyy­den joh­dos­ta on hyvin mah­dol­lis­ta ellei toden­nä­köis­tä, että vuo­den 2100 maa­il­ma tulee suu­rem­min eroa­maan vuo­des­ta 2000, kuin vuo­si 2000 esihistoriasta.

    En ole niin­kään huo­lis­sa­ni sii­tä, ettei­kö maa­il­mas­sa tule riit­tä­mään mate­maa­tik­ko­ja, tie­de­mie­hiä ja insi­nöö­re­jä, jot­ka toteut­ta­vat kehi­tyk­sen tek­ni­ses­ti. Olen pal­jon enem­män huo­lis­sa­ni sii­tä, että ihmis­kun­nal­la ei tule ole­maan yhteis­kun­nal­li­sia ajat­te­li­joi­ta, jot­ka kyke­ni­si­vät teke­mään kehi­tyk­ses­tä ja sen mer­ki­tyk­sis­tä tar­vit­tua sel­koa kehi­tyk­sen yhä monimutkaistuessa.

    mm. Fuku­yaman Our Post­hu­man Future:ssa ja monis­sa muis­sa aihea­lu­een teok­sis­sa, suu­rim­mat pel­ko- ja samal­la toi­ve­ku­vat sivua­vat nime­no­maan sitä “über­menschia”, johon tcrown yllä iva­ten viit­ta­si. Mut­ta se on todel­li­suut­ta. Ihmi­nen, joka saa­vut­taa kyvyn ylit­tää ihmisen.

    Tämä on jo pit­kä vies­ti, mut­ta jat­kan, mitä Nietzsche kuva­si, mie­les­tä­ni täh­del­li­set kohdat…

    All beings so far have crea­ted somet­hing bey­ond them­sel­ves. Do you want to be the ebb of that great tide, and revert back to the beast rat­her than overco­me man­kind? What is the ape to a man? A laug­hing-stock, a thing of sha­me. And just so shall a man be to the Over­man: a laug­hing-stock, a thing of shame.

    Man is a rope tied between beast and over­man — a rope over an abyss.

    What is great in man is that he is a brid­ge and not an end: what can be loved in man is that he is an over­tu­re and a going under”

    Nietzschen tul­kin­nat voi­daan sivuut­taa, mut­ta hänen tämän proble­ma­tii­kan kuvaa­mi­nen on osu­va siir­ret­ty­nä 21. vuo­si­sa­dan tek­no­lo­gi­seen tulevaisuuteen. 

    Miten tämä liit­tyy käsil­lä ole­vaan aihee­seen? En lain­kaan usko, että suo­ma­lai­nen perus­kou­lu tai useim­mat län­ti­set kou­lu­jär­jes­tel­mät sen parem­min kyke­ne­vät varus­ta­maan nii­tä lah­jak­kai­ta tämän päi­vän lap­sia, jois­ta voi­si tul­la tule­vai­suu­den suun­nan­näyt­tä­jiä, lain­kaan riit­tä­väl­lä tie­dol­li­sel­la ja ymmär­ryk­sel­li­sel­lä pää­omal­la. Eivät alkuun­kaan. Kyse ei ole pie­nis­tä erois­ta, kuten muu­ta­mien taso­kurs­sien koh­dal­la, vaan täy­sin fun­da­men­taa­leis­ta, kva­li­ta­tii­vi­sis­ta eroista.

    Osa lap­sis­ta oli­si kan­nus­ta­vas­sa ympä­ris­tös­sä täy­sin kyke­ne­viä, haluk­kai­ta, innok­kai­ta opis­ke­le­maan ja poh­ti­maan mm. tie­teen­fi­lo­so­fian, este­tii­kan, tule­vai­suu­den tut­ki­muk­sen ja etii­kan kysy­myk­siä. Asteit­tain, mut­ta kui­ten­kin pal­jon ennen yli­opis­toi­kää, tär­kei­nä kehi­tys­vuo­si­na n. 10–19, jol­loin aivot ovat hyvin vas­taa­not­ta­vai­sia ja ymmär­rys kehi­tet­tä­vis­sä syväl­li­sem­min kuin mihin yli­opis­toiäs­sä aloit­ta­vat voi­vat kyetä.

    Tämä on nyt aivan riit­tä­mä­tön tila aiheen moni­puo­li­sem­mal­le käsit­te­lyl­le. Mut­ta täs­sä on nime­no­maan point­ti­na myös se, että kehi­tys on koko ihmis­kun­nan eduk­si, ihmis­kun­nan ymmär­ryk­sen edel­ly­tys­ten. Myös sen tcrow­nin ilmei­ses­ti hal­vek­si­man “ros­ka­sa­kin”. Ei täs­sä ole kyse vastakkainasettelusta.

    Jos kysy­myk­set “lah­jak­kuu­des­ta” koe­taan ongel­mal­li­sik­si, niin odot­ta­kaa joi­ta­kin vuo­si­kym­me­niä, kun­nes ihmi­sil­lä on bio­lo­gi­nen kyky syn­nyt­tää yli-ihmi­siä, ja joil­la­kin ehkä halua ja rahaa sii­hen. Sil­loin on oikeas­ti pel­ko­na, että osa Nietzschen pro­fe­tias­ta saat­taa toteutua.

    Nämä ja tuhan­net muut kysy­myk­set ja haas­teet kai­paa­vat nii­den ymmär­tä­jiä, erit­te­li­jöi­tä, selit­tä­jiä. Ajat­te­li­joi­ta, jot­ka kyke­ne­vät myös välit­tä­mään laa­jem­piin kan­san­jouk­koi­hin tätä ymmär­rys­tä. On koko ihmis­kun­nan etu ede­saut­taa mah­dol­li­sim­man kor­kea­ta­soi­sen ymmär­tä­mi­sen edel­ly­tys­ten syntymistä.

    Nykyi­sen ns. “äly­mys­tön” ja aka­tee­mi­sen yhteis­kun­nal­li­sen teo­rian taso on kata­stro­faa­li­nen. Useim­mat lah­jak­kaat­kin nuo­ret aikui­set tule­vat yli­opis­toil­le kyke­ne­mät­tö­mi­nä sitä haastamaan.

    Eväi­den anta­mi­sen tähän teh­tä­vään pitää alkaa jo pal­jon aikaisemmin.

  142. Az, mie­len­kiin­toi­nen teks­ti, jos­sa pal­jon asi­aa (pait­si tuo ole­tus sii­tä, että vau­raus oli­si hyvä hyvin­voin­nin mit­ta­ri). Mut­ta miten tun­nis­tai­sit huip­pu­lah­jak­kuu­det kan­san syvien rivien jou­kos­ta ennen 10. ikävuotta?

  143. Az. Kan­nus­ta­va ympä­ris­tö, joka kan­nus­tai­si las­ta “opis­ke­le­maan ja poh­ti­maan mm. tie­teen­fi­lo­so­fian, este­tii­kan, tule­vai­suu­den tut­ki­muk­sen ja etii­kan kysy­myk­siä”, oli­si var­mas­ti mah­ta­va ympä­ris­tö, jos haluai­si opis­kel­la ja poh­tia em. aihei­ta. Kyl­lä, sinän­sä arvos­tet­ta­va aja­tus. Täl­lai­sen ympä­ris­tön pitäi­si vain olla hyvin koko­nais­val­tai­nen. Pelk­kä kou­lu ei yksin rii­tä. Kou­lun ulko­puo­li­nen maa­il­ma kave­rei­neen, kiusaa­ji­neen ja ihas­tuk­si­neen muut­taa kai­ken. Sitä on ihmi­se­nä ole­mi­nen. Me olem­me kaik­kein mie­lui­ten suo­sit­tu­ja kuin osaavia. 

    Ja kiin­nos­ta­vaa yli-ihmi­nen läp­pää. Jos ajat­te­lem­me kult­tuu­rim­me kehi­tys­tä evo­lu­tii­vi­ses­ti, pää­dym­me sii­hen, että kult­tuu­rim­me muo­vaa meis­tä ihmi­sis­tä mah­dol­li­sim­man sovel­tu­via aikaam­me. Geneet­ti­ses­ti muo­kat­tu­ja yli-ihmi­siä emme ehkä yksin­ker­tai­ses­ti tar­vit­se. Meil­lä on juok­si­joi­ta, jot­ka alit­ta­vat 10 sekun­nin rajan sadal­la met­ril­lä. Mihin tar­vit­si­sim­me 8 sekun­nin alit­ta­jaa? Meil­lä on hyvin vah­vo­ja ihmi­siä, jot­ka jak­sa­vat nos­taa val­ta­via pai­no­ja. Koneet ovat teh­neet hei­dät tar­peet­to­mik­si. Siel­lä tääl­lä on autis­te­ja, joil­la on käsit­tä­mä­tön muis­ti. Sil­lä­kään tai­dol­la ei ole juu­ri mitään käyt­töä, kos­ka voim­me säi­löä tie­toa ATK-jär­jes­tel­määm­me. Toi­set autis­tit las­ke­vat vai­kei­ta las­ku­ja nopeam­min kuin las­ku­ko­ne. Se on kieh­to­vaa, mut­ta hyödytöntä. 

    Kai­kil­le inhi­mil­li­sil­le omi­nai­suuk­sil­le löy­tyy friik­kin­sä. Emme­me tar­vit­se hei­tä enem­pää. En ole perin­nöl­li­syys­tut­ki­ja, mut­ta uskon sii­hen, että geneet­ti­nen infor­maa­tio on hyvin yleis­luon­tois­ta. Voim­me löy­tää gee­nin, joka tekee ihmi­ses­tä pit­kän ta vah­van, mut­ta ampu­ma­hiih­tä­jä- tai musi­kaa­li­suus­gee­niä ei voi olla. Jos voi­si, meil­lä pitäi­si olla gee­ne­jä myös tai­doil­le, joi­ta ei ole edes vie­lä kek­sit­ty. Gee­ni­muun­te­lu ihmi­sil­lä alka­nee sai­rauk­sien ehkäi­syil­lä ja ulko­näön paran­nuk­sil­la ei mate­mat­ti­ko­jen luomisella. 

    Mihin ihmee­seen me tar­vit­si­sim­me superfriik­ke­jä? Taval­li­set nykyih­mi­set kun ovat kyke­ne­viä kaik­kiin nii­hin toi­min­toi­hin, joi­ta me heil­tä vaa­dim­me. Perus­ka­ve­ri pys­tyy suun­nit­te­le­maan talo­ja, teke­mään tai­det­ta tai joh­ta­maan Yhdys­val­to­ja tai orkes­te­ria. Mikä geneet­ti­nen omi­nai­suus teki­si esi­mer­kik­si polii­ti­kos­ta parem­man? Entä­pä mikä tasokurssi?

  144. az, mihin tuo käsi­tys kiih­ty­väs­tä tek­no­lo­gi­ses­ta kehi­tyk­ses­tä perus­tuu? Minus­ta näyt­tää pikem­min­kin sil­tä että iso hyp­py tek­no­lo­gi­sek­si sivi­li­saa­tiok­si tapah­tui 1900-luvun puo­li­vä­lin tie­noil­la ja sen jäl­keen on lähin­nä teh­ty paran­nuk­sia jo kek­sit­tyyn tekniikkaan.

  145. Ihmi­sen eli­niän pituus on suun­nil­leen 50 vuot­ta. Sen jäl­keen ja monet sitä ennen ovat lää­ke­tie­teen ja tek­no­lo­gian varas­sa. Luon­to­äi­ti on aja­tel­lut niin, että kun lap­set on hoi­det­tu maa­il­mal­le, hom­ma on siinä.

    Arve­len, että lää­ke­tie­de ja tut­ki­mus on pal­jon kiin­nos­tu­neem­pi ihmi­sen hen­gis­sä­pi­tä­mi­ses­tä kuin supe­ryk­si­löis­tä. Hän tai he, jot­ka kek­si­vät kei­not syö­vän paran­ta­mi­seen, ovat mital­lin­sa ansain­neet. Syö­pä on rik­kai­den mai­den sai­raus, Afri­kas­sa sitä ei ole.

    Nyky­tut­ki­mus on tii­mi­työ­tä. Se vaa­tii yhteis­työ­ky­kyä eli myös sosi­aa­lis­ta lah­jak­kuut­ta; Vii­sas­ten ker­ho, jos­sa on älyä, koke­mus­ta ja yhteis­työ­tai­toa. Sel­lai­nen maa­il­ma ei ehkä kovin pal­jon kai­paa Poincarén otak­su­man todistajia.

    1. Ihmi­sen nor­maa­li van­huu­teen­kuo­le­mi­si­kä on noin 70 vuot­ta. Aiem­pi kes­ki­määrfäi­nen eli­ni­kä oli jopa 30 vuot­ta suu­ren lap­si­kuol­lei­suu­den vuok­si ja sik­si, että infek­tioi­hin saat­toi kuol­la kos­ka tahansa.

  146. Jos­tain jos­kus lues­ke­lin, että maa­il­man neroilla(matematiikka, musiik­ki, kuva­ta­de, kir­jal­li­suus) on ollut tai­pu­mus­ta autis­miin, kuten asper­ge­riin. Esim. Eins­tei­nil­la on arvel­tu olleen sitä. Jos neron tun­nis­taa jo lap­se­na, mis­tä tun­nis­taa, että hän on terve.

  147. Saa­ra:

    Mut­ta miten tun­nis­tai­sit huip­pu­lah­jak­kuu­det kan­san syvien rivien jou­kos­ta ennen 10. ikävuotta? 

    Et kos­kaan löy­dä Mus­ta­naa­mio­ta, hän löy­tää sinut
    — van­ha vii­da­kon sanonta

    🙂

    Kari

  148. Tom­mi Vai­ni­kai­nen, hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­li­pi­tee­ni on, että maa­il­ma kyl­lä tar­vit­si­si lisää sel­lai­sia huip­pu­lah­jak­kuuk­sia, jot­ka kyke­ne­vät yhdis­te­le­mään eri alo­jen tie­toa ja ideoi­ta jon­kin­lai­sek­si koko­nais­ku­vak­si (aina­kin nykyis­tä koko­nai­sem­mak­si). Suu­rim­man osan tämän het­ken pahim­mis­ta ongel­mis­ta voi­daan kat­soa joh­tu­van sii­tä, että kysy­myk­siä rajoi­tu­taan tar­kas­te­le­maan vain omas­sa kar­si­nas­saan ja jäte­tään kun­kin niis­tä koh­dal­la huo­mioi­mat­ta koko muu maa­il­ma ja ihmi­se­lä­mä ylei­ses­ti ottaen.

    Tie­to­ko­neet ovat täs­sä mie­les­sä juu­ri siel­lä rajoit­tu­neim­mas­sa ääri­pääs­sä. Nii­den avul­la tätä ongel­maa ei voi­da rat­kais­ta, ei aina­kaan vie­lä pit­kään aikaan. Ihmi­sai­voil­la voi­tai­siin, kos­ka nii­den toi­min­nas­sa rajat eivät läh­tö­koh­tai­ses­ti ole yhtä jyrk­kiä (moni kyl­lä käy­tän­nös­sä ajat­te­lee rajoit­tu­nees­ti, mut­ta tämä ei joh­du kapa­si­tee­tin puut­tees­ta vaan sii­tä, että mei­dät kas­va­te­taan käyt­tä­mään aivo­jam­me näin).

    Et kai sinä voi olla sitä miel­tä, että maa­il­ma on täl­lä het­kel­lä val­mis ja täy­del­li­nen, eikä mitään paran­net­ta­vaa oikeas­taan ole? Ihmi­sen riit­tä­vyyt­tä on tur­ha arvioi­da sil­lä perus­teel­la, miten hyvin hän kyke­nee suo­rit­ta­maan nyky-yhteis­kun­nan teh­tä­viä. Kyse­hän on sii­tä, miten pää­sem­me kehi­tyk­ses­sä eteen­päin, jot­ta yhteis­kun­nan ja ihmis­la­jin nykyi­set kas­vu­ki­vut jää­vät historiaan.

  149. Tom­mi Vainikainen

    Mihin ihmee­seen me tar­vit­si­sim­me superfriik­ke­jä? Taval­li­set nykyih­mi­set kun ovat kyke­ne­viä kaik­kiin nii­hin toi­min­toi­hin, joi­ta me heil­tä vaadimme.

    Tuos­sa on kyl­lä perus­ta­vaa laa­tua ole­va ongel­ma. Mitä jos 100, 200, 300 jne. vuot­ta sit­ten pää­tök­sen­te­ki­jöi­nä oli­si­vat olleet “Tom­mit”. Ei kai kehi­tys lopu tänään, ennen oli kaik­ki paremmin?

  150. Eli­na

    Oma arki­ko­ke­muk­se­ni TKK:n kans­sa …Totaa­li­mouk­kia koko sak­ki, toki poik­keuk­set vah­vis­ti­vat säännön.

    Tää menee nyt vähän sivus­ta mut­ta tätä asi­aa olen ihme­tel­lyt usein. Työs­ken­te­len insi­nöö­ri­pai­noit­tei­ses­sa työ­po­ru­kas­sa ja en voi lopet­taa häm­mäs­te­lyä kuin­ka muka­via työ­ka­ve­rit on. Mua olis tosi help­po puu­kot­taa sel­kään, viko­ja löy­tyy, mokai­len sään­nöl­li­ses­ti. Mut­ta ei, työ­ka­ve­rit on lois­ta­via, kaik­ki nau­raa tois­ten­sa hölmöilyille.

    Suo­ma­lai­nen insi­nöö­ri kun soit­taa niin aina se alkaa että “onko paha paik­ka, ehdit­kö jutel­la” ja jos sanoo että “on vähän kii­re” niin kukaan ei jää int­tään (no ehkä 1/100). Lomal­la saat­taa hätä­ti­lan­tees­sa tul­la säh­kö­pos­ti ja sekin alkaa vii­den virk­keen alus­tuk­sel­la tyy­liin “anteek­si että häi­rit­sen mut­ta nyt on vähän paha paik­ka…”. Ja aina saa apua jos pyy­tää, ja toisinpäin.

    Sit­ten on nää Eli­nan mou­kat, en epäi­le lain­kaan ettei­kö tuo ole tot­ta. Mut­ta ihmet­te­len työil­ma­pii­ri­lo­giik­kaa, onko insi­nöö­ri joten­kin inhi­mil­li­sem­pi kuin huma­nis­ti vai mis­tä kyse. Tai sit­ten oon For­rest Gump kun ei tajuu. Ehkä on nin että mitä älyk­kääm­pi, sitä enem­män mouk­kia vieressä?

  151. Tou­ko Mettinen:

    En mil­läään usko, että mate­maat­ti­ses­ti huip­pu­lah­ja­kas oppi­las ei esim. omas­sa kou­lus­sa­ni voi­si teh­dä opet­ta­jan­sa kans­sa dii­liä: teen samat kokeet kuin muut­kin oppi­laat, mut­ta tun­neil­la opis­ke­len omia asioi­ta­ni. Yhdek­sän opet­ta­jaa kym­me­nes­tä kan­nus­taa tuo­hon ja kah­dek­san kym­me­nes­tä myös tar­jo­aa materiaaleja.

    Ehkä meno on muut­tu­nut sit­ten omien perus­kou­lu­vuo­sie­ni? Omat opet­ta­ja­ni eivät kyl­lä suh­tau­tu­neet mui­ta nopeam­paan edis­ty­mi­seen lain­kaan suopeasti.

    Esi­mer­kik­si luok­ka­to­ve­ri­ni teki ala-asteel­la koko vuo­den mate­ma­tii­kan teh­tä­vät lisä­teh­tä­vi­neen yhdel­lä rupea­mal­la. Mikä oli opet­ta­jan reak­tio? Antoi­ko hän täl­le pojal­le seu­raa­van vuo­den kir­jan teh­tä­väk­si? Eipä tie­ten­kään, vaan poi­ka jou­tui kumit­ta­maan koko kir­jan puh­taak­si ja teke­mään sit­ten samat teh­tä­vät uudel­leen samas­sa tah­dis­sa kuin muu­kin luokka.

    1. Mina opis­ke­lin matik­kaa juu­ri kuten Tou­ko Miet­ti­nen sanoi. Ete­nin tun­neil­la omaan tah­tiin. Sen seu­rauk­se­na opin mate­ma­tii­kan aivan vaa­rin. Intui­tiiv ises­ti, mut­ta en for­maa­lis­ti. Intui­tii­vi­nen osaa­mi­nen on jos­kus pal­jon parem­pi, mut­ta sil­la ei voi kehit­tya kovin pitkalle.

  152. Osmo,

    Ihmi­sen nor­maa­li van­huu­teen­kuo­le­mi­si­kä on noin 70 vuotta.” 

    Näin on, rik­kais­sa mais­sa, mut­ta Afri­kas­sa alle 50. Sama tilan­ne oli Euroo­pas­sa 100 vuot­ta sitten.

    1. Ei ole Afri­kas­sa­kaan 50 vuot­ta. Keski8/ika on 50 vuot­ta, mut­ta ihmi­nen elaa Afri­kas­sa­kin 70-vuot­gi­aak­si, ellei kuo­le johon­kin onnet­to­muu­teen tai infek­tioon ennenaikaisesti.

  153. Syö­pä on rik­kai­den mai­den sai­raus, Afri­kas­sa sitä ei ole.”

    Tämä mul­lis­ta­va tie­to pitää heti lähet­tää GLO­BOCA­Nil­le. Nyt ne luul­le­vat siel­lä, että Afri­kas­sa esiin­tyy syö­pää. Vitsi.

    Mut­ta tot­ta tosi­aan on, että ete­läi­sin­tä Afrik­kaa lukuun otta­mat­ta Afri­kas­sa esiin­tyy kak­si, kol­me ker­taa vähem­män syö­pää kuin vau­rais­sa maissa.

    http://info.cancerresearchuk.org/prod_consump/groups/cr_common/@nre/@sta/documents/generalcontent/cr_043265.pdf

  154. Vai onko niin, että ter­vey­den­huol­lon puut­tu­mi­sen takia monis­ta syö­pä­ta­pauk­sis­ta Afri­kas­sa ei tie­de­tä tai ne eivät tule kir­ja­tuik­si minnekään?

  155. Ei “lah­jak­kuuk­sia” pidä var­si­nai­ses­ti tun­nis­taa ennen 10 ikä­vuot­ta. Tär­ke­ää on mie­les­tä­ni sel­lais­ten ympä­ris­tö­jen mah­dol­lis­ta­mi­nen ja ede­saut­ta­mi­nen, jot­ka tuke­vat mah­dol­li­sen lah­jak­kuu­den ilmen­tä­mis­tä ja oppi­lai­den suu­rem­paa yksi­löl­lis­tä huo­mioi­mis­ta. Alhaal­ta ylös­päin. Ei niin, että ylhääl­tä var­ta vas­ten ruvet­tai­siin osoit­te­le­maan ja lajit­te­le­maan, var­sin­kaan alle 10-vuotiaita.

    Meri­to­kra­tias­sa tie­däm­me sää­ty­kier­ron jo hidas­tu­neen. Lah­jak­kai­ta lap­sia syn­tyy tilas­tol­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti toden­nä­köi­sem­min ylem­män kes­ki­luo­kan per­hei­siin kuin köy­hiin per­hei­siin. Siten joi­den­kin yksi­tyis­ten kou­lu­jen mah­dol­li­ses­ti kor­keat luku­kausi­mak­sut eivät oli­si mer­kit­tä­vä ongel­ma­koh­ta tilas­tol­li­ses­ti. Yhteis­kun­ta voi­si toki sub­ven­toi­da jon­kun ver­ran sti­pen­dien muodossa.

    Enkä näe, että tavoi­tel­ta­va ihan­ne oli­si muu­ta­ma “eliit­ti­kou­lu” itses­sään vaan ne oli­si­vat yksi taso laa­jem­mas­sa oppi­mi­sen hajauttamisessa.

    Mie­le­tön­tä sosia­lis­ti­ses­sa perus­kou­lus­sa on se ylhääl­tä päin tule­va Suun­ni­tel­ma, jol­la val­ta­va yksi­löi­den vari­aa­tio yri­te­tään pakot­taa ahtaa­seen muot­tiin. Sit­ten poh­di­taan toi­mi­kun­nis­sa onko täl­le tuhan­sien yksi­löi­den vari­aa­tiol­le hyväk­si opis­kel­la draa­maa vai filo­so­fi­aa. Pitäi­si­kö sil­le lisä­tä yksi tun­ti mate­ma­tiik­kaa vai käsi­töi­tä. Tämä on täy­sin jär­je­tön­tä. Kukaan ei voi ennus­taa tar­kal­leen, min­kä­lai­nen perus­op­pi­mi­nen vuon­na 2010 on hyö­dyk­si vuo­den 2030 tai 2040 maa­il­mas­sa. Infor­maa­tion lisään­ty­mi­nen ja yhteis­kun­nan kiih­ty­vä ja yhä moni­mut­kai­sem­pi tek­no­lo­gis­tu­mi­nen joh­taa mah­dot­to­muu­teen hal­li­ta suu­ria koko­nais­ku­via kattavasti. 

    Tilan­tees­sa, jos­sa on mah­do­ton­ta sen enem­pää oppia kuin opet­taa kaik­kea täh­del­lis­tä, yhteis­kun­ta hyö­tyi­si hajau­te­tus­ta oppi­mi­ses­ta. Hajau­tet­tu oppi­mi­nen voi­si myös jous­ta­vam­min mukau­tua tuke­maan oppi­lai­den oppimismotivaatiota.

    Itse näki­sin tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sek­si, että ope­tus­suun­ni­tel­ma sisäl­täi­si vain kar­si­tun yti­men­sä. Äidin­kiel­tä sen ver­ran, että lue­tun ymmär­tä­mi­nen on tyy­dyt­tä­vää. Mate­ma­tiik­kaa sen ver­ran, että hah­mot­taa ympä­röi­vän yhteis­kun­nan mit­ta­suh­tei­ta. Englan­tia sen ver­ran, että ei ole inter­net-luku­tai­do­ton moder­nis­sa maailmassa.

    Tämän ympä­ril­tä on niin val­ta­vas­ti eri asioi­ta mitä oppia ja opet­taa. Valin­taa ja vapaut­ta tämän suh­teen pitäi­si siir­tää ylhääl­tä päin sanel­luis­ta suun­ni­tel­mis­ta ruo­hon­juu­ri­ta­son vuo­ro­vai­ku­tuk­seen opet­ta­jien, oppi­lai­den ja van­hem­pien välil­lä. Valin­nan vaik­ka­pa draa­man ja kyse­le­vän filo­so­fian välil­lä voi teh­dä kou­lu­jen kon­kreet­ti­sel­la ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la, ei sitä tar­vit­se päät­tää kaik­kien puo­les­ta jos­sain ylempänä.

    Samo­ten pitäi­si vapaut­taa aine­koh­tai­sia oppi­si­säl­tö­jä tiu­kois­ta raa­meis­ta. Esi­mer­kik­si kemias­ta ja fysii­kas­ta voi opet­taa niin luke­mat­to­mia eri­lai­sia asioi­ta ja eri­lai­sis­ta näkö­kul­mis­ta. Muis­taa­ko joku muu­kin vaa­di­tun opet­te­le­maan alkuai­nei­den tau­luk­koa? Eri suo­tyyp­pien var­pu­kas­vien nimiä? Afri­kan mai­den pää­kau­pun­ke­ja? Euroo­pan mai­den rahayk­sik­kö­jä? Mikä mää­rää, että nämä ovat täh­del­li­sem­pää oppi­mis­ta (eivät tie­ten­kään ole), kuin esi­mer­kik­si tie­tää, mikä on Brow­nin lii­ke, ja mik­si se tulee ole­maan 21. vuo­si­sa­dal­la kes­kei­ses­sä ase­mas­sa? Tai täh­del­li­sem­piä kuin Camus, Renoir tai Popper?

    Ope­tuk­ses­sa oli­si hyvä huo­mioi­da myös ero ymmär­ryk­sen ja tie­don omak­su­mi­sen välil­lä. Eri­lais­ten ope­tus­si­säl­tö­jen ‘nar­ra­tii­vit’ (mik­si opit­tu on täh­del­lis­tä, mitä se kos­ket­taa, mitä kyt­kök­siä sil­lä on jne.). Koros­taa voi­si myös ‘puh­taan’ ajat­te­le­mi­sen oppi­mis­ta (tämä on ehkä enem­män nii­den “eliit­ti­kou­lu­jen” suun­taan) vah­vis­tus­har­ho­jen tie­dos­ta­mis­ta, näke­mys­ten iden­ti­teet­ti­si­don­nai­suu­den, iden­ti­fioi­tu­mi­sen mer­ki­tys­tä, oman oikeas­sa ole­mi­sen todis­te­lun erot­ta­mis­ta tie­don itsei­sar­vos­ta. Tie­don aset­ta­mis­ta kon­teks­tei­hin ja yhdis­ty­mis­tä koko­nai­suuk­sik­si. Pie­nem­män ja suu­rem­man pahan peri­aat­teen ymmär­tä­mi­nen. jne.

    Hel­pos­ti täyt­tyy kym­me­nen opetussuunnitelmaa. 

    Yksi ongel­ma, min­kä täl­lai­ses­sa kehi­tyk­ses­sä näki­sin on se, että opet­ta­jien päte­vyys­vaa­ti­muk­set hel­pos­ti kas­vai­si­vat. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä se voi­si olla myös vah­vuus, jos yksi­tyi­set kou­lut kyke­ni­si­vät mak­sa­maan kor­keam­paa palk­kaa, tar­joa­maan moti­voi­vam­pia toi­men­ku­via ja tämän kaut­ta lisää­mään opet­ta­jak­si kou­lut­tau­tu­mi­sen houkuttelevuutta.
    Nykyi­nen opet­ta­jien taso­han on kaik­kea muu­ta kuin mairitteleva.

    Kyse on muu­toin­kin joka tapauk­ses­sa niin luu­tu­neis­ta raken­teis­ta, että nii­den muut­tu­mi­seen menee vuo­si­kym­me­niä, vaik­ka radi­kaa­le­ja muu­tok­sia ruvet­tai­siin kir­jaa­maan lakiin huo­men­na, mitä ei tie­ten­kään aivan heti ole tapahtumassa.

    Har­vaa yhteis­kun­nal­lis­ta tavoi­tet­ta, jos yhtä­kään, pitäi­sin Suo­mes­sa kui­ten­kaan yhtä täh­del­li­se­nä kuin nykyi­sen perus­kou­lu­jär­jes­tel­män hävit­tä­mis­tä ja kor­vaa­mis­ta oppi­lai­den lah­jak­kuu­den, yksi­löl­li­syy­den, tai­pu­muk­set ja moti­vaa­tion huo­mioi­val­la avoi­mel­la ja itseor­ga­ni­soi­tu­val­la jär­jes­tel­mäl­lä, joka voi­mis­tai­si rahoi­tus­taan yksi­tyi­sel­lä rahoi­tuk­sel­la ja tämän avul­la kus­tan­tai­si parem­pia oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jä ja ammat­ti­tai­toi­sem­pia opettajia.

    Ensim­mäi­set aske­leet oli­si­vat siten sal­lia tuo yksi­tyi­nen rahoi­tus ja vapaut­taa ope­tus­suun­ni­tel­mien liik­ku­ma- ja valinnanvaraa.

  156. BMG:n kans­sa ihan vas­taa­vat koke­muk­set, esi­mer­ki­ki usein sosi­aa­li­ses­ti kyvyt­tö­mik­si par­ja­tut insi­nöö­rie­si­mie­het ovat ihan vil­pit­tö­män kiin­nos­tu­nei­ta alais­ten­sa hyvin­voin­nis­ta, käs­ke­vät lomal­le tai kotiin jos päi­vät veny­vät, vai­kut­ta­vat väsy­neil­tä, vaa­ti­vat orga­ni­saa­tion sisäl­lä koh­tuul­li­sem­man työ­kuor­man alai­sil­leen, otta­vat itse vas­tuun töp­päi­lyis­tä koko osas­tol­la, jne. toi­mi­vat niin kuin hyvän suo­ra­sel­käi­sen pomon tulee toi­mia. Minul­le on täs­tä sel­lai­nen kään­teisp­sy­ko­lo­gi­nen teo­ria että kun nor­mi­dip­pa tun­tee itsen­sä huo­nok­si ihmis­ten kans­sa ja on epä­var­ma omas­ta osaa­mi­ses­taan esi­mie­he­nä niin yrit­tää enemmän.

  157. Eli­na: “Oma arki­ko­ke­muk­se­ni TKK:n kans­sa Totaa­li­mouk­kia koko sak­ki, toki poik­keuk­set vah­vis­ti­vat säännön.”

    BRG“Tää menee nyt vähän sivus­ta mut­ta tätä asi­aa olen ihme­tel­lyt usein.”

    Seli­tys: tyy­pil­li­ses­ti nai­set inhoa­vat hil­jai­sia mate­maat­ti­ses­ti nört­te­jä ja rakas­ta­vat lipe­viä psy­ko­paat­te­ja. Van­ki­vau­nus­sa on pal­jon parem­paa seu­raa kuin Aal­to Yli­opis­tos­sa. “Puoli“tutut nark­ka­rit hoi­te­le­vat tuhan­sia nai­sia jne.

  158. Mut­ta ihmet­te­len työil­ma­pii­ri­lo­giik­kaa, onko insi­nöö­ri joten­kin inhi­mil­li­sem­pi kuin huma­nis­ti vai mis­tä kyse. 

    Olen teh­nyt saman havain­non, insi­nöö­ri­po­ru­kas­sa saa parem­min olla oma itsen­sä ja apua saa, jos pyy­tää. Minul­la on täl­le pari seli­tys­tä: ensin­nä­kin asiat ovat usein niin vai­kei­ta, että ei voi oikein mis­tään asias­ta aja­tel­la “kyl­lä sinun pitäi­si tämä tietää/osata itse­kin” ja moni on jos­kus ollut kou­lus­sa se luo­kan outo hiki­pin­ko, ymmär­tää sik­si, että me ihmi­set olem­me ihan oikeas­ti hyvin eri­lai­sia, eikä yri­tä pakot­taa tois­ta johon­kin muottiin.

    Siel­lä tääl­lä on autis­te­ja, joil­la on käsit­tä­mä­tön muis­ti. Sil­lä­kään tai­dol­la ei ole juu­ri mitään käyt­töä, kos­ka voim­me säi­löä tie­toa ATK-järjestelmäämme. 

    Jos tar­koi­tat täl­lä jotain sen­kal­tais­ta, että enää ei tule ope­tel­tua ystä­vien ja tut­ta­vien puhe­lin­nu­me­roi­ta ulkoa, niin se on var­mas­ti tot­ta. Hyväs­tä muis­tis­ta on sil­ti työ­elä­mäs­sä kovas­ti etua, kun kaik­kea ei tar­vit­se aina tar­kis­taa kir­jois­ta ja vaik­ka jotain tar­kis­taa tar­vit­si­si­kin, niin on jää­nyt jon­kin­lai­nen mie­li­ku­va, mis­tä tie­to on kai­vet­ta­vis­sa esiin (aina­han ei KVG auta).

    On kum­mal­lis­ta, että tark­kai­lu­luok­kia on mel­kein joka kou­lus­sa, mut­ta lah­jak­kail­le ei ole omia luok­kia edes koko kunnassa. 

    Mei­naat var­maan­kin erityisopetusta?

    Jos­tain jos­kus lues­ke­lin, että maa­il­man neroilla(matematiikka, musiik­ki, kuva­ta­de, kir­jal­li­suus) on ollut tai­pu­mus­ta autis­miin, kuten asper­ge­riin. Esim. Eins­tei­nil­la on arvel­tu olleen sitä. Jos neron tun­nis­taa jo lap­se­na, mis­tä tun­nis­taa, että hän on terve. 

    Tämän­kal­tai­set nerot yleen­sä ovat eri­tyi­so­pe­tuk­ses­sa ja hei­dät nyky­ään tun­nis­te­taan usein jo ennen kou­lui­kää. Kyse ei ole mis­tään sai­rau­des­ta, vaan per­soo­nal­li­suu­den piir­teis­tä, joi­ta löy­tyy noin 10 pro­sen­til­ta väes­tös­tä (useim­mil­la näis­tä lie­vi­nä, vain pie­ni osa saa diag­noo­sin) ja joi­den kans­sa on taval­la tai toi­sel­la ope­tel­ta­va elä­mään (sii­nä, mis­sä vaik­ka­pa pituu­ten­sa kanssa).

    On paha sanoa, onko näi­den koh­dal­la kyse nime­no­maa lah­jak­kuu­des­ta, vai hyväs­tä muis­tis­ta ja tai­pu­muk­ses­ta paneu­tua johon­kin asi­aan niin, että muu maa­il­ma unohtuu.

  159. Tuot­ta­vuus ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kas­va ilman nii­tä parem­pia lait­tei­ta. Se voi kas­vaa vuo­sia, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti ei vuo­si­kym­me­niä, ja aivan tasan var­mas­ti ei vuo­si­sa­to­ja, pel­käs­tään toi­min­ta­ta­po­ja muuttamalla.

  160. Mie­le­tön­tä sosia­lis­ti­ses­sa perus­kou­lus­sa on se ylhääl­tä päin tule­va Suun­ni­tel­ma, jol­la val­ta­va yksi­löi­den vari­aa­tio yri­te­tään pakot­taa ahtaa­seen muottiin.”

    Armei­jas­sa muo­ka­taan ihmi­siä vie­lä­kin tar­kem­min yhteen muot­tiin, mut­ta sitä ei pide­tä huonona.

  161. Ei ole Afri­kas­sa­kaan 50 vuot­ta. Keski8/ika on 50 vuot­ta, mut­ta ihmi­nen elaa Afri­kas­sa­kin 70-vuot­gi­aak­si, ellei kuo­le johon­kin onnet­to­muu­teen tai infek­tioon ennenaikaisesti.

    Sai­si­ko tähän jotain perus­te­lu­ja? Mis­tä tähän pää­tel­mään on tul­tu — juu­ri 70 vuotta? 

    Miten tätä on voi­tu mitata?

  162. Osmo: “Mina opis­ke­lin matik­kaa juu­ri kuten Tou­ko Miet­ti­nen sanoi.”

    Huo­ma­sit kai, että esi­tin, että nämä omaan tah­tiin opis­ke­le­vat voi­si kai­vaa esiin ja heil­le voi­si tar­jo­ta “lähi­päi­viä” jos­sa­kin lähis­tön mati­kan­lai­tok­sel­la. Oli­si­ko täs­tä ollut apua sinun intuitiivis/formaaliseen ongelmaan?

    Yri­tän jos­sa­kin vai­hees­sa lukea nuo az:n kom­men­tit aja­tuk­sel­la ja vas­ta­ta nii­hin (raken­ta­vas­ti). Nyt olen pit­käl­lä pol­ku­pyö­rä­mars­sil­la Sata­kun­nas­sa, mikä on hienoa.

    Tou­ko Mettinen

  163. az: “Nykyi­nen opet­ta­jien taso­han on kaik­kea muu­ta kuin mairitteleva.”

    Ja mis­tä­hän tämän tie­dät? Muis­te­let­ko nyt omia kou­luai­ko­ja vai heit­te­let­kö muu­ten vaan jotain mutua? Jos opet­ta­jien taso ei ole hyvä, muil­la­kin aloil­la työs­ken­te­le­vien luu­li­si sit­ten ole­van aivan sur­kei­ta. Opet­ta­jan­kou­lu­tus on kui­ten­kin yksi vai­keim­mis­ta alois­ta pääs­tä opiskelijaksi.

      1. Kan­sain­vä­li­ses­ti ehkä, mut­ta jos kat­so­taan koti­mai­sia ver­tai­lu­ja* esi­mer­kik­si yli­opis­ton eri pää­ai­nei­den kes­ki­mää­räi­sis­tä yo-todis­tuk­sis­ta, niin kas­va­tus­tie­tei­li­jät ja opet­ta­jat (varhais‑, aine‑, luokan‑, yleis‑, aikuis-) ovat tiet­ty­jen tai­dea­lo­jen ja upsee­rien jäl­keen kai­kis­ta hönöimpiä.
        Vähän epäi­len, että iso kuva suu­res­ti järk­kyi­si, vaik­ka heil­le teet­täi­si armei­jan p1-kokeen tai men­san testin.

        https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseiden-menestys-ja-koevalinnat-ylioppilastutkinnossa/

  164. Tuot­ta­vuus ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kas­va ilman nii­tä parem­pia lait­tei­ta. Se voi kas­vaa vuo­sia, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti ei vuo­si­kym­me­niä, ja aivan tasan var­mas­ti ei vuo­si­sa­to­ja, pel­käs­tään toi­min­ta­ta­po­ja muuttamalla.

    Näki­sin mie­luum­min että asiat kor­re­loi­vat, parem­min joh­det­tu yri­tys tuot­taa parem­pia lait­tei­ta. Ja kyl­lä “parem­pia­kin” lait­tei­ta tuot­ta­van yri­tyk­sen saa pol­vil­leen toi­min­ta­ta­po­ja muuttamalla.

  165. Tie­de­mies:

    Tuot­ta­vuus ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kas­va ilman nii­tä parem­pia lait­tei­ta. Se voi kas­vaa vuo­sia, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti ei vuo­si­kym­me­niä, ja aivan tasan var­mas­ti ei vuo­si­sa­to­ja, pel­käs­tään toi­min­ta­ta­po­ja muuttamalla. 

    No kyl­lä­hän nii­tä pää­omia (infraa, osaa­mis­ta) ker­tyy ihan ilman mitään parem­pia lait­tei­ta­kin, vai eikö? Vuo­si­sa­das­ta toiseen.

    Kari

  166. Aja­tel­kaas vaan mitä mah­dol­li­suuk­sia tule­va väis­tä­mät­tö­mäs­ti ver­kot­tu­va maa­il­ma tulee tar­joa­maan vähän­kään lah­jak­kaam­mal­le myös Juu­pa­joel­la. Ei niil­lä lah­jak­kail­la lap­sil­lan­ne tule ole­maan var­si­nais­ta hätää täs­sä asiassa.

    Kan­na­tan perus­kou­lun nykyis­tä lin­jaa että kaik­ki yri­te­tään pitää kyydissä.

  167. TM, tuot­ta­vuus ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kas­va esi­mer­kik­si ilman talous­jär­jes­tel­mää joka pys­tyy mukau­tu­maan uusiin lait­tei­siin. Joten­kin vie­lä sula­tan aja­tuk­sen että lait­tei­den kehi­tys oli­si tuot­ta­vuus­kas­vun vält­tä­mä­tön ehto pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta riit­tä­vä ehto se ei kyl­lä ole.

    Vähän az:n suun­taan, sem­moi­nen ylei­nen huo­mio tek­no­lo­gian his­to­rias­ta että tähän­kin saak­ka sen kehi­ty­sen­nus­teet on men­nyt kes­ki­mää­rin päin sei­niä, mik­si oltai­siin nyky­ään niin pal­jon vii­saam­pia? Minus­ta ei ole esi­mer­kik­si lain­kaan itses­tään­sel­vää että nano­tekn­lo­gia tai bio­tek­no­lo­gia tuot­taa mul­lis­ta­via kek­sin­tö­jä, inno­vaa­tiot voi tul­la jos­tain ihan muu­al­ta­kin. Jos pitäi­si arva­ta niin itse veik­kai­sin logis­tii­kan auto­ma­ti­soi­tu­mis­ta koko ket­jun osal­ta, mut­ta kuten sanot­tu tuol­lai­set arvauk­set menee yleen­sä pie­leen. Luu­len että näin sik­si että emme oikein osaa muu­ta kuvi­tel­la kuin samaa tek­no­lo­gi­aa kuin nyt, vaan joten­kin parem­pa­na. Mal­liin super­va­sa­ra joka takoo itsek­seen. Nau­lan vaan kor­va­si­kin ruu­vi, mikä taas mah­dol­li­ses­ti mm. len­to­ko­nei­den kehi­tyk­sen, oli auto­ma­ti­soi­val­la koneel­la käännettävissä…

  168. Saa­ra: Olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että alat ylit­tä­viä ihmi­siä pitäi­si arvos­taa entis­tä enem­män. Tämä huip­pu­lah­jak­kuus­kes­kus­te­lu vain yleen­sä vie asioi­ta toi­seen suun­taan. Nyt­kin on puhut­tu pää­asi­aas­sa mate­ma­tii­kas­ta ja mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kais­ta ihmi­sis­tä. Yhden asian osaajista. 

    Oma näke­myk­se­ni, mikä tulee musii­kin kaut­ta, on se, että maa­il­ma tar­vit­see monen­lai­sia ihmi­siä. Jot­kin meis­tä eri­kois­tuu yhteen kape­aan alaan. Toi­set ris­tei­le­vät alal­ta toi­sel­le. Molem­pia tar­vi­taan. Kapea-alai­set muusi­kot eivät esi­mer­kik­si pys­ty teke­mään yksin mitään musiik­kia. He tar­vit­se­vat aina laa­ja-alai­sem­pia muusi­koi­ta avuk­seen. Huip­pu­lah­jak­kuu­des­ta puhu­vat ihmi­set eivät yleen­sä näe tätä. Eins­tein­kaan ei yksin pys­ty­nyt muo­toi­le­maan mate­maat­ti­sia kaa­vo­jaan, jos olen ymmär­tä­nyt oikein. 

    Ja maa­il­ma on kai nyt juu­ri niin täy­del­li­nen kuin se voi olla. Eikös täy­del­li­sen maa­il­man käsit­tee­seen sisäl­ly juu­ri se, että se on kuvi­tel­ma tai tavoi­te? Maa­il­maa pitää tot­ta ihmees­sä kehit­tää parem­mak­si. Jos en sii­hen uskoi­si, en voi­si olla kiin­nos­tu­nut poli­tii­kas­ta. Mut­ta en myös­kään usko, että maa­il­maa voi­si paran­taa ihmi­sen gee­ni­muun­te­lul­la. Ei ole kyse sen kal­tai­sis­ta asioista. 

    BRG: Minä uskon, että ihmi­set ovat olleet 300 vuot­ta sit­ten saman­lai­sia kuin nyky­ään. Evo­luu­tio ei ete­ne ymmär­tääk­se­ni niin nopeas­ti. Kehi­tys ei lopu tähän, mut­ta se on ilmei­ses­ti hyvin hidas­ta. Eteen­kin länsimaissa.

  169. AZ. Mie­len­kiin­toi­nen jut­tu: teks­ti­si vai­kut­taa ihan yhtä len­nok­kaal­ta kuin ope­tus­suun­ni­tel­ma http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf — eri­tyi­ses­ti sen alku­lu­vut — ennen aine­koh­tai­sia sisältöjä.

    Ehkä­pä ajat­te­lu­ta­vas­sam­me on tämä ero: sinä ajat­te­let (ehkä) että mei­dän hyvin­voin­tiim­me vai­kut­taa eni­ten se, min­kä­lai­set edel­ly­tyk­set hyvään elä­mään on “par­haal­la” nel­jän­nek­sel­lä. Minus­ta taas mei­dän kaik­kien elä­män­laa­tuun vai­kut­taa eni­ten se, min­kä­lai­set elä­mi­sen eväät ovat suo­ma­lais­ten “huo­noim­mal­la” neljänneksellä.

    Tou­ko Mettinen

  170. Osmo:

    Suo­mes­sa opet­ta­jat ovat kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­tu­na erit­täin hyviä ja hyvin koulutettuja. 

    Kyy­nik­ko voi­si tie­tys­ti epäil­lä, että meil­lä on vedet­ty vähän öve­rik­si­kin tuon opet­ta­jien kou­lu­tus­ta­son kans­sa. Lie­nee­kö maa­il­mas­sa tois­ta maa­ta, jos­sa las­ten­tar­han­opet­ta­jil­ta ja perus­kou­lun ala­luok­kien luo­kan­opet­ta­jil­ta vaa­di­taan ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to (Mas­ters Degree)? Toki tämä liit­tyy suo­ma­lai­sen kou­lu­tus­jär­jes­tel­män ylei­seen kum­mal­li­suu­teen, että alem­paa kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa (Bac­he­lors) ei kel­puu­te­ta mihin­kään, jon­ka joh­dos­ta val­tao­sa yli­opis­to­kou­lu­te­tuis­ta tulee työ­elä­mään vas­ta kol­me­kymp­pi­si­nä, kun muu­al­la maa­il­mas­sa työt aloi­te­taan vähän yli kaksikymppisinä.

    Kum­mas­ti Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­mä kyl­lä toi­mi ihan hyvin sil­loin­kin kun kan­sa­kou­lun- ja las­ten­tar­han­opet­ta­jat tuli­vat semi­naa­reis­ta, eivät­kä olleet maistereita.

  171. Tou­ko Mettinen:

    Ehkä­pä ajat­te­lu­ta­vas­sam­me on tämä ero: sinä ajat­te­let (ehkä) että mei­dän hyvin­voin­tiim­me vai­kut­taa eni­ten se, min­kä­lai­set edel­ly­tyk­set hyvään elä­mään on “par­haal­la” nel­jän­nek­sel­lä. Minus­ta taas mei­dän kaik­kien elä­män­laa­tuun vai­kut­taa eni­ten se, min­kä­lai­set elä­mi­sen eväät ovat suo­ma­lais­ten “huo­noim­mal­la” neljänneksellä.

    Minä taas uskon, että eni­ten vai­kut­taa se, kuin­ka hyvin toi­sis­taan poik­kea­vien oppi­joi­den tar­peet kye­tään otta­maan huo­mioon. En usko että on hyvä idea vali­ta pää­asial­li­sek­si tuke­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen koh­teek­si vain joko paras­ta tai huo­noin­ta nel­jän­nes­tä. Pitäi­sin suo­ras­taan ihmeel­li­se­nä jos ei nyky­maa­il­mas­sa pys­ty­tä sen ver­ran eriyt­tä­mään ope­tus­ta, että kum­man­kin jou­kon oppi­mi­nen tapah­tuu opti­maa­li­ses­ti (tai että sitä oppi­mis­ta yleen­sä edes tapahtuu).

  172. Yhtä asi­aa olen oet­ta­ja­na aina ihme­tel­lyt. Mitä saa­ke­lin mer­ki­tys­tä gra­dul­la on opet­ta­jan ammat­tiin. Joku äidin­kie­le­no­pis­ke­li­ja tut­kii pilk­ku­ja, mati­kan­opet­ta­ja jotain teo­ri­aa, bio­lo­gian opet­ta­ja jon­kin kas­vin levin­nei­syyt­tä. Kun mars­sit sin­ne luok­kaa, gra­dul­la­si ei ole min­kään val­ta­kun­nan mer­ki­tys­tä. Otin tämän gra­dun esil­le, sik­si, että se on suu­ri kivi­riip­pa mais­te­rin tiel­lä, jos et ole jää­mäs­sä tut­ki­jan tielle.

  173. Vään­tä­mi­nen epä­olen­nai­ses­ta on epä­olen­nais­ta. Vuo­den 1700 elin­ta­so oli toki pal­jon kor­keam­pi kuin vuo­den 700 elin­ta­so, ja se voi selit­tyä pää­omil­la tms. Mut­ta pää­omien ker­ty­mi­nen ja talous­e­lä­män kehit­ty­mi­nen ei seli­tä sitä, että elin­ta­son kas­vu koko tuo­na 1000 vuo­den ajan­jak­so­na oli vähäi­sem­pää kuin elin­ta­son kas­vu esi­mer­kik­si Suo­mes­sa vuo­sien 1870 ja 1970 välissä.

  174. Tie­de­mies:

    Vään­tä­mi­nen epä­olen­nai­ses­ta on epä­olen­nais­ta. Vuo­den 1700 elin­ta­so oli toki pal­jon kor­keam­pi kuin vuo­den 700 elin­ta­so, ja se voi selit­tyä pää­omil­la tms. Mut­ta pää­omien ker­ty­mi­nen ja talous­e­lä­män kehit­ty­mi­nen ei seli­tä sitä, että elin­ta­son kas­vu koko tuo­na 1000 vuo­den ajan­jak­so­na oli vähäi­sem­pää kuin elin­ta­son kas­vu esi­mer­kik­si Suo­mes­sa vuo­sien 1870 ja 1970 välissä. 

    No asia­han on moni­syi­nen, mut­ta ei tuol­la päät­te­lyl­lä voi pää­tyä sii­hen, että talous­kas­vus­sa kyse oli­si yksi­no­maan tek­nii­kan kehit­ty­mi­ses­tä. Samaan aikaan on kui­ten­kin muo­dos­tu­nut oikeus­val­tio­käy­tän­tö, maa­or­juus on pois­tet­tu, maa­il­man­kaup­pa on kas­va­nut hyvin mer­kit­tä­väs­ti jne. Suu­rin kas­vu on lisäk­si tapah­tu­nut II maa­il­man­so­dan jäl­keen — his­to­rias­sa har­vi­nais­laa­tui­sen — pysy­vän rau­han­ti­lan aika­na. Ei näi­tä teki­jöi­tä mie­les­tä­ni voi noin vain ohittaa.

    Mie­les­tä­ni kyse ei ole epä­olen­nai­ses­ta asias­ta kah­des­ta syys­tä. 1) ei ole mitään takei­ta sii­tä, että tule­vai­suu­des­sa tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen jat­kuu nykyi­sel­lään (mitäs sit­ten tapah­tuu?) ja 2) esi­mer­kik­si Afri­kas­sa ongel­ma ei ole niin­kään tek­nii­kan puu­te, vaan ins­ti­tuu­tioi­den heik­kous (kor­rup­tio, sodat, ylei­nen luot­ta­muk­sen puute).

    En kiis­tä sitä, ettei­kö tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen oli­si ollut val­ta­van voi­ma­kas teki­jä talous­kas­vun kan­nal­ta, mut­ta eivät ne kyl­lä sitä koko­nai­suu­des­saan selitä.

    Kari

  175. Kukaan ei tai­da kiis­tää sitä, että Tie­de­mies on oikeas­sa sii­nä, että pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tek­nii­kan kehi­tys on lisän­nyt hyvinvointia.(Tosin, kai­ke­ti muös pahoi­voin­tia, esim. ase­tek­no­lo­gian myötä.)

    Mut­ta aika moni on tuo­nut esiin, että muut­kin asiat lisää­vät yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia: oikeus­jär­jes­tel­män kehi­tys, yhteis­kun­nan demo­kra­ti­soi­tu­mi­nen jne.

    Äkki­sel­tään näy­täi­si sil­tä, että yhteis­kun­nan on help­po kehit­tyä tek­ni­ses­ti mut­ta vai­kea kehit­tyä muu­ten: oikeu­del­li­ses­ti, moraa­li­ses­ti jne. 

    Täs­tä on help­po pää­tyä lud­dii­tik­si: tek­ni­nen kehi­tys (joka todel­li­suu­des­sa mah­dol­lis­taa usein uusia ongel­mia) on syy­tä pysäyt­tää, jot­ta voi­sim­me edel­leen olla onnellisia.

    Itse en ole lud­diit­ti. Sik­si kan­na­tan­kin vah­vas­ti enti­sen lukion (pit­kän) mate­ma­tii­kan opet­ta­ja­ni näkö­kul­maa: mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­den nuor­ten tulee lukion lop­puun asti har­ras­taa mate­ma­tii­kan ohel­la kaik­kea mah­dol­lis­ta muu­ta, kos­ka on hyvin luul­ta­vaa, että he tule­vat viet­tä­mään koko lop­pue­lä­män­sä 18-> mate­maat­tis­ten ongel­mien parissa. 

    Pitä­si­kö tähän lait­taa että:MOT

    Tou­ko Mettinen

  176. Jos meil­lä on niin erin­omai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä ja niin erin­omai­set opet­ta­jat, niin mik­si suo­ma­lais­ten las­ten kou­lu­viih­ty­vyys on mit­tauk­sis­sa ollut joko Euroo­pan huo­noin tai huo­noim­pia. Eikö tämä ole sitä pait­si hie­man tär­keäm­pi mit­ta­ri kuin muu­ta­ma pis­te PISA-tulok­sis­sa? PISA-tulok­sis­sa­han suo­ma­lai­set ovat vie­lä lisäk­si taval­laan hui­jan­neet, kos­ka huo­noim­pien oppi­lai­den tulok­set eivät niis­sä näy (toi­sin kuin monil­la muil­la mail­la) ja lisäk­si tulok­sis­sa näkyy suh­tees­sa alhai­nen ete­läi­sen maa­han­muut­ta­ja­väes­tön osuus. Kun nämä muut­tu­jat tasa­taan, niin emme enää ole­kaan kär­jes­sä, mut­ta kou­lu­viih­ty­vyys on sil­ti edel­leen Euroo­pan huonointa.

    Jopa 1/3 suo­ma­lai­sis­ta lap­sis­ta viih­tyy kou­lus­sa erit­täin huo­nos­ti. Väi­tän, että kar­ke­aa yhteyt­tä voi hakea sii­tä tilas­to­tie­dos­ta, että Euroo­pan enti­sis­sä sosia­lis­ti­mais­sa asu­vat edel­leen maa­il­man vähi­ten onnel­li­set ihmi­set. Suo­men perus­kou­lu­mal­li on raken­net­tu sosia­lis­tis­ten ihan­tei­den poh­jal­ta ja aika­naan sosia­lis­ti­sel­ta val­tiol­ta laa­jal­ti kopioiden.

    PISA-kes­kus­te­lus­sa on vähäl­le huo­miol­le jää­nyt myös se seik­ka, että eri­tel­lyis­sä tulok­sis­sa monien län­si­mai­den yksi­tyis­kou­lut voit­ta­vat Suo­men tulok­set men­nen tul­len. Poik­keuk­sel­li­sen hyviä tulok­sia ovat saa­neet Bri­tan­nian yksi­tyis­kou­lu­jen oppi­laat. Esi­mer­kik­si Bri­tan­ni­aan näh­den Suo­mel­le antaa etu­mat­kaa myös se, että kie­lem­me on natii­vil­le suh­tees­sa erit­täin nopea oppia kir­joi­tus- ja ään­tä­mi­sa­su­jen yhte­ne­vyy­den takia. Sil­ti hei­dän yksi­tyis­kou­lun­sa tule­vat takaa ohit­se ja mene­vät kau­as edelle.
    Perus­kou­lu­mal­lin poh­jal­ta tätä tulos­ta on vai­kea läh­teä selit­tä­mään ”oppi­la­sai­nek­sen” poh­jal­ta, kos­ka tämä koko kate­go­rioin­ti kiel­le­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti. Tou­ko Miet­ti­sen lin­kit­tä­mäs­sä ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa ei puhu­ta yhtään mitään lah­jak­kuu­des­ta. Koko käsi­te lois­taa pois­sao­lol­laan. (Sen sijaan siel­lä sano­taan sel­lai­sia hir­veyk­siä kuten perus­kou­lu­tuk­sen tavoi­te on saa­da oppi­las arvos­ta­maan moni­kult­tuu­ri­suut­ta. Anna nyt kaik­ki kes­tää.) Mitä opet­ta­jan­kou­lu­tuk­ses­sa eväs­te­tään lah­jak­kuu­den suh­teen? Saa­ran ker­to­ma esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka yhdel­tä istu­mal­ta kaik­ki mate­ma­tii­kan kir­jan las­kut oikein pis­tel­lyt käs­ket­tiin kumit­ta­maan koko kir­ja on kar­mai­se­va, mut­ta ei suin­kaan ainut laa­tu­aan. Tie­dän vas­taa­via esi­merk­ke­jä itse­kin. En täs­tä joh­da väi­tet­tä ilmiön ylei­syy­des­tä, mut­ta se viit­taa suun­taan, että ehdo­ton­ta kiel­toa täl­lai­sel­le ei pai­no­te­ta opettajankoulutuksessa/ohjeistuksessa.

    Ei iki­nä pidä unoh­taa, että monen opet­ta­jan sie­lun­mai­se­maan kuu­luu olla pik­kusie­lui­nen pas­ka, ja sik­si näi­den tapaus­ten varal­ta oli­si olta­va ole­mas­sa laki­sää­tei­nen tiuk­ka lie­ka kau­lan ympä­ril­le, joka estäi­si hei­tä pää­se­mäs­tä ter­ro­ri­soi­maan ja trau­ma­ti­soi­maan oppi­lai­taan. Sii­nä­hän sit­ten riuh­toi­si­vat sisim­mäs­sään. Kun fyy­si­nen väki­val­ta oli vie­lä kou­luis­sa sal­lit­tua, monet opet­ta­jat hyö­dyn­si­vät sitä mie­li­val­tai­sel­la taval­la syn­kän sie­lun­sa tyy­dyt­tä­mi­sek­si. Vas­taa­vas­ti pitää estää hen­ki­nen väki­val­ta. Tuol­lai­nen opet­ta­ja, joka käs­kee kumit­ta­maan kir­jan, sen sijaan, että vaik­ka kut­sui­si oppi­laan luok­seen, ottai­si sel­vää pal­jon hän mate­ma­tiik­kaa osaa, kes­kus­te­li­si tämän van­hem­pien kans­sa ja aut­tai­si hank­ki­maan oppi­laal­le jon­kin vaa­ti­vam­man kir­jan (jos­ta oppi­las voi­si välil­lä jää­dä vaik­ka tun­nin jäl­keen kes­kus­te­le­maan opet­ta­jan kans­sa), niin sel­lai­nen kumit­ta­maan käs­ke­vä opet­ta­ja ansait­si­si pait­si pysy­vän ope­tus­kiel­lon, myös oikeu­del­li­sen tuo­mion pahoinpitelystä.

  177. Tou­ko Miettinen,

    Mitä ovat ne “eväät”, joi­ta se “alin nel­jän­nes” mie­les­tä­si tar­vit­see? Väi­tän, ettei perus­kou­lun oppi­si­säl­tö lain­kaan tar­joa sitä.
    Tämä on osa suu­rem­paa ongel­maa, jos­sa perus­kou­lus­sa kes­kei­ses­sä ase­mas­sa on infor­maa­tion ulkoaop­pi­mi­sen pai­not­tu­mi­nen. Mitä hyö­tyä on puris­taa kuin kives­tä vet­tä sil­tä alim­mal­ta nel­jän­nek­sel­tä vie­rai­den kiel­ten kie­liop­pi­sään­tö­jen osaa­mis­ta, hie­man haas­ta­vam­pia matematiikan/fysiikan yhtä­löi­tä tai his­to­rian vuo­si­lu­ku­ja? Näi­tä­hän mita­taan ei “elä­mi­sen eväitä”.
    Tee­tä­pä samoil­le hen­ki­löil­le vas­taa­vat kokeet pari vuot­ta tai edes pari kuu­kaut­ta myö­hem­min, ja se pakot­ta­mal­la opit­tu on jo unoh­tu­nut. Se koval­la vai­val­la han­kit­tu “6” tai “7” on hävin­nyt tie­to­si­säl­löl­tään kuin tuh­ka tuuleen.

    Eikä tämä kos­ke vain sitä alin­ta nel­jän­nes­tä. Oli­si mie­len­kiin­toi­nen koe lait­taa vaik­ka­pa ylä­kou­lun ja lukion leh­to­rei­ta suo­rit­ta­maan ei-opet­ta­mien­sa ainei­den kokei­ta. Kuin­ka hyvin muis­tui­si­vat mate­ma­tii­kan leh­to­ril­le lin­tu­jen muut­toa­jat, rau­han­so­pi­mus­ten vuo­si­lu­vut, Suo­men met­sä­sie­net, kie­liop­pi­sään­tö­jen pil­kun­pai­kat. Voi­si tul­la aika pal­jon vito­sia ja kuto­sia. Entä se kym­pis­tä puut­tu­va infor­maa­tio, joka väliai­kai­ses­ti pitää muis­taa ollak­seen “hyvä oppi­las”, kuin­ka tär­ke­ää se on? Onko se todel­la tär­kein­tä, mihin käyt­tää ope­tusai­kaa hyvien elä­män eväi­den antamiseksi?
    Mitä sii­tä jää todel­la käteen?

    Mis­sä mää­rin se on yleis­pä­te­vää, yleis­käy­tän­nöl­lis­tä opas­tus­ta elä­mään, tai laa­jem­min oppi­mi­sen perus­tei­ta raken­ta­vaa? Kuten oli­si­vat mm. ymmär­tä­mi­nen, tun­te­mi­nen, ajat­te­le­mi­nen, hahmottaminen. 

    Sosia­lis­ti­sia mai­ta hal­lit­si beha­vio­ris­ti­nen pseu­do­tie­teel­li­nen psy­ko­lo­gia, jos­sa täl­lai­set ihmi­sen sisäi­set tilat oli pit­käl­ti sivuu­tet­tu ja ihmi­nen näh­tiin ehdol­lis­tet­ta­va­na ärsyke-vaste-oliona.

    Hil­jak­siin vas­ta näi­den sisäis­ten tilo­jen ja voi­ma­va­ro­jen mer­ki­tys­tä ollaan hapa­roi­den ymmär­tä­mäs­sä päät­tä­jien tahol­la. Yksi tun­ti draa­maa? Maa­lia lahoa­van raken­nel­man seiniin.

  178. az: “Jos meil­lä on niin erin­omai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä ja niin erin­omai­set opet­ta­jat, niin mik­si suo­ma­lais­ten las­ten kou­lu­viih­ty­vyys on mit­tauk­sis­sa ollut joko Euroo­pan huo­noin tai huonoimpia.”

    Kes­kei­nen ongel­ma täs­sä on, että tut­ki­muk­set mit­taa­vat her­käs­ti vää­rää asi­aa. Suo­ma­lais­lap­set eivät vas­taa kyse­lyi­hin viih­ty­vän­sä kou­lus­sa, mikä liit­tyy suo­ma­lai­seen kou­lu­kult­tuu­riin. Suo­mes­sa las­ten ei kuu­lu sanoa viih­ty­vän­sä kou­lus­sa. Muu­al­la lap­set suh­tau­tu­vat kou­lus­sa käyn­tiin eri tavoin. Esi­mer­kik­si mai­nit­se­ma­si brit­ti­läi­set yksi­tyis­kou­luis­sa käy­vät elii­tin lap­set luul­ta­vas­ti myös saa­vat kou­lu­tus­ta arvos­ta­van kas­va­tuk­sen ja hur­jas­ti kan­nus­tus­ta kou­lun­käyn­tiin koko kas­vu­ym­pä­ris­tös­tään. Muu­ten­kin kou­lu lie­nee heil­le huo­mat­ta­vas­ti koko­nais­val­tai­sem­pi asia, jon­ka yhtey­des­sä muun muas­sa har­ras­te­taan kaik­kea kivaa. Suo­mes­sa har­ras­tuk­set puo­les­taan ovat seu­ra­toi­min­taa. Tie­tys­ti näi­den bri­ti­las­ten kou­lu­viih­tyy­vyy­teen vai­kut­taa moni muu­kin seik­ka, mut­ta kaik­ki­aan ei lie­ne ihme, että he ilmoit­ta­vat viih­ty­vän­sä kou­lus­sa parem­min kuin esi­mer­kik­si suomalaislapset.

    az: “Ei iki­nä pidä unoh­taa, että monen opet­ta­jan sie­lun­mai­se­maan kuu­luu olla pik­kusie­lui­nen pas­ka, ja sik­si näi­den tapaus­ten varal­ta oli­si olta­va ole­mas­sa laki­sää­tei­nen tiuk­ka lie­ka kau­lan ympä­ril­le, joka estäi­si hei­tä pää­se­mäs­tä ter­ro­ri­soi­maan ja trau­ma­ti­soi­maan oppilaitaan.” 

    Tapa­si pane­tel­la monia opet­ta­jia on ällöt­tä­vä ja loukkaava.

  179. nimim. “ant­ti”,

    En pane­tel­lut ketään hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Tote­sin vain mat­ter-of-fact, että ammat­ti­kun­taan x kuu­luu mer­kit­tä­väs­ti yksi­löi­tä sie­lun­mai­se­mal­la y. Voit hakea ver­tauk­sen vaik­ka armei­jas­ta. Armei­jas­sa oli men­nei­nä vuo­si­na pal­jon nykyis­tä pahem­pi sim­pu­tuson­gel­ma. Sii­hen huo­mion kiin­nit­tä­mi­nen, että esi­mie­his­tä löy­tyi pik­kusie­lui­sia pas­ko­ja, jot­ka riit­tä­vän kont­rol­lin puut­tees­sa sim­pu­tuk­seen syyl­lis­tyi­vät, ei sekään ollut sen enem­pää panet­te­lua. Ongel­man tie­dos­ta­mi­nen ja sii­hen puut­tu­mi­nen ovat huo­mat­ta­vas­ti vähen­tä­neet simputusta.

    Eri­tyi­ses­ti ala-asteil­la tämän todel­li­sen ja laa­jan ongel­man haas­ta­mi­nen on vai­ke­aa, kos­ka lap­set eivät ole vie­lä riit­tä­vän vah­vo­ja yksi­löi­tä lait­taak­seen vas­taan, ymmär­täk­seen tilan­net­ta, vaan päin­vas­toin useim­mi­ten nöyr­ty­vät mie­li­val­tai­sen­kin auk­to­ri­tee­tin edessä.

  180. az

    Poik­keuk­sel­li­sen hyviä tulok­sia ovat saa­neet Bri­tan­nian yksi­tyis­kou­lu­jen oppilaat.

    Onko sul­la tie­toa kuin­ka nuo ovat sijoit­tu­neet kouluviihtyvyysmittauksissa?

    Saa­ran ker­to­ma esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka yhdel­tä istu­mal­ta kaik­ki mate­ma­tii­kan kir­jan las­kut oikein pis­tel­lyt käs­ket­tiin kumit­ta­maan koko kir­ja on kar­mai­se­va, mut­ta ei suin­kaan ainut laatuaan

    Uskon tai aina­kin toi­von että tuo on ver­ran­nol­li­nen pak­ko­syöt­tä­mi­seen kou­lu­ruo­kai­lus­sa eli his­to­ri­aa. Omal­la ala-asteel­la­ni (-75 eteen­päin) kaik­ki 3 opet­ta­jaa oli­vat pik­kusie­luis­ten pas­ko­jen pahim­mas­ta pääs­tä mut­ta nyky­ään nuo lie­ne­vät vähem­mis­tö­nä. Totuu­den vuok­si sel­lai­nen tar­ken­nus että ihan ekal­la luo­kal­la oli hie­no ope joka ikä­vä kyl­lä jäi sit­ten eläkkeelle.

    Anna nyt kaik­ki kestää

    Sosi­aa­lis­ta­mi­nen eli toi­sin sanoen aivo­pe­su on aina ollut yksi kou­lu­lai­tok­sen pää­mää­ris­tä ja on sitä jotkossakain.

  181. Maa­or­juu­den lak­kaut­ta­mi­nen ei ollut mah­dol­lis­ta ennen kuin maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus oli riit­tä­vän suu­ri ja toi­saal­ta maa­ta­lous­väes­töl­le mie­le­käs vaih­toeh­toi­nen elan­non­hank­ki­mis­kei­no. Tek­no­lo­gia oli täs­sä aivan keskeistä.

    Ei orjuut­ta lak­kaut­ta­nut lopul­ta mikään jalo aate, vaan teol­li­nen vallankumous. 

    Yhteis­kun­ta on moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä, joten toki useim­mat asiat vai­kut­ta­vat toi­siin­sa jote­kin. Jos ottai­sim­me moder­nin tek­no­lo­gian pois nyky-yhteis­kun­nas­ta, se pää­tyi­si toden­nä­köi­ses­ti nopeas­ti johon­kin maa­or­juu­den kal­tai­seen. Feo­da­lis­mi oli mah­dol­li­ses­ti tehok­kain tapa hoi­taa asiat sil­lä tek­no­lo­gial­la, jol­la sitä pyöritettiin.

  182. Tie­de­mies,

    Onhan sii­nä var­maan­kin jotain perää, että maa­or­ju­den lak­kaut­ta­mi­nen on yhtey­des­sä tek­nii­kan kehit­ty­mi­seen, mut­ta ei se ainoas­taan sii­tä ole ollut kiin­ni. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa hom­ma lope­tet­tiin sato­ja vuo­sia ennen Viroa, eikä voi oikein väit­tää olleen tek­no­lo­gian hyväk­si­käy­tös­sä suu­rem­pia ero­ja (Viro oli tuol­loin mm. Suo­mea vauraampi).

    En oikein nie­le sitä aja­tus­ta, että oli­sim­me niin hyvin­voi­via pel­käs­tään tek­no­lo­gian vuok­si, kos­ka monis­sa muis­sa pai­kois­sa näin ei ole (tek­no­lo­gia on sinän­sä sama).

    Kari

  183. Tuo Tie­de­mie­hen tek­no­lo­gia­fi­lia ei kyl­lä vai­ku­ta miten­kään eri­tyi­sen perus­tel­lul­ta. Vaik­ka voi­tai­siin­kin osoit­taa nykyi­sen hyvin­voin­tim­me joh­tu­van yksi­no­maan tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä (mitä tus­kin voi­daan teh­dä), tämä ei tie­ten­kään ker­ro mitään sii­tä, mil­lä eväil­lä hyvin­voin­tiam­me tule­vai­suu­des­sa parannetaan.

    Omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni tai­de, kult­tuu­ri, maa­il­man­kat­so­muk­sel­li­set ilmiöt ja muut ihmi­sen hen­ki­seen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät asiat ovat nii­tä, joil­la voi­daan jat­kos­sa saa­da suu­rim­mat paran­nuk­set aikaan. Mut­ta kos­ka ymmär­rän näkö­kul­ma­ni ole­van rajoit­tu­nut, hyväk­syn että tek­no­lo­gias­takin voi olla meil­le hyötyä.

    Se nyt kui­ten­kin on ros­kaa, että vain ja ainoas­taan tek­no­lo­gias­ta (sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että tun­nis­te­taan mikä kaik­ki todel­li­suu­des­sa kuu­luu tek­no­lo­gian piiriin).

    1. Olen kyl­lä Tie­de­mie­hen kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että tek­no­lo­gian kehi­tys on elöin­ta­son nousun välttämä
      tön ehto. Sen sijaan sor­tu­vat talou­det osoit­ta­vat, ettei se 0le riit­tä­vä. Yhteis­kujn­nan toi­mi­vuu­del­la ja kes­ki­näi­sel­lä luot­ta­muk­sel­la­kin on oma vält­tä­mä­tön osuutensa.

  184. Maa­or­juu­den lak­kaut­ta­mi­nen ei ollut mah­dol­lis­ta ennen kuin maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus oli riit­tä­vän suu­ri ja toi­saal­ta maa­ta­lous­väes­töl­le mie­le­käs vaih­toeh­toi­nen elan­non­hank­ki­mis­kei­no. Tek­no­lo­gia oli täs­sä aivan keskeistä.”

    Suo­mes­sa (Ruot­sis­sa) ei tiet­tä­väs­ti kos­kaan ollut maa­or­juut­ta, mikä yksi­nään riit­tää kumoa­maan hypo­tee­sin. Lisää todis­te­ai­neis­toa ei oli­si sitä­kään vai­kea hank­kia var­sin­kin, kun feo­da­lis­mia ja maa­or­juut­ta ei muu­ten­kaan ollut Euroo­pas­sa ole­mas­sa kuin pai­koi­tel­len ja lähin­nä peri­fe­ri­ses­sä idässä.

    Ei orjuut­ta lak­kaut­ta­nut lopul­ta mikään jalo aate, vaan teol­li­nen vallankumous. ”

    Orjuu­den nime­no­maan lopet­ti jalo aate ja sitä tuke­neet sota­lai­vat. Euroo­pas­sa­han orjuus lop­pui pää­osin jo kes­kia­jal­la kris­ti­nus­ko nimi­sen aat­teen ansios­ta. 1800-luvun aate, abo­li­tio­nis­mi, kes­kit­tyi lopet­ta­maan sen muu­al­la eli ei-teol­li­ses­sa maa­il­mas­sa. Tosin kaik­kea orjuut­ta ei ole vie­lä­kään onnis­tut­tu lopet­ta­maan, vaik­ka jalo aate on tänään vah­vem­pi kuin koskaan.

    Jos ottai­sim­me moder­nin tek­no­lo­gian pois nyky-yhteis­kun­nas­ta, se pää­tyi­si toden­nä­köi­ses­ti nopeas­ti johon­kin maa­or­juu­den kaltaiseen. ”

    Jos tek­no­lo­gia otet­tai­siin pois, tulok­se­na oli­si kata­stro­fi, kos­ka ruo­ka ei riit­täi­si. Sosi­aa­li­set inno­vaa­tiot jäi­si­vät kui­ten­kin elä­mään vähin­tään haa­ve­ku­vi­na samaan tapaan kuin antiik­ki kes­kia­jal­la. Sosi­aa­li­siin inno­vaa­tioi­hin kuu­lu­vat esim. tie­de, lait ja mark­ki­na­ta­lous. Muu­ta en viit­si jos­si­tel­la, kun on niin mah­do­ton skenaario.

    1. Maa­or­juut­ta syn­tyy tilan­teis­sa, jois­sa jot­kut ovat (yleen­sä soti­laal­li­sel­la v oimal­la) saa­neet maan omis­tuk­seen­sa eikä lisä­maa­ta ole saa­ta­vil­la. Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa asut­tiin niin har­vas­ti, ettei maa­or­juut­ta syn­ty­nyt. Torp­pa­ri­lai­tos oli kui­ten­kin kehit­ty­mäs­sä koh­ti orjuutta.

  185. Nil­li­te­tään nyt vie­lä vähän. Se että sil­lä kehit­ty­neel­lä tek­no­lo­gial­la yli­pään­sä tekee yhtään mitään edel­lyt­tää sitä että ihmi­set osaa­vat myös käyt­tää sitä, esi­mer­kik­si useat arki­set tie­to­tek­nii­kan tehok­kaat käyt­tö­ta­vat edel­lyt­tä­vät jon­kin­lais­ta mateet­ta­mis­ta yleis­si­vis­tys­tä. On vähän vai­ke­aa teh­dä esi­mer­kik­si ihan yksin­ker­tais­ta­kaan las­kel­maa tau­luk­ko­las­ken­taoh­jel­mal­la jos ei ymmär­rä mate­ma­tii­kas­ta yhtään mitään. Äärie­si­merk­ki on hen­ki­lö­au­to jon­ka käyt­töä ope­tel­laan kuu­kausi­tol­kul­la. Väit­täi­sin myös että pääl­lä ole­van finans­si­krii­sin yksi taus­ta­syy on se että eril­lai­set tavik­sil­le­kin myy­tä­vät rahoi­tus­tuot­teet ylit­tä­vät kes­ki­ver­to tavik­sen pro­sent­ti­las­ku­ky­vyn, yksin­ker­tais­taen jos ei ymmär­rä mikä vuo­si­kor­ko on niin ei pitäi­si ottaa luottoa.

    Andy Gro­vel­la oli muu­ten ihan mie­len­kiin­toi­sia huo­mioi­ta tek­no­lo­gian kau­pal­lis­ta­mi­ses­ta ja sen hyö­ty­jen jakau­tu­mi­ses­ta taan­noi­ses­sa artik­ke­lis­sa, http://www.bloomberg.com/news/2010–07-01/how-to-make-an-american-job-before-it-s-too-late-andy-grove.html

  186. Näin aloit­te­le­va­na ympä­ris­tö­eko­no­mi­na voi­sin heit­tää tähän aiheen sivus­ta-kes­kus­te­luun, että hyö­dyn­tä­mis­kel­poi­nen ener­gia se on mikä maa­il­maa pyö­rit­tää :). Mie­len­vir­kis­tyk­sek­si täs­tä vähän mie­len­kiin­tois­ta luettavaa:

    http://www.energybulletin.net/node/52507

    En tun­ne asi­aa lain­kaan, mut­ta yksi osa­se­li­tys mik­si maa­or­juus lak­kau­tet­tiin Suo­mes­sa Viroa aikai­sem­min saat­tai­si olla eri­lai­nen energiatalous.

  187. Saa­ra: “Omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni tai­de, kult­tuu­ri, maa­il­man­kat­so­muk­sel­li­set ilmiöt ja muut ihmi­sen hen­ki­seen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät asiat ovat nii­tä, joil­la voi­daan jat­kos­sa saa­da suu­rim­mat paran­nuk­set aikaan.”

    Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys tulee mul­lis­ta­maan tai­teen, kult­tuu­rin ja maa­il­man­kat­so­muk­sel­lis­ten ilmiöi­den mer­ki­ty­sym­pä­ris­tö­jä. Ihmi­sen hen­ki­seen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät asiat nivou­tu­vat yhä tii­viim­min kysy­myk­siin sii­tä mitä/mikä/? on ihmi­nen. Me lähes­tym­me tule­vien vuo­si­kym­men­ten sisäl­lä sen bio­lo­gi­sen kie­len ymmär­tä­mis­tä, joka mei­dät syn­nyt­tää. Lopul­ta me olem­me vas­tak­kain kysy­myk­sen kans­sa, voi­sim­me­ko syn­nyt­tää jotain muuta.

    Myös eksis­ten­tia­lis­ti­set ris­kit nouse­vat uudel­leen esil­le tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­taes­sa entis­tä vaa­ral­li­sem­pien jouk­ko­tu­hoa­sei­den kehit­te­lyn, ja ydin­a­sei­den hank­ki­mis­ta pal­jon huo­maa­mat­to­mam­min, pie­nem­min resurssein.

    Monet kes­kei­set “parem­paa maa­il­maa” kos­ket­ta­vat kysy­myk­set joi­hin tai­de, kult­tuu­ri ja filo­so­fia tule­vai­suu­des­sa otta­vat kan­taa, eivät ole ero­tet­ta­vis­sa tek­no­lo­gi­ses­ta ympä­ris­tös­tään. Hyväs­sä ja pahassa.

  188. Tie­ten­kään en väit­tä­nyt, että tek­no­lo­gia on riit­tä­vä. Väi­te oli­si­kin absur­di, sil­lä maan­vil­je­ly ei hyö­dy trak­to­ris­ta, jos maan­vil­je­li­jä kyn­tää pel­lot käsin ja käy trak­to­ril­la vain kylil­lä aje­le­mas­sa kil­paa. Samoin tie­to­tek­niik­ka ei tehos­ta mitään toi­min­to­ja, jos tie­to­ko­neil­la ei teh­dä muu­ta kuin pela­taa Pacmania.

    Mil­lä tahan­sa anne­tul­la tek­no­lo­gial­la talous­kas­vul­la on ihan kon­kreet­ti­nen raja, joka voi­daan joh­taa esi­mer­kik­si sii­tä, kuin­ka pal­jon ener­gi­aa yhteis­kun­ta voi hyö­dyn­tää, kuin­ka pal­jon raa­ka-ainei­ta voi yli­pää­tään käyt­tää, tai kuin­ka suu­ri tuot­ta­vuus voi­daan saa­da aikaan. Kar­kea­na esi­merk­ki­nä, jos pai­no­ko­ne voi pai­naa kir­jan minuu­tis­sa, kir­jo­ja voi­daan teh­dä 1440 päi­väs­sä ja 525960 vuo­des­sa. Ilman parem­paa pai­no­ko­net­ta, kir­jo­ja ei saa­da mil­lään enem­pää vuo­des­sa, vaik­ka kir­jat ladot­tai­siin kuin­ka nopeasti. 

    Voi­daan tie­ten­kin tode­ta, ettei insi­nöö­re­jä tar­vi­ta enää sik­si, että tek­no­lo­gian aset­ta­ma rima on niin kor­keal­la, että sen saa­vut­ta­mi­nen on jo muis­ta syis­tä pelk­kää uto­pi­aa. Tämä ei kui­ten­kaan tun­nu uskot­ta­val­ta väit­teel­tä, kos­ka jo yksin hal­vem­pien ja ener­gia­te­hok­kaam­pien rat­kai­su­jen (autot, kodin­tek­niik­ka, raken­ta­mi­nen jne.) raja­hyö­ty näyt­täi­si ole­van melkoinen. 

    Ihmi­siä tun­tuu ylei­ses­tiot­taen vai­vaa­van sen­tyyp­pi­nen ajat­te­lu, että jos johon­kin ilmi­öön vai­kut­taa mak­ro­ta­sol­la mon­ta teki­jää, niin yhteen teki­jään panos­ta­mi­nen on joten­kin muis­ta pois. Yllä ikään­kuin uju­te­taan sel­lais­ta argu­ment­tia, että jos kou­lu­tam­me parem­pia insi­nöö­re­jä (huom: parem­pia, ei enem­män), niin tämä joten­kin joh­tai­si mei­dät yhteis­kun­taan, jos­sa ihmi­soi­keu­det, luot­ta­mus, mark­ki­noi­den toi­mi­vuus jne jne. auto­maat­ti­ses­ti joten­kin vähenisivät. 

    Tämä on vähän saman­kal­tai­nen jut­tu kuin ilmas­tos­kep­ti­koi­den impli­siit­ti­ses­ti käyt­tä­mä argu­ment­ti, että kos­ka sekä hii­li­diok­si­di että aurin­gon sätei­ly vai­kut­ta­vat ilmas­toon, niin hil­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ei auta, kos­ka se var­maan lisää aurin­gon säteilyä.

  189. Maa­or­juut­ta syn­tyy tilan­teis­sa, jois­sa jot­kut ovat (yleen­sä soti­laal­li­sel­la v oimal­la) saa­neet maan omis­tuk­seen­sa eikä lisä­maa­ta ole saatavilla.”

    Ana­lyy­si tosi­aan para­nee mer­kit­tä­väs­ti tie­de­mie­hen esit­tä­mäs­tä, jos mukaan ote­taan val­lan­käyt­tö. Kovin kun­nol­lis­ta sii­tä ei kui­ten­kaan tule, jos ei ole fak­tat kohdallaan.

    Maa­or­juut­ta on syn­ty­nyt lähin­nä rau­hat­to­mi­na aikoi­na (esim. Roo­man romah­det­tua), kun maan­vil­je­li­jät ovat osta­neet soti­val­ta luo­kal­ta eli aate­li­sil­ta ja jos­kus myös kir­kol­ta suo­je­lua. Nämä sopi­muk­set ovat sit­ten lip­sah­ta­neet maan­vil­je­li­jäl­le koh­tuut­to­man huo­noik­si usein sil­loin, kun mak­sut on jää­nyt huo­noi­na vuo­si­na maksamatta. 

    Täs­tä joh­tuu, että jot­kut his­to­rioit­si­jat ovat halun­neet luo­pua feo­da­lis­min käsit­tees­tä. Ei ollut mitään sel­vää yhteis­kun­ta­mal­lia vaan luke­mat­to­mia eri­lai­sia sopimuksia. 

    Pulaa vil­je­ly­maas­ta Län­si-Euroo­pas­sa ei ollut polt­ta­va kuin satun­nai­ses­ti. Vil­je­le­mä­tön­tä maa­ta­han oli vaik­ka kuin­ka. Tosin maan mar­gi­naa­li­tuot­toa mää­rä­si­vät reu­naeh­dot, jot­ka ohja­si­vat pak­kau­tu­maan lähek­käin. Tar­koi­tan lähin­nä sotaa, huo­no­ja yhteyk­siä ja här­kien kal­tais­ten kal­lii­den inves­toin­tien yhteis­käyt­töä. Itä-Euroo­pas­sa, jon­ne maa­or­juus pesiy­tyi pidem­mäk­si aikaa ja mis­sä se myös ins­ti­tu­tio­na­li­soi­tiin, maa­ta oli vie­lä enemmän. 

    Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa asut­tiin niin har­vas­ti, ettei maa­or­juut­ta syn­ty­nyt. Torp­pa­ri­lai­tos oli kui­ten­kin kehit­ty­mäs­sä koh­ti orjuutta.”

    Torp­pa­rei­ta oli vähän ennen 1700-luvul­la alka­nut­ta ripe­ää väes­tön­kas­vua. Torp­pa­riu­teen ei lii­ty muu­ten­kaan pal­jon mitään maa­or­juu­den dyna­mii­kas­ta: ei ollut suo­je­lu­ky­kyä eikä oikeas­taan tar­vet­ta­kaan eikä oltu sidot­tu tur­pee­seen vaan päin­vas­tai­nen oli pikem­min ongelma.

    Täy­tyy kai vie­lä tode­ta, että var­mas­ti­kin uudi­sa­sut­ta­mi­sen ja pake­ne­mi­sen mah­dol­li­suus on jos­sain mää­rin hei­ken­tä­nyt maa­or­juut­ta. Sitä Tie­de­mir­hen aika marxi­lais­ta väi­tet­tä en sen sijaan usko, että orjuus oli­si tehok­kain tuo­tan­to­ta­pa jol­lain tie­tyl­lä tek­no­lo­gial­la. Aina­kaan yhtä­lö ei ole noin yksi­ker­tai­nen. Pitää ottaa huo­mioon lukui­sat muut teki­jät, kuten orjan hin­ta ja tuot­ta­vuus tai pää­oman omis­ta­jien mui­nai­nen tai­pu­mus sijoit­taa maa­han muis­ta kuin kapi­ta­lis­ti­sis­ta syistä.

  190. Tie­de­mies,

    En minä yrit­tä­nyt ujut­taa sel­lais­ta aja­tus­ta, että tek­nii­kan kehit­tä­mi­sel­lä ei oli­si erit­täin suur­ta mae­kri­tys­tä ihmis­ten hyvin­voin­nil­le tai että tek­nii­kan kehit­tä­mi­nen oli­si joten­kin “pois” muus­ta kehi­tyk­ses­tä. Emme­kö­hän me molem­mat kui­ten­kin saa raham­me nime­no­maan sen tek­nii­kan kehittämisestä 🙂

    Kysy­mys on ennem­min­kin se, että joh­tuu­ko tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen mark­ki­na­ta­lou­des­ta, oikeus­val­tios­ta ja vakaas­ta yhteis­kun­ta­ra­ken­tees­ta, vai joh­taa­ko tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen sinäl­lään yllä mai­nut­tuun yhteis­kun­ta­ra­ken­tee­seen. Minä oli­sin tai­pu­vai­nen kal­lis­tu­maan ensin mai­nit­tuun vaih­toeh­toon olkoon­kin, että vai­ku­tuk­sia on epäi­le­mät­tä molem­piin suuntiin.

    Sen lisäk­si sit­ten vie­lä väi­tin, että ihmis­ten hyvin­voin­ti vakaas­sa, oikeu­den­mu­kai­ses­sa ja tehok­kaas­ti orga­ni­soi­dus­sa yhteis­kun­nas­sa kas­vai­si suku­pol­ves­ta toi­seen, vaik­ka tek­niik­ka ei kehit­tyi­si­kään. Toki pal­jon hitaammin.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Maa­or­juut­ta syn­tyy tilan­teis­sa, jois­sa jot­kut ovat (yleen­sä soti­laal­li­sel­la v oimal­la) saa­neet maan omis­tuk­seen­sa eikä lisä­maa­ta ole saa­ta­vil­la. Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa asut­tiin niin har­vas­ti, ettei maa­or­juut­ta syn­ty­nyt. Torp­pa­ri­lai­tos oli kui­ten­kin kehit­ty­mäs­sä koh­ti orjuutta. 

    Jaa, tie­dä tuos­ta. Ei kai siel­lä Venä­jäl­lä­kään var­si­nai­ses­ti tilas­ta ollut puutetta?

    Kari

  191. Tie­de­mies, ei tääl­lä minus­ta ole tek­no­lo­gian mer­ki­tys­tä vähä­tel­ty, vaan lähin­nä kri­ti­soi­tu tätä väittämääsi:

    Koko­nais­hy­vin­voin­nin lisään­ty­mi­nen tulee lyhyel­lä aika­vä­lil­lä mel­kein koko­naan ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yksi­no­maan, tek­no­lo­gian kehityksestä.

    Tuo nimit­täin näyt­tää sil­tä kuin sanoi­sit, että vain ja ainoas­taan tek­no­lo­gian kehi­tyk­sel­lä on mer­ki­tys­tä ihmis­ten hyvin­voin­nin kan­nal­ta. Näin sen aina­kin itse tulkitsin.

    Pidän itse­kin tek­no­lo­gi­aa sekä erit­täin olen­nai­se­na että kaik­kial­le ulot­tu­va­na inhi­mil­li­sen toi­min­nan alu­ee­na, mut­ta toi­saal­ta uskon ettei tek­no­lo­gi­nen edis­ty­mi­nen kehit­ty­neis­sä yhteis­kun­nis­sa suin­kaan vält­tä­mät­tä mer­kit­se raa­ka-ainei­den kulu­tuk­sen kas­vua — ennem­min­kin päin vas­toin (eten­kin jos puhu­taan vain sel­lai­sis­ta tek­no­lo­gian osa-alueis­ta, joil­la on suo­raa vai­ku­tus­ta taval­lis­ten ihmis­ten arkie­lä­mään ja sitä kaut­ta hyvin­voin­tiin). Näin sivu­huo­mau­tuk­se­na tämä siis.

    Az, uskot­ko todel­la että jo lähi­vuo­si­kym­me­nien aika­na opim­me tyh­jen­tä­väs­ti ymmär­tä­mään omaa ohjel­moin­tiam­me? Tai edes niin hyvin, että voim­me ryh­tyä hal­lit­se­maan sitä? Onko sinul­la antaa aihet­ta käsit­te­le­viä kir­jal­li­suus­vink­ke­jä? (Kuvai­lusi mene­vät suun­nil­leen samo­ja rato­ja kuin omat aja­tuk­se­ni, sil­lä ero­tuk­sel­la että itse en usko tuon tapah­tu­van oma­na elinaikanani.)

    Vali­tet­ta­vas­ti olen sii­nä uskos­sa, että jo nyt kehi­tyk­sem­me ihmi­si­nä(* laa­haa jäl­jes­sä tek­no­lo­gi­siin kykyi­him­me näh­den. Toi­sin sanoen emme ole riit­tä­vän kyp­siä käyt­tä­mään itse kehit­tä­määm­me tek­no­lo­gi­aa. Täs­sä mie­les­sä ihmi­syys ja tek­no­lo­gia ovat (teo­reet­ti­ses­ti) ero­tet­ta­vis­sa, ja em. syys­tä pai­not­tai­sin ihmi­syy­den kehit­ty­mis­tä edis­tä­viä väli­nei­tä tek­no­lo­gian yli, kun puhu­taan lähi­vuo­si­kym­me­nien hyvinvoinnistamme.

    *Käy­tän sanaa ‘ihmi­nen’, vaik­ka oikeas­taan ajat­te­len että ihmi­nen on väli­vai­he mat­kal­la eläi­mes­tä sik­si jok­si­kin, joka meis­tä ehkä jos­kus tulee — jos käy hyvin.

  192. AZ:lle.

    Ter­ve. Nime­ni ei ole Tou­ko Miet­ti­nen, nimi­merk­ki­ni on Tou­ko Met­ti­nen. Ymär­rän, että tämä ei ole help­poa, mut­ta kun on ker­ran mie­les­tään kek­si­nyt hie­non nimi­mer­kin, sii­tä on vai­kea luopua.

    Kysyit: Mitä ovat ne “eväät”, joi­ta se “alin nel­jän­nes” mie­les­tä­si tar­vit­see? Väi­tän, ettei perus­kou­lun oppi­si­säl­tö lain­kaan tar­joa sitä.

    No — lyhyes­ti. Paras­ta, mitä kou­lu voi tar­jo­ta, on hyvät luok­ka­to­ve­rit. Nii­tä pitäi­si siis riit­tää mah­dol­li­sim­man monelle.

    Perus­kou­lun oppi­si­säl­löis­tä olen kans­sa­si pit­käl­ti samaa miel­tä. Ope­tus­suun­ni­tel­maa kor­jai­sin niin, että haluai­sin opet­taa vähem­män mut­ta paremmin. 

    Tou­ko Mettinen
    nimimerkki

  193. Väit­tee­ni on ylei­ses­ti hyväk­syt­ty, mut­ta joten­kin tun­tuu, että tääl­lä se on ymmär­ret­ty joten­kin poru­kal­la tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti. Tek­no­lo­gian kehi­tys on ainoa asia, joka voi nos­taa tuot­ta­vuut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Pää­oman raja­tuot­ta­vuus on las­ke­va pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, ja jos­sain vai­hees­sa inves­toin­nit eivät enää rii­tä kuin kor­vaa­maan jo ole­mas­sao­le­van pää­oman rappeutuminen. 

    Feo­daa­liyh­teis­kun­nas­sa­kin maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi, jos maa­or­jil­la on trak­to­rei­ta, pui­mu­rei­ta, lan­noit­tei­ta, GMO-vil­jaa jne, kuin jos käy­tös­sä oli­si pel­käs­tään kuok­ka ja sirp­pi. Feo­daa­liyh­teis­kun­nas­ta voi­daan toki siir­tyä mark­ki­na­ta­lou­teen tms., ja tämä voi nos­taa tuot­ta­vuut­ta kan­nus­tin­vai­ku­tus­ten tms. kaut­ta, mut­ta ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Klep­to­kraat­ti­sen elii­tin joh­ta­mas­sa yhteis­kun­nas­sa­kin säh­köl­lä toi­mi­vat junat ja heh­ku­lam­put ovat tehok­kaam­pia kuin hevos­kie­sit ja päreet. Edel­leen, toi­mi­vas­sa oikeus­val­tios­sa hevos­kär­ryil­lä logis­tiik­ka toi­mii parem­min kuin ilman oikeus­val­tio­ta, mut­ta logis­ti­se­na rat­kai­su­na tämän aset­ta­mat rajoit­teet tule­vat kyl­lä vas­taan mel­ko pian. So. pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ins­ti­tuu­tioi­den paran­ta­mi­ses­ta ei saa­da mitään irti. 

    Kun esi­tin väit­teen orjuu­den lak­kaut­ta­mi­sen ja teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen suh­tees­ta, niin viit­ta­sin USA:han. Poh­joi­sen USA:n teol­lis­tu­neem­mal­la yhteis­kun­nal­la oli “varaa” vaa­tia orjuu­den lak­kaut­ta­mis­ta. Puu­vil­laplan­taa­seil­la ei, kos­ka puu­vil­lan kerää­mi­nen oli vie­lä 1800-luvun puo­li­vä­lis­sä käsi­työ­tä, eikä kor­vaa­vaa inves­toin­tia ollut tar­jol­la. Orja­työ­voi­ma on toki huo­nom­paa kuin pal­kat­tu työ­voi­ma, mut­ta tie­tyis­sä olois­sa myös hal­vem­paa. Kyse oli siis myös talou­del­li­ses­ta intressistä. 

    Kuten sanoin, en kiis­tä yhteis­kun­nal­lis­ten ins­ti­tuu­tioi­den kehi­tyk­sen jne. roo­lia, mut­ta väi­tän, että ilman tek­no­lo­gi­aa, sel­lai­sen kehi­tyk­sen kyky paran­taa hyvin­voin­tia on erit­täin rajal­li­nen. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vain tek­no­lo­gial­la on väliä.

  194. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vain tek­no­lo­gial­la on väliä.

    En nyt aivan ymmär­rä argu­met­tia­si. Minun näh­däk­se­ni jos tar­kas­tel­laan Soma­li­aa, niin ei ole min­kään­lais­ta mer­ki­tys­tä sil­lä kuin­ka pal­jon tek­no­lo­gia kehit­tyy tai kuin­ka pit­kää aika­vä­liä tar­kas­tel­laan, ihmis­ten hyvin­voin­ti ei para­ne mil­lään mer­kit­tä­väl­lä taval­la ennen kuin tie­tyt yhteis­kun­nal­li­set ins­ti­tuu­tiot on saa­tu parem­mal­le tolalle.

  195. Tie­de­mies:

    Kuten sanoin, en kiis­tä yhteis­kun­nal­lis­ten ins­ti­tuu­tioi­den kehi­tyk­sen jne. roo­lia, mut­ta väi­tän, että ilman tek­no­lo­gi­aa, sel­lai­sen kehi­tyk­sen kyky paran­taa hyvin­voin­tia on erit­täin rajal­li­nen. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vain tek­no­lo­gial­la on väliä.

    Oli­si­ko­han täs­sä kysy­mys vain sii­tä, että käyt­tä­mä­si kie­li poik­ke­aa ylei­ses­ti totutusta? 

    Vain tek­no­lo­gial­la on väliä? Eihän se noin voi olla, jos ja kun puhu­taan ihmis­ten hyvin­voin­nis­ta. Tek­no­lo­gial­la voi­daan lisä­tä pahoin­voin­tia sii­nä mis­sä hyvin­voin­tia­kin — se on vain väli­ne jota täy­tyy osa­ta käyt­tää oikein (aivan kuten se mate­maat­tis-loo­gi­nen älyk­kyys­kin, jon­ka avul­la tek­no­lo­gi­aa kehi­te­tään). Tek­no­lo­gia on aina suh­tees­sa kehit­tä­jään­sä ja käyt­tä­jään­sä. Jos antai­sim­me vaik­ka­pa muu­ra­hais­ten käyt­töön kai­ken oman tek­no­lo­giam­me, lisään­tyi­si­kö muu­ra­hais­ten hyvin­voin­ti? Ei, kos­ka ne eivät osai­si hyö­dyn­tää tek­no­lo­gi­aam­me sel­lai­sel­la taval­la, joka hyö­dyt­täi­si nii­tä. Jos oli­si tot­ta, että vain tek­no­lo­gial­la on väliä, muu­ra­hais­ten pitäi­si hyö­tyä mei­dän tek­no­lo­gias­tam­me yhtä pal­jon kuin me itse.

    Hyväk­syn sen väit­tä­mä­si, että ilman tek­no­lo­gian kehit­ty­mis­tä on vai­ke­aa tai mah­do­ton­ta lisä­tä ihmi­sen hyvin­voin­tia pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Täs­tä ei kui­ten­kaan seu­raa, ettei mil­lään muul­la kuin tek­no­lo­gial­la oli­si mitään väliä.

  196. Tie­de­mies:

    Väit­tee­ni on ylei­ses­ti hyväk­syt­ty, mut­ta joten­kin tun­tuu, että tääl­lä se on ymmär­ret­ty joten­kin poru­kal­la tarkoitushakuisesti. 

    Ei kan­nat­tai­si käyt­tää piik­kiä, jos ei ole val­mis sii­hen, että se osuu myös itseen.

    Minä olen ylei­ses­ti ottaen pitä­nyt kovin tär­keä­nä sitä, ettei asioi­ta ymmär­re­tä tahal­laan vää­rin — jos vää­rin ymmär­re­tään, niin se on ihan yleis­tä idio­tis­mia. Myön­net­tä­köön, ettei aina ole onnis­tu­nut. Sil­ti, kyl­lä se aina havah­dut­taa, kun moi­ses­ta syytellään.

    Ja sit­ten se piik­ki takai­sin päin. Ylei­ses­ti hyvk­sy­tyl­lä ei voi asial­li­ses­ti ottaen perus­tel­la mitään, ei aina­kaan tie­tees­sä tai totuu­den etsi­mi­ses­sä (mikä on osit­tain sama asia).

    Tek­no­lo­gian kehi­tys on ainoa asia, joka voi nos­taa tuot­ta­vuut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Pää­oman raja­tuot­ta­vuus on las­ke­va pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, ja jos­sain vai­hees­sa inves­toin­nit eivät enää rii­tä kuin kor­vaa­maan jo ole­mas­sao­le­van pää­oman rappeutuminen. 

    Kyse kai on sii­tä, mikä on “pit­kä aika­vä­li” (har­voin, jos kos­kaan, on näin pal­jon teh­nyt mie­li lai­na­ta Key­ne­siä, mut­ta jät­tä­nen väliin). Oikeas­ti “pit­käl­lä aika­vä­lil­lä” ei tie­ten­kään mil­lään muul­la ole väliä kuin sil­lä, pääs­tään­kö täl­tä pal­lol­ta yli­pää­tään johon­kin vai eikö pääs­tä (=tek­ni­nen kehi­tys). Minä tar­koi­tin täs­sä yhtey­des­sä kui­ten­kin sato­ja tai tuhan­sia vuosia.

    Ja minus­ta sil­lä aika­vä­lil­lä ihmi­sen hyvin­voin­nin kas­vul­le on ihan hyvin vie­lä mah­dol­li­suuk­sia sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että tek­nii­kan kehi­tys pysäh­tyi­si tähän: ei infra ole val­mis vie­lä satoi­hin vuo­siin, eikä mei­lä vie­lä­kään ole riit­tä­väs­ti hyviä kok­ke­ja, par­tu­rei­ta tai kirjailijoita.

    Eli muil­la osa-alueil­la kuin tek­nii­kas­sa on todel­la pit­kä tie kul­ke­mat­ta “opti­miin”.

    Mut­ta jot­ta pela­taan avoi­min kor­tein, niin ehkä minä sit­ten ker­ron, mikä minun oikea huo­le­nai­hee­ni on. Minus­ta luon­non­tie­teis­sä ei olla kek­sit­ty mitään aidos­ti uut­ta sit­ten 60-luvun, eikä tek­nii­kas­sa­kaan sit­ten 80-luvun. Ei ole mikään pois­sul­jet­tu vaih­toeh­to, että mei­nin­ki tök­kää vähin­tään jok­si­kin aikaa sadoik­si vuo­sik­si (ikui­ses­ti?) sil­tä osin.

    Kari

  197. kas­vul­le on ihan hyvin vie­lä mah­dol­li­suuk­sia sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että tek­nii­kan kehi­tys pysäh­tyi­si tähän: ei infra ole val­mis vie­lä satoi­hin vuo­siin, eikä mei­lä vie­lä­kään ole riit­tä­väs­ti hyviä kok­ke­ja, par­tu­rei­ta tai kir­jai­li­joi­ta.

    Tätä en kiis­tä muu­ten kuin ehkä infran osal­ta. “Satoi­hin vuo­siin” kuu­los­taa lii­oit­te­lul­ta. Mikä on rata­kis­kon, beto­nie­le­men­tin, tms. tek­ni­nen käyt­töi­kä? Infran on pak­ko olla aina­kin pää­osin “val­mis­ta” vii­meis­tään sil­lä aika­vä­lil­lä, jos tek­nis­tä kehi­tys­tä ei tule, kos­ka sil­lä aika­vä­lil­lä se infra täy­tyy raken­taa koko­naan uudes­taan. So. inves­toin­nit alka­vat jos­sain pis­tees­sä men­nä koko­naan van­han infran ja pää­oman kor­vaa­mi­seen. Sen jäl­keen ei ole eikä tule pal­joa­kaan kas­vua ilman teko­no­lo­gi­aa. Jotain pien­tä tehos­ta­mis­ta voi tie­tys­ti olla mah­dol­lis­ta teh­dä, mut­ta noil­la aika­vä­leil­lä sekin on marginaalista.

    Minus­ta luon­non­tie­teis­sä ei olla kek­sit­ty mitään aidos­ti uut­ta sit­ten 60-luvun, eikä tek­nii­kas­sa­kaan sit­ten 80-luvun. Siis WTF? Geno­mi on luet­tu, nyt sitä sel­vi­te­tään. Mik­ro­bio­lo­gias­sa on vaik­ka mitä uut­ta tul­lut 60-luvun jäl­keen. COBE vah­vis­ti alku­rä­jäh­dys­teo­ri­aa, uusia kvark­ke­ja löy­det­tiin vie­lä 90-luvul­la, tau-neut­rii­no vas­ta 2000-luvul­la, Higg­sin boso­nia etsi­tään– jos sitä ei löy­dy, niin fysiik­ka menee pal­jol­ti uusik­si. Poinca­ren hypo­tee­si todis­tet­tiin vas­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten. En edes jak­sa jat­kaa. Tek­no­lo­gia­puo­lel­ta löy­tyy vaik­ka mitä.

    Se, että sinä kuvit­te­let kehi­tyk­sen pysäh­ty­neen ei (onnek­si) ole todis­te muus­ta kuin sii­tä, ettet ilmei­ses­ti seu­raa tapahtumia.

  198. Tähän alku­pe­räi­seen aihee­seen liit­tyen, täs­sä Newswee­kin artik­ke­li luo­vuu­den ope­tuk­ses­ta Yhdys­val­lois­ta.. Lap­sil­le pitäi­si opet­taa luo­vuut­ta, ei ulkoaop­pi­mis­ta, ja — tämä oli minul­le uusi tie­to — lap­se­na mitat­tu “luo­vuus­osa­mää­rä” ennus­taa menes­tys­tä uut­ta luo­vis­sa teh­tä­vis­sä (tut­ki­ja, tuo­te­ke­hit­tä­jä, artis­ti, kir­joit­ta­ja jne.) kol­me ker­taa älyk­kyys­osa­mää­rää parem­min. Artik­ke­lis­sa perään­kuu­lu­te­taan aktii­vi­sia toi­mia, kos­ka tulok­set luo­vuus­tes­teis­sä ovat pudon­neet 1990-luvul­ta alkaen. Syyk­si epäil­lään perin­teis­ten har­ras­tus­ten kor­vau­tu­mis­ta peleil­lä ja televisiolla.

    Jutus­ta tuli elä­väs­ti mie­leen muu­ta­ma vuo­si sit­ten teke­mä­ni tut­ki­mus­haas­tat­te­lusar­ja, jos­sa sel­vi­tim­me koke­nei­den tuo­te­ke­hit­tä­jien käsi­tyk­siä sii­tä, miten hyväk­si tuo­te­ke­hit­tä­jäk­si tul­laan. Eräs tuo­te­ke­hi­tys­joh­ta­ja vas­ta­si, että hän oli 25 vuo­den ajan yrit­tä­nyt miet­tiä, miten sel­vit­täi­si työ­haas­tat­te­lus­sa tuo­reen insi­nöö­rin poten­ti­aa­lin kehit­tää uusia tuot­tei­ta. Kuu­lem­ma kaik­kein paras ennus­ta­ja on myön­tä­vä vas­taus kysy­myk­seen “raken­te­lit­ko nap­pu­la­na len­nok­ke­ja tai muu­ta vastaavaa?”

    Oman, lyhyeh­kön suun­nit­te­lu­toi­mis­to­ko­ke­muk­se­ni perus­teel­la aja­tus kuu­los­taa hyvin uskottavalta.

  199. Tie­de­mies:

    Feo­da­lis­mi oli mah­dol­li­ses­ti tehok­kain tapa hoi­taa asiat sil­lä tek­no­lo­gial­la, jol­la sitä pyöritettiin.

    Mah­dol­li­ses­ti. Toi­nen mah­dol­li­suus on tie­ten­kin, että hal­lin­non jär­jes­tä­mi­nen on itses­sään tek­no­lo­gia, joka kehit­tyy. (ks. Paul Romer tai let a thousand nations bloom)

    Tie­de­mies:

    Feo­daa­liyh­teis­kun­nas­ta voi­daan toki siir­tyä mark­ki­na­ta­lou­teen tms., ja tämä voi nos­taa tuot­ta­vuut­ta kan­nus­tin­vai­ku­tus­ten tms. kaut­ta, mut­ta ei pit­käl­lä aikavälillä.

    mitääääh?! Tot­ta­kai voi. Väi­tät­kö sinä nyt, että yhteis­kun­nan sään­nöt ei vai­ku­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tuot­ta­vuu­teen? Eli että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vaik­ka Sin­ga­po­ren ja Poh­jois-Korean elin­ta­so konvergoituu?

  200. Väi­tät­kö sinä nyt, että yhteis­kun­nan sään­nöt ei vai­ku­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tuot­ta­vuu­teen? Eli että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vaik­ka Sin­ga­po­ren ja Poh­jois-Korean elin­ta­so kon­ver­goi­tuu?

    En, vaan väi­tän, että jos kai­ken­lai­nen tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen pysäh­tyy, kas­vun rajat tule­vat hyvin pian vas­taan. Jos maa­il­mas­sa käy­tet­täi­siin edel­leen pelk­kiä höy­ry­ko­nei­ta, eikä oli­si esi­mer­kik­si polt­to- ja säh­kö­moot­to­rei­ta, tuot­ta­vuus oli­si hur­jan pal­jon alhai­sem­pi. Poh­jois-Korean­kin kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­vuus on toden­nä­köi­ses­ti parem­pi kuin 1700-luvun alun Euroopassa. 

    Kan­nus­tin­vai­ku­tuk­set vai­kut­ta­vat tuot­ta­vuu­teen. Ote­taan esi­merk­ki, jota jo aiem­min käy­tin, eli kir­jat. Ennen kir­ja­pai­no­tai­toa kir­jo­ja oli tavat­to­man kal­lis teh­dä, kos­ka ne täy­tyi kir­joit­taa käsin. Täs­tä tulee raja kus­tan­ta­moi­den tuot­ta­vuu­del­le, jota ei takuul­la voi ylit­tää vaik­ka kan­nus­tin­vai­ku­tuk­set oli­si­vat mitä. Pai­no­ko­neel­la varus­te­tul­la kopioi­jal­la on täy­sin tri­vi­aa­lis­ti monin­ker­tai­nen tuot­ta­vuus käsin­ko­pio­jaan verrattuna. 

    Hal­lin­non jär­jes­tä­mis­tä voi­daan tie­tys­ti pitää tek­no­lo­gia­na, eikä minul­la sinän­sä ole mitään sitä vas­taan, mut­ta sii­nä­kin tapauk­ses­sa se on vain yksi tek­no­lo­gia mui­den jou­kos­sa. Vrt. tuot­ta­vuus ei voi kas­vaa loput­to­miin, vaik­ka tele­vi­sioi­den val­mis­ta­mi­nen tehos­tui­si niin, että nii­den teke­mi­nen oli­si ilmais­ta, jos kaik­ki muu tek­no­lo­gia jun­naa paikallaan.

  201. Minä raken­te­lin len­nok­ke­ja ja venei­tä. Raken­te­lin myös pom­me­ja ja pauk­ku­ja. Aptee­kis­ta sai sil­loin vie­lä jopa klo­rua aika hel­pol­la. Rak­kaim­mat lelut kui­ten­kin oli­vat, ja ovat edel­leen, peh­mo­nal­let, joi­ta onkin ker­ty­nyt jo viitisensataa 🙂

  202. En, vaan väi­tän, että jos kai­ken­lai­nen tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen pysäh­tyy, kas­vun rajat tule­vat hyvin pian vastaan.

    Min­kä kas­vun? Aiem­min olet puhu­nut hyvin­voin­nis­ta, mut­ta minus­ta kovas­ti kuu­los­taa sil­tä, että olet mää­ri­tel­lyt hyvin­voin­nin kas­vun argu­ment­ti­si kan­nal­ta lähes tau­to­lo­gi­ses­ti suu­rem­mak­si mää­räk­si tava­raa parem­mal­la tek­no­lo­gial­la tuotettuna.

    Jos ihmis­ten hyvin­voin­ti ymär­re­tään jon­kin­lai­se­na onnel­li­suu­te­na, on hyvin kysee­na­lais­ta pys­tyy­kö tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen kas­vat­ta­maan sitä enää ollen­kaan, kun taas yhteis­kun­nan insi­tuu­tio­den kehit­tä­mi­sel­lä on vie­lä val­ta­va poten­ti­aa­li ihmis­ten hyvin­voin­nin lisäämisessä. 

    Täs­tä tulee raja kus­tan­ta­moi­den tuot­ta­vuu­del­le, jota ei takuul­la voi ylit­tää vaik­ka kan­nus­tin­vai­ku­tuk­set oli­si­vat mitä

    En usko, että sii­tä ollaan eri miel­tä, ettei­kö max. mil­joo­na kir­jaa vuo­des­sa syl­ke­väs­tä kir­ja­pai­no­ko­nees­ta tule max. mil­joo­na kir­jaa vuo­des­sa riip­pu­mat­ta yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­ses­tä. Kysy­mys on sii­tä, pys­ty­tään­kö mil­joo­nas­ta kir­jas­ta saa­maan enem­män hyvin­voin­tia irti yhteis­kun­taa kehit­tä­mäl­lä. Minun mie­les­tä­ni on itses­tään sel­vää, että voi, ja yhtä itses­tään sel­vää on että yhteis­kun­taa voi aina kehit­tää täs­sä suh­tees­sa parem­paan suun­taan, aivan kuten tek­nol­gi­aa on aina varaa kehit­tää. Eli ihmis­ten hyvin­voin­ti voi kas­vaa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ilman tek­no­lo­gian kehit­ty­mis­tä. (Tosin väi­tän, että nämä kehit­ty­mi­set ruok­ki­vat toi­si­aan. tek­no­lo­gia kehit­tyy huo­mat­ta­van pal­jon nopeam­min kun yhteis­kun­ta kehit­tyy ja päinvastoin.)

  203. Tie­de­mies:

    Tätä en kiis­tä muu­ten kuin ehkä infran osal­ta. “Satoi­hin vuo­siin” kuu­los­taa lii­oit­te­lul­ta. Mikä on rata­kis­kon, beto­nie­le­men­tin, tms. tek­ni­nen käyt­töi­kä? Infran on pak­ko olla aina­kin pää­osin “val­mis­ta” vii­meis­tään sil­lä aika­vä­lil­lä, jos tek­nis­tä kehi­tys­tä ei tule, kos­ka sil­lä aika­vä­lil­lä se infra täy­tyy raken­taa koko­naan uudes­taan. So. inves­toin­nit alka­vat jos­sain pis­tees­sä men­nä koko­naan van­han infran ja pää­oman kor­vaa­mi­seen. Sen jäl­keen ei ole eikä tule pal­joa­kaan kas­vua ilman teko­no­lo­gi­aa. Jotain pien­tä tehos­ta­mis­ta voi tie­tys­ti olla mah­dol­lis­ta teh­dä, mut­ta noil­la aika­vä­leil­lä sekin on marginaalista. 

    Minus­ta täs­sä syn­tyy jon­kin­lai­nen har­ha sii­tä syys­tä, että se tek­niik­ka tosia­sial­li­ses­ti on kehit­ty­nyt. Minus­ta esi­mer­kik­si Suo­mes­sa lii­ken­ne­verk­ko saa­tiin “val­miikk­si” jos­kus ennen sotia ole­val­la ajal­la, mut­ta sit­ten sen jäl­keen kek­sit­tiin hen­ki­lö­au­to, jon­ka vuok­si piti raken­taa autoliikenneverkko.

    Sekä rata- että auto­lii­ken­ne­ver­kon raken­ta­mi­nen on ollut aika­naan suu­ri pon­nis­tus. Nykyi­sel­lään se ei sitä enää oli­si, juu­ri­kin tek­nii­kan kehit­ty­mi­sen vuok­si. Sen sijaan yllä­pi­to voi tul­la yllät­tä­vän­kin kal­liik­si, kos­ka ennen­ai­kaan asioi­ta on teh­ty pal­jon “vää­rin” nyky­tek­nii­kan näkö­kul­mas­ta kat­soen. Jos mitään uut­ta ei enää kek­sit­täi­si, niin toki­han nykyis­tä enem­män siir­ryt­täi­siin rat­kai­sui­hin, jois­sa yllä­pi­to on hal­paa; nykyi­sin ei oikein kan­na­ta, kos­ka tule­vai­suu­den tek­niik­ka kui­ten­kin tekee kaik­ki ongel­mat hie­man toisennäköiseksi.

    Mut­ta toki olet asial­li­ses­ti ottaen oikeas­sa sii­nä, että ei siel­tä loput­to­miin ole mitään ihmei­tä saa­ta­vis­sa, sadoik­si vuo­sik­si kui­ten­kin. Jo kau­pun­gis­tu­mi­sas­teen kas­va­mi­seen jon­ne­kin 90 pro­sen­tin luok­kaan näyt­tää kes­tä­vän sata vuot­ta, joten ei se infran raken­ta­mi­nen nyt ihan kau­hen lyhyel­lä aika­vä­lil­lä ole mitä­tön juttu.

    WTF? Geno­mi on luet­tu, nyt sitä sel­vi­te­tään. Mik­ro­bio­lo­gias­sa on vaik­ka mitä uut­ta tul­lut 60-luvun jäl­keen. COBE vah­vis­ti alku­rä­jäh­dys­teo­ri­aa, uusia kvark­ke­ja löy­det­tiin vie­lä 90-luvul­la, tau-neut­rii­no vas­ta 2000-luvul­la, Higg­sin boso­nia etsi­tään– jos sitä ei löy­dy, niin fysiik­ka menee pal­jol­ti uusiksi. 

    Voi olla, että minä en vain näe :-/

    Minus­ta nuo jutut ovat olleet lähin­nä hie­no­sää­töä aiem­paan ja toi­saal­ta tek­nii­kan puo­lel­la kehi­tys on ollut lähin­nä “kau­an” sit­ten kek­sit­ty­jen ideoi­den käy­tän­nön toteuttamista.

    Minä ajat­te­lin sel­lai­sia Iso­ja Ideoi­ta, kuten vaik­ka­pa säh­kö­mag­ne­tiik­ka, kvant­ti­me­ka­niik­ka, suh­teel­li­suus­teo­ria ja gee­nien löy­tä­mi­nen. Tek­nii­kan puo­lel­la ajat­te­lin sel­lai­sia pro­jek­te­ja, kuten Arpa­net, Bel­lin labo­ra­to­rio ja Palo Alton tut­ki­mus­kes­kus. Ei tuol­lai­sia minus­ta vähään aikaan ole ollut.

    Mut­ta kuten sanot­tua, on tie­ten­kin täy­sin mah­dol­lis­ta, että näi­den jut­tu­jen näke­mi­nen on vain lii­kaa minun rajoit­tu­neel­le mie­lel­le­ni. En minä sil­ti pidä miten­kään mah­dot­to­ma­na ske­naa­rio­na, että hom­ma “hyy­tyy” jos­sain vai­hees­sa, ei tosin vie­lä aina­kaan lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, ideoi­den puutteeseen. 

    Sano­mat­ta­kin on sel­vää, että toi­voi­sin ole­va­ni vää­räs­sä. Mut­ta ei minul­la aina­kaan ole kovas­ti uusia (iso­ja) ideoi­ta, eikä nii­tä tun­nu muu­al­la­kaan eri­tyi­sem­min ole­van, enem­män pik­ku­pa­ran­nuk­sil­la ja van­ho­jen ideoi­den sovel­ta­mi­sel­la täs­sä mennään.

    Se, että sinä kuvit­te­let kehi­tyk­sen pysäh­ty­neen ei (onnek­si) ole todis­te muus­ta kuin sii­tä, ettet ilmei­ses­ti seu­raa tapahtumia. 

    Pes­si­mis­ti ei pety 🙂

    Kari

  204. J.M. Kor­ho­nen:

    Lap­sil­le pitäi­si opet­taa luo­vuut­ta, ei ulkoaoppimista…

    Niin pitäi­si, mut­ta se on han­ka­laa yhteis­kun­nas­sa, jos­sa val­lit­se­va kan­ta on se, että luo­vuus on syn­nyn­näi­nen lah­ja eikä sitä voi oppia.

    Vaik­ka hyväk­syt­täi­siin (kuten toi­vot­ta­vas­ti sen­tään vie­lä jos­kus tapah­tuu), että luo­vuut­ta voi sekä oppia että opet­taa, jou­du­taan kul­ke­maan vie­lä pit­kä mat­ka ennen kuin meil­lä on perus­kou­lun­opet­ta­jia, jot­ka myös tosia­sial­li­ses­ti kyke­ne­vät sitä opettamaan.

  205. Tie­dol­lis­tu­vas­sa maa­il­mas­sa kek­sin­nöt tule­vat ole­maan yhä kas­va­vis­sa mää­rin imma­te­ri­aa­li­sia ja lisä­ar­voa tuo­te­taan yhä ene­ne­vis­sä mää­rin muu­toin kuin tek­no­lo­gi­sia här­pät­ti­miä lisää keksimällä/valmistamalla.

    Ja se tuo­tet­ta­va lisä­ar­vo on aika pit­käl­ti ihmis­ten pään sisäl­lä (brän­dit ja mie­li­ku­vat). Ei kai tuol­lai­sel­le “laa­dul­li­sel­le” kas­vul­le ole mitään rajaa ole­mas­sa. Tuot­tei­den arvos­tus ja sitä kaut­ta hin­ta­kin on lop­pu­jen lopuk­si ihmis­ten pään sisällä.

  206. Olen Karin kans­sa samal­la taval­la vähän pes­si­mis­ti­nen, tai aina­kaan en pys­ty näke­mään mitään evi­dens­siä sii­tä että tek­nii­kan kehi­tys kiih­tyy.

    Karin mai­nit­se­maan 60-luvun men­nes­sä oli esi­mer­kik­si kek­sit­ty peni­si­lii­ni, ehkäi­sy­pil­le­ri ja elin­siir­to­ja­kin oli teh­ty, kak­si ensim­mäis­tä oli mul­lis­ta­via kek­sin­tö­jä. Mitä se geno­min koo­da­mi­nen on tuottanut?

    Lii­ken­ne­puo­lel­la sotien jäl­keen isoim­mat kehi­ty­sas­ke­leet on stan­dar­di­kont­ti ja toi­mi­va suih­ku­moot­to­ri, ensim­mäi­nen mah­dol­lis­ti laa­je­ne­van maa­il­man­kau­pan ja on mai­nio esi­merk­ki sii­tä kuin­ka tuot­ta­vuu­den raju kas­vat­ta­mi­nen ei todel­la­kaan vaa­di mitään tek­ni­ses­ti ihmeel­lis­tä. Vii­me vuo­si­kym­me­nien isoim­mak­si kehi­ty­sas­ke­leek­si lii­ken­tees­sä joku tar­jo­si len­to­ko­ne­lauk­kua, pyö­rät on kas­vat­ta­nut jalan­kul­ki­joi­den kykyä kul­kea tava­roi­den kans­sa merkittävästi.

    Tie­to­tek­nii­kas­sa on kehit­ty­nyt lähin­nä pro­ses­so­rit, mikä on tie­ten­kin arvo­kas ja hyvä jut­tu, mut­ta esi­mer­kik­si uusia ylei­siä ohjel­mis­to­tyyp­pe­jä on syn­ty­nyt hyvin harvakseen.

    Oli­si­ko niin että tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen hyö­dyt ovat laskevia?

  207. Minus­ta täs­sä nyt vähän vii­sas­tel­laan vähän samaan tapaan kuin että kos­ka pala­mi­seen perus­tu­va män­tä­moot­to­ri­kin kek­sit­tiin jo 1200-luvul­la, niin polt­to­moot­to­rin tek­no­lo­gia­kaan ei ole kehit­ty­nyt 800 vuo­teen. Kuu­hun­kin len­net­tiin yli 1000 vuot­ta van­hal­la kii­na­lai­sel­la teknologialla.

    Sori, mut­ta tämä ei oikein nyt täs­mää, enkä jak­sa vääntää.

  208. Tie­de­mies,

    Minus­ta et nyt ole ihan rei­lu mui­ta kes­kus­te­li­joi­ta kohtaan.

    Esi­mer­kik­si kvant­ti­teo­ria, New­to­nin lait ja Maxwel­lin yhtä­löt (ja jos nyt popu­lis­min uhal­la­kin lai­te­taan tähän vie­lä suh­teel­li­suus­teo­ria­kin) ovat olleet sekä älyl­li­ses­ti, tek­no­lo­gi­ses­ti että maa­il­man­ku­val­li­ses­ti _mullistavia_. Nii­den ymmär­tä­mi­ses­sä ja sovel­ta­mi­ses­sa täs­sä on vii­mea­jat mennyt.

    On ihan aiheel­li­nen kysy­mys, että tulee­ko — tai onko jo tul­lut — vas­taa­via tule­vai­suu­des­sa (ja kuin­ka lähei­ses­sä tule­vai­suu­des­sa), vai ei.

    Jos sinus­ta näi­den kysy­mys­ten poh­ti­mi­nen on “vii­sas­te­lua”, niin en voi muu­ta kuin esit­tää valit­te­lu­ni. Jos taas haluat tasok­kaam­pia argu­ment­te­ja, niin sil­le­kään ei tai­da olla pal­joa tehtävissä :-/

    Kari

  209. Kari, luon­non­tie­teis­sä vii­mei­set 50 vuot­ta tul­laan toden­nä­köi­ses­ti muis­ta­maan mole­ku­laa­ris­ten bio­tie­tei­den kul­ta­kau­te­na. Tämän ajan­jak­son aika­na on sel­vi­tet­ty monet kes­kei­sim­mät elä­män mole­ku­laa­ri­set perus­me­ka­nis­mit, mm. gee­nien raken­ne ja sää­te­ly, gee­ni­tuot­tei­den mole­ku­laa­ri­set funk­tiot, nii­den raken­teet ja vuo­ro­vai­ku­tuk­set. Tämän tie­don avul­la on opit­tu ymmär­tä­mään monien sai­rauk­sien, kuten esim. syö­vän, mole­kyy­li­ta­son syntymekanismeja. 

    Oli­si kovin yllät­tä­vää, mikä­li nämä saa­vu­tuk­set eivät vai­kut­tai­si erit­täin mer­kit­tä­väs­ti esim. lää­ke­tie­teen ja kas­vin­ja­los­tuk­sen tule­vai­suu­teen seu­raa­van 50–100 vuo­den aikana.

  210. KK: “On ihan aiheel­li­nen kysy­mys, että tulee­ko – tai onko jo tul­lut – vas­taa­via tule­vai­suu­des­sa (ja kuin­ka lähei­ses­sä tule­vai­suu­des­sa), vai ei.”

    Toi­nen aiheel­li­nen kysy­mys on tar­vi­taan­ko “tek­no­lo­gian kiih­ty­vään kehi­tyk­seen” vas­taa­via mul­lis­tuk­sia kuin fysii­kas­sa 1900–1940, vai riit­tää­kö tie­don hal­lin­ta. Jos 1930-luvul­la kek­sit­ty kiin­teän olo­muo­don fysiik­ka siir­tää tie­toa tar­vit­taes­sa giga­ta­vu­jen nopeu­del­la mis­tä tahan­sa maa­pal­lol­ta, on tie­toon perus­tu­val­la teol­li­suu­del­la peri­aat­tees­sa maa­pal­lon puit­teis­sa rajat­to­mat raa­ka-aine­läh­teet edel­lyt­täen että instru­men­toin­ti onnistuu.

    Esi­merk­ki: jos­sain joku ker­toi glo­baa­lin pai­no­voi­ma­kar­tan laa­ti­mi­ses­ta. Entä­pä jos tämä joh­taa­kin vähi­tel­len sii­hen että maan­kuo­ren raa­ka-aine­va­rat yhtäk­kiä tun­ne­taan­kin kaut­taal­taan. Tämä oli­si jo aika mul­lis­ta­vaa. Saman­lai­sia esi­merk­ke­jä “rajat­to­mas­ta instru­men­toin­nis­ta” voi miet­tiä alal­le kuin alalle.

  211. Ihmet­te­len että yhä hai­kail­laan nii­den mah­dol­li­suuk­sien perään jot­ka mene­te­tään kun lah­jaik­kaim­man 1% ihmi­sis­tä jäte­tään “paa­po­mat­ta” mai­nioil­la olo­suh­teil­la ja resursseilla. 

    Opis­ke­lun ja kou­lu­tuk­sen, jos min­kä, tuli­si olla suo­mes­sa Ei-nol­la­sum­ma­pe­liä jos­ta koko kan­sa­kun­ta, ei vain lah­jak­kain osa jos­sain eri­tyi­sa­lu­ees­sa, hyötyisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.