Kahdesti kahtiajaettu Suomi

(Kolum­ni on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä 28/2008)

Paa­vo Lip­po­nen varoit­ti kolum­nis­saan alue­poli­ti­ikkaan saata­va uusi lin­ja (SK 24/2008), että Suo­mi on jakau­tu­mas­sa Helsin­gin, Turun ja Tam­pereen rajaa­maan kasvukolmioon ja muut­to­tap­pios­ta kär­sivään Suomeen. Jako näkyy myös arvois­sa, ajat­te­lu­tavois­sa ja arjen käyt­täy­tymisessä. Jopa ruokakaup­po­jen tuote­va­likoima on eri­lais­tu­mas­sa. Yht­enäiskult­tuurin Suo­mi alkaa jakau­tua kuin Italia pohjoiseen ja etelään.

Tämän rin­nal­la muut­tovoit­toalueil­la on meneil­lään toisen­lainen jako varsi­naiseen kaupunkiväestöön ja kehyskun­tien omako­ti­a­su­ji­in, pen­delöi­ji­in. Näi­den kah­den ryh­män arvo­maail­mat näyt­tävät myös erkaan­tu­van toi­sis­taan. Urbaane­ja arvo­ja kan­nat­ta­vat arvosta­vat lyhy­itä etäisyyk­siä ja hyviä lähipalvelu­ja. Pen­delöi­jät arvosta­vat oman kodin neliöitä enem­män kuin lyhy­itä etäisyyk­siä. Moni sanoo etsivän­sä omaa rauhaa kaukana maail­man pahu­ud­es­ta. Tässä elämän­muo­dos­sa eristäy­dytään paljolti omaan lin­tuko­toon ydin­per­heen piiriin. 

Keskustelu kaupunkiseu­tu­jen kehi­tyk­ses­tä on saa­mas­sa tule­htunei­ta piirteitä. Kah­den tieteel­lisen teo­ri­an välil­lä voidaan käy­dä älyl­listä väit­te­lyä, mut­ta ei kah­den arvo­maail­man välil­lä. Helsinkiläis­ten poli­itikko­jen on helpom­pi keskustel­la keskenään yli puoluer­a­jo­jen kuin oman puolueen espoolais­ten kanssa. Vihtiläis­ten ja nur­mi­järveläis­ten kanssa ei ole kun­nol­la edes yritetty. 

Hyvässä yhteiskun­nas­sa kun­nioite­taan itse kunkin oikeut­ta elää niin kuin parhaak­si näkee, kun­han ei samal­la loukkaa toisen oikeut­ta elää taval­laan eikä sysää val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­sia tois­t­en mak­set­taviksi eikä pyri vapaa­matkus­ta­jana vält­tämään sosi­aal­ista vas­tu­u­ta huono-osaisim­mista. Ongelmia on sekä val­in­to­jen kus­tan­nuk­sista että sosi­aalisen vas­tu­un jakautumisessa.

Kaupunki­laisia jurp­pii pen­delöi­jien aiheut­ta­ma liikenne. Ainakin vielä 1990-luvul­la Töölössä oli kohta­laisen iso äänestäjäjoukko, joka äänesti eduskun­tavaaleis­sa kokoomus­ta, kos­ka eivät pitäneet veroista, ja kun­nal­lis­vaaleis­sa vihre­itä, kos­ka eivät pitäneet autoista. Liiken­teen hai­tat eivät rajoitu pakokaa­sui­hin, vaan kyse on myös auto­jen viemästä tilas­ta, metelistä ja ruuhk­ista. Tietul­lien kan­na­tus on kaupunki­lais­ten kesku­udessa suuri.

On kat­sot­tu oikeak­si tukea van­haa maaseu­tua otta­mal­la osa pitkien etäisyyk­sien aiheut­tamista menoista kaikkien mak­set­tavak­si. Sähkö ja eri­laiset kaapeliy­htey­det pitää toimit­taa syr­jäiseen mökki­in samal­la hin­nal­la kuin taa­ja­man ker­rostaloon. Kun­ta on velvolli­nen jär­jestämään koulukul­je­tuk­set syr­jässä asuville ja jos näitä on paljon, val­tio tulee apu­un val­tiono­suuk­sil­la. Tämä on oikein van­han maaseudun osalta, mut­ta uusien pen­delöi­jien kohdal­la se rikkoo peri­aatet­ta, että jokainen vas­taa val­in­to­jen­sa seu­rauk­sista. Uuden haja-asu­tuk­sen aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia ei pitäisi sysätä muiden mak­set­tavak­si myöskään val­tiono­suuk­sien kautta. 

Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on paljolti kun­tien varas­sa. Jokainen osal­lis­tuu menoi­hin tulo­jen­sa suh­teessa ja saa palvelu­ja tarpei­den­sa suh­teessa. Tulo­jen tasaus tapah­tuu paljolti kun­tien sisäl­lä. Tähän ei oikein sovi se, että rikkaat aset­tuvat omi­in kun­ti­in­sa tasaa­maan tulo­ja keskenään ja köy­hät omi­in­sa. Pelisään­nöt suo­si­vat vapaa­matkus­ta­ju­ut­ta. Joko kun­nan tulee muo­dos­tua koko työssäkäyn­tialueesta, tulot on tasat­ta­va työssäkäyn­tialueen kun­tien kesken tai val­tiono­su­usjär­jestelmän on toimit­ta­va vah­vasti kun­tien sosi­aal­ista eriy­tymistä vas­taan. Asial­la alkaa olla kiire — eri­tyis­es­ti Turun seudulla.

Ilmastopoli­ti­ik­ka suosii tiivistä kaupunki­raken­net­ta, joka tuot­taa vähem­män tarvet­ta auton käyt­töön ja tekee mah­dol­lisek­si kaukoläm­mön. Niin kauan kuin viimeiset megawat­ti­tun­nit sähköä tuote­taan laude­voimalois­sa, kilo­wat­ti­tun­ti sähköä vie viisi ker­taa enem­män pri­maariener­giaa kuin kilo­wat­ti­tun­ti kaukoläm­pöä, eikä tätä tosi­asi­aa pääse pakoon varaa­mal­la omaan käyt­töön­sä vesivoimal­la tuotet­tua sähköä, vaik­ka päämin­is­teri täl­laista anei­den ostamista oman­tun­non rauhoit­tamisek­si suosit­tikin. Kaik­ki sähkön lisäkäyt­tö lisää ja säästö vähen­tää verkon huonoim­man voimalan käyt­töä, joka melkein aina on lauhde­voimala. Uusien omakoti­talo­jen eko­tase tulee parane­maan huo­mat­tavasti, jos jatkos­sa raken­netaan vain mata­laen­er­giat­alo­ja. Jäl­jelle jää kuitenkin liiken­teen ener­gianku­lu­tus, jos­ta suun­nit­telemat­tomas­sa yhdyskun­tarak­en­teessa on vaikea päästä eroon.

Uusia pien­taloaluei­ta syn­tyy gryn­deriv­e­tois­es­ti muu­ta­man kymme­nen talon läm­päreinä. Maan­omis­tu­solot määräävät niiden sijain­nin ja koon. Maan­omis­tu­soloista riip­puma­ton aluei­den suun­nit­telu takaisi paikalliset palve­lut ja edes aut­tavasti toimi­van julkisen liiken­teen. Nyt pien­taloa­sumisen ekol­o­gista taakkaa turhaan kas­vate­taan turhaan. Tarvit­taisi­in laa­jo­ja puu­tarhakaupunkialuei­ta, jot­ka ovat riit­tävän suuria ylläpitämään myös kau­pal­lisia palvelu­ja ja kouluja.

Huono suun­nit­telu vie pri­vati­soituneen elämän­muodon äärim­milleen. Uusille omako­tialueille ei ole suun­nitel­tu tore­ja ja tiet on tarkoitet­tu vain alueelta pois pääsemiseen. Van­hat rin­ta­mami­estaloalueet suun­nitelti­in ruu­tukaavaan viihty­i­sine katu­ineen ja tor­ei­neen. Niis­sä pystyt­ti­in yhdis­tämään pien­talo­jen ja kaupunki­a­sumisen edut. Näistä van­hanaikaises­ti suun­nitel­luista alueista ollaan valmi­it mak­samaan paljon enem­män. Mitä näi­den eris­tet­ty­jen lin­tuko­to­jen asukkaat aiko­vat tehdä sit­ten, kun lapset ovat kas­va­neet mur­rosikään, eikä hei­dän maail­mansa enää rajoitu pihapiiriin?

Kaavoit­ta­jat ovat tar­jon­neet kom­pro­mis­sik­si tiivistä ja mata­laa. Kauk­lah­den asun­tomes­su­talot ovat käyneet kau­pak­si niin huonos­ti, että raken­nus­li­ik­keet ovat halukkai­ta hylkäämään koko kon­septin. Alue on toiv­ot­toman syr­jäi­nen. Tin­kimäl­lä väljyy­destä pitäisi saa tilalle parem­mat palve­lut ja lyhyem­mät matkat. Tiivis ja mata­la kuu­luu kaupunki­rak­en­teen yhtey­teen lähelle palvelu­ja. Ei siinä muuten mitään järkeä ole.

Kaupunki­rak­en­teen kysymyk­set eivät ole juuri lainkaan poli­ti­soituneet, kos­ka ne jaka­vat kaik­ki puolueet. Asun­to­min­is­teri Vapaavuori on ollut näkyvä eheän kaupunki­rak­en­teen kan­nat­ta­ja samal­la kun noil­la kehyskun­tien ”repub­likaanivyöhykkeil­lä” äänestetään lähin­nä Kokoomus­ta ja Keskus­taa. Helsin­gin vihreät ovat Vapaavuoren lin­joil­la, mut­ta kehyskun­tien vihreis­sä ajatel­laan eritavalla. 

Kun kysymys­tä ei ole poli­ti­soitu, sitä ei pystytä oikein käsit­telemään vaan päätök­si­in ajele­hdi­taan. Poli­itikko­jen on vaikea olla julkises­ti erim­ieltä puolue­toverei­den­sa kanssa. Kaupunkipoli­ti­ikan kysymys­te­naset­telun kannal­ta puolue­jako on vanhentunut. 

44 vastausta artikkeliin “Kahdesti kahtiajaettu Suomi”

  1. Kyl­lä tiivis-ja-mata­la-kon­sep­tille jää turhan vähän elin­ti­laa jos se ei muka Kauk­lahdessa toi­mi. Junara­ta ihan vierassä, mat­ka-aika Helsinki­in rapi­at kak­sikym­men­tä minsaa.

  2. Osmon logi­ikkaa:

    “Uusille omako­tialueille ei ole suun­nitel­tu tore­ja ja tiet on tarkoitet­tu vain alueelta pois pääsemiseen.”

    Heh, ehkä ne on suun­nitel­tu myös alueelle pääsemiseen… 

    Ja kuka jotain tore­ja kaipaa, sinne kerään­tyvät vain kaiken maail­man juopot notku­maan. Se nyt on vähän eri asia jokin Kaup­pa­tori, jon­ka kupeessa itse asut.. 

    “Mitä näi­den eris­tet­ty­jen lin­tuko­to­jen asukkaat aiko­vat tehdä sit­ten, kun lapset ovat kas­va­neet mur­rosikään, eikä hei­dän maail­mansa enää rajoitu pihapiiriin?”

    Lapsen elämä ei tietysti rajoitu pihapi­iri­in paljon tätä ennenkään, mut­ta muut­ta­vat sit­ten vaik­ka pois. 15-vuo­ti­ail­la­han näis­sä paikois­sa on jär­jestään mopo, sitä ennen van­hem­mat tietysti paljon toimi­vat autonkul­jet­ta­ji­na. Oma­pa­han on val­in­tansa, minä en ryhtyisi.

  3. Elikkä jälleen ker­ran kukaan ei saa olla onnelli­nen muul­la kuin Oden halu­a­mal­la taval­la. Katk­era ja minus­ta suo­ras­taan vihaa uhku­va njäh njäh njäh pais­taa läpi aivan selvänä. Kaikkien on asut­ta­va suurkaungis­sa päät punaisi­na tiedostaen maail­man epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta. Kaikkien on iloit­ta­va korkeaakin korkeam­mista veroista pyhistä pyhim­män tasa-arvon ja kos­misen oikeu­den­mukaisu­u­den tavoittelemiseksi.

    “Kos­ta det vad kos­ta vill”, som Mona Sahlin sade. Och det kostar.

  4. Todel­la mukavaa, että kaupunki­laista elämän­ta­paa puo­lus­te­taan nykyään enem­män ‑jopa eräis­sä päiväle­hdis­sä. Nykyi­nen kaavoitus on onnis­tunut yhdis­tämään huonot puo­let kaupungista ja lan­des­ta. Jokainen keskieu­roop­paa näh­nyt ymmärtää, kuin­ka surkeasti Suomen kaupun­git ovat raken­net­tu. Itse ainakin pidän mm. maaseudun rauhas­ta, met­sistä, lehmistä ja liikku­misen vapaud­es­ta ja sik­si halu­an nimeno­maan asua kaupungis­sa. Toiv­ot­tavasti asi­aan saadaan paran­nus pian, sil­lä esim. Eli­nan vih­jaa­ma asuinymäristö on todel­la ahdis­ta­va useim­mille lap­sille, nuo­rille ja aikuisille.

  5. “Hyvässä yhteiskun­nas­sa kun­nioite­taan itse kunkin oikeut­ta elää niin kuin parhaak­si näkee, kun­han ei samal­la loukkaa toisen oikeut­ta elää taval­laan eikä sysää val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­sia tois­t­en mak­set­taviksi eikä pyri vapaa­matkus­ta­jana vält­tämään sosi­aal­ista vas­tu­u­ta huono-osaisim­mista. Ongelmia on sekä val­in­to­jen kus­tan­nuk­sista että sosi­aalisen vas­tu­un jakautumisessa.”

    Minus­ta on ris­tiri­itaista sanoa, että kukin saa elää taval­laan, kun­han kan­taa kus­tan­nuk­set ja sanoa samal­la, että jokaisen pitää kan­taa kor­ten­sa kekoon niiden puoles­ta, jot­ka eivät itse voi / halua kan­taa omia kustannuksiaan.

  6. Osmo:
    “Hyvässä yhteiskun­nas­sa kun­nioite­taan itse kunkin oikeut­ta elää niin kuin parhaak­si näkee, kun­han ei samal­la loukkaa toisen oikeut­ta elää taval­laan eikä sysää val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­sia tois­t­en mak­set­taviksi eikä pyri vapaa­matkus­ta­jana vält­tämään sosi­aal­ista vas­tu­u­ta huono-osaisimmista.”

    Osmo hyvä, olen tästä perusa­jatuk­ses­ta kanssasi ker­ras­saan samaa mieltä. On mah­tavaa, että pidät tätä aihet­ta esil­lä ja osaat sitä havain­nol­lis­taa konkreet­tisin esimerkein niin että maal­likkokin tajuaa. 

    Usein kuitenkin tätä aihep­i­ir­iä käsit­tele­vis­sä tek­steis­säsi on joko suo­raa tai riv­ien väli­in kätket­tyä arvostelua ja ylenkat­set­ta tois­t­en ihmis­ten arvo­val­in­to­ja kohtaan:

    “Tässä elämän­muo­dos­sa eristäy­dytään paljolti omaan lin­tuko­toon ydin­per­heen piiriin.”

    Täl­laiset arvolatau­tuneet kom­men­tit ovat turhia ja aiheut­ta­vat ihmi­sis­sä syys­täkin närkästys­tä. Niiden seu­rauk­se­na keskustelu suun­tau­tuu omien arvo­val­in­to­jen puo­lus­telu­un ja takaisin­nokit­telu­un sen sijaan, että syn­ty­isi rak­en­tavaa keskustelua itse asi­as­ta, eli kus­tan­nusten oikeu­den­mukaises­ta jakautumisesta.

  7. Villen kanssa vähän samaa mieltä arvolatau­tuneista kom­menteista. Osmon lin­tuko­to­heit­to jatkuu muuten heti seu­raavas­sa kap­paleessa (val­i­tuk­sel­la?) että “Keskustelu kaupunkiseu­tu­jen kehi­tyk­ses­tä on saa­mas­sa tule­htunei­ta piirteitä. Kah­den tieteel­lisen teo­ri­an välil­lä voidaan käy­dä älyl­listä väit­te­lyä, mut­ta ei kah­den arvo­maail­man välil­lä”. Et tai­da olla lääk­it­semässä tule­hdus­ta kuntoon?

  8. Arvolatau­tuneet kom­men­tit ovat ovat erit­täin hyödyl­lisiä, kos­ka niistä näkee, mikä sitä toim­intaa sit­ten lop­ul­ta todel­la ohjaa. Osmoa & De Grö­da selvästi ohjaa ylenkatse, moraa­li­nen itsei­hailu ja viha niitä kohtaan, jot­ka kieltäy­tyvät edelleenkin pitämästä hänen kos­mis­es­ta visiostaan oikeude­mukaisu­ud­es­ta ja tasa-arvos­ta luon­non perusjärjestyk­seen kuu­luvina fun­da­men­taaleina, joiden puut­teet ilmen­tävät kor­jaamista vaa­ti­vaa vikaa tai virhet­tä maail­man rak­en­teessa. Tämähän on puh­das­ta teolo­giaa. Ode paasaa syn­nistä ja kilju­vas­ta jalopeuras­ta kuin lahkosaar­naa­ja. Lahkot vaan yleen­sä toimi­vat omil­la rahoil­laan, mut­ta Osmo halu­aa val­tionuskon­non ase­maan, jokahänel­lä toki jo on.

  9. “Tarvit­taisi­in laa­jo­ja puu­tarhakaupunkialuei­ta, jot­ka ovat riit­tävän suuria ylläpitämään myös kau­pal­lisia palvelu­ja ja koulu­ja.” Mut­ta kun täl­laista ei voi tehdä.

    Puu­tarhakaupunkialueel­la on keskus, jos­sa ne palve­lut sijait­se­vat. Keskuk­sen luon­tainen asioin­tialue on käve­ly­mat­ka, eli noin 600 metriä. Mikä tarkoit­taa noin neliök­ilo­metriä maa­ta, eli tiivi­il­lä pien­taloil­la tuol­laiset 5000 asukas­ta. Tuol­laisel­la asukaspo­h­jalle ei tuote­ta mitään ruokakaup­paa tai kahvi­laa kum­mallisem­pia palveluja.

    Toki voi laskea opti­mistis­es­ti käve­ly­matkatkak­si kilo­metrin. Täl­löin palvelu­alue on reilu kolme neliök­ilo­metriä, eli 15 000 asukas­ta. Mikä sekään ei riitä pitämään mitään muu­ta kuin ehkä pari mar­ket­tia hengis­sä. Ja käytän­nössä, se kak­si kol­ma­sosaa väestöstä joka asuu 600 — 1000 metrin päässä keskuk­ses­ta ryhtyy autoilemaan.

    Eräis­sä kir­joituk­sis­sa esi­in­tyneet parin kilo­metrin säteet puu­tarhakaupungille ovat absur­de­ja, tuol­la logi­ikalla Pak­i­la on osa Oulunkylän puutarhakaupunkia.

    Mitä vikaa on rehellisessä nukku­malähiössä? Juna-ase­ma tai ratikkapysäk­ki, n. 5000 asukas­ta, ruokakaup­pa, koulut, tarhat. Toimii oikein hyvin, niin kauan kuin joku hyvää tarkoit­tavaa kaupunkisu­un­nit­teli­ja ei ere­hdy kaavoit­ta­maan toimis­to­työ­paikko­ja sinne asemalle.

    Kaupunki­maiset toimin­not, eli toimis­tot, rav­in­to­lat, teat­ter­it, erikois­li­ik­keet, lääkärikeskuk­set, jne. kuu­lu­vat kaupun­gin keskus­taan. Näi­den hajaut­ta­mi­nen on ongel­ma, ei niinkään asu­tuk­sen. Ja yksi perussyy on se, että keskus­ta ei kas­va kun sieltä lop­puu tila. Helsin­gin yhdyskun­tarak­en­teen ongel­mat ovat Pasi­las­sa, Kallios­sa, Laut­tasaa­res­sa ja Töölössä, eivät niinkään Nur­mi­järvel­lä, Reko­las­sa, Land­bossa tai Kauklahdessa.

    Toinen ongel­ma on Van­taan ja Espoon aluekeskus­pu­uhastelu. Toki keskus­to­ja voi olla use­ampi Pääkaupunkiseudul­la usaem­pi, mut­ta ei kovin mon­ta. Van­taan, jolle on ensin­näkin sös­sit­ty kak­si keinotekoista keskus­ta, han­ke rak­en­taa vielä yksi keskus lisää hehtaarikaaval­la lento­kent­tän ympärille on minus­ta täysin käsit­tämätön. Samoin Espoon kyvyt­tömyys tehdä jotain val­in­to­ja Espoon keskuk­sen, Lep­pä­vaaran, Tapi­olan ja Matinkylän välillä.

  10. Autoilin per­heeni kanssa lap­pi­in ja takaisin. Yli puo­let Suomen pin­ta-alas­ta on todel­lakin erä­maa­ta, jota täplit­tävät har­vat kylät. Niis­sä eletään edelleen 90-luvun alkua, väki on vain van­hen­tunut. En aivan heti lähtisi sovit­ta­maan syr­jäisi­in reser­vaat­tei­hin samaa saplu­u­naa mitä etelä-Helsinkiin.

    Kasvukeskusten arvo­maail­ma-jako näyt­tää syn­tyvän pitkälti las­ten mukana. Lapset­tomat asu­vat keskus­tan kak­siois­sa tai kolmiois­sa. Las­ten mukana haetaan sit­ten neliöitä ja pihamaa­ta syr­jem­mältä. Toiv­ot­tavasti arvo­maail­mak­i­nastelu ei lai­ta vas­takkain lap­siper­heitä ja keskus­to­jen lapsettomia.

  11. Kir­joituk­ses­sa ärsyt­tää jyrkän kat­e­gori­nen tapa jakaa ihmiset kah­teen luokkaan. Epä­selväk­si ei jää kumpi luok­ka on parem­pi ja kumpaan Osmo The Urban itse kuuluu. 

    On siis henkises­ti vireät ja vihreät kaupun­ki-ihmiset, joil­la on laa­ja ystävä- ja tut­tava­pi­iri. Lyhyet etäisyy­det mah­dol­lis­ta­vat näi­den sosi­aais­ten ja korkeasti koulutet­tu­jen päivit­täisen seu­raelämän eri­lai­sis­sa kult­tuuriri­en­nois­sa, trendikkäis­sä ruokar­avin­tolois­sa ja uusim­mil­la klubeilla. 

    Nur­mi­järvel­lä puolestaan lukko­jen ja mur­to­hä­lyt­timien takana nyhjöt­tävät tele­vi­sion ääressä ei-urbaan­it lin­tuko­dos­saan. Sieltä he pois­tu­vat vain töi­hin ja ruokaos­tok­sille sitä yhtä poisvievää väylää pitkin henkilöautolla. 

    Että näin Osmo maailmankuvassa. 

    Itse epäilen, että ne eristäy­tyneim­mät ihmiset kyl­lä asu­vat ker­rostalois­sa. Kaupun­ki on muu­takin kuin Kata­janok­ka ja Kru­u­nun­haka. Se on Kallion van­huk­set ja Vallilan roman­it, se on Jakomäen maalari-Arskat ja Myl­ly­puron opiskelijapariskunta. 

    Eikä ole ole­mas­sa mitään tuol­laista arvo­maail­mo­jen kah­ti­a­jakoa. Läh­es kaik­ki arvosta­vat lyhy­itä etäisyyk­siä ja lähipalveui­ta. Läh­es kaik­ki arvosta­vat myös run­sai­ta asuin­neliöitä ja omaa rauhaa. Asuin­paik­ka on mon­en tek­i­jän sum­ma ja eri­lais­ten arvos­tusten kom­pro­mis­si. Ei se ole joko sitä tai tätä.

  12. Catili­na:
    “…jot­ka kieltäy­tyvät edelleenkin pitämästä hänen kos­mis­es­ta visiostaan oikeude­mukaisu­ud­es­ta ja tasa-arvos­ta luon­non perusjärjestyk­seen kuu­luvina fundamentaaleina…”

    Oli­si­vatko epäoikeu­den­mukaisu­us ja epä­tasa-arvo sinus­ta siis parem­pia perus­pe­ri­aat­tei­ta yhteiskun­nal­liselle päätöksenteolle?

  13. Catili­na,
    Tot­ta puhut arvolatau­tuneista kom­menteista. Mut­ta jos yritetään yhdessä analysoi­da ja pohtia jotain jut­tua, niistä kan­nat­taa het­kek­si pidättäytyä.

    Mikähän puolue­poruk­ka meil­lä ei olisi ylenkat­seinen ja itseään ihail­e­va? Kepu­laiset ehkä. Viha? Överik­si menee. Lahkosaar­naa­jia olen pari näh­nyt ja kyl­lä Osmo saa vielä petra­ta jot­ta siihen yltää.

    Eikös pen­delöin­ti viit­taa muuten junal­la töi­hin tulemiseen? Onko vihreä nauhakaupunki­a­ja­tus men­neen tal­ven lumia?

  14. Catili­na mielestäni tarkoit­ti, että tasa-arvo ja oikeu­den­mukaisu­us eivät ole ole­vais­es­ta riip­pumat­to­mia absoluutteja. 

    Siten ne kuitenkin usein miel­letään. Maail­maan ne voidaan kuitenkin liit­tää vain ihmisen luo­man uskon­non tai jonkin muun arvo­jär­jestelmän kaut­ta. Ei luon­to tunne oikeu­den­mukaisu­ut­ta tai tasa-arvoa. 

    Se, ovatko oikeu­den­mukaisu­us ja tasa-arvopy­rkimyk­set rel­e­vant­te­ja kri­teere­jä päätök­sen­tekoon, on yhteiskun­nalli­nen sopimusa­sia, ei mitään sen ylevämpää.

  15. Voisi myön­tää, että ei ole mitään luon­toon sisään­taken­net­tua punav­ihreää perus­prin­si­ip­piä, oikeu­den­mukaisu­u­den ja tasa-arvon ter­mo­dy­nami­ikkaa, jon­ka equa­t­ropia­mak­simia koht­en kaik­ki vääjäämät­tä valuisi, ellei…

    “Likvi­doikaa kulakit!”

  16. On kohtu­ullisen help­po arvioi­da sitä, pitääkö Osmon näke­mys paikkansa siitä, että Suo­mi olisi jakau­tu­mas­sa kaupun­ki-Suomek­si ja maaseu­tu-Suomek­si. Se, että Paa­vo Lip­po­nen (töölöläi­nen) kir­joit­taa asi­as­ta jotain, ei valitet­tavasti lisää väit­teen uskot­tavu­ut­ta, kuten Osmo itsekin toteaa sanoen, että kaupunkien sisäl­lä poli­itikko­jen näke­myk­set ovat lähempänä toisi­aan kuin eri kun­tien välil­lä. Arvioin­ti kan­nat­taa aloit­taa tarkkaile­mal­la mui­ta län­si­mai­ta, joiden elin­ta­so on meitä korkeampi. Niis­sä mitään selkeää jakolin­jaa ei ole, pois lukien suurkaupunkien (mitä Helsin­ki edes ympäristökun­ti­neen ei ole) omintakeinen monikult­tuuri­nen asu­tus, joka ei arvo­jen­sa ja tapo­jen­sa puoles­ta muis­tu­ta edes kyseisen suurkaupun­gin arvo­ja ja tapo­ja kylmän sodan ajoilta.

    Arvioin ole­vani tekemi­sis­sä työni puoles­ta noin tuhan­nen ihmisen kanssa vuodessa, kaik­ki koulutet­tu­ja, työssä käyviä ihmisiä. Ystäviä arvioin ole­van noin sata ja suku­laisia vain parikym­men­tä. Tiedän eläväni saip­puarasi­as­sa, kos­ka olen näin etuoikeutetus­sa ase­mas­sa. Todel­lista kur­ju­ut­ta ja hätää näen vain epä­suo­rasti sairaalois­sa ja poli­isi­asemil­la. Kukaan lähei­sistäni ei ole sairas­tanut vakavasti, menet­tänyt mie­len­ter­veyt­tään tai omaisu­ut­taan. Siitä huoli­mat­ta tai siitä johtuen, uskallan väit­tää, että oma arvo­maail­mani on taval­lisen suo­ma­laisen työssäkäyvän arvo­maail­maa puh­taim­mil­laan. Siitä riip­pumat­ta, ver­taanko itseäni Hesan keskus­tas­sa asu­vaan pankki­iri­in tai siil­in­järveläiseen vil­jeli­jään. Meil­lä voi olla eri näke­myk­siä vero­tuk­ses­ta, julkises­ta ter­vey­den­huol­losta tai uskon­nos­ta, mut­ta me uskomme työn­tekoon, ahkeru­u­teen ja rehellisyy­teen hyveinä.

    Suurkaupunkien monikult­tuurises­sa ympäristössä, jota suo­ma­lainen viher­vasem­mis­to­lainen poli­it­ti­nen eli­it­ti ihailee, on erinäisiä piirteitä, jot­ka eivät kaltaisiani ihas­tu­ta. Kyseessä ei ole muukalaiskam­mo vaan ero kansal­lises­sa iden­ti­teetis­sä. Minä en ymmär­rä, mitä hienoa on kult­tuurikeskus Caisan naisille pitämis­sä burkha-kurs­seis­sa, islami­lais­ten omis­sa uima­hal­livuorois­sa, venäläis­ten val­taamis­sa kylpylöis­sä tai viro­lais­ten pimeis­sä raken­nus­pro­jek­teis­sa. Kyl­lä, tiedän että on suo­ma­laisi­akin, jot­ka kään­tyvät islami­in, kauhis­tu­vat bikineistä leikkipuis­tossa ja tekevät kuu­ta­mokeikkaa, enkä arvos­ta hei­dän tekemisiään. Kaltaisiani ihmisiä vil­pit­tömästi suret­taa afrikan sotien uhrit ja balka­nin kan­so­jen kär­simyk­set, mut­ta emme näe ratkaisuna sitä, että paiskimme töitä vuorot­ta lähet­täen palkkamme sinne tai että kut­summe hei­dät kaik­ki tänne.

    Neu­vos­toli­it­to julisti Suomelle kol­mesti sodan 25 vuodessa, ja kar­jalais­ten asut­ta­mi­nen tynkä-Suomeen ei ollut help­poa, vaik­ka kyseessä oli kuitenkin oma heimo, omaa kansaa. Mik­si ihmiset kuvit­tel­e­vat, että aivan toisen­lais­es­ta kult­tuurista tule­vien asut­ta­mi­nen nyt onnis­tu­isi parem­min? Oli­vatko van­hempamme ja iso­van­hempamme tyh­mem­piä kuin me? Onko nyky­ih­misel­lä jotain sel­l­aista tietoa, jota aiem­mil­la sukupolvil­la ei ollut? Jos on, niin mitä?

    Osmon ja muiden viher­vasem­mis­to­lais­ten kan­ta­va teema on siis kaupunki­mainen asut­ta­mi­nen. Se ei sinän­sä ole suo­ma­laista kansal­lisiden­ti­teet­tiä vas­taan, mut­ta siihen kytketään vieraiden kult­tuurien kri­ti­ik­itön ihailu (pait­si anglo-sak­sis­tisen) ja sitä perustel­laan epämääräisil­lä syytök­sil­lä suo­ma­laisen elämän­ta­van haitallisu­udel­la ympäristölle. Vaik­ka en vas­tus­ta kasvi­huonekaa­su­jen leikkauk­sia sinän­sä, niil­lä ei pitäisi perustel­la omia arvo­val­in­to­ja, kuten Osmo tekee.

    Mieleeni palaa­vat ajat, jol­loin neu­vos­totiedemiehet kaavaili­vat valai­se­vansa siperi­alaisia kaupunke­ja avaru­u­teen sijoitet­tavil­la peileil­lä ja kään­tävän­sä Siper­ian jok­ien vir­taus­su­un­nat. Neu­vos­toinsinööri osasi laskea kaiken niin tarkasti, että jär­jestelmää pystyt­ti­in jopa johta­maan viiden vuo­den suun­nitelmil­la! Nyt sama sosial­isti­nen ide­olo­gia nojaa kasvi­huonekaa­sui­hin; hallintoala­maiset vaan asumaan pieni­in ja kylmi­in betonikoppei­hin junara­to­jen var­teen. Siel­lä niitä on help­po hal­li­ta, vah­tia ja koulut­taa oikeille asioille suosiollisiksi.

    Osana pro­jek­tia itsenäistä kansal­lisiden­ti­teet­tiä arvostavien määrää tulee pienen­tää. Kos­ka suo­ma­laiset eivät kokoon­nu mar­raskuiden pimeinä iltoina lähiöi­den­sä tor­eille, on paikalle saata­va sato­jatuhan­sia parem­mista kult­tuureista tule­via oppai­ta neu­vo­maan, kuin­ka herkutel­laan syöt­tö­vasikoil­la ja tun­ti­tolkul­la tur­is­taan tut­tu­jen kanssa avon­ais­ten keit­tiön ikkunoiden edessä helmikuise­na iltana valkosip­ulin vär­jätessä ilman vihreäksi.

    Ole­tan, että Osmon arvo­maail­ma on pysynyt suun­nilleen saman­laise­na pitkään, ja kasvi­huonekaa­supäästöt ovat vain yksi perustelu muiden joukos­sa. Valitet­tavasti siltä teo­ri­al­ta mure­nee poh­ja lujaa vauh­tia ja sitä myöten viher­vasem­mis­to­laiset joutu­vat kek­simään uudet perus­teet kaupunkipoli­ti­ikalleen. Kuten alus­sa totesin, asi­aa kan­nat­taa tarkastel­la esimerkkien val­os­sa. Lon­too, Chica­go, Los Ange­les ja Gen­eve kel­paa­vat min­ulle. Kaikissa kaupungeis­sa asuu merkit­tävä osa kyseisen maan maa­han­muut­ta­jista. Kaikissa kaupungeis­sa vielä 70-luvul­la tar­jot­ti­in muu­ta maa­ta parem­pia sosi­aal­isia palvelui­ta. Kaikissa niis­sä kus­tan­nuk­set mak­sa­va keskilu­ok­ka on muut­tanut ympäristökun­ti­in. Kaik­ki ne kaupun­git nyt koos­t­u­vat varakkaas­ta ydinkeskus­tas­ta, sen ympärille kohon­neista työväen betonilähiöistä ja niitä ympäröivistä keskilu­okan vehreistä pien­taloista. Jo Suomea asutet­taes­sa väestö siir­tyi ran­nikol­ta sisä­maa­han kru­unua pakoon. Ei ihmi­nen edelleenkään halua ehdoin tah­doin osal­lis­tua tois­t­en kus­tan­nuk­sien jakamiseen, jos ei itse siitä mitään hyödy.

    Mik­si tuo on niin vaikea myön­tää, Osmo? Ymmär­ryk­ses­tä se ei var­masti ole kiinni.

  17. Oden kir­joituk­sis­sa en ole havain­nut erästä suur­ta yhteiskun­nal­lista epäko­htaa eli mökkeilyä. Kesäa­sun­to­ja on tot­ta kai maalaisil­lakin, mut­ta liiken­nerum­ban aiheut­ta­vat etupäässä kaupunkilaiset.

    Min­un mielestäni pitäisi säätää mökkivero. Mökkielämä pilaa ran­nat, aiheut­taa liiken­nepäästöjä ja ruuhkia ja kakkosasun­to tuh­laa ener­giaa. Siis vaik­ka kaupunki­laiset asu­isi­vat kaukukoläm­mön ym suh­teen ekol­o­gis­es­ti, älytön määrä heistä kuit­taa saavute­tut ekol­o­gisu­u­den pois mökkielämällään.

  18. Kan­nat­taa ihan kysyä seu­raav­il­ta vas­taan­tulevil­ta vihreiltä, että ovatko tasa-arvo ja oikeu­den­mukaisu­us luon­non absolu­ut­te­ja tai prin­si­ippe­jä. En usko että löy­tyy mon­taa jot­ka vas­taa­vat myöntävästi.

  19. Tää on eri­no­mainen kirjoitus.

    Yks point­ti, joka hie­man sel­ven­täis asioi­ta taval­lisille kansalaisille olis seu­raa­va: Jos vel­jek­set A ja B päät­tävät ostaa ident­tiset talot, toinen ison kaupun­gin keskus­tas­ta, toinen maaseudun rauhas­ta. Niin Veli A mak­saa kaupun­gin keskus­tas­sa olev­as­ta talosta 450,000€ kun veli B mak­saa maaseudul­la olev­as­ta talostaan 150,000€.

    Tässä sopii sit­ten kysyä, että mik­si hal­val­la talon­sa saanut­ta pitäisi vielä tukea kaikin keinoin joi­hin mieliku­vi­tus riittää.

  20. Tämän het­ken “tila-auto-omakoti­ta­lo-taulutv” ‑onnelas­sa ei ole men­estyk­sen mah­dol­lisuuk­sia Soin­in­vaaran ajatuk­sille. Ensin selitel­lään parhain päin tekniset seikat. Kun ne osoite­taan väärik­si, ale­taan vedo­ta johonkin moraali­in, ja kun moraa­likaan ei kestä, niin luovute­taan tyyli­in: no, mehän voimme ihmis­inä tehdä mitä lystää, kos­ka olemme osa luon­toa — hyvässä ja pahas­sa. “Niin ja tärkeimpi­in asioi­hin. Olen muuten kaksinker­tainen mais­teri, ja sit­ten olen yri­tyk­semme tuotepääl­likkö ja ajat­telin ker­toa teille talosta, talomme sis­us­tuk­ses­ta, kesäa­sun­nos­tamme, kesäa­sun­tomme sis­us­tuk­ses­ta, lomas­tamme Aasi­as­sa, lap­sis­tamme, men­estyneistä ystävistämme, har­ras­tuk­sis­tamme…”. Kyl­lä tää on ihanaa.

  21. tpyy­lu­o­ma:
    “Mikä tarkoit­taa noin neliök­ilo­metriä maa­ta, eli tiivi­il­lä pien­taloil­la tuol­laiset 5000 asukas­ta. Tuol­laisel­la asukaspo­h­jalle ei tuote­ta mitään ruokakaup­paa tai kahvi­laa kum­mallisem­pia palveluja.”

    Asun taajamassa/kylässä, jos­sa asukkai­ta vähän alle 2000. Eikä eri­tyisen tiivi­isti raken­net­tu. Talot pitkin mettiä.

    Ruokakaup­po­ja löy­tyy 3, rav­in­to­la, baari, apteek­ki, 3 par­turikam­paamoa, huoltoase­ma, koulu, ter­veysase­ma, kir­jas­to, rautatiease­ma, uimaran­ta, puru­ra­ta, kirkko jne..
    Kaik­ki nämä 300–800 metrin käve­ly­matkan päässä. Noin puo­let asukkaista asuu yli kilo­metrin päässä “keskus­tas­ta”.
    Ei tätä kyl­lä mik­sikään puu­tarhakaupungik­si voi sanoa, mut­ta pienem­mäl­läkin väkimääräl­lä palve­lut kannattavat. 

    Nämä kum­mallisem­mat palve­lut kyl­lä riit­tävät, mui­ta kun tarvit­see harvemmin.

  22. Art­turi Björk:

    “Minus­ta on ris­tiri­itaista sanoa, että kukin saa elää taval­laan, kun­han kan­taa kus­tan­nuk­set ja sanoa samal­la, että jokaisen pitää kan­taa kor­ten­sa kekoon niiden puoles­ta, jot­ka eivät itse voi / halua kan­taa omia kustannuksiaan.”

    Yhdis­tät kovin kevyesti kaut­tavi­ival­la kak­si täysin eri asi­aa. En voi mil­lään pitää tietoiseen val­in­taan poh­jau­tu­van (kalli­in) elämän­ta­van sub­ven­toimista rin­nasteise­na sille, että kaik­ista heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleville tur­vataan elämän perusedel­ly­tyk­set yhteis­es­tä pus­sista. Yhtäläisyys­merkkien vetämi­nen viit­taa lähin­nä kaup­paka­mari-jugendin maail­manku­vaan, jos­sa köy­hyys tai muu huono-osaisu­us on aina kunkin oma vika.

  23. Värälä: Ne ei ole kak­si täysin eri asi­aa vaan kolikon kak­si puol­ta. On täysin utopis­tista väit­tää, että kan­nus­timet eivät vaikut­taisi ihmis­ten käyt­täy­tymiseen. Tämä ei tarkoi­ta, että köy­hyys ja huono-osaisu­us on aina jonkun oma vika, vaan että suurim­mas­sa osas­sa omat päätök­set vaikut­ta­vat elämän­ti­lanteeseen. En yritä syyl­listää ketään. Jokainen saa mielestäni tehdä val­in­to­jaan miten halu­aa. Yhteiskun­nan pitäisi mielestäni vain olla pakot­ta­mat­ta ketään kus­tan­nusten jakamiseen. Vapaae­htoista jakamista sen sijaan kan­natan täy­destä sydämestäni. 

    Puu­tu­in Osmon kir­joituk­ses­sa kohtaan joka on ris­tiri­itainen: mil­lä perus­teel­la joidenkin ryh­mien kus­tan­nuk­set kan­netaan yhteis­es­ti (esim. opiske­li­jat, työt­tömät, sairaat, van­huk­set, vam­mau­tuneet, eläkeläiset, lapsen saa­neet, eron­neet, maalle syn­tyneet ja sin­nä jääneet) ja joidenkin ryh­mien kus­tan­nuk­sia ei (maalle muuttavat).

    Peri­aate, että jokainen mak­saa omas­ta toimin­nas­taan aiheutu­vat kus­tan­nuk­set on kan­natet­ta­va. Tois­t­en ihmis­ten pakot­ta­mi­nen kus­tan­nusten jakamiseen on mielestäni väärin, kos­ka on arvo­val­in­ta ja täysin sub­jek­ti­ivista mitä kus­tan­nuk­sia jaetaan.

  24. Sähkö ja eri­laiset kaapeliy­htey­det pitää toimit­taa syr­jäiseen mökki­in samal­la hin­nal­la kuin taa­ja­man kerrostaloon. 

    Sähkö pitää toimit­taa myös Helsinki­in samal­la hin­nal­la kuin vaikka­pa Lovi­isaan vai tuote­taanko Helsingis­sä myös sähkö niin kuin ne vasikan­pais­tit, halal-lihat, spay-maalit cous­cousit, bio­dy­naamiset porkkanat, nepalilaisen keit­tiön edulliset mut­tei­vat kuitenkaan verova­paat aar­teet ja muut hyödyk­keet. Ole­tan että nämä tuote­taan Helsingis­sä kos­ka Osmo on mon­esti meille osoit­tanut että tiet ovat hyödyt­tömiä kaupunki­laiselle. Sitä Osmo taas ei ole meille ker­tonut että polt­toaine ja ajoneu­vovero­jen sun muiden ‘käyt­tö’­mak­su­jen tuot­to on moninker­tainen tien­pitoon verrattuna.. 

    Kun­ta on velvolli­nen jär­jestämään koulukul­je­tuk­set syr­jässä asuville ja jos näitä on paljon, val­tio tulee apu­un valtionosuuksilla. 

    En tiedä kuin­ka paljon tämä on val­tion bud­jetista. Tuskin paljoa mut­ta kyl­lähän ne voitaisi­in pois­taakin etenkin kun toimisimme kuten alla Osmo esittää:

    Tämä on oikein van­han maaseudun osalta, mut­ta uusien pen­delöi­jien kohdal­la se rikkoo peri­aatet­ta, että jokainen vas­taa val­in­to­jen­sa seurauksista. 

    Ööö, min­un mielestäni me nimeno­maan emme toi­mi näin nyt. Yhteiskun­nas­sa on ole­mas­sa joukko kus­tan­nuk­sia jot­ka on pakko hoitaa kuten poli­isi ja palokun­nat. Sit­ten on kus­tan­nuk­sia joi­ta voidaan hoitaa julk­isin varoin jos niin on päätet­ty kos­ka niistä on kaikille mak­sajille hyö­tyä joko suo­raan tai epä­suo­raan. Näitä ovat tietenkin koulu­tus ja ter­vey­den­hoito yms. 

    Sit­ten on suuri joukko kulu­ja jot­ka ovat niitä val­in­to­jen seu­rauk­sia mitä suurim­mas­sa määrin. Osmo ja muut poli­ti­ikot sekä hei­dän äänestäjän­sä ovat valin­neet min­un puolestani että min­un raho­jani voidaan käyt­tää mm. Afrikan väestöräjähdyk­sen ja läpimä­tien dik­tatu­urien ylläpi­toon (900 M), läpiko­r­rup­toituneen EU:n kan­natuk­seen (600 M), holtit­toman elämän­ta­van ja päi­htei­den käytön aiheut­tami­in kus­tan­nuk­si­in (XX XXX M), val­taisaan pöhöhallintoon (X XXX M) jne jne..

    Minä en tarvitse yllä­mainit­tu­ja palvelu­ja enkä ole ollut aiheut­ta­mas­sa niiden “tarvet­ta”.

    Suomen kokon­aisveroaste lie­nee nyt jo maail­man 5. korkein. Alka­isi tosi­aan olla hyvä jos kaik­ki alka­isi­vat vähän vas­ta­ta myös taloudel­lis­es­ti niistä omista valin­nois­taan, vai mitä?

  25. Osmo on tässä vähän oikonut min­unkin mielestäni, mut­ta pääpi­irteit­täin on kuitenkin oike­as­sa, pitkien matko­jen esikaupunki­a­sum­i­nen on rankasti sub­ven­toitua. Toisaal­ta taitaa olla niin, että nämä tyyp­it keskimäärin kyl­lä mak­sa­vat val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­set ainakin valtion/kuntien pus­si­in, eli eivät noin fiskaalises­sa mielessä mak­sa­ta val­in­to­jaan muilla.

    Sen­si­jaan he kyl­läkin mak­sat­ta­vat mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten vaikka­pa ruuhkaut­ta­vat teitä Helsingis­sä ja muis­sa kaupungeis­sa. Tähän­hän on keinot kyl­lä ole­mas­sa, mut­ta niistä päät­tämi­nen on vähän vaikeaa, kos­ka raken­nut­ta­jil­la ei ole kan­nus­timia toimia kokon­aisedullis­es­ti ja toisaal­ta ihmiset ihan aikuis­ten oikeasti halu­a­vat asua omakoti­talois­sa. Minäkin asun, enkä kadu tai häpeä yhtään, vaik­ka ainakin jos­sain määrin vihreänä itseäni pidänkin.

  26. Timo K, kuu­lostaa hyvältä kylältä. Nuo mainit­se­masi perus­palve­lut työl­listävät maks. 100 ihmistä. Kum­mallisem­mat palve­lut ovat ne lop­ut 900 2000 asukkaan työpaikkaa.

    Tiedemies, voisin vielä uskoa, että ceteris paribus suurin osa suo­ma­lai­sista halu­aa asua omakoti­talos­sa, mut­ta en oikeasti usko että suo­ma­lainen ensin päät­tää että asuu omakoti­talos­sa, ja vas­ta sit­ten miet­tii mis­sä se sijait­see, mitä se mak­saa han­kkia, mitkä ovat juok­se­vat kulut asumis­es­ta, mikä on vaiku­tus mui­hin juok­se­vi­in kului­hin (liikku­mi­nen), paikkakun­nan vaiku­tus tuloi­hin (työ­paik­ka), jne. nyt ja tule­vaisu­udessa. Asun­non val­in­ta on mon­en asian summa.

  27. Markus:
    “…pitämis­sä burkha-kurs­seis­sa, islami­lais­ten omis­sa uimahallivuoroissa..”
    “…siihen kytketään vieraiden kult­tuurien kri­ti­ik­itön ihailu…”

    Trav­eller:
    “…halal-lihat, spay-maalit cous­cousit, bio­dy­naamiset porkkanat, nepalilaisen keit­tiön edulliset mut­tei­vat kuitenkaan verova­paat aarteet…”
    “…Afrikan väestöräjähdyk­sen ja läpimä­tien dik­tatu­urien ylläpitoon…”

    Olet­teko te nyt ihan var­mo­ja, että kom­men­toitte oikeaa artikke­lia? Osmon kir­joi­tus käsit­teli alue­poli­ti­ikkaa ja kaupunkialuei­den kehit­tämistä. Ei siinä ollut sanaakaan burkhista, halal-lihoista, monikult­tuurisu­ud­es­ta tai kehi­tysavus­ta. Tai ehkä min­un pak­sut punav­ihreät silmälasi­ni aiheut­ti­vat harhanäkyjä, who knows.

  28. Kyse­hän on alun­perinkin ollut siitä, että toiset käyt­tävät sin­un raho­jasi. Tuoloveron osu­us yhteiskun­nan tuloista on ymmärtääk­seni läh­es mitätön, sama raha kiertäisi joka tapauk­ses­sa val­tion kas­saan varsin nopeast. Joillekin nyt vaan sovi, että kaik­ki eivät tien­aa yhtäpaljon.

  29. Vil­lelle: Kyl­lä, kom­men­toin aivan oikeaa artikke­lia. Sitä oli kom­men­toitu osu­vasti jo(pa) ennen min­un kom­ment­te­jani, joten tar­rasin lähin­nä tähän min­ua jälleen ärsyt­täneeseen, väitet­tyyn kus­tan­nusten jakau­tu­miseen. Siitä tuli nämä EU mak­sut ja kehitysavut.. 

    Luin artikke­lin kuitenkin sen ver­ran huonos­ti että muis­telin Osmon main­in­neen artikke­lis­saan jälleen ker­ran tiet ja sen työvoima­pul­lan tavoin huu­ta­van vääryy­den että Osmo ja Osmon kan­nat­ta­jat joutu­vat niitä rahoit­ta­maan. Täl­lä ker­taa hän ei ollut näköjään niitä main­in­nut, joten siltä osin kom­men­toin­ti meni ohi. Mieleeni tulleet tuot­teet joh­tu­i­v­at Osmon aiem­mista mielip­iteista, omista havain­nois­tani sekä vaikka­pa tästä Osmon lausah­duk­ses­ta: Jopa ruokakaup­po­jen tuote­va­likoima on erilaistumassa. 

    Osmo oli tässä melko sekavas­sa artikke­lis­saan myös tätä mieltä: Ongelmia on sekä val­in­to­jen kus­tan­nuk­sista että sosi­aalisen vas­tu­un jakautumisessa. 

    Tähän vas­taisin Osmon sanoin: Aivan, koska­pa Pelisään­nöt suo­si­vat vapaamatkustajuutta. 

    Sit­ten tämä: tulot on tasat­ta­va työssäkäyn­tialueen kun­tien kesken tai val­tiono­su­usjär­jestelmän on toimit­ta­va vah­vasti kun­tien sosi­aal­ista eriy­tymistä vastaan. 

    Mis­tä ihmeestä täl­läi­nen väitet­ty sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen tänä päivänä johtuu? Kaupunkien väestökin on nuorem­paa ja keskimäärin paljon älykkääm­pääkin, joten ettei vain koko väite olisi pelkkää fuu­laa? Aina­han juopot ovat liike­paikoille pyrki­neet, ettei tässäkään ole mitään uut­ta. Eikö juop­po­jen hyysäyk­seen laitet­tu­jen raho­jen leikkaus olisi parem­pi lääke tähän kuin kokoomus- ja sos.dem poli­itikko­jen virhei­den paikkailu?

    Tästä sen sijaan olen samaa mieltä: Uusia pien­taloaluei­ta syn­tyy gryn­deriv­e­tois­es­ti muu­ta­man kymme­nen talon läm­päreinä. Maan­omis­tu­solot määräävät niiden sijain­nin ja koon. Maan­omis­tu­soloista riip­puma­ton aluei­den suun­nit­telu takaisi paikalliset palve­lut ja edes aut­tavasti toimi­van julkisen liikenteen. 

    Poli­itikko­jen pitäisi var­maan sit­ten tehdä jotain. Tois­taisek­si kun niil­lä muu­ta­man kym­men talon läm­päreil­lä ja niiden väärin ajat­televil­la asukkail­la on itse aika vähän mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa suo­raan asiaan.

  30. Keskustelus­ta pais­taa taas selkeästä läpi pari suo­ma­laiskansal­lista tosi­seikkaan. Kateus, ja siihen liit­tyä halut­to­muus mak­saa mis­tään palvelusta.
    Ei mikään ihme, että maamme on taan­tunut eli­nolo­suhteil­taan viimeisen 15 vuo­den aikana. Paras­ta taitaisi kaikille olisi edelleen elää met­sässä luon­taistaloudessa ja pitää puh­taana oma reviiri.

  31. Osmon kir­joituk­sen voisi kär­jistää seuraavasti:

    Ain­ut oikea tapa on asua kaupungis­sa tiivisti. Maaseudul­la asuu vain van­hapoika­maa­jus­sit, jot­ka tuot­ta­vat luo­mu­ruokaa kaupunki­in ja pitävät kaupunki­lais­ten ilok­si mökkire­itit kau­ni­ina ja hoidet­tuina. Nämä maanvil­jeli­jät ovat omavaraisia, eivätkä tarvitse kaup­pa­palvelui­ta. Pär­jäätköön mod­eemin varassa.

    Mitä sitä ruokaa Suomes­sa tuot­ta­maan. Brasil­ias­sa riit­tää sademet­siä pellonraivaukseen…

    Odel­la alkaa olla zyskow­icz­maisia piirteitä, jois­sa elin­pi­iri rajoit­tuu Kehä I:n sisäpuolelle

  32. Trav­eller:
    “Minä en tarvitse yllä­mainit­tu­ja palvelu­ja enkä ole ollut aiheut­ta­mas­sa niiden “tarvet­ta”. ”

    Trav­eller, kyse ei ole aina pelkästään sin­un tarpeis­tasi, vaan suo­ma­lais­ten enem­mistön tekemistä/tukemista poli­it­ti­sista päätök­sistä. Esimerkik­si suo­ma­lais­ten enem­mistö kan­nat­ti kansanäänestyk­sessä “läpiko­r­rup­toituneeseen EU:hun” liit­tymistä. Eikö olisi jo korkea aika hyväksyä tämä tosi­a­sia? Emme voi luo­da sys­teemiä, jos­sa EU:n kan­nat­ta­jat vas­taa­vat päätösten­sä kus­tan­nuk­sista ja saa­vat myös kaik­ki EU-jäsenyy­destä koitu­vat suo­rat ja välil­liset hyödyt. 

    Sin­ul­la on muitakin vai­h­toe­hto­ja, Suomes­sa ei ole pakko asua. Maail­mas­sa on paljon mai­ta, jois­sa on huo­mat­tavasti mata­lampi veroaste. Val­in­ta on sinun.

  33. Ville,

    syy mik­si nos­tin nämä burkhat esi­in on se, että Osmon kir­joituk­ses­sa viitat­ti­in siihen, että kehyskun­tien vero­tu­lot pitää saa­da Turun (tai Hesan) käyt­töön. Tämä on kun­nal­lisen demokra­t­ian kannal­ta väärin, ja kun­nalli­nen demokra­tia vaikut­taa päivit­täisi­in palvelui­himme paljon voimakkaam­min kuin val­ti­olli­nen. Siedän vielä sen, että turku­laiset ja hesalaiset haaskaa­vat raho­jaan type­r­i­in monikult­tuuri-pro­jek­tei­hin­sa, mut­ta en sitä, että min­ua vaa­di­taan osal­lis­tu­maan niiden kuluihin.

    Syy mik­si nos­tin maa­han­muut­ta­jat (määrit­te­len hei­dät tässä yhtey­dessä ei-län­si­maisen kult­tuurin sisäistäneet) keskustelun aiheek­si on se, että he aiheut­ta­vat paljon ongelmia ja kulu­ja. Niin aiheut­ta­vat suo­ma­laisetkin, kuten totesin, mut­ta eivät samas­sa laa­ju­udessa. Maa­han­muut­ta­jat asu­vat kaikissa mais­sa läh­es ain­oas­taan suuris­sa kaupungeis­sa, myös Suomes­sa. Kun nyt muis­te­taan, että maa­han­muut­ta­jien val­taosa käyt­tää sosi­aal­i­tukia, äänestää vihre­itä tai sos­de­mu­ja, lie­nee selvää, että min­ul­la on suo­ra henkilöko­htainen intres­siri­s­tiri­ita Osmon kanssa.

    Toinen syy maa­han­muut­ta­ji­in viit­taamises­sa on se, että Osmo kir­joituk­ses­saan viit­tasi siihen, että kehyskun­ta­laiset tuo­vat jotain kus­tan­nuk­sia kaupunki­laisille. Kuten Tiedemies tote­si, tuo on täyt­tä roskaa. Kehyskun­nis­sa asuu työssä käyvä poruk­ka, joka pyörit­tää tämän maan talout­ta. Toisin kuin sinä Ville kuvit­telet, se ei ole vielä demokra­ti­aa, että enem­mistö päät­tää asioista. Demokra­ti­aa on vas­ta se, että enem­mistö ei sysää kulu­ja vähem­mistön niskaan. Kuten tiedät, Suomes­sa vähem­mistö ihmi­sistä on enää töis­sä. Sin­un näke­myk­sesi mukaan työssä käymätön sak­ki saisi siis vapaasti nos­taa vero­ja kulu­jen­sa peit­tämisek­si demokra­t­ian nimis­sä. Sit­ten kylmästi tode­ta, että muut­takaa pois jos ei kiin­nos­ta asua tääl­lä (kalskah­taa 30-luvun sosial­is­mille). Demokra­tia on vas­tu­ullista yhteis­ten asioiden päät­tämistä. Sik­si aikoinaan päätök­siä tekivätkin vain ne, jot­ka vero­ja mak­soi­vat. Siinä oli omat ongel­mansa, mik­si äänioikeus laa­jen­net­ti­in myös vero­ja mak­savien vaimoille. Nyt äänioikeutet­tu­ja on enem­män kuin veron­mak­sajia, mikä on sekin tuonut uudet ongelmansa.

    Kol­mas syy maa­han­muut­ta­jien esi­in­nos­tamises­sa on se, että en halua Osmon tai Paula Kokkosen päät­tävän, saa­vatko vai­moni tai tyt­täreni olla bikineis­sä uimaran­nal­la. Joko hesalaiset ovat niin ahdas­mielisiä etteivät hyväksy bikineitä tai sit­ten hei­dän johta­jansa ovat, mut­ta kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa en halua asua ja mak­saa vero­ja Helsinki­in, jos vai­h­toe­hto­ja on. Ja onnek­si niitä on.

    Lopuk­si, Osmon halu tiivi­iseen kaupunki­rak­en­tamiseen kumpuaa van­hoista sosial­is­ti­sista uto­pi­oista, jois­sa kansalaisia halut­ti­in kon­trol­loi­da ja alis­taa — kaupunki­lainen on nimit­täin aina riip­pu­vaisem­pi poli­it­ti­sista päät­täjistä kuin maalainen. Ylivoimais­es­ti suurin ongel­ma tässä Osmon esi­tyk­sessä on se, että hän perustelee visio­taan kasvi­huonekaa­supäästöil­lä. Kuten aiem­min totesin, kasvi­huonekaa­su­teo­ria mure­nee täl­lä het­kel­lä lujaa vauh­tia. Kaik­ki päästökau­pat, kaupunki­rak­en­tamiset ja muut yhteiskun­nal­liset asi­at, joi­ta Osmo perustelee, liit­tyvät kasvi­huonepäästöi­hin. Ja kos­ka niiden merk­i­tys ja vaiku­tus ilmas­toon on uusien tutkimusten myötä kyseenalaisem­paa kuin ker­taakaan 20 vuo­teen, Osmon tavoit­teet voivat olla täysin met­sässä (oiva sanaval­in­ta). Jos kasvi­huonekaa­su­jen vaiku­tus tode­taan lähi­t­ule­vaisu­udessa merk­i­tyk­set­tömäk­si ilmas­ton läm­pen­e­misen kannal­ta, mil­lä Osmo sit­ten perustelee urbaane­ja unelmiaan?

    Ja asia kään­täen; jos lähi­t­ule­vaisu­udessa saamme selkeää näyt­töä siitä, että ihmisen toimin­nan aiheut­ta­mat kasvi­huonepäästöt ovat tuhoa­mas­sa maa­pal­lon elinkelvot­tomak­si, minä muu­tan välit­tömästi kaupunki­in ja alan kulkea junil­la. Siihen asti: muu Suo­mi tulee toimeen ilman Helsinkiä, Helsin­ki ei ilman muu­ta Suomea. Sitä kan­nat­taisi Osmonkin pohtia ennen kuin alkaa sät­tiä meitä eläteiksi.

  34. Ville: Minus­ta on huono argu­ment­ti pyytää jotain Suomen kansalaista muut­ta­maan ulko­maille, jos ei pidä koti­maansa kehi­tyk­ses­tä. Suomen pitäisi olla hyvä paik­ka elää kaikille suo­ma­laisille. Toisaal­ta tästä voi ehkä johtaa ajatuk­sen, että on väärin pyytää maal­la-asu­vaa muut­ta­maan kaupunki­in, jos ei halua mak­saa val­in­tansa kus­tan­nuk­sia. Minus­ta näis­sä kahdessa pyyn­nössä on kuitenkin niin suuri aste-ero, että olen valmis vaa­ti­maan maalaisia luop­umaan sub­ven­tiois­taan ja silti valmis sal­li­maan kansalais­ten pyrkimyk­sen muut­taa yhteiskun­taamme, vaik­ka se olisikin enem­mistön tah­don mukainen.

  35. Art­turi, ei se ollut mikään argu­ment­ti, vaan ihan vil­pitön ehdo­tus, kos­ka Trav­eller kuu­losti niin tuskaiselta. Asun itsekin alhaisen veroas­t­een maas­sa, en tosin vero­tuk­sel­li­sista syistä. Mukavaa­han se on, kun on sel­l­aises­sa elämän­ti­lanteessa, että niitä yhteiskun­nan palvelui­ta ei tarvitse. Sil­loin kun asuin Suomes­sa, se oli min­ulle erit­täin hyvä paik­ka elää, vaik­ka olinkin palkkatöis­sä ja asuin kaupungis­sa, jos­sa asui maahanmuuttajia.

    Toki kansalais­ten tuleekin pyrk­iä muut­taa yhteiskun­taa, mut­ta pitää myös joskus hyväksyä se, että demokra­ti­as­sa enem­mistö ei aina ole samaa mieltä kuin mitä itse on. Jos se se enem­mistö on aina eri mieltä kuin mitä itse on, niin sil­loin on oikeasti syytä alkaa harki­ta vaihtoehtoja.

  36. Markus:
    “Ja kos­ka niiden merk­i­tys ja vaiku­tus ilmas­toon on uusien tutkimusten myötä kyseenalaisem­paa kuin ker­taakaan 20 vuoteen”

    Täl­laisi­in väit­teisi­in olisi hyvä antaa ref­er­enssi. Ainakaan Naturea ja Sci­encea lueskel­lessani en ole moisi­in argu­ment­tei­hin tör­män­nyt. En tosin ole ilmas­to­tutk­i­ja, joten en var­maankaan ole asi­as­ta yhtä hyvin per­il­lä kuin sinä.

    “jos lähi­t­ule­vaisu­udessa saamme selkeää näyt­töä siitä, että ihmisen toimin­nan aiheut­ta­mat kasvi­huonepäästöt ovat tuhoa­mas­sa maa­pal­lon elinkelvot­tomak­si, minä muu­tan välit­tömästi kaupunki­in ja alan kulkea junilla.”

    Tiedät itsekin, Markus, että täl­lainen “lupaus” on pelkkä tyhjä silmänkään­tötemp­pu. Ei kukaan voi tietenkään antaa mitään “selkeää näyt­töä” siitä, mitä tule­vaisu­udessa tulee tapahtumaan.

  37. Ihmi­nen on kyl­lä aika hakoteil­lä, jos hänen on omaa maail­manku­vaansa perustel­lak­seen Markuk­sen tavoin väitet­tävä, ettei kasvi­huonekaa­suil­la ole vaiku­tus­ta ilmas­toon. Siinä on se vika, että tuon väit­teen mukana kaatuu kaik­ki mitä sil­lä perustellaan.

  38. Vil­lelle: Vaik­ka suo­ma­lais­ten enem­mistö äänestääkin min­un mielestäni vääriä henkilöitä val­taan ja äänesti väärin tässä EU asi­as­sa, niin tämä ei tarkoi­ta nykyisessä poli­it­tises­sa jär­jestelmässä sitä että min­un tarvit­sisi asia hyväksyä saati sitä kan­nat­taa. Poli­itikot toki pyrkivät akti­ivis­es­ti jär­jestelmään jos­sa kansalta ei enää kysyt­täisi mitään niin EU kuin kansal­lisel­lakin tasol­la. Tästä käy esimerkkinä jatku­vasti laa­jene­va sen­su­uri ja esim. se ettei kansanäänestys­tä EU perus­tus­laista kat­sot­tu tarpeel­lisek­si jär­jestää lainkaan Irlan­tia lukuunottamatta. 

    Kyl­lä, jopa min­ul­lakin on mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Tietenkin min­un mah­dol­lisuuteni lähteä hal­van vero­tuk­sen maa­han ovat paljon huonom­mat kuin niiden luke­mat­tomien suo­ma­laiseen poli­it­tiseen eli­it­ti­in ja muuten vain älymys­töön kuu­lu­vien henkilöi­den jot­ka ovat han­kki­neet kansain_välisiä koke­muk­sia esim. isin kus­tan­ta­mal­la kielikurssil­la, jonkun “kansalais“järjestön tai julkisen sek­torin pierun­pidä­tysvi­ras­ton “pro­jek­tis­sa” tai peräti Amerikan Har­wardin rahat­pois­pölkk.. eh. siis Harv­inaisen Kyvykkäille Poli­itikoille suun­nat­ul­la Erikois Koul­lu­tuk­ses­sa (Spe­siall Edygeis­sön for the Zen­trum poli­tisian). Minähän olen vain tehnyt sel­l­aises­sa hal­van vero­tuk­sen maas­sa työtä pari vuot­ta, ja siihen nyt pystyy kuka tahansa juntti.

    Uskon kuitenkin talouden rom­ah­ta­van tääl­lä melko pian kos­ka jo nyt suurin osa ihmi­sistä elää jol­lain avus­tuk­sel­la ja työtäteke­vien määrä vähe­nee. Tämän jäl­keen joudut­ta­neen väk­isinkin miet­timään perusasioi­ta uudelta poh­jal­ta. Toivon har­taasti myös että sil­loin nykyiset lööp­pi­jo­hta­jat vai­h­tu­vat sil­loin arvoil­taan toisen­laisik­si tai ainakin parem­min talouden reaali­teet­te­ja ymmärtäviksi. Nyt näyt­täisi myös siltä että EU vas­tus­tus lisään­tyy pait­si Suomes­sa niin myös muual­la, mikä onkin ymmär­ret­tävää kos­ka pul­laa riitä kuitenkaan jaet­tavak­si kuin perin har­voille. Kun Nokian pääkont­tori läh­tee lähivu­osi­na Suomes­ta alkaa sen EU:n hyö­ty ole­maan kutakuinkin pyöreä 0, mutt­ta rahat sinne kyl­lä kel­paa­vat. Kansa ei tykkää…

  39. “Uskon kuitenkin talouden rom­ah­ta­van tääl­lä melko pian kos­ka jo nyt suurin osa ihmi­sistä elää jol­lain avus­tuk­sel­la ja työtäteke­vien määrä vähenee.”

    Trav­eller, ymmär­rän kyl­lä syvän huole­si liit­tyen Suomen ikä­jakau­maan ja työtäteke­vien määrän vähen­e­miseen, se on var­masti täysin aiheelli­nen. Olen tosi­aan ollut muil­la mail­la muu­ta­man vuo­den, joten olen vähän pihal­la Suomen nykytilasta. 

    Kir­joit­tamiesi synkkien tule­vaisu­u­denku­vien huolestut­ta­mana googlailin jotain kan­sain­välisiä ver­tailu­ja ja niiden val­os­sa tilanne ei ihan vielä näytä ole­van rom­ah­duk­sen par­taal­la. Esimerkik­si World Eco­nom­ic Foru­min (WEF) tekemän ver­tailun mukaan Suo­mi oli seit­semän­nek­si kil­pailukyky­isin maa maail­mas­sa vuon­na 2007 (http://www.weforum.org/en/initiatives/gcp/Global%20Competitiveness%20Report/index.htm).

    Parem­minkin voisi tietysti men­nä. Kärk­isi­joil­la on sekä mata­lan että korkean vero­tuk­sen mai­ta, joten mitään suo­raa kor­re­laa­tio­ta taloudel­lisel­la kil­pailukyvyl­lä ja vero­tuk­sel­la ei ainakaan tämän perus­teel­la näyt­täisi ole­van. Tämä ei tietenkään tarkoi­ta, etteikö sin­ul­la olisi oikeus vero­tuk­sen alen­tamista ym. vaa­tia, kaikin mokomin!

  40. Tiedemies:
    Osmo on tässä vähän oikonut min­unkin mielestäni, mut­ta pääpi­irteit­täin on kuitenkin oike­as­sa, pitkien matko­jen esikaupunki­a­sum­i­nen on rankasti sub­ven­toitua. Toisaal­ta taitaa olla niin, että nämä tyyp­it keskimäärin kyl­lä mak­sa­vat val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­set ainakin valtion/kuntien pus­si­in, eli eivät noin fiskaalises­sa mielessä mak­sa­ta val­in­to­jaan muilla.

    Tiedemiestä ei yleen­sä saa kiin­ni loogis­es­ta virheestä, mut­ta tässä on vähän ainek­sia sel­l­aiseen. On tot­ta, että suu­rit­u­loiset ja ter­veet rahoit­ta­vat hyv­in­voin­ti­val­tios­sa pien­i­t­u­loisia ja köy­hiä ja sil­loin kehyskun­tien ihmiset rahoit­ta­vat (ehkä) keskimäärin keskuskaupunkien asukkai­ta, mut­ta tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että jokainen mak­saisi val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­set ja että kan­nus­timet ovat kunnossa. 

    Pirkkalalaiset ovat rikkaampia kun tam­pere­laiset, mut­ta jos ver­taamme kah­ta samal­la tulota­sol­la ole­vaa Tam­pereel­la ja Pirkkalas­sa, Pirkkalas­sa asu­va osal­lis­tuu yhteisi­in menoi­hin vähem­män (en puhu vero­pros­en­tista, vaan mitä sil­lä saa ja mak­saako itse oman logis­tikkaku­lun­sa). Sik­si Pirkkalaan muut­toon liit­tyy vapaa­matkus­ta­jakan­nustin, joka ei ole terve.

  41. Toki jos ver­rataan keskuskun­nan (vaik­ka sit­ten Tam­pere tai Helsin­ki) asukas­ta ja kehyskun­nan (Pirkkala/Espoo) asukas­ta samas­sa tulolu­okas­sa, niin voi olla, että net­tomak­su on kehyskun­ta­laisel­la vähäisem­pi. En kiistä tätä yhtään.

    Kehyskun­nas­sa asu­va mak­saa autoilus­taan ja logis­ti­ikas­ta kuitenkin keskimäärin enem­män. Jos vika on logis­ti­ikan kus­tan­nusten jakau­tu­mises­sa, niin puut­tua pitää siihen, eli ne työka­lut ovat polt­toain­evero ja ruuhkamaksut. 

    Jos vika on siinä, että kehyskun­nis­sa ei ole maa­han­muut­ta­jia, puliukko­ja jne, ja muu­ton taustal­la on yleinen nim­by­i­ly, niin tässä on vapaa­matkus­ta­ju­ut­ta kyllä. 

    Tiedän jo stan­dar­d­i­vas­tauk­sen “tiety­iltä” kir­joit­ta­jil­ta: Ihmiset eivät halua neu­lan­vai­h­topis­teitä las­ten leikkiken­tän naa­puri­in, eivät halua pult­sare­i­ta takapi­hoilleen nukku­maan, eivätkä että hei­dän lapsen­sa pakote­taan pukeu­tu­maan burkhaan (ainakin tääl­lä tun­tuu ole­van kir­joit­ta­jia, jot­ka usko­vat, että heti kun Helsingis­sä siir­ry­tään Kulosaaren itäpuolelle, niin astuu voimaan Sharia-laki). Tämä argu­ment­ti on perustelu sille, miten yksilöt tekevät päätök­siään asuin­paikkansa suh­teen. Käsit­tääk­seni tässä on kyse siitä, miten tämä päätän­tä­val­ta voitaisi­in säi­lyt­tää niin, että ko. nim­by­i­ly ei enää olisi yksilön kannal­ta rationaalista.

    Se on jän­nä sokea piste tässä asi­as­sa, joka itsel­länikin oli het­ken, ennen kuin ajat­telin asi­aa tarkem­min. Nykyi­nen jär­jestelmähän on kovinkin “sosial­isti­nen” ja päätök­set on tehty kaikkea muu­ta kuin vapaiden markki­naolo­suhtei­den val­lites­sa. Yksit­täiset asun­tokau­pat tietenkin tehdään vapaasti jne, mut­ta kokon­aisu­udessa on aika paljon poli­it­tista päätök­sen­tekoa ja vielä teho­ton­ta sel­l­aista. Se, että poli­it­ti­nen osa tästä muute­taan toisen­laisek­si niin, että puit­teet jois­sa ihmiset edelleen yhtä vapaasti tekevät päätök­sen­sä mut­ta niin, että yksilön etu on parem­min lin­jas­sa tehokku­us­pe­ri­aat­ten kanssa, ei ole sen enem­pää (jos koh­ta ei vält­tämät­tä paljoakaan sen vähempääkään) “sosial­isti­nen” kuin nykyjärjestelmä.

    Niil­lä, jot­ka korosta­vat “vapaut­ta” on ihmeelli­nen käsi­tys, jon­ka mukaan sub­ven­tiot ja val­tion rak­en­ta­ma infra kyl­lä kuu­lu­vat heille, mut­ta auta armias jos jotain yritetään tas­apain­ot­taa, niin heti ollaan puut­tumas­sa vapau­teen. Sama pätee toki siel­lä toisel­lakin puolel­la, eli jos jotain sub­ven­tio­ta yritetään purkaa, niin kauhea parku­mi­nen­han siitä syn­tyy, vaik­ka jär­jestelmä vääristäisi kuin­ka pahasti. Usein näi­den perässä parku­vat myös yhdet ja samat ihmiset. 

    Eli, siis, olen Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että vapaa­matkus­t­a­mi­nen on ongel­ma, mut­ten usko, että se on sitä puh­taasti fiskaalises­sa mielessä, ainakaan kovin paljon. Se on sitä enem­mänkin siinä mielessä, että nämä hmm… ei-toiv­ot­ta­vat ilmiöt ulkois­te­taan keskuskuntiin.

  42. Halu­an väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si huo­maut­taa, että minä vas­tus­tan myös sub­ven­tioi­ta ja val­tion rak­en­ta­maa infraa.

  43. Esimerkik­si World Eco­nom­ic Foru­min (WEF) tekemän ver­tailun mukaan Suo­mi oli seit­semän­nek­si kil­pailukyky­isin maa maail­mas­sa vuon­na 2007 (http://www.weforum.org/en/initiatives/gcp/Global%20Competitiveness%20Report/index.htm).

    Tuol­laiset “tutkimus­laitok­set” ovat vähän kuin karkki­au­tomaat­te­ja. Tilaa­jat anta­vat rahaa ja kyseis­ten laitosten Aiv Opieru­a­hot sit­ten kuuli­jaa miel­lyt­tävän “tutkimus“tuloksen. On täysin nau­ret­ta­va aja­tus että yksikäään län­ti­nen val­tio sijoit­tuisi mis­sään todel­lises­sa kil­pailukyky­tutkimuk­ses­sa kär­keen, korkein­taan joku yksit­täi­nen yri­tys saat­taa pär­jätä hyvin mut­ta val­tiot eivät var­masti sitä tee.

    Suomen suh­teel­lisen hyvä sijoi­tus omas­sa euvos­toli­it­to­laises­sa kurasar­jas­saan johtuu lähin­nä Venäjä öljy- ja kaa­su­dol­lareista joista on val­unut siivu tän­nekin. Lohkeaako tämä siivu myös tule­vaisu­udessa onkin sit­ten 1000 pyb kysymys. Siihen jatkuuko se tuskin myöskään löy­tyy apu­ja keskustapoli­itikko­jen ja stal­lar­ien tekemästä verovaroin rahoite­tus­ta idän“tutkimuksesta”, he kun ovat sitä Suomen tiede­maail­man eli­it­tiä, näköjään..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.