Valtion pitäisi vetäytyä Helsingin seudun liikenneinvestoinneista

Val­tio on vitkastel­lut pääkaupunkiseudun MAL-neu­vot­telu­jen kanssa niin, että mitään sopimus­ta ei nyt ole ja rak­en­t­a­mi­nen alkaa takuta.

Helsin­gin seudun maankäytön suun­nit­telus­sa on aivan liian mon­ta kokkia. Sik­si val­tio voisi vetää lusikkansa sopas­ta ja jät­tää liiken­nein­fran suun­nit­telun ja rahoit­tamisen kun­nille. Val­tion nyt pääkaupunkiseudul­la käyt­tämät rahat annet­taisi­in kun­nille toteu­tuneen asun­to­tuotan­non suh­teessa tai vielä parem­min asukaslu­vun kasvus­ta, jot­ta ei tarvit­sisi viisas­tel­la, mikä on uus­tuotan­toa ja mikä remontointia

Rahaa voisi tul­la noin 10 000 € jokaises­ta uud­es­ta asukkaas­ta. Tähän val­ti­ol­ta kuluisi rahaa noin 200 M€ vuodessa minkä ver­ran val­tio nytkin rahoit­taa liiken­nein­fraa Helsin­gin seudulla.

Van­taan kehärataa val­tion on tukenut 374 miljoon­al­la eurol­la. Täl­lä rahoi­tus­mallil­la Van­taa olisi tien­an­nut nuo rahat 37 000 uudel­la asukkaal­la. Tosin täl­lä rahoi­tus­mallil­la Kehäradan investoin­ti­in olisi var­maan käytet­ty myös Fina­vian raho­ja, kos­ka onhan lentoase­ma suuri hyö­tyjä. Van­taan 37 000 asukas­ta ylit­tyy hel­posti, kos­ka pelkästään Kivistöön suun­nitel­laan 20 000 asukas­ta. Kehära­ta on kus­tan­nuste­hokas han­ke, joka hyö­ty­isi täl­lais­es­ta rahoitusmallista.

Län­simetroa val­tio on tukenut 240 miljoon­al­la eurol­la. Tähän rahoituk­seen olisi siis riit­tänyt 24 000 uut­ta asukas­ta, mikä ylit­tyy helposti.

Kun vas­tuu liiken­nein­vestoin­tien järkevyy­destä olisi kun­nil­la, pää­sisimme eroon tästä manku­miskult­tuurista, jos­sa rahaa kin­u­taan kaik­keen, mihin sitä kuvitel­laan saata­van. Kun­nil­la ei ole tässä mallis­sa mitään kan­nustin­ta kaavoit­taa järkevästi niin, että tarvit­tavien liiken­nein­vestoin­tien määrä minimoidaan.

Helsin­ki on esimerkik­si kaavoit­tanut turhaa omako­ti­a­su­tus­ta Öster­sun­domin pohjoisosaan moot­tori­tiehen tukeutuen. Se pakot­taa kalli­isi­in tiein­vestoin­tei­hin, mut­ta ”val­tio­han sen mak­saa.” Jos Helsin­gin pitäisi mak­saa itse, ei kaavoittaisi.

Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä myös kehyskun­nat ovat olleet mukana MAL-sopimuk­sis­sa. Ne ovat luvan­neet kaavoit­taa yhdyskun­taraken­net­ta hajot­tavasti pitkin pel­to­ja, mis­tä niitä sit­ten on palkit­tu liiken­net­tä lisäävil­la autoli­iken­nein­vestoin­neil­la. En ymmär­rä, mik­si yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamis­es­ta ylipään­sä pitää palki­ta.  Nämä kehyskun­tien raken­nushankkeet ovat todel­la kus­tan­nuste­hot­to­mia. Muu­ta­maa sataa asukas­ta varten on tehty kym­me­nien miljoonien tiein­vestoin­te­ja. Jos rahoi­tus­malli olisi 10 000 €/uusi asukas eikä enem­pää, kehyskun­nat alka­isi­vat kaavoit­taa kylämäistä asu­tus­ta, ”puu­tarhakaupunke­ja”, niin kuin niiden pitäisikin.

 

21 vastausta artikkeliin “Valtion pitäisi vetäytyä Helsingin seudun liikenneinvestoinneista”

  1. Eli Helsin­ki haal­isi kaik­ki rahat ja asukkaat? Pääkaupunkiseu­tua pitäisi tarkastel­la yht­enä kokon­aisuute­na. Näin asum­ista ja työssäkäyn­tiä voidaan ohja­ta järkevästi laa­jem­malle alueelle esimerkik­si ole­mas­saole­vien raidey­hteyk­sien var­relle. Näin myös Helsin­gin nykyiset viher­alueet ja meren­ran­nat voidaan säästää rakentamiselta.

    1. Eivät rahat tulisi Helsinki­in. Van­taa ja Espoo lisäävät yhteen­las­ket­tuna väk­ilukuaan selvästi nopeam­min kuin Helsinki.

      1. Toki Helsingillä olisi helpoim­mat keinot lisätä asukaslukua jos siihen noin lin­eaaris­es­ti kan­nustet­taisi­in. Helsin­gin uusil­la alueil­la raken­nu­soikeu­den tuplaami­nen ei juuri toisi lisäkus­tan­nuk­sia kaupungille ja kysyn­nän voisi kuvitel­la kestävän kaupunkiym­päristön laadun heikken­e­misen, mut­ta todel­la merkit­tävä rak­en­tamisen määrän nos­t­a­mi­nen Helsingis­sä voisi hillitä kysyn­tää uud­is­rak­en­tamiselle Espoos­sa ja Vantaalla.

  2. Eikö riitä, että uudet asukkaat mak­saisi­vat veron­sa uuteen kotikun­taansa? Ei niille sen­tään muut­toavus­tuk­sia tarvinne maksaa.

  3. Entäs jos mak­set­taisi­in kiin­teistö­jen arvon perus­teel­la, niin olis kan­nus­timet tehdä hyvää ja paljon, eikä pelkästään paljon?

    1. Art­turi:
      Entäs jos mak­set­taisi­in kiin­teistö­jen arvon perus­teel­la, niin olis kan­nus­timet tehdä hyvää ja paljon, eikä pelkästään paljon?

      Eli raken­net­taisi­in pelkkiä miljoon­alukaale­ja niin val­tio antaisi enem­män rahaa? Kuin­ka monel­la niis­sä olisi varaa asua?

  4. Täl­lä rahoi­tus­mallil­la oli­si­vat Län­simetro ja kehära­ta jääneet rak­en­ta­mat­ta kun Espoo ja Van­taa oli­si­vat käyt­täneet rahat mielu­um­min autoväyli­in. Suuri osa Espoon päät­täjistä ryhtyi Län­simetro­pro­jek­tei­hin vas­ten­tah­tois­es­ti ja kor­vamerkit­ty val­tiono­su­us oli houkut­ti­me­na välttämätön.

  5. Jos jonkin­lainen maakun­tau­ud­is­tus toteu­tu­isi, niin että pk-seudulle tulisi itsemääräämis­soikeus esim vero­tu­loi­hin­sa, niin kyl­lä. Suo­mi on valtitett­tavasti niin epäy­ht­enäi­nen maakun­tien elinkelpoisu­u­den osalta, että ei tule toteutumaan.

  6. > Muu­ta­maa sataa asukas­ta varten on tehty
    > kym­me­nien miljoonien tieinvestointeja.

    Poli­it­tis­es­ti kat­soen nuo muu­ta­ma sata äänestäjää edus­ta­vat mieliku­va­main­on­nas­sa koko äänestysalueen niitä ihmisiä, jot­ka samais­tu­vat noi­hin [omako­ti­a­su­ji­in].

    – Joten lop­pu­pelis­sä tämänkin tapauk­sen rahat on jaet­tu päälu­vun ja äänestäjälu­vun mukaan.
    – Val­tion raha ei merk­itse. Vaaleis­sa vain äänet lasketaan.

  7. Nykyi­nen MAL ‑jär­jestelmä antaa paljon tilaa mieliku­vate­htailulle ja mankumiskulttuurille.
    Raken­nushankkei­ta perustel­laan mielikuvil­la saavutet­tavista hyödy­istä ja lisäar­von syn­tymis­es­tä. Perustelu­na rahoituk­selle on että pro­jek­tin kuvitel­laan syn­nyt­tävän myön­teisen kehi­tyskier­teen joka hyödyt­tää yhteiskun­taa laa­jem­minkin. Siten raken­nus­pro­jek­tista tulee hel­posti ylim­i­toitet­tu ja liian kallis.
    Tästä näkökul­mas­ta kat­soen asukaslu­vun kasvu­un suh­teutet­tu rahoi­tus voisi ohja­ta kehi­tyshankkei­ta ter­veem­pään suuntaan.

  8. Lop­ul­ta kyse on val­las­ta. Se että när­piöläi­nen poli­itikko pääsee päät­tämään, mihin liiken­nehankkeeseen pääkaupunkiseudul­la raho­ja käytetään, on suo­ma­laista demokra­ti­aa puhtaimmillaan.

    Maakun­tau­ud­is­tus tähtää taval­laan aivan samaan. Siinä viedään lop­ul­ta Helsin­gin 300k:n kaupunki­laisen päätän­tä­val­ta omista asiois­taan ja pyhitetään hei­dän pihakatun­sa espoolaisille ja nur­mi­järveläisille autoilijoille.

    Demokra­t­ian kannal­ta suun­nan pitäisi olla toinen. Punavuori olisi kun­tana medi­aa­nia suurem­pi ja hel­vetisti rikkaampi. Jos punavuore­laiset halu­a­vat kieltää kaduil­laan läpiajon/pystyttää Uuden­maankadulle tietullin, sen pitäisi olla demokra­ti­as­sa mah­dol­lista. Eihän tässä muu­ta vaa­di­ta kuin että punavuore­lainen liiken­nesu­un­nit­telu olisi lail­lista ja mah­dol­lista Punavuoressa.

    Muuri­akin voisi harki­ta. Yhteys merelle on, joten keskikaupun­ki ei pysty­isi meitä saartamaan!

    1. Kur­ja Koira:
      Demokra­t­ian kannal­ta suun­nan pitäisi olla toinen. Punavuori olisi kun­tana medi­aa­nia suurem­pi ja hel­vetisti rikkaampi. Jos punavuore­laiset halu­a­vat kieltää kaduil­laan läpiajon/pystyttää Uuden­maankadulle tietullin, sen pitäisi olla demokra­ti­as­sa mah­dol­lista. Eihän tässä muu­ta vaa­di­ta kuin että punavuore­lainen liiken­nesu­un­nit­telu olisi lail­lista ja mah­dol­lista Punavuoressa.

      Muuri­akin voisi harki­ta. Yhteys merelle on, joten keskikaupun­ki ei pysty­isi meitä saartamaan! 

      Vas­taavasti Van­taal­la tulee olla oikeus tietul­li­in lento­ken­tälle ja Espool­la oikeus estää punavuore­lais­ten jätekul­je­tuk­set Ämmäs­suolle. Ai niin, mut­ta tehän voitte matkus­taa vesiteitse ja kipa­ta jät­teenne mereen.

      Joidenkin vihreäo­letet­tu­jen kom­men­toi­jien (esim. Koti-isä) jutut ovat saa­mas­sa min­ut, kym­meniä vuosia Kokoomus­ta äänestäneen kallis­tu­maan kohti Per­su­ja. Hal­la-aho taitaa olla oike­as­sa, että he ovat ain­oa todel­li­nen vas­tavoima vihreälle fanaat­tisu­udelle. Blogin­pitäjää arvostan ja sik­si blo­gia luenkin. Olen joutunut kan­taanikin joi­hinkin asioi­hin muut­ta­maan, kun Soin­in­vaara on tuonut uut­ta tietoa. Mut­ta se muu seu­rakun­ta… Sekä Vihrei­den että Per­su­jen porukoista näyt­tää löy­tyvän väkeä, jot­ka aiheut­ta­vat lähin­nä hait­taa varsi­naiselle asialle.

      1. Van­taa ja Espoo voivat aset­taa tietul­lit helsinkiläis­lle omis­ta­mal­laan katu­verkol­la, eivät tietenkään val­tion rak­en­tamil­la teil­lä. Voivat myös kieltää kaatopaikko­jen käytön siltä osin kuin omis­ta­vat ne, mut­ta eivät tietenkään HSY:n omis­tamil­la kaatopaikoilla.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Van­taa ja Espoo voivat aset­taa tietul­lit helsinkiläis­lle omis­ta­mal­laan katu­verkol­la, eivät tietenkään val­tion rak­en­tamil­la teil­lä. Voivat myös kieltää kaatopaikko­jen käytön siltä osin kuin omis­ta­vat ne, mut­ta eivät tietenkään HSY:n omis­tamil­la kaatopaikoilla.

        Esitin hypo­teet­tisen vas­taspeku­laa­tion esitet­tyyn hypo­teet­tiseen Punavuori-speku­laa­tioon. Miten mah­taisi käy­dä, jos jokainen kaupungi­nosa alka­isi poimia rusi­noi­ta pul­las­ta ja pystyt­tää aito­ja? Pääkaupunkiseu­tu muo­dos­tu­isi Pikku-Kau­ni­ai­sista tai pikem­minkin Pohjois-Koreoista. Huumorim­ielessä speku­loin­ti on viihdyt­tävää, mut­ta pahoin pelkään, että fanaat­tisim­mat ovat tosissaan.

      3. QTC: Vas­taavasti Van­taal­la tulee olla oikeus tietul­li­in lento­ken­tälle ja Espool­la oikeus estää punavuore­lais­ten jätekul­je­tuk­set Ämmäs­suolle. Ai niin, mut­ta tehän voitte matkus­taa vesiteitse ja kipa­ta jät­teenne mereen.

        Ämmäs­suon jät­teenkäsit­te­lykeskuk­sen omis­taa HSY joten se on yhteinen . En tiedä voiko Van­taan kaupun­ki aset­taa Seu­tu­lan lentoase­malle tietulle­ja? Finavia pyörit­tää Suomen lentoasemia. Onko se val­tion omis­ta­ma tie. Jäte­huolto on nyt sel­l­ainen kun­nal­lis­tekni­ik­ka että sen hoito on pääkaupunkiseudul­la pakko jär­jestää kollek­ti­ivis­es­ti julkises­ti. Muuten lop­putu­los on sama kuin nyt Napolissa

      4. QTC:

        Joidenkin vihreäo­letet­tu­jen kom­men­toi­jien (esim. Koti-isä) jutut ovat saa­mas­sa min­ut, kym­meniä vuosia Kokoomus­ta äänestäneen kallis­tu­maan kohti Per­su­ja. Hal­la-aho taitaa olla oike­as­sa, että he ovat ain­oa todel­li­nen vas­tavoima vihreälle fanaat­tisu­udelle. Sekä Vihrei­den että Per­su­jen porukoista näyt­tää löy­tyvän väkeä, jot­ka aiheut­ta­vat lähin­nä hait­taa varsi­naiselle asialle. 

        Perus­suo­ma­lais­ten vas­taus on whataboutis­mi. Heille Espan­jan heikko eläin­suo­jelun poli­ti­ikan peruste­lut menevät siihen että Suomes­sa pitäisi olla myös heikko eläin­suo­jelun tai sit­ten Suomen ei pitäisi tehdä mitään ennen kuin Espan­ja tai muu Euroopan maa kor­jaa ensin ongel­mat. Todel­liset ympäristö­teot ovat kier­rä­tys, jäte­huolto ja uudelleen kor­jaami­nen. Kier­rä­tys ja jäte­huolto eivät pelaa edes kun­nol­la niinkin kehi­tyk­sessä län­si­maas­sa kuin Yhdys­val­lat. Whataboutis­mi on Perus­suo­ma­lais­ten vaihtoehto.

  9. Julki­nen rahoi­tus pitäisi vetää mon­es­ta muus­takin asi­as­ta. Mik­si val­tion pitäisi mak­saa 10k€ uud­es­ta asukkaas­ta kun se samal­la mak­saa taan­tuville kun­nille käytän­nössä pois­tu­vas­ta asukkaas­ta tuon saman kun­tien val­tion­tuke­na. Kun val­tio mak­saa kaikesta, tuho­taan kan­nus­timet ja hämär­retään markki­noiden tuot­ta­ma arvokas tieto ihmis­ten tarpeista. Kaiken sub­ven­toimis­es­ta ei hyödy kukaan muu kuin val­tavia rahavir­to­ja käpälöimään pää­sevä byrokraatti.

    1. Val­tio sub­ven­toi kapunkien kasvua rak­en­ta­mal­la frautateitä ja muu­ta liiken­nein­fraa. Pitäisikö tiet uusil­la asuinalueille jät­tää rakentamatta?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Val­tio sub­ven­toi kapunkien kasvua rak­en­ta­mal­la frautateitä ja muu­ta liiken­nein­fraa. Pitäisikö tiet uusil­la asuinalueille jät­tää rakentamatta? 

        Ok. sub­ven­toikoot rautateitä yms. hyvin keskeistä (val­tion insti­tuu­tioiden omis­tuk­seen) tule­vaa perus­in­fraa. Jos kaupunkien pro­jek­tit esim uuden omakoti­taloalueen perus­t­a­mi­nen ovat kiin­ni siitä tuleeko siihen val­tion rahaa vai ei niin ollaan mielestäni hakoteil­lä. Sel­l­aiset investoin­tipäätök­set pitäisi kun­nan tai han­kkeen muun suorit­ta­jan itse laskea todel­liseen tarpeeseen perustuen. Samat­en ollaan hakoteil­lä jos val­tio mak­saa sen 10k€ kasvukeskuk­seen “saa­pumis­ra­haa” ja haja-asu­tusalueel­la “pysymis­ra­haa”. Kallis hin­ta siitä että tuho­taan markki­noiden luo­maa arvokas­ta informaatiota.

      2. Ros­mo: Ok. sub­ven­toikoot rautateitä yms. hyvin keskeistä (val­tion insti­tuu­tioiden omis­tuk­seen) tule­vaa perusinfraa. 

        Kyl­lä rautati­et voivat olla yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ongel­ma tulee kuitenkin siinä että kisko­jen huolto ja kor­jaus olisi myös yksi­tyisen sek­torin vas­tu­ul­la ja ne rapis­tu­isi­vat kuten on tapah­tunut Englannissa.

    2. Ros­mo: Kun val­tio mak­saa kaikesta, tuho­taan kan­nus­timet ja hämär­retään markki­noiden tuot­ta­ma arvokas tieto ihmis­ten tarpeista

      Eivät markki­nat mitään infor­maa­tio­ta ihmis­ten _tarpeista_ tuo­ta, mikään talousti­eteen haara ei käsit­tele ihmisen tarpei­ta vaan ain­oas­taan sitä mis­tä he mak­sa­vat. Nämä ovat per­in­ju­urin eri asioi­ta. Useim­mat sel­l­aiset asi­at joi­ta ihmiset todel­la tarvit­se­vat elämässään eivät ole ostet­tavis­sa tai myytävis­sä, vaikeasti edes mitat­tavis­sa. Maslowlaisit­tain vain kak­si pyra­midin alin­ta por­ras­ta (tur­val­lisu­us ja fys­i­ol­o­giset tarpeet) on kau­pal­lis­tet­tavis­sa, nekin vain osittain.

Vastaa käyttäjälle Mikko Nummelin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.