Miksi hotellin ylläpito on Suomessaniin vaikeaa?

24 vastausta artikkeliin “Miksi hotellin ylläpito on Suomessaniin vaikeaa?”

1. Tän­nekin usein linkkaa­mas­sani uutises­sa sak­salainen elin­tarvikevähit­täiskaup­pias ihmetteli suo­ma­laisen kaup­pi­aan saa­maa isoa katet­ta. Veikkaisin että on kyse samas­ta ilmiöstä.

   Se taas on kytkök­sis­sä Osmonkin heit­toon siitä, että keskieu­roop­palaiset per­heyrit­täjät riistävät itseään. Kau­pan (hotellin, rav­in­tolan) pito on elämän­ta­pa, ei työ­paik­ka. Elämä eletään kau­pas­sa (hotel­lis­sa, rav­in­to­las­sa) eikä odote­ta että pääsee sulkemisa­jan jäl­keen elämään. Tämän vaikutel­man ainakin saa kaik­ista, siis kaik­ista, Kes­ki- ja Etelä-Euroop­paan muut­tanei­den tari­noista elämästä siellä.

   Ja sit­ten tietysti se, mihin kaik­ki Suomes­sa kaatuu: meitä on liian vähän. Siinä mis­sä Kes­ki- ja Etelä-Euroopas­sa pienenkin kylän kahvi­las­sa käy päivit­täin sata asi­akas­ta, suo­ma­laises­sa kyläkahvi­las­sa käy viisi. Tai ei yhtään.

   Vastaa

2. Luin juuri Fil­lar­il­la Niz­za­an, jos­sa ihmettelit samaa asi­aa. Jos hin­tata­so on suht sama kuin Suomes­sa ja yrit­täjät saa­vat toimis­taan kohtu­ullisen elin­ta­son (tekevätkö vähem­män voit­toa kuin suo­ma­laiset ketjut?) — kuten kuvit­telisin Sveit­sis­sä saa­van — kyse on sit­ten julkisen val­lan toimen­piteistä ja lain­säädän­nöstä, verotuksesta.

   Mut­ta. Suomes­sakin on Matkus­ta­jakote­ja, jois­sa hin­tata­so on hal­pa, huonei­ta vähän ja jotakin saa tiskiltä myös ostet­tua. Palvelu ja miljöö ei ehkä vas­taa Sveitsin tasoa mut­ta perushuoneen saa hal­val­la. Nämä myös kan­nata­vat ainakin sikäli, että jotkut ovat toim­i­neet alal­la pitkään. Tämä on joillekin per­heyrit­täjille elämän­ta­pa, jos­sa työ­tun­te­ja ei las­ke­ta (niin kuin hotelleis­sa). Ja kun paik­ka tulee tutuk­si, palvelun taso para­nee. Sit­ten on näitä B&B paikko­ja mut­ta niiden pitäjil­lä lie­nee myös muu­ta elinkeino­toim­intaa — mut­ta ei aina.

   Vastaa

3. Var­maan matkaan vain kalleis­sa ver­rokki­mais­sa, mut­ta minus­ta suo­ma­laiset hotel­li­hin­nat ovat jopa alhaisia.

   Vastaa

4. Kuin­ka help­poa on muut­taa asuin­huoneis­tok­si kaavoituk­ses­sa määritel­ty tila hotellihuoneeksi?

   Vastaa

5. Oisko meil­lä kaikkia ihmepykäliä ja direk­ti­ive­jä, jot­ka määräävät, mis­sä ovet ja ikku­nat saa­vat tai pitää olla, miten päin han­taak­it jne jne?

   Vastaa

6. Lappeen­ran­nas­sa tilanne on todel­la kum­malli­nen. Kysytään vas­taa vain Venäläiset itse.

   Vastaa

7. Sveit­sis­sä hotel­lialan ALV on 3.6%

   Vastaa

8. Johtuu kartel­li­maisu­ud­es­ta!

   Hotel­limerkki­tuot­teet Suomes­sa keskit­tyvät kolmelle suurelle toim­i­jalle: Hilton-Scan­di­cille, Restelille ja S‑ryhmälle.

   Vastaa

9. Tam­pereelle äsket­täin peruste­tun DreamHostelin yrit­täjä kir­joit­teli blo­gis­saan varsin seikkaperäis­es­ti kaiken­lais­es­ta byrokra­ti­as­ta yms. mitä hostellin perus­tamiseen Suomes­sa liittyy:

   http://hostellinperustaminen.blogspot.com/

   Suosit­te­len luke­maan, jos aihep­i­iri kiin­nos­taa. Niitä enem­män byrokra­ti­aan liit­tyviä jut­tu­ja löy­tyy van­hem­mista merkin­nöistä; uudem­mis­sa ker­ro­taan enem­män remon­teista yms. käytän­nön asioista.

   Vastaa

10. Jos kyse on siitä, mitä nimitetään hotel­lik­si ja mitä jok­sikin muuk­si, niin taas on kyse lain­säädän­nöstä. En tiedä sääteleekö EU jotenkin sitä, minkä tasoista ja kokoista paikkaa saa sanoa hotel­lik­si vai voiko kah­den­toista huoneis­ton paikkaa kut­sua hotel­lik­si? Kaik­ki eivät halua leimau­tua hotel­lik­si. Kyse on siis myös nimityksistä.

    Turus­sa on ainakin neljä hyvää matkustajakotia.
    Tässä joitakin Suomesta:

    http://www.yrityshaku.net/yrityshaku/yritys/Matkailu/Matkustajakodit

    Vastaa

11. Voisiko juuri hin­tata­so olla syynä?
    Suomes­sa ei oikein hotel­lit kiin­nos­ta (ja sitä kaut­ta myös koti­maan­matkailu vähe­nee), kos­ka ne ovat niin kalliita.

    Vastaa

12. Pien­imuo­toista yri­tys­toim­intaa hai­tan­nevat sekä työe­htosopimusten velvoit­teet että esim. ennakkovero­tuk­sen toteut­tamistapa. Peri­aat­teessa takana on hyvä aja­tus, eli tulisi olla vain sel­l­aisia yri­tyk­siä, jot­ka tekevät tasaista tulosta ja tar­joa­vat sään­nöl­listä ja tur­vat­tua työtä. Näin ihmis­ten elämä olisi onnel­lisem­paa ja varmem­mal­la poh­jal­la. Loogis­es­ti on siten myös parem­pi olla työtön ja saa­da tur­vat­tu toimeen­tu­lo, kuin tehdä epä­var­maa ja kausit­taista työtä. Eli palataan taas kansalais­palkkaan, joka ratkai­sisi ongel­man suurelta osin…

    Vastaa

13. Hotel­li- ja rav­in­to­la-alal­la keskit­tymi­nen on johtanut siihen, että todel­li­nen liike­toim­inta on keskusve­toisen logis­ti­ikkaketjun hallintaa. Tässä ketjus­sa lop­pupiste, eli se, jos­sa asi­akas­ta palevl­laan, on vält­tämätön paha, ja tavat­toman “epäkan­nat­ta­va” sel­l­ainen — on “liikaa” heniklöstöku­lu­ja, kiin­teistöt ovat “kalli­ta” jne. Var­maan kus­tan­nuk­set ovatkin suurem­pia, kuin keskus­li­ik­keen varas­to­hal­lien (tai vaik­ka huoltoasemien), ja se — hal­lit pel­to­jen keskel­lä — on kuitenkin se osa, jol­la keskus­li­ike tahkoaa rahansa.

    Kiitos tukku­ti­lanteen ei syn­ny myöskään ihmeem­min kil­pailua, kun aivan pieni yrit­täjä ei tah­do saa­da edes ostet­tua tuot­teitaan ns. riip­pumat­tomil­ra markki­noil­ta, kun joka puolel­la on tavaran­toim­i­tus­sopimuk­sia, ostosopimuk­sia jne. 

    Tästä seu­raa edelleen se, ettei tukkurei­den hallinnoimas­sa toimin­nas­sa ole tärkein­tä yksit­täisen toimip­is­teen men­estys tai taso sinän­sä, vaan se, että tilauk­set kulke­vat tasais­es­ti ja tahkoa­vat rahaa omis­tavalle taholle, joka yhdel­lä kädel­lä myy ja toisel­la pakot­taa osta­maan itseltään. 

    Väit­täisin myös, ettei todel­la tasokas hotel­li kykene ulkois­taa­maan esim. siivous­palvelu­jaan. Tässä(kään) taloudelli­nen ratio­nal­is­mi ja opti­moin­ti ei takaa paras­ta mah­dol­lista tulosta asi­akkaan kannalta.

    Vastaa

14. Olisiko niin, että Suomes­sa hotel­lit, osu­us­li­ikekau­pat, pizze­ri­at jne. Kaik­ki ne pitää hajoit­taa ja uusia viiden vuo­den välein.

    Muual­la on sato­ja vuosia van­ho­ja ajan pati­noimia, arvokkai­ta hotelle­ja, pube­ja, kaup­po­ja jne. ja ihan hyvin palvelevat.

    Suomes­sa ei sodan jälkeinen jälleen­raken­nustyö ota mil­lään loppuakseen 🙂

    Vastaa

15. Ei kai hotel­li­bisnes mikään poikkeus ole. Kovin on vaikea kek­siä kil­pail­tua alaa Suomes­sa. Isoil­la tor­eil­la vielä näkee hin­tak­il­pailua perunois­sa ja man­sikois­sa. Siinä se taitaa olla.. Yrit­tämi­nen Suomes­sa ei houkuttele.

    Voihan siinä olla jotain kansan luon­teestakin. Kuitenkin vast´ikään perustet­ti­in oikein yri­tys, joka tar­joaa palvelui­ta yri­tyk­sen perus­tamis­palvelui­ta tar­joav­ille. Siis tuo meni ihan oikein: yri­tyk­sen perus­tamis­palvelui­ta tar­joav­ille tar­jo­taan palvelua, joka tar­joaa helpo­tus­ta yri­tyk­sen perus­tamis­so­taan. Että näin Suomes­sa. Yrit­täjäk­si ei noin vain viit­si ryhtyä. 

    Olisi itsel­läkin ollut mah­dol­lisu­us työsken­nel­lä freelancerina/yrittäjänä opiskelu­iden ohes­sa. Het­ken aikaa tutkiske­lin vai­h­toe­hto­ja ja päädyin tekemään sen 3½ kk vuodessa kesä­du­u­nia palkol­lise­na. Täl­lä het­kel­lä vieläpä ulko­maisen fir­man leivissä 🙁

    Vastaa

16. Käyp­päs Soin­in­vaara joskus Jout­sas­sa, siel­lä alun­perin urbaani serkku­tyt­töni Eva Ter­vo­nen pitää kymme­nen huoneen hotel­li Aat­to ja Elliä

    Vastaa

17. Käyp­päs Soin­in­vaara joskus Jout­sas­sa, siel­lä alun­perin urbaani serkku­tyt­töni Eva Ter­vo­nen pitää kymme­nen huoneen hotel­li Aat­to ja Elliä

    Osmo dele­toikoon späm­minä jos halu­aa mut­ta pieni on maa, yöpymis­es­tä en tiedä, mut­ta voin suositel­la paikan tuor­e­i­ta sämpylöitä ja kahvia. Ja minä olen noiden suh­teen toiv­o­ton nipo! Mikä siinä ylipään­sä on että kun tämän maan ruokakult­tuuris­sa on kak­si hyvää asi­aa, leipä ja kahvi, niin nekin pitää kor­va­ta äykeäl­lä espres­sol­la ja kuiv­il­la brios­seil­la? Apinoidaan vaik­ka tuore paikan päälle tehty jäätelö Ital­ias­ta mieluummin.

    Vastaa

18. Suomes­sa on pien­per­heyri­tys­vas­tainen henk­i­nen ilmapi­iri. Yrit­täjäk­si ryhtyneen pelätään rikas­tu­van ja sik­si hänen palveluitaan ei halu­ta käyt­tää tai tuot­tei­ta ostaa. Mielu­um­min käytetään pörssiyri­tys­ten tai suuro­su­uskun­tien palvelui­ta. Oikeas­t­aan ain­os­taan par­turi-kam­paa­jille ja maanvil­jeli­jöille on “sal­lit­tua” toimia yksinyrit­täjinä. Ja heistäkin ainakin viimek­si­maini­tut ovat val­ta­van kateu­den kohteina. Yksit­täiselle per­heelle on “sal­lit­tua” han­kkia toimeen­tu­lon­sa ain­oas­taan palkkatyöl­lä tai Nokian osakkeilla.

    Vastaa

19. Sveit­si on kau­nis matkailumaa keskel­lä Euroop­paa. Suo­mi on syr­jäistä met­sää meren takana. 

    Autoilin muu­ta­ma vuosi sit­ten Reinin laak­sos­sa, jos­sa jokainen pikkukylä on kuin 1500–1600 luvun ulkoil­ma­museo upeine kahviloi­neen, rav­in­toloi­neen ja luostarei­neen. Kylien välis­sä on sit­ten viini­tarho­ja, lin­no­ja ja his­to­ri­aa ja miljoonakaupunkeja. 

    Sama reis­su Suomes­sa: met­sää, met­sää, ABC, pel­to, betoni­nen 70-luvun kirkonkylä, piz­za­ke­bab, metsää…

    Mut­ta kyl­lä Suomes­takin löy­tyy mökkikyliä ja per­soon­al­lista maatil­a­ma­joi­tus­ta, kysyn­tä vain lie­nee talvisin vähäistä.

    Vastaa

20. Kyl­lä per­heyrit­täjät Kes­ki-Euroopas­sa var­maan tekevät pitkää päivää arvostet­taval­la ahkeru­udel­la. Mut­ta hei­dän apunaan työsken­telee siivo­jia ja keit­tiöa­pu­laisia lähin­nä Itä-Euroopan maista todel­lisel­la riistopal­ka­lla. Näin oli ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten Itävallassa.

    Ei ne hotel­liyrit­täjät ves­so­ja siivoa. Eikä muutkaan paikalliset Keski-Euroopassa.

    Saman­lainen orjatyövoiman hyväk­sikäyt­tö ei ole Suomes­sa lail­lista tois­taisek­si. Mut­ta kahdet työ­markki­nat näyt­tävät tule­van Suomeenkin varsinkin, jos demar­it häviävät vaalit ja nykyi­nen hal­li­tus­po­h­ja jatkaa.

    Vähän ihmette­len, ettei vihrei­den piiris­sä tätä tilan­net­ta taju­ta. Tai ehkäpä vihreät oikein halu­a­vat niitä hal­paor­jia, että saataisi­in halpo­ja palvelu­ja? Samaan syssyyn sit­ten tule­vat hal­paor­jien asun­toalueet, koulut jne.

    Vastaa

21. Per­in­tövero on tehokas tapa estää pääo­maval­taista pienyri­tys­toim­intaa. Mei­dänkin suvus­sa on joskus ollut matkus­ta­jakoti! Per­in­tövero sataa suo­raan suurten toim­i­joiden, kuten SOK, Trade­ka ja K‑ketju, laariin.

    Sama kysymys toisel­la taval­la. Mik­si Suomes­sa on poikkeuk­sel­lisen vähän keskisu­ur­ta yri­tys­toim­intaa? Sama kysymys vielä kol­man­nel­la taval­la: Mik­si suo­ma­laiset yrit­täjät aina real­isoi­vat yri­tyk­sen­sä eläkeiässä myymäl­lä ne ulkomaille?

    Onhan Suomes­sa jo julk­isia esimerkke­jä siitä, että isä myy ulko­maille ja poi­ka ostaa takaisin muu­ta­man vuo­den päästä. Rahat ovat olleet ne vuodet tur­vas­sa muual­la EU-alueel­la. Näis­sä jär­jeste­lyis­sä pääo­maa vain täy­tyy olla reip­paasti enem­män kuin yhden hotellin verran.

    Vastaa

22. Toinen näkökul­ma on, että asi­akkaat ovat vaikei­ta. Suo­ma­lainen ei oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan hotel­lis­sa yövy. Se on turhaa ylellisyyttä.

    Mat­ka suun­nitel­laan siten, ettei tarvitse yöpyä mis­sää. Jos on tarve, niin men­nään suku­laisi­in ja tut­tu­jen luo. Jos sekään ei toi­mi, nuku­taan vaik­ka autossa.

    Sama kit­u­li­aisu­us kos­kee tak­sil­la matkus­tamista. Muis­tan hyvin, kun nuor­na mies­nä kotona asues­sani useinkin tai siis melkein aina tulin juh­li­mas­ta koti­in tak­sil­la. Rahat oli lop­pu ja äiti mak­soi kyydin. 

    Äiti­ni kehoit­ti aina, että tulisin lin­ja-autol­la. No ker­ran sit­ten oikein hauskan illan jäl­keen tulin lin­ja-autol­la. Äiti ei ollutkaan iloinen. Ei sen takia, että bus­si olisi mak­sanut enem­män. Olin­han sopin­ut kul­jet­ta­jan kanssa tak­sia vas­taa­van hin­nan. Äiti suut­tui sen takia kun bus­si möyri pihan ja herät­ti naapuruston.

    Vastaa

23. Ajelin viime viikol­la pyöräl­lä län­sir­an­nikkoa pitkin Helsingistä vaasaan (750 km) ja yöt vietin teltas­sa. Aikaisem­mil­la reis­suil­la, sil­loin kun vielä olin töis­sä ja oli mas­sia, yövyin hostelleissa/motelleissa, mut­ta ansiosi­don­naisel­la 40–50 e yöstä on liikaa. 

    Telt­tailumaana Suo­mi on kuitenkin maail­man paras, mielestäni. Suomes­sa on jokamiehenoikeus ja teltan voi pystyt­tää oikeas­t­aan minne halu­aa. Järviä ja jokia on mielin­määrin, joten pesey­tymi­nenkään ei ole kesäisin ongel­ma. Eikä mak­sa mitään.

    Toinen lois­ta­va puoli Suomes­sa telt­tailus­sa on se, että kaupunkien mak­sulliset camp­ing-alueet sijait­se­vat kaupunkien parhail­la ton­teil­la uimaran­to­jen vier­essä, mon­esti jos­sain kaupun­gin kupeessa olevas­sa saa­res­sa. Hin­nat eivät päätä huimaa (10–20e). Jos leir­in­täalueen keit­tiössä kokkaa illal­lisen rav­in­to­las­sa syömisen sijaan, tulee yöpymis­es­tä suurin piirtein ilmaista.
    Itse rakas­tan Suomes­sa matkailua.

    Vastaa

24. Suomes­sa ei ole pieniä hotelle­ja, kos­ka matkail­i­jat vuokraa­vat mielum­min mökkejä. 

    Matkailu kohdis­tuu järvi­suomeen eikä kaupunkei­hin. Järvelle ei kan­na­ta puolestaan rak­en­taa pien­hotel­lia kun tilaa riit­tää mökin rauhallekkin. Yksi­tyshenkilöitä jot­ka vuokraa­vat mökke­jä on suomes­sa tuhansia.

    Vastaa