Kategoria: _

BMH myy kolmen Tyrannosauruksen yksikön Ruotsiin.

Mälaren­er­gi Ab rak­en­taa maail­man suurim­man kier­rä­tyspolt­toainet­ta käyt­tävän voimalaitok­sen Ruotsin Västeråsi­in. Voimalaitok­ses­sa polte­taan lajitel­tua jätet­tä 450 000 ton­nil­la. Voimalaitok­sen teho on 167 MW, mis­tä 65 % läm­pöä ja 35 % sähköä. BMH toimit­taa laitok­seen kiin­teää kier­rä­tyspolt­toainet­ta (SRF) valmis­ta­van yksikön, johon sisäl­tyy kolme Tyran­nosaurus-murskain­ta. Toim­i­tuk­sen arvo on 18 miljoon­aa euroa, mikä vas­taa liki kol­mannes­ta yhtiön edel­lisen vuo­den liike­vai­h­dos­ta. Hyvin meni suo­ma­laisel­la teol­lisu­udel­la muutenkin. Met­so toimit­taa kat­ti­lan. Kuten aiem­minkin on ollut puhet­ta, olen BMH:n hal­li­tuk­sen jäsen. Jat­ka lukemista “BMH myy kol­men Tyran­nosauruk­sen yksikön Ruotsiin.”

Paljonko pitäisi säästää?

Jot­ta hal­li­tu­so­hjel­maa nou­datet­taisi­in kir­jaimel­lis­es­ti, pitäisi val­tion talout­ta vahvis­taa viidel­lä mil­jardil­la – siis vero­ja korot­taen tai meno­ja kar­sien. Demar­it halu­a­vat ennen päätök­sen­tekoa odot­taa, jos vaik­ka seu­raa­va talousen­nuste olisi vähän parem­pi, jol­loin selvit­täisi­in vähem­mil­lä leikkauksilla.

Jotenkin näen tämän asian aivan toisin. Vakaut­tamisen tarve on yli tuon viiden mil­jardin, jos kat­somme pitkän ajan kestävyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varautua myös min­un ikälu­okkani eläkkeisi­in ja hoidon tarpeeseen. Jos viiden mil­jardin leikkaus olisi mah­dol­lista toteut­taa heti ensi torstaista alka­en, sitä ei pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa tehdä, kos­ka se lamaut­taisi suh­dan­tei­ta, lisäisi työt­tömyyt­tä ja tuot­taisi uuden leikkaus­tarpeen.  Liian nopeas­ta vyön kiristyk­ses­tä varoit­taa Euroop­paa jo moni sel­l­ainen taho, joka on yleen­sä saar­nan­nut menokurin puoles­ta. Jat­ka lukemista “Paljonko pitäisi säästää?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2012

Esi­tys­lista löy­tyy tästä

Mikko Särelän kom­men­tit taas tästä.

Öster­sun­domin yleiskaava

Tämä on tätä kun­tien välistä yhteistyötä, jos­sa demokra­tia väistyy. Sipoon, Van­taan ja Helsin­gin virkamies­neu­vot­teluis­sa on sovit­tu yleiskaa­van poh­jak­si vai­h­toe­hto B ja nyt se tuo­daan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taan hyväksyt­täväk­si. Me voimme tietysti pää­tyä toiseen vai­h­toe­htoon, Van­taal­la voidaan pää­tyä kol­man­teen ja Sipoos­sa neljän­teen. Mitään muu­ta kansan­val­taista tapaa ei ole kuin että kaik­ki kolme hyväksyvät virkami­esten mielip­i­teen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.2.2012”

Valtionosuuksista riippuvat kunnat

Aamu-uuti­sis­sa käsitelti­in kun­tien val­tiono­su­us­ri­ip­pu­vu­ut­ta. Espoo saa tulois­taan val­tiono­suuksi­na kak­si pros­ent­tia ja Ran­ua 60 pros­ent­tia (1). Kun­tali­iton Timo Kietäväi­nen sanoi, että asi­aa ei paljon auta se, jos kak­si köy­hää yhdis­tetään. Juuri Ran­u­an osalta aut­taisi, kos­ka sitä oltaisi­in yhdis­tämässä Rovaniemeen. Jat­ka lukemista “Val­tiono­suuk­sista riip­pu­vat kunnat”

Ekolandian sähköntuotanto

Kos­ka keskimääräis­ten ja mar­gin­aal­is­ten päästö­jen käsit­teet ja eri pituiset tarkastelu­jak­sot näyt­tävät tuo­ta­van häm­men­nys­tä, esitän leikkimielisen tari­nan. Asian yksinker­tais­tamisek­si esitän kivi­hi­ilen mit­tayk­sikök­si sen läm­pöar­voa kilo­wat­ti­tun­teina. Tässä on vähän oiot­tu mutkia, jot­ta pääa­sia pysy­isi ymmärrettävänä.

Kuvitelka­amme Ekolan­di­an ole­van sähköverkoltaan sul­jet­tu maa, jos­sa sähkönku­lu­tus on tasaiset 10 000 MW ympäri vuo­den, jos­ta 9 000 MW tuote­taan sään­nöstelemät­tömäl­lä vesivoimal­la ja 1 000 MW kivi­hi­ilel­lä. Hiilivoimalan hyö­ty­suhde on 40 %, joten kivi­hi­iltä lapi­oidaan voimalan kitaan 2500 MWh tun­nis­sa. Ekolan­di­an ympäristömin­is­ter­iö ja teknilli­nen korkeak­oulu laske­vat, että yhteen kulutet­tuun kilo­wat­ti­tun­ti­in on men­nyt 0,25 kWh kivi­hi­iltä, mut­ta sähköl­lä talon­sa läm­mit­tävät sekä paikalli­nen rautatiey­htiö laske­vat päästöik­seen pyöreät nol­la, kos­ka he osta­vat pelkkää vesisähköä. Kivi­hi­ilen kulut­ta­jak­si on uhrautunut ulko­mainen kaivosy­htiö, kos­ka se on valmi­ik­si pahis ja kos­ka sen toim­i­tusjo­hta­jal­la on taipumus­ta älyl­liseen rehellisyy­teen. Ekolan­di­an asukkaat eivät viit­si sähköä säästel­lä, kos­ka eihän siitä ole päästöjä. Niin­pä kovin yleinen har­ras­tus on läm­mit­tää uima-altaat paukku­pakkasil­la ja käy­dä talvel­la uimas­sa höyryävän lämpimässä uima-altaas­sa. Jat­ka lukemista “Ekolan­di­an sähköntuotanto”

Lopetetaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset

(Tämä tek­sti on julka­istu alun­perin Vihreän liiton sivustolla)

Hal­li­tuk­sen edessä on mit­ta­vat säästö­tarpeet. Niin huonos­ti ei rahaa Suomes­sa käytetä, että voisi leika­ta mil­jardin ilman, että se kehenkään sat­tuu. Kaik­ki joutu­vat tin­kimään jostain itselleen tärkeästä, myös kokoomus. Jat­ka lukemista “Lopete­taan yksi­tyisen sairaan­hoidon Kela-korvaukset”

Turpeen syöttötariffi

Olen tien­nyt, että turve­lauhde­voimaa on tuet­tu Suomes­sa pitkään syöt­tö­tar­if­fil­la, mut­ta en voin­ut kuvitel­la, että se on rak­en­teeltaan niin kiero kuin se on. Kaikkien sähkön­tuot­ta­jien pitää mak­saa jokaises­ta turve­lauh­teel­la tuete­tus­ta megawat­ti­tun­nista yksi euro, mut­ta ei tässä kaik­ki. Niiden pitää myös neu­traloi­da kokon­aan päästökau­pan ohjaus­vaiku­tus, joka muuten vähen­täisi turpeen kan­nat­tavu­ut­ta. Jat­ka lukemista “Turpeen syöttötariffi”

Kainuussa neuvoteltava 1600 sopimusta

Kain­u­un maakun­takokeilun jatko kaa­tui yhden kun­nan, Puolan­gan veto-oikeu­teen. Tilanne kuvas­taa kun­tien välistä vapaae­htoista yhteistyötä kahdel­la taval­la. Ensik­sikin yksimielisyy­den vaa­timuk­sen ongel­mallisu­us konkreti­soi­tui tässä taas ker­ran. Toisek­si nyt pitää sit­ten jär­jestää sama eril­lis­inä yhteistyöprojekteina.

Kain­u­us­sa joudu­taan neu­vot­tele­maan uusik­si TUHAT KUUSISATAA sopimus­ta. Täl­laista on nykyaikainen hallintohimmeli.

Onnek­si olkoon vain. Suurin osa noista 1600 sopimuk­ses­ta vaatii yksimielisyyden.

Lähidemokratia ennen kuntajakoa

Minus­ta on väärä järjestys yrit­tää ensin päät­tää kun­ta­jao­tuk­ses­ta ja sit­ten alkaa pohtia lähidemokra­ti­aa. Ennen kan­nan­ot­toa kun­tien yhdis­tämiseen ihmisil­lä on oikeus tietää, mitä sil­lä tarkoite­taan ja miten päätök­sen­teko uuden suurkun­nan sisäl­lä toimii. Muus­sa järjestyk­sessä ei voi onnis­tua, kos­ka kansalaisil­la on kaik­ki syyt vas­tus­taa. Jat­ka lukemista “Lähidemokra­tia ennen kuntajakoa”