Helsingissä on terveysasemia ja Alkoja suunnilleen yhtä paljon, mutta ne sijoittuvat aivan eri tavalla. Alkotkin voisivat sijoittua kuin terveysasemat, jos jokaisella olisi oma Alko jossa ja vain jossa hän saisi asioida.
Ensi vuoden alusta, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen terveydenhuoltolaista, jokainen Helsinkiläinen saa asioida millä helsinkiläisellä terveysasemalla haluaa. Tämä mullistaa terveysasemajaon, koska monelle paras terveysasema ei ole se lähin – esimerkiksi Viikkiläisille Pihlajamäki on paikka, jonne ei muuten tule juuri pistäydytyksi, koska se on väärään suuntaan. Uskoisin, että muutama terveysasema joudutaan lakkauttamaan asiakkaiden puutteen vuoksi. Koska vain joillakin terveysasemilla on laboratoriopalvelut paikalla, asiakkaat tietysti hakeutuvat niille välttääkseen ylimääräistä matkustamista.
Tässä vaiheessa tarjontaan kannattaisi lisätä joitakin suuria keskeisesti sijaitsevia täyden palvelun terveysasemia, joilla olisi tarjolla myös yleisimmät erikoislääkäripalvelut samaan tapaan kuin yksityisillä terveysasemilla. Postitalo, jonka muuttamisen kirjastoksi museoviranomaiset estivät, voisi hyvin toimia suurena keskustan terveysasemana (museoviranomaiset ovat jo hyväksyneet sen, että yksityinen lääkäriasema toimii Postitalossa.)
Näin voitaisiin myös lopettaa kiistely siitä, onko parempi, että terveysasema on hyvä vai että se on lähellä. Ihmiset äänestäisivät jaloillaan.
Mullistus nimittäin jatkuu. Vuonna 2014 saa käyttää myös naapurikunnan terveysasemia. Kotikunta joutuu tästä maksamaan, joten on edullista houkutella ulkokuntalaisia asiakkaita ja on järkevää tarjota omille niin hyvät palvelut, etteivät he kannatta kaupungin rahoja naapurikuntiin.
Äärimmilleen vietynä valinnanvapaus saattaa johtaa lainvastaisiin tilanteisiin, jos ei ole jalkoja, joilla äänestää.
Paitsi että tuota uudistusta on vesitetty niin että pitää ilmoittaa etukäteen että mitä terveysasemaa käyttää ensi vuonna.
Postitalon (suur)terveysasema on erinomainen ajatus. Alakertaan voisi jäädä postikonttori, jota etenkin terveyspalveluja paljon käyttävät ikäihmiset arvostavat.
Tuleva terveydenhuoltolaki on aivan typerä eikä se ratkaise mitään ongelmaa.
Se vain tuo lisää ongelmia. Palvelukysyntä jatkossa on täysin ennakoimaton. Voiko ns potilas alkaa heiluttamaan koko järjestelmää? Jos ei tältä asemalta tullut lähetettä josko rovaniemeltä tulisi?
No, näillä mennään mitä on annettu.
Kouluverkossa näkyy sama ilmiö eritoten lukioiden kohdalla, joihin on vapaa haku ja miksei peruskoulujen kohdalla, joissa on myös liikettä.
Mitenköhän se menee kirjastoissa? Kuinka suuri osa lainaustapahtumista tapahtuu muualla kuin lähikirjastossa?
Itse olen sitä mieltä, että koska terveyskeskuspalveluja ei tarvita viikottain niiden ei myöskään tarvitse olla aivan lähellä.
Postitalo on hyvä ajatus. Yleensäkin on hyvä ajatus, että kantakaupungissa oliai terveysasema. Käsittääkseni nykysuunnitelmissa niitä ei ole tarkoitus jättää yhtään jäljelle.
Vanhojen ja sairaiden palveluja suunnitellaan nuoria ja terveitä varten.
Valtaosa terveyskeskuspalveluiden käyttäjistä on lapsia, eläkeläisiä tai työttömiä.
Eli he tulevat vastaanotolle kotoaan. Lähin terveysasema ei tosiaan ole aina parhampien kulkuyhtyksien päässä, mutta yleensä se sitä on. Mutta aika näyttää, miten vapaavalintaisuus muuttaa potilasvirtojen suuntaa.
Turhat terveyskeskuskäynnit — eli sellaiset, jotka eivät johda mihinkään diagnoosiin tai jatkotutkimuksiiin ovat suuri ongelma. Tietysti voidaan aina keskustella, onko sellainen käynti kuitenkaan turha, jos sen ansiosta asiakas saavuttaa mielenrauhan. Lisäisikö terveysasemien parempi saavutettavuus näitä ”turhia” käyntejä? Jos, niin se on huonoa kehitystä.
Eniten varmasti vaikuttaa asiakkaiden valintoihin tämä viime vuonna toimeenpantu laboratorioiden lakkauttaminen useilta terveysasemalta. Tässä Munkin seudullakin kokeisiin pitää lähteä Laakson terveysasemalle nykyään.
Selailin tässä VATT:n tutkimusta vuodelta 2008 terveyskeskuskäyntien laadusta ja saavutettavuudesta.
Silmiini osui graafi: 67 prosenttia yhden huoltajan lapsiperheistä on käyttänyt terveyskeskuksen päivystystä vuoden aikana 4-9 kertaa ja kahdeksan prosenttia 10 kertaa tai useammin. Kahden huoltajan perheissä osuudet ovat 37 ja niinikään 8 prosenttia.
Ja tähän tulevat päälle vielä ajanvarauksen perusteella tehdyt käynnit:
Yksinhuoltajaperheissä: 38 prosenttia on käynyt 4-9 kertaa, 23% yli 10 kertaa
Kahden huoltajan perheissä osuudet ovat 55 ja 8 prosenttia.
Uskomattomia lukuja!
Ilmeisesti lapsille tyypillisten ylähengitystietulehdusten takia rampataan aivan tarpeettomasti lääkärissä. En minä muuta selitystä keksi. Kyllähän lääkärit tästä puhuvatkin, että tullaan suorastaan vaatimaan antibiootteja vain tavallisessa flunssassa olevalle lapselle parin päivän sairastelun jälkeen.
Huom: näissä osuuksissa on kyllä myös aikuisten käynnit, mutta koska lapsiperheiden vanhemmat ovat pääosin työterveyshuollon piirissä, niin ei se juurikaan voi näitä lukuja kauniimmaksi muuttaa.
Toinen huom: otannassa on vain pienten paikkakuntien terveysasemia. Veikkaisin, että pääkaupunkiseudulla luvut eivät ole näin korkeita, koska ihmiset ovat varakkaampia ja käyttävät näin ollen enemmän yksityisiä asemia.
Elina, yritysten minimivelvoitteet työterveydenhuoltoon ovat niin vähäiset, että myös työssäkäyvien ihmisten pitää käydä terveysasemilla. Esimerkiksi Helsingin kaupungin yrityksille myymä työterveyshuolto käsittää riisutuimmillaan lähinnä työhöntulohaastattelun ja verenpaineen mittauksen.
Sitten työnantajat vaativat jokaisesta sairaspoissaolosta (tai lapsen sairauden vuoksi poissaolosta) todistuksen, niin kyllähän terveysasemalle tulee vähän jokaisen flunssan takia asiaa.
Turhien käyntien analysointi ja näiden käyntien eliminoiminen on trendikästä puuhaa. Eilen naisystäväni keuhkokuumeen diagnosointi ja hoito meinasi tyssätä terkkarin luukulle, kun siellä kaupungin varoja säännöstellyt perushoitaja teki diagnoosia. Piti yleiskuntoa – terhakasta kävelyä luukulle – liian hyvänä lääkärin vastaanotolle. Vasta pienen kriisin jälkeen, jossa olimme joutua vartijan ulosheittämiksi, armo kävi oikeudesta ja tyhjän panttina (ilman jonoa) päivystänyt lääkäri sai asiakkaan.
Keskimäärin ihmiset tulevat kuitenkin varmasti turhaan lääkäriin. Keskimäärin kaupungille olisi varmaan halvempi tiukentaa linjaa ja antaa muutaman järjestelmän uhrin – köyhän – kuolla jonoihin.
[quote] … tyhjän panttina (ilman jonoa) päivystänyt lääkäri sai asiakkaan. [/quote]
Ai tällä asenteella? Että lääkärillä pitää olla koko ajan joku nenän alla ”katsottavana”, tai hän tyhjän panttina?
Päivystykset on tarkoitettu kiireellistä ja välitöntä hoitoa vaatille potilaille. Ne ovat kuitenkin kaikkialla muodostuneet ajanvarauksen jatkeiksi, joihin kansalaiset katsovat voivansa poiketa ajankäyttönsä kannalta sopivimpina ajankohtana subjektiivisen oikeustarpeen yllättäessä. Tämä näkyy jo siitä, että kauniina ja aurinkoisina päivinä päivystykset ammottavat autiuttaan.
Tämän ylläkuvatun asenteen tuloksena, ei mistään eikä millään rahalla tahdota saada tk-päivystäjiä. Lääkäreitä kyllä on, mutta ei päivystäjiä. Kukaan ei halua päivystää. Siellä missä tarvittaisiin kokeneinta ja osaavinta, tapaatte nyt nuoria kandeja ja vastavalmistuneita, sillä jokainen, joka voi mennä muualle, menee myös muualle.
@Catilina
Kuvaat ansiokkaasti ammattikuntasi edunvalvontaa, jossa yhä vähemmällä työllä halutaan yhä enemmän palkkaa. Yhteiskunnan, työn tilaajan ja maksajan, intressit ovat kenties toiset.
Suurempi kysymys on, onko koko terveysasema-/terveyskeskusjärjestelmälle tarvetta? Se on kopioitu aikoinaan DDR:stä ja on hyvin kallis ylläpidettävä. Monessa muussa maassa yksityislääkärijärjestelmä toimii tehokkaammin, edullisemmin ja tuottaa parempilaatuista palvelua.
Elina, niihin VATT:n tutkimuksiin kannattaa aina suhtautua pienellä varauksella. 😉 Välillä ne ovat jopa ratkiriemukasta luettavaa. 😀
Kalle: ”Monessa muussa maassa yksityislääkärijärjestelmä toimii tehokkaammin, edullisemmin ja tuottaa parempilaatuista palvelua.”
Eräällä pikkupaikkakunnalla kunnan työntekijöiltä kiellettiin (kunnan ainoan) yksityislääkärin käyttö, koska tältä sai aina sairaslomaa, kun taas terveyskeskuksessa linja oli tiukempi.
Haluaako Kimmo itse seisomaan paskaputken alle itse voimatta mitenkään vaikuttaa hanan asentoon?
Minä olen ihan kypsä näihin hommiin, ja pian saatte kyllä saatana sairastaa ihan ilman minua.
potilas/asiakas = paskapökäle ?
Pitäisin maailmankatsomustasi sellaisena, että nopea alanvaihto tai pitkä keskustelu työpaikkajaksamisesta kollegan kanssa voisi olla paikallaan.
Omassa suoruudessasi arvostan kuitenkin harvinaista tilaisuutta vilkaista terveydenhuollon kulissien taakse!
Onko olemassa maita, joissa ihmiset tietävät ennakkoon milloin sairastuvat ja osaavat varata ajan? Mikä on turha terveyskeskuskäynti?
Ihmisiltä on kadonnut käsitys siitä, mikä todennäköisesti on oikeasti ja nopeasti vaarallista, ja mitä tuloksia (jos mitään) on lupa odottaa siitä, että asiaan tartutaan juuri nyt heti, hinnalla millä hyvänsä. Varsin usein sillä saadaan huonompi tulos. ”Agressiivinen seuranta” on oikeasti usein kaikkein paras keino saada diffuusiin oireistoon paras tatsi, ja päästä jyvälle siitä, mistä ehkä on kysymys, vai onko mistään. Lääketiede ei ole eksakti tiede. Tämä pitäisi ymmärtää.
Patentisti turha tk-käynti on: ”Lähdemme viikonloppuna matkalle, joten pitäisi varoiksi katsoa nämä korvat…” Takuuaika on olematon. Tunnin päästä lapsella voi olla tulipunaiset kipeät korvat, vaikka juuri nyt satavarmasti ei ole.
Tämä on todellakin helposti ymmärrettävissä derkkulasta peräisin olevaksi systeemiksi, jossa terveydenjakopunkteja on kortteleittain, ja joista kansalaiset voivat käydä jonottamassa säädetyt annoksensa terveyttä.
On varsin todennäköistä, että monet potilaani lukevat tätä ja vieläpä tietävät kuka minä olen. Siltikin saamani palaute on vuosien ajan ollut lähes yksinomaan kiitettävää.
Oman kokemukseni perusteella ajanvarauksesta ohjataan aktiivisesti päivystykseen tarjoamalla ei oota ja käskemällä tulemaan seuraavana aamuna vaikka itselle riittäisi jos pääsisi parin päivän sisään lääkäriin. Sairaana ollessa olisi myös helpompaa jos voisi tunnettuna ajanhetkenä ilmestyä paikalle eikä joutuisi kuumeisena odottelemaan paria tuntia vastaanotossa.
”Ilmeisesti lapsille tyypillisten ylähengitystietulehdusten takia rampataan aivan tarpeettomasti lääkärissä. ”
Näin on, työnantajat kun vaativat sairaudesta lääkärintodistuksen .
Harva työnantaja joustaa lapsen sairaustodituksesta, tk-käynti kun menee työntekijän ja yhteiskunnan piikkiin.
Työntekijän sairaustodistuksesta moni työnantaja tinkii, koska työntekijä menisi silloin työterveyshuoltoon.
Arviolta 30 % tk-käynneistä johtuu todistuksen tarpeesta, ei sairaudesta sinänsä
Joo. Päivystyksistä on tullut ajanvarauksien jatkeita siksi, että kaikki resurssit menevät siihen päivystämiseen.
Aikoinaan erään maalaiskaupungin terveyskeskus päivysti vuorokaudet ja viikot ympäri 7/24. Sattumoisin yhtäkkiä huomasin hoitavani koko koko puljua kahdestaan toisen lääkärin kanssa, ja työtunteja olikin kuukausissa 400-500. Kun mitään ei näyttänyt korjautuvan, niin irtisanouduin.
Sittemmin tämän seudun yöpäivystykset 22.00-08.00 hoidetaan keskussairaalassa erillisenä tk-päivystyksenä. Matkaa on keskimäärin täältä nyt 60-80 km. Muutoksen tulessa kaikki olivat varmoja, että ei tule onnistumaan. Öisinkin ovikello oli näet soinut jatkuvasti. Toisin kävi. Yöllinen päivystyspotilas tältä seudulta on suuri harvinaisuus. Sen sijaan naapuritienoo kyllä käyttää mielellään ja tiuhaan lähietäisyydellä olevaa palvelua. Subjektiivinen oikeustarve iskee paljon helpommin, kun matkaa on vain pari kilometriä.
Lisähuomautuksena, monilla vuokratyöfirmoilla ei edes ole omaa työterveyshoitoa, vaan käskevät käyttämään omaa terveyskeskusta. (Tai ainakin ne piilottelevat tietoja työterveyspalveluista)Onkohan se edes laillista?
Jokaisesta sairauspoissaolosta tietysti vaaditaan todistus, mikä on minutkin aikoinaan ohjannut monet kerrat ”turhaan” terveyskeskuspäivystykseen jonottamaan.