Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?

Jos saa työt­tömyyspäivära­haa ja han­kkii jonkin ver­ran ansio­tu­lo­ja, ansio­tu­lo­jen tulo­hark­in­ta on 300 euron suo­jaosan jäl­keen 50 %. Jokainen ansait­tu euro alen­taa siis työt­tömyys­tukea 50 sen­til­lä. Jos tuloista menee 30 % veroa, efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee noin 65 % tai vähän alle, sil­lä ansio­tu­loa verote­taan kevyem­min kuin työttömyyspäivärahaa.

Jos saa asum­is­tukea, sen tulo­hark­in­ta on yhteen­sä 33,6 %. Tämä las­ke­taan brut­to­tu­loista, joten asum­istuen tuot­ta­ma mar­gin­aaliv­ero voidaan laskea suo­raan vero­tuk­sen mar­gin­aaliv­eron päälle. Jos siis mar­gin­aaliv­ero on 30 %, efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee 63,6 %.

Jos saa molem­pia, yhteenso­vi­tuk­sek­si tulee 67,8 % (50 % + 33,6%/2) ja tämän päälle tulee mah­dolli­nen tuloveron mar­gin­aaliv­ero. Jos se on 30 % efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee peri­aat­teessa 81,8 % mut­ta käytän­nössä vähem­män ansio­tulovähen­nyk­sen vuoksi.

Jos tämän päälle on lap­sia päivähoi­dos­sa, päivähoit­o­mak­sun tulosi­don­naisu­us mutk­istaa asi­aa edelleen. Pään­säryn vält­tämisek­si sivu­ute­taan mah­dol­lisu­us uloso­to­ssa ole­vista veloista. Päällekkäisen tulo­harkin­nan ongel­maa on esitet­ty oheises­sa kuvas­sa. Siinä punainen vii­va vas­taa työt­tömyys­tur­vaa ja vihreä asumistukea.

Olen itse ehdot­tanut rapor­tis­sa ”Hah­motel­ma perus­tu­losta” joskus yli 35 vuot­ta sit­ten, että kaik­ki tulo­harkin­nat yhdis­tet­täisi­in yhdek­si tulo­harkin­naksi. Näin on tehty Bri­tann­ian kiis­tellyssä Uni­ver­sal Cred­it ‑jär­jestelmässä. Tätä on suositel­tu myös Suomelle ja kris­til­lis­ten puolue­si­h­teeri Asmo Maanselkä  on ehdot­tanut tätä ansiokkaas­sa rapor­tis­saan Kan­nus­ta­va perus­tur­va.

Mei­dän oli tarkoi­tus selvit­tää työ­markki­nat­uen ja asum­istuen yhdis­tämistä Sata-komite­as­sa, mut­ta jätimme sen tekemät­tä, kun Sosi­aali-tupo lopet­ti käytän­nössä toim­intamme. Se kuitenkin tuli selväk­si, että uud­is­tus olisi kallis.

Jos tuet yhdis­tetään yhdek­si tuek­si, päällekkäisen tulo­harkin­nan ongel­ma pois­tuu, mut­ta val­tio jää tap­pi­olle, jos tulo­hark­in­tapros­ent­tia ei nos­te­ta. Ehdote­tuis­sa ver­siois­sa yleistuen tulo­hark­in­taa jyrken­net­täisi­in nyky­tuki­in ver­rat­tuna roimasti, ja tästä seu­raa uusia ongelmia.

Maanselän mukaan yleis­tu­ki pois­taisi köy­hyyt­tä, helpot­taisi kan­nusti­non­gelmia ja tulisi val­ti­olle halvem­mak­si. Hän ihmettelee itsekin, miten näin hyvä tulos on mahdollinen.

Ei se olekaan. Taikatemp­pu selit­tyy sil­lä, että tukien yhteenso­vi­tus on melkein kaikil­la suurem­paa kuin nyt. Korkeim­mat mar­gin­aaliv­erot kyl­lä alenevat, mut­ta pääsään­töis­es­ti mar­gin­aaliv­erot nou­se­vat, mikä tarkoit­taa, että pienistä ansio­tu­loista jää vähem­män käteen. Tämä soti pahasti sitä vas­taan, että työn­teosta pitäisi tehdä kannattavampaa.

Tuen saa­ja pysyy muu­tok­ses­sa suun­nilleen omil­laan, jos hän saa sekä työt­tömyyspäivära­haa että asum­is­tukea, mut­ta häviää melkois­es­ti, jos saa vain toista.

Voitaisi­in ajatel­la, että jos saa molem­pia, tuet las­ket­taisi­in yhteen ja niille laitet­taisi­in yhteinen tulo­hark­in­ta, joka olisi noin 60 %. Mut­ta jos saa vain työt­tömyyspäivära­haa, tulo­hark­in­ta pysy­isi nykyisel­lään kuten myös pieni­palkkaisel­la, joka saa vain asum­is­tukea. Kun olemme siir­tyneet reaali­aikaiseen tulorek­isteri­in, tulo­harkin­nan pitäisi perus­tua net­to­tu­loi­hin, jot­ta etuuk­sien alen­tu­mi­nen ja vero­tuk­sen kiristymi­nen eivät aiheut­taisi yllä­tyk­siä. Van­hana perus­tu­lon kan­nat­ta­jana en voi olla huo­maut­ta­mat­ta, että tästä tulisi paljon yksinker­taisem­paa, jos tuet ja vero­tus yhdis­tet­täisi­in yhdek­si kokonaisuudeksi.

7 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?”

  1. Sekä Kelan työt­tömyys­tur­vaa että asum­is­tukea saavia taitaa nyky­isin olla asum­is­tukia saav­ista ruokakun­nista vähän yli joka neljäs, jos huomioidaan sekä yleinen asum­is­tu­ki, eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki, opiske­li­joiden asum­is­lisä (ulko­maille ja kansanopis­toiden asun­toloi­hin) sekä soti­lasavus­tuk­sen asum­is­meno­ja kor­vaa­va osu­us. Perus­tur­van työt­tömyyspäivära­hat­u­loa ja asum­is­tukea samaan aikaan saavia ruokakun­tia on täl­lä het­kel­lä noin 138 000. Ansiopäivära­hat­u­loa saa 21 000 yleistä asum­is­tukea saavaa ruokakun­taa. Pääosa asum­istuen saa­jaruokakun­nista ei ole nyky­isin työt­tömyy­se­tuuk­sien piiris­sä, eli suurim­mal­la osal­la on se tilanne, että saa tuista vain jom­paa kumpaa.

    Tukien yhteenso­vit­ta­mi­nen olisi kuitenkin monel­la tavoin hyödyl­listä. Jo senkin takia, että tukia oikeasti eniten tarvit­se­vista mon­et eivät osaa laskea itse sitä, mitä tuloista mil­loinkin käteen jäisi, kun taas ne, jot­ka tukia eivät niin tarvit­sisi, osaa­vat. Jos tukikokon­aisu­us olisi yksinker­taisem­pi, se olisi ymmär­ret­tävämpi kaikille. Hyö­tyä tukien yhdis­tämis­es­tä yleis­tuki­maisem­mik­si olisi myös esimerkik­si sik­si, että tukien hakem­i­nen ja lasken­ta on nykyään työl­listävää sekä niiden hak­i­joille että myös niiden käsit­telijöille. Yhden päätök­sen tekem­i­nen kah­den eri tukipäätök­sen sijaan vähen­täisi käsit­te­ly­työn tarvet­ta sekä tuen hak­i­jan että käsit­telijän kannal­ta. Jos tukien ehto­ja muutet­taisi­in tulorek­isterin tieto­ja parem­min tuke­viksi, voitaisi­in toki sitäkin kaut­ta jatkos­sa vähen­tää käsittelytyötä.

  2. Sosi­aal­i­tur­van yleistä tasoa voitaisi­in hel­posti alen­taa jos julki­nen puoli ottaisi paljon aggres­si­ivisem­man roolin asuntopolitiikassa.
    Kyl­lä, hyp­pään aiheesta sivu­un, mut­ta asumisen hin­ta on suo­ras­sa yhtey­dessä vaa­dit­tuun työ­markki­nat­uen ja asum­istuen tasoon.

    Keskustelun alus­tuk­sek­si.
    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006077950.html

    Tun­tuu että meil­lä halu­taan ajatel­la että asun­not ja asum­i­nen sovel­tu­vat voiton­tavoit­telu­un — eivät sovel­lu, ainakaan nykyisel­lään monien kun­tien ja kaupunkien kaavoituspolitiikalla.

    En näe mitään kansan­taloudel­lista syytä mik­si asum­i­nen pitäisi tehdä keinotekois­es­ti kalli­ik­si, tämä vain lisää palkan­nos­topainei­ta ja pakostakin korot­taa sosi­aal­i­tur­van minim­i­ta­soa. Sen sijaan löy­tyy monia hyviä perustelu­ja pitää asum­i­nen edullise­na ja riit­tävästi edullisia vuokra-asun­to­ja tar­jol­la sil­lä se helpot­taa ihmis­ten liikku­vu­ut­ta ja näin ollen talouden toimivuutta.

    Nykyi­nen Helsin­gin tilanne on jo läh­es kestämätön kun monis­sa vuokra-asun­nois­sa min­i­mi sopimu­sai­ka on 12kk ja sopimus­sakkona ennenaikaises­ta purkamis­es­ta on usein jopa 2kk vuokra. Lisäk­si vuokravaku­us on usein jopa 3kk vuokra, yksi­ty­is­markki­noil­la puhumme jo siis vakuuk­sista joiden koko on jopa 3000 euroa. Lisäk­si juuri vastikään puhut­ti­in tapauk­sista jois­sa vuokranan­ta­jat hui­jaa­vat vakuuk­sista lisä­mak­su­ja itselleen huterin perustein — ja ihmiset eivät uskalla tai jak­sa tai pystyä rahati­lanteen vuok­si tur­vaa­maan oikeuk­si­aan oikeustoimin. Asetel­ma lähen­telee ja tahal­lista hyväksikäyttöä.

    Perus­tu­lokin muut­tuisi nopeasti paljon helpom­mak­si toteut­taa jos tavoit­teek­si otet­taisi­in vaik­ka kansalli­nen 5e/mm2 kat­tovuokra sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa ja näitä asun­to­ja myös raken­net­taisi­in riit­tävästi, näis­sä pitäis tietysti olla jonki­laisia tulo­rajo­ja etteivät kaikkein varakkaim­mat vie vähä­tu­loisimpi­en tieltä asuntoja.
    Tämä muu­tos olisi var­masti kur­jaa asun­tosi­joit­ta­jille, mut­ta tois­t­en kup­paami­nen rajal­lis­ten asun­to­jen var­jol­la on juuri sitä prover­biaal­ista ‘tois­temme paito­jen pesemistä’ joka ei tuo mitään lisäar­voa Suo­mi Oy:n toim­intaan maailmassa.

    1. Stadist:
      Sosi­aal­i­tur­van yleistä tasoa voitaisi­in hel­posti alen­taa jos julki­nen puoli ottaisi paljon aggres­si­ivisem­man roolin asuntopolitiikassa.
      Kyl­lä, hyp­pään aiheesta sivu­un, mut­ta asumisen hin­ta on suo­ras­sa yhtey­dessä vaa­dit­tuun työ­markki­nat­uen ja asum­istuen tasoon.

      Keskustelun alus­tuk­sek­si.
      https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006077950.html

      Tun­tuu että meil­lä halu­taan ajatel­la että asun­not ja asum­i­nen sovel­tu­vat voiton­tavoit­telu­un – eivät sovel­lu, ainakaan nykyisel­lään monien kun­tien ja kaupunkien kaavoituspolitiikalla.

      En näe mitään kansan­taloudel­lista syytä mik­si asum­i­nen pitäisi tehdä keinotekois­es­ti kalli­ik­si, tämä vain lisää palkan­nos­topainei­ta ja pakostakin korot­taa sosi­aal­i­tur­van minim­i­ta­soa. Sen sijaan löy­tyy monia hyviä perustelu­ja pitää asum­i­nen edullise­na ja riit­tävästi edullisia vuokra-asun­to­ja tar­jol­la sil­lä se helpot­taa ihmis­ten liikku­vu­ut­ta ja näin ollen talouden toimivuutta.

      Nykyi­nen Helsin­gin tilanne on jo läh­es kestämätön kun monis­sa vuokra-asun­nois­sa min­i­mi sopimu­sai­ka on 12kk ja sopimus­sakkona ennenaikaises­ta purkamis­es­ta on usein jopa 2kk vuokra. Lisäk­si vuokravaku­us on usein jopa 3kk vuokra, yksi­ty­is­markki­noil­la puhumme jo siis vakuuk­sista joiden koko on jopa 3000 euroa. Lisäk­si juuri vastikään puhut­ti­in tapauk­sista jois­sa vuokranan­ta­jat hui­jaa­vat vakuuk­sista lisä­mak­su­ja itselleen huterin perustein – ja ihmiset eivät uskalla tai jak­sa tai pystyä rahati­lanteen vuok­si tur­vaa­maan oikeuk­si­aan oikeustoimin. Asetel­ma lähen­telee ja tahal­lista hyväksikäyttöä.

      Perus­tu­lokin muut­tuisi nopeasti paljon helpom­mak­si toteut­taa jos tavoit­teek­si otet­taisi­in vaik­ka kansalli­nen 5e/mm2 kat­tovuokra sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa ja näitä asun­to­ja myös raken­net­taisi­in riit­tävästi, näis­sä pitäis tietysti olla jonki­laisia tulo­rajo­ja etteivät kaikkein varakkaim­mat vie vähä­tu­loisimpi­en tieltä asuntoja.
      Tämä muu­tos olisi var­masti kur­jaa asun­tosi­joit­ta­jille, mut­ta tois­t­en kup­paami­nen rajal­lis­ten asun­to­jen var­jol­la on juuri sitä prover­biaal­ista ‘tois­temme paito­jen pesemistä’ joka ei tuo mitään lisäar­voa Suo­mi Oy:n toim­intaan maailmassa.

      Valitet­tavasti vaik­ka vuokrat oli­si­vat kuin­ka halpo­ja työ­markki­nat­uen pitäisi silti olla nykyisen suu­ru­inen, kos­ka tuki on niin pieni. Ja asum­is­tu­ki ei kata asum­is­menoista kovin isoa osaa nyky­isil­lä mak­si­mi vuokrilla.
      Samaa mieltä olen kyl­lä siitä että kohtuu hin­taista asum­ista tulisi olla tar­jol­la ja asun­noil­la rahas­tamista hillittävä.

  3. Toimeen­tu­lo­tu­ki ei sovi hyvin yhteen monien poikkeav­ien elämän­ti­lantei­den kanssa. Isä joka on töis­sä ja mak­saa min­i­mi ela­tus­tukea edes yhdelle, saati use­am­malle lapselle, hänen ela­tus­tuken­sa ei ole toimeen­tu­lotues­sa hyväksyt­ty meno. Täl­löin usein työsken­telemäl­lä jää käteen huo­mat­tavasti vähem­män kuin sil­lä että jää perus työt­tömyystuelle ja saa mak­su­va­pau­tuk­sen. Tämän pystyy kyl­lä kiertämään sil­lä, että antaa kaikkien ela­tus­tukien men­nä ulosot­toon, jol­loin ne las­ke­taan toimeen­tu­lotues­sa menok­si, mut­ta sil­loin menet­tää luot­totiedot use­am­mak­si vuodek­si. Tämä on yksi niistä syistä, mik­si miehen ei Suomes­sa kan­na­ta tehdä lap­sia. Ja mik­si lapsel­lisel­lisen duu­nar­in kan­nat­taa eron jäl­keen olla joko työt­tömänä, tai olla har­maan talouden palveluk­ses­sa, kunnes lapset täyt­tävät 18. Tämä on valitet­ta­va fak­ta kym­me­nien tuhan­sien suo­ma­lai­sisien kohdalla.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.