Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?

Helsin­gin Hitas-jär­jestelmä on kieltämät­tä kum­malli­nen. Sitä on helpom­pi ymmärtää eläy­tymäl­lä Helsin­gin asun­tomarkki­noi­hin 40 vuot­ta sitten.

Siihen aikaan uus­tuotan­nos­sa tavoitelti­in 40 pros­entin osu­ut­ta ARA-vuokra-asun­noille. Kovan rahan vuokra-asun­tokan­ta oli tuhot­tu vuokrasään­nöste­lyl­lä. Asun­non osta­jan piti säästää puo­let hin­nas­ta, jot­ta voisi saa­da ruhti­naal­lisen kahdek­san vuo­den asun­to­lainan. Näil­lä sään­nöil­lä omis­tusasun­to oli mon­en ulot­tumat­tomis­sa, kos­ka ei ollut tarpeek­si rikas, ja ARA-asun­to, kos­ka ei ollut tarpeek­si köyhä.

Helsingistä oli tulos­sa kaupun­ki, johon pää­sevät vain rikkaat ja köy­hät, mut­ta koulute­tut nuoret aikuiset jou­tu­i­v­at hake­tu­maan Espooseen. Tähän väli­in tuli­vat Hitas-asun­not. Niiden ansios­ta Helsin­gin asukas­jakau­ma on nyt paljon tas­apain­oisem­pi kuin olisi ollut, jos olisi ollut vain kovan rahan omis­tusasun­to­ja ja ARA-asuntoja.

Hitas-jär­jestelmän esiku­vana taisi olla omis­tusar­a­va, jon­ka turvin raken­net­ti­in suuri osa sodan jälkei­sistä omistusasunnoista.

Moni jopa kuvit­teli, että Hitas-asun­to­jen hal­pa hin­ta vetäisi kovan rahan asun­to­jen hin­to­ja alas. Nykykäsi­tyk­sen mukaan hin­tasään­nöstel­ty tuotan­to päin­vas­toin nos­taa säätelemät­tömien asun­to­jen hintoja.

= = =

Vaik­ka Hitas oli aikanaan hyvä ratkaisu, ei siinä asun­tomarkki­noiden muu­tut­tua ole enää järkeä. Luo­ton­sään­te­lyn lop­pumi­nen ja pitkät asun­to­lainat ovat vie­neet suuren osan sen hyödy­istä, ja tavat käyt­tää jär­jestelmää väärin ovat yleistyneet. En näe Hitas-sään­te­lylle pitkää ikää.

Mut­ta jokin välimuo­to sen tilalle on kuitenkin tul­ta­va, sil­lä asun­tomarkki­nat ovat edelleen liian raako­ja eri­tyis­es­ti nuo­ria lap­siper­heitä ajatellen.

Oma suosikki­ni välimuodok­si ovat kaupun­gin omis­ta­mat kovan rahan vuokra-asun­not, joiden vuokrat oli­si­vat suun­nilleen markki­nahin­taisia, mut­ta jois­sa asumisen tur­va olisi suurem­pi kuin yksi­ty­isil­lä vuokra­markki­noil­la. Sekin on etu, ettei tarvitse pelätä asun­non myymistä alta. Ne pitäisi perus­taa asun­to-osakey­htiöinä, jot­ta vuokralainen voisi ostaa asun­non omakseen.

Mik­si kaupun­gin omistamat?

Kun asun­noista on pulaa, niin kuin Helsin­gin ratikkakaupungis­sa on, asumisen hin­ta nousee. Hin­nan nousun pitäisi syn­nyt­tää lisää asun­to­ja. Pul­lonkaula ei kuitenkaan ole talo vaan tont­ti. Jos tont­te­ja ei tule lisää, asumisen kalleus ei syn­nytä lisää asuntoja.

Tont­tien tuotan­to on kaupun­gin vas­tu­ul­la. Ei riitä, että ton­tista tehdään raken­nuskelpoinen pois­ta­mal­la saas­tunut maa ja rak­en­ta­mal­la katu­verkko. Tarvi­taan ratikkalin­jat, koulut, päiväkodit, ter­veysase­mat ja kaikkea, mitä kaupun­gin kasvu aiheut­taa. Yksi uusi asukas mak­saa Helsingille 30 000 – 50 000 euroa eli ker­rosneliöik­si muutet­tuna uus­tuotan­nos­ta pitäisi kilah­taa kaupun­gin kas­saan 750 € – 1250 €, jot­ta van­hat asukkaat eivät jou­tu­isi veroina tuke­maan uusia asukkai­ta. Mitä enem­män kaupun­ki saa ton­teista tulo­ja itselleen, sitä nopeam­paan asun­to­tuotan­toon sil­lä on varaa.

Toinen vai­h­toe­hto tietysti on huu­tokau­pa­ta ton­tit tai niiden vuokraoikeudet. Jostain syys­tä asun­to­jen kalleus ei kap­i­tal­isoidu ton­tin arvok­si niin kuin pitäisi.

Entä mitä tehdä van­hoille Hitas-asun­noille? Yksi vai­h­toe­hto olisi lakkaut­taa koko jär­jestelmä, kos­ka eihän van­ho­ja Hitas-asun­to­ja juuri myy­dä säädel­lyl­lä hin­nal­la. Pois muut­ta­van kan­nat­taa lait­taa asun­to vuokralle odot­ta­maan myyn­ti­hin­nan vapau­tu­mista 30 vuo­den tul­tua täy­teen. Tämän vain luk­it­see asun­tomarkki­noi­ta haitallisesti.

Omis­tusar­avien hin­tasään­nöste­ly lop­pui yhdel­lä nui­jan kopau­tuk­sel­la, mikä merk­it­si suur­ta lot­tovoit­toa esimerkik­si van­hem­mil­leni. Hitas-sään­te­lyn lop­pumisen ei tarvitse merk­itä saman­laista lot­tovoit­toa, kos­ka siinä yhtey­dessä ton­tin vuokra nousee.

 

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Arvopaperi-lehdessä

 

31 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?”

  1. Ihan teo­reet­tis­es­ti pohdiskellen, kuinka­han markki­nat reagoi­vat, jos kaupun­gin vuokra-asun­toa omak­si lunas­taes­saan saisi alen­nus­ta sen perus­teel­la, että on mak­sanut vuokraa kaupungille? Toisin sanoen, jos asut 10 vuot­ta kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa, niin saat vaik­ka 3 vuo­den vuokran ver­ran alen­nus­ta ostaes­sasi kaupungilta. Tästä option­aalis-keinotekois­es­ta asun­tosäästämis­es­tä toki syn­tyy rahoi­tusku­lu­ja, jot­ka kaupun­gin pitäisi sit­ten repiä jostain.

    Ainakin kaupun­gin vuokra-asun­to­jen kysyn­nän luulisi kas­va­van rajusti, kuten myös niiden lunas­tamisen omis­tusasun­noik­si. Mut­ta kuinka­han tämä hei­jas­tuu yksi­ty­isille asun­to- ja vuokramarkkinoille?

    En pidä yllä­mainit­tua järkevänä, asian markki­navaiku­tuk­sen hypo­teet­ti­nen arvailu vain huvittaa.

    1. Jusu:
      Ihan teo­reet­tis­es­ti pohdiskellen, kuinka­han markki­nat reagoi­vat, jos kaupun­gin vuokra-asun­toa omak­si lunas­taes­saan saisi alen­nus­ta sen perus­teel­la, että on mak­sanut vuokraa kaupungille? Toisin sanoen, jos asut 10 vuot­ta kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa, niin saat vaik­ka 3 vuo­den vuokran ver­ran alen­nus­ta ostaes­sasi kaupungilta. Tästä option­aalis-keinotekois­es­ta asun­tosäästämis­es­tä toki syn­tyy rahoi­tusku­lu­ja, jot­ka kaupun­gin pitäisi sit­ten repiä jostain.

      Ainakin kaupun­gin vuokra-asun­to­jen kysyn­nän luulisi kas­va­van rajusti, kuten myös niiden lunas­tamisen omis­tusasun­noik­si. Mut­ta kuinka­han tämä hei­jas­tuu yksi­ty­isille asun­to- ja vuokramarkkinoille?

      En pidä yllä­mainit­tua järkevänä, asian markki­navaiku­tuk­sen hypo­teet­ti­nen arvailu vain huvittaa. 

      Se aiheut­taisi pahan luk­i­tus­vaiku­tuk­sen asun­toon tai kaupun­gin ostet­tavi­in vuokrat­aloi­hin, kos­ka juuri siihen asun­toon mis­sä sat­tuu asumaan saa 30000€ alen­nuk­sel­la vs. muut vas­taa­vat asun­not. Tai vähin­tään vuokrafir­mal­ta sopi­mat­toman asun­non osta­mal­la saa ison alen, mut­ta muual­ta ei saa.

      Äkkiseltään vaikut­taa vähän huonol­ta idealta.

  2. Min­ul­la olisi unel­ma, mut­ten tiedä sen real­is­tisu­ud­es­ta: olisi neljän­laisia asun­to­ja. 1) Kovan rahan vuokra-asun­to­ja. 2) Kovan rahan vuokra-asun­to­ja. 3) ASO-asun­to­ja tai vuokra-asun­to-osu­uskun­tia. 4) Kaupun­gin vuokra-asun­not ja sosiaaliset.

    Näistä kolmel­la ensim­mäisel­lä ryh­mäl­lä pitäisi olla markki­na, eli ei jonoa tai vira­nomaista val­it­se­mas­sa asukkai­ta. Kahdel­la ensim­mäisel­lä ryh­mäl­lä näin onkin jo. Kol­mas on älyt­tömän pitkän jonon takana (HS artikke­li 20.1.2020).

    Jono ei mah­dol­lista ihmisille muut­toa Helsinki­in tai asun­non etsimistä sieltä mis­sä halu­aisi asua esimerkik­si työn tai suku­lais­ten läheisyy­den vuok­si. Toki ASO-asun­to olisi kan­takaupungis­sa kalli­impi kuin syr­jem­pänä, mut­ta sel­l­ainen olisi edes mah­dol­lista vali­ta. Nyt ei todel­liseen kaupunkiym­päristöön pääse ASO-asun­toon muu kuin vuosikym­meniä jonot­tanut tai hyvin onnekas.

    Jos ASO-asun­noille olisi markki­na, ihmiset voisi­vat etsiä niidenkin kohdal­la tulo­jen ja toivei­den tas­apain­oa. Nyt vain jonote­taan, ja kauan. Asun­to Vuosaa­res­sa kun ei ole sama asia kuin asun­to Kalasa­ta­mas­sa tai Länsisatamassa.

    Jos ASO-asun­noil­la olisi markki­na, eli niitä olisi tarpeek­si markki­nan muo­dostamiseen, keski­t­u­loinen voisi saa­da mah­dol­lisu­u­den han­kkia asun­to, jon­ka kalus­tuk­seen (esim. keit­tiön kiin­tei­den kalus­tei­den laatu ja korkeudet) ja pin­toi­hin voisi investoi­da ja jon­ka pysyvyy­teen voisi luottaa.

    En valitet­tavasti tunne alaa niin hyvin, että osaisin arvioi­da unel­man real­is­tisu­ut­ta edes teo­reet­tiselta poh­jal­ta. HITAS-jär­jestelmän kor­vaami­nen ASO-asun­to­jen rak­en­tamisel­la voisi aut­taa asiassa.

    PS: Niukku­ushyödyk­keen, kuten asun­to­jen hyväl­lä paikalla, jakoon­han löy­tyy vain menetelmää (vari­aa­tioi­neen): markki­na, arvon­ta, jono, tarve­hark­in­ta tai nepotismi/korruptio. Näistä tarve­hark­in­ta on todel­la vaikea laji toteut­taa ilman, että tur­vaudu­taan osin arvon­taan tai jonoon — tai sor­ru­taan kor­rup­tioon. Arvon­ta ja jono taas johta­vat hel­posti pimeisi­in markki­noi­hin, kuten Tukhol­man asuntomarkkinalla.

    1. ij:
      Min­ul­la olisi unel­ma, mut­ten tiedä sen real­is­tisu­ud­es­ta: olisi neljän­laisia asun­to­ja. 1) Kovan rahan vuokra-asun­to­ja. 2) Kovan rahan vuokra-asun­to­ja. 3) ASO-asun­to­ja tai vuokra-asun­to-osu­uskun­tia. 4) Kaupun­gin vuokra-asun­not ja sosiaaliset. 

      Tuli näköjään sotkeudut­tua sanoi­hi­ni, pahoit­te­lut siitä:
      Min­ul­la olisi unel­ma, mut­ten tiedä sen real­is­tisu­ud­es­ta: olisi neljän­laisia asun­to­ja. 1) Kovan rahan omis­tusasun­to­ja. 2) Kovan rahan vuokra-asun­to­ja. 3) ASO-asun­to­ja tai asun­to-osu­uskun­tia. 4) Kaupun­gin vuokra-asun­not ja sosiaaliset.

    2. Nyky­malli­nen reilu (kai? olenko sin­isilmäi­nen?) kohdeko­htainen arvon­ta on kuitenkin mielestäni ongel­mat­tomampi kuin aso-jär­jestelmän perin­nölli­nen etu­os­to-oikeus, saati sit­ten sub­jek­ti­ivi­nen kauneuskil­pailu a la Heka-tarve­hark­in­ta tai Hitas-nepo­tis­mi. Min­ul­la ei tosin ole yhteyk­siä virkamieseli­it­ti­in, tai van­hempia jot­ka oli­si­vat asuneet pääkaupunkiseudul­la 1990-luvun alus­sa kun niitä ensim­mäisiä jono­tus­nu­meroi­ta jaettiin.

      Miten muuten tuo asum­isoikeuslain uud­is­t­a­mi­nen ete­nee, en ole kuul­lut siitä mitään vähään aikaan? Jos ikui­sista jono­tus­nu­meroista vih­doinkin luovut­taisi­in, Helsin­gin aso-uud­isko­hteista kohtu­ullisil­la sijain­neil­la voisi tul­la jotakin muu­takin kuin varakkaiden helsinkiläiseläkeläis­ten tai hei­dän jälkeläis­ten­sä etu­us. Meinaan, että jos sitä jono­tus­nu­meroa ei ole käyt­tänyt 30 vuo­teen, joko sille ei ole oikeasti tarvet­ta tai sit­ten on pitänyt odotel­la, että ikää tulee niin paljon ettei var­al­lisu­us­ra­jat enää haittaa.

      1. Mikko:
        Nyky­malli­nen reilu(kai? olenko sin­isilmäi­nen?) kohdeko­htainen arvon­ta on kuitenkin mielestäni ongel­mat­tomampi kuin aso-jär­jestelmän perin­nölli­nen etu­os­to-oikeus, saati sit­ten sub­jek­ti­ivi­nen kauneuskil­pailu a la Heka-tarve­hark­in­ta tai Hitas-nepo­tis­mi. Min­ul­la ei tosin ole yhteyk­siä virkamieseli­it­ti­in, tai van­hempia jot­ka oli­si­vat asuneet pääkaupunkiseudul­la 1990-luvun alus­sa kun niitä ensim­mäisiä jono­tus­nu­meroi­ta jaettiin.

        Miten muuten tuo asum­isoikeuslain uud­is­t­a­mi­nen ete­nee, en ole kuul­lut siitä mitään vähään aikaan? Jos ikui­sista jono­tus­nu­meroista vih­doinkin luovut­taisi­in, Helsin­gin aso-uud­isko­hteista kohtu­ullisil­la sijain­neil­la voisi tul­la jotakin muu­takin kuin varakkaiden helsinkiläiseläkeläis­ten tai hei­dän jälkeläis­ten­sä etu­us. Meinaan, että jos sitä jono­tus­nu­meroa ei ole käyt­tänyt 30 vuo­teen, joko sille ei ole oikeasti tarvet­ta tai sit­ten on pitänyt odotel­la, että ikää tulee niin paljon ettei var­al­lisu­us­ra­jat enää haittaa. 

        Mun täy­tyy sanoa että en tiedä mil­laisia sään­töjä asum­isoikeusasun­noil­la nyky­isin on. Mul­la ja vaimol­lani on vuon­na 1996 arvo­tut jono­tus­nu­merot ja olemme käyt­täneet niitä 2 ker­taa yhteen­sä, mut­ta 12 vuot­ta sit­ten vai­h­doimme omis­tusasun­toon. En tiedä onko niistä van­hoista numeroista mitään hyö­tyä enää ja siitä enkä ole kuul­lut että lapset voisi­vat per­iä niitä. Kaiken kaikki­aan asum­isoikeusasun­nois­sa asum­i­nen on aika kallista, ei ne vastik­keet ole alle jonkun Saton tai Lumon vuokrien. Lisäk­si jär­jestelmän tule­vaisu­u­den epä­var­muus ajaa ihmisiä hark­it­se­maan mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Peri­aat­teessa hyvä jär­jestelmä mut­ta liian kallis.

  3. On mon­ta asi­aa mis­tä Helsin­gin pitäisi luop­ua ennen kuin kajoaa yhteenkään edullisem­paan asun­toon. Minä en ole nuori mut­ta halu­an liikkua. Min­ua häir­it­see hidas liikenne: jos halu­an Pasi­las­ta Punavuoren julk­isil­la, siihen menee tun­ti. Jos teen saman matkan julk­isil­la, aikaa kuluu 15–20min. Ratikat vois pois­taa kokon­aan, ne palvel­e­vat parhait­en eläkeläisiä. Ja ken­ties lap­siper­heitä joi­ta tilas­to­jen mukaan ei tääl­lä pahem­min ole. Maa­han­muut­ta­jat asu­vat Van­taal­la, Espoos­sa ja ratikat­tomas­sa Vuosaa­res­sa, Mel­lun­mäessä lapsi­neen. Ei kiitos yhtään ihmis­ten asun­toa voi pois­taa. Eikö Vihreät osaa tehdä kuin tikus­ta asi­aa? A. Var­tia länkyt­ti kieli vyöl­lä tak­sien vapaut­tamisen puoles­ta, hänen mielestään kuka hyvän­sä osaa ajaa tak­sia. No nyt on nähty sekin miten ‘oike­as­sa’ hän oli. Soin­in­vaaran kan­nat­taisi käyt­tää run­sas vapaa-aikansa vaikka­pa Yle Areenan Push ‑dokkarin kat­somiseen. Siinä ker­ro­taan miten käy jos pir­ulle antaa pikkusormen.

    1. Miten saat Pasi­las­ta Punavuoreen kulumaan tun­nin? Kier­rätkö Tapi­olan kaut­ta? Reit­tiop­paan mukaan 31 — 35 minuuttia.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Miten saat Pasi­las­ta Punavuoreen kulumaan tun­nin? Kier­rätkö Tapi­olan kaut­ta? Reit­tiop­paan mukaan 31 – 35 minuuttia. 

        Osmo Soin­in­vaara on aivan oike­as­sa ei voi kestää tun­nin Pasi­las­ta Punavuoreen. Reit­tiopaan mukaan Pasi­las­ta Punavuoreen menee mak­simis­sa 27 min­u­ut­tia. Ratik­ka on vält­tämätön ihan ydinkeskus­tas­sa kos­ka siel­lä ei ole vielä metrolin­jo­ja . Reit­tiopaan mukaan Tapi­o­las­takin kestää Pasi­laan vain 30 min­u­ut­tia suo­raan bussilla.

      2. My way var­maan tarkoit­ti, että autol­la menee tun­ti. Julk­isil­la 15–20min. Mielestäni julki­nen liikenne kan­takaupungis­sa on hyvää tasoa. Ain­oa “suun­nit­telu­virhe” on, että metro on niin syväl­lä, että esim. Kamp­ista Yliopis­tolle ei metro oikein toi­mi. Man­hat­tanil­la katu on pelkkä “välipo­h­ja”. Kun laskeudut metroon niin korkeusero katu­ta­sos­ta metro­lai­turille on n. 5metriä. Tämä tekee lyhyem­mästäkin metro­matkas­ta nopean kun ei tarvitse han­kki­u­tua syvälle maan alle.

  4. Olis kiva jos suo­ma­laiset oli­si­vat edes melkein yhtä fik­su­ja kuin thaikut eivätkä antaisi kaikkea puoli-ilmaisek­si ulko­maalai­somis­tuk­seen. Arvotalot (Met­sähal­li­tuk­sen talo Erot­ta­jal­la), maa-alueet (kiva? kun ulko­maalaiset kaivos­fir­mat hake­vat mitä huvit­taa), Caruna jakelee sähköä ja vet­täkin on pakko jo puo­lus­taa ettei sitäkin jael­la $$ silmis­sä kiilu­en. Hitas voi olla ongel­ma jos tun­tee itsen­sä täysin riit­tämät­tömäk­si mut­ta eikö ihan tot­ta kan­nat­taisi lopet­taa tuhoaminen?

  5. Halu­aisitko ava­ta hie­man, että mil­lä oikeudel­la kaupun­ki yksipuolis­es­ti irti­sanoo nykyisen vuokra­sopimuk­sen ja korot­taa sitä?

    1. Ei se sano sitä yksipuolis­es­ti, vaan taloy­htiön pyyn­nöstä. Jos taloy­htiö halu­aa jatkaa Hitassään­nöstelybn alaise­na, vuokra­sopimus pysyy entisenä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Ei se sano sitä yksipuolis­es­ti, vaan taloy­htiön pyyn­nöstä. Jos taloy­htiö halu­aa jatkaa Hitassään­nöstelybn alaise­na, vuokra­sopimus pysyy entisenä.

        Ongelmia tulee jos päätök­sen voi tehdä taloy­htiö esim. enem­mistöpäätök­sel­lä, Hitas talois­sa asuu paljon esim pien­i­t­u­loisia eläkeläisiä joil­la ei yksinker­tais­es­ti ole varaa tont­tivuokran suuri­in koro­tuk­si­in. Voisiko Hitas asun­to­jen hin­tasään­te­lyn purkaa huoneis­toko­htais­es­ti, eli tont­tivuokran koro­tus markki­nata­solle niiltä ketkä halu­a­vat vapau­tua hin­tasään­telystä. Tähän voisi liit­tää myös ton­tin lunas­tu­soikeu­den markkinahintaan.

      2. Väärin.
        Osas­sa kohteis­sa vapau­tu­mi­nen tapah­tuu automaattisesti.
        Riip­puu “vapaan” asumisen ja hitas-asumisen hin­taeros­ta alueella.

  6. Mitään vuokra­ton­til­la ole­vaa ei kan­na­ta ostaa

  7. Mun mielestäni ei tarvitse tehdä mitään muu­ta kuin kieltää use­an Hitas-asun­non omis­tamisen ja kau­palli­nen edelleenvuokraus.
    Hitas-jär­jestelmää voisi itse asi­as­sa laa­jen­taa Espooseen ja Van­taalle. Siel­läkin on ylikysyn­tää paikoit­tain ja ain­oat “edulliset” kohteet ylikysyn­tä-kaupungi­nosis­sa ovat sil­loin sosi­aalis­es­ti tuote­tut vuokra-asun­not joi­hin kan­ta­suo­ma­laisil­la työssäkäyvil­lä per­heel­lisil­lä ei ole asi­aa. Kukin kaupun­ki jär­jestäisi ton­tit kohteille, mut­ta jono­tus- ja- ja arvon­ta­jär­jestelmä olisi yhteinen koko pk-seudulle.
    Mitä van­ho­jen Hitas-kohtei­den sään­nöste­ly­purku­un tulee, niin ton­tin­o­mis­ta­jal­la pitää sil­loin olla oikeus korot­taa ton­tin vuokraa kau­pal­liselle tasolle, tosin kohtulliselle sellaiselle.

  8. Osmo, etpä ottanut mukaan HITAS-his­tori­ikki­in poli­i­it­tista näkymää.

    Hitas asun­not jakoi aivan viime vuosi­in saak­ka raken­nut­ta­ja. Ja raken­nut­ta­jat oli­vat enem­män kuin nykyään lähel­lä poli­it­tisia ryh­miä. Ja toki myös pankke­ja ja vaku­u­tusy­htiöitä. Niin­pä asukkaat halu­tun alueen (Munkkinie­mi, Kata­janok­ka, Kamp­pi ja laa­jem­minkin) talos­sa oli­vat jonkin yhden puolueen, ammat­tiy­hdis­tyk­sen tms. jäseniä. Uskon että tässä on syy mik­si use­at vasem­mis­ton kaupung­in­val­tu­ute­tut aikanaan puo­lus­ti­vat veris­es­ti moista kap­i­tal­is­mia. Nykyi­nen asun­to­jen arvon­ta on tuon poistanut.

    Tietenkin tilalle on tul­lut uuden­lainen edun­tavoit­telu: musi­ikkiy­hdis­tys, “kaupungistumis“yhdistys, ryh­märak­en­ta­ja hakee ja saa hal­van ton­tin edunsaajilleen.

    1. MikkoIM:
      Hitas asun­not jakoi aivan viime vuosi­in saak­ka raken­nut­ta­ja. Ja raken­nut­ta­jat oli­vat enem­män kuin nykyään lähel­lä poli­it­tisia ryh­miä. Ja toki myös pankke­ja ja vaku­u­tusy­htiöitä. Niin­pä asukkaat halu­tun alueen(Munkkiniemi, Kata­janok­ka, Kamp­pi ja laajemminkin)talossa oli­vat jonkin yhden puolueen, ammat­tiy­hdis­tyk­sen tms. jäseniä. Uskon että tässä on syy mik­si use­at vasem­mis­ton kaupung­in­val­tu­ute­tut aikanaan puo­lus­ti­vat veris­es­ti moista kap­i­tal­is­mia. Nykyi­nen asun­to­jen arvon­ta on tuon poistanut. 

      Hmm, arvon­to­ja on kyl­lä kai tehty jo ainakin 30 vuotta?
      Onhan se nykyisen “vapaaan markki­na­t­alouden” aikana mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, mitä tapah­tui vaik­ka vuon­na 1989:
      https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002951908.html
      Siihen aikaan siis Hkin kaupun­ki otti hoitaak­seen “käytet­ty­jen” hitas­ten myyn­nin, joka tehti­in siis arpo­ma­l­la osta­jae­hdokas, joka sai sit­ten ottaa tai jät­tää ja seu­raa­va ehdokas arvontaan.
      “Kaupun­ki päät­ti syksyl­lä vapaut­taa hitas-väl­i­tyk­ses­tä asun­not, jot­ka eivät olleet kel­van­neet kymmenelle hitas-jonos­ta poim­i­t­ulle osta­jalle. Vapaaseen myyn­ti­in on sen jäl­keen siir­tynyt 50 asun­toa. Niistä muu­ta­ma on jo palautet­tu takaisin kiin­teistövi­ras­ton lis­toille, kos­ka ne eivät ole men­neet kau­pak­si edes vapaas­sa myynnissä.”

      1. Mie­lenki­in­toista. Aika näem­mä kul­taa muis­toni. Oma ymmär­rys on että hitak­set jakoi raken­nut­ta­ja. Näem­mä kaupungilla oli ATTn asun­noille jono­ja. Muut kyl­lä käyt­tivät mui­ta menetelmiä. Net­tiar­von­nat ilmestyivät n. 2011 kun ATTn toimis­ton edessä oli ollut päivien leire­jä. Ja noi­hin aikoi­hin arvon­ta­pakko lisät­ti­in maan­vuokra­sopimuk­si­in. Joka muis­taa parem­min, korjaa.

  9. Entäpä jos:
    a) Hitas asun­to pitäisi pitää omas­sa käytössä, ja se menee automaat­tis­es­ti myyn­ti­in hitas hin­nal­la, kun se on ollut 2 vuot­ta ulosvuokrat­tuna edel­lisen 5 vuo­den aikana, etu­os­to-oikeus olisi sil­loisel­la vuokralaisel­la. Tämä tehtäisi­in maan­vuokra­sopimuk­sen muu­tok­sel­la niihin sopimuk­si­in jot­ka sen mahdollistavat.
    b) Oma­l­la ton­til­la ole­vat hitak­set (onko niitä?) vapau­tu­isi­vat hin­tasään­nöstelystä huomenna.
    c) Vuokra­ton­til­la ole­vat saisi­vat 2 vai­h­toe­htoa, 1) uusi markki­nahin­tainen maan­vuokra­sopimus ja vapau­tus hin­tasään­telystä per heti. 2) Kaupun­ki lunas­taa raken­nuk­set hitas hin­taan ja asukkaat jatka­vat vuokralaisina.
    d) Kaupunkia alet­taisi­in kaavoit­ta­maan ja rak­en­ta­maan oikean kaupun­gin aluete­hokku­udel­la ja pyritään erot­ta­maan gryn­deri ja raken­nus­toim­inta toi­sis­taan, jol­loin saataisi­in takaisin keskikokoiset raken­nus­li­ik­keet, jot­ka on talous­lam­oissa pyy­hit­ty pois kartalta.
    e) Uusien hitas kämp­pi­en rak­en­t­a­mi­nen lopete­taan tänään, ale­taan rak­en­ta­maan vuokrat­alo­ja ja tar­jo­taan ihmisille seiniä fik­sumpia sijoituskohteita.

  10. Min­ulle kiin­teistövälit­täjä ker­toi sijoi­tusasun­toa etsiessäni, että Kalasa­ta­man Hitas-tont­tien vuokris­sa on vain 10% alen­nus. Pitääkö paikkansa? Muis­taak­seni vuokra oli n.2,30€/m2.

    1. Leena:
      Min­ulle kiin­teistövälit­täjä ker­toi sijoi­tusasun­toa etsiessäni, että Kalasa­ta­man Hitas-tont­tien vuokris­sa on vain 10% alen­nus. Pitääkö paikkansa? Muis­taak­seni vuokra oli n.2,30€/m2.

      Mah­do­ton vas­ta­ta, mut­ta aika lähel­lä luul­tavasti ollaan.
      Jokaisen ton­tin vuokra on yksilölli­nen päätös, joka las­ke­taan virkamiehen salaisel­la kaaval­la, johon vaikut­taa lähiym­päristön hin­nat ja hin­ta sit­ten vahvis­te­taan poliittisesti.
      Kalasa­ta­mas­sa ja var­maan samal­la logi­ikalla kai Jätkäsaa­res­sakin “ensim­mäisen aal­lon” vuokrahin­nat jäivät matalem­mik­si, kos­ka lähistöl­lä ei vielä ollut kallista asumista.

      1. toke: Mah­do­ton vas­ta­ta, mut­ta aika lähel­lä luul­tavasti ollaan.
        Jokaisen ton­tin vuokra on yksilölli­nen päätös, joka las­ke­taan virkamiehen salaisel­la kaaval­la, johon vaikut­taa lähiym­päristön hin­nat ja hin­ta sit­ten vahvis­te­taan poliittisesti.
        Kalasa­ta­mas­sa ja var­maan samal­la logi­ikalla kai Jätkäsaa­res­sakin ”ensim­mäisen aal­lon” vuokrahin­nat jäivät matalem­mik­si, kos­ka lähistöl­lä ei vielä ollut kallista asumista.

        Jos hitas-talon tont­tivuokra on liki samaa tasoa kuin alueen kovan­ra­han­talo­jen niin sil­loin­han hitas-jär­jestelmän purku ei aiheut­taisi mitään suur­ta koro­tus­ta vuokraan. 

        Tähän toivoisin sin­un Osmo vas­taa­van, kun annoit kir­joituk­ses­sa ymmärtää, että hitas-tont­tien vuokra on käypää tasoa selvästi alempi.

      2. Hitas­tont­tien “käypä taso” on aivan hebreaa, kos­ka vuokraa ei ole määritel­ty markki­noil­la. ARA-asun­nois­sa tämä näkyy vielä selvem­min. Alen­nus “markki­nahin­tais­es­ta” vuokras­ta on 40 %, mut­ta jot­ta ARA hyväksy­isi vuokran, on ensin pääo­ma-arvoa pudotet­tu puoleen naa­pu­ri­ton­tin markki­noil­la toteu­tuneesta hin­nas­ta. Teo­reet­tis­es­ti sub­ven­toima­ton maan­vuokra olisi sel­l­ainen, joka pudot­taisi asun­to­jen sään­nöstelemät­tömän hin­nan raken­nuskus­tan­nusten tasolle, mut­ta näin sitä ei määritellä.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Hitas­tont­tien ”käypä taso” on aivan hebreaa, kos­ka vuokraa ei ole määritel­ty markki­noil­la. ARA-asun­nois­sa tämä näkyy vielä selvem­min. Alen­nus ”markki­nahin­tais­es­ta” vuokras­ta on 40 %, mut­ta jot­ta ARA hyväksy­isi vuokran, on ensin pääo­ma-arvoa pudotet­tu puoleen naa­pu­ri­ton­tin markki­noil­la toteu­tuneesta hin­nas­ta. Teo­reet­tis­es­ti sub­ven­toima­ton maan­vuokra olisi sel­l­ainen, joka pudot­taisi asun­to­jen sään­nöstelemät­tömän hin­nan raken­nuskus­tan­nusten tasolle, mut­ta näin sitä ei määritellä.

        Jos sul­la on jotain tietoa raken­nuskus­tan­nuk­sista, niin julk­ista ne ihmeessä!
        Kos­ka näis­sä paljon vai­htelua, kaik­ki täyt­tä yri­tys­salaisu­ut­ta, eikä kel­lään mitään mutua “kovem­paa”, ehkei sullakaan?
        Jos näin, niin tämä on yksi pahim­mista virheistä asun­topoli­ti­ikkakeskusteluis­sa. Olete­taan ilman tietoa. Asi­aa pitäisi kun­nol­la tutkia, en tosin tiedä miten? Pitäs lail­la säätää joku tiedo­nan­topakko kiin­teistö­jen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sista, anonyymisti, mut­ta sopivil­la lähtötiedoilla?

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Hitas­tont­tien ”käypä taso” on aivan hebreaa, kos­ka vuokraa ei ole määritel­ty markkinoilla. 

        Niin, on yleinen myyt­ti, että Hitasi­in sisäl­tyy hirveä määrä jotain kaupun­gin sub­ven­tio­ta edullisen ton­tin­vuokran muodossa.

        Hitas-tont­tien vuokrata­so kuitenkin vai­htelee ja ver­tailu ns. markki­navuokri­in on vaikeaa, kos­ka lähistöltä ei vält­tämät­tä löy­dy “kovan rahan” vuokratontteja. 

        Helsin­gin halvim­mat ton­tivuokrat taita­vat löy­tyä ihan muual­ta kuin Hitas-kohteista. Mut­ta var­masti jois­sakin kohteis­sa Hitas-ton­tin vuokraa voidaan pitää edullisena. 

        Kyl­lä Hitasin “edullisu­us” suurek­si osak­si perus­tuu kuitenkin ihan siihen perus­lähtöko­htaan, että edullisen asun­to­tuotan­non varmis­tamisek­si Hitas-ton­tille raken­net­tavien asun­to­jen hin­noille on asetet­tu yläraja. 

        Eli toisin sanoen raken­nus­fir­ma joutuu tekemään kohteen edullis­es­ti, mikä käytän­nössä tarkoit­taa taval­lista vaa­ti­mat­tomam­paa laatutasoa. 

        Veron­mak­sajien rahaa ei siis liiku raken­nusy­htiön eikä asukkaiden taskuun.

  11. Vas­toin yleistä luu­loa hitas-asun­toa ei ole mitenkään äärim­mäisen vaikea saa­da. Täl­läkin het­kel­lä esimerkik­si halu­tus­sa Jätkäsaa­res­sa on avoimil­la jälki­markki­noil­la use­ampi rak­en­teil­la ole­va hitas-asun­to, jon­ka voi ostaa kuka tahansa ilman arvon­taa. HKI 2 ja 3 ‑alueil­la uusi hitas-koti irtoaisi vielä helpommin. 

    Mik­si näin? Jätkäsaaren hitas-uud­is­tuotan­non hin­nat ovat yllät­tävän lähel­lä vuokra­ton­teille raken­net­tavien, vas­taavien ”kovan rahan” asun­to­jen hin­to­ja. Kovan rahan asun­non osta­ja mak­saa ehkä 10–15% pre­emion siitä, ettei asun­non myyn­ti­hin­taa säännellä.

    Hitas-jär­jestelmän suurin ongel­ma gen­eroituu asun­to­jen hin­to­jen rajus­ta nousus­ta Etelä-Helsingis­sä. Hitas-asun­to­jen enim­mäis­myyn­ti­hin­nat nou­dat­tel­e­vat indek­siä, joka on reagoin­ut keskus­ta-asun­to­jen hin­to­jen nousu­un merkit­tävästi hin­tata­soa hitaam­min. Jos ruo­ho­lahte­laisen hitas-kak­sion enim­mäis­myyn­ti­hin­ta on 200 000€ tai Kampin kolmios­sa sijain­neen 4h+k ‑asun­non 230 000€, ei omis­ta­jal­la ole houku­tus­ta luop­ua asun­nos­taan vapail­la markki­noil­la. Malminkar­tanos­sa, Laa­jasa­los­sa tai jopa Pikku-Huopalahdessa sijait­se­vien käytet­ty­jen hitas-asun­to­jen myyn­ti-ilmoituk­sia löy­tyy Oikotieltä, kos­ka saman indeksin mukaan las­ke­tut hin­nat ovat lähempänä ko. aluei­den kovan rahan asun­to­jen hintoja.

    Vääristymän kor­jaisi joko reipas asun­to­jen hin­to­jen lasku HKI 1:ssä tai kaupunkiko­htaisen hitas-indeksin eriyt­tämi­nen use­am­mak­si, alueko­htaisek­si indek­sik­si esim. postinu­meron mukaan. Täl­löin jälki­marki­noil­ta löy­ty­isi asun­to­ja myös niiltä alueil­ta, joiden hin­nat nou­se­vat yleistä markki­nake­hi­tys­tä (so. kaupunkiko­htaista indek­siä) nopeammin.

    Toinen merkit­tävä bugi nykyisessä hitas-jär­jestelmässä ovat arvon­nat, jois­sa kolmioiden tai sitä suurem­pi­en asun­to­jen osalta suosi­taan pariskun­tia, joil­la on vähin­tään yksi lap­si. Idea on sinän­sä hyvä — mikäli näi­den asun­to­jen eteen­päin­lu­ovu­tus­ta lap­siper­heille kon­trol­loitaisi­in. Nyt arvon­nas­sa voit­tanut lap­siper­he voi myy­dä asun­non seu­raa­vana päivänä sinkulle kaupunkiasunnoksi.

  12. “Luo­ton­sään­te­lyn loppuminen”???
    Siis 2008 finanssikri­isin jäl­keen Luo­ton­sään­te­ly vas­ta alkoi. Finanssi­valvon­nan suosituksesta.
    Nyky­hin­noil­la siis pitää tien­ata enem­män kuin medi­aanin ver­ran, jot­ta saa lainan, kos­ka 6%:n korol­la laina saa kus­tan­taa vain 40% nettotuloista.
    Riip­pumat­ta oman pääo­man osu­ud­es­ta, suh­dan­teista tai laina-ajas­ta. Riip­pumat­ta oikeas­t­aan mis­tään, minkä pitäisi jotain merkitä.
    Ollaan siis vuosikym­men men­ty taas tätä upporikas-rutiköy­hä-peliä ja nyt alka­is olla aika asun­topoli­ti­ikas­sakin herätä!
    Ilmeis­es­ti yli 2/3 yksi­ty­i­somis­tei­sista asun­to-osakkeista on Helsingis­sä nyt vuokral­la. Yhden asun­non omis­ta­ja alkaa olla koh­ta harv­inaisu­us. Var­al­lisu­userot kas­vaa, mut­ta kukaan ei tietenkään tiedä kuin­ka paljon. Pitäisi säätää yhden promillen var­al­lisu­usvero, jot­ta saatais data kerättyä.

    Btw, omis­tusar­avaa raken­net­ti­in ainakin Espoos­sa vielä 80-luvul­la. Tosin onhan sekin “sotien jälkeen”.

    1. toke:
      Ollaan siis vuosikym­men men­ty taas tätä upporikas-rutiköy­hä-peliä ja nyt alka­is olla aika asun­topoli­ti­ikas­sakin herätä!
      Ilmeis­es­ti yli 2/3 yksi­ty­i­somis­tei­sista asun­to-osakkeista on Helsingis­sä nyt vuokral­la. Yhden asun­non omis­ta­ja alkaa olla koh­ta harv­inaisu­us. Var­al­lisu­userot kas­vaa, mut­ta kukaan ei tietenkään tiedä kuin­ka paljon. Pitäisi säätää yhden promillen var­al­lisu­usvero, jot­ta saatais data kerättyä. 

      Suomes­sa on men­ty täysin pelkkien tulo­jen ja kulu­tuk­sen verot­tamiseen, sit­ten tähän päälle korkovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen ja vielä viimeisim­pänä lyödään päälle tiukem­mat lainan­oton stres­sitestit samal­la kun EKP koit­taa tunkea rahaa kaikille jot­ka lainaa suos­tu­vat ottamaan. 

      Oikeas­t­aan ihan sama mitä tapah­tuu, se on selvä että pien­i­t­u­loinen häviää ja suu­rit­u­loinen voit­taa (jos elää säästeliäästi), ja kaik­ki sen vuok­si kos­ka peruselämistäkin verote­taan niin kovasti ja omis­tamista ei oikeas­t­aan yhtään. Pien­i­t­u­loinen kun ei enää Helsingis­sä voi tilaansa paran­taa säästeliäisyy­del­lä, ellei sit­ten pääse kaupun­gin asun­toon, nämä viimeisim­mät stres­sitestit sen varmistivat.

  13. Kaupun­gin vuokra-asun­noista pieni reali­teet­ti, joka on häm­mästyt­tävän mon­en tietämisen ulkopuolella. 

    Mee­mi menee niin, että on lot­tovoit­to saa­da kaupun­gin vuokra-asun­to vaikka­pa kan­takaupungista: keskus­ta asum­ista alle markkinavuokrien…
    Niin olisikin jos ko. asum­i­nen olisi ver­rat­tavis­sa tasoltaan osakea­sumiseen tai vaikka­pa osake­taloista vuokrat­tui­hin asun­toi­hin. Tai kovan rahan vuokrat­alo­jen asumiseen.
    Mut­ta ei ole.
    Mon­es­sa stadin vuokrat­alos­sa sen huo­maa usein jo astu­mal­la rap­pukäytävään. Voi olla hyvinkin epäsi­is­tiä. Rikki­men­neitä asioi­ta ei korjata.
    Lop­ut huo­maa asumal­la. Isän­nöin­nin heikkous, naa­purime­teli, asun­to­jen heikko kun­to ja varuste­ta­so, kil­pailutet­tu siivous, seinien maalaamiskiel­to, asum­is­läm­pöti­lan pakkosäätö…jne.
    Ja tästä kaikesta pitäisi vaa­tia “markki­navuokraa”? Vaik­ka kaupun­gin asun­not eivät ole todel­lises­sa markki­na-ase­mas­sa edes. Ei niiden tarvitse kil­pail­la asukkaista. Eikä pitää asun­to­ja tasokkaina.
    Mei­dän per­he mak­saa 1300 euroa (omas­ta pus­sista muuten kokon­aan) asumis­es­ta edel­lä kuva­tus­sa lot­tovoitossa. Vuodessa 16 000, 10 vuodessa 160 000. Kiin­nos­taako sinuakin? 

    Eli asun­non omis­ta­jat. Te olette voit­ta­jan puolel­la. Onnek­si olkoon. Meitä hyyryläisiä on ihan turha kadehtia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.