Oden verouudistus

28 vastausta artikkeliin “Oden verouudistus”

1. Ode ja muut enem­män vasem­malle kallel­la ole­vat poli­itikot eivät mielestäni ajat­tele asioi­ta korkeak­oulutet­tu­jen miesten kannal­ta. Nythän tilanne on se, että korkeasti koulute­tut miehet ovat use­am­min aloil­la, joista saa potkut, jos tulosta ei tule. Toista on tilanne kun­nan sosi­aal­i­työn­tek­i­jänä. Vasem­mistopoli­itikot myös rin­nas­ta­vat esimerkik­si teo­reet­tisen fysi­ikan mais­terin tutkin­non las­ten­tarhanopet­ta­jan mais­terin tutk­in­toon ja käyt­tävät tätä perustelu­na, että heil­lä tulisi olla sama palk­ka. Mut­ta, ihan oikeasti se fysi­ik­ka on paljon raskaampi ja haas­tavampi opiskelulinja.

   Korkeak­oulutet­tu­jen miesten kannal­ta tilanne on se, että hei­dän tulisi mak­saa suuria vero­ja kun­nan (nais)työntekijöille, joil­la ei ole suur­ta irti­sanomisuhkaa ja joiden koulu­tus voi olla myös hyvin kevyt, vaik­ka se paper­il­la voi ollakin maisterintutkinto.

   Vaik­ka mielestäni tulo­ero­ja on hyvä tasoit­taa, niin kan­natan tätä veroalea vain sen takia, että kun­nille ei voitaisi syytää raho­ja, vaan rahan käyt­töä joudut­taisi­in miet­timään enem­män. Miehen näkökul­mas­ta nykyi­nen tilanne tun­tuu turhauttavalta.

   Vastaa

2. Jotenkin tämä suu­rit­u­lois­t­en palkkavero­tus ja pääo­mavero­tus usein yhdis­tetään toisi­in­sa, mut­ta niil­lä taval­laan eri funk­tio. Palkkavero­tus tekee työn tekemis­es­tä kan­nat­ta­mat­tomam­paa ja pääo­mavero­tus tekee säästämis­es­tä kan­nat­ta­mat­tomam­paa. Vaik­ka on selvää, että työn tekoon tulee rohkaista nyky­istä enem­män ei ole mielestäni ollenkaan selvää, että säästämistä on syytä vähen­tää. Pääo­maa tarvi­taan tuotan­nos­sa siinä mis­sä työn­tek­i­jöi­denkin panosta.

   Vastaa

3. En tiedä, mik­si säästämistä pitäisi edis­tää maas­sa, jol­la on krooni­nen vai­h­to­taseen yli­jäämä, joka siis säästää enem­män kuin maas­ta löy­tyy järke­viä investointikohteita.

   Vastaa

4. Antero Kosken käsi­tys­tä miesten ja nais­ten työ­suhtei­den tur­val­lisu­ud­es­ta eivät kyl­lä tilas­tot tue. Naiset ovat pätkä­työ­suhteis­sa miehiä enem­män ja juuri nois­sa “tur­val­li­sis­sa” kun­nan töissä.

   Olisi kiva alen­taa kaikkien vero­ja, mut­ta mata­la­palkkaiset työt tarvit­se­vat vero­helpo­tus­ta eniten, kos­ka niis­sä on vaikea nykyvero­tuk­sel­la löytää palkkata­soa, jota toisen kan­nat­taisi mak­saa ja toisen ottaa vas­taan. Tämä tuot­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, joka tulee meille kaikille hyvin kalli­ik­si. Tuos­sa mar­gin­aalis­sa on ainakin yhtä paljon miehiä kuin naisia, sil­lä miehet sijoit­tuvat pär­jäämisessä run­sain joukon jakau­man molem­pi­in päi­hin. Ongel­man kansan­taloudel­lisen hin­nan mak­samiseen taita­vat miehet joutua osal­lis­tu­maan naisia enem­män, joten sen ratkaisem­i­nen olisi miesten etu. 

   Minähän sitä pait­si esitin ylimpi­en mar­gin­aaliv­ero­jen alen­tamista — en oikeu­den­mukaisu­ussy­istä vaan tehokku­ussy­istä — ja sen rahoit­tamista pääo­mat­u­lo­jen ankaram­mal­la verotuksella.

   Vastaa

5. Olen äänestänyt vihre­itä kaikissa vaaleis­sa koko aikuisikäni mut­ta pikkuhil­jaa on alka­nut tökkimään. Joka ain­oa veronalen­nus mitä tulee, pitäisi kohdis­taa pien­i­t­u­loisi­in keskilu­okan kustannuksella. 

   Per­in­teis­es­ti vasuripuolueet ovat halun­neet tätä kur­ju­u­den jakamista ei niinkään vihreät. Tietysti voi olla, että Osmon näke­mys ei ole vihrei­den viralli­nen kan­ta, sitä en jak­sanut tarkastaa.

   Vastaa

6. Kos­ka säästämi­nen on aina nykyisen kulu­tuk­sen siirtämistä tule­vaisu­u­teen ja kos­ka säästöille saadaan tuot­toa, eli sääste­ty­il­lä rahoil­la voidaan tule­vaisu­udessa kulut­taa enem­män kuin mitä niil­lä voidaan kulut­taa nyt. Mitä hait­taa vai­h­to­taseen yli­jäämästä on?

   Vastaa

7. “Eläkeläis­ten osalta en ymmär­rä, mik­si hei­dän tulisi saa­da kor­vaus palka­nsaa­jien veronalennuksista”

   Onko hal­li­tus rajan­nut lupauk­sen­sa koske­maan vain palka­nsaa­jia? Entä esimerkik­si yrittäjät?

   Olisi­han saman­su­u­ru­inen veronalen­nus eläkeläisille vain pieni hyvi­tys eduskun­nan tekemästä RAJUSTA eläkkei­den leikkauk­ses­ta 1.5.2005 alka­en. Itsekin ihmettelit viime vuon­na TV:n Punaises­sa lan­gas­sa miten hil­jaisu­udessa leikkauk­set hyväksyt­ti­in. Läh­es “sam­mute­tu­in lyhdyin”. Vai olisiko tarkoi­tus kur­jis­taa suh­teel­lis­es­ti eläkeläis­ten ase­maa lisää? Mikä oikeu­den­mukaisu­us­näköko­h­ta edel­lyt­tää että eläkeläis­ten ja palka­nsaa­jien vero­tuk­sen ero­ja vielä nykyis­es­tä lisätään?

   Vastaa

8. Veroalen jakau­tu­mis­es­ta olen läh­es samaa mieltä. Lisäk­si Suomes­sa, jos­sa monil­la aloil­la (vielä) on työt­tömyyt­tä, korkeampi­en tulovero­jen alen­t­a­mi­nen kan­nus­taa yli- ja lisätöi­hin. Tämä ei paran­na työl­lisyys­ti­lan­net­ta vaan pikem­minkin päinvastoin.

   Ja Antero Kos­ki: En tiedä onko fyysikon vai sosi­aal­i­työn­tek­i­jän koulu­tus haas­tavampi, mut­ta olen melko var­ma että jälkim­mäisen työ on haas­tavam­paa ja raskaam­paa. Ei niin että kum­mankaan seikan pitäisi vält­tämät­tä vaikut­taa siihen kuin­ka val­tio hei­dän tulo­jaan verottaa…

   Vastaa

9. Val­ti­ol­la on aivan riit­tävästi vielä velkaa, jota tulisi lyhen­tää vielä kun voidaan. Kovia aiko­ja vielä edessä, ja mitään muu­ta puskuria ei ole kuin vero­tus. Laskusuh­dan­teessa joutaa kyl­lä vero­ja alen­taa, varsinkin kun EKP:n pri­or­i­teetit tietää.

   Vastaa

10. Antero,

    Las­ten­tarhanopet­ta­jat eivät ole mais­tere­i­ta, vaan 180 opin­topis­teen kandidaatteja. 

    Kyl­lä mies­val­taisil­lakin aloil­la on ihan pili­pali-korkeak­oulu­tutk­in­to­ja, mikäli nyt las­ten­tarhanopet­ta­jan tutk­in­toa sel­l­aise­na pitää. Maa- ja met­säti­eteel­lis­es­tä ja teknil­li­sistä oppi­laitok­sista nyt tulee monil­ta opin­tolin­joil­ta ihan yhtä hölmöjä ulos kuin sisäänkin mennessään. 

    Teo­reet­ti­nen fysi­ik­ka on toki erit­täin vaa­ti­vaa, ei sitä käy kieltäminen.

    Vastaa

11. Mik­si antaa köy­hille tai siis pien­i­t­ulisille rahaa? Eiväthän he talout­ta pyöritä.
    Sehän riit­tää, että he juuri ja juuri tule­vat toimeen.

    Vastaa

12. Osmo
    “En tiedä, mik­si säästämistä pitäisi edis­tää maas­sa, jol­la on krooni­nen vai­h­to­taseen yli­jäämä, joka siis säästää enem­män kuin maas­ta löy­tyy järke­viä investointikohteita.”

    Sehän on sinän­sä hyvä asia, että rahaa on hel­posti saatavil­la, jos sille on järkevää käyt­töä. Pitkään­hän Suomes­sa asia ei ollut näin, vaan edis­tyk­sen pul­lonkaulana oli pääo­man puute. Oleel­lisem­paa on investoimi­nen kuin säästämi­nen. Vain investoin­tien avul­la taloutemme sopeu­tuu / mukau­tuu maail­man muu­tok­seen ja parhaiden investoin­tien osalta vie maail­man muu­tos­ta. Säästämisen funk­tio on siinä, että muiden säästöjä lainaa­mal­la investoi­jat voivat saa­da velka­vipua ja tehdä suurem­pia investointeja.

    Kos­ka tavaran­tuotan­to kan­nat­taa mon­esti tehdä muual­la kuin tääl­lä, merkit­tävimpiä investoin­te­jamme ovat investoin­nit tuoteke­hi­tyk­seen. Tuoteke­hi­tyk­ses­tä taas on viime vuosi­na lyhyt­näköis­es­ti säästet­ty / jätet­ty kas­vat­ta­mat­ta sita tarpeek­si mon­es­sa yri­tyk­sessä, kos­ka muodis­sa on ollut kvar­taa­likap­i­tal­is­mi. Lähim­man kvar­taalin kate / työ­tun­nit nousee, jos tuoteke­hi­tyk­sessä pihis­tel­lään, mut­ta se tapah­tuu tule­vaisu­u­den kustannuksella.

    Ylem­pi keskilu­ok­ka toimii suun­nan­näyt­täjänä kulu­tus­tren­deis­sä. Melkein kaik­ki kulu­tushyödyk­keet ovat olleet jos­sain vai­heessa ylel­lisyys­tuot­tei­ta, vaikka­pa jäätelö ja suk­laa. Jot­ta tääl­lä voitaisi­in laa­jamit­taisem­min tuoteke­hit­tää uusia korkean tuot­tomar­gin­aalin kulut­ta­jatuot­tei­ta, ylem­män keskilu­okan ostovoimake­hi­tyk­sen pitää olla kun­nos­sa, jot­ta omia koti­markki­noi­ta voidaan tehokkaasti käyt­tää uusien kulu­tushyödykkei­den koemarkkinoina. 

    Suo­ma­laisia luk­sus­merkke­jä pitäisi saa­da lisää, jot­ta emme ajau­tu­isi puh­taak­si ali­hank­in­ta- ja tytäry­htiö­taloudek­si ajat­tele­mal­la pelkästään effi­cien­cy-tyyp­pistä tuot­tavu­ut­ta ja uno­htaisi effec­tiv­i­ty-puol­ta. Esimerkik­si “Sex and the City”-konseptin markki­noimis­sa luk­sus­tuot­teis­sa koros­tu­vat tyy­likkyys ja korkea hin­ta, mut­tei juurikaan eet­tisyys tai muu maail­man paran­t­a­mi­nen tai pelastaminen. 

    Ylem­pi keskilu­ok­ka pätemisen tarpei­neen olisi hyvä saa­da val­jastet­tua omien tyy­likkä­den korkean hin­talu­okan eet­tis­ten luk­sus­tuot­tei­den koe­markki­noik­si eikä alis­taa sitä pelkäk­si muiden ex-luk­sus­tuot­tei­den massamarkkinaksi.

    Vastaa

13. “Suuri­palkkaisten korkeat mar­gin­aaliv­erot ovat kyl­lä ongel­ma, mut­ta sen ratkai­sisin kus­tan­nus­neu­traal­isti nos­ta­mal­la pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta (ei siis yri­tys­ten voitostaan mak­samia vaan yksi­ty­ishenkilöi­den saamia pääo­mat­u­lo­ja koske­vaa vero­tus­ta) ja käyt­tämäl­lä tästä koitu­vat tulot palka­nsaa­jien ylimpi­en mar­gin­aaliv­ero­jen alentamiseen.”

    Mitäköhän se ylimpi­en mar­gin­aaliv­ero­jen alen­t­a­mi­nen mah­taisi mak­saa? Tarken­netaan: Jos ylin tuloverolu­ok­ka (31,5% yli 62 000 vuosi­t­u­loista, 2008) pois­tet­taisi­in (eli ylin tuloverolu­ok­ka olisi 23,5% 32 000 alka­en), niin päästäisi­in niistä yli 50% marginaaliveroasteista.

    Joskus yritin etsiä jotain laskel­maa tämän kus­tan­nuk­sista, eli kään­täen siitä mitä ylin kireä tulovero todel­lisu­udessa tuot­taa verot­ta­jalle, enkä löytänyt. Ilman parem­paa tietoa, epäilen että tämä on yksi niistä harv­inai­sista tapauk­sista mis­sä veronalen­nus mak­saisi itsen­sä takaisin.

    Ensin­näkin, tuo 62 000/v eli vajaa 5 000/kk, on juuri siinä rajoil­la mis­sä vaik­ka pääl­likkö­ta­son tai parem­min palkat­tu­jen asiantun­ti­joiden palkat liikku­vat. Kokon­aisveroas­t­eeseen sen vaiku­tus on täl­lä ryh­mälle pieni, mut­ta se nos­taa mar­gin­aaliv­eron hyvin korkeak­si ja täten tehokkaasti ehkäisee esim. ylitöi­den tekoa. Mikä tosin on hyvä asia, sikäli kun halu­taan että suu­rit­u­loiset viet­tävät enem­män vapaa-aikaa.

    Toisek­si, suurem­mista tuloista (ja tässä on jo kyse aika pien­estä ryh­mästä) tuo 8% voi olla hyvinkin ratkai­se­va kyn­nys muut­taa palkkaa pääo­mat­u­loik­sia. Moni yrit­täjä kuitenkin ottaa tulok­sen palkkat­u­loina, kos­ka osakey­htiö mak­saa rahaa ja vaivaa, vaik­ka veroaste onkin hie­man korkeampi. Jos tulovero­tus olisi pienem­pi, niin se tulo­ra­ja mis­sä kan­nat­ta muut­taa tulon­sa pääo­mat­u­loik­si nousee, mikä itseasi­as­sa kas­vat­taisi sekä kokon­aisvero­pros­ent­tia että verotuloja.

    Eli kan­nustin­vaiku­tus on suuri, vaiku­tus vero­ker­tymään pieni. Mah­dol­lis­es­ti jopa negati­ivi­nen. Jos näin, niin en ymmär­rä mik­si tämän rahoit­tamisek­si pitäisi nos­taa pääo­maveroa, vaik­ka se muuten onkin ihan kan­natet­ta­va ajatus.

    Vastaa

14. Olisin kuvitel­lut, että tuo liialli­nen säästämi­nen ratkea itses­tään väestön eläköi­tyessä (kansan­talouden tulot pienenevät ja kulut kas­va­vat). Itseasi­as­sa olisin jopa ajatel­lut, että olisi hyvä olla vähän enem­män säästöjä (joko varo­ja ulko­mail­la, tai suurem­pi osu­us ‘suo­ma­lais­es­ta’ var­al­lisu­ud­es­ta suo­ma­lai­sis­sa käsis­sä) seu­raa­van parinkymme­nen vuo­den var­al­ta (hirte­his­es­ti: että saamme suuret ikälu­okat kun­ni­al­la haudattua).

    Toisaal­ta esimerkik­si osakesäästäjä mak­saa jo nykyisel­lään korkei­ta vero­ja (pait­si jos rahat kier­rätetään vaku­u­tusy­htiöi­den kaut­ta ja hei­dän hyväk­seen), kun taas asun­tosäästäjiä tue­taan verovaroista (ja hin­take­hi­tyk­sessä sen huo­maa). Tiedän, että tuos­ta tuo viimeinen puoli ei ole Osmonkaan mielestä oikein, mut­ta käytänössä hänen ehdo­tuk­sen­sa vinout­taisi tilan­net­ta vielä entisestään.

    Vastaa

15. Olisin kuvitel­lut, että tuo liialli­nen säästämi­nen ratkea itses­tään väestön eläköi­tyessä (kansan­talouden tulot pienenevät ja kulut kas­va­vat). Itseasi­as­sa olisin jopa ajatel­lut, että olisi hyvä olla vähän enem­män säästöjä (joko varo­ja ulko­mail­la, tai suurem­pi osu­us ’suo­ma­lais­es­ta’ var­al­lisu­ud­es­ta suo­ma­lai­sis­sa käsis­sä) seu­raa­van parinkymme­nen vuo­den varalta… 

    Ajat­tet samoin tässä asi­as­sa kuin minä siis aivan väärin. Pitää tuh­la­ta heti kaik­ki rahat kuten Osmo esit­tää, tai sit­ten jakaa ne mail­man­paran­nuk­seen ulko­mail­la sekä ongel­maryh­mien laa­jaan maa­han­tuon­ti­in kuten kova oikeis­to­hal­li­tuk­semme tekee.

    Vastaa

16. Juuri keski­t­u­loiset lap­siper­heet joutu­vat pahimpi­in kan­nustin­loukkui­hin tässä maas­sa. Kak­si­lapsi­nen per­he, jos­sa toinen van­hem­mista tien­aa 3000€/kk ja toinen (äiti) 2400€/kk tai jotain sinne päin, kohtaa läh­es 100 pros­entin efek­ti­ivisen mar­gin­aaliv­eron, kun äiti läh­tee töi­hin las­ta hoita­mas­ta. Jos tätä pahen­netaan niin, että vähän heikom­min tien­aa­van mar­gin­aaliv­ero­tus­ta vielä entis­es­tään kiris­tetään, niin siir­retään tavat­tomasti per­heitä alem­mas­ta keskilu­okas­ta net­tosaa­jien joukkoon. 

    Mar­gin­aalit pitää saa­da kaut­ta lin­jan alas ja nou­se­viksi. Laske­va mar­gin­aaliv­ero tarkoit­taa regres­si­ivistä veroa, eli työn­teko on sitä kan­nat­tavam­paa mitä enem­män tien­aa. Nyt suo­ma­lainen vero- ja tukivi­idakko tekee sen, että pro­gres­sio on kovin siir­ryt­täessä sosi­aal­i­ta­pauk­sista alem­paan keskilu­okkaan ja helpot­taa tun­tu­vasti kun kaik­ki tulon­si­ir­rot on ohitet­tu. Korkeampi­en palkko­jen mar­gin­aalien kar­simi­nen vain pahen­taa ongel­maa. Tärkeäm­pää olisi saa­da a) mata­la­palkkatyö kan­nat­tavak­si ja b) keskilu­okan mar­gin­aalit alas, tai ainakin kohtuullisiksi.

    Vastaa

17. “Kokon­aisveroas­t­eeseen sen vaiku­tus on täl­lä ryh­mälle pieni, mut­ta se nos­taa mar­gin­aaliv­eron hyvin korkeak­si ja täten tehokkaasti ehkäisee esim. ylitöi­den tekoa. Mikä tosin on hyvä asia, sikäli kun halu­taan että suu­rit­u­loiset viet­tävät enem­män vapaa-aikaa”

    Ne tekevät nytkin ilmaisek­si ylitöitä (kil­pail­e­vat keskenään ylen­e­misen toivos­sa), niin mis­sä se korkean tulovero­pros­entin ylitöitä ehkäi­sevä vaiku­tus näkyy??? Mar­gin­aaliv­ero saadaan veron­palau­tuk­sis­sa takaisin. 

    Kuin­ka kum­mas­sa rahal­la voidaan motivoi­da ihmisiä työn­tekoon, jos ne eivät nyky­isiäkään raho­ja kulu­ta kaikkea, vaan säästävät niitä. Vai onko nämä jotain shop­paa­jia, jot­ka kulut­ta­vat kaiken? Näille ei riitä minkään­laiset tulot.

    Niin mik­si palkkaa pitäisi mak­saa sen mukaan, mitä on tehnyt ennen työelämää. Eikö palkkaa mak­se­ta työnteosta??

    Vastaa

18. Nuista kun­nan naisista.

    Vaik­ka tilastot(tilastoillahan voidaan halutes­sa tukea mitä tah­nasa asi­aa) eivät tuk­isi kun­nan nais­ten työ­paikko­jen tur­val­lisu­ut­ta, niin ter­ve jär­ki tukee. Suomen laki kieltää esimerkik­si aasialais­ten hal­patyön­tek­i­jöi­den tuomisen Suomeen. Samaan aikaan kuitenkin Suomes­sa saa ostaa vaik­ka venäläis­ten paper­im­i­esten tekemää pape­ria. Toista se on miehillä.

    Kir­joi­tan tämän yksi­tyiselle sek­to­rille hakeu­tu­vana miehenä. Suomen vero­pro­gres­sio aiheut­taa var­masti suur­ta pään jomo­tus­ta yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jöille, vaik­ka mon­en mielestä heikom­piosia on tuet­ta­va reilusti. Suomen punav­ihreässä sosi­aalises­sa oikeu­den­mukaisu­udessa tämä kuitenkin tarkoit­taa, että verora­ho­ja ei ohja­ta heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleville, vaan kun­nan katk­er­ille työn­tek­i­jöille, joil­la jo menee hyvin.

    Hyvä esimerk­ki tästä on sairaan­hoita­jat. Heil­lä on kol­men vuoden(joka sisältää yli vuo­den työhar­joit­telua eli työtä) ammat­tiko­rkek­oulu ja heitä markki­noidaan korkeasti koulutet­tuina. Kat­invil­lat sanon minä.Tämän sopimuskau­den jäl­keen sairaan­hoita­jien keskipalk­ka on yli 3000 euroa. Sairaan­hoita­jien töistä löy­tyy ikäviä ja haas­tavia hom­mia, joista tuo 3000€ on asialli­nen palk­ka. Toisaal­ta kuitenkin sairaan­hoita­jien töis­sä on myös hyvin help­po­ja työte­htäviä, jois­sa ei koulu­tus­ta tarvit­sisi. Mik­si kaikille sairaan­hoita­jille pitää kuitenkin mak­saa sama palk­ka? Ai niin, shän on sosi­aalis­es­ti oikeu­den mukaista.

    Vastaa

19. “Mar­gin­aalit pitää saa­da kaut­ta lin­jan alas ja nou­se­viksi. Laske­va mar­gin­aaliv­ero tarkoit­taa regres­si­ivistä veroa, eli työn­teko on sitä kan­nat­tavam­paa mitä enem­män tien­aa. Nyt suo­ma­lainen vero- ja tukivi­idakko tekee sen, että pro­gres­sio on kovin siir­ryt­täessä sosi­aal­i­ta­pauk­sista alem­paan keskilu­okkaan ja helpot­taa tun­tu­vasti kun kaik­ki tulon­si­ir­rot on ohitet­tu. Korkeampi­en palkko­jen mar­gin­aalien kar­simi­nen vain pahen­taa ongelmaa.”

    En ymmär­rä miten se pahen­taisi ongel­maa, tai tarkem­min minus­ta tuo on omi­tu­inen tapa määritel­lä ongel­ma. Kipuko­h­ta on siinä alem­pi­en palkkat­u­lo­jen kohdal­la, se nouseeko vai las­keeko mar­gin­aaliv­ero siitä tulo­jen kas­vaes­sa on irrel­e­vant­tia tämän epäko­hdan kannalta.

    Ja Erk­ki, tar­i­nat ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den tap­potahdista ja palkat­tomista ylitöistä on yksi kala­jut­tu­jen vari­aa­tio. Tai sit­ten minä olen vaan ollut harv­inaisen sivistyneil­lä työ­paikoil­la töissä.

    Vastaa

20. Tiedemies
    “Tärkeäm­pää olisi saa­da a) mata­la­palkkatyö kan­nat­tavak­si ja b) keskilu­okan mar­gin­aalit alas, tai ainakin kohtuullisiksi.”

    Ote­taan tasajän­nitelähde, jol­la on sisäi­nen resis­tanssi Rs. Halu­taan ottaa siitä mak­simite­ho ulos. Käytetään veron­mak­sa­jaa jän­niteläh­teenä. Mil­lä taval­la mitoite­taan kuor­ma Rk, jot­ta siihen saadaan maksimiteho?

    Vas­taus:
    Rs=Rk. Siis jos jän­niteläh­teestä yritetään ottaa enem­män tehoa kuor­mavas­tus­ta pienen­tämäl­lä, saatu teho piene­nee. Jos jän­niteläh­teestä yritetään ottaa enem­män tehoa kuor­mavas­tus­ta suurenta­mal­la, saatu teho myös pienenee.

    Analo­gia:
    Sosi­aalidemokra­tia Suomes­sa ja Ruot­sis­sa eteni 1980-luvul­la siihen pis­teeseen, että vero­ja korot­ta­mal­la ei ollut enää mah­dol­lista lisätä vero­ker­tymän ostovoimaa. Tulovero­ja on sen sijaan alen­net­tu ja vero­ker­tymä on samanaikaises­ti kasvanut. 

    Vaik­ka vero­tu­lo­jen mak­si­moin­ti ei ole itseis­ar­voinen tavoite, työ­tu­lon vero­ja ei kan­nat­tane aset­taa ainakaan korkeam­mik­si kuin taso joka tuot­taa mak­si­maalisen ostovoiman vero­tu­loille. On perustel­tua ajatel­la, että olemme yleis­es­tikin mar­gin­aaliv­erois­sa olleet tuon tason yläpuolel­la. On mah­dol­lista, että olemme edelleen ainakin jonkin ver­ran tuon tason yläpuolel­la (keskilu­okan) ylim­mis­sä marginaaliveroissa.

    Vastaa

21. Ehdo­tat siis,että säästämistä siis pitäisi verot­taa enem­män nos­ta­mal­la pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta. Tarkoit­taa käytän­nössä raho­jen ohjau­tu­mista kulu­tuk­seen kun säästämi­nen ei kan­na­ta. Mielenkiintoista.

    Vastaa

22. Ongel­ma eivät ole ne veroko­r­tis­sa luke­vat pros­en­tit, vaan efek­ti­iviset mar­gin­aalit. Kokon­aan tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävä neli­henk­i­nen, kah­den aikuisen per­he saavut­taa saman ostovoiman vas­ta, kun yhteen­las­ke­tut brut­to­tu­lot menevät jos­sain kol­men, neljän tuhan­nen euron kieppeil­lä, ja molem­mat tien­aa­vat suun­nilleen yhtä paljon. Siinä välis­sä on ns. kannustinloukku. 

    Efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero vaikut­taa pait­si siihen, mil­laisia päätök­siä tehdään, myös siihen, miten oikeu­den­mukaisek­si jär­jestelmä koetaan. Alem­man keskilu­okan tuloil­la jär­jestelmä koetaan äärim­mäisen epäoikeu­den­mukaisek­si, kos­ka teet niin tai näin, aina tun­tuu, että ran­gais­taan ja että muut pär­jäävät paremmin.

    Se, mik­si (pelkkä) korkeampi­en mar­gin­aalien laskem­i­nen vain pahen­taa asi­aa on se, että keski­t­u­loisel­la per­heel­lä, siis kun per­heen tulot menevät jos­sain viiden ton­nin pääl­lä, mar­gin­aalit tule­vat jo muutenkin ropis­ten alas, kun kaik­ki tuet kar­si­u­tu­vat. Jos mar­gin­aaliv­eroa alen­netaan, san­o­taan, yli 3000€/kk ansait­sevil­ta, niin vero­jen regres­si­ivisyys lisään­tyy ja koet­tu kan­nustin­loukku pahe­nee entisestään. 

    Toki se helpot­taisi paljon esimerkik­si min­un ja per­heeni elämää, kos­ka lap­sil­isiä luku­unot­ta­mat­ta meil­lä ei ole mitään suo­ria tulon­si­ir­to­ja. Min­ul­la on toisi­naan mah­dol­lisu­us tehdä vähän ylimääräisiä töitä ja näistä käteen­jäävä raha lisään­ty­isi täl­lä uud­is­tuk­sel­la, ja var­maan ottaisin niitäkin hom­mia mielu­um­min. Mut­ta kaikil­la ei ole tätä mah­dol­lisu­ut­ta. Ne, joiden tulot jumit­taisi­vat siel­lä mis­sä ylimääräi­nen euro on esimerkik­si juuri siinä, että sen tien­aami­nen veisi vaik­ka päivähoit­o­mak­sut korkeim­paan mak­su­lu­okkaan, eivät tek­isi lisää työtä, vaik­ka olisi mah­dol­lisu­uskin. Itseasi­as­sa tiedän ihmisiä, jot­ka ovat pyytäneet työ­paikkaa vähen­tämään tun­te­ja juuri tästä syystä.

    Vastaa

23. Tiedemies
    “Ne, joiden tulot jumit­taisi­vat siel­lä mis­sä ylimääräi­nen euro on esimerkik­si juuri siinä, että sen tien­aami­nen veisi vaik­ka päivähoit­o­mak­sut korkeim­paan mak­su­lu­okkaan, eivät tek­isi lisää työtä, vaik­ka olisi mah­dol­lisu­uskin. Itseasi­as­sa tiedän ihmisiä, jot­ka ovat pyytäneet työ­paikkaa vähen­tämään tun­te­ja juuri tästä syystä.”

    Toisaal­ta ei ole kauhean kamala asia, jos pienen lapsen van­hem­mal­la on muu­ta­ma tun­ti enemän aikaa viet­tää val­tion / kun­nan piikki­in lapsen­sa kanssa ilman, että tulot muut­tuvat mihinkään. 

    Lapsen van­hem­man työ­nan­ta­ja on pelat­tu nok­i­tus-tilanteeseen val­tion / kun­nan kanssa. Val­tion / kun­nan intres­seis­sä on tukea las­ten kas­va­tus­ta. Van­hem­man työ­nan­ta­jan intres­seis­sä on van­hem­man työ­panos. Van­hem­man työ­nan­ta­ja voi halutes­saan nokit­taa mak­samal­la parem­paa palkkaa. Tämäkin voi tosin olla tyy­tyväi­nen siitä, että val­tio / kun­ta osal­lis­tuu työn­tek­i­jän­sä las­ten hoidon kus­tan­nuk­si­in ja että tämän ei tarvitse enem­pää huole­htia asiasta.

    Vastaa

24. Ton­ni käteen: Niin, ei se olekaan huono idea, että van­hem­mat viet­tävät aikaa las­ten­sa kanssa, mut­ta mik­si valtion/kuntien pitäisi pyrk­iä vaikut­ta­maan siihen, kuka niiden las­ten kanssa on ja kuka ei. Nyt tilanne on se, että joko hyvin mata­lat tulot (käytän­nössä yksin­huolta­jat) tai sit­ten melko suuret tulot omaav­ille on paljon kan­nat­tavam­paa lait­taa lapset hoitoon. Sen­si­jaan siinä keski­t­u­lois­t­en kohdal­la, ehkä pikkuisen keski­ta­son ala­puolel­la, (käytän­nössä) naiset (käytän­nössä) pakote­taan ole­maan kotona.

    Väitän, että hyvin suuri osa näistä tuloloukkui­hin joutuneista on juurikin julkisel­la sek­to­ril­la työsken­tele­viä naisia, joiden mies tekee jotain suun­nilleen keskipalkkaista työtä. Näitä samo­ja ihmisiä pide­tään pätkätöis­sä ja näille ihmisille ei uskalleta antaa pitkäaikaisia työ­suhtei­ta juuri sik­si, että yhteiskun­ta käytän­nössä pakot­taa hei­dät koti­in las­ten kanssa aina jon­nekin tuonne noin kol­men ikävuo­den tienoille. Jos lap­sia on kak­si (hyvin taval­lista) ja ikäeroa kak­si ja puoli- kolme vuot­ta (myös hyvin taval­lista), niin työhis­to­ri­aan tulee hel­posti tuol­lainen viiden vuo­den aukko. Tämä tilanne on syn­nytet­ty juuri näil­lä korkeil­la efek­ti­ivisil­lä marginaaleilla.

    Se hyväksytään ja siinä on hyviä puo­lia, mut­ta siinä on perus­ta­van­laa­tu­inen vika siinä, että se kos­kee vain tiet­tyä nais­ryh­mää, eikä käytän­nössä lainkaan miehiä.

    Vastaa

25. Ton­ni käteen: !?!?!?!? Väitätkö, että ei ole myöskään kamala asia, että pienen lapsen van­hem­mat eivät voi työn­te­ol­la paran­taa taloudel­lista tilan­net­taan? Nykyi­nen kan­nustin­loukku efek­ti­ivis­es­ti pakot­taa pienen lapsen van­hem­man jäämään koti­in. Kyse ei ole pelkästään työ­nan­ta­jan ja kun­nan / val­tion ahneu­den vas­takkain aset­telus­ta, vaan työn­tek­i­jän, joka on pelat­tu pois tästä yhtälöstä!

    Vastaa

26. Tiedemies
    “Ton­ni käteen: Niin, ei se olekaan huono idea, että van­hem­mat viet­tävät aikaa las­ten­sa kanssa, mut­ta mik­si valtion/kuntien pitäisi pyrk­iä vaikut­ta­maan siihen, kuka niiden las­ten kanssa on ja kuka ei.

    Se hyväksytään ja siinä on hyviä puo­lia, mut­ta siinä on perus­ta­van­laa­tu­inen vika siinä, että se kos­kee vain tiet­tyä nais­ryh­mää, eikä käytän­nössä lainkaan miehiä.”

    Art­turi
    “Ton­ni käteen: !?!?!?!? Väitätkö, että ei ole myöskään kamala asia, että pienen lapsen van­hem­mat eivät voi työn­te­ol­la paran­taa taloudel­lista tilannettaan?”

    En tiedä pien­ten las­ten hoidon tukien kokon­aisu­u­den määrit­tymis­pe­rustei­ta, joten en osaa ver­tail­la eri­lais­ten pien­ten las­ten van­hempi­en suh­teel­lista ase­maa. Eiväthän he kuitenkaan ole noiden tukien takia muuhun väestöön näh­den sor­re­tus­sa ase­mas­sa, vaan päin­vas­toin heitä on kat­sot­tu hyväk­si suosia ylimääräisil­lä tuil­la, jot­ta pienet lapset tule­vat hoidet­tua hyvin ja jot­ta pieniä lap­sia ylipään­sä on. 

    Pitäisikö tei­dän mielestänne keski­t­u­lois­t­en van­hempi­en saamia pien­ten las­ten hoidon tukia sit­ten pienen­tää, jot­ta he voisi­vat itse helpom­min työtä tekemäl­lä paran­taa taloudel­lista asemaansa? 

    Eikö päin­vas­toin pitäisi pyrk­iä lisäämään vas­ten­tah­tois­es­ti työt­tömänä ole­vien tai vajaatyöl­lis­tet­ty­jen ansio­työmäärää, eikä niiden joil­la on mielestään mieluisam­paakin tekemistä?

    Vastaa

27. Tep­po: “Olen äänestänyt vihre­itä kaikissa vaaleis­sa koko aikuisikäni mut­ta pikkuhil­jaa on alka­nut tökkimään. Joka ain­oa veronalen­nus mitä tulee, pitäisi kohdis­taa pien­i­t­u­loisi­in keskilu­okan kustannuksella.”

    No kun kaik­ki veroalet todel­la pitkään aikaan on kohdis­tet­tu tasais­es­ti kaikille. Jo sekin, että veroale olisi pieni- JA keski­t­u­loisille olisi hyvä juttu.

    Vastaa

28. Ton­ni: Se ongel­ma tässä on mielestäni se, ettei sys­tee­mi ole järin tas­a­puo­li­nen. Siitä voidaan keskustel­la, olisiko mata­lam­man tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jöi­den syytäkin, kansan­taloudel­lis­es­ti, hoitaa lapsen­sa itse kotona mielu­um­min kuin lait­taa päiväkoti­in, mut­ta tästä ei ole edes kysymys. Nyt meil­lä on tilanne, jos­sa hyvin mata­lat­u­loisen ja toisaal­ta korkea­t­u­loisen on järkevää lait­taa lapset päivähoitoon, mut­ta keski­t­u­loisen ei. Min­un on erit­täin vaikea uskoa, että tämä olisi se tarkoitet­tu lop­putu­los jär­jestelmässä, vaan uskon vil­pit­tömästi, että tarkoi­tus on ollut taa­ta mah­dol­lisu­us päivähoitoon tas­a­puolis­es­ti kaikille tuloryhmille.

    Tämä voidaan toteut­taa, kuten SDP on ehdot­tanut, mak­sut­toma­l­la päivähoidol­la. Tulo­jen mukaan por­ras­tu­va mak­su, jos­sa on kat­to, sensin­si­jaan syn­nyt­tää sen “kuopan” niille keski­t­u­loisille. Se, miten tämä ratkaistaan, onkin vaikeampi kysymys. Kiin­teä, tuloista riip­puma­ton tar­if­fi ei ole poli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen, vaik­ka se kor­jaisikin vääristymää. Toinen vai­h­toe­hto olisi yksi­ty­istää koko päivähoito­jär­jestelmä, mut­ten usko senkään toteu­tu­van, enkä pidä sitä vält­tämät­tä kovin tehokkaana. 

    kysymys on tietenkin vaikea. Jos se olisi help­po, niin se olisi jo ratkaistu.

    Vastaa