Nimbyilläänkö Vallilan laaksossa?

Edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian krii­ti­kot esit­tä­vät jär­jes­tel­män heik­kou­te­na muun muas­sa sen, että vaa­leis­sa menes­tyy val­lan mai­nios­ti ehdo­kas ja /tai puo­lue, joka lupaa ottaa kym­pin kai­kil­ta nel­jäl­tä mil­joo­nal­ta aikui­sel­ta suo­ma­lai­sil­ta ja jakaa tämä raha nel­jän tuhan­nen euron shek­kei­nä kym­me­nel­le tuhan­nel­le  äänes­tä­jäl­le. Kymp­pi kai­kil­ta on niin vähän, ettei­vät ne sii­tä pal­jon parah­da — var­sin­kin kun tämä pois otta­mi­nen teh­dään abstrak­tis­ti ­- mut­ta nel­jä ton­nia tuo kym­me­nen tuhat­ta uskol­lis­ta äänestäjää.

 Nim­byi­lys­sä on usein kyse sii­tä, että pie­nen jou­kon suu­ri ja kon­kreet­ti­nen etu ylit­tää suu­ren jou­kon pie­nen ja abstrak­tin edun. Kun jokai­nen on vuo­rol­laan saa­jan ja menet­tä­jän ase­mas­sa, lopul­ta kaik­ki kär­si­vät, kos­ka nois­ta suu­ren jou­kon pie­nis­tä mene­te­tyis­tä eduis­ta kas­vaa lopul­ta massiivinen.

 Hyvä pää­tök­sen­te­ko edel­lyt­täi­si, että pys­tyi­sim­me mää­räl­lis­tä­mään edut ja hai­tat. Jos suu­ren jou­kon pie­ni etu yhteen las­ket­tu­na on suu­rem­pi kuin pie­nen jou­kon suu­ri etu, suu­ren jou­kon edun pitäi­si ohit­taa pie­nen jou­kon edun ja päinvastoin.

 Jos­kus 1990-luvul­la Hel­sin­ki pani Poh­jois­ran­nan pyö­rä­tien ja käve­ly­rei­tin ker­ral­la kun­taan. Remont­ti mak­soi pal­jon, nyky­ra­has­sa ehkä noin kym­me­nen mil­joo­naa euroa. Samal­la kata­ja­nok­ka­lai­set ja kruu­nun­ha­ka­lai­set sai­vat olen­nai­ses­ti parem­mat ulkoi­lu­mah­dol­li­suu­det pit­kin ran­taa.  Hyö­ty­jiä oli ehkä pari­kym­men­tä tuhat­ta. Remont­ti mak­soi hyö­ty­jää koh­den siis noin 500 euroa. Ehkä parem­man kuvan asias­ta saa, jos muut­taa inves­toin­ti­ku­lun pää­oma­me­nok­si euroi­na /kk: noin nel­jä euroa. Minä aina­kin oli­sin mak­sa­nut. Tämä siis kan­nat­ti; tai aina­kin niin on mie­le­käs­tä väittää.

 Entä nim­byil­lään­kö Val­li­lan­laak­sos­sa, kun ei halu­ta jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua rata­lin­jaus­ta pit­kin?  Jos perus­tee­na oli­si vain, että ohi aja­vat bus­sit häi­rit­se­vät muu­ta­maa lähim­pä­nä ole­vaa siir­to­la­puu­tar­ha-asu­kas­ta ja tämän takia tuhat ihmis­tä viet­tää ahtaas­sa bus­sis­sa päi­vit­täin kym­me­nen minuut­ta, eli yhden työ­vii­kon vuo­des­sa, on sel­vä, että tuhan­nen bus­sis­sa aja­jan etu menee muu­ta­man siir­to­la­puu­tar­ha-asuk­kaan edun edel­le. Sor­ry vain. Tämä argu­ment­ti ei toimi.

 Mut­ta kun ajat­te­lem­me, että tuo puis­to on tuhan­sien val­li­la­lais­ten ja myös kal­lio­lais­ten hen­ki­rei­kä, las­kel­ma muut­taa mie­len­kiin­toi­sem­mak­si. Vas­tak­kain ei ole jouk­ko­lii­ken­ne tai ei jouk­ko­lii­ken­net­tä, vaan bus­si ja ratik­ka; rati­kan­han asuk­kaat hyväk­syi­si­vät laak­soon. Ratik­ka on kui­ten­kin kal­liim­pi. Kun suun­ni­tel­mia ei ole, en tie­dä, pal­jon­ko kal­liim­pi. Tämä raha­sum­ma pitäi­si jakaa puis­tos­ta hyö­ty­vien luku­mää­räl­lä. Tark­kaa lukua ei kan­na­ta las­kea, mut­ta kun tie­täi­sim­me edes desi­maa­li­pil­kun pai­kan, tie­täi­sim­me, mis­tä puhumme. 

 Sii­tä jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dus­ta pitäi­si myös olla sel­keä suun­ni­tel­ma, jot­ta osai­sim­me arvioi­da, pal­jon­ko se vau­rioit­tai­si puis­ton käyttöarvoa.

54 vastausta artikkeliin “Nimbyilläänkö Vallilan laaksossa?”

  1. Minus­ta laak­sos­sa joka tapauk­ses­sa nim­byil­lään, kun ei halu­ta lisää omal­le alu­eel­le. Not in my bac­ky­ard. Tot­ta sekin var­mas­ti on, että aika ajoin (tus­kin yleen­sä) nim­byi­ly­kin on hyväs­tä, tuot­taen perus­tel­lum­pia ja lop­puun asti mie­ti­tym­piä tulok­sia. Sitä en pidä hyvä­nä, jos lop­pu­tu­los on läs­säh­tä­nyt kom­pro­mis­si, jos­sa kum­pi­kaan osa­puo­li ei saa­nut mitä halusi.

    Outoa muu­ten, että Hel­sin­kiin ei ole vie­lä saa­tu kun­non vas­ta­voi­mia nim­byi­lyyn. Ruot­sis­sa ollaan täs­sä­kin edel­lä­kä­vi­jöi­tä (http://www.yimby.se/).

  2. Tuo­hon las­kel­maan pitäi­si var­maan vie­lä aina­kin lisä­tä mis­sä aika­ta­lu­lus­sa kum­pi­kin vaih­toeh­to val­mis­tui­si, mit­kä oli­si­vat yllä­pi­tö- ja käyt­tö­kus­tan­nuk­set, sekä mit­kä ovat mah­dol­li­suu­det mukaut­taa vaih­toeh­to­jen käyt­töä, kun olo­suh­teet muut­tu­vat. Toi­saal­ta käsit­tääk­se­ni vaik­ka suun­ni­tel­tu tie vähen­täi­si puis­ton vir­kis­tys­käyt­tö­ar­voa, se ei suin­kaan estäi­si tai lopet­tai­si puis­ton käyttöä.

    Tie­ten­kin ymmär­ret­tä­vää, että asioi­ta on vai­kea päät­tää jos kurant­tia tie­to­ja eri vaih­toeh­to­jen vai­ku­tuk­sis­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Sil­loin lie­nee asian val­mis­te­lus­sa ollut jotain pielessä.

  3. Min­kä takia ratik­ka oli­si parem­pi? Kyl­lä­hän sekin ään­tä pääs­tää ja häi­rit­see. Eikai bus­sit edes ole kovin äänek­käi­tä jos eivät jou­du pysäh­ty­mään ja kiih­dyt­tä­mään, ja tus­kin sii­nä kes­kel­lä puis­toa kovin mon­taa lii­ken­ne­va­loa tai pysäk­kiä tar­vit­see olla? Hybri­di­bus­sil­la sekin ääni on aika vaatimaton.

    En ymmär­rä miten ratik­ka oli­si puis­ton kan­nal­ta parem­pi. Muu­ta kuin ehkä siten, että se on ehkä niin kal­lis ettei sitä toteu­te­ta kum­min­kaan. Tai aina­kin sil­lä saa pelat­tua aikaa.

  4. Osmo,

    Olen muu­ten pit­käl­le samaa miel­tä pos­ti­tuk­se­si kans­sa, mut­ta yhdes­tä asias­ta en ole. Ja se on hin­ta. Arve­let rai­tio­lin­jaa kal­liim­mak­si kuin katua. Olen lähes var­ma sii­tä, että katu tuli­si täs­sä koh­teess­sa kal­liim­mak­si kuin rai­tio­lin­ja. Se joh­tuu sii­tä, että rai­tio­lin­ja voi­si käyt­tää jo ole­mas­sa ole­vaa juna­tun­ne­lia mat­kal­la Val­li­lan­laak­sos­ta Pasi­laan, mut­ta bus­sit eivät kape­aan tun­ne­liin mahdu.

    Katua var­ten sen sijaan oli­si vält­tä­mä­tön­tä raken­taa kal­lis uusi tun­ne­li Mäke­län­rin­teen uin­ti­kes­kuk­sen ja Val­li­lan­laak­son välil­tä Mäke­län­ka­dul­le. Täl­lai­nen tun­ne­li sisäl­tyi Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun­kin suun­ni­tel­maan, ja juu­ri sen vuok­si se lin­jaus oli­si tul­lut niin kal­liik­si (noin 10 mil­joo­naa euroa).

    Moni syy siis puol­taa hyvin mai­se­moi­tua rai­tio­lin­jaa kadun sijaan. Otta­kaam­me oppia Kes­ki-Euroo­pas­ta. Siel­lä on monia pie­tee­til­lä toteu­tet­tu­ja ja arvok­kaan kau­pun­kiym­pä­ris­tön huo­mioon otta­via rai­tio­lin­jo­ja. Saman­lais­ta suun­nit­te­lun laa­tua tar­vit­sem­me enem­män tännekin.

  5. Kiel­tä­mät­tä hie­man huvit­ti, kun Kum­pu­lan var­mas­ti­kin hyvin
    jouk­ko­lii­ken­ne­myön­tei­nen yhtei­sö niin­kin voi­mak­kaas­ti yhteis­rin­ta­mas­sa läh­ti vas­tus­ta­maan suju­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä. Sinän­sä en tun­ne asian fak­to­ja kovin tar­kas­ti, mut­ta hie­man vai­kut­ti sil­tä, että oman idyl­lin kos­ke­mat­to­ma­na säi­lyt­tä­mi­nen oli tär­keäm­pää kuin tuhan­sien ihmis­ten päi­vit­täi­nen työ­mat­ka­lii­ken­ne puhu­mat­ta­kaan pääs­töis­tä ja yksi­tyi­sau­toi­lus­ta, jota täl­lai­nen kier­tä­mi­nen lisää.

  6. Rati­kan kus­tan­nuk­sis­ta: Kis­kot ja vir­roit­ti­met val­miil­le rata­poh­jal­le ei mak­sa juu­ri mitään, sato­ja tuhan­sia eikä mil­joo­nia. Jos täy­tyy teh­dä sel­lai­nen väy­lä että sitä voi ajaa autol­la (huol­to- ja häly­tys­ajo­neu­vot, bus­sit) niin sit­ten puhu­taan mil­joo­nis­ta. Kes­kei­nen kus­tan­nus­te­ki­jä on yhteys Mäke­län­ka­dul­le. Jos uima­hal­lin voi kier­tää, niin tämä ei pal­joa mak­sa, jos teh­dään tun­ne­li niin puhu­taan taas mil­joo­nis­ta. HKL ja KSV voi­si teh­dä sel­lai­sen yleis­suun­ni­tel­man sii­tä kuin­ka ratik­kaa teh­dään herk­kään ympä­ris­töön, ei tämä ole ainoa paik­ka jos­sa tähän tör­mä­tään. Nyt ollaan lii­kaa mie­li­ku­vien varas­sa. Vau­nut­kin mak­saa, mut­ta kat­soi­sin tätä lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­se­na enkä investointina.

    Val­miin tun­ne­lin käyt­tö on mie­len­kiin­toi­nen aja­tus, ilmei­ses­ti edel­leen Nor­denk­jiöl­din­ka­dul­le rata­pi­haa pit­kin. Tämä oli­si nopea met­ro­mai­nen yhteys, Pasi­la-Kum­pu­la jotain 5 minuut­tia, toden­nä­köi­ses­ti myös ver­rat­taen hal­pa. Arva­taan 20 mil­joo­naa, isoin kus­ta­nuse­rä yhteys rata­pi­hal­ta ase­ma­lai­tu­reil­la. Hait­ta­puo­li oli­si sit­ten sama kuin met­rol­la, se kier­tää asui­na­lu­eet Itä- ja Länsi-Pasilassa.

  7. Upean puis­toa­lu­een säi­lyt­tä­mi­nen on suu­ren jou­kon suu­ri etu. Puis­ton pilaa­mi­nen on nime­no­maan pie­nen jou­kon pie­ni etu. Käve­len muu­ten usein Poh­jois-Ran­nas­sa vaik­ka asun Loh­jal­la. Suo­men pää­kau­pun­gin viih­tyi­syys ei suin­kaan ole vain kysei­sen kau­pun­gio­san asuk­kai­den asia, vaan se on kan­sal­li­nen kysymys.

  8. Tpyy­luo­ma kir­joit­ti: “Hait­ta­puo­li oli­si sit­ten sama kuin met­rol­la, se kier­tää asui­na­lu­eet Itä- ja Länsi-Pasilassa.”

    Eipä oikeas­taan. Rai­tio­lin­ja tuli­si Itä-Pasi­las­sa tun­ne­lis­ta ulos aika lähel­lä koh­taa, jos­ta on hyvä yhteys Itä-Pasi­laan. Liu­ku­por­tail­la on help­po jär­jes­tää yhteys alhaal­ta rata­kui­lus­ta Vis­laus­ku­jan suun­taan, jol­loin myös Itä-Pasi­lan asui­na­lueil­ta pää­si­si hel­pos­ti raitiovaunupysäkille.

    Mir­kal­le: Olet täy­sin oikeas­sa. Kum­pu­lan kar­ta­non arvok­kaan ympä­ris­tön suo­je­lul­la on myös kan­sal­lis­ta mer­ki­tys­tä. Kar­ta­no liit­tyy vah­vas­ti auto­no­mian ajan vai­hei­siin ja eri­tyi­ses­ti vuo­teen 1848, jol­loin kar­ta­non mail­la esi­tet­tiin ensi ker­taa Maam­me-lau­lu. Flo­ran päi­vän juh­las­sa ko. vuon­na oli myös käy­tös­sä ensi ker­ta Suo­mea var­ten teh­ty lip­pu. Näin nämä kan­sal­li­set sym­bo­lut oli­vat käy­tös­sä ensi ker­taa Kum­pu­lan kar­ta­non mailla.

  9. Kau­pun­ki oli­si jär­ke­vin­tä jakaa eril­li­siin nim­by- ja yim­by-sek­to­rei­hin. Nim­by-sek­to­reil­le ei kos­kaan vie­täi­si ainut­ta­kaan nim­by-pro­jek­tia. Sek­to­rit voi­tai­siin erot­taa toi­sis­taan ei-kenen­kään-maal­la nim­by­jen rau­han takaa­mi­sek­si. Asuk­kaat voi­si­vat vapaas­ti vali­ta kum­mal­la sek­to­ril­la halua­vat asua (pait­si sil­loin jos he sat­tu­vat itse kuu­lu­maan nim­byi­lyä aiheut­ta­vaan kansanryhmään).

  10. En oikein ymmär­rä, miten tuo jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu voi­si pila­ta puis­toa­lu­een. Käsit­tääk­se­ni sii­nä kul­ki­si yksi bus­si­lin­ja, jon­ka vuo­ro­vä­li lie­nee suu­rim­man osan aikaa har­va, eli kadun ylit­tä­mi­nen ei lie­ne yli­voi­mai­nen teh­tä­vä. Muu­ten­kin kiis­ta tun­tuu yli­mi­toi­te­tul­ta suh­tees­sa sii­hen, että kysees­sä on muu­ta­ma sata met­riä kape­aa tien­pät­kää (vihe­ra­lu­een pin­ta-alas­ta häviä­vän pie­ni osa) kes­kel­lä kau­pun­kia. Nim­byi­lyl­le­hän on tyy­pil­lis­tä asioi­den näke­mi­nen hyvin mus­ta­val­koi­si­na: Hel­ve­til­li­nen tie maan­pääl­li­ses­sä paratiisissa.

    Mie­les­tä­ni tar­ve yhdis­tää Pasi­la ja Kum­pu­lan kam­pus on huo­mat­ta­van sel­keä Pasi­lan rai­de­lii­ken­teen vuok­si. On aivan sel­vää, että toi­mi­mat­to­mat poi­kit­tai­syh­tey­det lisää­vät yksi­tyi­sau­toi­lua puhu­mat­ta­kaan ajan­hu­kas­ta yms.

    Tie­tys­ti mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja voi sel­vit­tää, mut­ta mie­les­tä­ni esim. rai­tio­lii­ken­teen hai­kai­lu ker­too lähin­nä hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta mieltymyksistä.

  11. Paras­ta ehdo­tuk­ses­sa­ni on se, että se pois­tai­si lopul­li­ses­ti nim­byi­lyn tar­peen. Aktii­vis­ten kan­sa­lais­ten aika ja voi­ma­va­rat koh­den­tui­si­vat mui­hin asioihin.

  12. tpyy­luo­ma kir­joit­ti “Val­miin tun­ne­lin käyt­tö on mie­len­kiin­toi­nen ajatus”

    Pasi­lan pääs­sä juna­tun­ne­li näyt­täi­si ole­van sil­mä­mää­räi­ses­ti arvioi­den rei­lun 5m leveä. Nykyi­nen spå­ra­ka­lus­to (leveys 2,3m) saat­tai­si mah­tua tun­ne­liin sellaisenaan. 

    Tosin lie­nee mah­dol­lis­ta ettei tur­val­li­suus syis­tä tun­ne­liin voi­si kui­ten­kaan pääs­tää kuin yhden spå­ran ker­ral­laan. Sil­loin voi­si olla mah­dol­lis­ta limit­tää kis­kot Mikon­ka­dun tyy­liin ja nykyi­nen tun­ne­li riit­tää vaik­ka län­si­met­ron vaa­ti­mil­le pelastautumisteille.

    Toi­saal­ta luu­li­si että Hel­sin­gil­lä oli­si joku pro­pe­li­hat­tu­po­ruk­ka, jon­ka teh­tä­vä oli­si teh­dä täl­lai­sia ehdo­tuk­sia ja las­kea nii­den kustannukset?

  13. Kum­pu­lan kar­ta­non arvok­kaan ympä­ris­tön suo­je­lul­la on myös kan­sal­lis­ta mer­ki­tys­tä. Kar­ta­no liit­tyy vah­vas­ti auto­no­mian ajan vai­hei­siin ja eri­tyi­ses­ti vuo­teen 1848.”

    Mie­li­ku­vil­la on help­po yri­tää vaikuttaa.
    Kum­pu­lan kar­ta­no on kiel­tä­mät­tä arvo­kas ja sen raken­nuk­sia yllä­pi­de­tään ja kun­nos­te­taan yli­opis­ton toi­mes­ta. Kar­ta­non mail­le on sit­tem­min raken­net­tu mm. Hämeentie/Kustaa Vaa­san tie, siir­to­la­puu­tar­ha, sata­ma­ra­ta, jal­ka­pal­lo­kent­tä, lukui­sia ker­ros­ta­lo­ja, sai­raa­la jne… Kar­ta­non raken­nus­ten vie­res­sä kul­kee jo nyt asval­toi­tu tie, joka on yhtä leveä kuin suun­ni­tel­tu joukkoliikennekatu.

    Kum­täh­den kent­tä, jos­sa Maam­me-lau­lu ensim­mäis­tä ker­taa esi­tet­tiin, on kuusi­kais­tai­sen Hämeentien/Kustaa Vaa­san tien toi­sel­la puo­lel­la kar­ta­nos­ta kat­sot­tu­na. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun tai spå­ra­lin­jan raken­ta­mi­nen eivät vähäi­sim­mäs­sä­kään mää­rin vai­ku­ta kysei­seen paik­kaan. Ter­ve­tu­loa juh­li­maan Maam­me-lau­lua / Floo­ran päi­vää Kum­täh­den ken­täl­le yli­op­pi­lai­den kans­sa toukokuussa!

  14. B.Wisser kir­joit­ti: “En oikein ymmär­rä, miten tuo jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu voi­si pila­ta puistoalueen.”

    On aivan sel­vää, että ruo­ho­te­tul­la poh­jal­la kul­ke­va rai­de­lin­ja häviäi­si puis­to­mai­seen ympä­ris­töön hyvin, kun taas vähin­tään kym­me­ni­sen met­riä leveä asfal­toi­tu katu ei sitä teki­si. Kadun vie­rel­tä käve­ly­rei­tin var­rel­ta Val­li­lan­laak­sos­ta jou­dut­tai­siin myös kaa­ta­maan sato­jen met­rien mat­kal­ta pui­ta, jot­ta katu mah­tui­si maastoon.

    Jos Val­li­lan­laak­soon raken­net­tai­siin rai­tio­tie­lin­jan sijaan (tai lisäk­si) jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, sin­ne ei tuli­si vain yksi bus­si­lin­ja, vaan kol­me bus­si­lin­jaa. Näin oli arvoi­tu Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tusuun­ni­tel­mas­sa, joka oli kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa esil­lä vii­me vuo­den lopul­la. Kol­me bus­si­lin­jaa mer­kit­si­si 300:a meluis­ta, saas­tut­ta­vaa ja pölyä nos­tat­ta­vaa bus­sia vuorokaudessa.

    Lisäk­si jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dul­le pääs­tet­täin myös tak­sit, huol­to- ja häly­tys­ajo­neu­vot sekä täy­sin vapaa ajo ton­teil­le kai­kil­le ajo­neu­voil­le (täl­lai­set oikeu­det on myös Pie­ta­ri Kal­min kadun suun­ni­tel­mis­sa). Muu­ta­kaan yksi­tyi­sau­toi­lua ei pys­tyt­täi­si myös­kään estä­mään eikä val­vo­maan miten­kään, vaan jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua voi­si­vat käyt­tää käy­tän­nös­sä myös kurit­to­mat yksi­tyi­sau­toi­li­jat ja öiset mopo­ral­lin ajajat.

    Sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu ohjat­tai­siin tun­ne­liin lähel­lä Mäke­län­rin­net­tä, tar­vit­ta­vat tiet tun­ne­lin sisään- ja ulos­tu­loau­koil­le pilai­si­vat pahas­ti vihe­ra­luet­ta. Katua kun ei voi joh­taa yht’äk­kiä tunneliin.

    Kai­ken kuk­ku­rak­si toden­nä­köi­se­nä kehi­tys­kul­ku­na on se, että jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu muu­tet­tai­siin ennen pit­kää taval­li­sek­si kaduk­si. Tämän ovat Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat­kin myöntäneet. 

    Näi­den kaik­kien syi­den vuok­si jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun hyväk­sy­mi­nen oli­si var­si­nai­nen Pan­do­ran lipas, joka toi­si alu­eel­le monia vitsauksia. 

    Rai­tio­vau­nun eräs suu­rin etu on se, että se on pai­kal­li­ses­ti saas­tee­ton. Se ei levi­tä katu­pö­lyä (var­sin­kaan jos se kul­kee ruo­ho­tet­tua rai­tio­lin­jaa) eikä pöl­ly­tä pako­kaa­su­ja Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­haan tai Kum­pu­lan­laak­son palstaviljelmille.

  15. Off­to­pic-huo­mau­tuk­se­na: Poh­jois­ran­nan pyö­rä­tie on myös osa laa­jem­paa pyö­rä­tie­ver­kos­toa ja hyö­dyt­tää kaik­kia jot­ka halua­vat liik­kua pyö­räl­lä Ete­lä-Hel­sin­gin ja Itä-Hel­sin­gin tai Arabianrannan/Viikin suun­nan väliä. Itse kul­jin Ullan­lin­nas­sa asues­sa­ni aika­naan työ­mat­ka­ni päi­vit­täin Ara­bian­ran­taan juu­ri tuo­ta kaut­ta, suu­rin osa pyö­räi­li­jöis­tä tun­tui kul­ke­van kyl­lä toi­seen suun­taan eli Kulos­aa­res­ta, Vii­kis­tä, Tou­ko­las­ta ym. Hel­sin­gin­nie­mel­le töihin.

    YIM­BY-ajat­te­lun soi­si ran­tau­tu­van Suo­meen­kin. Itse voin täs­sä omal­ta osal­ta­ni toi­vot­taa pako­lais­ten vas­taan­ot­to­kes­kuk­sen ter­ve­tul­leek­si tuo­hon nykyi­sen asun­to­ni lähi­naa­pu­rus­toon enti­sen hotel­li Fen­non tiloi­hin. Ottaen huo­mioon että täs­sä on jo Pelas­tusar­mei­jan yöma­ja, jota luul­ta­vas­ti vas­tus­tet­tai­siin kyn­sin ham­pain jos sitä vas­ta nyt oltai­siin perus­ta­mas­sa, eikä se juu­ri häi­riö­tä tuo­ta, on vai­kea näh­dä mitä kau­hei­ta seu­rauk­sia vas­taan­ot­to­kes­kuk­sen tulol­la tän­ne voi­si olla. Oma tut­ta­va­pii­riin ja johon­kin Hesa­ris­ta spo­tat­tuun katu­gal­lup­piin perus­tu­va näp­pi­tun­tu­ma on, että pai­kal­li­set asuk­kaat kyl­lä ovat olleet­kin ihan myön­tei­siä pako­lais­kes­kuk­sel­le ja NIM­BY­jä (tai ehkä NIT­BY­jä?) ovat olleet ihan muu­al­la asu­vat ihmi­set joil­le on peri­aat­teel­li­nen ongel­ma ettei tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­le anne­ta riit­tä­väs­ti keppiä.

  16. JoukkoL:lle: Kys­mys ei ole vain mie­li­ku­vis­ta. Hel­sin­gin kau­pun­gin­museo, joka lausun­no­nan­ta­ja­na edus­ti asias­sa Museo­vi­ras­toa, antoi Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dus­ta lausun­non, jos­sa tun­nus­tet­tiin sel­väs­ti alu­een kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen arvo. Lisäk­si kau­pun­gin­museo kat­soi, että rai­tio­lin­ja laak­soon oli­si hyväk­syt­tä­vis­sä, mut­ta ei joukkoliikennekatu. 

    Jos­kus aikai­sem­pi­na vuo­si­na ja vuo­si­kym­me­ni­nä Museo­vi­ras­ton lausun­noil­la oli pal­jon pai­noar­voa, mut­ta mihin se on nykyi­sin kadon­nut? Onko meis­tä tul­lut kan­sa­kun­ta­na niin sivis­ty­mät­tö­miä, että ajat­te­lem­me vain tehok­kuut­ta ja rahaa, mut­ta kul­tuu­ri­his­to­rial­li­set arvot eivät mer­kit­se mitään?

    Kir­joi­tan aihees­ta Rai­tio­lin­ja vs. bus­si­ka­tu myös blo­gis­sa­ni, jota pää­see luke­maan nimeä­ni klikkaamalla.

  17. Mie­les­tä­ni olen­nais­ta täs­sä ei ole viher­pin­ta-ala tai his­to­rial­li­set tapah­tu­mat­kaan, vaan mai­se­ma ja sen tyy­lin säi­lyt­tä­mi­nen niin pit­käl­le kuin mahdollista.

  18. Minä asun kau­ka­na Val­li­lan laak­sos­ta, mut­ta pidän sitä sil­tä oma­na taka­pi­ha­na­ni, joten ehkä sit­ten nim­by-kri­tee­rit täyttyvät. 

    Oli mie­len­kiin­tois­ta huo­ma­ta, miten mon­ta kät­tä mie­le­no­soi­tuk­ses­sa nousi kun kysyt­tiin, ket­kä eivät ole pai­kal­li­sia asuk­kai­ta. Minus­ta olet­ta­mus, että vain lähi­seu­dun asuk­kail­la voi­si olla joku mie­li­pi­de mai­se­maa pilaa­vas­ta hank­kees­ta, on outo. Koko Hel­sin­ki on taka­pi­haa­ni, ja sil­lä siis­ti. Samas­ta syys­tä vas­tus­tan Mus­ta­vuo­ren tär­ve­le­mis­tä. En usko ole­va­ni yksin tämän ajat­te­lu­ta­pa­ni kanssa? 

    Kau­pun­kio­sa­koh­tai­set asu­ka­syh­dis­tyk­set eivät pys­ty tar­jo­maan riit­tä­vän voi­ma­kas­ta vas­ta­voi­maa kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le. Tar­vit­tai­siin ilmei­ses­ti joku kau­pun­gi­no­sien rajat ylit­tä­vä “kau­pun­ki­suo­je­lu­yh­dis­tys” tai joku vas­taa­va orga­ni­saa­tio, jot­ta kau­pun­ki­lais­ten ääni kuuluisi.

  19. Uskal­lan väit­tää, että suu­rin osa hel­sin­ki­läi­sis­tä ei kos­kaan käy Val­li­lan­laak­sos­sa, ja suu­rin osa hel­sin­ki­läi­sis­tä ei tuli­si käyt­tä­mään laak­son hal­ki kul­ke­vaa bus­si- tai ratik­kayh­teyt­tä. Kysees­sä ei siten ole vas­tak­kai­na­set­te­lu suu­ren jou­kon pie­nen edun ja pie­nen jou­kon suu­ren edun välil­lä, vaan kah­den (koko Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa) pie­nen jou­kon etu­jen ris­ti­rii­ta. Minul­la ei ole mitään käsi­tys­tä sii­tä, mikä oli­si täs­sä tapauk­ses­sa paras rat­kai­su. Yli­opis­ton raken­nuk­sia ei kos­kaan oli­si pitä­nyt raken­taa mäen pääl­le, kun jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­nen sin­ne on niin vaikeaa.

  20. Minä en näe jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun vas­tus­ta­mis­ta NIMBY:ilynä. Mie­les­tä­ni kysy­mys pitäi­si aset­taa siten, että pal­jon­ko etua se tuot­taa niil­le, jot­ka lin­jaa käyt­täi­si­vät ja onko se oikeas­sa suh­tees­sa nii­hin kus­tan­nuk­siin, jot­ka sii­tä aiheu­tu­vat. Lisäk­si pitäi­si ver­ra­ta mui­den mah­dol­lis­ten vaih­toeh­to­jen hin­to­ja ja etuja. 

    Olen kuul­lut ker­rot­ta­van, että LÄMMITETTY jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu lyhen­täi­si mat­kaa Pasi­las­ta Kum­pu­lan kam­puk­sel­le vain VIISI MINUUTTIA. Ja kus­tan­nuk­set ovat epäi­le­mät­tä mil­joo­na­luok­kaa. Käyt­tö­kus­tan­nuk­set oli­si­vat var­mas­ti myös suu­ret, sil­lä kadun jat­ku­va läm­mit­tä­mi­nen oli­si var­mas­ti todel­la kal­lis­ta Hel­sin­gin levey­sas­teil­la talvisin.

    Onko kul­kua kam­pusa­lu­eel­le poh­dit­tu muis­ta suun­nis­ta tai muil­la tavoil­la? Eikö kam­pusa­luet­ta voi­si lähes­tyä myös idän suun­nal­ta, jos­ta voi­si olla bus­siyh­teys Kala­sa­ta­man met­roa­se­mal­le? Täl­löin voi­tai­siin mat­ka-aikaa mah­dol­li­ses­ti lyhen­tää, mut­ta puis­to säi­lyi­si rau­hal­li­se­na ja lii­ken­teet­tö­mä­nä alueena.

  21. Tode­taan nyt vie­lä yksi asia, vaik­ka se nyt ei suo­ra­nai­ses­ti lii­ty tähän:

    Kuten fik­sum­pi moni­kult­tuu­ri­kri­tiik­ko on toden­nut, se että pata­so­vi­nis­ti Has­san toki muu­ten koh­te­li­si vai­mo­aan tai tyt­tä­ri­ään asial­li­ses­ti ja kun­nioit­ta­vas­ti, mut­ta on koraa­nia luet­tu­aan tul­lut sii­hen tulok­seen ettei näin voi teh­dä, ei ole kovin uskot­ta­vaa. Has­san yksin­ker­tai­ses­ti pitää sii­tä että hänel­lä on oma kotior­ja, perus­te­lut revi­tään sit­ten mis­tä saa­daan. Ihan samal­la taval­la kuin suo­ma­lai­nen pahoin­pi­te­li­jä selit­tää, että ei hän muu­ten rie­hui­si mut­ta kun on tämä suo­ma­lai­nen viinakulttuuri.

  22. Nim­byi­ly on kau­pun­ki­lai­sen luon­te­vin ja odo­te­tuin tapa rea­goi­da esi­tet­tyi­hin muu­tok­siin lähiym­pä­ris­tös­sä. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa sen kans­sa jou­tuu elämään. 

    Ylei­sen ja yksi­tyi­sen edun ris­ti­rii­taa jat­ku­vas­ti rat­kot­taes­sa on kau­pun­geis­sa muo­vau­tu­nut poliit­tis­ten ryh­mien kes­ken pää­tök­sen­te­ko­kult­tuu­ri, jos­sa kul­le­kin ryh­mäl­le vuo­rol­laan anne­taan jotain. Ylei­sem­min eri pai­nos­tus­ryh­mien ryh­mä­koh­tai­set edut saa­vat pai­noar­voa myös ryh­män aktii­vi­suu­den ja argu­men­toin­ti­ky­vyn mukaan. 

    Val­li­lan laak­son rin­teil­lä äänes­te­tään pal­jon vih­rei­tä. Niin­pä muil­la ryh­mil­lä on nyt oiva tilai­suus ymmär­tää näi­den pai­kal­lis­ten asuk­kai­den huol­ta sii­tä, että puis­toa­luet­ta uhkaa bussi.

    Vih­rei­den vuo­ro tulee aika­naan ymmär­tää jotain toi­sen poliit­ti­sen ryh­män aitoa huol­ta jos­tain lähiym­pä­ris­tön uhkas­ta, jota on vai­kea hah­mot­taa ylei­sem­min uhka-suu­ruus­luok­kaan kuuluvaksi.

    Rai­tio­lin­jas­ta Ara­bia-Munk­ki­niem on ole­mas­sa suun­ni­tel­ma­luon­nos. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan esit­tä­mien vaih­toeh­to­jen las­ken­nal­li­nen arvot­ta­mi­nen on teh­tä­vis­sä. Asian ympä­ril­lä on pyö­rit­ty jo run­saas­ti kau­em­min, kuin jär­ke­vän resurs­sien käy­tön kan­nal­ta on tar­peen. Ennus­tan, että kum­pu­la­lais­ten Pasi­la-yhteys pysyy nykyi­sen kehnona.

  23. Juha­na: “Kys­mys ei ole vain mie­li­ku­vis­ta. Hel­sin­gin kau­pun­gin­museo, joka lausun­no­nan­ta­ja­na edus­ti asias­sa Museovirastoa..”

    Var­maan sinä­kin Juha­na myön­nät, että Kumpulan/Vallilanlaakson jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­sut eivät vai­ku­ta Maam­me-lau­lus­ta kuu­lui­saan Kum­täh­den kent­tään? Aikai­sem­mas­ta kir­joi­tuk­ses­ta­si saat­toi saa­da toi­sen­lai­sen käsityksen.

    Kar­ta­non piha­pii­ri tulee jät­tää rau­haan, muu ympä­ris­tö onkin jo mel­koi­sen myl­ler­ret­ty. Museo­vi­ras­tol­ta oli­si kiva kuul­la, kuin­ka jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lä (var­sin­kin rai­tio­tie­yh­teys) oli­si kar­ta­no­mil­jööl­le hai­tal­li­sem­pi kuin sata­ma­ra­ta? Kes­kel­lä pää­kau­pun­kia? Luu­li­si die­sel­ve­tu­rei­den ja pai­na­vien tava­ra­ju­nien sopi­van aika pal­jon huo­nom­min maisemaan?

  24. JoukkoL:lle: Asias­sa on kysy­mys kult­tuu­ri­mai­se­man suo­je­le­mi­ses­ta. Se seik­ka, että paik­ka liit­tyy myös kan­sal­li­seen his­to­ri­aan, vain vah­vis­taa syy­tä pitää huol­ta Kum­pu­lan kar­ta­non ympä­ris­tös­tä. Mie­les­tä­ni sen mai­se­maa oli­si tär­ke­ää suo­jel­la hie­man laa­jem­min­kin kuin vain piha­pii­rin osalta. 

    Ei muu­ten ole lain­kaan var­maa, että Kum­täh­den kent­tä oli se paik­ka, jos­sa Maam­me-lau­lu esi­tet­tiin. Juh­la­paik­ka oli nimit­täin nimel­tään Majän­gen (Tou­ko­niit­ty), ja se paik­ka, joka nyky­ään tun­ne­taan Kum­täh­den kent­tä­nä, saat­taa olla valit­tu muis­to­pai­kak­si vain sen vuok­si, että se on sääs­ty­nyt rakentamiselta.

    Sata­ma­ra­ta kul­kee vain parin met­rin levyi­sen sora­kan­nak­sen pääl­lä (kävin sen vie­rel­lä käve­le­mäs­sä vii­mek­si tänään). Sii­hen ver­rat­tu­na katu sil­poi­si puis­toa pal­jon pahemmin.

  25. Jos hel­sin­ki­läi­set kotien­sa ja muit­ten ympä­ris­tö­jen puo­les­ta vai­kut­ta­maan yrit­tä­vät onnis­tu­taan vai­en­ta­maan nim­byik­si hauk­ku­mal­la, voi­daan saman tien alkaa sekoit­taa vesi­joh­to­ve­teen antidepressiiveja.

    Meil­lä Suo­mes­sa läh­de­tään todel­la hei­kos­ti liik­keel­le min­kään asian puo­les­ta park­ki­paik­ko­ja, tie­tul­lien vas­tus­ta­mis­ta ym. vas­taa­vaa lukuu­oot­ta­mat­ta, että ei nyt tuho­ta tätä vähäis­tä­kin asu­ka­sak­tii­vi­suu­den osoitusta.

    Minus­ta pai­kal­li­sia kan­nat­taa kuun­nel­la, he tun­te­vat ympä­ris­tön­sä päin­vas­toin kuin turis­ti­na pai­kal­la vie­rai­le­vat päät­tä­jät tai hank­keen puo­les­ta puhu­jat, joil­la ei ehkä ole kon­kreet­tis­ta tun­tu­maa hank­kee­seen muu­ta kuin lintuperspektiivistä.

    Olin häm­mäs­ty­nyt nopeu­des­ta, jol­la Tokoin-ran­nan kaa­va­suun­ni­tel­ma oli kyhät­ty. Ko. kaa­va toteu­tet­tu­na mer­kit­see sitä, että taval­li­nen seu­dun puis­ton­käyt­tä­jä ei tule mah­tu­maan alu­eel­le kesä­ai­kaan. Nim­byi­lin sii­nä­kin suh­tees­sa, että ehdo­tin puis­ton poh­jaa vah­vis­tet­ta­vak­si, se kun pet­tää ja pahim­mil­laan meri lai­neh­tii kuo­pan pohjalta.

    Pitää kuu­lem­ma soit­taa jol­le­kin viran­omai­sel­le ym. ym., mut­ta mun “nim­byi­ly­tar­pee­ni” ovat nujer­tu­neet sii­nä mää­rin, että antaa olla. Tähän asu­ka­sak­tii­vi­suu­den nujer­ta­mi­nen lop­pu­pe­leis­sä joh­taa ja myös sii­hen, että ihmi­set lak­kaa­vat äänestämästä.

    Minä osoit­tai­sin sor­mel­la­ni päät­tä­jiä ja vir­ka­mie­hiä ja näi­tä toden­nä­köi­ses­ti nuo­ria nim­by­ter­min vil­jei­li­jöi­tä koh­ti, joil­la on tar­ve tuho­ta demokratia.

    Mikä Hel­sin­gin demo­kra­tian tila mah­taa olla? Vai­kut­taa sil­tä, että se on henkitoreissaan.

    Jut­te­lin muu­ta­ma päi­vä sit­ten erään kau­pun­gi­nark­ki­teh­din kans­sa, ei vakuut­ta­nut. Kau­pun­gi­ni­sien asu­ka­sil­ta ei vakuut­ta­nut sekään. Erään kor­kean vir­ka­mie­hen suul­la kom­ment­ti pai­kal­lis­ten jouk­ko­mie­li­pi­det­tä vähä­tel­len: ei sitä nyt kaik­kia kuun­nel­la, sama­na päi­vä­nä­kin oli joku soit­ta­nut ko. vir­ka­mie­hel­le vas­tus­te­tun hank­keen puo­les­ta ym. ym.

    Minus­ta naa­pu­rus­to­jen kan­nal­ta ikä­vät hank­keet pitää jakaa tass­a­puo­li­ses­ti ympä­ri kau­pun­kia, hul­lu­ja hank­kei­ta ei kan­na­ta edes esit­tää asuk­kai­den kiusak­si, nii­tä­hän on nousun huu­mas­sa esi­tet­ty tur­han usein. Val­tuu­te­tuil­la on unel­mia, tämän­hen­ki­set val­tuu­te­tut ovat unoh­ta­neet roo­lin­sa vel­voi­tuk­set vero­va­ro­jen jär­ke­väs­tä käy­tös­tä. Omat hul­lut unel­mat on par­tas­ta hoi­taa omil­la varoil­la, ei yhtei­ses­tä kassasta.

    Jos asuk­kai­den jouk­ko­tah­don yli jou­du­taan aja­maan, hank­keen tulee olla perus­tel­tu ja hyvin val­mis­tel­tu niin, että se voi­daan niel­lä, kos­ka perus­te­lut ovat kes­tä­väl­lä poh­jal­la ja ymmärrettäviä.

  26. Anne on aivan oikeas­sa sii­nä, että polii­ti­kot että suun­nit­te­li­jat voi­si­vat omak­sua hie­man kuun­te­le­vam­man asen­teen pää­tök­sen­teos­sa. Onnek­si Osmo Soi­nin­vaa­ra näyt­tää täl­lä blo­gil­laan­kin mallia.

    Kan­sa­lai­set ja kun­ta­lai­set pitäi­si ottaa val­mis­te­le­maan hank­kei­ta pal­jon aiem­min. Paras­ta oli­si, jos he voi­si­vat myös käy­tän­nös­sä olla aloit­teel­li­sia hank­kei­den käyn­nis­tä­ji­nä, eikä aina niin, että aloi­te tulee ylä­ta­sol­ta poliitikoilta.

    Edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian lisäk­si tar­vit­tai­siin osal­lis­ta­vien pää­tök­sen­te­ko­me­ne­tel­mien käyt­töön­ot­toa. Jo toi­mi­via mene­tel­miä on ole­mas­sa; nii­tä on kehi­tet­ty esi­mer­kik­si Tek­nil­li­sen kor­kea­kou­lun pii­ris­sä. Kysy­mys on vain nii­den käyttöönotosta. 

    Olen itse esi­mer­kik­si osal­lis­tu­nut muu­ta­maan tule­vai­suus­vers­taa­seeen. Se on inno­va­tii­vi­nen ja haus­ka kei­no onkia sel­vil­le, mitä miel­tä asuk­kaat oikeas­ti ovat ja miten he halua­si­vat lähiym­pä­ris­töään kehi­tet­tä­vän. Sii­nä myös hil­jai­sem­mat ja ujom­mat yhtei­sön jäse­net saa­vat sanan­sa esille.

    Jo toi­mi­via kuu­le­mis­me­ne­tel­miä siis on ole­mas­sa. Puut­tuu vain vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen tah­to kehit­tää demo­kra­ti­aa. Sitä odo­tel­taes­sa on hyvä, että on edes Osmon blogi.

  27. Juhan Har­ju kir­joit­taa: “Kan­sa­lai­set ja kun­ta­lai­set pitäi­si ottaa val­mis­te­le­maan hank­kei­ta pal­jon aiemmin.”

    Minus­ta kau­pun­ki­lai­set, ja leh­dis­tö, voi­si vähän kat­soa pei­liin­kiin. Hank­keis­ta tie­do­taan nyky­ään mie­les­tä­ni ihan hyvin jo val­mis­te­lu­vai­hees­sa, eril­lai­sia ylei­sö­ti­lai­suuk­sia jär­jes­te­tään, jne. Kau­pun­ki­lai­set vaan usein äläh­tää sii­nä vai­hees­sa kun suun­ni­tel­mat on jo teh­ty ja Hesa­ri uuti­soi aihees­ta, jol­loin nii­den muut­ta­mi­nen on vai­keam­paa. On se joten­kin sur­ku­hu­pai­saa että ihan satun­nai­sel­ta har­ras­te­poh­jal­ta tun­tuu ole­van parem­min peril­lä asiois­ta kuin palk­kaa nii­den seu­raa­mi­ses­ta saa­vat lehtimiehet.

    Muu­ta­mia hank­kei­ta tulee kum­mem­min miet­ti­mät­tä mie­lee­ni lii­ken­ne­puo­lel­ta joi­den­kan mah­dol­li­sis­ta ongel­mis­ta kan­nat­tai­si puhua nyt eikä sit­ten kun ruve­taan vala­maan betonia:
    — Joke­ri 2 Palo­hei­näs­sä (minus­ta ei ongel­ma, mut­ta kui­ten­kin suht vil­kas bus­si­lii­ken­ne oma­ko­ti­ta­loa­lu­een lai­taa ja Hal­tia­lan pel­to­jen läpi).
    — Haka­nie­men torin park­ki­hal­li, mah­dol­li­sen ratik­ka­va­ri­kon mah­dol­li­set räjäy­tys­työt saa koko­nai­sen kau­pun­gin­osa­na var­pail­leen, mut­ta tämä ei tun­nu herät­tä­vän juu­ri min­kään­lais­ta mie­len­kiin­toa. Kts. esim. http://kaarintaipale.blogspot.com/2008_07_01_archive.html
    — Kes­ki-Pasi­lan lii­ken­ne­suun­ni­tel­mat. Teol­li­suus­ka­tu menee kaa­vai­luis­sa sitä van­haa rata­tun­ne­lia Kes­ki-Pasi­laan mis­sä se yhtyy Hake­mäen­tiel­tä tule­vaan muis­taak­se­ni kuusi­kais­tai­seen auto­väy­lään. Vai­ku­tus esim. Teol­li­suus­ka­dun lii­ken­tee­seen tus­kin on aina­kaan alentava.
    — Kehä II Hämeen­lin­nan­väy­läl­le. Tar­koi­tus vie­dä tun­ne­lis­sa Mal­min­kar­ta­non ali (hyvä), se mikä sen sijaan suo­raan sanoen ihme­tyt­tää on että mik­si se nousee maan­pin­nal­le ennen uut­ta liit­ty­mää? Eli eikö sitä liit­ty­mää ja samal­la osaa Hämeen­lin­na­väy­läs­tä voi­si saman tien vie­dä maan alle?

  28. Tpyy­luo­ma kir­joit­ti: “Kau­pun­ki­lai­set vaan usein äläh­tää sii­nä vai­hees­sa kun suun­ni­tel­mat on jo tehty”

    Näin on, mut­ta on epä­rea­lis­tis­ta odot­taa, että kan­sa­lai­set jou­kol­la muut­tai­si­vat käyt­täy­ty­mis­tään. Pikem­min­kin on syy­tä kysyä, mik­si kan­sa­lai­set eivät osal­lis­tu riit­tä­vän aikai­ses­sa vai­hees­sa. Mer­kit­tä­vä syy lie­nee se, että vai­kut­ta­mi­nen ajois­sa vaa­tii aktii­vis­ta pereh­ty­mis­tä, jon­ka kan­sa­lai­set luul­ta­vas­ti koke­vat vai­val­loi­sek­si ja aikaa vieväksi.

    Voi­si olla syy­tä miet­tiä, pitäi­si­kö esi­mer­kik­si kaa­va-asiois­ta tie­dot­ta­mis­ta paran­taa sil­lä tavoin, että tie­tyn alu­een hank­keis­ta tie­do­tet­tai­siin koh­den­ne­tus­ti sil­le alu­eel­le, jota pää­tök­set kos­ke­vat. Täl­löin kan­sa­lais­ten ei tar­vit­si­si käyt­tää aikaa oman alu­een tie­to­jen seu­lo­mi­seen epä­re­le­van­tin tie­don seas­ta. Palaut­teen anta­mi­nen tuli­si myös teh­dä mah­dol­li­sim­man hel­pok­si: esi­mer­kik­si kaa­voi­tus­kat­sauk­sis­sa voi­si olla liit­tee­nä kan­nan­ot­to­kaa­vak­kei­ta palautuskirjeineen.

    Vaik­ka kaa­va-asiois­ta tie­do­tet­tai­siin­kin parem­min, se ei sil­ti pois­ta osal­lis­ta­van suun­nit­te­lun tar­vet­ta. Ennen kun­nal­lis­vaa­le­ja Face­boo­kis­sa oli ehdok­kail­le teh­ty vaa­li­ky­se­ly, jos­sa erää­nä kysy­myk­se­nä oli muun muas­sa se, pitäi­si­kö kun­ta­lais­ten vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia paran­taa esi­mer­kik­si siten, että osal­lis­ta­van suun­nit­te­lun mene­tel­miä otet­tai­siin käyt­töön. Oli mie­len­kiin­tois­ta, että ennen vaa­le­ja suu­rin osa ehdok­kais­ta oli sen kan­nal­la. Mut­ta nyt vaa­lien jäl­keen asia näyt­tää val­tuu­te­tuil­ta unohtuneen. 😉

  29. Vas­tus­ta­mi­nen ja mie­le­no­soit­ta­mi­nen liit­tyy kyl­lä kulttuuriinkin..

    Käpy­lä-Kum­pu­la ‑alue on Hel­sin­gin rans­kaa, jos­sa pie­nim­mäs­tä­kin muu­tok­ses­ta nous­taan bar­ri­ka­deil­le. Toi­saal­ta onhan se rei­lua­kin? Jos huu­dat kovaa, saat parem­mat pal­ve­lut kuin sil­loin kun olet hil­jaa.. Koulu‑, terveydenhoito‑, kirjasto‑, rai­tioi­tie yms. verk­ko­tar­kis­tuk­sis­sa sääs­töt on otet­tu siel­tä mis­sä on vali­tet­tu vähem­män. Käpy­lä-Kum­pu­la-alue on sääs­ty­nyt monelta. 

    Toi­saal­ta onko nim­byi­lyä se, että vas­tus­taa omien alui­den­sa epä­koh­tien kor­jaa­mis­ta niin voi­mak­kaas­ti, että toi­saal­la tapah­tuu samaan aikaan pahem­pia mokia, jot­ka jää­vät ilman julkisuutta..

  30. On hie­man epä­rei­lua, jos hal­lin­to kut­suu ala­mais­ten­sa viku­roin­tia nimbyilyksi. 

    Hel­sin­gis­sä kyl­lä tie­do­te­taan hyvin kai­kis­ta hank­keis­ta. Mut­ta asiat on yleen­sä val­mis­tel­tu jo niin pit­käl­le jul­kis­tus­vai­hees­sa, ettei nii­hin voi teh­dä enää muu­tok­sia. Täl­löin kan­sal­le jää ainoak­si mah­dol­li­suu­dek­si pur­naa­mi­nen tai yrit­tää tor­pa­ta koko hanke. 

    Pie­ta­ri Kal­min katu on tuos­ta lois­ta­va esimerkki.

    Ehkä vas­tus­tus oli­si kevyem­pää jos kan­saa kuun­nel­tai­siin etu­kä­teen, mah­dol­li­ses­ti jopa oikeasti?

    Haus­kaa­han täs­tä tulee nyt kun val­tuu­te­tut­kin sot­keu­tu­vat asioi­hin joi­ta eivät ymmär­rä ja vir­ka­mie­het alka­vat nim­byi­le­mään estä­mäl­lä Val­li­lan alu­een jouk­ko­lii­ken­teen kehi­tyk­sen seu­raa­vak­si vuosikymmeneksi.

  31. Luke­kaa jokus “Lin­nun­ra­dan käsi­kir­ja lif­ta­reil­le” . Sii­nä­hän maa­pal­lon tuhoa­mi­nen oli hyvis­sä ajois­sa ilmoi­tet­tu jos­sain ilmoi­tus­tau­lus­sa hevon kuuses­sa, min­ne ihmis­ten oli sil­loin mah­do­ton pääs­tä. Kun ei vali­tet­tu, niin hom­ma hoi­det­tiin. Nää täm­mö­set Val­li­lan­laak­son ym jutut ovat vähän samat. Tie­tys­ti nyky­ään jokai­nen voi ottaa sel­vää asiois­ta, jos haluaa/älyää. Kuka ihmeen tavis jat­ku­vas­ti seu­raa kaik­kia mah­dol­li­sia jut­tu­ja, jot­ka saat­ta­vat kos­kea omaa nurk­kaa? Eikös ne val­tuu­te­tut siel­lä val­tuus­tos­sa ole juu­ri nii­tä pääl­le­kat­so­jia?? Pitäi­si­kö siis jokai­sel­le kau­pun­gin­osal­le mää­rä­tä aina­kin yksi edus­ta­ja val­tuus­toon? Ymmär­rän hyvin, ettei Töö­lön edus­ta­jaa pal­jon kiin­nos­ta joku Val­li­lan jut­tu jne. Tie­tys­ti kus­tan­nuk­set kyl­lä, mut­ta itse asia ei ole samal­la taval­la tär­keä. Vai onko? Vih­reil­le tie­tys­ti luonto/puistot jne tär­kei­tä, vaik­ka oli­si­vat mil­tä alu­eel­ta tahansa.

  32. MIVa kir­joit­ti: “Luke­kaa jokus “Lin­nun­ra­dan käsi­kir­ja lif­ta­reil­le”. Sii­nä­hän maa­pal­lon tuhoa­mi­nen oli hyvis­sä ajois­sa ilmoi­tet­tu jos­sain ilmoi­tus­tau­lus­sa hevon kuuses­sa, min­ne ihmis­ten oli sil­loin mah­do­ton päästä.”

    Juu­ri näin kävi minun koh­dal­la­ni oman ran­ta­puis­to­ni suh­teen. Yri­tin seu­ra­ta hank­keen edis­ty­mis­tä käy­mäl­lä kau­pun­gin sivuil­la, sit­ten tuli muu­ta­mak­si vii­kok­si jota­kin, joka vei kai­ken huo­mion ja voi­mat­kin. Ja hup­sis­ta, kom­men­toin­tiai­ka oli muu­ta­man päi­vän pääs­sä. Otin yhteyt­tä useam­paan­kin kaupn­gi­nark­ki­teh­tiin, koh­dal­le­ni osui joku ilmei­ses­ti vaih­de­vuo­sis­ta tai huo­nos­ta päi­väs­tä kär­si­vä nais­hen­ki­lö, jol­la tai­si olla kuu­ma aal­to men­neil­lään. Hän pälät­ti kuin papu­pa­ta asi­aan kuu­lu­ma­ton­ta asi­aa ja kum­mal­li­sia perus­te­lui­ta. Tulin sii­nä mää­rin hen­ki­ses­ti tyr­mä­tyk­si, että en jak­sa­nut rea­goi­da viral­lis­ta tie­tä lain­kaan. — Jos Hel­sin­gin kau­puhn­ki irti­sa­noo väkeä, nämä Hel­sin­gin-omis­ta­jat pitäi­si irti­sa­noia ensimmäisenä.

    Onko vir­ka­mies­val­ta Hel­sin­gis­sä karan­nut käsis­tä ja voi­vat­ko vir­ka­mie­het perus­tel­la hank­kei­ta mil­lai­sil­la argu­men­teil­la sattuu. 

    Kun ei vali­tet­tu, niin hom­ma hoi­det­tiin. [–]Tie­tys­ti nyky­ään jokai­nen voi ottaa sel­vää asiois­ta, jos haluaa/älyää. Kuka ihmeen tavis jat­ku­vas­ti seu­raa kaik­kia mah­dol­li­sia jut­tu­ja, jot­ka saat­ta­vat kos­kea omaa nurkkaa?”

    Täs­sä on ongel­man ydin.

  33. Oli­han Nokian vesion­gel­mis­ta­kin asian­mu­kai­ses­ti lai­tet­tu ilmoi­tus kau­pun­gin internet-sivuille.

    Jos­tain syys­tä kan­sa ei sitä siel­tä älyn­nyt käy­dä luke­mas­sa, vaan joi vet­tä jä sai mahan­pu­ru­ja, kun­nes tie­do­tus­vä­li­neet kiinnostuivat.

  34. Ano­nyy­mi kir­joit­ti: “Hel­sin­gis­sä kyl­lä tie­do­te­taan hyvin kai­kis­ta hank­keis­ta. Mut­ta asiat on yleen­sä val­mis­tel­tu jo niin pit­käl­le jul­kis­tus­vai­hees­sa, ettei nii­hin voi teh­dä enää muu­tok­sia. Täl­löin kan­sal­le jää ainoak­si mah­dol­li­suu­dek­si pur­naa­mi­nen tai yrit­tää tor­pa­ta koko hanke.”

    Tämä kri­tiik­ki on ehkä hiu­kan koh­tuu­ton. Hel­sin­gin kau­pun­ki tie­dot­taa todel­la aktii­vi­ses­ti suun­nit­te­lus­ta ja kes­ke­ne­räi­sis­tä hank­keis­ta ja asuk­kai­ta pyri­tään akti­voi­maan mukaan otta­maan kantaa:
    — Kaa­voi­tus­kat­saus tulee joka vuo­si kai­kil­le asukkaille.
    Han­ke­kar­tas­sa näky­vät myös kaik­ki kes­ke­ne­räi­set kaa­voi­tus- ja suun­nit­te­lu­hank­keet ja kaik­ki nii­hin liit­ty­vä dokumentaatio
    Kevyen lii­ken­teen palau­te­pal­ve­luun voi huo­maut­taa jos jos­sain pyö­rä­tiel­lä on puut­tei­ta. Olen jopa näh­nyt muu­ta­mia paik­ko­ja jois­ta huo­mau­tin myö­hem­min korjattavan.
    — Lau­ta­kun­tien kaik­ki esi­tys­lis­tat ja pää­tök­set ovat netis­sä saa­ta­vil­la. Eihän nii­tä jak­sa nor­maa­li ihmi­nen lukea, mut­ta blo­gaa­vat lau­ta­kun­tien jäse­net kuten Osmo kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa ja Hal­tia-Hol­berg jouk­ko­lii­ken­ne­lau­ta­kun­nas­sa kii­tet­tä­väs­ti refe­roi­vat kaik­kien kokous­ten oleel­li­sik­si koke­mi­aan asioita.

    Täs­sä on myös vähän suden­huu­te­luon­gel­maa: on tul­lut tavak­si aina valit­taa että pää­tök­set on teh­ty jo, vaik­ka tilan­ne oli­si mikä. Sit­ten kun joku ker­ta jotain aje­taan oikeas­ti sam­mu­te­tuin lyh­dyin (vaik­ka­pa Lou­nais-Sipoon liit­tä­mis­tä) niin ei se tun­nu peit­te­lyl­tä kos­ka kaik­ki ovat jo tot­tu­neet aja­tuk­seen että kaun­ki­han pimit­tää aina hankkeita. 

    Esi­mer­kik­si Val­li­lan ratik­ka­hal­li­hank­keen koh­dal­la vali­tet­tiin että tie­to­ja ei ollut saa­ta­vil­la. Syy tähän oli että nii­tä tie­to­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti ollut, kos­ka han­ke oli niin alus­sa ettei mitään suun­ni­tel­maa ollut olemassa.

    Kan­na­tan tot­ta­kai asu­kas­de­mo­kra­tian kai­ken­lais­ta lisää­mis­tä ja kehit­tä­mis­tä. Mut­ta minun alkaa olla oikeas­ti vai­kea kek­siä tapo­ja vie­lä oleel­li­ses­ti paran­taa sitä. Liki­main kaik­ki mer­kit­tä­vä kun on teh­ty jo. 

    Hyviä paran­nusi­deoi­ta var­mas­ti saa esit­tää. Itse­kin kek­sin muutaman:
    — kau­pun­gin sivut voi­si­vat olla selkeämmät
    — geo­da­ta voi­si olla vapaal­la lisens­sil­lä jaossa
    — kevyen lii­ken­teen palaut­teet voi­si­vat olla näky­vil­lä ja nii­hin voi­tai­siin vastata
    — jne

    Eri­tyi­ses­ti toi­voi­sin lau­ta­kun­tien jäsen­ten blog­gaa­van sään­nöl­li­ses­ti lau­ta­kun­tien työs­tä. Tätä vaan ei voi kau­pun­ki tar­jo­ta, vaan se on poliit­ti­ses­ti nak­tii­vis­ten kan­sa­lais­ten vas­tuul­la. Jos tie­dät­te mui­ta blo­ge­ja kuin Osmo ja Mir­va Hal­tia-Holm­berg, niin pis­tä­kää tähän linkkiä.

    ps. Osmo, jos tähän blo­gia­lus­taan sai­si kom­ment­tien esi­kat­se­lun niin uskal­tai­si käyt­tää html:ää vähän vapaam­min, esi­mer­kik­si listoja.

  35. MIVa, on esi­mer­kik­si http://ptp.hel.fi/hanke/ bugei­neen­kin aavis­tuk­sen parem­pi kuin por­taat­to­man ja valot­ta­man kel­la­rin nur­kas­sa ole­va käy­tös­tä pois­tet­ty ves­sa, jon­ka oves­sa lukee “Varo­kaa leo­par­dia”, ja siel­tä löy­ty­vä lukit­tu arkistokaappi.

  36. Tie­tys­ti, kun tun­teel­la vas­tus­te­taan ja mie­ti­tään, mik­si kau­pun­ki­lais­ten ään­tä ei kuul­la, saat­taa unoh­tua se tosia­sia, ettei­vät vält­tä­mät­tä kaik­ki kau­pun­ki­lai­set ole auto­maat­ti­ses­ti samaa miel­tä aktii­vien kanssa. 

    Ihmet­te­len edel­leen­kin tun­tei­kas­ta lii­oit­te­lua ja disin­for­maa­tion levit­tä­mis­tä. Tien levey­dek­si kau­pun­gin suun­ni­tel­mis­sa on mai­nit­tu 4,5m (nopeas­ti googlet­ta­mal­la) eikä täl­lä pals­tal­la esi­tet­ty 10m. Kadun ver­taa­mi­nen maa­pal­lon hävit­tä­mi­seen inter­ga­lak­ti­sen moot­to­ri­tien alta kuu­los­taa myös hie­man kau­kaa hae­tul­ta. Puis­toa hal­ko­vaan rataan ver­taa­mi­ses­ta myös sen ver­ran, että rata kul­kee pen­ke­reel­lä, tie käsit­tääk­se­ni ei, joten kum­pi­ko­han osuu parem­min sil­miin? Täs­sä voi myös miet­tiä kol­miu­lot­teis­ta havain­noin­tia: tar­kas­te­le­mal­la esim. 160cm kor­keu­des­ta 50 met­rin etäi­syy­del­tä 4,5m leve­ää tie­tä, joka on samas­sa tasos­sa maan kans­sa, ei sii­tä ties­tä oikeas­ti juu­ri mitään näy.

    Vaik­ka­pa muu­ten väi­tet­ty 300 bus­si­vuo­roa (, mikä lie­nee sinän­sä vah­vas­ti lii­oi­tel­tu mää­rä mat­kus­ta­ja­mää­rien vuok­si) pitäi­si paik­kan­sa, tar­koit­tai­si se kui­ten­kin sitä, että kiis­tel­lyl­lä tien­pät­käl­lä oli­si bus­si kes­ki­mää­rin vain 12 minuu­tin ajan tun­nis­ta (las­ket­tu yhden bus­sin puis­tos­sa viet­tä­män ajan perusteella). 

    Tuos­sa kyl­lä mie­tin poik­keuk­sel­li­ses­ti bus­sis­sa istues­sa­ni, että oikeas­taan rai­tio­vau­nu on huo­mat­ta­vas­ti muka­vam­pi mat­kus­tus­muo­to, joten minun puo­les­ta­ni Val­li­lan­laak­son läpi saa raken­taa myös raitiolinjan.

  37. B.Wisser kir­joit­ti: “Ihmet­te­len edel­leen­kin tun­tei­kas­ta lii­oit­te­lua ja disin­for­maa­tion levit­tä­mis­tä. Tien levey­dek­si kau­pun­gin suun­ni­tel­mis­sa on mai­nit­tu 4,5m (nopeas­ti googlet­ta­mal­la) eikä täl­lä pals­tal­la esi­tet­ty 10m.”

    Sekoi­tat nyt asioi­ta. Kapeim­mal­ta koh­dal­taan, ilman kevyen lii­ken­teen asfal­toi­tu­ja väy­liä, Pie­ta­ri Kal­min kadun jat­keen 1‑kaistainen osuus oli­si 4,5 met­riä leveä. Nyt oli kui­ten­kin puhe Val­li­lan­laak­soon mah­dol­li­ses­ti tule­van jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun levey­des­tä (jota siis vas­tus­tan). Se on niin pit­kä, että sitä ei voi edes teo­rias­sa raken­taa 1‑kaistaiseksi. Sik­si se oli­si 2‑kaistaisena vähin­tään noin 10 met­riä leveä, kuten kirjoitinkin.

    Myös­kään 300 bus­sia ei ole lii­oi­tel­tu mää­rä, kos­ka luku perus­tuu kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa esil­lä ollei­siin tie­toi­hin Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun aiem­min tyr­mä­tyn suun­ni­tel­man osal­ta. Eli et ole tar­kis­ta­nut väitteitäsi.

  38. Hel­sin­gis­sä asu­kas­vai­kut­ta­mi­sen mah­dol­li­suu­det ovat kyl­lä var­sin hyvät ja hyvä niin. Viras­to­jen tie­dot­ta­mis­po­li­tiik­ka on muut­tu­nut niin asu­kas- kuin media­suun­tau­tu­neek­si. Pal­jon asi­aan kaa­voi­tus­asiois­sa on vai­kut­ta­nut sää­dös­ta­son kehitys.

    Täs­sä Pie­ta­ri Kal­min­ka­dun tapauk­ses­sa — sen käsit­te­lyä mie­len­kiin­nol­la seu­ran­nee­na vie­lä näin elä­ke­läi­se­nä — en ole huo­man­nut kau­pun­gin tahol­ta huo­noa hal­lin­toa asu­kas­kuu­le­mis­ten suh­teen. Voi­ko joku väit­tää, että asuk­kai­den ja mui­den ko hank­kees­ta hyö­ty­jä tai hait­to­ja mah­dol­li­ses­ti saa­vien mie­li­pi­de on jää­nyt ilmai­se­mat­ta ja että pää­tök­sen­te­ki­jöil­le ei tätä vies­tiä ole välitetty. 

    Hank­kees­ta päät­tä­mi­nen tun­tuu ole­van kovin vai­kea­ta. Päät­tä­jät jou­tu­vat arvioi­maan kaik­kien eri perus­te­lu­jen pai­non. Demo­kra­tian hin­ta on täs­sä­kin se, että käsit­te­ly vie aikaa vuo­si­kausia ja kiis­ta­na­lai­sil­la hank­keil­la koh­ta­lo­na on usein nii­den vii­väs­ty­mi­nen vie­lä peri­aa­te­pää­tös­ten jälkeen.

  39. Hank­kees­ta päät­tä­mi­nen tun­tuu ole­van kovin vai­kea­ta. Päät­tä­jät jou­tu­vat arvioi­maan kaik­kien eri perus­te­lu­jen painon.”

    Minun koke­muk­se­ni mukaan riit­tää, kun perus­tel­laan halul­la elä­vöit­tää ja val­tuu­te­tut ovat halun­neet tätä. Mitään jär­ke­vää ei ole sanot­tu. Netis­tä huo­ma­sin, että aloi­te oli kui­ten­kin tul­lut virkamiehiltä.

    Nii­hin oikei­siin kon­kreet­ti­siin perus­te­lui­hin ei joko vas­ta­ta mitään tai vil­lein perus­te­lu oli, että meren­lah­den­poh­jaa on iätä ja ajat kai­vet­tu ilmei­ses­ti lähes käsi­pe­lil­lä työt­tö­myys­työ­nä ja kun näin on ollut ennen, kuu­luu näin olla vas­ta­kin ja että täl­lai­nen poh­ja­mu­tiin puut­tu­mi­nen ei ole vaa­ral­lis­ta eliöstölle.

    Samaa epä­mää­räis­tä perus­te­lua ker­too tapa teh­dä las­kel­mia. Kun kyse on hank­kees­ta, jota kan­na­te­taan itse, las­kel­mat ovat toi­sen­lai­sia ja veron­mak­sa­jail­le säly­te­tään iso­ja sum­mia för ingen­ting ver­rat­tu­na moniin elin­tär­kei­siin kustannuksiin.

    Lisäk­si kun jää­dään kiin­ni valeh­te­lus­ta ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, usko demo­kra­ti­aan hor­juu vää­jää­mät­tä. Huo­no moraa­li hal­lin­nos­sa levi­ää alas­päin ja suo­ma­lai­nen hel­ma­syn­ti välin­pi­tä­mät­tö­myys, joka kuu­lem­ma on vihan vas­ta­koh­ta, lisään­tyy. Ei vain enää jak­sa yllä­pi­tää omia ideaalejaan.

  40. Tuo­reim­mas­sa kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan esi­tys­lis­tas­sa lukee Lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma-otsak­keen alla seuraavasti:
    “Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun leveys on sekä län­si- että itä­pääs­sä seit­se­män met­riä. Katuo­suu­den kes­kel­lä on noin 350 met­rin pitui­nen yksi­kais­tai­nen, vaih­tu­va­suun­tai­nen katuo­suus, joka on lii­ken­ne­va­looh­jat­tu ja varus­tet­tu puo­mi­lait­teil­la. Yksi­kais­tai­sen katuosuuden
    ajo­ra­dan leveys on 4,5 met­riä. Ison­nii­tyn­ka­dun liit­ty­män itä­puo­lel­la on lin­ja-auto­py­sä­kit ja lin­ja-auto­jen odo­tus­paik­ka lii­ken­teen vuo­rot­te­lul­le. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun poh­jois­puo­lel­la on yhdis­tet­ty jalan­kul­ku- ja
    pyö­rä­tie, jon­ka leveys on 3,5 met­riä. Kadul­la on kak­si suo­ja­tie­tä, jois­ta pää­rai­tin koh­dal­la ole­va suo­ja­tie teh­dään koro­tet­tu­na. Suo­ja­tiet pal­ve­le­vat puis­tos­sa sijait­se­via ulkoilureittejä.”

    Tien koko­nais­pi­tuus on 530 met­riä, joten tie on puis­toa hal­ko­val­ta osal­ta 4,5m leveä, kuten jo aiem­min kir­joi­tin. Päis­tään se on 7 met­riä leveä (aktii­vit ovat näem­mä pis­tä­neet tuo­hon vie­lä 50% kau­his­te­lu­va­raa pääl­le). Älkää nyt vain sano­ko, että vas­tus­tat­te vie­lä tien poh­jois­puo­lel­le tule­vaa pyörätietäkin. 

    Täs­sä vie­lä lin­kit (alem­mas­ta kar­tas­ta näkee sel­väs­ti, mil­tä osin har­maal­la mer­kit­ty tie on kapea):
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-04–02_Kslk_11_El/76E7C458-41D0-4D85-96BA-C38146C4EBB4/Pietari_Kalmin_kadun_joukkoliikennekadun_liikennes.pdf

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-04–02_Kslk_11_El/9537CEFE-C47A-4843-BF54-7D32D5AA4DAB/5738_A.pdf

  41. Ihan oikeas­ti nimi­merk­ki­si on todel­la har­haan­joh­ta­va, B.Wisser, koe­ta sel­vit­tää asiat ennen­kuin olet jotain miel­tä. Puhut vää­räs­tä kadusta.

  42. B.Wisser: Mik­si on niin vai­kea­ta taju­ta, että Pie­ta­ri Kal­min kadun jat­ke ja Val­li­lan­laak­son mah­dol­li­nen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu ovat eri asioi­ta? Tek­ni­set tie­dot, jot­ka kos­ke­vat ensim­mäis­tä, eivät sovi toiseen.

  43. Öh, olen­ko vää­räs­sä? Siis jos ymmär­sin oikein Val­li­lan­laak­soon ollaan puu­ha­mas­sa rat­kai­sua, jol­la saa­daan yhdis­tet­tyä jouk­ko­lii­ken­teen kei­noin Pasi­la ja Kum­pu­lan kam­pus toi­siin­sa. Käsi­tin, että vas­tus­tus kil­pis­tyi­si sii­hen, että mitään, mikä hal­koo Val­li­lan­laak­soa ei saa toteut­taa. Mitä te siis vas­tus­tat­te? (Kun saa­daan maa­li koh­dal­leen, voin jat­kaa tääl­tä pus­kas­ta ampumista 🙂

  44. Val­li­lan­laak­son hal­ki on suun­ni­tel­tu katua. Asias­ta on esi­tet­ty mel­koi­sen jyrää­vä KH:n ja apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan kan­ta. Seu­tu­kun­nan asuk­kaat ovat otta­neet kan­taa ja niin myös ne, jot­ka halua­vat parem­pia yhteyksiä. 

    Kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta on vas­tus­ta­nut Pie­ta­ri Kal­min kadun rakentamista. 

    Kau­pun­ki on kaa­voit­ta­nut alu­een kau­pun­ki­puis­tok­si. Näis­sä kaa­vois­sa auto­lii­ken­ne Kala­sa­ta­mas­ta ja Lah­den tiel­tä on suun­ni­tel­tu vie­tä­väk­si maan alle.

    Val­tuus­to on myös päätt­nyt, että kan­ta­kau­pun­gis­sa tue­taan kai­kin tavoin rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä. Näin luo­daan viih­tyi­sää ja saas­tee­ton­ta, ihmis­lä­heis­tä ja moder­nia kaupunkiympäristöä.

    Yli­opis­ton lii­ken­neon­gel­mat on mah­dol­lis­ta rat­kais­ta väliai­kai­ses­ti ja edul­li­ses­ti ole­mas­sao­le­via tei­tä pit­kin ja kevyen lii­ken­teen väy­liä parantamalla.

    Lopul­li­nen ja kaik­kien kan­nal­ta edul­li­sin ja esteet­ti­sin, kult­tuu­ri- ja vir­kis­ty­sar­vot säi­lyt­tä­vä rat­kai­su on rai­tio­vau­nu­lin­ja pit­kin vapau­tu­vaa sata­ma­ra­dan tun­ne­lia. Rai­tio­vau­nu kul­ke­koon mäel­le asti. Se ei voi olla miten­kään vai­ke­aa. Kul­kee­han “Viet­te­lys­ten vau­nu” San Fran­siscon jyr­kis­sä mäissäkin. 

    Yli­opis­to voi­si ehkä luo­vut­taa Kas­vi­tie­teel­li­ses­tä puu­tar­has­ta yhden kul­man radan oikai­suun ja näin tukea jouk­ko­lii­ken­net­tä. Rati­kal­la puu­tar­han omal­le pysäkille!

    Jees rai­tio­vau­nun puolesta!

    YIMBY Mark­ku Toikka

    ps. Tie­de­lin­jan suun­nit­te­lu ei ehkä ollut par­hain­ta mah­dol­lis­ta tasoa kun sen alta oli­si jyrät­tä­vä puis­to­ja, mut­ta ei se mitään, teke­väl­le sattuu!

  45. Mark­ku Toik­ka: “Yli­opis­to voi­si ehkä luo­vut­taa Kas­vi­tie­teel­li­ses­tä puu­tar­has­ta yhden kul­man radan oikai­suun ja näin tukea joukkoliikennettä.” 

    Jos tar­koi­tat Kai­sa­nie­mes­sä ole­vaa Kas­vi­tie­teel­lis­tä puu­tar­haa, voi sanoa tämän seu­tu­kun­nan ns. kehit­tä­mi­ses­tä ja ns. kan­ta­kau­pun­gin elä­vöit­tä­mi­ses­tä että KAIKKENSA ANTANEENA. EI, EI JA JÄLLEEN EI!

    Muu­ten kir­joit­ta­ja kir­joit­ti asiaa.

  46. Toik­ka, muu­ten samaa miel­tä mut­ta, ratik­ka­lin­ja Desi­re (http://en.wikipedia.org/wiki/A_Streetcar_Named_Desire_(play)#The_real_streetcar_named_Desire) kul­ki New Orlean­sis­sa, San Franciscon mäkiä taas kipe­ää köy­si­vau­nu. Itsea­sias­sa kovin mäki­sis­sä olois­sa käy­te­tään bus­se­ja ja kumi­pyö­rä­ra­ti­koi­ta nime­no­maan sik­si että niis­sä on parem­pi pito, tasai­sel­la taas rati­kan pie­nem­pi liu­ku­kit­ka on etu kos­ka se pie­nen­tää energiankulutusta.

    Ratik­ka­lin­jan vie­mi­nen Kum­pu­lan mäel­le oli­si han­ka­laa. Eli ratik­ka­rat­kai­su kyt­key­tyy sii­hen, että saa­daan parem­pi kevyeen lii­ken­teen väy­lä Kus­taa Vaa­san tiel­le, mikä toki hyö­dyt­tää myös kai­kis­ta muis­ta suun­nis­ta tulijoita.

  47. Vas­tus­tam­me katu­ja sekä Kum­pu­lan­laak­soon että Val­li­lan­laak­soon. Sil­ti monet asuk­kaat molem­min puo­lin laak­soa ovat val­miit hyväk­sy­mään hyvin mai­se­moi­dun ja ruo­ho­te­tun rai­tio­lin­jan Val­li­lan­laak­son poik­ki Pasi­las­ta Verk­ko­saa­reen ja Kalasatamaan.

    Mark­ku Toi­kan aja­tus rai­tio­lin­jas­ta ylös Kum­pu­lan­mäel­le on sen sijaan vähän eri jut­tu. Se edel­lyt­täi­si lin­jaus­ta Val­li­lan­laak­son van­hal­ta juna­ra­dal­ta ensin Kum­pu­lan­tai­pa­leen vie­rit­se ja Kum­pu­lan­laak­son poik­ki ja sit­ten ns. Nylan­de­rin puis­ton poik­ki. Ehdo­tus mer­kit­si­si itse asias­sa sitä, että oli­si tar­ve toteut­taa kak­si uut­ta rai­tio­lin­jaa, kos­ka alun­pe­rin­hän rai­tio­lin­jaa on aja­tel­tu Kala­sa­ta­man ja Pasi­lan välis­tä lii­ken­net­tä var­ten, ja sitä ylös Kum­pu­lan­mäel­le lii­ken­nöi­vä rai­tio­lin­ja ei palvelisi.

    Suh­tau­dun ylös Kum­pu­lan­mäel­le Val­li­lan­laak­sos­ta lii­ken­nöi­vään rai­tio­lin­jaan vähän varauk­sel­li­ses­ti, sil­lä se toi­si rau­hat­to­muut­ta idyl­li­sen ja pai­koin aika ahtaan Kum­pu­lan­tai­pa­peen tie­noil­le. Sen sijaan Val­li­lan­laak­sos­sa, koko­naan pit­kin van­haa juna­ra­taa lii­ken­nöi­vä­nä rai­tio­lin­ja häi­rit­si­si huo­mat­ta­vas­ti vähemmän.

  48. Yksi­kais­tai­sen katuosuuden
    ajo­ra­dan leveys on 4,5 metriä.”

    Mit­ta­sim­pa tänään Jyrän­gön­tien asval­toi­dun osuu­den levey­den, joka on yli 5 met­riä. Jyrän­gön­tie kul­kee juu­ri saman Kum­pu­lan­laak­son poik­ki kuin Pie­ta­rin Kal­min jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun piti kulkea.

    Jyrän­gön­tie yhdis­tyy Limin­gan­tie­hen Kum­pu­lan puo­lei­ses­sa pääs­sä ja toi­ses­sa pääs­sä menee Kum­pu­lan kar­ta­non ohit­se Hämeentielle. 

    Sii­nä­pä lois­ta­va val­mis tie­yh­teys 506-tie­de­lin­jal­le. Yhtään nur­mik­koa ei pei­ty pic nic ‑pai­koil­ta tai fris­been heit­te­li­jöil­tä, yhtään puu­ta ei tar­vit­se kaa­taa, kult­tuu­ri­mai­se­maa ei pila­ta, bus­sit eivät sei­so päi­vä­ko­din vie­res­sä, ei mak­sa pal­joa. Ris­teys Jyrän­gön­tiel­tä Limin­gan­tiel­le on kapah­ko, mut­ta kyl­lä sii­tä bus­si mah­tuu kään­ty­mään. Jouk­ko­lii­ken­ne-puo­mit Jyrän­gön­tiel­le molem­piin päi­hin ohjaa­maan lii­ken­net­tä ja estä­mään muun liikenteen.

    Jos Kum­pu­lan­mäen rin­tee­seen ei halu­ta raken­taa tie­tä ylös, lai­te­taan pysäk­ki mäen alle Kum­pu­lan kas­vi­tie­teel­li­sen puu­tar­han koh­dal­le Jyrän­gön­tiel­le ja sii­tä kun­nol­li­nen, loi­va kevyen­lii­ken­teen väy­lä kampukselle. 

    Hämeen­tiel­tä alas Jyrän­gön­tiel­le joh­ta­vaa tie­luis­kaa voi­si pie­nin ris­teys­muu­tok­sin käyt­tää myös Tie­de­lin­jan nousus­sa Hämeen­tiel­le ja Ara­bian­ran­nan suuntaan.

  49. Hymm, tai­sin vii­mein ymmär­tää, eli siis nyt kes­kus­te­liin rata­lin­jan käyt­tä­mi­ses­tä (, eikä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen sane­le­mas­ta rat­kai­sus­ta). Sinän­sä se ei muut­ta­nut alle­kir­joit­ta­neen näke­myk­siä lin­jan tar­peel­li­suu­des­ta (yllä­tys 😉

    Kaik­kia toteut­ta­mis­kel­poi­sia suun­ni­tel­mia vas­tus­te­taan enem­män tai vähem­män, joten ole­mas­sa ole­van kaa­van käyt­tö lie­nee nopein ja var­min tapa saa­da asia eteen­päin ilman lopu­ton­ta vei­vaus­ta valit­ta­mi­sen seu­rauk­se­na. Täs­sä suh­tees­sa kau­pun­gin­hal­li­tus kan­taa suo­ra­sel­käi­ses­ti vas­tuu­ta lau­ta­kun­nan väl­tel­les­sä epä­miel­lyt­tä­vän, mut­ta tar­peel­li­sen pää­tök­sen teke­mis­tä, kos­ka täs­tä asias­ta ei ole luvas­sa poliit­ti­sia irto­pis­tei­tä. Kau­pun­kia­su­mi­seen liit­tyy myös mui­den ihmis­ten tar­pei­den huomioiminen.

    Tuli tuos­ta mie­leen, että kun kau­pun­gin­hal­li­tus mää­rä­si lau­ta­kun­nan pis­tä­mään hom­man eteen­päin, niin miten Osmo lau­ta­kun­nan aset­tu­mi­nen poik­ki­te­loin on mah­dol­lis­ta ja miten asia käy­tän­nös­sä ete­nee tämän jälkeen?

  50. Mark­ki­nat tekevàt tàl­lai­sia las­kel­mia jat­ku­vas­ti. Paras­ta oli­si siis jàttàà jouk­ko­lii­ken­teen (sekà maan kày­ton) jàr­jestà­mi­nen yksi­tyi­sel­le sektorille.

  51. Meil­lä Suo­mes­sa toi­mii ‘demo­kra­tia’ puo­lue­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta!? Vai onko se ‘mie­lis­sä luo­vu­tet­tu’ joil­le­kin vai­ku­tus­val­tai­sem­mil­le? Kuten Vih­reit­ten päätäntään?
    Ja käsi­tän että demo­kraat­ti­se­ti vali­tut kun­nal­lis­päät­tä­jät eli val­tuus­to jne. Jopa kau­pun­gin joh­to (puo­lue man­daa­tein) eivät voi puhua ja toi­mia vain ja ainoas­taan omien miel­ty­mys­ten­sä ja etu­jen­sa näkö­kul­mas­ta, vaan edus­ta­vat kan­saa ja täs­sä tapauk­ses­sa kau­pun­gin asuk­kai­ta ja hei­dän etu­jaan, sekä hyvinvointia.

    (Muka­na näi­tä edel­li­sen kir­joit­ta­jan ‘vai­ku­tus­val­tai­sia’ ihan omil­la nimillään.)
    Minä en ymmär­rä onko joku jul­ki­sem­pi nimi tai ammat­ti, vaik­ka tai­tei­ji­ja tai näyt­te­li­jä yms. joten­kin arvok­kaam­pi lausu­maan jotain asiois­ta? EI TODELLA!
    Alu­een asuk­kaa­na ja kau­pun­ki­lai­se­na muu­ten­kin näen vält­tä­mät­tö­mä­nä van­han sata­ma­ra­dan uusio­käy­tön rai­tio­lin­ja­na sekä samal­la myös kam­pus-bus­si­lin­ja­na täl­lä muu­ten vain pit­kien mut­kien kaut­ta saa­vu­tet­ta­val­la noin 0.5km osuu­del­la! Kiitos.

  52. Lapin­lah­den lin­tu M. Toik­ka tai­si vit­sail­la kom­men­tis­saan, kun ehdot­ti, että kas­vi­tie­teel­li­nen puu­tar­ha voi­si luo­vut­taa puu­tar­has­taan yhden nur­kan rait­sik­ka­ra­dan oikaisulle!

    Jouk­koL, kir­joi­tat, että “Kum­täh­den kent­tä, jos­sa Maam­me-lau­lu ensim­mäis­tä ker­taa esi­tet­tiin, on kuusi­kais­tai­sen Hämeentien/Kustaa Vaa­san tien toi­sel­la puo­lel­la kar­ta­nos­ta kat­sot­tu­na. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun tai spå­ra­lin­jan raken­ta­mi­nen eivät vähäi­sim­mäs­sä­kään mää­rin vai­ku­ta kysei­seen paikkaan — - -”

    Et ilmei­ses­ti juu­ri pyö­räi­le ja kul­jek­si Val­li­lan­laak­sos­sa ja Kum­täh­den kentillä.
    Kyl­lä kah­teen suun­taan kul­ke­vat kis­kot tai kak­si­suun­tai­nen bus­si­ka­tu vai­kut­tai­si siel­lä hel­ku­tis­ti! Mei­dän per­heen ulkoi­lut laak­sos­sa lop­pui­si­vat var­maan sii­hen. Koi­ran ja las­ten kans­sa on muka­va kul­kea laak­so ympä­ri, aivan kuin oli­si maal­la, vaik­ka Hämeen­tie jyl­lää lähel­lä. Poi­mim­me van­han juna­tun­ne­lin luo­na vil­li­va­del­mia ja inti­aa­ni­mus­ti­koi­ta sekä pie­ta­ryrt­tiä vaa­te­ko­me­roi­hin pitä­mään tuho­hyön­tei­set loitolla.
    Hämeen­tiel­tä tulee muu­ten usko­mat­to­man pal­jon saas­tet­ta. Val­koi­nen pol­ku­pyö­rä­ni oli ker­ran par­kis­sa vii­kon uuden kas­vi­tie­teel­li­sen aitaa vas­ten ja oli hiuk­kas­ten nokeama.

    Ei siis enää yhtään lisää lii­ken­net­tä tähän aino­kai­seen keitaaseemme.

  53. Hämeen­tiel­tä tulee muu­ten usko­mat­to­man pal­jon saas­tet­ta. Val­koi­nen pol­ku­pyö­rä­ni oli ker­ran par­kis­sa vii­kon uuden kas­vi­tie­teel­li­sen aitaa vas­ten ja oli hiuk­kas­ten nokeama.

    Ei siis enää yhtään lisää lii­ken­net­tä tähän aino­kai­seen keitaaseemme.”

    Toi­mi­van jouk­ko­lii­ken­teen lisää­mi­nen ja kuu­kausi­lip­pu­jen hin­to­jen puo­lit­ta­mi­nen on tehok­kain kei­no vähen­tää saasteita.

Vastaa käyttäjälle Juhana Harju Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.