Oden verouudistus

Olen vähän har­mis­sa­ni hal­li­tuk­sen veron­alen­nus­lin­jas­ta. En ota kan­taa sii­hen, onko vero­jen alen­ta­mi­nen hyvä asia suh­dan­ne­po­liit­ti­ses­ti tai riit­tä­vät­kö val­tion rahat tämän jäl­keen kaik­keen sii­hen hyvään, jota toi­voim­me saa­vam­me, vaan veron­alen­nus­ten kohdentumisesta.

Jos on käy­tet­tä­vis­sä 800 mil­joo­naa euroa tulo­ve­ro­jen alen­ta­mi­seen, sen voi­si koh­dis­taa ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­se­nä niin, että jokai­nen vähin­tään 15 000 euroa vuo­des­sa ansait­se­va pal­kan­saa­ja saa 300 euroa vuo­des­sa (25 euroa kuus­sa) lisää. Tätä vähem­män ansait­se­vat ovat osa-aika- tai osa­vuo­si­työs­sä. Hei­dän osal­taan veron­alen­nus voi­si olla 2 % pal­kas­ta. Ansio­tu­lo­vä­hen­nys teh­dään val­tion­ve­ros­ta, joka voi vähen­nyk­sen vuok­si men­nä nega­tii­vi­sek­si, jol­loin veron­mak­sa­ja saa sen vähen­nyk­se­nä mak­sa­mas­taan kun­nal­lis­ve­ros­ta, mut­ta kun­ta ei raho­ja menetä.

Tuo 25 euroa lisää net­to­lik­saa jokai­sel­le teki­si hel­pom­mak­si muo­va­ta sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa saman­ai­kai­ses­ti tur­vaa­vam­mak­si että kan­nus­ta­vam­mak­si. Vie­lä parem­pi oli­si, jos alen­nuk­set koh­dis­tet­tai­siin tätä­kin voi­mak­kaam­min pie­ni­palk­kai­seen pää­hän. Se lisäi­si mar­gi­naa­li­ve­roa pie­ni­palk­kais­ten pal­kan­saa­jien välil­lä, mut­ta en usko, että kovin moni tämän takia jät­täy­tyi­si ali­pal­kat­tui­hin ros­ka­duu­nei­hin. On pal­jon tär­keäm­pää saa­da mah­dol­li­sim­man moni töi­hin yli­pään­sä kuin huo­leh­tia ural­la ete­ne­mi­ses­tä; var­sin­kin kun tuo ural­la ete­ne­mi­nen nykyi­sel­lä palk­ka­ra­ken­teel­la mer­kit­see, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jää hou­ku­tel­laan ete­ne­mään varastomieheksi.

Mut­ta ei make­aa mahan täy­del­tä. Euro­mää­räi­ses­ti saman­suu­rui­nen alen­nus kai­kil­le oli­si hyvä kompromissi.

Ansio­tu­lo­vä­hen­nys ei kos­ki­si työt­tö­miä tai elä­ke­läi­siä. Työt­tö­myys­kor­vaus­ten osal­ta on yksin­ker­tai­sem­paa nos­taa kor­vauk­sia kuin mani­pu­loi­da vero­tus­ta. Elä­ke­läis­ten osal­ta en ymmär­rä, mik­si hei­dän tuli­si saa­da kor­vaus pal­kan­saa­jien veron­alen­nuk­sis­ta — jot­ka tämän jäl­keen­kään eivät vas­taa tulon­hank­ki­mi­ses­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia — kun heil­le ei ole luvat­tu osuut­ta pal­kan­saa­jien pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta­kaan. Elä­ke­läi­sil­le kaa­vail­laan koro­tus­ta pie­nim­piin eläk­kei­siin, mikä osuu parem­min itse ongelmaan.

Suu­ri­palk­kais­ten kor­keat mar­gi­naa­li­ve­rot ovat kyl­lä ongel­ma, mut­ta sen rat­kai­si­sin kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti nos­ta­mal­la pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta (ei siis yri­tys­ten voi­tos­taan mak­sa­mia vaan yksi­tyis­hen­ki­löi­den saa­mia pää­oma­tu­lo­ja kos­ke­vaa vero­tus­ta) ja käyt­tä­mäl­lä täs­tä koi­tu­vat tulot pal­kan­saa­jien ylim­pien mar­gi­naa­li­ve­ro­jen alentamiseen.

Huo­mat­ta­koon, että hal­li­tuk­sen “saman­suu­rui­nen veron­alen­nus kai­kil­le” Nos­taa net­toan­sioi­ta jopa suh­teel­li­ses­ti enem­män suu­ri-kuin pie­ni­tu­loi­sil­la. Jos hen­ki­lön tulo­ve­ro on 40 % eli net­toan­siot 60 % pal­kas­ta, 1,2 pro­sent­tiyk­si­kön veron­alen­nus nos­taa net­toan­sioi­ta 2 pro­sen­til­la. Jos verot ovat 20 %, net­toan­sioi­den nousu onkin vain 1,5 prosenttia.

28 vastausta artikkeliin “Oden verouudistus”

  1. Ode ja muut enem­män vasem­mal­le kal­lel­la ole­vat polii­ti­kot eivät mie­les­tä­ni ajat­te­le asioi­ta kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen mies­ten kan­nal­ta. Nyt­hän tilan­ne on se, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut mie­het ovat useam­min aloil­la, jois­ta saa pot­kut, jos tulos­ta ei tule. Tois­ta on tilan­ne kun­nan sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­nä. Vasem­mis­to­po­lii­ti­kot myös rin­nas­ta­vat esi­mer­kik­si teo­reet­ti­sen fysii­kan mais­te­rin tut­kin­non las­ten­tar­han­opet­ta­jan mais­te­rin tut­kin­toon ja käyt­tä­vät tätä perus­te­lu­na, että heil­lä tuli­si olla sama palk­ka. Mut­ta, ihan oikeas­ti se fysiik­ka on pal­jon ras­kaam­pi ja haas­ta­vam­pi opiskelulinja.

    Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen mies­ten kan­nal­ta tilan­ne on se, että hei­dän tuli­si mak­saa suu­ria vero­ja kun­nan (nais)työntekijöille, joil­la ei ole suur­ta irti­sa­no­mi­suh­kaa ja joi­den kou­lu­tus voi olla myös hyvin kevyt, vaik­ka se pape­ril­la voi olla­kin maisterintutkinto.

    Vaik­ka mie­les­tä­ni tuloe­ro­ja on hyvä tasoit­taa, niin kan­na­tan tätä veroa­lea vain sen takia, että kun­nil­le ei voi­tai­si syy­tää raho­ja, vaan rahan käyt­töä jou­dut­tai­siin miet­ti­mään enem­män. Mie­hen näkö­kul­mas­ta nykyi­nen tilan­ne tun­tuu turhauttavalta.

  2. Joten­kin tämä suu­ri­tu­lois­ten palk­ka­ve­ro­tus ja pää­oma­ve­ro­tus usein yhdis­te­tään toi­siin­sa, mut­ta niil­lä taval­laan eri funk­tio. Palk­ka­ve­ro­tus tekee työn teke­mi­ses­tä kan­nat­ta­mat­to­mam­paa ja pää­oma­ve­ro­tus tekee sääs­tä­mi­ses­tä kan­nat­ta­mat­to­mam­paa. Vaik­ka on sel­vää, että työn tekoon tulee roh­kais­ta nykyis­tä enem­män ei ole mie­les­tä­ni ollen­kaan sel­vää, että sääs­tä­mis­tä on syy­tä vähen­tää. Pää­omaa tar­vi­taan tuo­tan­nos­sa sii­nä mis­sä työn­te­ki­jöi­den­kin panosta.

  3. En tie­dä, mik­si sääs­tä­mis­tä pitäi­si edis­tää maas­sa, jol­la on kroo­ni­nen vaih­to­ta­seen yli­jää­mä, joka siis sääs­tää enem­män kuin maas­ta löy­tyy jär­ke­viä investointikohteita.

  4. Ante­ro Kos­ken käsi­tys­tä mies­ten ja nais­ten työ­suh­tei­den tur­val­li­suu­des­ta eivät kyl­lä tilas­tot tue. Nai­set ovat pät­kä­työ­suh­teis­sa mie­hiä enem­män ja juu­ri nois­sa “tur­val­li­sis­sa” kun­nan töissä.

    Oli­si kiva alen­taa kaik­kien vero­ja, mut­ta mata­la­palk­kai­set työt tar­vit­se­vat vero­hel­po­tus­ta eni­ten, kos­ka niis­sä on vai­kea nyky­ve­ro­tuk­sel­la löy­tää palk­ka­ta­soa, jota toi­sen kan­nat­tai­si mak­saa ja toi­sen ottaa vas­taan. Tämä tuot­taa raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä, joka tulee meil­le kai­kil­le hyvin kal­liik­si. Tuos­sa mar­gi­naa­lis­sa on aina­kin yhtä pal­jon mie­hiä kuin nai­sia, sil­lä mie­het sijoit­tu­vat pär­jää­mi­ses­sä run­sain jou­kon jakau­man molem­piin päi­hin. Ongel­man kan­san­ta­lou­del­li­sen hin­nan mak­sa­mi­seen tai­ta­vat mie­het jou­tua osal­lis­tu­maan nai­sia enem­män, joten sen rat­kai­se­mi­nen oli­si mies­ten etu. 

    Minä­hän sitä pait­si esi­tin ylim­pien mar­gi­naa­li­ve­ro­jen alen­ta­mis­ta — en oikeu­den­mu­kai­suus­syis­tä vaan tehok­kuus­syis­tä — ja sen rahoit­ta­mis­ta pää­oma­tu­lo­jen anka­ram­mal­la verotuksella.

  5. Olen äänes­tä­nyt vih­rei­tä kai­kis­sa vaa­leis­sa koko aikui­si­kä­ni mut­ta pik­ku­hil­jaa on alka­nut tök­ki­mään. Joka ainoa veron­alen­nus mitä tulee, pitäi­si koh­dis­taa pie­ni­tu­loi­siin kes­ki­luo­kan kustannuksella. 

    Perin­tei­ses­ti vasu­ri­puo­lu­eet ovat halun­neet tätä kur­juu­den jaka­mis­ta ei niin­kään vih­reät. Tie­tys­ti voi olla, että Osmon näke­mys ei ole vih­rei­den viral­li­nen kan­ta, sitä en jak­sa­nut tarkastaa.

  6. Kos­ka sääs­tä­mi­nen on aina nykyi­sen kulu­tuk­sen siir­tä­mis­tä tule­vai­suu­teen ja kos­ka sääs­töil­le saa­daan tuot­toa, eli sääs­te­tyil­lä rahoil­la voi­daan tule­vai­suu­des­sa kulut­taa enem­män kuin mitä niil­lä voi­daan kulut­taa nyt. Mitä hait­taa vaih­to­ta­seen yli­jää­mäs­tä on?

  7. Elä­ke­läis­ten osal­ta en ymmär­rä, mik­si hei­dän tuli­si saa­da kor­vaus pal­kan­saa­jien veronalennuksista”

    Onko hal­li­tus rajan­nut lupauk­sen­sa kos­ke­maan vain pal­kan­saa­jia? Entä esi­mer­kik­si yrittäjät?

    Oli­si­han saman­suu­rui­nen veron­alen­nus elä­ke­läi­sil­le vain pie­ni hyvi­tys edus­kun­nan teke­mäs­tä RAJUSTA eläk­kei­den leik­kauk­ses­ta 1.5.2005 alkaen. Itse­kin ihmet­te­lit vii­me vuon­na TV:n Punai­ses­sa lan­gas­sa miten hil­jai­suu­des­sa leik­kauk­set hyväk­syt­tiin. Lähes “sam­mu­te­tuin lyh­dyin”. Vai oli­si­ko tar­koi­tus kur­jis­taa suh­teel­li­ses­ti elä­ke­läis­ten ase­maa lisää? Mikä oikeu­den­mu­kai­suus­nä­kö­koh­ta edel­lyt­tää että elä­ke­läis­ten ja pal­kan­saa­jien vero­tuk­sen ero­ja vie­lä nykyi­ses­tä lisätään?

  8. Veroa­len jakau­tu­mi­ses­ta olen lähes samaa miel­tä. Lisäk­si Suo­mes­sa, jos­sa monil­la aloil­la (vie­lä) on työt­tö­myyt­tä, kor­keam­pien tulo­ve­ro­jen alen­ta­mi­nen kan­nus­taa yli- ja lisä­töi­hin. Tämä ei paran­na työl­li­syys­ti­lan­net­ta vaan pikem­min­kin päinvastoin.

    Ja Ante­ro Kos­ki: En tie­dä onko fyy­si­kon vai sosi­aa­li­työn­te­ki­jän kou­lu­tus haas­ta­vam­pi, mut­ta olen mel­ko var­ma että jäl­kim­mäi­sen työ on haas­ta­vam­paa ja ras­kaam­paa. Ei niin että kum­man­kaan sei­kan pitäi­si vält­tä­mät­tä vai­kut­taa sii­hen kuin­ka val­tio hei­dän tulo­jaan verottaa…

  9. Val­tiol­la on aivan riit­tä­väs­ti vie­lä vel­kaa, jota tuli­si lyhen­tää vie­lä kun voi­daan. Kovia aiko­ja vie­lä edes­sä, ja mitään muu­ta pus­ku­ria ei ole kuin vero­tus. Las­kusuh­dan­tees­sa jou­taa kyl­lä vero­ja alen­taa, var­sin­kin kun EKP:n prio­ri­tee­tit tietää.

  10. Ante­ro,

    Las­ten­tar­han­opet­ta­jat eivät ole mais­te­rei­ta, vaan 180 opin­to­pis­teen kandidaatteja. 

    Kyl­lä mies­val­tai­sil­la­kin aloil­la on ihan pili­pa­li-kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­ja, mikä­li nyt las­ten­tar­han­opet­ta­jan tut­kin­toa sel­lai­se­na pitää. Maa- ja met­sä­tie­teel­li­ses­tä ja tek­nil­li­sis­tä oppi­lai­tok­sis­ta nyt tulee monil­ta opin­to­lin­joil­ta ihan yhtä höl­mö­jä ulos kuin sisään­kin mennessään. 

    Teo­reet­ti­nen fysiik­ka on toki erit­täin vaa­ti­vaa, ei sitä käy kieltäminen.

  11. Mik­si antaa köy­hil­le tai siis pie­ni­tu­li­sil­le rahaa? Eivät­hän he talout­ta pyöritä.
    Sehän riit­tää, että he juu­ri ja juu­ri tule­vat toimeen.

  12. Osmo
    “En tie­dä, mik­si sääs­tä­mis­tä pitäi­si edis­tää maas­sa, jol­la on kroo­ni­nen vaih­to­ta­seen yli­jää­mä, joka siis sääs­tää enem­män kuin maas­ta löy­tyy jär­ke­viä investointikohteita.”

    Sehän on sinän­sä hyvä asia, että rahaa on hel­pos­ti saa­ta­vil­la, jos sil­le on jär­ke­vää käyt­töä. Pit­kään­hän Suo­mes­sa asia ei ollut näin, vaan edis­tyk­sen pul­lon­kau­la­na oli pää­oman puu­te. Oleel­li­sem­paa on inves­toi­mi­nen kuin sääs­tä­mi­nen. Vain inves­toin­tien avul­la talou­tem­me sopeu­tuu / mukau­tuu maa­il­man muu­tok­seen ja par­hai­den inves­toin­tien osal­ta vie maa­il­man muu­tos­ta. Sääs­tä­mi­sen funk­tio on sii­nä, että mui­den sääs­tö­jä lai­naa­mal­la inves­toi­jat voi­vat saa­da vel­ka­vi­pua ja teh­dä suu­rem­pia investointeja.

    Kos­ka tava­ran­tuo­tan­to kan­nat­taa mones­ti teh­dä muu­al­la kuin tääl­lä, mer­kit­tä­vim­piä inves­toin­te­jam­me ovat inves­toin­nit tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Tuo­te­ke­hi­tyk­ses­tä taas on vii­me vuo­si­na lyhyt­nä­köi­ses­ti sääs­tet­ty / jätet­ty kas­vat­ta­mat­ta sita tar­peek­si mones­sa yri­tyk­ses­sä, kos­ka muo­dis­sa on ollut kvar­taa­li­ka­pi­ta­lis­mi. Lähim­man kvar­taa­lin kate / työ­tun­nit nousee, jos tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä pihis­tel­lään, mut­ta se tapah­tuu tule­vai­suu­den kustannuksella.

    Ylem­pi kes­ki­luok­ka toi­mii suun­nan­näyt­tä­jä­nä kulu­tustren­deis­sä. Mel­kein kaik­ki kulu­tus­hyö­dyk­keet ovat olleet jos­sain vai­hees­sa ylel­li­syys­tuot­tei­ta, vaik­ka­pa jää­te­lö ja suklaa. Jot­ta tääl­lä voi­tai­siin laa­ja­mit­tai­sem­min tuo­te­ke­hit­tää uusia kor­kean tuot­to­mar­gi­naa­lin kulut­ta­ja­tuot­tei­ta, ylem­män kes­ki­luo­kan osto­voi­ma­ke­hi­tyk­sen pitää olla kun­nos­sa, jot­ta omia koti­mark­ki­noi­ta voi­daan tehok­kaas­ti käyt­tää uusien kulu­tus­hyö­dyk­kei­den koemarkkinoina. 

    Suo­ma­lai­sia luk­sus­merk­ke­jä pitäi­si saa­da lisää, jot­ta emme ajau­tui­si puh­taak­si ali­han­kin­ta- ja tytä­ryh­tiö­ta­lou­dek­si ajat­te­le­mal­la pel­käs­tään efficiency-tyyp­pis­tä tuot­ta­vuut­ta ja unoh­tai­si effec­ti­vi­ty-puol­ta. Esi­mer­kik­si “Sex and the City”-konseptin mark­ki­noi­mis­sa luk­sus­tuot­teis­sa koros­tu­vat tyy­lik­kyys ja kor­kea hin­ta, mut­tei juu­ri­kaan eet­ti­syys tai muu maa­il­man paran­ta­mi­nen tai pelastaminen. 

    Ylem­pi kes­ki­luok­ka päte­mi­sen tar­pei­neen oli­si hyvä saa­da val­jas­tet­tua omien tyy­lik­kä­den kor­kean hin­ta­luo­kan eet­tis­ten luk­sus­tuot­tei­den koe­mark­ki­noik­si eikä alis­taa sitä pel­käk­si mui­den ex-luk­sus­tuot­tei­den massamarkkinaksi.

  13. Suu­ri­palk­kais­ten kor­keat mar­gi­naa­li­ve­rot ovat kyl­lä ongel­ma, mut­ta sen rat­kai­si­sin kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti nos­ta­mal­la pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta (ei siis yri­tys­ten voi­tos­taan mak­sa­mia vaan yksi­tyis­hen­ki­löi­den saa­mia pää­oma­tu­lo­ja kos­ke­vaa vero­tus­ta) ja käyt­tä­mäl­lä täs­tä koi­tu­vat tulot pal­kan­saa­jien ylim­pien mar­gi­naa­li­ve­ro­jen alentamiseen.”

    Mitä­kö­hän se ylim­pien mar­gi­naa­li­ve­ro­jen alen­ta­mi­nen mah­tai­si mak­saa? Tar­ken­ne­taan: Jos ylin tulo­ve­ro­luok­ka (31,5% yli 62 000 vuo­si­tu­lois­ta, 2008) pois­tet­tai­siin (eli ylin tulo­ve­ro­luok­ka oli­si 23,5% 32 000 alkaen), niin pääs­täi­siin niis­tä yli 50% marginaaliveroasteista.

    Jos­kus yri­tin etsiä jotain las­kel­maa tämän kus­tan­nuk­sis­ta, eli kään­täen sii­tä mitä ylin kireä tulo­ve­ro todel­li­suu­des­sa tuot­taa verot­ta­jal­le, enkä löy­tä­nyt. Ilman parem­paa tie­toa, epäi­len että tämä on yksi niis­tä har­vi­nai­sis­ta tapauk­sis­ta mis­sä veron­alen­nus mak­sai­si itsen­sä takaisin.

    Ensin­nä­kin, tuo 62 000/v eli vajaa 5 000/kk, on juu­ri sii­nä rajoil­la mis­sä vaik­ka pääl­lik­kö­ta­son tai parem­min pal­kat­tu­jen asian­tun­ti­joi­den pal­kat liik­ku­vat. Koko­nais­ve­roas­tee­seen sen vai­ku­tus on täl­lä ryh­mäl­le pie­ni, mut­ta se nos­taa mar­gi­naa­li­ve­ron hyvin kor­keak­si ja täten tehok­kaas­ti ehkäi­see esim. yli­töi­den tekoa. Mikä tosin on hyvä asia, sikä­li kun halu­taan että suu­ri­tu­loi­set viet­tä­vät enem­män vapaa-aikaa.

    Toi­sek­si, suu­rem­mis­ta tulois­ta (ja täs­sä on jo kyse aika pie­nes­tä ryh­mäs­tä) tuo 8% voi olla hyvin­kin rat­kai­se­va kyn­nys muut­taa palk­kaa pää­oma­tu­loik­sia. Moni yrit­tä­jä kui­ten­kin ottaa tulok­sen palk­ka­tu­loi­na, kos­ka osa­keyh­tiö mak­saa rahaa ja vai­vaa, vaik­ka veroas­te onkin hie­man kor­keam­pi. Jos tulo­ve­ro­tus oli­si pie­nem­pi, niin se tulo­ra­ja mis­sä kan­nat­ta muut­taa tulon­sa pää­oma­tu­loik­si nousee, mikä itsea­sias­sa kas­vat­tai­si sekä koko­nais­ve­ro­pro­sent­tia että verotuloja.

    Eli kan­nus­tin­vai­ku­tus on suu­ri, vai­ku­tus vero­ker­ty­mään pie­ni. Mah­dol­li­ses­ti jopa nega­tii­vi­nen. Jos näin, niin en ymmär­rä mik­si tämän rahoit­ta­mi­sek­si pitäi­si nos­taa pää­oma­ve­roa, vaik­ka se muu­ten onkin ihan kan­na­tet­ta­va ajatus.

  14. Oli­sin kuvi­tel­lut, että tuo lii­al­li­nen sääs­tä­mi­nen rat­kea itses­tään väes­tön elä­köi­tyes­sä (kan­san­ta­lou­den tulot pie­ne­ne­vät ja kulut kas­va­vat). Itsea­sias­sa oli­sin jopa aja­tel­lut, että oli­si hyvä olla vähän enem­män sääs­tö­jä (joko varo­ja ulko­mail­la, tai suu­rem­pi osuus ‘suo­ma­lai­ses­ta’ varal­li­suu­des­ta suo­ma­lai­sis­sa käsis­sä) seu­raa­van parin­kym­me­nen vuo­den varal­ta (hir­te­hi­ses­ti: että saam­me suu­ret ikä­luo­kat kun­nial­la haudattua).

    Toi­saal­ta esi­mer­kik­si osa­ke­sääs­tä­jä mak­saa jo nykyi­sel­lään kor­kei­ta vero­ja (pait­si jos rahat kier­rä­te­tään vakuu­tus­yh­tiöi­den kaut­ta ja hei­dän hyväk­seen), kun taas asun­to­sääs­tä­jiä tue­taan vero­va­rois­ta (ja hin­ta­ke­hi­tyk­ses­sä sen huo­maa). Tie­dän, että tuos­ta tuo vii­mei­nen puo­li ei ole Osmon­kaan mie­les­tä oikein, mut­ta käy­tä­nös­sä hänen ehdo­tuk­sen­sa vinout­tai­si tilan­net­ta vie­lä entisestään.

  15. Oli­sin kuvi­tel­lut, että tuo lii­al­li­nen sääs­tä­mi­nen rat­kea itses­tään väes­tön elä­köi­tyes­sä (kan­san­ta­lou­den tulot pie­ne­ne­vät ja kulut kas­va­vat). Itsea­sias­sa oli­sin jopa aja­tel­lut, että oli­si hyvä olla vähän enem­män sääs­tö­jä (joko varo­ja ulko­mail­la, tai suu­rem­pi osuus ’suo­ma­lai­ses­ta’ varal­li­suu­des­ta suo­ma­lai­sis­sa käsis­sä) seu­raa­van parin­kym­me­nen vuo­den varalta… 

    Ajat­tet samoin täs­sä asias­sa kuin minä siis aivan vää­rin. Pitää tuh­la­ta heti kaik­ki rahat kuten Osmo esit­tää, tai sit­ten jakaa ne mail­man­pa­ran­nuk­seen ulko­mail­la sekä ongel­ma­ryh­mien laa­jaan maa­han­tuon­tiin kuten kova oikeis­to­hal­li­tuk­sem­me tekee.

  16. Juu­ri kes­ki­tu­loi­set lap­si­per­heet jou­tu­vat pahim­piin kan­nus­tin­louk­kui­hin täs­sä maas­sa. Kak­si­lap­si­nen per­he, jos­sa toi­nen van­hem­mis­ta tie­naa 3000€/kk ja toi­nen (äiti) 2400€/kk tai jotain sin­ne päin, koh­taa lähes 100 pro­sen­tin efek­tii­vi­sen mar­gi­naa­li­ve­ron, kun äiti läh­tee töi­hin las­ta hoi­ta­mas­ta. Jos tätä pahen­ne­taan niin, että vähän hei­kom­min tie­naa­van mar­gi­naa­li­ve­ro­tus­ta vie­lä enti­ses­tään kiris­te­tään, niin siir­re­tään tavat­to­mas­ti per­hei­tä alem­mas­ta kes­ki­luo­kas­ta net­to­saa­jien joukkoon. 

    Mar­gi­naa­lit pitää saa­da kaut­ta lin­jan alas ja nouse­vik­si. Las­ke­va mar­gi­naa­li­ve­ro tar­koit­taa regres­sii­vis­tä veroa, eli työn­te­ko on sitä kan­nat­ta­vam­paa mitä enem­män tie­naa. Nyt suo­ma­lai­nen vero- ja tuki­vii­dak­ko tekee sen, että progres­sio on kovin siir­ryt­täes­sä sosi­aa­li­ta­pauk­sis­ta alem­paan kes­ki­luok­kaan ja hel­pot­taa tun­tu­vas­ti kun kaik­ki tulon­siir­rot on ohi­tet­tu. Kor­keam­pien palk­ko­jen mar­gi­naa­lien kar­si­mi­nen vain pahen­taa ongel­maa. Tär­keäm­pää oli­si saa­da a) mata­la­palk­ka­työ kan­nat­ta­vak­si ja b) kes­ki­luo­kan mar­gi­naa­lit alas, tai aina­kin kohtuullisiksi.

  17. Koko­nais­ve­roas­tee­seen sen vai­ku­tus on täl­lä ryh­mäl­le pie­ni, mut­ta se nos­taa mar­gi­naa­li­ve­ron hyvin kor­keak­si ja täten tehok­kaas­ti ehkäi­see esim. yli­töi­den tekoa. Mikä tosin on hyvä asia, sikä­li kun halu­taan että suu­ri­tu­loi­set viet­tä­vät enem­män vapaa-aikaa”

    Ne teke­vät nyt­kin ilmai­sek­si yli­töi­tä (kil­pai­le­vat kes­ke­nään yle­ne­mi­sen toi­vos­sa), niin mis­sä se kor­kean tulo­ve­ro­pro­sen­tin yli­töi­tä ehkäi­se­vä vai­ku­tus näkyy??? Mar­gi­naa­li­ve­ro saa­daan veron­pa­lau­tuk­sis­sa takaisin. 

    Kuin­ka kum­mas­sa rahal­la voi­daan moti­voi­da ihmi­siä työn­te­koon, jos ne eivät nykyi­siä­kään raho­ja kulu­ta kaik­kea, vaan sääs­tä­vät nii­tä. Vai onko nämä jotain shop­paa­jia, jot­ka kulut­ta­vat kai­ken? Näil­le ei rii­tä min­kään­lai­set tulot.

    Niin mik­si palk­kaa pitäi­si mak­saa sen mukaan, mitä on teh­nyt ennen työ­elä­mää. Eikö palk­kaa mak­se­ta työnteosta??

  18. Nuis­ta kun­nan naisista.

    Vaik­ka tilastot(tilastoillahan voi­daan halu­tes­sa tukea mitä tah­na­sa asi­aa) eivät tuki­si kun­nan nais­ten työ­paik­ko­jen tur­val­li­suut­ta, niin ter­ve jär­ki tukee. Suo­men laki kiel­tää esi­mer­kik­si aasia­lais­ten hal­pa­työn­te­ki­jöi­den tuo­mi­sen Suo­meen. Samaan aikaan kui­ten­kin Suo­mes­sa saa ostaa vaik­ka venä­läis­ten pape­ri­mies­ten teke­mää pape­ria. Tois­ta se on miehillä.

    Kir­joi­tan tämän yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le hakeu­tu­va­na mie­he­nä. Suo­men vero­progres­sio aiheut­taa var­mas­ti suur­ta pään jomo­tus­ta yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöil­le, vaik­ka monen mie­les­tä hei­kom­pio­sia on tuet­ta­va rei­lus­ti. Suo­men puna­vih­reäs­sä sosi­aa­li­ses­sa oikeu­den­mu­kai­suu­des­sa tämä kui­ten­kin tar­koit­taa, että vero­ra­ho­ja ei ohja­ta hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le, vaan kun­nan kat­ke­ril­le työn­te­ki­jöil­le, joil­la jo menee hyvin.

    Hyvä esi­merk­ki täs­tä on sai­raan­hoi­ta­jat. Heil­lä on kol­men vuoden(joka sisäl­tää yli vuo­den työ­har­joit­te­lua eli työ­tä) ammat­ti­kor­ke­kou­lu ja hei­tä mark­ki­noi­daan kor­keas­ti kou­lu­tet­tui­na. Katin­vil­lat sanon minä.Tämän sopi­mus­kau­den jäl­keen sai­raan­hoi­ta­jien kes­ki­palk­ka on yli 3000 euroa. Sai­raan­hoi­ta­jien töis­tä löy­tyy ikä­viä ja haas­ta­via hom­mia, jois­ta tuo 3000€ on asial­li­nen palk­ka. Toi­saal­ta kui­ten­kin sai­raan­hoi­ta­jien töis­sä on myös hyvin help­po­ja työ­teh­tä­viä, jois­sa ei kou­lu­tus­ta tar­vit­si­si. Mik­si kai­kil­le sai­raan­hoi­ta­jil­le pitää kui­ten­kin mak­saa sama palk­ka? Ai niin, shän on sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den mukaista.

  19. Mar­gi­naa­lit pitää saa­da kaut­ta lin­jan alas ja nouse­vik­si. Las­ke­va mar­gi­naa­li­ve­ro tar­koit­taa regres­sii­vis­tä veroa, eli työn­te­ko on sitä kan­nat­ta­vam­paa mitä enem­män tie­naa. Nyt suo­ma­lai­nen vero- ja tuki­vii­dak­ko tekee sen, että progres­sio on kovin siir­ryt­täes­sä sosi­aa­li­ta­pauk­sis­ta alem­paan kes­ki­luok­kaan ja hel­pot­taa tun­tu­vas­ti kun kaik­ki tulon­siir­rot on ohi­tet­tu. Kor­keam­pien palk­ko­jen mar­gi­naa­lien kar­si­mi­nen vain pahen­taa ongelmaa.”

    En ymmär­rä miten se pahen­tai­si ongel­maa, tai tar­kem­min minus­ta tuo on omi­tui­nen tapa mää­ri­tel­lä ongel­ma. Kipu­koh­ta on sii­nä alem­pien palk­ka­tu­lo­jen koh­dal­la, se nousee­ko vai las­kee­ko mar­gi­naa­li­ve­ro sii­tä tulo­jen kas­vaes­sa on irre­le­vant­tia tämän epä­koh­dan kannalta.

    Ja Erk­ki, tari­nat ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den tap­po­tah­dis­ta ja pal­kat­to­mis­ta yli­töis­tä on yksi kala­jut­tu­jen vari­aa­tio. Tai sit­ten minä olen vaan ollut har­vi­nai­sen sivis­ty­neil­lä työ­pai­koil­la töissä.

  20. Tie­de­mies
    “Tär­keäm­pää oli­si saa­da a) mata­la­palk­ka­työ kan­nat­ta­vak­si ja b) kes­ki­luo­kan mar­gi­naa­lit alas, tai aina­kin kohtuullisiksi.”

    Ote­taan tasa­jän­ni­te­läh­de, jol­la on sisäi­nen resis­tans­si Rs. Halu­taan ottaa sii­tä mak­si­mi­te­ho ulos. Käy­te­tään veron­mak­sa­jaa jän­ni­te­läh­tee­nä. Mil­lä taval­la mitoi­te­taan kuor­ma Rk, jot­ta sii­hen saa­daan maksimiteho?

    Vas­taus:
    Rs=Rk. Siis jos jän­ni­te­läh­tees­tä yri­te­tään ottaa enem­män tehoa kuor­ma­vas­tus­ta pie­nen­tä­mäl­lä, saa­tu teho pie­ne­nee. Jos jän­ni­te­läh­tees­tä yri­te­tään ottaa enem­män tehoa kuor­ma­vas­tus­ta suu­ren­ta­mal­la, saa­tu teho myös pienenee.

    Ana­lo­gia:
    Sosi­aa­li­de­mo­kra­tia Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa ete­ni 1980-luvul­la sii­hen pis­tee­seen, että vero­ja korot­ta­mal­la ei ollut enää mah­dol­lis­ta lisä­tä vero­ker­ty­män osto­voi­maa. Tulo­ve­ro­ja on sen sijaan alen­net­tu ja vero­ker­ty­mä on saman­ai­kai­ses­ti kasvanut. 

    Vaik­ka vero­tu­lo­jen mak­si­moin­ti ei ole itsei­sar­voi­nen tavoi­te, työ­tu­lon vero­ja ei kan­nat­ta­ne aset­taa aina­kaan kor­keam­mik­si kuin taso joka tuot­taa mak­si­maa­li­sen osto­voi­man vero­tu­loil­le. On perus­tel­tua aja­tel­la, että olem­me ylei­ses­ti­kin mar­gi­naa­li­ve­rois­sa olleet tuon tason ylä­puo­lel­la. On mah­dol­lis­ta, että olem­me edel­leen aina­kin jon­kin ver­ran tuon tason ylä­puo­lel­la (kes­ki­luo­kan) ylim­mis­sä marginaaliveroissa.

  21. Ehdo­tat siis,että sääs­tä­mis­tä siis pitäi­si verot­taa enem­män nos­ta­mal­la pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta. Tar­koit­taa käy­tän­nös­sä raho­jen ohjau­tu­mis­ta kulu­tuk­seen kun sääs­tä­mi­nen ei kan­na­ta. Mielenkiintoista.

  22. Ongel­ma eivät ole ne vero­kor­tis­sa luke­vat pro­sen­tit, vaan efek­tii­vi­set mar­gi­naa­lit. Koko­naan tulon­siir­to­jen varas­sa elä­vä neli­hen­ki­nen, kah­den aikui­sen per­he saa­vut­taa saman osto­voi­man vas­ta, kun yhteen­las­ke­tut brut­to­tu­lot mene­vät jos­sain kol­men, nel­jän tuhan­nen euron kiep­peil­lä, ja molem­mat tie­naa­vat suun­nil­leen yhtä pal­jon. Sii­nä välis­sä on ns. kannustinloukku. 

    Efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro vai­kut­taa pait­si sii­hen, mil­lai­sia pää­tök­siä teh­dään, myös sii­hen, miten oikeu­den­mu­kai­sek­si jär­jes­tel­mä koe­taan. Alem­man kes­ki­luo­kan tuloil­la jär­jes­tel­mä koe­taan äärim­mäi­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­sek­si, kos­ka teet niin tai näin, aina tun­tuu, että ran­gais­taan ja että muut pär­jää­vät paremmin.

    Se, mik­si (pelk­kä) kor­keam­pien mar­gi­naa­lien las­ke­mi­nen vain pahen­taa asi­aa on se, että kes­ki­tu­loi­sel­la per­heel­lä, siis kun per­heen tulot mene­vät jos­sain vii­den ton­nin pääl­lä, mar­gi­naa­lit tule­vat jo muu­ten­kin ropis­ten alas, kun kaik­ki tuet kar­siu­tu­vat. Jos mar­gi­naa­li­ve­roa alen­ne­taan, sano­taan, yli 3000€/kk ansait­se­vil­ta, niin vero­jen regres­sii­vi­syys lisään­tyy ja koet­tu kan­nus­tin­louk­ku pahe­nee entisestään. 

    Toki se hel­pot­tai­si pal­jon esi­mer­kik­si minun ja per­hee­ni elä­mää, kos­ka lap­si­li­siä lukuu­not­ta­mat­ta meil­lä ei ole mitään suo­ria tulon­siir­to­ja. Minul­la on toi­si­naan mah­dol­li­suus teh­dä vähän yli­mää­räi­siä töi­tä ja näis­tä käteen­jää­vä raha lisään­tyi­si täl­lä uudis­tuk­sel­la, ja var­maan ottai­sin nii­tä­kin hom­mia mie­luum­min. Mut­ta kai­kil­la ei ole tätä mah­dol­li­suut­ta. Ne, joi­den tulot jumit­tai­si­vat siel­lä mis­sä yli­mää­räi­nen euro on esi­mer­kik­si juu­ri sii­nä, että sen tie­naa­mi­nen vei­si vaik­ka päi­vä­hoi­to­mak­sut kor­keim­paan mak­su­luok­kaan, eivät teki­si lisää työ­tä, vaik­ka oli­si mah­dol­li­suus­kin. Itsea­sias­sa tie­dän ihmi­siä, jot­ka ovat pyy­tä­neet työ­paik­kaa vähen­tä­mään tun­te­ja juu­ri täs­tä syystä.

  23. Tie­de­mies
    “Ne, joi­den tulot jumit­tai­si­vat siel­lä mis­sä yli­mää­räi­nen euro on esi­mer­kik­si juu­ri sii­nä, että sen tie­naa­mi­nen vei­si vaik­ka päi­vä­hoi­to­mak­sut kor­keim­paan mak­su­luok­kaan, eivät teki­si lisää työ­tä, vaik­ka oli­si mah­dol­li­suus­kin. Itsea­sias­sa tie­dän ihmi­siä, jot­ka ovat pyy­tä­neet työ­paik­kaa vähen­tä­mään tun­te­ja juu­ri täs­tä syystä.”

    Toi­saal­ta ei ole kau­hean kama­la asia, jos pie­nen lap­sen van­hem­mal­la on muu­ta­ma tun­ti ene­män aikaa viet­tää val­tion / kun­nan piik­kiin lap­sen­sa kans­sa ilman, että tulot muut­tu­vat mihinkään. 

    Lap­sen van­hem­man työ­nan­ta­ja on pelat­tu noki­tus-tilan­tee­seen val­tion / kun­nan kans­sa. Val­tion / kun­nan int­res­seis­sä on tukea las­ten kas­va­tus­ta. Van­hem­man työ­nan­ta­jan int­res­seis­sä on van­hem­man työ­pa­nos. Van­hem­man työ­nan­ta­ja voi halu­tes­saan nokit­taa mak­sa­mal­la parem­paa palk­kaa. Tämä­kin voi tosin olla tyy­ty­väi­nen sii­tä, että val­tio / kun­ta osal­lis­tuu työn­te­ki­jän­sä las­ten hoi­don kus­tan­nuk­siin ja että tämän ei tar­vit­se enem­pää huo­leh­tia asiasta.

  24. Ton­ni käteen: Niin, ei se ole­kaan huo­no idea, että van­hem­mat viet­tä­vät aikaa las­ten­sa kans­sa, mut­ta mik­si valtion/kuntien pitäi­si pyr­kiä vai­kut­ta­maan sii­hen, kuka nii­den las­ten kans­sa on ja kuka ei. Nyt tilan­ne on se, että joko hyvin mata­lat tulot (käy­tän­nös­sä yksin­huol­ta­jat) tai sit­ten mel­ko suu­ret tulot omaa­vil­le on pal­jon kan­nat­ta­vam­paa lait­taa lap­set hoi­toon. Sen­si­jaan sii­nä kes­ki­tu­lois­ten koh­dal­la, ehkä pik­kui­sen kes­ki­ta­son ala­puo­lel­la, (käy­tän­nös­sä) nai­set (käy­tän­nös­sä) pako­te­taan ole­maan kotona.

    Väi­tän, että hyvin suu­ri osa näis­tä tulo­louk­kui­hin jou­tu­neis­ta on juu­ri­kin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työs­ken­te­le­viä nai­sia, joi­den mies tekee jotain suun­nil­leen kes­ki­palk­kais­ta työ­tä. Näi­tä samo­ja ihmi­siä pide­tään pät­kä­töis­sä ja näil­le ihmi­sil­le ei uskal­le­ta antaa pit­kä­ai­kai­sia työ­suh­tei­ta juu­ri sik­si, että yhteis­kun­ta käy­tän­nös­sä pakot­taa hei­dät kotiin las­ten kans­sa aina jon­ne­kin tuon­ne noin kol­men ikä­vuo­den tie­noil­le. Jos lap­sia on kak­si (hyvin taval­lis­ta) ja ikäe­roa kak­si ja puo­li- kol­me vuot­ta (myös hyvin taval­lis­ta), niin työ­his­to­ri­aan tulee hel­pos­ti tuol­lai­nen vii­den vuo­den auk­ko. Tämä tilan­ne on syn­ny­tet­ty juu­ri näil­lä kor­keil­la efek­tii­vi­sil­lä marginaaleilla.

    Se hyväk­sy­tään ja sii­nä on hyviä puo­lia, mut­ta sii­nä on perus­ta­van­laa­tui­nen vika sii­nä, että se kos­kee vain tiet­tyä nais­ryh­mää, eikä käy­tän­nös­sä lain­kaan miehiä.

  25. Ton­ni käteen: !?!?!?!? Väi­tät­kö, että ei ole myös­kään kama­la asia, että pie­nen lap­sen van­hem­mat eivät voi työn­teol­la paran­taa talou­del­lis­ta tilan­net­taan? Nykyi­nen kan­nus­tin­louk­ku efek­tii­vi­ses­ti pakot­taa pie­nen lap­sen van­hem­man jää­mään kotiin. Kyse ei ole pel­käs­tään työ­nan­ta­jan ja kun­nan / val­tion ahneu­den vas­tak­kain aset­te­lus­ta, vaan työn­te­ki­jän, joka on pelat­tu pois täs­tä yhtälöstä!

  26. Tie­de­mies
    “Ton­ni käteen: Niin, ei se ole­kaan huo­no idea, että van­hem­mat viet­tä­vät aikaa las­ten­sa kans­sa, mut­ta mik­si valtion/kuntien pitäi­si pyr­kiä vai­kut­ta­maan sii­hen, kuka nii­den las­ten kans­sa on ja kuka ei.

    Se hyväk­sy­tään ja sii­nä on hyviä puo­lia, mut­ta sii­nä on perus­ta­van­laa­tui­nen vika sii­nä, että se kos­kee vain tiet­tyä nais­ryh­mää, eikä käy­tän­nös­sä lain­kaan miehiä.”

    Art­tu­ri
    “Ton­ni käteen: !?!?!?!? Väi­tät­kö, että ei ole myös­kään kama­la asia, että pie­nen lap­sen van­hem­mat eivät voi työn­teol­la paran­taa talou­del­lis­ta tilannettaan?”

    En tie­dä pien­ten las­ten hoi­don tukien koko­nai­suu­den mää­rit­ty­mis­pe­rus­tei­ta, joten en osaa ver­tail­la eri­lais­ten pien­ten las­ten van­hem­pien suh­teel­lis­ta ase­maa. Eivät­hän he kui­ten­kaan ole noi­den tukien takia muu­hun väes­töön näh­den sor­re­tus­sa ase­mas­sa, vaan päin­vas­toin hei­tä on kat­sot­tu hyväk­si suo­sia yli­mää­räi­sil­lä tuil­la, jot­ta pie­net lap­set tule­vat hoi­det­tua hyvin ja jot­ta pie­niä lap­sia yli­pään­sä on. 

    Pitäi­si­kö tei­dän mie­les­tän­ne kes­ki­tu­lois­ten van­hem­pien saa­mia pien­ten las­ten hoi­don tukia sit­ten pie­nen­tää, jot­ta he voi­si­vat itse hel­pom­min työ­tä teke­mäl­lä paran­taa talou­del­lis­ta asemaansa? 

    Eikö päin­vas­toin pitäi­si pyr­kiä lisää­mään vas­ten­tah­toi­ses­ti työt­tö­mä­nä ole­vien tai vajaa­työl­lis­tet­ty­jen ansio­työ­mää­rää, eikä nii­den joil­la on mie­les­tään mie­lui­sam­paa­kin tekemistä?

  27. Tep­po: “Olen äänes­tä­nyt vih­rei­tä kai­kis­sa vaa­leis­sa koko aikui­si­kä­ni mut­ta pik­ku­hil­jaa on alka­nut tök­ki­mään. Joka ainoa veron­alen­nus mitä tulee, pitäi­si koh­dis­taa pie­ni­tu­loi­siin kes­ki­luo­kan kustannuksella.”

    No kun kaik­ki veroa­let todel­la pit­kään aikaan on koh­dis­tet­tu tasai­ses­ti kai­kil­le. Jo sekin, että veroa­le oli­si pie­ni- JA kes­ki­tu­loi­sil­le oli­si hyvä juttu.

  28. Ton­ni: Se ongel­ma täs­sä on mie­les­tä­ni se, ettei sys­tee­mi ole järin tas­a­puo­li­nen. Sii­tä voi­daan kes­kus­tel­la, oli­si­ko mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöi­den syy­tä­kin, kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti, hoi­taa lap­sen­sa itse koto­na mie­luum­min kuin lait­taa päi­vä­ko­tiin, mut­ta täs­tä ei ole edes kysy­mys. Nyt meil­lä on tilan­ne, jos­sa hyvin mata­la­tu­loi­sen ja toi­saal­ta kor­kea­tu­loi­sen on jär­ke­vää lait­taa lap­set päi­vä­hoi­toon, mut­ta kes­ki­tu­loi­sen ei. Minun on erit­täin vai­kea uskoa, että tämä oli­si se tar­koi­tet­tu lop­pu­tu­los jär­jes­tel­mäs­sä, vaan uskon vil­pit­tö­mäs­ti, että tar­koi­tus on ollut taa­ta mah­dol­li­suus päi­vä­hoi­toon tas­a­puo­li­ses­ti kai­kil­le tuloryhmille.

    Tämä voi­daan toteut­taa, kuten SDP on ehdot­ta­nut, mak­sut­to­mal­la päi­vä­hoi­dol­la. Tulo­jen mukaan por­ras­tu­va mak­su, jos­sa on kat­to, sen­sin­si­jaan syn­nyt­tää sen “kuo­pan” niil­le kes­ki­tu­loi­sil­le. Se, miten tämä rat­kais­taan, onkin vai­keam­pi kysy­mys. Kiin­teä, tulois­ta riip­pu­ma­ton tarif­fi ei ole poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­nen, vaik­ka se kor­jai­si­kin vää­ris­ty­mää. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si yksi­tyis­tää koko päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­mä, mut­ten usko sen­kään toteu­tu­van, enkä pidä sitä vält­tä­mät­tä kovin tehokkaana. 

    kysy­mys on tie­ten­kin vai­kea. Jos se oli­si help­po, niin se oli­si jo ratkaistu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.