Nimbyilläänkö Vallilan laaksossa?

Edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian kri­itikot esit­tävät jär­jestelmän heikkoute­na muun muas­sa sen, että vaaleis­sa men­estyy val­lan main­iosti ehdokas ja /tai puolue, joka lupaa ottaa kympin kaik­il­ta neljältä miljoon­al­ta aikuiselta suo­ma­laisil­ta ja jakaa tämä raha neljän tuhan­nen euron shekkeinä kymmenelle tuhan­nelle  äänestäjälle. Kymp­pi kaik­il­ta on niin vähän, etteivät ne siitä paljon parah­da — varsinkin kun tämä pois otta­mi­nen tehdään abstrak­tisti ­- mut­ta neljä ton­nia tuo kymme­nen tuhat­ta uskol­lista äänestäjää.

 Nim­by­ilyssä on usein kyse siitä, että pienen joukon suuri ja konkreet­ti­nen etu ylit­tää suuren joukon pienen ja abstrak­tin edun. Kun jokainen on vuorol­laan saa­jan ja menet­täjän ase­mas­sa, lop­ul­ta kaik­ki kär­sivät, kos­ka noista suuren joukon pienistä menete­ty­istä eduista kas­vaa lop­ul­ta massiivinen.

 Hyvä päätök­sen­teko edel­lyt­täisi, että pysty­isimme määräl­listämään edut ja hai­tat. Jos suuren joukon pieni etu yhteen las­ket­tuna on suurem­pi kuin pienen joukon suuri etu, suuren joukon edun pitäisi ohit­taa pienen joukon edun ja päinvastoin.

 Joskus 1990-luvul­la Helsin­ki pani Pohjois­ran­nan pyörä­tien ja käve­lyre­itin ker­ral­la kun­taan. Remont­ti mak­soi paljon, nykyra­has­sa ehkä noin kymme­nen miljoon­aa euroa. Samal­la kata­janokkalaiset ja kru­u­nun­hakalaiset sai­vat olen­nais­es­ti parem­mat ulkoilumah­dol­lisu­udet pitkin rantaa.  Hyö­tyjiä oli ehkä parikym­men­tä tuhat­ta. Remont­ti mak­soi hyö­tyjää kohden siis noin 500 euroa. Ehkä parem­man kuvan asi­as­ta saa, jos muut­taa investoin­tiku­lun pääo­ma­menok­si euroina /kk: noin neljä euroa. Minä ainakin olisin mak­sanut. Tämä siis kan­nat­ti; tai ainakin niin on mielekästä väittää.

 Entä nim­by­il­läänkö Vallilan­laak­sos­sa, kun ei halu­ta joukkoli­iken­nekat­ua ratal­in­jaus­ta pitkin?  Jos perus­teena olisi vain, että ohi aja­vat bus­sit häir­it­sevät muu­ta­maa lähim­pänä ole­vaa siir­to­la­pu­u­tarha-asukas­ta ja tämän takia tuhat ihmistä viet­tää ahtaas­sa bus­sis­sa päivit­täin kymme­nen min­u­ut­ta, eli yhden työvi­ikon vuodessa, on selvä, että tuhan­nen bus­sis­sa aja­jan etu menee muu­ta­man siir­to­la­pu­u­tarha-asukkaan edun edelle. Sor­ry vain. Tämä argu­ment­ti ei toimi.

 Mut­ta kun ajat­telemme, että tuo puis­to on tuhan­sien vallilalais­ten ja myös kalli­o­lais­ten henkireikä, laskel­ma muut­taa mie­lenki­in­toisem­mak­si. Vas­takkain ei ole joukkoli­ikenne tai ei joukkoli­iken­net­tä, vaan bus­si ja ratik­ka; ratikan­han asukkaat hyväksy­i­sivät laak­soon. Ratik­ka on kuitenkin kalli­impi. Kun suun­nitelmia ei ole, en tiedä, paljonko kalli­impi. Tämä raha­sum­ma pitäisi jakaa puis­tos­ta hyö­tyvien lukumääräl­lä. Tarkkaa lukua ei kan­na­ta laskea, mut­ta kun tietäisimme edes des­i­maalip­ilkun paikan, tietäisimme, mis­tä puhumme. 

 Siitä joukkoli­iken­nekadus­ta pitäisi myös olla selkeä suun­nitel­ma, jot­ta osaisimme arvioi­da, paljonko se vau­ri­oit­taisi puis­ton käyttöarvoa.

54 vastausta artikkeliin “Nimbyilläänkö Vallilan laaksossa?”

  1. Minus­ta laak­sos­sa joka tapauk­ses­sa nim­by­il­lään, kun ei halu­ta lisää oma­lle alueelle. Not in my back­yard. Tot­ta sekin var­masti on, että aika ajoin (tuskin yleen­sä) nim­by­i­lykin on hyvästä, tuot­taen perustel­lumpia ja lop­pu­un asti mieti­tympiä tulok­sia. Sitä en pidä hyvänä, jos lop­putu­los on lässähtänyt kom­pro­mis­si, jos­sa kumpikaan osa­puoli ei saanut mitä halusi.

    Outoa muuten, että Helsinki­in ei ole vielä saatu kun­non vas­tavoimia nim­by­i­lyyn. Ruot­sis­sa ollaan tässäkin edel­läkävi­jöitä (http://www.yimby.se/).

  2. Tuo­hon laskel­maan pitäisi var­maan vielä ainakin lisätä mis­sä aikatalu­lus­sa kumpikin vai­h­toe­hto valmis­tu­isi, mitkä oli­si­vat ylläpitö- ja käyt­tökus­tan­nuk­set, sekä mitkä ovat mah­dol­lisu­udet mukaut­taa vai­h­toe­hto­jen käyt­töä, kun olo­suh­teet muut­tuvat. Toisaal­ta käsit­tääk­seni vaik­ka suun­nitel­tu tie vähen­täisi puis­ton virk­istyskäyt­töar­voa, se ei suinkaan estäisi tai lopet­taisi puis­ton käyttöä.

    Tietenkin ymmär­ret­tävää, että asioi­ta on vaikea päät­tää jos kurant­tia tieto­ja eri vai­h­toe­hto­jen vaiku­tuk­sista ja kus­tan­nuk­sista ei ole käytet­tävis­sä. Sil­loin lie­nee asian valmis­telus­sa ollut jotain pielessä.

  3. Minkä takia ratik­ka olisi parem­pi? Kyl­lähän sekin ään­tä päästää ja häir­it­see. Eikai bus­sit edes ole kovin äänekkäitä jos eivät joudu pysähtymään ja kiihdyt­tämään, ja tuskin siinä keskel­lä puis­toa kovin mon­taa liiken­neval­oa tai pysäkkiä tarvit­see olla? Hybridibus­sil­la sekin ääni on aika vaatimaton.

    En ymmär­rä miten ratik­ka olisi puis­ton kannal­ta parem­pi. Muu­ta kuin ehkä siten, että se on ehkä niin kallis ettei sitä toteuteta kum­minkaan. Tai ainakin sil­lä saa pelat­tua aikaa.

  4. Osmo,

    Olen muuten pitkälle samaa mieltä pos­ti­tuk­sesi kanssa, mut­ta yhdestä asi­as­ta en ole. Ja se on hin­ta. Arvelet raiti­olin­jaa kalli­im­mak­si kuin kat­ua. Olen läh­es var­ma siitä, että katu tulisi tässä kohteess­sa kalli­im­mak­si kuin raiti­olin­ja. Se johtuu siitä, että raiti­olin­ja voisi käyt­tää jo ole­mas­sa ole­vaa junatun­nelia matkalla Vallilan­laak­sos­ta Pasi­laan, mut­ta bus­sit eivät kapeaan tun­neli­in mahdu.

    Kat­ua varten sen sijaan olisi vält­tämätön­tä rak­en­taa kallis uusi tun­neli Mäkelän­rin­teen uin­tikeskuk­sen ja Vallilan­laak­son väliltä Mäkelänkadulle. Täl­lainen tun­neli sisäl­tyi Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadunkin suun­nitel­maan, ja juuri sen vuok­si se lin­jaus olisi tul­lut niin kalli­ik­si (noin 10 miljoon­aa euroa).

    Moni syy siis puoltaa hyvin maise­moitua raiti­olin­jaa kadun sijaan. Ottakaamme oppia Kes­ki-Euroopas­ta. Siel­lä on monia pieteetil­lä toteutet­tu­ja ja arvokkaan kaupunkiym­päristön huomioon ottavia raiti­olin­jo­ja. Saman­laista suun­nit­telun laat­ua tarvit­semme enem­män tännekin.

  5. Kieltämät­tä hie­man huvit­ti, kun Kumpu­lan var­mas­tikin hyvin
    joukkoli­iken­nemyön­teinen yhteisö niinkin voimakkaasti yhteis­rin­ta­mas­sa lähti vas­tus­ta­maan suju­vaa joukkoli­iken­net­tä. Sinän­sä en tunne asian fak­to­ja kovin tarkasti, mut­ta hie­man vaikut­ti siltä, että oman idyllin koske­mat­tomana säi­lyt­tämi­nen oli tärkeäm­pää kuin tuhan­sien ihmis­ten päivit­täi­nen työ­matkali­ikenne puhu­mat­takaan päästöistä ja yksi­ty­isautoilus­ta, jota täl­lainen kiertämi­nen lisää.

  6. Ratikan kus­tan­nuk­sista: Kiskot ja vir­roit­timet valmi­ille rat­apo­h­jalle ei mak­sa juuri mitään, sato­ja tuhan­sia eikä miljoo­nia. Jos täy­tyy tehdä sel­l­ainen väylä että sitä voi ajaa autol­la (huolto- ja häly­tysajoneu­vot, bus­sit) niin sit­ten puhutaan miljoon­ista. Keskeinen kus­tan­nustek­i­jä on yhteys Mäkelänkadulle. Jos uima­hallin voi kiertää, niin tämä ei paljoa mak­sa, jos tehdään tun­neli niin puhutaan taas miljoon­ista. HKL ja KSV voisi tehdä sel­l­aisen yleis­su­un­nitel­man siitä kuin­ka ratikkaa tehdään herkkään ympäristöön, ei tämä ole ain­oa paik­ka jos­sa tähän tör­mätään. Nyt ollaan liikaa mieliku­vien varas­sa. Vaunutkin mak­saa, mut­ta kat­soisin tätä liiken­nöin­tikus­tan­nuk­se­na enkä investointina.

    Valmi­in tun­nelin käyt­tö on mie­lenki­in­toinen aja­tus, ilmeis­es­ti edelleen Nor­denkjiöldinkadulle rat­api­haa pitkin. Tämä olisi nopea metro­mainen yhteys, Pasi­la-Kumpu­la jotain 5 min­u­ut­tia, toden­näköis­es­ti myös ver­rat­taen hal­pa. Arvataan 20 miljoon­aa, isoin kus­tanuserä yhteys rat­api­hal­ta ase­malai­tureil­la. Hait­ta­puoli olisi sit­ten sama kuin metrol­la, se kiertää asuinalueet Itä- ja Länsi-Pasilassa.

  7. Upean puis­toalueen säi­lyt­tämi­nen on suuren joukon suuri etu. Puis­ton pilaami­nen on nimeno­maan pienen joukon pieni etu. Käve­len muuten usein Pohjois-Ran­nas­sa vaik­ka asun Loh­jal­la. Suomen pääkaupun­gin viihty­isyys ei suinkaan ole vain kyseisen kaupun­giosan asukkaiden asia, vaan se on kansalli­nen kysymys.

  8. Tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti: “Hait­ta­puoli olisi sit­ten sama kuin metrol­la, se kiertää asuinalueet Itä- ja Länsi-Pasilassa.”

    Eipä oikeas­t­aan. Raiti­olin­ja tulisi Itä-Pasi­las­sa tun­nelista ulos aika lähel­lä kohtaa, jos­ta on hyvä yhteys Itä-Pasi­laan. Liuku­por­tail­la on help­po jär­jestää yhteys alhaal­ta ratakuilus­ta Vis­lausku­jan suun­taan, jol­loin myös Itä-Pasi­lan asuinalueil­ta pää­sisi hel­posti raitiovaunupysäkille.

    Mirkalle: Olet täysin oike­as­sa. Kumpu­lan kar­tanon arvokkaan ympäristön suo­jelul­la on myös kansal­lista merk­i­tys­tä. Kar­tano liit­tyy vah­vasti autono­mi­an ajan vai­heisi­in ja eri­tyis­es­ti vuo­teen 1848, jol­loin kar­tanon mail­la esitet­ti­in ensi ker­taa Maamme-laulu. Flo­ran päivän juh­las­sa ko. vuon­na oli myös käytössä ensi ker­ta Suomea varten tehty lip­pu. Näin nämä kansal­liset sym­bo­l­ut oli­vat käytössä ensi ker­taa Kumpu­lan kar­tanon mailla.

  9. Kaupun­ki olisi järkev­in­tä jakaa eril­lisi­in nim­by- ja yim­by-sek­tor­ei­hin. Nim­by-sek­tor­eille ei koskaan vietäisi ain­ut­takaan nim­by-pro­jek­tia. Sek­torit voitaisi­in erot­taa toi­sis­taan ei-kenenkään-maal­la nim­by­jen rauhan takaamisek­si. Asukkaat voisi­vat vapaasti vali­ta kum­mal­la sek­to­ril­la halu­a­vat asua (pait­si sil­loin jos he sat­tuvat itse kuu­lumaan nim­by­i­lyä aiheut­tavaan kansanryhmään).

  10. En oikein ymmär­rä, miten tuo joukkoli­iken­nekatu voisi pila­ta puis­toalueen. Käsit­tääk­seni siinä kulk­isi yksi bus­sil­in­ja, jon­ka vuoroväli lie­nee suurim­man osan aikaa har­va, eli kadun ylit­tämi­nen ei liene ylivoimainen tehtävä. Muutenkin kiista tun­tuu ylim­i­toite­tul­ta suh­teessa siihen, että kyseessä on muu­ta­ma sata metriä kapeaa tien­pätkää (viher­alueen pin­ta-alas­ta häviävän pieni osa) keskel­lä kaupunkia. Nim­by­i­lylle­hän on tyyp­il­listä asioiden näkem­i­nen hyvin mus­tavalkoisi­na: Hel­vetill­i­nen tie maan­pääl­lisessä paratiisissa.

    Mielestäni tarve yhdis­tää Pasi­la ja Kumpu­lan kam­pus on huo­mat­ta­van selkeä Pasi­lan raideli­iken­teen vuok­si. On aivan selvää, että toim­i­mat­tomat poikit­taisy­htey­det lisäävät yksi­ty­isautoilua puhu­mat­takaan ajan­hukas­ta yms.

    Tietysti muitakin vai­h­toe­hto­ja voi selvit­tää, mut­ta mielestäni esim. raiti­oli­iken­teen haikailu ker­too lähin­nä henkilöko­htai­sista mieltymyksistä.

  11. Paras­ta ehdo­tuk­ses­sani on se, että se pois­taisi lop­ullis­es­ti nim­by­i­lyn tarpeen. Akti­ivis­ten kansalais­ten aika ja voimavarat kohden­tu­isi­vat mui­hin asioihin.

  12. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti “Valmi­in tun­nelin käyt­tö on mie­lenki­in­toinen ajatus”

    Pasi­lan päässä junatun­neli näyt­täisi ole­van silmämääräis­es­ti arvioiden reilun 5m lev­eä. Nykyi­nen spårakalus­to (lev­eys 2,3m) saat­taisi mah­tua tun­neli­in sellaisenaan. 

    Tosin lie­nee mah­dol­lista ettei tur­val­lisu­us syistä tun­neli­in voisi kuitenkaan päästää kuin yhden spåran ker­ral­laan. Sil­loin voisi olla mah­dol­lista limit­tää kiskot Mikonkadun tyyli­in ja nykyi­nen tun­neli riit­tää vaik­ka län­simetron vaa­timille pelastautumisteille.

    Toisaal­ta luulisi että Helsingillä olisi joku pro­peli­hat­tuporuk­ka, jon­ka tehtävä olisi tehdä täl­laisia ehdo­tuk­sia ja laskea niiden kustannukset?

  13. “Kumpu­lan kar­tanon arvokkaan ympäristön suo­jelul­la on myös kansal­lista merk­i­tys­tä. Kar­tano liit­tyy vah­vasti autono­mi­an ajan vai­heisi­in ja eri­tyis­es­ti vuo­teen 1848.”

    Mielikuvil­la on help­po yritää vaikuttaa.
    Kumpu­lan kar­tano on kieltämät­tä arvokas ja sen raken­nuk­sia ylläpi­de­tään ja kun­nos­te­taan yliopis­ton toimes­ta. Kar­tanon maille on sit­tem­min raken­net­tu mm. Hämeentie/Kustaa Vaasan tie, siir­to­la­pu­u­tarha, sata­ma­ra­ta, jalka­pal­lo­kent­tä, lukuisia ker­rostalo­ja, sairaala jne… Kar­tanon raken­nusten vier­essä kul­kee jo nyt asval­toitu tie, joka on yhtä lev­eä kuin suun­nitel­tu joukkoliikennekatu.

    Kumtäh­den kent­tä, jos­sa Maamme-laulu ensim­mäistä ker­taa esitet­ti­in, on kuusikaistaisen Hämeentien/Kustaa Vaasan tien toisel­la puolel­la kar­tanos­ta kat­sot­tuna. Joukkoli­iken­nekadun tai spåral­in­jan rak­en­t­a­mi­nen eivät vähäisim­mässäkään määrin vaiku­ta kyseiseen paikkaan. Ter­ve­tu­loa juh­li­maan Maamme-laulua / Flooran päivää Kumtäh­den ken­tälle yliop­pi­laiden kanssa toukokuussa!

  14. B.Wisser kir­joit­ti: “En oikein ymmär­rä, miten tuo joukkoli­iken­nekatu voisi pila­ta puistoalueen.”

    On aivan selvää, että ruo­hote­tul­la poh­jal­la kulke­va raidelin­ja häviäisi puis­tom­aiseen ympäristöön hyvin, kun taas vähin­tään kym­menisen metriä lev­eä asfal­toitu katu ei sitä tek­isi. Kadun viereltä käve­lyre­itin var­relta Vallilan­laak­sos­ta joudut­taisi­in myös kaata­maan sato­jen metrien matkalta pui­ta, jot­ta katu mah­tu­isi maastoon.

    Jos Vallilan­laak­soon raken­net­taisi­in raiti­otielin­jan sijaan (tai lisäk­si) joukkoli­iken­nekatu, sinne ei tulisi vain yksi bus­sil­in­ja, vaan kolme bus­sil­in­jaa. Näin oli arvoitu Vallilan­laak­son joukkoli­iken­neka­tusu­un­nitel­mas­sa, joka oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa esil­lä viime vuo­den lop­ul­la. Kolme bus­sil­in­jaa merk­it­sisi 300:a meluista, saas­tut­tavaa ja pölyä nos­tat­tavaa bus­sia vuorokaudessa.

    Lisäk­si joukkoli­iken­nekadulle päästet­täin myös tak­sit, huolto- ja häly­tysajoneu­vot sekä täysin vapaa ajo ton­teille kaikille ajoneu­voille (täl­laiset oikeudet on myös Pietari Kalmin kadun suun­nitelmis­sa). Muu­takaan yksi­ty­isautoilua ei pystyt­täisi myöskään estämään eikä valvo­maan mitenkään, vaan joukkoli­iken­nekat­ua voisi­vat käyt­tää käytän­nössä myös kurit­tomat yksi­ty­isautoil­i­jat ja öiset mopo­rallin ajajat.

    Siinäkin tapauk­ses­sa, että joukkoli­iken­nekatu ohjat­taisi­in tun­neli­in lähel­lä Mäkelän­rin­net­tä, tarvit­ta­vat tiet tun­nelin sisään- ja ulostu­loaukoille pilaisi­vat pahasti viher­aluet­ta. Kat­ua kun ei voi johtaa yht’äkkiä tunneliin.

    Kaiken kukku­rak­si toden­näköisenä kehi­tyskulku­na on se, että joukkoli­iken­nekatu muutet­taisi­in ennen pitkää taval­lisek­si kaduk­si. Tämän ovat Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­teli­jatkin myöntäneet. 

    Näi­den kaikkien syi­den vuok­si joukkoli­iken­nekadun hyväksymi­nen olisi varsi­nainen Pan­do­ran lipas, joka toisi alueelle monia vitsauksia. 

    Raitio­vau­nun eräs suurin etu on se, että se on paikallis­es­ti saas­tee­ton. Se ei lev­itä katupö­lyä (varsinkaan jos se kul­kee ruo­hotet­tua raiti­olin­jaa) eikä pöl­lytä pakokaa­su­ja Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhaan tai Kumpu­lan­laak­son palstaviljelmille.

  15. Offtopic-huo­mau­tuk­se­na: Pohjois­ran­nan pyörätie on myös osa laa­jem­paa pyörätiev­erkos­toa ja hyödyt­tää kaikkia jot­ka halu­a­vat liikkua pyöräl­lä Etelä-Helsin­gin ja Itä-Helsin­gin tai Arabianrannan/Viikin suun­nan väliä. Itse kuljin Ullan­lin­nas­sa asues­sani aikanaan työ­matkani päivit­täin Ara­bi­an­ran­taan juuri tuo­ta kaut­ta, suurin osa pyöräil­i­jöistä tun­tui kulke­van kyl­lä toiseen suun­taan eli Kulosaares­ta, Viik­istä, Touko­las­ta ym. Helsingin­niemelle töihin.

    YIM­BY-ajat­telun soisi rantau­tu­van Suomeenkin. Itse voin tässä oma­l­ta osaltani toiv­ot­taa pako­lais­ten vas­taan­ot­tokeskuk­sen ter­ve­tulleek­si tuo­hon nykyisen asun­toni lähi­naa­pu­rus­toon entisen hotel­li Fen­non tiloi­hin. Ottaen huomioon että tässä on jo Pelas­tusarmei­jan yöma­ja, jota luul­tavasti vas­tustet­taisi­in kynsin ham­pain jos sitä vas­ta nyt oltaisi­in perus­ta­mas­sa, eikä se juuri häir­iötä tuo­ta, on vaikea nähdä mitä kauhei­ta seu­rauk­sia vas­taan­ot­tokeskuk­sen tulol­la tänne voisi olla. Oma tut­tava­pi­iri­in ja johonkin Hesarista spotat­tuun katu­gallup­pi­in perus­tu­va näp­pitun­tu­ma on, että paikalliset asukkaat kyl­lä ovat olleetkin ihan myön­teisiä pako­laiskeskuk­selle ja NIM­BYjä (tai ehkä NIT­BYjä?) ovat olleet ihan muual­la asu­vat ihmiset joille on peri­aat­teelli­nen ongel­ma ettei tur­va­paikan­hak­i­joille anneta riit­tävästi keppiä.

  16. JoukkoL:lle: Kys­mys ei ole vain mieliku­vista. Helsin­gin kaupung­in­museo, joka lausun­nonan­ta­jana edusti asi­as­sa Museovi­ras­toa, antoi Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadus­ta lausun­non, jos­sa tun­nustet­ti­in selvästi alueen kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen arvo. Lisäk­si kaupung­in­museo kat­soi, että raiti­olin­ja laak­soon olisi hyväksyt­tävis­sä, mut­ta ei joukkoliikennekatu. 

    Joskus aikaisemp­ina vuosi­na ja vuosikym­meninä Museovi­ras­ton lausun­noil­la oli paljon pain­oar­voa, mut­ta mihin se on nyky­isin kadon­nut? Onko meistä tul­lut kansakun­tana niin sivistymät­tömiä, että ajat­telemme vain tehokku­ut­ta ja rahaa, mut­ta kul­tu­uri­his­to­ri­al­liset arvot eivät merk­itse mitään?

    Kir­joi­tan aiheesta Raiti­olin­ja vs. bus­sikatu myös blo­gis­sani, jota pääsee luke­maan nimeäni klikkaamalla.

  17. Mielestäni olen­naista tässä ei ole viher­pin­ta-ala tai his­to­ri­al­liset tapah­tu­matkaan, vaan maise­ma ja sen tyylin säi­lyt­tämi­nen niin pitkälle kuin mahdollista.

  18. Minä asun kaukana Vallilan laak­sos­ta, mut­ta pidän sitä siltä omana takapi­hanani, joten ehkä sit­ten nim­by-kri­teer­it täyttyvät. 

    Oli mie­lenki­in­toista huo­ma­ta, miten mon­ta kät­tä mie­lenosoituk­ses­sa nousi kun kysyt­ti­in, ketkä eivät ole paikallisia asukkai­ta. Minus­ta olet­ta­mus, että vain lähiseudun asukkail­la voisi olla joku mielipi­de maise­maa pilaavas­ta han­kkeesta, on outo. Koko Helsin­ki on takapi­haani, ja sil­lä siisti. Samas­ta syys­tä vas­tus­tan Mus­tavuoren tärvelemistä. En usko ole­vani yksin tämän ajat­te­lu­ta­pani kanssa? 

    Kaupunkiosako­htaiset asukasy­hdis­tyk­set eivät pysty tar­jo­maan riit­tävän voimakas­ta vas­tavoimaa kaupunkisu­un­nit­telulle. Tarvit­taisi­in ilmeis­es­ti joku kaupungi­nosien rajat ylit­tävä “kaupunkisuo­jeluy­hdis­tys” tai joku vas­taa­va organ­isaa­tio, jot­ta kaupunki­lais­ten ääni kuuluisi.

  19. Uskallan väit­tää, että suurin osa helsinkiläi­sistä ei koskaan käy Vallilan­laak­sos­sa, ja suurin osa helsinkiläi­sistä ei tulisi käyt­tämään laak­son hal­ki kulke­vaa bus­si- tai ratikkay­hteyt­tä. Kyseessä ei siten ole vas­takkainaset­telu suuren joukon pienen edun ja pienen joukon suuren edun välil­lä, vaan kah­den (koko Helsin­gin mit­takaavas­sa) pienen joukon etu­jen ris­tiri­ita. Min­ul­la ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, mikä olisi tässä tapauk­ses­sa paras ratkaisu. Yliopis­ton raken­nuk­sia ei koskaan olisi pitänyt rak­en­taa mäen päälle, kun joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen sinne on niin vaikeaa.

  20. Minä en näe joukkoli­iken­nekadun vas­tus­tamista NIMBY:ilynä. Mielestäni kysymys pitäisi aset­taa siten, että paljonko etua se tuot­taa niille, jot­ka lin­jaa käyt­täi­sivät ja onko se oike­as­sa suh­teessa niihin kus­tan­nuk­si­in, jot­ka siitä aiheutu­vat. Lisäk­si pitäisi ver­ra­ta muiden mah­dol­lis­ten vai­h­toe­hto­jen hin­to­ja ja etuja. 

    Olen kuul­lut ker­rot­ta­van, että LÄMMITETTY joukkoli­iken­nekatu lyhen­täisi matkaa Pasi­las­ta Kumpu­lan kam­puk­selle vain VIISI MINUUTTIA. Ja kus­tan­nuk­set ovat epäilemät­tä miljoon­alu­okkaa. Käyt­tökus­tan­nuk­set oli­si­vat var­masti myös suuret, sil­lä kadun jatku­va läm­mit­tämi­nen olisi var­masti todel­la kallista Helsin­gin lev­eysasteil­la talvisin.

    Onko kulkua kam­pusalueelle pohdit­tu muista suun­nista tai muil­la tavoil­la? Eikö kam­pusaluet­ta voisi läh­estyä myös idän suunnal­ta, jos­ta voisi olla bus­siy­hteys Kalasa­ta­man metroase­malle? Täl­löin voitaisi­in mat­ka-aikaa mah­dol­lis­es­ti lyhen­tää, mut­ta puis­to säi­ly­isi rauhal­lise­na ja liiken­teet­tömänä alueena.

  21. Tode­taan nyt vielä yksi asia, vaik­ka se nyt ei suo­ranais­es­ti liity tähän:

    Kuten fik­sumpi monikult­tuurikri­ti­ikko on toden­nut, se että pataso­vin­isti Has­san toki muuten kohtelisi vaimoaan tai tyt­täriään asial­lis­es­ti ja kun­nioit­tavasti, mut­ta on koraa­nia luet­tuaan tul­lut siihen tulok­seen ettei näin voi tehdä, ei ole kovin uskot­tavaa. Has­san yksinker­tais­es­ti pitää siitä että hänel­lä on oma kotior­ja, peruste­lut revitään sit­ten mis­tä saadaan. Ihan samal­la taval­la kuin suo­ma­lainen pahoin­pitelijä selit­tää, että ei hän muuten riehuisi mut­ta kun on tämä suo­ma­lainen viinakulttuuri.

  22. Nim­by­i­ly on kaupunki­laisen luon­tevin ja odote­tu­in tapa reagoi­da esitet­ty­i­hin muu­tok­si­in lähiym­päristössä. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa sen kanssa joutuu elämään. 

    Yleisen ja yksi­tyisen edun ris­tiri­itaa jatku­vasti ratkot­taes­sa on kaupungeis­sa muo­vau­tunut poli­it­tis­ten ryh­mien kesken päätök­sen­tekokult­tuuri, jos­sa kullekin ryh­mälle vuorol­laan annetaan jotain. Yleisem­min eri pain­os­tus­ryh­mien ryh­mäko­htaiset edut saa­vat pain­oar­voa myös ryh­män akti­ivi­su­u­den ja argu­men­toin­tikyvyn mukaan. 

    Vallilan laak­son rin­teil­lä äänestetään paljon vihre­itä. Niin­pä muil­la ryh­mil­lä on nyt oiva tilaisu­us ymmärtää näi­den paikallis­ten asukkaiden huol­ta siitä, että puis­toaluet­ta uhkaa bussi.

    Vihrei­den vuoro tulee aikanaan ymmärtää jotain toisen poli­it­tisen ryh­män aitoa huol­ta jostain lähiym­päristön uhkas­ta, jota on vaikea hah­mot­taa yleisem­min uhka-suu­ru­us­lu­okkaan kuuluvaksi.

    Raiti­olin­jas­ta Ara­bia-Munkkiniem on ole­mas­sa suun­nitel­malu­on­nos. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan esit­tämien vai­h­toe­hto­jen lasken­nalli­nen arvot­ta­mi­nen on tehtävis­sä. Asian ympäril­lä on pyörit­ty jo run­saasti kauem­min, kuin järkevän resurssien käytön kannal­ta on tarpeen. Ennus­tan, että kumpu­lalais­ten Pasi­la-yhteys pysyy nykyisen kehnona.

  23. Juhana: “Kys­mys ei ole vain mieliku­vista. Helsin­gin kaupung­in­museo, joka lausun­nonan­ta­jana edusti asi­as­sa Museovirastoa..”

    Var­maan sinäkin Juhana myön­nät, että Kumpulan/Vallilanlaakson joukkoli­iken­ner­atkaisut eivät vaiku­ta Maamme-laulus­ta kuu­luisaan Kumtäh­den kent­tään? Aikaisem­mas­ta kir­joituk­ses­tasi saat­toi saa­da toisen­laisen käsityksen.

    Kar­tanon pihapi­iri tulee jät­tää rauhaan, muu ympäristö onkin jo melkoisen myller­ret­ty. Museovi­ras­tol­ta olisi kiva kuul­la, kuin­ka joukkoli­iken­neväylä (varsinkin raiti­otiey­hteys) olisi kar­tanomiljöölle haitallisem­pi kuin sata­ma­ra­ta? Keskel­lä pääkaupunkia? Luulisi die­sel­ve­turei­den ja painavien tavara­ju­nien sopi­van aika paljon huonom­min maisemaan?

  24. JoukkoL:lle: Asi­as­sa on kysymys kult­tuuri­maise­man suo­jelemis­es­ta. Se seik­ka, että paik­ka liit­tyy myös kansal­liseen his­to­ri­aan, vain vahvis­taa syytä pitää huol­ta Kumpu­lan kar­tanon ympäristöstä. Mielestäni sen maise­maa olisi tärkeää suo­jel­la hie­man laa­jem­minkin kuin vain pihapi­irin osalta. 

    Ei muuten ole lainkaan var­maa, että Kumtäh­den kent­tä oli se paik­ka, jos­sa Maamme-laulu esitet­ti­in. Juh­la­paik­ka oli nimit­täin nimeltään Majän­gen (Toukoni­it­ty), ja se paik­ka, joka nykyään tun­netaan Kumtäh­den kent­tänä, saat­taa olla valit­tu muistopaikak­si vain sen vuok­si, että se on säästynyt rakentamiselta.

    Sata­ma­ra­ta kul­kee vain parin metrin levyisen sorakan­naksen pääl­lä (kävin sen vierel­lä kävelemässä viimek­si tänään). Siihen ver­rat­tuna katu silpoisi puis­toa paljon pahemmin.

  25. Jos helsinkiläiset kotien­sa ja muit­ten ympäristö­jen puoles­ta vaikut­ta­maan yrit­tävät onnis­tu­taan vaien­ta­maan nim­byik­si haukku­mal­la, voidaan saman tien alkaa sekoit­taa vesi­jo­htoveteen antidepressiiveja.

    Meil­lä Suomes­sa lähde­tään todel­la heikosti liik­keelle minkään asian puoles­ta parkkipaikko­ja, tietul­lien vas­tus­tamista ym. vas­taavaa luku­uoot­ta­mat­ta, että ei nyt tuho­ta tätä vähäistäkin asukasak­ti­ivi­su­u­den osoitusta.

    Minus­ta paikallisia kan­nat­taa kuun­nel­la, he tun­te­vat ympäristön­sä päin­vas­toin kuin tur­isti­na paikalla vierail­e­vat päät­täjät tai han­kkeen puoles­ta puhu­jat, joil­la ei ehkä ole konkreet­tista tun­tu­maa han­kkeeseen muu­ta kuin lintuperspektiivistä.

    Olin häm­mästynyt nopeud­es­ta, jol­la Tokoin-ran­nan kaava­su­un­nitel­ma oli kyhät­ty. Ko. kaa­va toteutet­tuna merk­it­see sitä, että tavalli­nen seudun puis­tonkäyt­täjä ei tule mah­tu­maan alueelle kesäaikaan. Nim­by­ilin siinäkin suh­teessa, että ehdotin puis­ton poh­jaa vahvis­tet­tavak­si, se kun pet­tää ja pahim­mil­laan meri laine­htii kuopan pohjalta.

    Pitää kuulem­ma soit­taa jollekin vira­nomaiselle ym. ym., mut­ta mun “nim­by­i­ly­tarpeeni” ovat nujer­tuneet siinä määrin, että antaa olla. Tähän asukasak­ti­ivi­su­u­den nujer­t­a­mi­nen lop­pu­peleis­sä johtaa ja myös siihen, että ihmiset lakkaa­vat äänestämästä.

    Minä osoit­taisin sormel­lani päät­täjiä ja virkamiehiä ja näitä toden­näköis­es­ti nuo­ria nim­byter­min vil­jeil­i­jöitä kohti, joil­la on tarve tuho­ta demokratia.

    Mikä Helsin­gin demokra­t­ian tila mah­taa olla? Vaikut­taa siltä, että se on henkitoreissaan.

    Jut­telin muu­ta­ma päivä sit­ten erään kaupung­i­narkkite­hdin kanssa, ei vaku­ut­tanut. Kaupungin­isien asukasil­ta ei vaku­ut­tanut sekään. Erään korkean virkamiehen suul­la kom­ment­ti paikallis­ten joukkomielipi­det­tä vähätellen: ei sitä nyt kaikkia kuun­nel­la, samana päivänäkin oli joku soit­tanut ko. virkamiehelle vas­tuste­tun han­kkeen puoles­ta ym. ym.

    Minus­ta naa­pu­rus­to­jen kannal­ta ikävät han­kkeet pitää jakaa tas­s­a­puolis­es­ti ympäri kaupunkia, hul­lu­ja han­kkei­ta ei kan­na­ta edes esit­tää asukkaiden kiusak­si, niitähän on nousun huumas­sa esitet­ty turhan usein. Val­tu­ute­tu­il­la on unelmia, tämän­henkiset val­tu­ute­tut ovat uno­hta­neet roolin­sa velvoituk­set verovaro­jen järkevästä käytöstä. Omat hul­lut unel­mat on par­tas­ta hoitaa omil­la varoil­la, ei yhteis­es­tä kassasta.

    Jos asukkaiden joukko­tah­don yli joudu­taan aja­maan, han­kkeen tulee olla perustel­tu ja hyvin valmis­tel­tu niin, että se voidaan niel­lä, kos­ka peruste­lut ovat kestäväl­lä poh­jal­la ja ymmärrettäviä.

  26. Anne on aivan oike­as­sa siinä, että poli­itikot että suun­nit­teli­jat voisi­vat omak­sua hie­man kuun­tel­e­vam­man asen­teen päätök­sen­teossa. Onnek­si Osmo Soin­in­vaara näyt­tää täl­lä blogillaankin mallia.

    Kansalaiset ja kun­ta­laiset pitäisi ottaa valmis­tele­maan han­kkei­ta paljon aiem­min. Paras­ta olisi, jos he voisi­vat myös käytän­nössä olla aloit­teel­lisia han­kkei­den käyn­nistäjinä, eikä aina niin, että aloite tulee ylä­ta­sol­ta poliitikoilta.

    Edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian lisäk­si tarvit­taisi­in osal­lis­tavien päätök­sen­tekomenetelmien käyt­töönot­toa. Jo toimivia menetelmiä on ole­mas­sa; niitä on kehitet­ty esimerkik­si Teknil­lisen korkeak­oulun piiris­sä. Kysymys on vain niiden käyttöönotosta. 

    Olen itse esimerkik­si osal­lis­tunut muu­ta­maan tule­vaisu­usver­staaseeen. Se on inno­vati­ivi­nen ja haus­ka keino onkia selville, mitä mieltä asukkaat oikeasti ovat ja miten he halu­a­si­vat lähiym­päristöään kehitet­tävän. Siinä myös hil­jaisem­mat ja ujom­mat yhteisön jäsenet saa­vat sanansa esille.

    Jo toimivia kuulemis­menetelmiä siis on ole­mas­sa. Puut­tuu vain virkami­esten ja poli­itikko­jen tah­to kehit­tää demokra­ti­aa. Sitä odoteltaes­sa on hyvä, että on edes Osmon blogi.

  27. Juhan Har­ju kir­joit­taa: “Kansalaiset ja kun­ta­laiset pitäisi ottaa valmis­tele­maan han­kkei­ta paljon aiemmin.”

    Minus­ta kaupunki­laiset, ja lehdis­tö, voisi vähän kat­soa peili­inki­in. Han­kkeista tiedo­taan nykyään mielestäni ihan hyvin jo valmis­telu­vai­heessa, eril­laisia yleisöti­laisuuk­sia jär­jestetään, jne. Kaupunki­laiset vaan usein älähtää siinä vai­heessa kun suun­nitel­mat on jo tehty ja Hesari uuti­soi aiheesta, jol­loin niiden muut­ta­mi­nen on vaikeam­paa. On se jotenkin surkuhu­paisaa että ihan sat­un­naiselta har­rastepo­h­jal­ta tun­tuu ole­van parem­min per­il­lä asioista kuin palkkaa niiden seu­raamis­es­ta saa­vat lehtimiehet.

    Muu­tamia han­kkei­ta tulee kum­mem­min miet­timät­tä mieleeni liiken­nepuolelta joidenkan mah­dol­li­sista ongelmista kan­nat­taisi puhua nyt eikä sit­ten kun ruve­taan vala­maan betonia:
    — Jok­eri 2 Palo­heinässä (minus­ta ei ongel­ma, mut­ta kuitenkin suht vilkas bus­sili­ikenne omakoti­taloalueen laitaa ja Hal­tialan pel­to­jen läpi).
    — Hakaniemen torin parkki­hal­li, mah­dol­lisen ratikkavarikon mah­dol­liset räjäy­tystyöt saa kokon­aisen kaupungi­nosana varpailleen, mut­ta tämä ei tun­nu herät­tävän juuri minkään­laista mie­lenki­in­toa. Kts. esim. http://kaarintaipale.blogspot.com/2008_07_01_archive.html
    — Kes­ki-Pasi­lan liiken­nesu­un­nitel­mat. Teol­lisu­uskatu menee kaavailuis­sa sitä van­haa ratatun­nelia Kes­ki-Pasi­laan mis­sä se yhtyy Hakemäen­tieltä tule­vaan muis­taak­seni kuusikaistaiseen autoväylään. Vaiku­tus esim. Teol­lisu­uskadun liiken­teeseen tuskin on ainakaan alentava.
    — Kehä II Hämeen­lin­nan­väylälle. Tarkoi­tus viedä tun­nelis­sa Malminkar­tanon ali (hyvä), se mikä sen sijaan suo­raan sanoen ihme­tyt­tää on että mik­si se nousee maan­pin­nalle ennen uut­ta liit­tymää? Eli eikö sitä liit­tymää ja samal­la osaa Hämeen­lin­naväylästä voisi saman tien viedä maan alle?

  28. Tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti: “Kaupunki­laiset vaan usein älähtää siinä vai­heessa kun suun­nitel­mat on jo tehty”

    Näin on, mut­ta on epäre­al­is­tista odot­taa, että kansalaiset joukol­la muut­taisi­vat käyt­täy­tymistään. Pikem­minkin on syytä kysyä, mik­si kansalaiset eivät osal­lis­tu riit­tävän aikaises­sa vai­heessa. Merkit­tävä syy lie­nee se, että vaikut­ta­mi­nen ajois­sa vaatii akti­ivista pere­htymistä, jon­ka kansalaiset luul­tavasti koke­vat vaival­loisek­si ja aikaa vieväksi.

    Voisi olla syytä miet­tiä, pitäisikö esimerkik­si kaa­va-asioista tiedot­tamista paran­taa sil­lä tavoin, että tietyn alueen han­kkeista tiedotet­taisi­in kohden­netusti sille alueelle, jota päätök­set koske­vat. Täl­löin kansalais­ten ei tarvit­sisi käyt­tää aikaa oman alueen tieto­jen seu­lomiseen epärel­e­van­tin tiedon seasta. Palaut­teen anta­mi­nen tulisi myös tehdä mah­dol­lisim­man helpok­si: esimerkik­si kaavoituskat­sauk­sis­sa voisi olla liit­teenä kan­nan­ot­tokaavakkei­ta palautuskirjeineen.

    Vaik­ka kaa­va-asioista tiedotet­taisi­inkin parem­min, se ei silti poista osal­lis­ta­van suun­nit­telun tarvet­ta. Ennen kun­nal­lis­vaale­ja Face­bookissa oli ehdokkaille tehty vaa­liky­se­ly, jos­sa eräänä kysymyk­senä oli muun muas­sa se, pitäisikö kun­ta­lais­ten vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia paran­taa esimerkik­si siten, että osal­lis­ta­van suun­nit­telun menetelmiä otet­taisi­in käyt­töön. Oli mie­lenki­in­toista, että ennen vaale­ja suurin osa ehdokkaista oli sen kan­nal­la. Mut­ta nyt vaalien jäl­keen asia näyt­tää val­tu­ute­tu­il­ta unohtuneen. 😉

  29. Vas­tus­t­a­mi­nen ja mie­lenosoit­ta­mi­nen liit­tyy kyl­lä kulttuuriinkin..

    Käpylä-Kumpu­la ‑alue on Helsin­gin ran­skaa, jos­sa pien­im­mästäkin muu­tok­ses­ta nous­taan bar­rikadeille. Toisaal­ta onhan se reilu­akin? Jos huu­dat kovaa, saat parem­mat palve­lut kuin sil­loin kun olet hil­jaa.. Koulu‑, terveydenhoito‑, kirjasto‑, raitioitie yms. verkko­tark­istuk­sis­sa säästöt on otet­tu sieltä mis­sä on valitet­tu vähem­män. Käpylä-Kumpu­la-alue on säästynyt monelta. 

    Toisaal­ta onko nim­by­i­lyä se, että vas­tus­taa omien alu­iden­sa epäko­h­tien kor­jaamista niin voimakkaasti, että toisaal­la tapah­tuu samaan aikaan pahempia mokia, jot­ka jäävät ilman julkisuutta..

  30. On hie­man epäreilua, jos hallinto kut­suu ala­mais­ten­sa vikuroin­tia nimbyilyksi. 

    Helsingis­sä kyl­lä tiedote­taan hyvin kaik­ista han­kkeista. Mut­ta asi­at on yleen­sä valmis­tel­tu jo niin pitkälle julk­istus­vai­heessa, ettei niihin voi tehdä enää muu­tok­sia. Täl­löin kansalle jää ain­oak­si mah­dol­lisu­udek­si pur­naami­nen tai yrit­tää tor­pa­ta koko hanke. 

    Pietari Kalmin katu on tuos­ta lois­ta­va esimerkki.

    Ehkä vas­tus­tus olisi kevyem­pää jos kansaa kuun­neltaisi­in etukä­teen, mah­dol­lis­es­ti jopa oikeasti?

    Hauskaa­han tästä tulee nyt kun val­tu­ute­tutkin sotkeu­tu­vat asioi­hin joi­ta eivät ymmär­rä ja virkamiehet alka­vat nim­by­ilemään estämäl­lä Vallilan alueen joukkoli­iken­teen kehi­tyk­sen seu­raavak­si vuosikymmeneksi.

  31. Lukekaa jokus “Lin­nun­radan käsikir­ja liftareille” . Siinähän maa­pal­lon tuhoami­nen oli hyvis­sä ajois­sa ilmoitet­tu jos­sain ilmoi­tus­taulus­sa hevon kuuses­sa, minne ihmis­ten oli sil­loin mah­do­ton päästä. Kun ei valitet­tu, niin hom­ma hoidet­ti­in. Nää täm­möset Vallilan­laak­son ym jutut ovat vähän samat. Tietysti nykyään jokainen voi ottaa selvää asioista, jos haluaa/älyää. Kuka ihmeen tavis jatku­vasti seu­raa kaikkia mah­dol­lisia jut­tu­ja, jot­ka saat­ta­vat koskea omaa nurkkaa? Eikös ne val­tu­ute­tut siel­lä val­tu­us­tossa ole juuri niitä päällekat­so­jia?? Pitäisikö siis jokaiselle kaupungi­nos­alle määrätä ainakin yksi edus­ta­ja val­tu­us­toon? Ymmär­rän hyvin, ettei Töölön edus­ta­jaa paljon kiin­nos­ta joku Vallilan jut­tu jne. Tietysti kus­tan­nuk­set kyl­lä, mut­ta itse asia ei ole samal­la taval­la tärkeä. Vai onko? Vihreille tietysti luonto/puistot jne tärkeitä, vaik­ka oli­si­vat miltä alueelta tahansa.

  32. MIVa kir­joit­ti: “Lukekaa jokus “Lin­nun­radan käsikir­ja liftareille”. Siinähän maa­pal­lon tuhoami­nen oli hyvis­sä ajois­sa ilmoitet­tu jos­sain ilmoi­tus­taulus­sa hevon kuuses­sa, minne ihmis­ten oli sil­loin mah­do­ton päästä.”

    Juuri näin kävi min­un kohdal­lani oman ranta­puis­toni suh­teen. Yritin seu­ra­ta han­kkeen edis­tymistä käymäl­lä kaupun­gin sivuil­la, sit­ten tuli muu­ta­mak­si viikok­si jotakin, joka vei kaiken huomion ja voimatkin. Ja hup­sista, kom­men­toin­ti­ai­ka oli muu­ta­man päivän päässä. Otin yhteyt­tä use­am­paankin kaup­ng­i­narkkite­hti­in, kohdal­leni osui joku ilmeis­es­ti vai­hde­vu­o­sista tai huonos­ta päivästä kär­sivä naishenkilö, jol­la taisi olla kuuma aal­to men­neil­lään. Hän pälät­ti kuin papu­pa­ta asi­aan kuu­luma­ton­ta asi­aa ja kum­mallisia perustelui­ta. Tulin siinä määrin henkises­ti tyr­mä­tyk­si, että en jak­sanut reagoi­da viral­lista tietä lainkaan. — Jos Helsin­gin kaupuhn­ki irti­sanoo väkeä, nämä Helsin­gin-omis­ta­jat pitäisi irti­sanoia ensimmäisenä.

    Onko virkamies­val­ta Helsingis­sä karan­nut käsistä ja voivatko virkamiehet perustel­la han­kkei­ta mil­laisil­la argu­menteil­la sattuu. 

    “Kun ei valitet­tu, niin hom­ma hoidet­ti­in. [–]Tietysti nykyään jokainen voi ottaa selvää asioista, jos haluaa/älyää. Kuka ihmeen tavis jatku­vasti seu­raa kaikkia mah­dol­lisia jut­tu­ja, jot­ka saat­ta­vat koskea omaa nurkkaa?”

    Tässä on ongel­man ydin.

  33. Oli­han Nokian vesion­gelmis­takin asian­mukaises­ti laitet­tu ilmoi­tus kaupun­gin internet-sivuille.

    Jostain syys­tä kansa ei sitä sieltä älyn­nyt käy­dä luke­mas­sa, vaan joi vet­tä jä sai mahan­pu­ru­ja, kunnes tiedo­tusvä­li­neet kiinnostuivat.

  34. Anonyy­mi kir­joit­ti: “Helsingis­sä kyl­lä tiedote­taan hyvin kaik­ista han­kkeista. Mut­ta asi­at on yleen­sä valmis­tel­tu jo niin pitkälle julk­istus­vai­heessa, ettei niihin voi tehdä enää muu­tok­sia. Täl­löin kansalle jää ain­oak­si mah­dol­lisu­udek­si pur­naami­nen tai yrit­tää tor­pa­ta koko hanke.”

    Tämä kri­ti­ik­ki on ehkä hiukan kohtu­u­ton. Helsin­gin kaupun­ki tiedot­taa todel­la akti­ivis­es­ti suun­nit­telus­ta ja kesken­eräi­sistä han­kkeista ja asukkai­ta pyritään aktivoimaan mukaan otta­maan kantaa:
    — Kaavoituskat­saus tulee joka vuosi kaikille asukkaille.
    Han­kekar­tas­sa näkyvät myös kaik­ki kesken­eräiset kaavoitus- ja suun­nit­teluhankkeet ja kaik­ki niihin liit­tyvä dokumentaatio
    Kevyen liiken­teen palautepalvelu­un voi huo­maut­taa jos jos­sain pyörätiel­lä on puut­tei­ta. Olen jopa näh­nyt muu­tamia paikko­ja joista huo­mautin myöhem­min korjattavan.
    — Lau­takun­tien kaik­ki esi­tys­li­s­tat ja päätök­set ovat netis­sä saatavil­la. Eihän niitä jak­sa nor­maali ihmi­nen lukea, mut­ta blo­gaa­vat lau­takun­tien jäsenet kuten Osmo kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ja Hal­tia-Hol­berg joukkoli­iken­nelau­takun­nas­sa kiitet­tävästi refer­oi­vat kaikkien kok­ousten oleel­lisik­si kokemi­aan asioita.

    Tässä on myös vähän suden­huutelu­on­gel­maa: on tul­lut tavak­si aina valit­taa että päätök­set on tehty jo, vaik­ka tilanne olisi mikä. Sit­ten kun joku ker­ta jotain aje­taan oikeasti sam­mute­tu­in lyhdyin (vaikka­pa Lounais-Sipoon liit­tämistä) niin ei se tun­nu peit­te­lyltä kos­ka kaik­ki ovat jo tot­tuneet ajatuk­seen että kaunki­han pimit­tää aina hankkeita. 

    Esimerkik­si Vallilan ratikka­hal­li­hankkeen kohdal­la valitet­ti­in että tieto­ja ei ollut saatavil­la. Syy tähän oli että niitä tieto­ja ei yksinker­tais­es­ti ollut, kos­ka han­ke oli niin alus­sa ettei mitään suun­nitel­maa ollut olemassa.

    Kan­natan tot­takai asukas­demokra­t­ian kaiken­laista lisäämistä ja kehit­tämistä. Mut­ta min­un alkaa olla oikeasti vaikea kek­siä tapo­ja vielä oleel­lis­es­ti paran­taa sitä. Liki­main kaik­ki merkit­tävä kun on tehty jo. 

    Hyviä paran­nusideoita var­masti saa esit­tää. Itsekin keksin muutaman:
    — kaupun­gin sivut voisi­vat olla selkeämmät
    — geo­da­ta voisi olla vapaal­la lisenssil­lä jaossa
    — kevyen liiken­teen palaut­teet voisi­vat olla näkyvil­lä ja niihin voitaisi­in vastata
    — jne

    Eri­tyis­es­ti toivoisin lau­takun­tien jäsen­ten blog­gaa­van sään­nöl­lis­es­ti lau­takun­tien työstä. Tätä vaan ei voi kaupun­ki tar­jo­ta, vaan se on poli­it­tis­es­ti nak­ti­ivis­ten kansalais­ten vas­tu­ul­la. Jos tiedätte mui­ta blo­ge­ja kuin Osmo ja Mir­va Hal­tia-Holm­berg, niin pistäkää tähän linkkiä.

    ps. Osmo, jos tähän blo­gialus­taan saisi kom­ment­tien esikat­selun niin uskaltaisi käyt­tää html:ää vähän vapaam­min, esimerkik­si listoja.

  35. MIVa, on esimerkik­si http://ptp.hel.fi/hanke/ bugei­neenkin aav­is­tuk­sen parem­pi kuin por­taat­toman ja val­ot­ta­man kel­lar­in nurkas­sa ole­va käytöstä pois­tet­ty ves­sa, jon­ka oves­sa lukee “Varokaa leop­ar­dia”, ja sieltä löy­tyvä lukit­tu arkistokaappi.

  36. Tietysti, kun tun­teel­la vas­tuste­taan ja mietitään, mik­si kaupunki­lais­ten ään­tä ei kuul­la, saat­taa uno­htua se tosi­a­sia, etteivät vält­tämät­tä kaik­ki kaupunki­laiset ole automaat­tis­es­ti samaa mieltä akti­ivien kanssa. 

    Ihmette­len edelleenkin tun­teikas­ta liioit­telua ja dis­in­for­maa­tion levit­tämistä. Tien lev­ey­dek­si kaupun­gin suun­nitelmis­sa on mainit­tu 4,5m (nopeasti googlet­ta­mal­la) eikä täl­lä pal­stal­la esitet­ty 10m. Kadun ver­taami­nen maa­pal­lon hävit­tämiseen inter­galak­tisen moot­tori­tien alta kuu­lostaa myös hie­man kaukaa haetul­ta. Puis­toa halko­vaan rataan ver­taamis­es­ta myös sen ver­ran, että rata kul­kee penkereel­lä, tie käsit­tääk­seni ei, joten kumpiko­han osuu parem­min silmi­in? Tässä voi myös miet­tiä kolmi­u­lot­teista havain­noin­tia: tarkastele­mal­la esim. 160cm korkeud­es­ta 50 metrin etäisyy­deltä 4,5m lev­eää tietä, joka on samas­sa tasos­sa maan kanssa, ei siitä tiestä oikeasti juuri mitään näy.

    Vaikka­pa muuten väitet­ty 300 bus­sivuoroa (, mikä lie­nee sinän­sä vah­vasti liioitel­tu määrä matkus­ta­jamäärien vuok­si) pitäisi paikkansa, tarkoit­taisi se kuitenkin sitä, että kiis­tel­lyl­lä tien­pätkäl­lä olisi bus­si keskimäärin vain 12 min­uutin ajan tun­nista (las­ket­tu yhden bussin puis­tossa viet­tämän ajan perusteella). 

    Tuos­sa kyl­lä mietin poikkeuk­sel­lis­es­ti bus­sis­sa istues­sani, että oikeas­t­aan raitio­vaunu on huo­mat­tavasti mukavampi matkus­tus­muo­to, joten min­un puolestani Vallilan­laak­son läpi saa rak­en­taa myös raitiolinjan.

  37. B.Wisser kir­joit­ti: “Ihmette­len edelleenkin tun­teikas­ta liioit­telua ja dis­in­for­maa­tion levit­tämistä. Tien lev­ey­dek­si kaupun­gin suun­nitelmis­sa on mainit­tu 4,5m (nopeasti googlet­ta­mal­la) eikä täl­lä pal­stal­la esitet­ty 10m.”

    Sekoi­tat nyt asioi­ta. Kapeim­mal­ta kohdal­taan, ilman kevyen liiken­teen asfal­toitu­ja väyliä, Pietari Kalmin kadun jat­keen 1‑kaistainen osu­us olisi 4,5 metriä lev­eä. Nyt oli kuitenkin puhe Vallilan­laak­soon mah­dol­lis­es­ti tule­van joukkoli­iken­nekadun lev­ey­destä (jota siis vas­tus­tan). Se on niin pitkä, että sitä ei voi edes teo­ri­as­sa rak­en­taa 1‑kaistaiseksi. Sik­si se olisi 2‑kaistaisena vähin­tään noin 10 metriä lev­eä, kuten kirjoitinkin.

    Myöskään 300 bus­sia ei ole liioitel­tu määrä, kos­ka luku perus­tuu kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa esil­lä olleisi­in tietoi­hin Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadun aiem­min tyr­mä­tyn suun­nitel­man osalta. Eli et ole tark­istanut väitteitäsi.

  38. Helsingis­sä asukas­vaikut­tamisen mah­dol­lisu­udet ovat kyl­lä varsin hyvät ja hyvä niin. Viras­to­jen tiedot­tamis­poli­ti­ik­ka on muut­tunut niin asukas- kuin medi­a­su­un­tau­tuneek­si. Paljon asi­aan kaavoitusasiois­sa on vaikut­tanut säädös­ta­son kehitys.

    Tässä Pietari Kalminkadun tapauk­ses­sa — sen käsit­te­lyä mie­lenki­in­nol­la seu­ran­neena vielä näin eläkeläisenä — en ole huo­man­nut kaupun­gin tahol­ta huonoa hallintoa asukasku­ulemis­ten suh­teen. Voiko joku väit­tää, että asukkaiden ja muiden ko han­kkeesta hyö­tyjä tai hait­to­ja mah­dol­lis­es­ti saavien mielipi­de on jäänyt ilmaise­mat­ta ja että päätök­sen­tek­i­jöille ei tätä viestiä ole välitetty. 

    Han­kkeesta päät­tämi­nen tun­tuu ole­van kovin vaikea­ta. Päät­täjät joutu­vat arvioimaan kaikkien eri perustelu­jen pain­on. Demokra­t­ian hin­ta on tässäkin se, että käsit­te­ly vie aikaa vuosikau­sia ja kiis­tanalaisil­la han­kkeil­la kohtalona on usein niiden viivästymi­nen vielä peri­aatepäätösten jälkeen.

  39. “Han­kkeesta päät­tämi­nen tun­tuu ole­van kovin vaikea­ta. Päät­täjät joutu­vat arvioimaan kaikkien eri perustelu­jen painon.”

    Min­un koke­muk­seni mukaan riit­tää, kun perustel­laan halul­la elävöit­tää ja val­tu­ute­tut ovat halun­neet tätä. Mitään järkevää ei ole san­ot­tu. Netistä huo­masin, että aloite oli kuitenkin tul­lut virkamiehiltä.

    Niihin oikeisi­in konkreet­tisi­in perustelui­hin ei joko vas­ta­ta mitään tai villein perustelu oli, että meren­lah­den­po­h­jaa on iätä ja ajat kaivet­tu ilmeis­es­ti läh­es käsipelil­lä työt­tömyystyönä ja kun näin on ollut ennen, kuu­luu näin olla vas­takin ja että täl­lainen poh­ja­mu­ti­in puut­tumi­nen ei ole vaar­al­lista eliöstölle.

    Samaa epämääräistä perustelua ker­too tapa tehdä laskelmia. Kun kyse on han­kkeesta, jota kan­nate­taan itse, laskel­mat ovat toisen­laisia ja veron­mak­sa­jaille sälytetään iso­ja sum­mia för ingent­ing ver­rat­tuna moni­in elin­tärkeisi­in kustannuksiin.

    Lisäk­si kun jäädään kiin­ni vale­htelus­ta ker­ta toisen­sa jäl­keen, usko demokra­ti­aan hor­juu vääjäämät­tä. Huono moraali hallinnos­sa lev­iää alaspäin ja suo­ma­lainen hel­masyn­ti välin­pitämät­tömyys, joka kuulem­ma on vihan vas­tako­h­ta, lisään­tyy. Ei vain enää jak­sa ylläpitää omia ideaalejaan.

  40. Tuor­eim­mas­sa kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan esi­tys­lis­tas­sa lukee Liiken­nesu­un­nitel­ma-otsak­keen alla seuraavasti:
    “Joukkoli­iken­nekadun lev­eys on sekä län­si- että itäpäässä seit­semän metriä. Katu­o­su­u­den keskel­lä on noin 350 metrin pitu­inen yksikaistainen, vai­h­tu­va­su­un­tainen katu­o­su­us, joka on liiken­neval­ooh­jat­tu ja varustet­tu puomi­lait­teil­la. Yksikaistaisen katuosuuden
    ajo­radan lev­eys on 4,5 metriä. Ison­ni­itynkadun liit­tymän itäpuolel­la on lin­ja-autopy­säk­it ja lin­ja-auto­jen odotu­s­paik­ka liiken­teen vuorot­telulle. Joukkoli­iken­nekadun pohjois­puolel­la on yhdis­tet­ty jalankulku- ja
    pyörätie, jon­ka lev­eys on 3,5 metriä. Kadul­la on kak­si suo­jati­etä, joista pääraitin kohdal­la ole­va suo­jatie tehdään korotet­tuna. Suo­jati­et palvel­e­vat puis­tossa sijait­se­via ulkoilureittejä.”

    Tien kokon­aispitu­us on 530 metriä, joten tie on puis­toa halko­val­ta osalta 4,5m lev­eä, kuten jo aiem­min kir­joitin. Päistään se on 7 metriä lev­eä (akti­iv­it ovat näem­mä pistäneet tuo­hon vielä 50% kauhis­telu­varaa päälle). Älkää nyt vain sanoko, että vas­tus­tat­te vielä tien pohjois­puolelle tule­vaa pyörätietäkin. 

    Tässä vielä linkit (alem­mas­ta kar­tas­ta näkee selvästi, miltä osin har­maal­la merkit­ty tie on kapea):
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-04–02_Kslk_11_El/76E7C458-41D0-4D85-96BA-C38146C4EBB4/Pietari_Kalmin_kadun_joukkoliikennekadun_liikennes.pdf

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-04–02_Kslk_11_El/9537CEFE-C47A-4843-BF54-7D32D5AA4DAB/5738_A.pdf

  41. Ihan oikeasti nim­imerkkisi on todel­la harhaan­jo­hta­va, B.Wisser, koeta selvit­tää asi­at ennenkuin olet jotain mieltä. Puhut väärästä kadusta.

  42. B.Wisser: Mik­si on niin vaikea­ta taju­ta, että Pietari Kalmin kadun jatke ja Vallilan­laak­son mah­dolli­nen joukkoli­iken­nekatu ovat eri asioi­ta? Tekniset tiedot, jot­ka koske­vat ensim­mäistä, eivät sovi toiseen.

  43. Öh, olenko väärässä? Siis jos ymmärsin oikein Vallilan­laak­soon ollaan puuhamas­sa ratkaisua, jol­la saadaan yhdis­tet­tyä joukkoli­iken­teen keinoin Pasi­la ja Kumpu­lan kam­pus toisi­in­sa. Käsitin, että vas­tus­tus kilpisty­isi siihen, että mitään, mikä halkoo Vallilan­laak­soa ei saa toteut­taa. Mitä te siis vas­tus­tat­te? (Kun saadaan maali kohdalleen, voin jatkaa täältä puskas­ta ampumista 🙂

  44. Vallilan­laak­son hal­ki on suun­nitel­tu kat­ua. Asi­as­ta on esitet­ty melkoisen jyräävä KH:n ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan kan­ta. Seu­tukun­nan asukkaat ovat otta­neet kan­taa ja niin myös ne, jot­ka halu­a­vat parem­pia yhteyksiä. 

    Kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­ta on vas­tus­tanut Pietari Kalmin kadun rakentamista. 

    Kaupun­ki on kaavoit­tanut alueen kaupunkipuis­tok­si. Näis­sä kaavois­sa autoli­ikenne Kalasa­ta­mas­ta ja Lah­den tieltä on suun­nitel­tu vietäväk­si maan alle.

    Val­tu­us­to on myös päät­tnyt, että kan­takaupungis­sa tue­taan kaikin tavoin raitio­vaunuli­iken­net­tä. Näin luo­daan viihty­isää ja saas­tee­ton­ta, ihmis­läheistä ja mod­er­nia kaupunkiympäristöä.

    Yliopis­ton liiken­neon­gel­mat on mah­dol­lista ratkaista väli­aikaises­ti ja edullis­es­ti ole­mas­saole­via teitä pitkin ja kevyen liiken­teen väyliä parantamalla.

    Lop­ulli­nen ja kaikkien kannal­ta edullisin ja esteet­tisin, kult­tuuri- ja virk­istysar­vot säi­lyt­tävä ratkaisu on raitio­vaunulin­ja pitkin vapau­tu­vaa sata­ma­radan tun­nelia. Raitio­vaunu kulkekoon mäelle asti. Se ei voi olla mitenkään vaikeaa. Kul­kee­han “Viet­telysten vaunu” San Fran­sis­con jyrkissä mäissäkin. 

    Yliopis­to voisi ehkä luovut­taa Kasvi­ti­eteel­lis­es­tä puu­tarhas­ta yhden kul­man radan oikaisu­un ja näin tukea joukkoli­iken­net­tä. Ratikalla puu­tarhan oma­lle pysäkille!

    Jees raitio­vau­nun puolesta!

    YIMBY Markku Toikka

    ps. Tiedelin­jan suun­nit­telu ei ehkä ollut parhain­ta mah­dol­lista tasoa kun sen alta olisi jyrät­tävä puis­to­ja, mut­ta ei se mitään, tekevälle sattuu!

  45. Markku Toik­ka: “Yliopis­to voisi ehkä luovut­taa Kasvi­ti­eteel­lis­es­tä puu­tarhas­ta yhden kul­man radan oikaisu­un ja näin tukea joukkoliikennettä.” 

    Jos tarkoi­tat Kaisaniemessä ole­vaa Kasvi­ti­eteel­listä puu­tarhaa, voi sanoa tämän seu­tukun­nan ns. kehit­tämis­es­tä ja ns. kan­takaupun­gin elävöit­tämis­es­tä että KAIKKENSA ANTANEENA. EI, EI JA JÄLLEEN EI!

    Muuten kir­joit­ta­ja kir­joit­ti asiaa.

  46. Toik­ka, muuten samaa mieltä mut­ta, ratikkalin­ja Desire (http://en.wikipedia.org/wiki/A_Streetcar_Named_Desire_(play)#The_real_streetcar_named_Desire) kul­ki New Orlean­sis­sa, San Fran­cis­con mäk­iä taas kipeää köy­si­vaunu. Itseasi­as­sa kovin mäk­i­sis­sä olois­sa käytetään busse­ja ja kumipyöräratikoi­ta nimeno­maan sik­si että niis­sä on parem­pi pito, tasaisel­la taas ratikan pienem­pi liukuk­it­ka on etu kos­ka se pienen­tää energiankulutusta.

    Ratikkalin­jan viem­i­nen Kumpu­lan mäelle olisi han­kalaa. Eli ratikkaratkaisu kytkey­tyy siihen, että saadaan parem­pi kevy­een liiken­teen väylä Kus­taa Vaasan tielle, mikä toki hyödyt­tää myös kaik­ista muista suun­nista tulijoita.

  47. Vas­tus­tamme katu­ja sekä Kumpu­lan­laak­soon että Vallilan­laak­soon. Silti mon­et asukkaat molem­min puolin laak­soa ovat valmi­it hyväksymään hyvin maise­moidun ja ruo­hote­tun raiti­olin­jan Vallilan­laak­son poik­ki Pasi­las­ta Verkkosaa­reen ja Kalasatamaan.

    Markku Toikan aja­tus raiti­olin­jas­ta ylös Kumpu­lan­mäelle on sen sijaan vähän eri jut­tu. Se edel­lyt­täisi lin­jaus­ta Vallilan­laak­son van­hal­ta junaradal­ta ensin Kumpu­lan­taipaleen vier­itse ja Kumpu­lan­laak­son poik­ki ja sit­ten ns. Nylan­derin puis­ton poik­ki. Ehdo­tus merk­it­sisi itse asi­as­sa sitä, että olisi tarve toteut­taa kak­si uut­ta raiti­olin­jaa, kos­ka alun­per­in­hän raiti­olin­jaa on ajatel­tu Kalasa­ta­man ja Pasi­lan välistä liiken­net­tä varten, ja sitä ylös Kumpu­lan­mäelle liiken­nöivä raiti­olin­ja ei palvelisi.

    Suh­taudun ylös Kumpu­lan­mäelle Vallilan­laak­sos­ta liiken­nöivään raiti­olin­jaan vähän varauk­sel­lis­es­ti, sil­lä se toisi rauhat­to­muut­ta idyl­lisen ja paikoin aika ahtaan Kumpu­lan­taipa­peen tienoille. Sen sijaan Vallilan­laak­sos­sa, kokon­aan pitkin van­haa junarataa liiken­nöivänä raiti­olin­ja häir­it­sisi huo­mat­tavasti vähemmän.

  48. “Yksikaistaisen katu­o­su­u­den
    ajo­radan lev­eys on 4,5 metriä.”

    Mit­tasim­pa tänään Jyrängön­tien asval­toidun osu­u­den lev­ey­den, joka on yli 5 metriä. Jyrängön­tie kul­kee juuri saman Kumpu­lan­laak­son poik­ki kuin Pietarin Kalmin joukkoli­iken­nekadun piti kulkea.

    Jyrängön­tie yhdis­tyy Limin­gantiehen Kumpu­lan puoleises­sa päässä ja toises­sa päässä menee Kumpu­lan kar­tanon ohitse Hämeentielle. 

    Siinäpä lois­ta­va valmis tiey­hteys 506-tiedelin­jalle. Yhtään nur­mikkoa ei peity pic nic ‑paikoil­ta tai fris­been heit­telijöiltä, yhtään puu­ta ei tarvitse kaataa, kult­tuuri­maise­maa ei pila­ta, bus­sit eivät seiso päiväkodin vier­essä, ei mak­sa paljoa. Risteys Jyrängön­tieltä Limin­gantielle on kapahko, mut­ta kyl­lä siitä bus­si mah­tuu kään­tymään. Joukkoli­ikenne-puomit Jyrängön­tielle molem­pi­in päi­hin ohjaa­maan liiken­net­tä ja estämään muun liikenteen.

    Jos Kumpu­lan­mäen rin­teeseen ei halu­ta rak­en­taa tietä ylös, laite­taan pysäk­ki mäen alle Kumpu­lan kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan kohdalle Jyrängön­tielle ja siitä kun­nolli­nen, loi­va kevyen­li­iken­teen väylä kampukselle. 

    Hämeen­tieltä alas Jyrängön­tielle johtavaa tieluiskaa voisi pienin risteysmuu­toksin käyt­tää myös Tiedelin­jan nousus­sa Hämeen­tielle ja Ara­bi­an­ran­nan suuntaan.

  49. Hymm, taisin viimein ymmärtää, eli siis nyt keskusteli­in ratal­in­jan käyt­tämis­es­tä (, eikä kaupung­in­hal­li­tuk­sen sanele­mas­ta ratkais­us­ta). Sinän­sä se ei muut­tanut allekir­joit­ta­neen näke­myk­siä lin­jan tarpeel­lisu­ud­es­ta (yllä­tys 😉

    Kaikkia toteut­tamiskelpoisia suun­nitelmia vas­tuste­taan enem­män tai vähem­män, joten ole­mas­sa ole­van kaa­van käyt­tö lie­nee nopein ja varmin tapa saa­da asia eteen­päin ilman lop­u­ton­ta veivaus­ta valit­tamisen seu­rauk­se­na. Tässä suh­teessa kaupung­in­hal­li­tus kan­taa suo­raselkäis­es­ti vas­tu­u­ta lau­takun­nan väl­tel­lessä epämiel­lyt­tävän, mut­ta tarpeel­lisen päätök­sen tekemistä, kos­ka tästä asi­as­ta ei ole luvas­sa poli­it­tisia irtopis­teitä. Kaupunki­a­sumiseen liit­tyy myös muiden ihmis­ten tarpei­den huomioiminen.

    Tuli tuos­ta mieleen, että kun kaupung­in­hal­li­tus määräsi lau­takun­nan pistämään hom­man eteen­päin, niin miten Osmo lau­takun­nan aset­tumi­nen poikkiteloin on mah­dol­lista ja miten asia käytän­nössä ete­nee tämän jälkeen?

  50. Markki­nat tekevàt tàl­laisia laskelmia jatku­vasti. Paras­ta olisi siis jàt­tàà joukkoli­iken­teen (sekà maan kày­ton) jàr­jestàmi­nen yksi­tyiselle sektorille.

  51. Meil­lä Suomes­sa toimii ‘demokra­tia’ puoluekan­nas­ta riip­pumat­ta!? Vai onko se ‘mielis­sä luovutet­tu’ joillekin vaiku­tus­val­taisem­mille? Kuten Vihre­it­ten päätäntään?
    Ja käsitän että demokraat­tiseti val­i­tut kun­nal­lispäät­täjät eli val­tu­us­to jne. Jopa kaupun­gin johto (puolue man­daatein) eivät voi puhua ja toimia vain ja ain­oas­taan omien miel­tymys­ten­sä ja etu­jen­sa näkökul­mas­ta, vaan edus­ta­vat kansaa ja tässä tapauk­ses­sa kaupun­gin asukkai­ta ja hei­dän etu­jaan, sekä hyvinvointia.

    (Mukana näitä edel­lisen kir­joit­ta­jan ‘vaiku­tus­val­taisia’ ihan omil­la nimillään.)
    Minä en ymmär­rä onko joku julkisem­pi nimi tai ammat­ti, vaik­ka taitei­ji­ja tai näyt­telijä yms. jotenkin arvokkaampi lausumaan jotain asioista? EI TODELLA!
    Alueen asukkaana ja kaupunki­laise­na muutenkin näen vält­tämät­tömänä van­han sata­ma­radan uusiokäytön raiti­olin­jana sekä samal­la myös kam­pus-bus­sil­in­jana täl­lä muuten vain pitkien mutkien kaut­ta saavutet­taval­la noin 0.5km osu­udel­la! Kiitos.

  52. Lapin­lah­den lin­tu M. Toik­ka taisi vit­sail­la kom­men­tis­saan, kun ehdot­ti, että kasvi­ti­eteelli­nen puu­tarha voisi luovut­taa puu­tarhas­taan yhden nurkan rait­sikkaradan oikaisulle!

    JoukkoL, kir­joi­tat, että “Kumtäh­den kent­tä, jos­sa Maamme-laulu ensim­mäistä ker­taa esitet­ti­in, on kuusikaistaisen Hämeentien/Kustaa Vaasan tien toisel­la puolel­la kar­tanos­ta kat­sot­tuna. Joukkoli­iken­nekadun tai spåral­in­jan rak­en­t­a­mi­nen eivät vähäisim­mässäkään määrin vaiku­ta kyseiseen paikkaan — - -”

    Et ilmeis­es­ti juuri pyöräile ja kul­jek­si Vallilan­laak­sos­sa ja Kumtäh­den kentillä.
    Kyl­lä kah­teen suun­taan kulke­vat kiskot tai kak­sisu­un­tainen bus­sikatu vaikut­taisi siel­lä helkutisti! Mei­dän per­heen ulkoilut laak­sos­sa lop­puisi­vat var­maan siihen. Koiran ja las­ten kanssa on muka­va kulkea laak­so ympäri, aivan kuin olisi maal­la, vaik­ka Hämeen­tie jyl­lää lähel­lä. Poim­imme van­han junatun­nelin luona vil­li­vadelmia ja inti­aan­imustikoi­ta sekä pietaryrt­tiä vaatekomeroi­hin pitämään tuho­hyön­teiset loitolla.
    Hämeen­tieltä tulee muuten usko­mat­toman paljon saastet­ta. Valkoinen polkupyöräni oli ker­ran parkissa viikon uuden kasvi­ti­eteel­lisen aitaa vas­ten ja oli hiukkas­ten nokeama.

    Ei siis enää yhtään lisää liiken­net­tä tähän ain­okaiseen keitaaseemme.

  53. “Hämeen­tieltä tulee muuten usko­mat­toman paljon saastet­ta. Valkoinen polkupyöräni oli ker­ran parkissa viikon uuden kasvi­ti­eteel­lisen aitaa vas­ten ja oli hiukkas­ten nokeama.

    Ei siis enää yhtään lisää liiken­net­tä tähän ain­okaiseen keitaaseemme.”

    Toimi­van joukkoli­iken­teen lisäämi­nen ja kuukausilip­pu­jen hin­to­jen puolit­ta­mi­nen on tehokkain keino vähen­tää saasteita.

Vastaa käyttäjälle Birgit Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.