Olen tiennyt, että turvelauhdevoimaa on tuettu Suomessa pitkään syöttötariffilla, mutta en voinut kuvitella, että se on rakenteeltaan niin kiero kuin se on. Kaikkien sähköntuottajien pitää maksaa jokaisesta turvelauhteella tuetetusta megawattitunnista yksi euro, mutta ei tässä kaikki. Niiden pitää myös neutraloida kokonaan päästökaupan ohjausvaikutus, joka muuten vähentäisi turpeen kannattavuutta.
Kaikkien sähköntoimittajien pitää maksaa turvevoimaloille siitä, että päästökauppa heikentää turpeen kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. Tässä otetaan huomioon paitsi se, että turve on saastuttavampi polttoaine, jolloin energiayksikköä kohden päästöoikeuksia kuluu enemmän kuin kivihiiltä poltettaessa, myös se, että turvevoimalat ovat hyötysuhteeltaan huonompia ja kuluttavat enemmän lämpöenergiaa suhteessa saatuun sähköenergiaan. Hiilidioksidipäästökertoimet polttoaineen lämpöarvoon ovat turpeella 0,377 hiilidioksiditonnia /MWh ja kivihiilellä 0,337 ja voimalaitosten hyötysuhteet vastaavasti 0,37 ja 0,40. Kaiken kaikkiaan siis turvevoimalan hiilidioksidipäästöt ylittävät hiilivoimalan päästö 11,8 prosentilla, mikä muiden pitää korvata.
Arrrgh!
Jäämme odottamaan, keksiikö Puola tavan puolustaa ruskohiiltä suhteessa kivihiileen.
Onko tämä todella mennyt läpi EU-elimissä?
Löydän kolme vaikutinta tehdä mikä tahansa päätös: järki, tunne ja itsekkyys eli ahneus. Yleensä järkeviä päätöksiä ylistetään, tunteellisiakin kunnioitetaan mutta ahneutta halveksitaan. Tälle ei jää kuin tuo viimeinen reaktio, jos ei nyt “järkenä” pidetä sitä että energiaa täytyy tuottaa kuin viimeistä päivää koska kaikki kuitenkin kuluu johonkin.
Kai jo tyhminkin vihreä ymmärtää että turve on
kaikkein tyhmin sähkön ja lämmön tekotapa.
Se saatuttaa niin monella tavalla, eikä vähäisin ole Vesistöjen raju rehevöityminen turpeen noston takia.
Turve on keskustan käenpoika jota keskusta vaalii
kuin haukka. Keskusta viis veisaa vesistöistä ja ilmastonmuutoksesta.
Arrrrrrgh
Toki Ydinvoimassa on riskinsä mutta jos haluamme pysäyttää ilmaston muutoksen ja säilyttää tämän
tapaisen elintason on ydinvoima ainoa varteenotettava sähkön tekotapa.
Sähkömarkkinat pitäisi tietenkin saada taas yhteiskunnan valvontaan, muuten sähkön hinta nousee pilviin. Sähkömarkkinoiden vapauttaminen oli emämunaus, Kiitos EU:n!
http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html
Tiedoksi, että tuo turpeen syöttötariffi on päättynyt 2010 lopussa.
Syöttötariffia on jatkettu niin, että se kiertää valtion budjetin kautta eli tuen maksaa viimekädessä valtio.
Suomessa soiden turve sitoo hiiltä enemmän kuin mikään täkäläisessä maaperässä. Turvetta ei pitäisi käyttää energian tuotantoon. Näin on myös siksi, että soiden merkitys suomalaisen luonnon hyvinvoinnille on muutoinkin suuri.
Lähtisin liputtamaan geotermisen energian puolesta. Ei siis maalämmön vaan sen mitä löytyy Suomestakin tuolta ~10 kilometrin syvyydestä. Suomen kallioperä on vakaata, joten siihen on turvallista porata. Se on myös kovaa ja kylmää, joten poraaminen on vaivalloista ja se pitää tehdä syvälle. Mutta jos vertaa ydinvoimalaan niin poraaminen on suorastaan lasten leikkiä. Energiaa ei toki tule läheskään niin paljon per yksikkö, mutta geoterminen on käytännössä rajaton energianlähde eikä se kuluta mitään. Ja lämpöähän tässä maassa tarvitaan.
Riskejäkin toki on: kiertävän veden mukana tulee raskasmetalleja ja muita myrkyllisiä aineita syvältä maan uumenista, jotka täytyy hoitaa asiallisesti. Mutta toisaalta voihan sieltä löytyä porauksessa vaikka vähän kultaa ja timanttejakin, kuka tietää.
Ennustan, että keksivät, ja ennustan, että keksintö menee läpi. Ruskohiilellä kun on sen verran olennainen asema Keski-Euroopan energiantuotannossa.
Tämä on osa sitä ongelmaa, mistä yritin varoitella, kun Saksan ydinvoimapäätöstä juhlistettiin. Kun vähähiilisen energian saatavuutta rajoitetaan keinotekoisesti, likaisen energian tuottajien neuvotteluasemat paranevat oleellisesti.
Näin se käy, sanoisi Vonnegut.
Entinen elinkeinoministeri Pekkarinenhan oli junailemassa syöttötariffia ja takuuhintoja koskevia säännöksiä. Eiköhän se taustoita nykyiset käytännöt hyvin.
Syöttötariffi pitäisi saada käyttöön kaikille tuottajille, nythän käytännössä hajautettu pientuotanto on rajattu pois ja uusiutuva co2 ‘vapaa’ ei ole mitenkään suosittua, päinvastoin. Siirtoverkkojen omistajat voitaisiin velvoittaa ottamaan vastaan uusiutuvan energian tuotanto hintaan, joka olisi esim.75% pörssiin sidotun myyntihinnasta. Älykästä mittarointiahan on mainostettu tällaisella reaaliaikakyvykkyydellä. Pannaan se nyt hyödylliseen käyttöön.
Uusiutuvan energian hajautettu ja pientuotanto pitää saada kannattavaksi. Jos energiaverotuksella hintaa nostettaisiin Tanskan tai Saksan tasolle, tulisi uudistuvan hajautettu tuotanto houkuttelevammaksi. Näin kerätyt verot palautettaisiin esimerkiksi perusvähennyksen tms. nostolla ja teollisuuden investointituilla tms. takaisin niin että kansalaisten ja yritysten kokonaisrasitus pysyisi samana. Kaikki voittavat, vaihtotase paranee, päästöt vähenee ja energiankulutus pienenee.
Ed. kommenttiin liittyen,
MP:n näkemys ei ole paljon muuttunut.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2164875/mauri-pekkarinen-torjuu-puuenergian-syottotariffin
Turve on kyllä hyvin saastuttava CO2-laskennassa MUTTA ei ollenkaan niin paha kuin maalämpö, suorasähkö tai ilmalämpöpumput. On syytä muistaa että meillä on marginaalisähkönä eli viimeisenä sähkönä lähes jokaisena vuoden tuntina kivihiililauhde. Ja pysyy ainakin vuoteen 2050, kun nyt olemme samassa sähköpörssissä Saksan kanssa.
Kun tarkastellaan CHP-kaukolämmössä (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) olevaa taloa niin esim. 20 000 kWh lämmönkulutus aiheuttaa vuodessa 100% turvepolttoaineella 4 tonnin CO2-päästöt. 100% maakaasulla vähentää Suomen päästöjä 13 tonnia (tämä siis siksi että ko. talolle maakaasulla lämpöä tehdessä syntyy 52–54% sähköä jota ko. talo ei tarvitse vaan se myydään muille ja korvaa kivihiililauhdesähköä). Suorasähkölämmitys aiheuttaa 18 tonnin päästöt ja maalämpö 6 tonnin päästöt. Eli maalämmön CO2-päästöt ovat 50% korkeammat kuin turvekaukolämmön (laskelmat VTT:n). Eli pitäisi suosia kaukolämpöä ja polttoaineena maakaasu tai bio. Mutta mikä tahansa polttoaine CHP:ssä on parempi kuin mikään noista kolmesta sähkölämmitysmuodosta.
Tämähän perustuu siis siihen että CHP:ssä tuotettu maakaasu- tai turvesähkö vähentää kivihiililauhteen käyttöä. Ja toisaalta jos luopuu maalämmöstä tai sähkölämmityksestä ja siirtyy kaukolämpöön niin kaikki säästyvä sähkö oli kivihiililauhdesähköä. Tämä on siis tilanne ilmastonmuutoksen kannalta, politiikka ja hyvän mielen hankinta on sitten erikseen.
Valitettavasti kaukolämpö ympäristöystävällisyydestään huolimatta on kovimmin verotettu energiamuoto. Kovemmin kuin autojen polttoaineetkin. Siinä on kova kunnallisvero. Vai mitä Osmo? Lähes joka vuosi Helen olisi ollut voitollinen vaikka olisi jakanut lämmön helsinkiläisille ILMAISEKSI.
Mutta toki Osmo on 100% oikeassa turvelauhteen suhteen. Mutta se on hyvin marginaalinen asia.
Nytkö asia vasta Osmollekin selvisi? — Parempi myöhään.. nythän asialle voisi hallituspuolue Vihreät yrittää tehdäkin jotain. Ja hopusti, seuraavassa hallituksessa on luultavasti nykyisiä oppositiopuolueita ja turvetuotannon alasajon voi taas unohtaa. Ja valistakaa nyt edes omia rivejänne kuntatasolla, Vihreillä oli nolo rooli Jyväskylään rakennetun Keljonlahden valtavan turvevoimalan hyväksymisessä
Taas yksi esimerkki siitä, miten sementoidaan saastuttavan teollisuuden asema ja sen jälkeen kehdataan ihmetellä muina miehinä, miksi puhdas teknologia ei mene ohi. Vielä litannia pseudoskeptistä tieteenharjoitusta politiikan perusteluksi mallia Putkonen, niin uusille ylioppilaille tulee aikamoinen työ suurien ikäluokkien tarjotessa perinnöksi ilmastonmuutosta ja velkavankeutta. Velkaakin aletaan nyt sitten maksamaan kiihdyttämällä ilmastonmuutosta. Hauskaa eräillä, kun voivat tehdä vieläkin politiikkaa ja bisnestä ilman mitään ajattelua.
Samaa sementointia oli havaittavissa tässä taannoisessa “miten Suomi kasvuun”-paperissa. Hippusen helpompaa olisi uusien teollisuuksien kasvu, jos nämä vuorineuvokset eivät tuhoaisi kasvun mahdollisuuksia lobbaamalla kavereidensa bisneksille etuja lainsäädäntöön. Olisi myös helpompaa, jos suuret ja pienet olisivat samassa asemassa poliitikkojen silmissä, eivätkä politiikot olisi enää sidoksissa suuriin, kuten esimerkiksi kaupan alalla. Ei olisi pikkukauppiaalla varaa tilailla varmuuden vuoksi ylimääräistä ja heittää myytäviään roskiin samalla lailla kuin jättimarketeissa. Rakenteellisen korruption mahdollistamaa tuhlausta, kun kilpailu on poistettu.
Joku poliittinen taho voisi rohkaistua sanomaan, että vanha roskiin ja uutta tilalle. Ei tule mitään tällä tavalla, että saastuttaville saman alan tekijöille tehdään ohituskaistaa ja uusille, näiden vanhojen kanssa kilpaileville, keksitään uusia ongelmia ja säestetään vielä vääristelemällä ja politikoimalla tieteen tuloksia. Ydinvoimankin päästövähennykset on nopeasti kuitattu, kun voimalan perään rakennetaan uusia tehtaita tuottamaan turhuuksia, koska mikä tahansa kasvu, kasvu, kasvu käy.
Nyt kun keskusta on oppositiossa, eikö asiassa voisi ottaa järjen käteen ja lopettaa hölmöily? Kaikki tuet pois turvevoimalta asap!
Se kuuluisa tutkiva journalismi ei tiedoillaan ja taidoillaan pysty valvomaan energiabisnestä. Hyvä, että Osmo joskus ärähtää, mutta siihenkö se taas jää?
Edellinen hallitus laati Windfall-veron. Saimme sellaisen mielikuvan, että se oli jo voimassa tai ainakin viittä vaille viimeistelty. Kukaan poliitikko sitä ei muistanut tai halunnut muistaa, kun nykyiseen hallitusohjelmaan tuli maininta, että hallituskaudella tehdään Windfall-vero, siis tehdään heti uudestaan. Niiden tahojen, joilta valmis vero olisi leikannut ansiotonta voittoa, kannatti olla hiljaa.
Maaseudulla on into päällä tehdä metsähakkeella energiaa. Aina vain parempia sovellutuksia otetaan käyttöön. Moni sormet syyhyten odottaa, että pääsisi metsähakkeella tekemään myös sähköä, laitteet olisivat jo pitkälle valmiita. Mutta näinhän ei anneta tehdä, eihän pieni energiatuottaja saa syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. Isot, kuten ydinvoima ja turve, menettäisivät, koska näitä pieniä sähköntuottajia tulvahtaisi markkinoille paljon ja kaikkialle.
Metsähake on ilmaston kannalta ihan surkea tapa tehdä energiaa. Jos haketta ei kerättäisi metsistä, se jäisi sinne sitomaan hiiltä. Polttaminen (etenkin kantojen) aiheuttaa hiilidioksidin sitoutumisen vähenemistä merkittävästi. Tämä yhdessä korjuussa käytettävien fossiilisten polttonesteiden kanssa tekee risuista ja kannoista lähes maakaasun veroisen päästelijän.
Näin sivuhuomautuksena täytyy sanoa, että kyllä Suomessa tutkiva journalismi on kaikin puolin alennustilassa. Toimittajat näyttävät laajalti tyytyvän kopioimaan maailman uutisvirrasta iskevimmät otsikot ja mehukkaimmat jutut, ilman merkittävimpien asioiden syvempää pohdintaa. Asioita yksinkertaistavan ja vääristävän populismin menestyksessä on mediallakin myötävaikutuksensa. Toimittajakunnan olisi hyvä muistaa myös ammattinsa jalommat tavoitteet, lukijamäärien ja mainoseurojen lisäksi.
Onneksi on joitakin blogeja, jotka osoittavat, että internetiä voi käyttää myös syvällisempään ja mietittyyn ajatusten välittämiseen.
Itse näen turpeen käytön positiivisena asiana, koska se on kuitenkin kotimainen polttoaine toisin kuin kivihiili.
Lassi Hietaselta pyytäisin ihan kunnon selvityksen, miksi maalämmön käyttö aiheuttaa isommat CO-päästöt kuin turvelämpö. Voisiko sen antaa ihan selkokielellä ja asiallisin, ymmärrettävien tosiasioiden pohjalta. Tämä juttu oli minusta parasta soopaa, mitä kuullut pitkään aikaan, mutta vanha ei havaitse kaikkea. VTT:n laskelmat hienot, suomenna?
MIVa
Arvaan, että Lassi laskee lämpöpumpun sähkön tuotetuksi hiuililauhteella, mikä lienee totta seuraavat 30 vuotta juhannusaamua lukuunottamatta
Osmo:
Mielestäni tuossa oletuksessa tehdään erittäin suuri virhe. Ei sähköntuotannossa, kuten muussakaan tule laskea ainoastaan marginaalipäästöjä. Nimittäin näin laskien saataisiin Suomen sähkönkulutuksen laskennalliset päästöt moninkertaistettua, ilman minkäänlaisia todellisia muutoksia. Sama virhe voidaan tehdä myös esimerkiksi joukkoliikenteelle; se on päästötöntä kun marginaalipäästöt on nolla.
Lisäksi olettamalla noin oletetaan, että markkinalait eivät toimi samanlailla sähkömarkkinoilla kuin muualla, toisin sanoen tuotanto joustaa kysynnän mukaan. Sähköverkoilla on vielä sellainen mukava piirre, että useiden päästöttömien energianlähteiden järkevät osuudet eivät ole niinkään riippuvaisia absoluuttisista kulutusmääristä, vaan suhteet pysyvät samana, kunhan kulutuksen vaihtelut pysyvät saman suuruisina. Poislukien toki vesivoima ja biomassa, joille luonto asettaa omat rajoituksensa. Mutta käytännössä nykyisessä sähköverkossa tuulivoimaa voi olla 10 — 20%, ydinvoimaa ehkä 30 — 40%, jolloin jo näillä voidaan tuottaa sähköä päästöttömästi 50 % kokonaiskulutuksesta. Eikä se 50 % osuus siitä muutu, vaikka Teppo rakentaisikin taloonsa lämpöpumpun kaukolämmön sijaan.
Ja kun ottaa vielä huomioon, että kaukolämpöverkon menovesi on järjettömän kuumaa, eli yli 100 C, leikataan sähköntuotannon hyötysuhteesta noin 10 %-yksikköä pois. Eli mikäli hiililaitoksen hyötysuhde puskettaessa lämpö mereen olisi 40 %, on se kaukolämpöverkkoon ajettaessa enää 30 %. Sillä ylimääräisellä 10 %:lla sähköä saadaan lämpöpumpusta riippuen noin 30 — 50 % lämpöä polttoaineen lämpöarvoon nähden. Eli laitoksen kokonaishyötysuhde 30 % (ulos myytävä sähkö) + 30 — 50 % (sillä ylimääräisellä 10 %:lla tuotettu lämpö) = 60 — 80 %. Ei mielestäni ollenkaan huono CHP-laitoksen 90 % nähden, varsinkaan kun tässä ei ylimääräisiä lämpöhäviöitä tule. Haluaisinkin nähdä aiheesta riippumattoman tutkimuksen, jossa lähtökohtana ei ole ollut “Suomessa CHP-laitosten ansiosta maailman ekotehokkain lämmitys”.
Kirjoittajalta lienee jäänyt huomaamatta, että metsiin jäänyt puujäännös (oksat, kannot jne) lahoaa, joka on hidasta palamista ja tuottaa saman CO2-pääsrön kuin poltettaessa. Tämä tosin tapahtuu pidemmällä ajalla, usein kymmenien vuosien aikana.
Olen muuten siinä käsityksessä, että sademetsät eivät ole hiilinieluja, sillä biologista jäännöstä (kaatutneet puu, lehdet jne) lahoaa yhtä nopeasti kuin mitä hiiltä sitoutuu. Pohjoisen taigan metsissä asia on toisin.
Kypsä sademetsä ei ole merkittävä hiilinielu vaan valtaisa hiilivarasto. Hiilsetä on kasvistoon sitoutuneena kolme kertaa niin paljon kuin ilmakehässä.
Lassi on oikeassa, ellei sitten hanki tuulisähkö. Sillon pitää tietenkin huomioida ne ajat, jolloin tuulimyllyt ei pyöri ja sähkö tuotetaan jollain muulla ja todennäköisesti vielä normaalia tuotantoa heikommalla hyötysuhteella (kaasumoottorilla?).
http://planeetta.wordpress.com/2012/02/03/moottorivalmistaja-vuolee-kultaa-tuulivoiman-ongelmilla/
Ei ole tuulesta ilmaston pelastajaksi ei.
“Puun polttamisesta kertyy lähes kolmasosa pääkaupunkiseudun talvisista pienhiukkaspäästöistä. Tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla osuus voi nousta jopa 60 prosenttiin huomattavien paikallisten päästöjen seurauksena.” YLE 24.2.2012
Minusta tuntuu, että tämä on köyhyydestä johtuva rakenne. Alueellisesti katsotaan ettei ole varaa menettää merkittävää toimeentulon lähdettä. Pohjoisemmassa ilmaston lämpeneminien ei niin hirvrästi paikallisesti haittaa.
Tuohon osittain oikeastaan tähtäsi heittoni maksuttomasta joukkoliikenteestä pääkaupunkiseudulla. Olisi parempi että työttömillä olisi varaa muuttaa kasvukeskuksiin ja käydä siellä töissä, kun ylläpitää keinotekoisia työpaikkoja ylikieroilla rakenteilla muualla.
Voisi Osmokin joskus tarkastella turvetta myös sen ympäristömyönteisestä näkökulmasta. Turvetuotannossa biologisesti lähes tuottamattomat karut suo-ojitusalueet muuttuvat reheviksi metsiksi tai monimuotoisiksi kosteikoiksi, joissa uudistuvien luonnonvarojen tuotanto moninkertaistuu. co2 päästöjen pienellä kohoamisella verrattuna hiilen polttoon tai vähenemisellä verrattuna esim öljyliuskeöljyyn ei turvevihaa voi perustella.
Muutenkin kun seuraa ilmakehän co2 käyrää yhdessä lämpötilakäyrän kanssa, niin usko co2:n lämpötilaa nostavaan vaikukseen alkaa 2000-luvulla horjumaan.
Minusta tuo Hietasen selitys oli erinomaisen yksinkertainen ja selkeä, mutta yksinkertaistetaan lisää :
Oletetaan kaksi vierekkäistä taloa nyt helmikuussa eli lämmityskautena (noin puoli vuotta), joilla on yhteinen energiayhtiö. Yhdessä on maalämpöpumppu, se tuottaa kolme yksikköä lämpöä ja vie yhden yksikön sähköä. Toisessa on (hypoteettinen) minikaasuturbiiini, joka tuottaa kolme yksikköä sähköä ja kolme yksikköä lämpöä, jolla lämpiää yksi talo. Tuotetusta sähköstä yksi yksikkö menee naapurin lämpöpumpun pyörittämiseen, kaksi yksikköä myydään sähköporssiin, josta seuraa että jossain hiililauhdevoimala tuottaa kaksi yksikköä sähköä vähemmän.
Viereiselle tontille tehdään kolmas talo joka liittyy yhtiöön. Jos siihen laitetaan lämpöpumppu, niin se vie yhden yksikön sähköä. Tämän jälkeen pörssin myydään yksi yksikkö vähemmän sähköä, eli hiililauhdevoimala jossain tuottaa yhden yksikön lisää sähköä.
Jos taloon taas laitetaan samanlainen miniturbiini, niin sähköä on myytäväksi kaksi yksikköä enemmän, eli jossain joku hiililauhdevoimala tuottaa kaksi yksikköä vähemmän sähköä.
Jos kaikissa kolmessa talossa olisi lämpöpumppu, niin tarvittava sähkö voitaisiin tuottaa henkilökohtaisella ydinvoimalalla. Tosin ei kannattaisi tehdä kuin yhden yksikön tuottava voimala, koska puolet vuodesta ei tarvita enempää ja samaan aikaan ylijäämäsähköstä saa huonon hinnan koska muuallakaan ei lämmitetä. Eli puolet vuotta ostettaisiin kaksi yksikköä sähköä pörssistä, jonka tuottaa joku hiililauhdevoimala jossain.
Fiktiivisen teknistaloudellisen järjestelyn kautta yhtiö voisi ostaa osuuden pitkin Eurooppaa levitetystä tuulivoimasta, joka tuottaa yhden yksikön sähköä kesällä ja kaksi talvella. Mutta edelleen jouduttaisiin ostamaan yksi yksikkö talvella sähköä pörssistä, jonka tuottaa joku hiililauhdevoimala jossain.
Yhteistuotettu kaukolämpö ei ole täydelinen ratkaisu, se vaan on tässä reaalitodellisuudessa parempi kuin muut tuotantotavat. Parempaa on tehokkuuden parantaminen joko lämmitystarvetta pienentämällä tai hukkalämmön parempi hyötykäyttö, nykyinen kaukolämpö on 70% hukkalämpöä jota syntyy sähköntuotannon sivutuotteena.
“Sillon pitää tietenkin huomioida ne ajat, jolloin tuulimyllyt ei pyöri ja sähkö tuotetaan jollain muulla ja todennäköisesti vielä normaalia tuotantoa heikommalla hyötysuhteella (kaasumoottorilla?).”
Tuulienergiaa voi myös varastoida eli huimapyörien varastointiteho on suuri ‚paljon parempi kuin akkujen
Vesivoimaa voidaan hyödyntää myös varastoimiseen eli pumpataan tuulella vettä patojen yläpuolelle
Tai varastoidaanlämpönä suola-akkuihin esim Helsingin hiili-ja öljyluolat riittäisivät varastoimaan suuren osan tarvittavasta kaukolämmöstä.Niihin voidaan varastoida mysö kaukojäähdytyksen tuoma lämpö
Sopivalla ajattelutavalla pitää paikkansa, mutta nyt verrataan iloisesti appelsiineja ja lanttuja.
Lassin ajattelutavassa vaihtoehdot ovat:
1. tuotetaan sähköä ja lämpöä turpeella, käytetään lämpöä lämmittämiseen
2. tuotetaan sähköä kivihiilellä, lämmitetään lämpöpumpulla
Näiden vaihtoehtojen välillä kakkonen on toki huonompi vaihtoehto.
Nämä eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoja, koska turpeen lisäpoltto ei tuo lisää kaukolämmön käyttäjiä, eikä turpeen polttamisen vähentäminen vähennä kaukolämmön käyttäjiä. Todellisuudessa vaihtoehdot ovat:
1. Tuotetaan yhdistettyä sähköä ja lämpöä turpeella, käytetään lämpö kaukolämpöön ja osa sähköstä maalämpöön.
2. Tuotetaan yhdistettyä sähköä ja lämpöä kivihiilellä, käytetään lämpö kaukolämpöön ja osa sähköstä maalämpöön.
Näin siksi, että sähkön ja kaukolämmön kulutusmäärät ovat riippumattomia polttoaineesta. Ja näistä vaihtoehdoista kakkonen onkin monessa asiassa parempi. Päästöt ovat pienemmät, polttoainetuotanto ei pilaa luontoa.
Toisin sanoen turpeen viherpesu vetoamalla yhteistuotantoon on epäloogista. Polttoaineena turve on kuitenkin samalla viivalla kivihiilen kanssa.
Tosin tässä kohdassa pitää ihan totuuden ystävänä todeta, että turpeen päästötasetta ei saa ihan yhdellä numerolla kertoa. Jos turve on kotoisin suopelloilta, niin se kannattaa oikeasti kerätä pois. Sama koskee rajoituksin myös metsäojitettua suota. Mutta jos suota ei ole ojitettu, sen ojittaminen on melkoinen GHG-pommi.
Olen argumentoinut joskus ihan samaa, mutta tarkemmin ajattellen, mihin oikeastaan tarvitaan muuta kuin marginaalipäästöä? Eli siis mitä semmoisella luvulla kun Suomen päästöt oikeastaan tekee? Jos halutaan vähentää päästöjä, niin pitäisi tiettää miten ne muuttuu marginaalissa eikä keskimäärin. Jos halutaan subventoida tai verottaa, niin sama juttu. Jos halutaan listata syntisiä niin keskipäästöt on oikea tapa, mutta miksi haluttaisiin?
On ja ei, riippuu muutoksen suuruudesta, mutta miksi tämä on virhe? Kun puhumme joukkoliikenteen päästöistä tai kustannuksista, niin konteksti on se että miten päästöt tai kustannukset muuttuvat jos lisäämme tai vähennämme joukkoliikennetttä. Marginaalitarkastelu on tähänkin oikea.
Sanoisin että muuttuu. Jos Teppo ottaa lämpöpumpun kaukolämmön sijaan niin kausiluonteinen kulutus kasvaa, mikä efektiivisesti pienentää perusvoiman osuutta, jos taas Teppo ottaa lämpöpumpun suorasähkön sijaan niin toisinpäin. Eli se vaikuttaa polttovoimalla tuotetun sähkön osuuteen.
Mielenkiintoinen ajatus. Tosin syvin koskaan tehty porareikä taitaa olla juuri tuo 10 km. 100 metrin 140 millin läpimittainen porakaivo maksaa 31 euroa metri aloitushinnan jälkeen, joten periaatteessa reikä maksaisi runsaat 300.000 euroa, mutta eipä taideta ihan vakiolaitteilla kovin syvälle päästä.
Lainaan siis kouluni rehtoria: “Jääkää miettimään!”
Olipas Osmo täynnä pyhää vihaa.
Asiaa voinee tarkastella myös toiselta kannalta:
1) tämä subventio n.1e /MWh eli 0,1 snt/ kWh tuntuu aika pieneltä. (Laskukaava on pitkä kuin via Appia.) Jaettuna koko sähkölaskulle taitaa tehdä vajaat 0,015 snt /kWh eli siinä runsaan promillen tavallsien Pulliaisen vuotuisesta sähkölaskusta
2) katsotaanpa ensin eri polttoaineiden omiansihiilidioksidipäästöjä (Wikipedia:http://fi.wikipedia.org/wiki/Turve )
Polttoaineiden ominaishiilidioksidipäästöt[10] Polttoaine (g CO2 / kWh)
Maakaasu 15,3
Nestekaasut 18,1
Lentopetroli 20,3
Moottoribensiinit 20,3
Dieselöljy 20,4
Kevyt polttoöljy 20,6
Raskas polttoöljy 21,9
Kivihiili 26,3
Jyrsinturve 29,4
Koksi 30,0
Puutähde 30,4
Mustalipeä 30,4
Koksilla suhde on huonompi kuin kivihiilellä, mutta tämä ei ole mikään syy olla kuivatislaamatta kivihiiltä koksiksi.
3) Kirjoittajalta oli jäänyt huomaamatta, että jokseenkin kaikki maamme turvoimalat tuottavat sekä sähköä että kaukolämpöä hyötysuhde 90 %). Turve myös on tarpellinen kuiva-aine puun polttamiseksi.
Ainoa poikkeus on Haapaveden voimalaitos Pohjois-Pohjanmaalla. Haapavesi taitaa olla Suomen soisin kunta, ja tämä tuo tervetulleita työtilaisuukia ja tuloja alueelle.
Soiden kuivatuksesta voidaan olla montaa mieltä. Olin aikonani ehkä vähän liikaa kuunnellut metsätieteen professori Kullervo Kuuselaa*, joka piti sitä hölmöytenä.. Toinen metästieteen professori, haapavetinen Olavi Huikari (s. 1923) vuorostaan oli huolellisilla tutkimuksillaan voinut osoittaa ojituksen parantavan metsänkasvua. Hän oli kirjoittanut tästä varsin eloisan kuvauksen kirjassaan Arktisten metsien kasvun ihme (Terra Cognita 1998)
Haapavedellä syntyneelle iskulause “Puulla parempiin päiviin” merkitsi sitä, että pienviljelijä-metsätyömies perheessä vihdoinkin saattoi käydä levolle vatsa täytenä. **
4) Turvevoimalat ovat joko sisämaassa tai jotkut Pohjanmaan rannikolla. Hiilen rahtaaminen sinne varsinkaan talvioloissa ei ole kovin enegiatehokasta puuhaa.
Täytyy kyllä myöntää, että Lapin ja Pohjanmaan kartan tutkiminen yllättää sekä soiden että suo-ojien määrän suhteen. Liikaa on liikaa hyvässäkin, sanoivat muinaiset kreikkalaiset.
* ALYn (Akateeminen Liberaaliyhdistys) puheenjohtaja Ilkka Kuusela oli hänen poikansa. KK: myös alusti Kriittisellä Korkeakoululla.
** ystäväni oli sotien alla syntynyt Nurmeksessa metsätyönjohtajan perheeseen, siis kuului kunnassa suorastaan alempaan keskiluokkaan ja saattoi käydä keskikoulun. “Ja minä muistan vieläkin sen ainaisen näläntunteen.”
Turvbetta käyttävät vastapainevoimalat eivätr ymmärtääkseni pääse nauttimaan syöttötariffista. Tämän edun ehtona on lauhdelämmön ajaminen mereen. haaskaaminen.
Kiitoksia selvennyksistä. En ole tullut ajatelleeksi, että jokainen sähkölaitteeni kuluttaa sitä pahinta sähköä. Keille se ydinsähkö menee? No, ymmärrän kyllä periaatteen, mutta noin laskien kaikki sähkönkulutus on tosi saastuttavaa, ellei saada maahan tarpeeksi ydinvoimaloita ja tuulimyllyjä.
Ehkä joku voisi suoran kysyä tämän ao. voimaloista. Tai sitten syöttötariffia maksetaan silloin kun hukkalämpöä ei voi käyttää hyödyksi. Kuka kesällä lämmitystä tarvitsee? Sen sijaan sähvöä paperitehdas tarvitsee ympäri vuoden.
Markku
Katso nyt vikka siitä laista. Siinä puhutaan vain lauhdevoimaloista. Tai ainakin puhuttiin tuossa vuonna 2010 päättyneessä laissa, enkä usko, että tätä on laajennettu.
Marginaalitarkastelu on virhe silloin kun käsitellään derivaattoja, vahingossa ajatellaan että ceteris paribus pätisi muualla kuin tarkastelupisteen välittömässä ympäristössä ja ekstrapoloidaan johtopäätökset tämän ympäristön ulkopuolelle.
Marginaalitarkastelu ei ole virhe kun muistetaan tarkastella erilaisia relevantteja marginaaleja. Tämä on enemmän empiriaa kuin ennustamista. Esimerkiksi energiastrategian arvioimiseksi jokin 50 vuoden marginaali on ihan järkevä, eikä siihen tarvittavaa informaatiota löydy jostain sähköpörssin korrelaatioista.
Tässä on helppo tosiaan mennä sekaisin rajapäästöistä ja keskipäästöistä. Useimmiten käytetään keskipäästöjä, vaikka samoin useimmiten se on väärin.
Jos halutaan verrata vaikkapa kotitalouksien ja teollisuuden sähkönkulutuksen aiheuttamia päästöjä, on perusteltua käyttää keskimääräisiä päästöjä, koska sitä sähköä ei ole mitenkään erityisesti korvamerkitty.
Sen sijaan jos halutaan tietää sähköä säästävien tai kulutusta lisäävien investointien vaikutus päästöihin, pitää käyttää rajapäästöä. Tämä koskee hyvinkin kotien lämmitysjärjestelmäpäätöksiä tai vaikka liikenteen siirtämistä sähköiseksi.
Aina siis pitää katsoa kokonaisuuden päästöjä investoinnin kanssa tai sen vaihtoehtojen kanssa. Otan esimerkiksi ydinvoimalan. Jos meille rakennetaan 1 GW ydinvoimakapasiteettia, se tuottaa vuodessa noin 8 TWh sähköä, joka pudottaa vastaavan määrän lauhdevoimalla tuotettua kapasiteettia verkosta. Päästövähennys vuositasolla on ainakin 6 miljoonaa tonnia.
Tähän voi kuitenkin heti heittää parikin vasta-argumenttia. Eikö tuollainen ydinvoimala houkuttele energiaintensiivistä teollisuutta meille? Ja eikö perusvoiman runsas saatavuus vähennä intoa säästävän teknologian käyttöön?
Ensimmäisessä kohdassa kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Voi olla, että runsas ydinvoima houkuttelisi esimerkiksi metallinjalostusta (elektrolyysi, kaariuunit) meille. Globaali (se ainoa tärkeä) päästövaikutus kuitenkin riippuu siitä, lisäisikö ko. teollisuuden tuleminen joko tuotteiden kysyntää tai niiden ominaispäästöjä (huonompi teknologia, pitkät kuljetukset). Yleensä tässä kohdassa päästään epävarmaan nollalinjaan, ts. ne tuotteet kuitenkin tehtäisiin jossain.
Jälkimmäiseen kysymykseen (lisääkö helppo saatavuus tuhlaamista) voi saada erilaisia vastauksia. Jos ydinvoimalan rakentaminen alentaa sähkön hintaa, se vähentää sähkön säästämistä ja antaa tilaa energiatehottomille ratkaisuilla (kuten vaikkapa suora sähkölämmitys). Mutta aleneeko sähkön hinta? Kysehän on eurooppalaisesta markkina-alueesta.
Kimuranttia… Ja vielä kimurantimmaksi menee, kun mietitään rajapäästöjen sovellettavuutta. Nehän eivät ilmiselvästi toimi äärettömän pitkälle, koska muutenhan riittävästi säästämällä kivihiili alkaisi juosta takaisin kaivoksiin.
Ydinvoimaa ei välttämättä voi olla rajattomasti, koska sitä pitää ajaa käytännössä koko ajan täydellä teholla teknis-taloudellisista syistä. Tuulivoimaa ei voi olla rajattomasti, koska se ei ole säädettävää, eikä sitä ole saatavilla. Vesivoimaa ei voi olla rajattomasti, koska sitä vain ei ole saatavilla kuin tietty määrä.
Tällä hetkellä meidän sähköverkkoalueellamme (pääosa Eurooppaa, osin Venäjä) käytetään erittäin suuri määrä fossiilista lauhdevoimaa. Saksan päätökset luopua ydinvoimasta vielä lisäävät tätä määrää tulevaisuudessa. Näin ollen ydinvoimalle ei ole sähköverkon rakenteen kautta tulevaa teknistä ylärajaa ihan lähellä vastassa.
Sama koskee myös tuuli- ja aurinkovoimaa. Ne ovat toki aika sporadisia luonteeltaan, mutta Euroopassa on vielä aika paljon vesivoimaa tarvittaessa tasapainottamaan tuotantovaihteluita. Lisäksi tuotantovaihteluista tulevat ongelmat ovat pääosin taloudellisia, koska reaaliaikainen hinnanmuodostus säätää kulutusta.
Ja ilman muuta sama koskee myös sähkön säästämistä. Sitä on vaikea säästää niin paljon, että säästön marginaalivaikutus ei olisi fossiilisen lauhdevoiman tuotannon väheneminen. Euroopassa fossiilisilla tehdään noin 2/3 sähköstä, joten karkeasti tuon verran saa säästää ennen kuin tulee raja vastaan.
—
Mutta ei tämä ihan näinkään helppoa ole. Jos oletetaan, että nyt voimassa oleva päästökauppasysteemi toimisi tulevaisuudessakin, tilanne muuttuu.
Päästökaupan alla päästöt ovat riippumattomia investoinneista. Päästökauppa toki muuttaa päästämisen hintaa, mikä ohjaa investointia, mutta näppärästi markkinatalous hoitaa likaisen työn.
Tässä maailmassa siis ydinvoimalan rakentaminen lisää energian tuotantoa ja kulutusta, ja ydinvoimalan poistaminen käytöstä laskee energiankulutusta. Sen jälkeen ydinvoimalalla on vain negatiivisia ympäristövaikutuksia ja sähkön hintaa alentava vaikutus.
Ja jos haluan rakentaa amerikkalaistyylisen talon suoralla sähkölämmityksellä, yksinkertaisilla laseilla ja ilman eristystä, se muuttaa vain kukkaroni sisällystä, ei kokonaispäästöjä.
Kaikki syöttötariffit ovat turhia, koska päästön hinta tulee automaattisesti sille tasolle, jolla riittävä määrä vähäpäästöistä kannattaa.
Kaunista ja yksinkertaista. Jostain syystä vähän epäilen, että EU-päätöksenteossa päättäjät kuitenkin osoittavat, että tässä kohdassa yksi päätöksenteon edellytyksistä — esp. cojones — puuttuu. Nimittäin kukaan ei kuitenkaan uskalla tehdä sellaisia päätöksiä, joilla päästöoikeuden hinta olisi esimerkiksi 300 e/t, mikä olisi tällä hetkellä oikea taso.
Ja koska asia siis on näin, niin sähkönkulutusta muuttavissa investoinneissa oikea päästökerroin on tekninen tuotannon rajapäästökerroin, joka on noin 800 g/kWh.
Viherinssi kiitos
Minun piti kirjoittaa tästä samasta, mutta aikaa säästyi.
Sen verran voi lisätä, että vahva argumentti tuota marginaalipäästöä kohtaan on, että ilman sähkölämmitystä tänne ei ehkä kannataisi rakentaa niin monta ydinvoimalaa kuin on tarpeen. Joskus vuodesta 2020 alkaen siis sähkölämmittäjä voi vedota ydinvoimaan, mutta ei vielä.
Nämä ovat sekä väärin että lievästi harhaanjohtavia kahdella tavalla.
Se ensimmäin “väärin” on nuo numerot. Esimerkiksi dieselöljyn ominaispäästö on 2660 g/l ja energiatiheys 36 MJ/l. Jakolaskulla tulee noin 73 g/MJ. Kun sitten muistetaan vielä, että 1 kWh on 3,6 MJ, saadaan 263 g/kWh. Veikkaukseni on se, että joku on tehnyt blondin perusvirheen ja sotkenut jakamisen ja kertomisen keskenään (ts. luvut ovat kertoimella 3.6*3.6=12.96 poskellaan).
Ja sitten ensimmäinen harhautus tulee siitä, että lämpöä mitataan kWh:na. Näin toki voi tehdä, mutta kun samassa keskusteluketjussa puhutaan sekä lämmöstä että sähköstä, asiat menevät kovin helposti sekaisin. Jos noilla polttoaineilla tehdään hyvässä voimalassa sähköä, pitää päästöt jakaa noin 0,45:llä (eli kertoa 2,2:llä). Tosin esimerkiksi puun tai muun vastaavan raaka-aineen kanssa voi olla hyvin vaikeaa päästä näin hyviin hyötysuhteisiin.
Toinen harhautus on sitten se, että taulukossa on toki polttoaineiden ominaishiilidioksidipäästöt, mutta käytännössä hiilen alkuperällä on merkitystä. Jos se on hiiltä, joka olisi joka tapauksessa päätynyt ilmakehään (esimerkiksi puu), kokonaisvaikutus on lähellä nollaa. Ts. olennaista on kuitenkin fossiilisen hiilen polttaminen.
Varmasti voidaan olla monta mieltä, mutta tällä vuosituhannella tehdyt nimenomaan hiilen sitomista mittaavat tutkimukset ovat kyllä monesta asiasta jo kohtuullisen yksimielisiä. Aika hyvä yhteenveto löytyy VTT:n tiedotteesta 2550 (“Turpeen tuotanto ja käyttö / yhteenveto selvityksistä”). Siinä on käyty läpi asiasta tehtyjä selvityksiä. Yhteenveto on se, että jos se turve otetaan suopellolta, se saadaan varsin hyväksi kasvihuonekaasutaseeltaan parissasadassa vuodessa. Muuten turve vastaa kivihiiltä.
Ja jos tulee epäilyjä siitä, mikä vihertaho tämän selvityksen on tilannut, niin sen on tilannut Matti Vanhasen (kesk.) hallituksessa olleen Mauri Pekkarisen (kesk.) johtama ministeriö…
Osmo, voisit hyödyntää näitä laadukkaita kommentteja blogissasi hieman enemmän. Viherinssin teksti esimerkiksi ansaitsisi helposti isomman yleisön kuin se täällä kommenttien pohjalla saa. Esim blogipostaus viikottain jossa nostetaan esille hyviä kommentteja? Tai sitten blogin sivupalkkiin “viimeisimmät kommentit”-kohdan lisäksi “Osmon suosikit”. Ehkä myös “peukutetuimmat”?
Airbag
Mielenkiintoinen esitys. Pannaan harkintaan. Tuottaa tieysti taas lisää työtä.
Eiks tuollainen parisataa vuottakin ole hieman pitkä aikaa? Eikös kuitenkin olisi syytä saada kasvihuonekaasujen määrä vakiintumaan/laskemaan lähivuosikymmenien aikana?
Ode:
Turpeen syöttötariffissa on kyse mekanismista, jolla vaikutetaan lauhdevoimalaitosten ajojärjestykseen siten, että turvelaitokset käynnistetään aina ennen öljy- ja kivihiililauhdevoimaloita.
Ihan yksinkertaistaen, jos kivihiilen hinta on sellainen, että hiilivoimala kannattaisi käynnistää ennen turvelaitosta, syöttötariffin kautta korjataan tilanne sellaiseksi, että kansantalous hyötyy ja käytetään kotimaista turvetta.
Kun kyse on lauhdevoimalaitosten ajojärjestyksestä eivät vastapainevoimalat luonnollisestikaan saa tukea. Ne ovat ilman tukeakin ajojärjestyksessä ennen hiililauhdetta.
Haluaisitko sinä Ode tosiaankin antaa lisää tukea sellaisillekin turvevoimaloille, jotka eivät sitä tarvitse?
Tukilistalla on kylläkin CHP-laitoksia (Pietarsaari, Seinäjoki, Oulu), mutta ne ovat väliottolauhdutuslaitoksia, jotka pystyvät toimimaan lauhdevoimaloina kesällä kun kaukolämpöä ei kulu tarpeeksi.
Varsinaisi turvelauhdevoimaloita Suomessa on vain yksi (Haapavesi).
Ode:
Ode, oletko ihan varma, että turpeen syöttötariffia on tosiaankin jatkettu?
TEM:issä valmisteltiin esitys uudeksi tukilaiksi vuosille 2011–2015, mutta minä en ainakaan löydä Finlexistä mitään merkkejä, että esitys olisi edennyt laiksi asti.
Linkki TEM:in 2011 lakiehdotukseen “laki
polttoturpeella lauhdutusvoimalaitoksissa
tuotetun sähkön tuotantotuesta”
http://www.tem.fi/index.phtml?s=3987
Käsittääkseni en väittänyt mitään asiaa koskevan lain sisällöstä, enkä väittänyt sitä tuntevani, en edes lain nimeä saati säätöaikaa. OS on eduskunnan jäsen, ja hänelle maksetaan palkkaa mm. siitä että perehtyy lakeihin ja katsoessaan aiheelliseksi esittää niihin mutoksia.
Totesin vain, että kivhiilen ja turpeen ominaisCO2-päästöt ovat lähellä toisiaan, ja että suuri tai suurin* osa turpeesta käytetään sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa. Käsittääkseni kumpikin väite on todennettavissa.
* Kumpi, siitä minulla ei ole varmuutta.
Turpeen käyttöä tuetaan tai tuettiin vain puhtaassa sähköntuotannossa (lauhdevoimalassa) eikä kombivoimalassa (vastapainevoimalassa). Tämä lienee käynyt selväksi. Myös uusiutuvia energianlähetiä, puuta,m tuulivoimaa jne. tuetaan, mutta toisen lain perusteella. En tunen asiaa tarkemmin.
Viherinnsi kirjoitti:
”Nämä ovat sekä väärin että lievästi harhaanjohtavia kahdella tavalla.
Se ensimmäin “väärin” on nuo numerot. Esimerkiksi dieselöljyn ominaispäästö on 2660 g/l ja energiatiheys 36 MJ/l. Jakolaskulla tulee noin 73 g/MJ. Kun sitten muistetaan vielä, että 1 kWh on 3,6 MJ, saadaan 263 g/kWh. Veikkaukseni on se, että joku on tehnyt blondin perusvirheen ja sotkenut jakamisen ja kertomisen keskenään (ts. luvut ovat kertoimella 3.6*3.6=12.96 poskellaan).”
Kerroin lähteeksi Wikipedian, johon kuten muihinkin lähteisiin suhtaudun aina varauksella. Wikipedian lähde oli vuorostaan Suomen tilastollinen vsk. Viherinnssin laskelma ja toteama runsaan dekadin virhe ilmeisesti ovat oikeat..
Oleellista tässä kuitenkin ovat ominaispäästöjen suhteet. Ja erot eivät ole oleelliset. Erityisesti kivihiili ja turve (joka oikeastaan on suureksi osaksi hiiltä, ja voidaan tulkita kivihiilen esi-esiasteeksi) ovat lähellä toisiaan.
Ominaispäästöt ovat oikeinta esittää absoluuttisina arvoina, sillä hyötysuhde riippuu käyttötavasta.
”Ja sitten ensimmäinen harhautus tulee siitä, että lämpöä mitataan kWh:na. Näin toki voi tehdä, mutta kun samassa keskusteluketjussa puhutaan sekä lämmöstä että sähköstä, asiat menevät kovin helposti sekaisin.”
Tässä ei ole mitään väärää. Snadina kuvittelin, että polttomoottorintehoa vain voi mitata hevosvoimissa, öljypolttimen tehoa kilokaloreina tunneissa ja sähkötehoa kilowateissa, vaikka kyse on samasta asiasta. Öljykattilan antamalämpöteho ilmaistaan nykyään kilowateissa, samoin maalämpöpumppujen jne..
Minulle jäi epäselväksi onko Lakiehdotus turvelauhdutusvoiman tuotantotuesta 2011–2011 käsitelty ja hyväksytty eduskunnassa. Finlex ei tuntenut hakusanaa ” turvelauhdutusvoima”. Ehkä joku toinen tietää.
Ehdotus sinänsä vaikutti perustellulta ja selkeästi esitetyltä. Samoin täytyy kiittää virastojen ja muiden tahojen lausuntojen asiallisuutta.
Oleellista oli, mikä käsittääkseni tässä keskustelussa kävi selväksi: 1) Tarkoitus ei ole ojittaa uusia suoalueita turpeentuotantoon, 2) eikä rakentaa uusi ainakaan puhtaasti turvevoimalaitoksia. ja 3) tarkoitus oli ja on suojella kotimaista polttoainetuotantoa väistämättömiltä hiilen hinnan heilahteluilta, mitä itsekin pidän mielekkäänä. Vuonna 2009 tuki oli noin 1 euro kotitaloutta kohti vuodessa.
Ote luonnoksesta hallituksen esitykseksi
”on ollut ajanjaksolla:
1.5.2007—31.12.2007 1,44 miljoonaa euroa,
1.1.2008—31.12.2008 0,15 miljoonaa euroa,
1.1.2009—31.12.2009 3,04 miljoonaa euroa.
Nykyistä lakia valmisteltaessa on arvioitu,
että syöttötariffijärjestelmän kustannukset
olisivat olleet enimmillään 10,6 miljoonaa
euroa. Nykyisen lain mukainen tuki on ollut
huomattavasti ennalta arvioitua pienempi,
koska vuoden 2007 aikana päästöoikeuden
hinta on ollut alhainen. Vuonna 2008 kivihiilen
hinta on ollut poikkeuksellisen korkealla,
mikä on tehnyt polttoturpeesta kilpailukykyisen
polttoaineen suhteessa kivihiileen, eikä
tuen tarvetta ole ollut.”
Mietiskelin vain seuraavaa: turvekerros kasvaa hitaasti, noin millimetrin vuodessa. Hehtaaria kohti se kuitenkin tekee 10 m³ (kuiva-ainetta?) eli enemmän kuin metsän kasvu normaalimaalla (?). Tietoyllätti minua kun kuulin sen ekan kerran erään luonnonsuojelua harrastavan tuttavapariskuntani luona, joskus 8 vuotta sitten. Ojitetulla alalla ojituksen aiheuttama vahinko on jo tapahtunut, eikä ennallistaminen aina ole mielekästä.
Ja muutenkin miettii, miten maamme suovarantoa, noin 1/3 pinta-alastamme eli siinä 10 miljoonaa hehtaaria voi hyödyntää energiataloudessa. Jos puolet siitä jätetään luonnontilaan niin käytössä oleva toinen puoli kasvaisi vuodessa 50 M km3 polttoturvetta. Tämä taitaa vastata siinä 15 miljoonaa litraa polttoöljyä energiasisällöltään. Tämä ei ole vähäinen määrä.
Toisaalta voi aivan oikein myös todeta, että soiden kasvuun sitoutuu melkoinen määrä hiilidioksidia. Sitäkään ei pidä vähätellä. Joku minua viisaampi voisi kertoa mikä on järkevintä.
Lopuksi kaukolämmön hinta Keravalla
Energiamaksu on 01.01.2012 alkaen 52,03 €/MWh(64,00 €/MWh sis. alv 23 %).
Biokaukolämmön hintalisä 4,07 €/MWh (5,00 €/MWh sis. alv 23 %).
Mikäli polttoaineen hinnoissa tapahtuu oleellisia muutoksia, voidaan energiamaksua tarkistaa
muuttuneita kustannuksia vastaavasti Keravan Energia Oy:n hallituksen päätöksellä
Tämä on 14,52 e/MJ. Yhden MJ:n tuottamiseen tarvitaan (90 %) hyötysuhteella siinä 30 cm³ raskasta polttoöljyä (36 MJ/l). Laskinko oikein?
Turpeen syöttötariffikirjoituksesi sisälsi epätarkkuuksia.
1) Turvelauhteen syöttötariffi on päättynyt 2010 lopussa.
2) TEM valmisteli esityksen uudeksi tukilaiksi, mutta esitys ei koskaan edennyt eduskuntaan.
3) Valtion budjetissa 2011 oli määräraha uudeksi tuotantotueksi, mutta koska tukea koskevaa lakia ei hyväksytty, määrärahaa ei käytetty. Vuoden 2012 budjetissa määrärahaa ei enää ole.
4) Turpeen syöttötariffi ei suinkaan ollut sellainen, että turvelauhteelle maksetaan aina 1 Eur/MWh. Jos kivihiilen hinta nousi tarpeeksi, tukea ei maksettu ollenkaan. Laki oli voimassa 44 kuukautta ja tukea ei maksettu 25 kuukaudelta.
5) Tuki oli suuruudeltaan sellainen, että se juuri ja juuri teki turvelauhteesta halvempaa kuin hiililauhde (siirsi turvelauhdevoimalat ajojärjestyksessä ennen hiililauhdetta). Sitä ei luonnollisestikaan maksettu turvevastapainevoimalle, koska se on aina ajojärjestyksessä ennen hiililauhdetta ilman tukeakin.
MH kirjoitti:
“Tämä on 14,52 e/MJ. Yhden MJ:n tuottamiseen tarvitaan (90 %) hyötysuhteella siinä 30 cm³ raskasta polttoöljyä (36 MJ/l). Laskinko oikein?”
En laskenut oikein. I MWh = 1000 kWh = 3600 MJ. eli siis kolmen dekadin virhe.
Lämmitysenergian hinta Keravalla siis on 1,452 snt/MJ tai n. 5,2 snt/kWh. Taitaa aika tarkkaan vastata raskaan polttoöljyn hintaa. Mene ja tiedä.