Kuinka rakennetaan vihreä kaupunki (kirja-arvostelu)

30 vastausta artikkeliin “Kuinka rakennetaan vihreä kaupunki (kirja-arvostelu)”

1. Kivekäs, s. 249:

   Kuvaa­maani esteti­ikkaa voi – ehkä perustel­lusti – kri­ti­soi­da nos­tal­giak­si. Toisaal­ta, jos arkkite­htu­urin pitäisi hei­jas­taa aikaansa, niin eikö aikamme ole muutenkin täyn­nä nos­tal­giaa? Useim­mat poli­it­tiset puolueet haikail­e­vat johonkin fik­ti­iviseen men­neeseen, nykykes­ki-ikäis­ten nuoru­u­den bän­dit tekevät come­back­e­ja ja katu­muoti jäsen­tyy lähin­nä sen kaut­ta, mitä vuosikym­men­tä kul­loinkin matkitaan.

   Tämä on jol­lain taval­la ide­ol­o­gis­es­ti ihanan via­ton läh­estymistapa, kos­ka siinä ei olla tietoisia siitä, että muual­la maail­mas­sa fik­ti­iviseen men­neeseen haikail­e­va oikeistopop­ulis­mi on läht­enyt tavoit­tele­maan kan­na­tus­ta – kaiken muun ohel­la – julis­tau­tu­mal­la van­has­ta ammen­ta­van arkkite­htu­urin luotet­tavim­mak­si puolestapuhu­jak­si, kansan maun sivu­ut­tavia elit­is­tisiä teknokraat­te­ja vastaan.

   Täten esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa Trump antoi ensim­mäisel­lä pres­i­dent­tikaudel­laan eril­lisen määräyk­sen, että kaik­ista Yhdys­val­tain liit­to­val­tion raken­nut­tamista uud­is­raken­nuk­sista pitää tehdä “kau­ni­in näköisiä”, mis­sä kau­nis määritelti­in eksplisi­it­tis­es­ti nimeno­maan van­han näköisyy­dek­si. Biden perui tämän määräyk­sen saman tien, ja Trump palaut­ti sen viime tam­miku­us­sa taas takaisin voimaan välit­tömästi palat­tuaan presidentiksi.

   Niin­pä jos Wash­ing­tonis­sa helsinkiläi­nen vihreä kaupunkisu­un­nit­teli­ja menisi yhdys­val­ta­lais­ten kaupunkisu­un­nit­telijoiden cock­tail-kut­suille ja esit­täisi arkkite­htu­urin van­han näköisek­si tekemistä ymmärtäviä näke­myk­siä – tyyp­piä Kivekäs tai Soin­in­vaara –, niin tun­nel­ma menisi het­kessä aika lail­la pilalle, kos­ka se tulkit­taisi­in tuen osoituk­sek­si Trumpille ja MAGA-aat­teelle. Asi­aa ympäröivät iden­ti­teet­tipoli­it­tiset miel­ley­htymät menevät täysin eri taval­la kuin Suomes­sa. Jos on sitä mieltä, että 1910-luvul­la tehti­in hyvän näköisiä talo­ja, niin se on osa maail­manku­val­lista paket­ti­tar­jous­ta, jos­sa asi­at oli­vat 1910-luvul­la parem­min kuin nykyään myös nais­ten, etnis­ten vähem­mistö­jen, sek­suaalivähem­mistö­jen jne. ase­man suhteen.

   Täl­lä en halua lainkaan kri­ti­soi­da kir­jaa kokon­aisuute­na, tai edes sen arkkite­htu­uri­ai­heista osio­ta kokon­aisuute­na. Kiihko­ton­ta on, kuten myyn­tipuhe lupasi. Eikä kir­ja ainakaan saa katu­maan sitä, että olen itsekin Kivekästä joskus äänestänyt. Mut­ta tulkoon nyt maini­tuk­si kuitenkin.

   Vastaa

   1. Tom­mi, tuo argu­ment­ti on vähän saman­lainen, että et voi pitää Wag­ner­in musi­ik­ista, kos­ka Hitler piti siitä — tai olla kasvissyöjä.
      Minä en haikaile van­haa arkkite­htu­uria vaan aikaa, jol­loin julk­i­sivut oli­vat taide­teok­sia. Minus­ta saa tehdä mod­ernin, kun­han se on hyvä. Niitäkin on.

      Vastaa

      1. No, sak­salaista korkeakult­tuuria ihan­noi­va oikeis­toradikalis­min alala­ji ei ehkä ole täl­lä het­kel­lä kiireel­lisimpiä uhkia sivil­isaa­ti­olle. Tosin myös Putinin palk­ka-armei­ja Ryh­mä Wag­n­er on, tietyn erikoisen syy-seu­raus­ketjun kaut­ta, saanut nimen­sä nimeno­maan Richard Wagnerista.

         Min­ul­la menevät omat ajatuk­set enem­män esim. siihen suun­taan, että vaik­ka Tšaikovskin 1812-alku­soit­to on yksi eniten min­ua miel­lyt­täviä klas­sisen musi­ikin sävel­lyk­siä, siitä on men­nyt täy­del­lis­es­ti maku viime vuosi­na – kos­ka se kuvaa ja juh­lis­taa Venäjän soti­laal­lista voit­toa Ran­skas­ta (ja sen mukana useista muista nyky­i­sistä Nato-maista, mm. Puo­las­ta). Olen joutunut miet­timään, vieläkö omana eli­naikanani ehtii tul­la sel­l­ainen geopoli­it­ti­nen tilanne, että sitä kehtaa taas kuun­nel­la, edes levyltä yksin kotona. Jos jokin län­si­mainen orkesteri pitäisi sitä täl­lä het­kel­lä akti­iv­io­hjelmis­tossaan, niin kyl­lä se aika huonoa makua minus­ta osoit­taisi, enkä olisi var­maan ainoa.

         Tosin se tulokul­ma, joka min­ul­la oli tämän arkkite­htu­uri­asian kohdal­la mielessä, voidaan oikeas­t­aan tavoit­taa parem­min men­emäl­lä kokon­aan taiteen alueen ulkop­uolelle, ja vetämäl­lä rin­nas­tus vaik­ka siihen kuin­ka aina välil­lä keskustel­laan, pitäisikö hakaristi pois­taa niistä useista Suomen ilmavoimien eri tun­nuk­sista ja lipuista jois­sa se on käytössä. Vai riit­tääkö, että tode­taan sen ole­van erill­ishakaristi, niin kuin jatkoso­ta kuulem­ma oli eril­lis­so­ta. Kyse on siis ensisi­jais­es­ti siitä, että tiet­tyyn asi­aan on muual­la maail­mas­sa latau­tunut toisen­laisia merk­i­tyk­siä kuin Suomes­sa, ja keskustelu kos­kee sitä, miten paljon pain­oar­voa tälle tulisi antaa.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että mik­si monivärisiä mod­er­nia ker­rosta­lo asun­to­ja ei valmis­te­ta ene­mem­pää? Kävin muu­ta­man ker­ran Espoon Suve­las­sa jos­sa oli raken­net­tu uusia ker­rostalo­ja jois­sa oli käytet­ty rohkei­ta väre­jä kuten punaista, keltaista, vihreätä. Eivät nämä asun­not olleet jugend kopi­oi­ta mut­ta Espoon keskuk­sen uusimiseen on otet­tu käyt­töön nimeno­maan monipuolista värisekoi­tus­ta. Pro­jek­ti on vielä tosin kesken.

   2. Las­ten kaltais­ten on taivaan valtakunta.

      Vastaa

   3. “Jos on sitä mieltä, että 1910-luvul­la tehti­in hyvän näköisiä talo­ja, niin se on osa maail­manku­val­lista paket­ti­tar­jous­ta, jos­sa asi­at oli­vat 1910-luvul­la parem­min kuin nykyään myös nais­ten, etnis­ten vähem­mistö­jen, sek­suaalivähem­mistö­jen jne. ase­man suhteen.”

      His­to­ri­al­lisia puku­ja ja käsitöitä har­ras­ta­vat jak­sa­vat muis­tut­taa, että se, että tykkää tietyn aikakau­den esteti­ikas­ta, ei tarkoi­ta sitä, että tykkäisi kyseisen ajan moraa­likäsi­tyk­sistä taik­ka tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen tasos­ta. Ja tuote­taan­han nyky­isinkin paljon raa­ka-ainei­ta ja tavaroi­ta erit­täin epäeet­tis­es­ti eikä nykykap­i­tal­is­mi ole täydellistä.

      Vastaa

   4. Tuo oikeistopop­ulis­mi­in viit­taami­nen on kyl­lä aika tunkkaista. Jos joku halu­aa nähdä merkke­jä oikeistopop­ulis­mista vähän joka paikas­sa, niin miel­tymys per­in­teiseen arkkite­htu­uri­in on huonoimpia esimerkke­jä siitä. Se on yksi har­vo­ja nimeno­maan puoluer­a­jat ylit­tävistä, sukupuoles­ta, tulota­sos­ta ja yhteiskun­talu­okas­ta riip­pumat­tomista miel­tymyk­sistä. Ihmiset nyt vaan viihtyvät per­in­teisen muo­tok­ie­len muo­vaa­mas­sa ympäristössä. Se, että postiko­rteis­sa ja matkailue­sit­teis­sä on tyyp­il­lis­es­ti tun­nel­maku­via per­in­tei­sistä eikä mod­ernistisen ajan raken­nuk­sista ja katu­ti­las­ta ei ole oikeistopop­ulistien pro­pa­gan­daa vaan sig­naali siitä, minkä var­jol­la ihmisiä kan­nat­taa houkutel­la vieraile­maan kaupungissa.

      Samal­la val­taeli­it­ti on aina käyt­tänyt arkkite­htu­uria työkalu­naan siten miten päin nyt kul­loinkin parhaak­si on sopin­ut, nat­sit mukaan­lukien. Klassi­nen muo­tok­ieli pro­jisoi arvokku­ut­ta ja val­taa, joten ei ole ihme, että arvokku­ut­ta ja val­taa rak­en­ta­vat val­lan­pitäjät halu­a­vat tyyp­il­lis­es­ti sitä käyt­tää jos­sain muo­dos­sa. Toisaal­ta se, että Hitler henkilöko­htais­es­ti tykkäsi kovasti “muo­to seu­raa funk­tio­ta” ‑ajatuk­ses­ta ja tyylitel­lyn min­i­mal­isoidus­ta muo­tok­ielestä, on yhtä huono syy vält­tää mod­ernistista arkkite­htu­uria kuin se, että Trump halu­aa van­han näköisiä raken­nuk­sia on huono syy leima­ta parin tuhan­nen vuo­den aikana hioutunut arkkite­htu­uriperinne maan­rakoon yhden mag­a­pellen takia.

      Muuten kaik­ki asi­at, mis­tä ihmiset pitävät, oli­si­vat lähtöko­htais­es­ti vaaras­sa joutua pop­ulistien ham­paisi­in, kos­ka pop­ulis­tit myyvät itseään asioil­la, joista ihmiset pitävät. Arkkite­htu­uri on viime vuosikym­meninä karan­nut tyylil­lis­es­ti ihan tan­gen­tille, eikä sel­l­aista neu­traalia perus­muo­tok­ieltä nyt osa­ta mod­ernismin jäl­keen het­kessä rak­en­taa uud­estaan tyhjästä, mis­tä syys­tä paluu juurille on vält­tämätön. Sit­ten kun opi­taan taas tekemään edes jol­lain taval­la nät­tiä, voidaan van­has­ta muo­tok­ielestä kehit­tää kau­nista mod­er­nia arkkite­htu­uria sen sijaan, että se van­ha rikot­taisi­in, kuten mod­ernis­mi teki.

      Vastaa

      1. Se on yksi har­vo­ja nimeno­maan puoluer­a­jat ylit­tävistä, sukupuoles­ta, tulota­sos­ta ja yhteiskun­talu­okas­ta riip­pumat­tomista mieltymyksistä.

         Tiedän tämän hyvin. Kyse ei tässä ilmiössä kuitenkaan ole arkkite­htu­uria koske­vien pref­er­enssien jakau­tu­mis­es­ta poli­it­tis­ten kan­to­jen mukaan, vaan näi­den pref­er­enssien inten­si­ivisyy­den jakau­tu­mis­es­ta poli­it­tis­ten kan­to­jen mukaan. Vaik­ka per­in­teinen arkkite­htu­uri on yhtä suosit­tua sekä oikeistopop­ulistien kesku­udessa että muual­la, niin oikeistopop­ulis­tit koke­vat ole­van suh­teessa tärkeäm­pää, että sen asi­aa akti­ivis­es­ti aje­taan päivän­poli­ti­ikas­sa. Ja niin­pä vaikka­pa siel­lä Yhdys­val­lois­sa he ovat tietois­es­ti ja suun­nitel­mallis­es­ti poli­ti­soi­neet asian niin, että siitä on tul­lut osa yllä mainit­se­maani iden­ti­teet­tipoli­it­tista pakettitarjousta.

         se, että Trump halu­aa van­han näköisiä rakennuksia

         Trump ei halua yhtään mitään. Sehän tässä koko asi­as­sa niin absur­dia onkin. Trumphan on kiin­teistömil­jardööri, ja min­un tietääk­seni yksikään hänen itse uransa aikana raken­nut­tamista luke­mat­tomista raken­nuk­sista ei ole van­han näköi­nen sil­lä taval­la kuin hänen määräyk­sen­sä vaatii liit­to­val­tion uud­is­raken­nusten ole­van. Trumpille on henkilöko­htais­es­ti aivan yksi ja sama, minkä näköisiä raken­nuk­sia tehdään. Hän vain on, tai hänen avus­ta­jansa ovat, löytäneet arkkite­htu­urista asian, joka on poli­ti­soitavis­sa kyynisi­in kan­na­tus­tak­tisi­in tarkoituk­si­in, ja sit­ten poli­ti­soi­neet sen.

         Muuten kaik­ki asi­at, mis­tä ihmiset pitävät, oli­si­vat lähtöko­htais­es­ti vaaras­sa joutua pop­ulistien ham­paisi­in, kos­ka pop­ulis­tit myyvät itseään asioil­la, joista ihmiset pitävät.

         Mik­si kon­di­tion­aali? Näin­hän nimeno­maan on tapah­tunut ja tapah­tuu koko ajan lisää.

         Kanadalainen yhteiskuntafilosofi Joseph Heath kiin­nit­ti aikoinaan huomio­ta ns. kon­ser­vati­iviseen poikkeuk­seen. Se tarkoit­taa ilmiötä, jos­sa oikeis­tokon­ser­vati­ivi­nen poli­itikko irti­sanoutuu puolueen­sa lin­jas­ta yhdessä yksit­täisessä asi­as­sa, joka ei niin yllät­täen on poikkeuk­set­ta asia, jos­sa hänel­lä on ns. oma lehmä ojas­sa. Esimerkik­si sek­suaalivähem­mistö­jen oikeuk­sia vas­tus­ta­van puolueen poli­itikko sitoutuu muu­toin puolueen­sa lin­jaan, mut­ta irti­sanoutuu tästä vas­tus­tuk­ses­ta, kos­ka hänen oma lapsen­sa kuu­luu sek­suaalivähem­mistöön. (Suomes­sa vas­taa­va esimerk­ki oli vaikka­pa se, kun Ben Zyskow­icz ei kat­sonut voivansa äänestää nat­sipelleilymin­is­teri Jun­ni­lalle luottamusta.)

         Minus­ta näyt­tää siltä, että on ole­mas­sa myös kään­teinen ilmiö, “antikon­ser­vati­ivi­nen poikkeus”. Se tarkoit­taa vas­taavasti, että poli­itikko tai puolue, jolle kon­ser­vatis­mi ja pop­ulis­mi ovat nor­maal­isti pahimpia mah­dol­lisia kirosano­ja, omak­suu tietyn yksit­täisen asian kohdal­la yhtäkkiä eli­it­in­vas­taisen ven­namo­laisen “kyl­lä kansa tietää” ‑asen­teen, jota se joka ain­oan muun asian kohdal­la vas­tus­taa. Ja teknokraat­tis­ten cityvihrei­den, joiden viiteryh­mään itsekin monel­la taval­la kuu­lun (vaik­ka liikku­va äänestäjä olenkin), kohdal­la tämä arkkite­htu­uri­a­sia tun­tuu ole­van sellainen.

         Tämä ei taaskaan ole kri­ti­ikkiä Kivekkään kir­jaa kohtaan, joka on kokon­aisuute­na aivan eri­no­mainen – niin hyvä, että minäkin olisin mielel­läni kir­joit­tanut sel­l­aisen. Mut­ta en voi olla huvit­tumat­ta spon­taanisti siitä, että arkkite­htu­urim­iel­tymyk­siä pehmuste­taan sanankään­tein “no heh heh, tämä nyt on vaan täl­laista nos­tal­giaa, sitähän nyt on kult­tuuris­sa muutenkin paljon nykyään ilmas­sa”. Kun vihreät ovat kaikil­la muil­la elämä­nalueil­la johdon­mukaises­ti sitä nos­tal­giaa vas­taan, sel­l­aise­na kuin se ilme­nee sekä oikeis­tossa (per­sut yms.) että myös vasem­mis­tossa (SDP:n nos­tal­gia 1980-luvun savupi­ip­pute­ol­lisu­us-Suomeen). Ja ovat tämän nos­tal­gian poli­it­tis­es­ta voit­toku­lus­ta olleet suo­ras­taan kauhuis­saan. Mik­si ilmiö, jos­sa “useim­mat poli­it­tiset puolueet haikail­e­vat johonkin fik­ti­iviseen men­neeseen” (Kivekäs), esitetään yhtäkkiä näin sym­pa­ti­soivas­sa ja ymmärtävässä asi­ay­htey­dessä, kun vihreät muu­toin näkevät sen yhdek­si pahim­mista esteistä suo­ma­laisen yhteiskun­nan uud­is­tu­miselle, ja syykssi Suomen jäämiselle jäl­keen esim. muista Pohjoismaista?

         Kun käytin yllä ilmaisua “ihanan via­ton läh­estymistapa”, se ei siis ollut sarkas­mia. Tarkoitin sitä täysin kir­jaimel­lis­es­ti. Meil­lä kaikil­la on omat sokeat pis­teemme, ja epäilemät­tä myös min­ul­la itsel­läni on aivan samal­la taval­la ihanan via­ton läh­estymistapa johonkin asi­aan tai asioihin.

      2. Nim­imerk­ki kanelialaiselle on hyvä point­ti siitä että oikeistopop­ulis­mia nähdään nykyään vähän joka paikas­sa. Kul­takau­den taide nähtään nykyään oikeistopop­ulistien viiteryh­mis­sä oikeana per­in­teisenä taiteena mut­ta kul­takau­den aikana kyseinen taide­muo­to oli uut­ta ja val­lanku­mouk­sel­lista. 100 vuot­ta on sopi­va aika väli kun men­neisyy­destä tulee nos­tal­giaa. Mod­ernis­mi on jo men­neisyyt­tä mut­ta ongel­ma on siinä että nykyiselle ilmiöille taiteessa ei ole kek­sit­ty vielä omaa nimeä.

2. Menikö demarei­den haukku­misek­si? Metro raken­net­ti­in Helsinki­in lähinnnä demarei­den aloit­teesta, ja he tuki­vat sitä alus­ta lop­pu­un vaik­ka oikeis­to alkoi vas­tus­ta­maan kun työt oli vielä kesken. Vihreää Liit­toa ei ollut mut­ta edeltäjä LKP vas­tusti kanssa.

   Vastaa

   1. Meni syys­täkin. Helsingis­sä palataan vihrei­den vuosien jäl­keen sinipunaiseen poli­ti­ikkaan, jos­ta hyvä huono esimerk­ki on Lapin­lah­den auto­tun­neli. Valitettavasti.

      Vastaa

   2. Helsin­ki-liike oli ja se kan­nat­ti metroa.

      Vastaa

   3. Metro­han oli suuri emämunaus.
      Eri­tyis­es­ti koko pk-seudun näköklmasta.
      Sen kan­nat­tavu­us­laskel­ma aikanaan oli: “Pitäähän jokaisel­la suurkaupungilla metro olla.”

      Jos 60/70 luvul­la olis metron sijas­ta alet­tu rak­en­ta­maan kat­tavaa ja nopeaa ja ket­terää pikaspåraverkkoa, var­maan läh­es jokaisel­la hkiläisel­lä olis pikaspåran pysäk­ki alle kil­san päässä.
      Met­ros­ta hyö­tyy vain ne, jot­ka sen var­rel­la asu­vat. Ja heistäkin har­vene­va osa, kiitos törkeän tariffin.

      Vastaa

      1. Kyl­lä pikaratik­ka olisi aivan liian hidas vaikka­pa Vuosaares­ta keskus­taan mentäessä.

      2. Metro taval­laan täyt­tää itä-län­sisu­un­taisen rautatiey­htey­den puuttumisen. 

         Mut­ta 1970-luvul­la ei tiedet­ty mis­tään pikaraitioteistä mitään, vaan se oli joko metro tai bus­sit. Busse­ja pitivät oikeis­to sopi­vam­pana kuin metroa, lähin­nä sik­si että ei olisi tarvit­tu rak­en­taa mitään vaan ain­oas­taan ajaa busse­ja katu­ja pitkin ja se sai luvan kel­va­ta autottomille.

      3. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         1.4.2025 21:26

         Kyl­lä pikaratik­ka olisi aivan liian hidas vaikka­pa Vuosaares­ta keskus­taan mentäessä.

         Olis voitu hoitaa se luoti­ju­na Por­vooseen. Pysähty­isi Itik­seen ja noukkis siitä liityntäliikenteen.

         Mun puoles­ta metroakin saa tiet­ty rak­sail­la. Siihen olis voitu ryhtyä heti kun kat­ta­va pikasåraverkko on valmis.

      4. R.Silfverbergsanoo:
         1.4.2025 22:11

         Metro taval­laan täyt­tää itä-län­sisu­un­taisen rautatiey­htey­den puuttumisen. 

         Mut­ta 1970-luvul­la ei tiedet­ty mis­tään pikaraitioteistä mitään, vaan se oli joko metro tai bus­sit. Busse­ja pitivät oikeis­to sopi­vam­pana kuin metroa, lähin­nä sik­si että ei olisi tarvit­tu rak­en­taa mitään vaan ain­oas­taan ajaa busse­ja katu­ja pitkin ja se sai luvan kel­va­ta autottomille.

         No aiwansama mik­si sitä kut­su­taan. Siis yht­en tuu­bin sijas­ta suurika­p­a­siteet­ti­nen hal­pa joukkoli­iken­nevä­line. Spåran sijas­ta sitä voi kut­sua vaik­ka paikallisjunaksi?

         Olen­naista olis ollu tehdä VERKKO.

      5. Sil­loin kun metroa suun­nitelti­in 1950–60 luvul­la ei toimivia pikaraitioteitä oikein ollut maail­mal­la. Jois­sakin kaupungeis­sa kuten Tukhol­mas­sa ja jois­sakin Sak­san ja Benelux-maid­en Helsin­gin kokoi­sis­sa kaupungeis­sa oli aluk­si ns esimetro­ja eli tun­neleis­sa kulke­via raiti­otielin­jo­ja. Ne muutet­ti­in myöhem­min oikeik­si metroiksi. 

         Helsin­gin kapear­aiteis­es­ta, pikkukaupunki­stan­dard­eil­la raken­ne­tu­ista raitioteistä ei olisi 1960–70 luvun tekni­ikalla voitu rak­en­taa metroa kor­vaavaa pikaraiti­otie- tai edes esimetro­verkkoa. Uusim­matkaan sen ajan vaunut eivät olleet mata­lalat­ti­avaunu­ja ja ne oli­vat ahtai­ta ja raitio­vaunu­jen nopeus oli enim­mil­lään 60 km/h ja sekin vain muu­ta­mas­sa kohdas­sa (Paciuk­senkatu ja Mäkelänkatu), jos­ta sitä on sit­tem­min tur­val­lisu­ussy­istä alen­net­tu 40 km/h:ksi. Tämä pidet­täkööt mielessä jos halu­taan rak­en­taa pohjois­su­un­taan pikaraitioteitä.

         Helsingis­sä päätet­ti­in rak­en­taa ker­ral­la valmis metro, paikkaa­maan tarvet­ta itä-län­sisu­un­nas­sa jos­sa rautatie puut­tui. Ran­nikko­ra­ta Viipuri­in jäi rak­en­ta­mat­ta sodan vuok­si ja se itään, Por­voon suun­taan 1970-luvul­la suun­nitel­tu mut­ta toteut­ta­mat­ta jäänyt HELI-“suurnopeus” ‑rata olisi haa­rautunut pääradas­ta Malmil­la ja kulkenut Jakomäen kautta. 

         Mar­tin­laak­son rata suun­nitelti­in alun­perin metroksi mut­ta toteut­ta­mi­nen annet­ti­in VR:lle eli val­ti­olle kos­ka Van­taan kaupungilla ei ollut oikein rahkei­ta yksin rak­en­taa metroa, ja jo alku­vai­heessa suun­nitelti­in että sitä jos­sain vai­heessa jatket­taisi­in lentoase­malle, mut­ta toteu­tui vas­ta 2000-luvulla

         Se että kesti vuo­teen 2017 asti että län­sisu­un­taan saati­in metro on taas oma tari­nansa. Espool­la olisi kyl­lä ollut jo 1980-luvul­la rahkei­ta vetää metro edes Otaniemeen asti mut­ta veroäyri oli tärkeämpi.

         Kokoomus, Perus­tus­lail­liset ja lib­er­aalit keskus­taoikeis­to­ryh­mät vas­tus­ti­vat metroa koko metron alku­vai­heen ajan. Ain­oas­taan demar­it ja SKDL kan­nat­ti­vat, joskin jotkut SKDL:n naisas­iaryh­mätkin vas­tus­ti­vat, kuriosi­teet­ti­na mainittakoot.

      6. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         1.4.2025 21:26
         Tokelle kom­ment­ti­na että ei luoti­ju­na tai pika­ju­nal­la voi nytkään matkus­taa esim Helsingistä Tikkuri­laan vaan pitää otta paikalli­nen lähi­ju­na. Tuo Por­voon suun­taan visioitu junay­hteys on ollut usein esil­lä mut­ta eri hal­li­tuk­set ovat riidelleet siitä pitääkö rataverkko tehdä itään vai länteen.

      7. Tokelle kom­ment­ti ja kysymys olisiko metroa, pikaratikkaa tai lähi­ju­naverkos­toa voitu rak­en­taa kol­men kaupun­gin läpi nopeal­la aikataul­ul­la? Nämä ovat pitk­iä poli­it­tisia kiis­to­ja kumpi vai­h­toe­hto raken­netaan metro, pikaratik­ka vai paikallisju­na yhteys. Metro on itä-län­si palve­lut hyvin, paikallisju­na palvelee pohjoinen ‑etelä­su­un­taan hyvin mut­ta ongel­mak­si tuleekin kaupunkien sisäi­nen poikit­tais­li­ikenne jota pitäisi kehit­tää mut­ta siinä on sit­ten usei­ta vai­h­toe­hto­ja. Kaupunkipoli­ti­ik­ka on lähidemokra­ti­aa jos­sa ei yksi puolue tai viiteryh­mä voi sanel­la kaikkea.

      8. Tokelle kom­ment­ti­na että ydinkeskus­tan ruokava­likoimaa palveli pitkään Stock­man­nin Herkku kunnes sit­ten City­mar­ket ja Pris­ma päät­tivät tar­jo­ta samo­ja tuot­tei­ta lähiöis­sä joten asi­akkaat eivät tulleet enään Stock­manille. Espoon­lah­den Lip­pu­laivas­sa on saman­lainen kat­ta­va valikoima kuin mitä on Herkus­sa. Kan­takaupun­gin ruokava­likoima oli pitkään yhden liikeen varas­sa eli Stock­man­nin. Jopa Sokok­sen tavarat­alos­sa ei ole enään kat­tavaa ruokavalikoimaa.

3. Har­vak­seltaan Helsingis­sä käy­dessäni en ole kyl­lä ole kovin vaku­ut­tunut vihrei­den kaupung­in­raken­nus­taidoista. Yleisku­va on tyhjä, ihmiset puut­tuvat, liikenne saatu silti hitaak­si, puolen kilo­metrin matkaa et voi kävel­lä tai ajaa pää­tymät­tä työ­maalle, asun­tokan­ta usko­mat­toman monot­o­n­ista, tar­jol­la on normikokoista sement­tilootaa ja kaik­ki siitä poikkea­va on harv­inaista kallista herkkua. Palve­lut keskit­tyneet kolkkoi­hin puoli­ty­hji­in ostoskeskuk­si­in, käve­lyetäisyy­del­lä on mitään vain kaupun­gin keskus­tas­sa jos siel­läkään. Kaupun­gin paraati­paikat kuten töölön­lah­den ympäristö pilataan köy­hyysarkite­htu­uril­la, mata­laa har­maa­ta lootaa. Poikkeuk­se­na tietysti Oodi joka taas on veron­mak­sajien rahoil­la pystytet­ty ja ylläpidetty.
   Suo­ma­lainen kaupun­ki tun­tuu ole­van yhdis­telmä amerikkalaista autokaupunkia ja van­haa itäblokin betoni­bunkker­ilähiötä jota ei ole tul­lut ikävä.

   Vastaa

   1. Kyl­lä, kokoomus on kaik­ki nämä vuodet ollut kaupun­gin suurin puolue.

      Hyvä, että käyt­töikän­sä päähän tul­lut infra lop­ul­takin päivitetään, toivon mukaan kestää seu­raa­vat 100v. Valitet­tavasti vaan esimerkik­si nyt Man­ner­heim­intiel­lä autoli­ikenne on ain­ut, joka pääsee suurim­mankin remon­tin aikana kulke­maan suo­ravi­ivais­es­ti ilman ain­ut­takaan estet­tä ja pitkin vas­ta pin­noitet­tua kat­ua. Kevyt liikenne poukkoilee ties mis­sä sorau­ris­sa ja joukkoli­ikenne on pääosin häädet­ty pois kokonaan.

      Helsin­ki on autokaupun­ki nyt ja vähin­tään yhtä paljon myös tulevaisuudessa.

      Vastaa

4. Tosi­aan, kun käy Helsingis­sä vain har­vak­seltaan, huo­maa tuon ihmis­ten puut­tumisen. Esimerkkinä vaikka­pa Ruo­ho­lahti. Sen sijaan kaupun­gin keskus­tas­sa niil­lä alueil­la, joille ei ole juurikaan raken­net­tu viiteenkymme­neen vuo­teen muu­ta kuin kor­vat­tu jonkin ver­ran van­ho­ja talo­ja uusil­la, liikku­vat myös ihmiset. Onko joku analysoin­ut, mis­tä tuo johtuu?

   Vastaa

   1. Aiheesta on viime vuosikymmenel­lä tehty ansiokas kir­joi­tus. En tiedä saako tänne linkit­tää mitään, mut­ta kir­joi­tus löy­tyy haku­sanal­la “Helsingis­sä on kaupunkip­u­la”. Asun itse ns oike­as­sa kaupungis­sa jota on myös tuos­sa kir­joituk­ses­sa käytet­ty esimerkkinä, ja voin vahvis­taa havain­non siitä että Helsingis­sä ei ole tarpeek­si kaupunkia. Ihmisiä vähän, kaik­ki hajal­laan, ylisu­uria tyhjiä tilo­ja ja palve­lut kasat­tu epäin­himil­lisi­in jättiyksiköihin.

      Vastaa

      1. Ikävää, että kaupunki­laiset tykkäävät niistä epäin­himil­li­sistä jät­tiyk­siköistä. Kätevää ja tehokasta.

      2. Per­in­teiseti­hän 5 kil­san säteel­lä keskus­tas­ta ei ole mitään palvelui­ta, kos­ka “keskus­ta on niin lähel­lä”. Kun asui Län­si-Pasi­las­sa vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa, niin jos vaik­ka halus kun­nol­liseen ruokakaup­paan, niin saa kolis­tel­la 20 min­saa spåral­la tai vaik­ka ottaa rinkan ja reip­pail­la Vallilaan.

         Tuo­ta ennen Ruo­ho­lahdessa sama tilanne: tasan yksi ruokakaup­pa metroasemalla.

         Myöhem­min Kallios­sa, tiet­ty has­su­ja pikkuputi­ikke­ja kivi­jalois­sa, mut­ta “nor­maalit” liik­keet kaik­ki län­tisen kan­takaupun­gin puolella.

         Onnek­si sit­ten tuli kaup­pakeskuk­set: Ruo­ho­lahti, Tripla, Redi.
         Nyt on sit­ten kat­tavasti palvelui­ta muual­lakin kuin ydinkeskustassa.

         Enää tarvii odot­taa, että sinne ydinkeskus­taan sit­ten tulis niitä palvelui­ta, joi­ta väki sieltä haluisi, kau­pat kun ei enää niitä ole.

5. Min­ulle jäi epä­selväk­si, ihan­noiti­inko tässä nyt mata­laa hin­to­jen nousua vai korkeaa hin­to­jen nousua. Toisaal­ta todet­ti­in, että:

   “Vuodes­ta 2000 vuo­teen 2023 men­nessä asun­to­jen hin­nat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ovat nousseet 69 % suh­teessa niiden hin­taan kehyskun­nis­sa. Kehyskun­nis­sa ne ovat laske­neet reaalis­es­ti ja kan­takaupungis­sa nousseet.”

   ja toisaal­ta:

   “Elvis­telemät­tä voin sanoa, että pitkälti vihreät muut­ti­vat asun­torak­en­tamisen suun­nan Helsingis­sä 2000-luvun alus­sa. Nyt kaupunki­in on tul­lut jo läh­es 200 000 uut­ta asukas­ta. Tämän ansios­ta asun­to­jen hin­to­jen nousu on ollut kohtu­ullista ver­rat­tuna mui­hin euroop­palaisi­in pääkaupunkei­hin, esimerkik­si Tukholmaan.”

   Asun­to­jen hin­take­hi­tys riip­puu eri­tyis­es­ti BKT:n kehi­tyk­ses­tä, koti­talouk­sien käytet­tävis­sä ole­vista rahat­u­loista sekä asumisen tukien määristä. Suomen BKT:n volyymit asukas­ta kohti oli­vat Tilas­tokeskuk­sen tilas­to­jen mukaan vuon­na 2024 noin vuo­den 2007 tasol­la, eli reaal­ista kasvua ei ole ollut. Asun­to­jen hin­to­jen nousu sinä aikana on perus­tunut mm. val­tion velka­an­tu­miseen, jol­la on paikat­tu koti­talouk­sien ostovoimaa talouskasvun puuttues­sa, mikä on sit­ten men­nyt asun­to­jen hin­toi­hin. Viimeiset pari vuot­ta asumisen tuet ovat leikkaan­tuneet, ja asun­to­jen hin­nat ovat olleet reaalises­sa laskus­sa ympäri Suomen, vaik­ka korotkin ovat laske­neet, mikä nor­maal­isti nos­taa asun­to­jen hintoja.

   Asun­tomarkki­noiden tilanne on nyt Suomes­sa han­kala, kun vuokran­mak­sukyvyn ei ennakoi­da lähivu­osi­na ainakaan nou­se­van, vaan jopa vähenevän vielä lisää samal­la kun kansaneläkein­dek­si­jäädy­tyk­set yms. vaikut­ta­vat, ja lehdis­tön mukaan säästö­toimis­sa on menos­sa vas­ta alku­soitot: val­tio velka­an­tuu yhä yli 10 mil­jardil­la eurol­la vuodessa, ja puo­lus­tus­menot ja sote-menopaineet ovat vieläpä kasvus­sa tilanteessa, jos­sa talous ei ole tas­apain­os­sa muutenkaan. Euroop­palaiset uusien asun­to­jen rak­en­tamiseen kohden­tu­vat sijoi­tus­varat suun­tau­tu­vat täl­lä het­kel­lä lähin­nä ihan mui­hin maihin.

   Vastaa

   1. Reaal­i­hin­nat las­ke­taan nimell­ishin­noista jaka­mal­la hin­tain­dek­sil­lä, ei volyy­mi-indek­sil­lä, joten kasvun pysähtymi­nen ei ole tässä rel­e­vant­tia. Asun­to­jen hin­nat ovat nousseet Helsin­ki 1 alueel­la 32 pros­ent­tia, mut­ta laske­neet suures­sa osas­sa Helsinkiä ja Espoos­sa ja Van­taal­la, kehyskun­nista puhu­mat­takaan. Asum­i­nen ei ole muut­tunut kalli­im­mak­si, ellei ole nir­so sijain­nin suh­teen. Toisin on Tukhol­mas­sa, jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat nousseet olen­nais­es­ti nopeammin.

      Vastaa

      1. On kasvu­vauhti hyvinkin rel­e­vant­ti kysymys. Kiin­teistö­jen hin­nan­muo­dos­tuk­sen tutkimuskir­jal­lisu­us aika lail­la sanoo, että pitkäaikaiselle hin­nan­muo­dos­tuk­selle talouden yleinen kasvu­vauhti antaa reunae­hton­sa. Välil­lä hin­nat kipua­vat kovasti, välil­lä eivät, ja hin­nat voivat jopa vuosikymmenek­si tai parik­sikin vuosikymmenek­si erkaan­tua talouden kehi­tyk­ses­tä. Mut­ta pitkäl­lä aika­jän­teel­lä — jos hin­nat ovat kohon­neet paljon talouden kasvua nopeam­min — on tavan­nut seu­ra­ta jos­sain kohtaa kor­jaus­li­ike. Jo pari vuot­ta Suomes­sa on ollut menos­sa asun­to­jen hin­to­jen kor­jaus­li­ike, ja aika moni alal­la on sitä mieltä, että se voi jatkua vielä pari vuot­ta eteen­päinkin. Sen takia nyt ei markki­nae­htois­es­ti paljoakaan uud­is­raken­neta. Myyn­ti­laidas­sa on 10 mil­jar­dia euroa asun­tora­has­to­jen sijoituk­sia. Asum­istuet kutis­tu­vat tämän vuo­den ajan ja ensi vuon­nakin. Talous ei reaalis­es­ti kas­va. Hin­to­jen olen­naiselle nousulle ei ole kauheasti nyt olosuhteita.

         Mitä Tukhol­maan tulee, niin on siel­läkin asun­to­jen hin­nat viime vuosi­na rom­ah­ta­neet. Kuplaa on ollut siel­läkin hin­nois­sa. Ruot­sis­sa talous kuitenkin kas­vaa, muutenkin kuin val­tion velanotolla.