Tiilikainen patistaa isompiin asuntoihin

27.2.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Yleisestä asumistuesta poistettiin muutama vuosi sitten enimmäisneliövuokra ja joukko muita määräyksiä ja korvattiin ne vuokrakatolla. Olin ajamassa itsekin tätä muutosta. Minulla oli ajatuksena, että on ihmisen oma asia, haluaako asua pienessä asunnossa hyvällä paikalla vai suuremmassa asunnossa vähän syrjemmällä.

Suurimmat sallittavat kokonaisvuokrat ovat niin matalia, ettei sillä rahalla saa minkäänlaista asuntoa Helsingistä. Niinpä asumistuki ei yllytä asumaan liian kalliisti, sillä asumismenot eivät ainakaan yksinäisillä ihmisillä riipu asumismenoista lainkaan – jos siis asuu vuokralla.

Nyt on valtava pula yksiöistä, joiden neliövuokrat ovat nousseet aivan kohtuuttomasti. Ministeri Tiilikainen esittää nyt maksimineliövuokrien palauttamista. Helsingissä korkein korvattava neliövuokra olisi 20 €/m2. Tosin uutisessa sanottiin alle 20 €/m2, mutta oletan tällä tarkoitettavan maksimissaan 20 €/m2. sumistukea leikataan, ellei asunto ole riittävän tilava. Tämän jälkeen asumistuki yllyttää asumaan riittävän isossa asunnossa. Ellei asunto ole riittävän suuri, asumistukea leikataan.

Saadakseen hyväkseen maksimaalisen asumistuen, olisi siis asuttava riittävän isossa asunnossa. Seuraavassa taulukossa on perheen koko, maksimivuokra ja tähän tarvittava asunnon vähimmäiskoko Helsingissä.

Henkilöitä   maks. vuokra  Minimikoko

1 henki       508 € /kk           26 m2
2 henkeä       735 €/kk           37 m2
3 henkeä       937 €/kk           47 m2
4 henkeä      1095€/kk            55 m2

Tiilikaisen ehdotus ei johda siihen, mihin hän tähtää, koska pienten asuntojen ylikysynnän varsinainen aiheuttaja, toimeentulotuki, jää ennalleen. Tiilikainen häätää pienipalkkaiset kantakaupungin yksiöistä lähiöiden kaksioihin ja vapauttaa yksiöt työttömille toimeentulotuen saajille.

Noudatettu asuntopolitiikka on tähänkin asti toiminut niin, että se on vaikeuttanut niiden pienipalkkaisten asiaa, jotka eivät onnistu pääsemään Ara-asuntoihin. Heitä asuntopula häätää kehyskuntiin. Tiilikaisen uudistus veisi lisää tähän suuntaan.

Toki emme vielä tiedä, mitä Kela aikoo tehdä toimeentulotuelle. Sekin on vielä ratkaisematta, miten asunnon koko määräytyy HOAS:n soluasunnoissa. Jos vain se yksityiskäytössä oleva huone lasketaan mukaan, voivat neliövuokrat nousta yli Tiilikaisen asettaman rajan. Ei ole järkeä pakottaa opiskelijoita pois soluasunnoista.

Ongelma, jota Tiilikainen on yrittää ratkaista, on kyllä olemassa, mutta tämä ei pelitä. Asumiseen liittyvät tuet pitäisi ottaa kokonaistarkasteluun, jossa mukana olisi Ara-asuntojen käytännöt tulorajoineen ja mahdollisesti tulosidonnaisine vuokrineen, toimeentulotuen myöntämisperusteet ja asumistuki ja asumistuessa edelleen palkansaajien etuoikeutettu tulo. Niitä ei voi käsitellä irrallaan toisistaan.

Tärkeintä tietysti on rakentaa lisää asuntoja, paljon ja nopeasti.

Kommentit

85 Vastausta artikkeliin “Tiilikainen patistaa isompiin asuntoihin”

  1. Aldebaran kirjoitti 27.2.2017 kello 12:12

    Eiköhän Tiilikaisen tavoitteena ole asuttaa helsinkiläiset Kainuuseen banaaneja viljelemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juokseva ajatus kirjoitti 27.2.2017 kello 13:16

    Aikamoinen tukiviidakko on kyllä asumisella. Itsestä melkeinpä tuntuu siltä, että joku tässä nyt kusee minua silmään kun maksan itse asumiseni Helsingissä enkä ole saanut ulkoistettua sitä millekään virastolle tai tukihimmelille niin kuin suuri osa tuntuu saaneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. TimoT kirjoitti 27.2.2017 kello 13:40

    Olisikohan se kansalaispalkka ratkaisu tähänkin ongelmaan? Pois erilliset tukimuodot ja kansalainen saisi itse päättää, mihin rahansa pistäisi: pieneen asuntoon Helsingin keskustassa, vähän suurempaan kehyskunnassa, omakotitaloon Kuhmossa tai vaikkapa ryyppäisi koko rahan edestä ja asuisi veneen alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ylälautanen kirjoitti 27.2.2017 kello 14:12

    Oksettaa aivan rehellisesti se fakta että Pohjois-Suomalaiset päättää Etelä-Suomen ongelmista, esimerkiksi tämä asuntoasia.

    Valtionapustuksilla kupataan Etelä-Suomen rahoja pohjoiseen ja ei saada mitään takaisin. Kiva mennä surkealla julkisella liikenteellä ja ajaa ”monttuisilla” moottoriteillä kun kaikki rahat kupattu jonnekkin Kainuuseen tai Pohjanmaalle.

    Tätä menoa en ylläty jos Etelä-Suomalaiset haluaa itsenäisyyden Keskustapuoleen valtaamasta suomesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Sibbo San Sebastian kirjoitti 27.2.2017 kello 14:20

    Tilanteen absurdius on siinä että asumisen hintaa kuvitellaan ratkaistavan kaavoittamalla ja rakentamalla kun oikea ja ratkaiseva päätösvalta markkinoiden alapään hintatasoon on oikeasti sosiaalipuolella.

    Vasemmisto ja vihreät haluavat sosiaalituen verukkeella läpilaskuttaa verovaroja vuokranantajien taskuun. Ay-vasemmiston osalta tämä toki on ymmärrettävää omaan pussiin vetämistä koska heille itselleen ne lopulta kiertävät. Entä vihreiden?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jorma Nordlin kirjoitti 27.2.2017 kello 14:24

    Valtio pakkolunastamaan Helsingiltä ja lähialueilta maata asuntorakentamisen käyttöön. Valtiolle poikkeuslainsäädäntö kaavoittamista varten. Sillä rakentamista voitaisiin jouduttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2017 kello 14:55

    Valtiohan uhkaa pakkolunastaa asuntotuotantoon kaavoitettua maata, jotta sitä ei käytettäisi asuntotuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. R.Silfverberg kirjoitti 27.2.2017 kello 14:33

    Sitä olen itsekin ajatellut, että keille ne tuet on oikein tarkoitettu? Ja miksi se on huono asia että tuensaaja joutuu asumaan lähiössä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Joo joo kirjoitti 27.2.2017 kello 14:45

    Paljon puhuttu asuntopula lienee seurausta grynderien ja poliitikkojen epäpyhästä allianssista (kaavoituksen osto-ja myyntiliike) jossa molemmille osapuolille on edullista pitää asuntojen saatavuudessa niukkuutta.
    Kansalaiset maksetaan hiljaiseksi läpitunkemattoman monimutkaisella tukiviidakolla joka kurjistumisen estämisen lisäksi on osaavalle samanveroinen tai parempi toimeentulon lähde kuin aikoinaan oli työssäkäynti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 27.2.2017 kello 15:08

    Soininvaara:
    Tiilikainen häätää pienipalkkaiset kantakaupungin yksiöistä lähiöiden kaksioihin ja vapauttaa yksiöt työttömille toimeentulotuen saajille.

    Jonkun pitäisi selvittää, mikä vaikutus nykyisellä ja ehdotetulla järjestelmällä on. Toimeentulotuen ja yleisen asumistuen saajista tehtäisiin siis muutakin tutkimusta kuin köyhien on pakko kulkea rikkinäisissä vaatteissa -tyyppistä hömppätutkimusta.

    Nykyisin toimeentulotuki näyttäisi maksavan esimerkiksi erään 17 neliön yksiön keskustassa ja erään 22 neliön yksiön Taka-Töölössä. Jos näihin 17 ja 22 neliön yksiöihin muuttaa korkeakouluopiskelijoita, välivuotta pitäviä juristin poikia ja masentuneita lääkärin tyttäriä, toimeentulotuki lisää asuinalueiden välistä segregaatiota, kun tarkastellaan taloudellisen pääoman sijaan tuen saajien sosiaalista pääomaa.

    Jos sen sijaan näihin asuntoihin muuttaa pikemminkin pakolaisia ja alkoholisteja Kontulasta, toimeentulotuen nykyinen rakenne vähentää asuinalueiden välistä segregaatiota.

    Yleisen asumistuen osalta huolestuttavinta on se, että opiskelijat siirretään sen piiriin. Juttelin sattumoisin asiasta HYYn asioista vastaavan työntekijän kanssa ja hänen mukaansa on jo alustavasti mietitty, että pyritään sijoittamaan Hoasin asuntoja nykyistä enemmän rikkaille asuinalueille, sillä köyhille asuinalueille voi olla vaikeaa houkutella opiskelijoita. Tämä lisää asuinalueiden segregaatiota, kun jatkossa köyhiltä alueilta jää pois opiskelijat, joilla kuitenkin on hyvin tai keskiverrosti sosiaalista pääomaa.

    Pelkän yleisen asumistuen tapauksessa ilman toimeentulotukea olisi tärkeää selvittää, vaikuttaako pienituloisten, mutta työssäkäyvien häätäminen kantakaupungista positiivisesti vai negatiivisesti segregaatioon. Sehän voisi olla mahdollista, että huonoimmillaan alueilla tilanne paranee, jos sinne muuttaa siivoojia ja lähihoitajia, ja osa kokonaan työelämän ulkopuolella olevista siirtyy seuraaviksi huonoimmille alueille.

    Juokseva ajatus:
    Aikamoinen tukiviidakko on kyllä asumisella. Itsestä melkeinpä tuntuu siltä, että joku tässä nyt kusee minua silmään kun maksan itse asumiseni Helsingissä enkä ole saanut ulkoistettua sitä millekään virastolle tai tukihimmelille niin kuin suuri osa tuntuu saaneen.

    Etkö saa asuntolainan korkovähennystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Daniel Federley kirjoitti 27.2.2017 kello 15:09

    TimoT:
    Olisikohan se kansalaispalkka ratkaisu tähänkin ongelmaan? Pois erilliset tukimuodot ja kansalainen saisi itse päättää, mihin rahansa pistäisi: pieneen asuntoon Helsingin keskustassa, vähän suurempaan kehyskunnassa, omakotitaloon Kuhmossa tai vaikkapa ryyppäisi koko rahan edestä ja asuisi veneen alla.

    Ei kai tähän tarvittaisi mitään muuta kuin Kelan linjaus, että asumistuki on sensuuruinen kuin on, toimeentulotukea asumiskuluihin ei tipu. Se merkitsisi sitä, että ne, jotka aikovat elää kokonaan yhteiskunnan tuella, hakeutuisivat halvempien asuntojen perässä kauemmas suurten kaupunkien keskustoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. R.Silfverberg kirjoitti 27.2.2017 kello 15:41

    ylälautanen:

    Tätä menoa en ylläty jos Etelä-Suomalaiset haluaa itsenäisyyden Keskustapuoleen valtaamasta suomesta.

    Onneksi Keskustapuolue on repeämässä kun Väyrynenkin roikkuu enää skragasta kiinni siinä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jorma Nordlin kirjoitti 27.2.2017 kello 16:00

    Osmo Soininvaara:
    Valtiohan uhkaa pakkolunastaa asuntotuotantoon kaavoitettua maata, jotta sitä ei käytettäisi asuntotuotantoon.

    Jos Soinininvaara tarkoittaa Malmin lentokenttää, niin niitä maita on muuallakin Helsingissä, joita voi lunastaa, jos kaupunki on liian passiivinen. Toisaalta Malmin kentän soveltuvuus asuinrakennuksille on oma kysymyksenssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tavallinen Teknikko kirjoitti 27.2.2017 kello 16:04

    Aikoinani luin raporttin missä suositeltiin kohtuullisten asumismenojen korvaamista asumistuella 100%:sti. Nykyisten korvausten tasolla tuo tarkoittaisi sitä, että ainakaan työttömien yksinelävien ei tavitsisi anoa enää toimeentulotukea sähköön eikä muihinkaan vähäisiin menoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Joo joo kirjoitti 27.2.2017 kello 18:16

    Jorma Nordlin: Jos Soinininvaara tarkoittaa Malmin lentokenttää, niin niitä maita on muuallakin Helsingissä, joita voi lunastaa, jos kaupunki on liian passiivinen. Toisaalta Malmin kentän soveltuvuus asuinrakennuksille on oma kysymyksenssä.

    Helsinki makaa tonttiensa päällä kuin koira luun päällä; ei syö itse mutta ei anna muillekaan. Miksi sitä Sipoosta rohmuttua aluetta ei kaavoiteta, vaan nyt pitää saada malmin lentokenttä-alue ja jatkossa ilmeisesti Santahamina, joka sinänsä joutaisikin Malmia paremmin rakentamiseen ja olisi arvokkaampi alue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan kirjoitti 27.2.2017 kello 19:31

    Daniel Federley: Ei kai tähän tarvittaisi mitään muuta kuin Kelan linjaus, että asumistuki on sensuuruinen kuin on, toimeentulotukea asumiskuluihin ei tipu. Se merkitsisi sitä, että ne, jotka aikovat elää kokonaan yhteiskunnan tuella, hakeutuisivat halvempien asuntojen perässä kauemmas suurten kaupunkien keskustoista.

    Erittäin kannatettava ajatus. Köyhät ym. kun muuttaisivat Helsingistä esim. Kouvolan suuntaan, vapautuisi asuntoja työssäkäyville. Win-win.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 27.2.2017 kello 22:29

    Tavallinen Teknikko:
    Aikoinani luin raporttin missä suositeltiin kohtuullisten asumismenojen korvaamista asumistuella 100%:sti. Nykyisten korvausten tasolla tuo tarkoittaisi sitä, että ainakaan työttömien yksinelävien ei tavitsisi anoa enää toimeentulotukea sähköön eikä muihinkaan vähäisiin menoihin.

    Tämä johtaisi siihen, että viimeisetkin pidikkeet vuokrien nousussa poistuisivat. Lienet lukenut raportin, jonka mukaan muista etuuksista kuin toimeentulotuesta olisi syytä korvata kokonaan yleisen asumistuen ja kohtuullisen vuokratason välinen erotus, jotta ei muodostuisi tarvetta hakea toimeentulotukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Lauri R kirjoitti 27.2.2017 kello 23:19

    Neliöhintakatto on aivan järjetön. Taannoin jouduimme muuttamaan erittäin hyvin suunnitellusta, vajaan vuoden vanhasta 36 neliön asunnosta suunnilleen 10 neliötä isompaan mutta käytännössä pienempään ja huonokuntoiseen asuntoon, koska tuo sääntö oli voimassa.

    Muutosta aiheutui turhia kustannuksia ja vaivaa kaikille osapuolille: asukkaille, vuokranantajalle ja kelalle.

    Neliöhintakatto tarkoittaa myös sitä että asunnot suunnitellaan entistä enemmän sillä silmällä etä niissä on mahdollisimman paljon neliöitä. Siitä viis onko niistä neliöistä mitään hyötyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Juri Pakaste kirjoitti 28.2.2017 kello 8:37

    Joo joo: Miksi sitä Sipoosta rohmuttua aluetta ei kaavoiteta, vaan nyt pitää saada malmin lentokenttä-alue ja jatkossa ilmeisesti Santahamina

    Koska Östis on aivan liian kaukana yhtään mistään ja Sipoo olisi ihan hyvin voinut pitää sen. Sinne ei mitenkään taloudellisesti saada sellaisia yhteyksiä että sinne voisi kaavoittaa järkevää asukastiheyttä.

    Joo joo: jatkossa ilmeisesti Santahamina, joka sinänsä joutaisikin Malmia paremmin rakentamiseen ja olisi arvokkaampi alue.

    Viimeaikaisissa kommenteissa on nähdäkseni puhuttu Santiksesta lähinnä suosiolla puolustusvoimille jättävään sävyyn. Ehkä tilanne muuttuu jos Venäjä rauhoittuu, mutta tuskin ennen sitä.

    Santikseen ei myöskään ilmeisesti saisi yhtä paljon asukkaita kuin Malmille koska luonnonsuojelu ja koska se on pussinperä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2017 kello 10:47

    Snatahaminalla ei kyllä ole merkittävää roolia Helsingin puolustamisessa. Kuten eräs kenraali minulle sanoi, ei kukaan hullu tee sillä sota-aikanaa mitään. Kuin tarjottimella ja valmiiksi motissa kahden sillan takana. Ennen siellä oli rantapyssy, mutta enää ei sitäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. antti kirjoitti 28.2.2017 kello 9:56

    Jorma Nordlin: Toisaalta Malmin kentän soveltuvuus asuinrakennuksille on oma kysymyksenssä.

    Mitä kysyttävää siinä on? Poikkea vaikka Vermossa katsomassa, tasaiselle savipellolle juntataan ja kierretään paaluja ja jotain laastia pumpataan maahan maaperän stabiloimiseksi. Ensimmäiset kerrostalotyömaat käynnissä, jotain 10-12 kerroksisia taloja taitaa tulla. Noin niinkuin maallikon silmiin hyvin samantapainen pohja rakentaa kuin Malmin kenttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tuomas L. kirjoitti 28.2.2017 kello 10:16

    Joo joo: Helsinki makaa tonttiensa päällä kuin koira luun päällä; ei syö itse mutta ei anna muillekaan. Miksi sitä Sipoosta rohmuttua aluetta ei kaavoiteta, vaan nyt pitää saada malmin lentokenttä-alue ja jatkossa ilmeisesti Santahamina, joka sinänsä joutaisikin Malmia paremmin rakentamiseen ja olisi arvokkaampi alue.

    Rakentamiskelpoisia tontteja ei synny pelkästään kaavoittamalla, vaan on rakennettava myös kaikki infra ja tuotettava palvelut. Malmilla kaupunkirakenne ympärillä on valmiina. Östersundomin rakentaminen vaatisi valtavat alkuinvestoinnit, kun taas Malmi on kaupunkikeskuksena jäänyt muiden aluekeskusten vauhdista. Vantaahan jo ilmoitti, ettei se ole kiinnostunut osallistumaan Östersundomin alueen kustannuksiin ja alueen kaavoitustuotot ovat jäämässä huomattavasti arvioidusta natura-alueiden vuoksi.

    Vaikka Östersundom jäisi rakentamatta, alueen siirto Helsingille ei kuitenkaan ollut turha, koska se lopetti alueen täysin holtittoman, kaupunkirakennetta hajauttaneen kaavoituksen.

    Itsekin vaihtaisin Malmin lentokentän mielihyvin Santahaminaan, mutta epäilen että Sipilän, Tiilikaisen ja muiden keskustalaisten mielessä oli todennäköisesti Viikin peltojen vaihtaminen Malmin kenttään. Maa- ja metsätieteellinen tiedekunta olisi sitten voitu siirtää johonkin maakuntayliopistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Lundvistin Julle kirjoitti 28.2.2017 kello 11:05

    Sibbo San Sebastian:
    Tilanteen absurdius on siinä että asumisen hintaa kuvitellaan ratkaistavan kaavoittamalla ja rakentamalla kun oikea ja ratkaiseva päätösvalta markkinoiden alapään hintatasoon on oikeasti sosiaalipuolella.

    Vasemmisto ja vihreät haluavat sosiaalituen verukkeella läpilaskuttaa verovaroja vuokranantajien taskuun. Ay-vasemmiston osalta tämä toki on ymmärrettävää omaan pussiin vetämistä koska heille itselleen ne lopulta kiertävät. Entä vihreiden?

    Täähän se olis.

    Oisko vihreiden veruke segretaation ehkäiseminen tai joku muu jalo ideaali?

    Toki on niin, että näitä asioita pitää aina tarkastella kokonaisuutena. Suomessa tehdään helposti lyhytnäköisiä päätöksiä, joissa säästetään toisaalla, joka aiheuttaa isommat kustannukset toisaalla.

    Välttämättä tulee kuitenkin mieleen, että sosiaalipolitiikkaa tehdään liiaksi kaikista heikoimpien ehdoilla. Asumiseen korvamerkataan tukea, koska sillä tavalla ehkäistään, ettei kaikki tuki mene päihteisiin. Katto pään päälle. Saman näkee myös asuntolatoiminnassa. Pelastusarmeija, Diakonissalaitos jne. muuttavat kilpaa päihteettömiä asuntoloitaan sekakäyttäjäkeskuksiksi, koska kunta maksaa niistä enemmän. On luovuttu vaatimasta ihmiseltä edes vähäistä vastuuta omasta elämästään.

    Kyseenalaista on, että toimivatko nämä hienot rakennelmat optimaalisesti nykysuomessa, jossa sosiaalitukia saavat suurimmaksi osaksi muut kuin rappioalkoholistit.

    Palkansaajille on näissä karkeloissa tarjolla ainoastaan maksajan rooli. Isompituloisille kirjaimellisesti, koska he maksavat verojen ja toteutetun sosiaalipolitiikan kautta itselleen huonoja naapureita sen jälkeen kun ovat kuvitelleet maksavansa asuntolainan kautta itselleen hyviä naapureita. Pienituloiset kärsivät, koska heillä ei ole varaa valita naapureitaan, työmatkaansa, asuinympäristöään.

    Oisko pikkuhiljaa aika antaa vastuuta ihmiselle elämästään? Näin maksajana oon sitä mieltä, että olis ja että tukisummista ei tarvitse karsia, jos vaan korvamerkinnät poistetaan. Siinä olis vastuunoton alku. Että virkakyösti ei päätä, mihin tukia tarvitseva rahansa laittaa. Menee viinaan tai asumiseen, ihan sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Aldebaran kirjoitti 28.2.2017 kello 11:23

    On se kyllä uskomatonta, että yhdessä maailman harvaan asutuimmassa maassa ei löydy tilaa yhdelle 130 hehtaarin pikkulentoasemalle muualta kuin pääkaupunkin lähiöstä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2017 kello 15:38

    Kentälle on yritetty etsiä tilaa muualta, mutta yksikään kunta ei halua tällaista melupesää haittaamaan kunnan kehitystä. Samasta syystä Helsinkikään ei sitä halua. Kun Malmin kentällä on eniten kannattajia Espoossa, voisiko ajatella, että Espoo luopuisi metroradan varrella asuinalueesta tai kahdesta ja rakentaisi sinne pienkentän? Espoo rakentaa sen verran harvasti, että siellä se ei syrjäyttäisi 25 000 asukasta vaan ehkä vain 10 000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. R.Silfverberg kirjoitti 28.2.2017 kello 11:36

    Osmo Soininvaara:
    Snatahaminalla ei kyllä ole merkittävää roolia Helsingin puolustamisessa. Kuten eräs kenraali minulle sanoi, ei kukaan hullu tee sillä sota-aikanaa mitään. Kuin tarjottimella ja valmiiksi motissa kahden sillan takana. Ennen siellä oli rantapyssy, mutta enää ei sitäkään.

    No minne muualle se varuskunta mahtuu sitten? Hyrylä on lakkautettu. Östersundomiinko? Helsinki tarvitsee oman varuskunnan ainakin niin kauan kuin Suomi ei ole liittoutunut tai ole sitovia turvatakuita.

    Toinen juttu on voisiko osia Santahaminasta vapauttaa muuhun käyttöön ja sallia siviilien liikkuminen osassa saarta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Daniel Federley kirjoitti 28.2.2017 kello 11:46

    Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan: Erittäin kannatettava ajatus. Köyhät ym. kun muuttaisivat Helsingistä esim. Kouvolan suuntaan, vapautuisi asuntoja työssäkäyville. Win-win.

    Periaatteessa näin. Asuntopula helpottaisi pääkaupunkiseudulla ja samaan aikaan kituuttavat maakunnat saisivat piristysruiskeen – pienituloinenkin kuluttaa, ja jos heitä muuttaa vaikkapa Kajaaniin 5 000, niin kyllä se paikallisessa liike-elämässä tuntuu. Tyhjiä kerrostalojakin on Suomi pullollaan. Sote maakuntavastuineen tasoittanee vastaanottavien kuntien vastahakoisuutta.

    Tätä voi tietysti vastustaakin. Nykyään on muotia vedota perustuslakiin – jotenkin meille on tullut säädetyksi perustuslaki, joka ainakin joidenkin mielestä estää suunnilleen kaikki mahdolliset uudistukset. Ja toteaahan se asuinpaikastakin, että sen saa valita vapaasti. Mutta eikö perustuslain kirjain ja henki täyty siinä vaiheessa, kun ketään ei pakkomuiluteta minnekään? Joka tahtoo yhteiskunnan avustuksin elää, joutuu ehkä tekemään sen jossain muualla kuin 5 km säteellä Esplanadin puistosta. Minusta se ei kuulosta erityisen kohtuuttomalta.

    Yleisin argumentti olisi ehkä ”eivät ne sitten ainakaan siellä syrjäkylillä työllisty”. Siinä on tietysti totuuden siemen – ehkä olisi kohtuullista luoda järjestelmä, joka antaa muutaman kuukauden aikaa löytää töitä ja jos ei niitä edes pääkaupungista siinä ajassa löydy, voinee kohtuullisen turvallisin mielin todeta, että ko. yksilön työllistymisen edellytykset eivät käytännössä heikkene muuton vuoksi.

    Suurimmat hyötyjät tässä olisivat pääkaupunkiseudun pienituloiset työläiset, joilla asumiskulujen lasku tuntuisi suoraan kukkarossa. Mutta kukapa pienituloisten työläisten asiaa oikeasti ajaisi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. JY kirjoitti 28.2.2017 kello 12:03

    Tuomas L.:
    Vaikka Östersundom jäisi rakentamatta, alueen siirto Helsingille ei kuitenkaan ollut turha, koska se lopetti alueen täysin holtittoman, kaupunkirakennetta hajauttaneen kaavoituksen.

    Sipoo kasvaa kovalla vauhdilla Söderkullan alueella, noin 10 km Östersundomista itään. Pitäisikö sekin alue vallata Sipoolta ja tehdä toimenpidekielto, että kaikki tähän asti rakennetut talot lahoavat pystyyn?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. JY kirjoitti 28.2.2017 kello 12:11

    antti: Mitä kysyttävää siinä on? Poikkea vaikka Vermossa katsomassa, tasaiselle savipellollejuntataan ja kierretään paaluja ja jotain laastia pumpataan maahan maaperän stabiloimiseksi. Ensimmäiset kerrostalotyömaat käynnissä, jotain 10-12 kerroksisia taloja taitaa tulla. Noin niinkuin maallikon silmiin hyvin samantapainen pohja rakentaa kuin Malmin kenttä.

    Mikähän mahtoi olla pohjana Turuntien varressa Mäkkylän kohdalla kun siihen on rakennettu 85 autotallin talliosakeyhtiö? Siitä kun on Mäkkylän asemalle vain 300m matkaa. Olisi luullut, että asunnot olisi ollut parempi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Anonymous kirjoitti 28.2.2017 kello 12:34

    Osmo Soininvaara:
    Snatahaminalla ei kyllä ole merkittävää roolia Helsingin puolustamisessa. Kuten eräs kenraali minulle sanoi, ei kukaan hullu tee sillä sota-aikanaa mitään. Kuin tarjottimella ja valmiiksi motissa kahden sillan takana. Ennen siellä oli rantapyssy, mutta enää ei sitäkään.

    Varuskunnilla ei yleensäkään ole merkittävää roolia mahdollisissa kriiseissä. Varuskunnat ovat koulutusorganisaatioita ja kriisin tullessa ne tyhjentyvät melko nopeasti. Kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet tietävät mitä tarkoittaa “hälytys”. Niille jotka eivät tiedä, “hälytys” kun ilmoitetaan, varuskunnan joukot siirtyvät sota-ajan kokoonpanoon ja poistuvat esimerkiksi lähimpään metsään odottamaan käskyjä.

    Santahamina on oikein hieno työpaikka kantahenkilökunnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Lundvistin Julle kirjoitti 28.2.2017 kello 12:36

    ÖStersundomin kaappaushan oli aikoinaan Helsingin ratkaisuyritys nurmijärvi-ilmiöön, eli tarkoitus oli kaavoittaa paljon pientalotontteja. Toki myös muutama kerrostalo metroasemien ympärille.

    Hankkeen kaatumisesta/lykkääntymisestä on monennäköisiä tarinoita alkaen metron hinnasta, Natura-alueista ja lässynlässyn, mutta eiköhän Östersundom olisi toteutettu, jos hornanjonkassa sijaitseville pientalotonteille olisi samanlainen kysyntä kuin 10-20 vuotta sitten. Mutta ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. R.Silfverberg kirjoitti 28.2.2017 kello 16:04

    Osmo Soininvaara:
    Kentälle on yritetty etsiä tilaa muualta, mutta yksikään kunta ei halua tällaista melupesää haittaamaan kunnan kehitystä. Samasta syystä Helsinkikään ei sitä halua. Kun Malmin kentällä on eniten kannattajia Espoossa, voisiko ajatella, että Espoo luopuisi metroradan varrella asuinalueesta tai kahdesta ja rakentaisi sinne pienkentän? Espoo rakentaa sen verran harvasti, että siellä se ei syrjäyttäisi 25 000 asukasta vaan ehkä vain 10 000.

    Jos minä tai joku perheestäni espoolaisina aloittaisi ilmailuharrastuksen, olisi Nummelan kenttä paljon helpommin saavutettavissa kuin Malmi.

    Malmin kentän säilyttämistä kannattavat pääasiassa Helsingin ilmailuharrastajat sekä muualta Suomesta ne jotka eivät ole kuulleet että Helsingin päälentokenttä on nykyisin Vantaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. R.Silfverberg kirjoitti 28.2.2017 kello 16:15

    Daniel Federley:
    ………….
    Yleisin argumentti olisi ehkä ”eivät ne sitten ainakaan siellä syrjäkylillä työllisty”. Siinä on tietysti totuuden siemen – ehkä olisi kohtuullista luoda järjestelmä, joka antaa muutaman kuukauden aikaa löytää töitä ja jos ei niitä edes pääkaupungista siinä ajassa löydy, voinee kohtuullisen turvallisin mielin todeta, että ko. yksilön työllistymisen edellytykset eivät käytännössä heikkene muuton vuoksi.

    Tässä on se ongelma että se pistäisi pk-seudulla syntyneet ja koko nuoruutensa eläneet samaan Kajaanin junaan kuin joilla muualta Suomesta tulleet työttömät lähetetään pois.

    Helsingissä on työpaikkoja tarjolla enemmän kuin tekijöitä, mutta työsuhteen kesto on usein niin lyhyt että odotusaikaa syntyy seuraavan keikan osuessa kohdalle ja sinä odotusaikana pitäisi elää jollain tavalla.

    Maailma ei ole samanlainen kuin yli 30 vuottta sitten jolloin työpaikat olivat pääsääntöisesti vakituisia. Vaikka palkka oli ennen pieni niin se tuli säännöllisesti että sillä pystyi jopa maksamaan asuntolainaa. Silloin ei ollut myöskään siirtolaisia kuin pari hassua prosenttia ja niillekin löytyi töitä.

    Itse ottaisin kaikki mahdolliset rakennusreservit käyttöön pk-seudullla asuntopulan ratkaisemiseksi, käytännössä jopa puistoiksi tai maatalousmaaksi kaavoitetut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Sibbo San Sebastian kirjoitti 28.2.2017 kello 16:23

    Osmo Soininvaara:
    …tällaista melupesää…

    Jälleen kerran Katajanokalta käsin kommentoidaan toisten puolesta mutuun perustuen halpaa leimakirvestä heiluttaen.

    Viisitoista vuotta Malmin kentän lähestymistien alla asuneena voin kertoa että melua lähtee noin yhtä paljon kuin pysäkiltä kaasuttavasta bussista. Ja paljon vähemmän kuin mopoista tai Lahdenväylältä.

    Kesällä laskuvarjohyppääjät tuovat koiran kävelytyksen ajaksi mielenkiintoista seurattavaa. Luultavasti nekin ovat kaukaa kommentoivien paremmin tietävien mielestä ympäristöhaitta jonka tihrustaminen pilaa silmät ja on sen vuoksi kansanterveydellinen katastrofi.

    On ihan ok ajaa jotain asiaa oman agendan mukaisesti laput silmillä asioihin perehtymättä. Mutta asiattomalle tielle mennään kun vaalivaljakkoa vetämään valjastetaan naapurin hevoset lupaa kysymättä.

    Kannattaa keskittyä vaikka ruotsinlaivoihin ja risteilijöihin, ne kun kuulemma tekevät Katajanokan jugendparatiisista sietämättömän paikan ja alentavat neliöhintoja melu, pakokaasu ja viemäripäästöillään. Luulen kuulleeni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2017 kello 18:27

    Erittäin paljon alueen liepeillä asuvilta on tuullut valitusta nousevien koneiden melusta. Lähestyvä lentokone on tietysti hiljainen, mutta nouseva ei ole. Joskus nämä tulevat Sipooseen harjoittelemaan silmukoita. Silloin olen omakohtaisesti voinut havaita, etteivät ole hiljaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Aaltonen kirjoitti 28.2.2017 kello 17:38

    R.Silfverberg: …Helsingin päälentokenttä on nykyisin Vantaalla.

    Montaakohan Malmin puolustajaa nimenomaan tämä motivoi? Olen nimittäin sellaisiakin argumentteja kuullut, että pitäähän pääkaupungilla olla oma lentokenttä. Jos kyse on vain siitä, niin tehdään Östersundomit, ja pakkoliitetään Seutula Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 28.2.2017 kello 17:49

    JY: Sipoo kasvaa kovalla vauhdilla Söderkullan alueella, noin 10 km Östersundomista itään. Pitäisikö sekin alue vallata Sipoolta ja tehdä toimenpidekielto, että kaikki tähän asti rakennetut talot lahoavat pystyyn?

    Söderkullaa muuten kaavoitetaan aivan holtittomasti, ilman minkäänlaista häveliäisyyttä. Tällaista kaavoittamista on esimerkiksi muutaman sadan omakotitalon kaavoittaminen 2 km päähän lähimmästä bussipysäkistä. Mutta ehkä jonkinlainen maakunnallinen valvonta voisi olla parempi ratkaisu kuin Sipoon liittäminen Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Giardiniera kirjoitti 28.2.2017 kello 18:56

    Osmo Soininvaara:
    Erittäin paljon alueen liepeillä asuvilta on tuullut valitusta koneiden melusta.

    Sitkeästi vaan valittajat asuvat kentän lähellä jo yli kahdeksattakymenettä vuotta… Rakentamisen jälkeen kentän lähelle muuttaneille ei pitäisi olla mikään yllätys että vieressä on oikea lentokenttä. Kartasta ainakin on ostaessa nähnyt jos kiinteistövälittäjä ei ole tullut maininneeksi hyviä kulkuyhteyksiä.

    Kaiken lisäksi koneiden koneiden tekniikka on vuosikymmenten varrella kehittynyt niin että ääntä ei voi edes verrata siihen mitä kolmikymmenluvun dc-kolmoset tai ju-52:t surisivat. Ja lisäksi koneet eivät enää liiku yöllä.

    Mutta jos elämä on liian turvallista ja mukavaa voi mielensäpahoittamista keksiä ihan mistä vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tcrown kirjoitti 28.2.2017 kello 19:24

    Osmo Soininvaara: Erittäin paljon alueen liepeillä asuvilta on tuullut valitusta nousevien koneiden melusta.

    Minulla ei itse kenttään ole kovin vahvaa kantaa, mutta ihmettelen vain kuinka hölmön pitää ihmisen olla, että muuttaa lentokentän viereen jos lentokentän melu häiritsee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kaupungin kansalainen kirjoitti 28.2.2017 kello 19:34

    Daniel Federley:

    Yleisin argumentti olisi ehkä ”eivät ne sitten ainakaan siellä syrjäkylillä työllisty”. Siinä on tietysti totuuden siemen – ehkä olisi kohtuullista luoda järjestelmä, joka antaa muutaman kuukauden aikaa löytää töitä ja jos ei niitä edes pääkaupungista siinä ajassa löydy, voinee kohtuullisen turvallisin mielin todeta, että ko. yksilön työllistymisen edellytykset eivät käytännössä heikkene muuton vuoksi.

    Suomessa vallitsee massatyöttömyys, joka ei varmaankaan korjaannu siten että työttömiä aletaan kärrätä korpeen, olivat he sitten matalasti koulutettuja tai korkeasti koulutettuja. Mitä jos satut itse saamaan potkut seuraavissa yt-neuvotteluissa? Oletko valmis muuttamaan parin kuukauden päästä loppuiäksesi Kainuuseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. MIka L kirjoitti 28.2.2017 kello 23:35

    Vanhassa asumistuessahan oli tuplakatkaisu, eli katkaisu sekä neliövuokran että neliöiden määrän suhteen. Piti asua riittävän isosti vaan ei kuitenkaan liian isosti. Mikä tälle mahtoi olla perustelu? Haluttiin kenties säästää isompia asuntoja perheellisille.

    Plottailin näitä aikoinaan. Pari kuvaa:

    https://ibin.co/3DzSH0Cnw6mg.png

    https://ibin.co/3DzT0tlEMUlw.png

    Esittävät Espoon lukuja yksineläjälle vanhan systeemin mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Tapio kirjoitti 1.3.2017 kello 10:41

    Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen esitti tämän päivän HS:ssä, että asumistuesta voitaisiin tehdä henkilökohtainen, ja että asumistuesta otettaisiin pois riippuvuus omasta vuokrasta, jolloin se kannustaisi etsimään itselle halvemman asunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. peksu kirjoitti 1.3.2017 kello 21:00

    MIka L:
    Vanhassa asumistuessahan oli tuplakatkaisu, eli katkaisu sekä neliövuokran että neliöiden määrän suhteen.Piti asua riittävän isosti vaan ei kuitenkaan liian isosti.Mikä tälle mahtoi olla perustelu?Haluttiin kenties säästää isompia asuntoja perheellisille.

    Plottailin näitä aikoinaan.Pari kuvaa:

    https://ibin.co/3DzSH0Cnw6mg.png

    https://ibin.co/3DzT0tlEMUlw.png

    Esittävät Espoon lukuja yksineläjälle vanhan systeemin mukaan.

    En ymmärtänyt kaavioita kun niissä ei ollut ansioita mukana, minäkin olen asunut viidessä eri asunnossa vuokralla noin 15 vuodena ajan, ilman mitään asumistukia tai muitakaan tukia? Osakeasunnon omistaja ja asukkaana olen saanut kylläkin tuhansien eurojen tukia pyytämättäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. N kirjoitti 1.3.2017 kello 23:25

    R.Silfverberg:
    Toinen juttu on voisiko osia Santahaminasta vapauttaa muuhun käyttöön ja sallia siviilien liikkuminen osassa saarta?

    Kuulostaa aika riskialttiilta. Nyt sotilasalue on saarella, jonne pääsemiseksi joutuu näkemään vaivaa ja jonne pääsemistä on melko helppo valvoa. Jos siviilien liikkuminen alueella olisi osittainkin sallittua, riskit siviilien päätymisestä vaara-alueille olisivat aika paljon suuremmat. Lisäksi asutus aivan ampuma-alueiden vieressä voisi johtaa vaatimuksiin ammuntojen rajoittamisesta tai varuskunnan lopettamisesta.

    Minä jättäisin Santahaminan nykyiseen käyttöön. Se on kuitenkin melkoinen pussinperä, jota ei pelkillä mielikuvilla muuksi muuteta. Jos suunnittelu voitaisiin aloittaa tyhjästä, luonteva ratkaisu olisi kehäreitti keskustasta Suomenlinnan, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kautta Santahaminaan ja sieltä Laajasaloon. Se sallisi merellisen kaupungin rakentamisen. Mutta kun tyhjästä ei voida aloittaa, eteläinen saarireitti on täysin mahdoton. Se vaihtoehto suljettiin käytännössä pois silloin, kun päätettiin Suomenlinnan rakentamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kalle kirjoitti 2.3.2017 kello 0:42

    Ainoa järkevä ratkaisu on lopettaa asumistuki ja antaa markkinoiden tottua uuteen asentoon. En vain pysty ymmärtämään, miksi typerää asumistukea jatketaan ja jatketaan, vaikka kaikki tietävät sen valuvan hintoihin. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2017 kello 19:36

    Omistusasumisen tuet valuvat suoraan hintoihin, mutta asumistuki vaikuttaa hintoihin samalla tavalla kuin työttömyysturvan korotus tai tai palkankorotukset, koska se ei tosiasiassa riipu vuokransuuruudesta mitenkään. Valuisi hintoihin, jos isompi vuokra oikeuttaisi isompaan asumistukeaan. Toimeentulotuki valuu vuokriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Jorma Nordlin kirjoitti 2.3.2017 kello 9:00

    Osmo miten siitä on nyt melupesä tullut? Ei se ennen ole häirinnyt. Olen asunut Malmilla. Siitä ei ollut normaali kaupunkiasumiseen verrattuna mitenkään merkittävää meluhaittaa. Se lentokentän melu taitaa häiritä Osmoa sinne Katajanokalle ja Malmi jää katveeseen.

    Mitään kiistatonta näyttöä kehityksen haittaamisesta ei ole. Osmon näkemys on vain poliittinen mielipide.

    Osmo Soininvaara:
    Kentälle on yritetty etsiä tilaa muualta, mutta yksikään kunta ei halua tällaista melupesää haittaamaan kunnan kehitystä. Samasta syystä Helsinkikään ei sitä halua. Kun Malmin kentällä on eniten kannattajia Espoossa, voisiko ajatella, että Espoo luopuisi metroradan varrella asuinalueesta tai kahdesta ja rakentaisi sinne pienkentän? Espoo rakentaa sen verran harvasti, että siellä se ei syrjäyttäisi 25 000 asukasta vaan ehkä vain 10 000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2017 kello 19:32

    Jorma Nordin,
    Minkähän takia mikään seudun kunta ei halua tällaista kultamunaa itselleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. K-Veikko kirjoitti 2.3.2017 kello 17:40

    > Asumiseen liittyvät tuet pitäisi ottaa
    > kokonaistarkasteluun

    > Niitä ei voi käsitellä irrallaan toisistaan.

    Toisaalta tukiviidakko mahdollistaa asumistuen käsittelemisen kokonaan erillään muista. Jos pelkkää asumistukea nostetaan tai lasketaan, muut tuet täyttävät tai syövät tuon muutoksen ja tuen saajalle lopputulos on nolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2017 kello 19:30

    Jos pelkkää asumistukea nostetaan tai lasketaan, muut tuet täyttävät tai syövät tuon muutoksen ja tuen saajalle lopputulos on nolla.

    Tuo pätee vain toimeentulotukeen. Mikään muu tuki ei vähene asumistuen nostessa. Kaikki eivät saa toimeentulotukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Daniel Federley kirjoitti 2.3.2017 kello 20:57

    Kaupungin kansalainen: Suomessa vallitsee massatyöttömyys, joka ei varmaankaan korjaannu siten että työttömiä aletaan kärrätä korpeen, olivat he sitten matalasti koulutettuja tai korkeasti koulutettuja. Mitä jos satut itse saamaan potkut seuraavissa yt-neuvotteluissa? Oletko valmis muuttamaan parin kuukauden päästä loppuiäksesi Kainuuseen?

    Eihän se kivaa olisi. Suoraan sanoen se olisi aikamoisen kurjaa. Mutta jos aikoisin elää puhtaasti yhteiskunnan tuilla, niin olisiko minulla oikeutta ja rohkeutta alkaa tuosta valittaa, jos minulle kuitenkin yhteiskunnan varoin hoidettaisiin katto pään päälle ja kohtuulliset käyttörahat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Daniel Federley kirjoitti 2.3.2017 kello 21:02

    R.Silfverberg: Tässä on se ongelma että se pistäisi pk-seudulla syntyneet ja koko nuoruutensa eläneet samaan Kajaanin junaan kuin joilla muualta Suomesta tulleet työttömät lähetetään pois.

    Ymmärrän pointin, mutta minusta tämä ei ole ongelma. Ei Helsinkiin syntyminen saisi merkitä sitä, että kohdellaan eri tavoin kuin muualla syntyneitä. Olitpa alunperin Tervolasta tai Tammisalosta, jos aiot yhteiskunnan varoilla elää, joudut pärjäämään samalla rahalla, valitsit asuntosi sitten mistä hyvänsä.

    Tuo minun alkuperäinen ajatuksenihan lähti siitä, että tällä hetkellä meillä on tietty asumistuki, jonka katto on kiinteä ja joka ei riitä kattamaan kaikkia asumiskuluja kai oikeastaan missään. Mutta Helsingissä ja muilla kalliilla alueilla tätä paikataan toimeentulotuella huomattavasti suuremmin euromäärin kuin halvemmilla alueilla. Yksinkertaistettuna siis varaton kansalainen valikoi asuinpaikkansa vapaasti ja yhteiskunta maksaa tämän valinnan tuloksen sitä mitenkään kyseenalaistamatta. Minusta se on kohtuutonta.

    Siksi ehdotin ratkaisua, jossa asumistuki olisi kaikkialla sama eikä sitä paikattaisi muilla tuilla. Joka tuon tuen varassa elää, valikoi asuinpaikkansa siten, että se tuki riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. vk kirjoitti 2.3.2017 kello 21:03

    Osmo Soininvaara:
    Jorma Nordin,
    Minkähän takia mikään seudun kunta ei halua tällaista kultamunaa itselleen?

    Malmin kentän arvo tonttimaana lienee jotain 500 miljoonaa. Alue on kultamuna tonttimaana, ei lentotoiminnassa.

    Paljonko kentältä lentelevät maksavat maan omistajalle eli kaupungille vuosivuokraa? Oikea taso 4%:n tuottovaatimuksella olisi about 20 miljoonaa/v. Per lento (38000 vuodessa) se tekisi reilut 500 euroa. Taitaisi jokunen lento jäädä tekemättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Sibbo San Sebastian kirjoitti 3.3.2017 kello 10:36

    Osmo Soininvaara:
    Jorma Nordin,
    Minkähän takia mikään seudun kunta ei halua tällaista kultamunaa itselleen?

    Jorma Nordin puhui oletetusta melusta, kannattaa vastata siihen.

    Malmin rakentamiselle on paljon merkittävämpiä kiinteistökehittämiseen (eli tuttavallisemmin “gryndaukseen”) liittyviä syitä ja hyötyjä joten kannattaa puhua niistä avoimesti eikä alkaa keksiä jotain näennäisvihreitä ympäristösyitä.

    Malmin alueella on niin isot rahat kyseessä sekä kaupungin talouden että gryndereiden tulovirran suhteen että sen rinnalla ympäristövaikutukset ovat mitättömiä. Luultavasti vihreät poliitikot eivät vaan uskalla puhua kokoomuslaisesti taloudesta, arvonnoususta, markkinoista, kasvusta ja satojen miljoonien liikevaihdoista vaan pitää keksiä joku näennäinen viherlillukanvarsi perusteluksi.

    Myöskin yleensä niin puhtaan objektiivisesti tilastoihin nojaavien perustelujen seassa on hassua nähdä verukkeena alueella asuvien valitukset kun se raha on tosiasiallinen syy. Yleensähän täällä kävellään aika surutta yksittäisten asukkaiden oman nimbyilyn yli kun kyse on kokonaisedun kannalta merkittäviksi katsotuista hankkeista.

    Nuo retoriset heitot, vihrerpesulliset sumuverhot, argumenttien käyttö valikoivasti silloin kun se omaan agendaan sattuu sopimaan ja oletettuun kansan äänen vetoaminen vaikuttaa itse asiassa juuri siltä pelätyltä populismilta jota täällä aina niin elitistisesti kammoksutaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.3.2017 kello 15:39

    Tottakai Malmin kentän kohdalla on myös kyse rahasta. Alue ja myös lentomelun takia rakennuskiellossa olevat maa-alat ovat kaupungin omistuksessa. Yhteensä on kyse noin miljoonasta kerrosneliöstä. Jos kaupunki joutuisi ostamaan vastaavan maa-alan (ei kyllä ole tarjolla) maa-alan hinta liikkuisi jossain vähän yli puolen miljardin euron yläpuolella. Kyse on siis noin tuhannesta eurosta jokaista helsinkiläistä kohtaan. En mitenkään häpeä kaupungin talouden puolustamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. vk kirjoitti 3.3.2017 kello 11:16

    Daniel Federley:
    Siksi ehdotin ratkaisua, jossa asumistuki olisi kaikkialla sama eikä sitä paikattaisi muilla tuilla. Joka tuon tuen varassa elää, valikoi asuinpaikkansa siten, että se tuki riittää.

    Kannatetaan.

    Onkohan olemassa tietoa paljonko esim. Helsingissä käytetään rahaa tai jätetään (alihintaisilla vuokrasopimuksilla) saamatta tuloja tuettuun asumiseen liittyen.

    Yksinomaan kaupungin omistamien 47000+ asunnon alhaiset vuokrat (keskivuokra 11 euroa/m2/kk) tarkoittaa noin 5 euron alihintaisuutta. Vuodessa kaupunki tulee tällä tavoin käyttäneeksi noin 140 miljoonaa euroa, siis joka vuosi.

    Toimeetulotuet. KELAn asumistuet. Jne jne. Paljonko yhteensä?

    Kaupunki- ja kansantaloudellisesti kestämätön tilanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. R.Silfverberg kirjoitti 3.3.2017 kello 11:34

    Daniel Federley:

    Tuo minun alkuperäinen ajatuksenihan lähti siitä, että tällä hetkellä meillä on tietty asumistuki, jonka katto on kiinteä ja joka ei riitä kattamaan kaikkia asumiskuluja kai oikeastaan missään. Mutta Helsingissä ja muilla kalliilla alueilla tätä paikataan toimeentulotuella huomattavasti suuremmin euromäärin kuin halvemmilla alueilla. Yksinkertaistettuna siis varaton kansalainen valikoi asuinpaikkansa vapaasti ja yhteiskunta maksaa tämän valinnan tuloksen sitä mitenkään kyseenalaistamatta. Minusta se on kohtuutonta.

    Siksi ehdotin ratkaisua, jossa asumistuki olisi kaikkialla sama eikä sitä paikattaisi muilla tuilla. Joka tuon tuen varassa elää, valikoi asuinpaikkansa siten, että se tuki riittää.

    Tämä asumistuki mutkistaa tietenkin tilannetta, mutta jos alettaisiin rajoittaa tuilla asumista Helsingissä niin ensiksi kyllä neuvoisin etsimään asuntoa halvemman pään lähiöistä.

    Helsinki ja koko pk-seutu tarvitsee enemmän ns bulkkiasuntoja lähiöistä, mieluiten ratojen varsilta, ei niin paljon hifistelykämppiä kantakaupungista tai merenrannoilta.

    Tuen tarve voi johtua joko omasta tai perheenjäsenen sairaudesta, ei pelkästään työttömyydestä tai laiskasta elämäntyylistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Lundvistin Julle kirjoitti 3.3.2017 kello 12:30

    Daniel Federley:

    Siksi ehdotin ratkaisua, jossa asumistuki olisi kaikkialla sama eikä sitä paikattaisi muilla tuilla. Joka tuon tuen varassa elää, valikoi asuinpaikkansa siten, että se tuki riittää.

    Asumiseen korvamerkatun tuen pitäisi tosiaan olla kaikkialla sama. Eikä työttömiä tarvitsisi Kainuuseen kärrätä, syntyperäiset helsinkiläisten ei tarvitsisi muuttaa kotikunnastaan, ainoastaan Itä-Helsinkiin.

    Itä-Helsingissä neliön saa parhaimmillaan alta parin tonnin. Ts. pk-seudulla asumisen hinta on korkeaa vain paikoittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. vk kirjoitti 3.3.2017 kello 14:00

    Lundvistin Julle: Asumiseen korvamerkatun tuen pitäisi tosiaan olla kaikkialla sama. Eikä työttömiä tarvitsisi Kainuuseen kärrätä, syntyperäiset helsinkiläisten ei tarvitsisi muuttaa kotikunnastaan, ainoastaan Itä-Helsinkiin.

    Itä-Helsingissä neliön saa parhaimmillaan alta parin tonnin. Ts. pk-seudulla asumisen hinta on korkeaa vain paikoittain.

    Odotellen muiden rahoilla asuvien ja heiltä ääniä vaaleissa kalastelevien imperiumin vastaiskua.

    Kuinkahan paljon segregaatiotaisteluun käytetään verovaroja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. antti kirjoitti 3.3.2017 kello 15:48

    Sibbo San Sebastian: Luultavasti vihreät poliitikot eivät vaan uskalla puhua kokoomuslaisesti taloudesta, arvonnoususta, markkinoista, kasvusta ja satojen miljoonien liikevaihdoista vaan pitää keksiä joku näennäinen viherlillukanvarsi perusteluksi.

    Näin on. Viikin pellot ovat suunnilleen samankokoinen rakennuskelpoinen alue, mikä ei edes yliopiston mielestä sovi kovin hyvin tutkimuskäyttöön; milloin ihmiset tallaavat nauriintaimet, milloin valkoposkihanhet syövät rypsit ja rapsit. Osmo yrittää joskus puhua alueen hiihtökäytöstä, ikään kuin täälaisina talvina kynnöspelloilla pystyisi hiihtämään, ja muinakaan talvina ei kovin mielellään piikkilanka-aitojen yli suksien kanssa mene. Mutta josko ensi valtuustokaudella saataisiin pellot kaavoitettua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2017 kello 10:49

    Viikin pellot ovat tulaherkkää aluetta. Helsinki varautuu merenpinnan nousuun metrillä, ja silloin Viikin pelloille rakentaminen vaatisi alueen patoamista. Aika kallista.
    Mutta vaikka näin ei olisi, se ei tekisi Malmin kentästä huonompaa asuinaluetta. Helsingin seudulle arvioidaan tulevan 600 000 asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä, joten tulijoita riittää Malmin kentälle, vaikka Viikin pellot rakennttaisiin.Joka tapauksessa Malmi korvaisi jonkin asuinalueen jossain aivan Huitsin Nevadassa, koska 580 000 asukkaan verran parempia alueita rakennettaisiin joka tapauksessa.
    ELY on päättänyt estää Östersundomin rakentamisen, joten Malmin kentästä tulee entistä tarpeellisempi. Se on myös keskeinen siksi, että rakentaminen siellä voidaan aloittaa aika pian. Kaavoitus on jo aika pitkällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Daniel Federley kirjoitti 3.3.2017 kello 16:01

    Lundvistin Julle: Asumiseen korvamerkatun tuen pitäisi tosiaan olla kaikkialla sama. Eikä työttömiä tarvitsisi Kainuuseen kärrätä, syntyperäiset helsinkiläisten ei tarvitsisi muuttaa kotikunnastaan, ainoastaan Itä-Helsinkiin.

    Itä-Helsingissä neliön saa parhaimmillaan alta parin tonnin. Ts. pk-seudulla asumisen hinta on korkeaa vain paikoittain.

    Tällaisessa tukiuudistuksessa, jossa asumistuki on kaikkialla sama ja sitä ei täydennetä millään muulla, valinta jää tietysti asukkaalle itselleen, kuten kuuluukin. Yksi muuttaa Kainuuseen, toinen kiristää vyötä jostain muusta ja pärjää Siltamäessä. Kolmas ja neljäs toteavat, että yhdessä rahat riittävät vähän paremmin ja muuttavat kimppakämppään Kannelmäkeen. Ja niin edelleen. Parasta on, että valinta ja vapaus jäävät asukkaalle, mutta tukiuudistuksen ohjausvaikutus olisi kuitenkin kova. Ykköseltä vapautuu yksi asunto, kolmoselta ja neloselta puolikas kummaltakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Daniel Federley kirjoitti 3.3.2017 kello 16:11

    R.Silfverberg:

    Tuen tarve voi johtua joko omasta tai perheenjäsenen sairaudesta, ei pelkästään työttömyydestä tai laiskasta elämäntyylistä.

    Tuen tarpeelle on tietysti moninaisia syitä. Kun tuki on anottu ja myönnetty, ei syyllä enää sen jälkeen saisi minusta kuitenkaan olla merkitystä. Tukeen on oikeutettu, jos se on rehellisen anomuksen perusteella saanut.

    Jos tuettava asuu yksin tai kouluikäisten lasten kanssa, silloin en näe ongelmaksi sitä, että muutetaan tarvittaessa edullisempaan asuntoon.

    Tilanne mutkistuu siinä vaiheessa, kun esimerkiksi perheessä toinen aikuisista käy palkkatöissä. Tämän toin ekassa kommentissani esiin. Pitäisi luoda mekanismi, jossa mahdollistetaan perheen asuminen sellaisessa paikassa, että tämä työssäkäyvä voi jatkaa työskentelyään. Toimeentulotuki on käsittääkseni ruokakuntakohtainen, eli jos yksi tienaa töissä hyvin, eivät muut ole oikeutettuja tukiin, mikä tietysti ratkaisee koko ongelman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Lauri Kumpulainen kirjoitti 3.3.2017 kello 16:13

    En kyllä ymmärrä, että mitenkä lentoharrastajat, tai lentotoimintaa harrastavat yritykset voivat olla sitä mieltä, että lentoaseman sijainti lähiössä on parempi ja turvallisempi kuin maaseudulla.

    Kiitoradat ovat liian lyhyet Helsinki-Vantaan kakkoskentälle, joten reittiliikenteen varalaskupaikat ovat Turussa, Tukholmassa, Pirkkalassa ja Tallinnassa.

    Rakentamalla uusi lentoasema kehäkolmosen ulkopuolelle voidaan ottaa paremmin huomioon yritystoiminta, lentokoneiden säilytys- ja huolto ja rakentaa useampia kiitoratoja. Lisäksi kiitoratojen pituutta voi kasvattaa, jolloin suuremmat lentokoneet voivat laskeutua kentälle.

    Samalle lentoasemalle voisi sijoittaa myös hävittäjä- ja helikopterilentäjäkoulutuksen.

    Samalta lentoasemalta voisi myös lennättää suurempia lennokkeja, koska on vain ajan kysymys, että Suomeen syntyy isommilla lennokeilla operoivia yrityksiä.

    Malmi on vanhentunut lentoasema, joka sijaitsee lähiössä, eikä sillä ole sijaa tulevaisuudessa.

    Toisaalla taas Tampereen seudulla on vajaakäytössä Pirkkalan lentoasema… Pirkkalan lentoaseman ympäristössäkin on pelkkää tyhjää täynnä ja tilaa laajentamiseen on.

    Mutta perisuomalaiseen tapaan ei tehdä mitään =)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Sibbo San Sebastian kirjoitti 3.3.2017 kello 16:21

    Osmo Soininvaara:
    En mitenkään häpeä kaupungin talouden puolustamista.

    Silloin kannattaa puhua suoraan siitä eikä vedota Sipoossa harjoitteleviin taitolentäjiin. Asiat asioina ja oikeassa mittakaavassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.3.2017 kello 16:47

    Havainnot Sipoosta olivat vastaus väitteeseen että lentokoneet ovat lähes äänettömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. vk kirjoitti 3.3.2017 kello 16:33

    VVOn uutisia tänään: 300 miljoonan euron voiton tehnyt VVO jakaa osakkaille yli 50 miljoonaa euroa osinkoa.

    Kelan asumistuet 1,9 miljardia vuodessa. Lienee selvää, että VVOn 300 miljoonan voitto syntyy pääosin Kelan asumistuista.

    VVO:n suurimpia omistajia ovat työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma sekä joukko ammattiliittoja kuten Rakennusliitto, Metallityöväen Liitto, JHL, PAM, OAJ, Tehy ja Pro. Ammattiliittojen osuus osingoista on noin 30 miljoonaa ja ne saavat osingot VEROVAPAINA.

    VVO ja SATO ovat viime vuosina hurjasti kiristäneet vuokraruuvia ainakin pääkaupunkiseudulla. Vuokrien tasot korkeat ja minimivuosikorotukset sopimuksissa 3 % noin nollainflaatioympäristössä.

    Työeläkeyhtiöiden roolin vielä jotenkin sietää, mutta että ammattiliitot VVOn kautta riistävät vuokralaisiaan, kuppaavat Kelan ja muiden asumis- ja toimeentulotukia ja kaiken huipuksi kanavoivat merkittävän osan puoluetukena eteenpäin. Miten tämäkin mätäpaise saadaa puhkottua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Kalle kirjoitti 3.3.2017 kello 21:29

    Aaltonen: Montaakohan Malmin puolustajaa nimenomaan tämä motivoi? Olen nimittäin sellaisiakin argumentteja kuullut, että pitäähän pääkaupungilla olla oma lentokenttä. Jos kyse on vain siitä, niin tehdään Östersundomit, ja pakkoliitetään Seutula Helsinkiin.

    Metropolialue tarvitsee vähintään kaksi kenttää. Se toisen, suuren, joka on metropolialueen ulkopuolella, johon tulevat esimerkiksi mannerten väliset ja lomalennot, sekä sitten sen toisen, johon voidaan ohjata syöttöliikennettä ja josta on nopea saavuttaa keskusta. Malmi on valmiiksi olemassa, mutta onhan noita huonokuntoisia Itä-Helsingin lähiöitä, jotka voi laittaa puskutraktorilla nurin kentän alta. Lontoossahan keskustakenttä jouduttiin tekemään juuri noin.

    Ajatus toisesta pienemmästä kentästä Espoossa ei olisi muuten huono, mutta käsittääkseni alue on kokonaan Helsinki-Vantaan lähestymisaluetta. Yksi järkevä vaihtoehto kolmannelle kentälle voisi olla Nurmijärven suunta. Kolmas kenttä tarvitaan jossain vaiheessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kalle kirjoitti 3.3.2017 kello 23:52

    Osmo Soininvaara:
    Omistusasumisen tuet valuvat suoraan hintoihin, mutta asumistuki vaikuttaa hintoihin samalla tavalla kuin työttömyysturvan korotus tai tai palkankorotukset, koska se ei tosiasiassa riipu vuokransuuruudesta mitenkään. Valuisi hintoihin, jos isompi vuokra oikeuttaisi isompaan asumistukeaan. Toimeentulotuki valuu vuokriin.

    Eli sinusta myös toimeentulotuki pitää lopettaa, koska veronmaksajien rahojen lahjoittaminen ammattiyhdistystä lähellä oleville ns. sosiaalisille rakennuttajille ei kuulu valtion toimenkuvaan? Kannatan ajatusta periaatteessa, mutta jättäisin järjestelmään mahdollisuuden lyhyeen toimeentulojaksoon. Toimeentulotuki ei kuitenkaan voi olla jatkuva tulonlähde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Kalle kirjoitti 3.3.2017 kello 23:54

    Osmo Soininvaara:
    Havainnot Sipoosta olivat vastaus väitteeseen että lentokoneet ovat lähes äänettömiä.

    Ihminen, joka on muuttanut Malmille, on tiennyt muuttavansa kentän läheisyyteen. Aivan turha ruikuttaa lentokoneiden äänestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2017 kello 10:54

    Kalle, nyt on kyse uuden asuinalueen rakentamisesta lentokentän aluelle. Eui sitä voi rakentaa, jos kentällä on liikennettä. Tuo keskustelu koskee sitä, voidaanko malmin kentän melualueelle rakwentaa LISÄÄ asuntoja. Se on nyt valtion viranomaise3´sten asettamassa rakennuskiellossa ja kentän kannatgtajkatg ovat sitä mieltä, että aivan kentään kiinni voidaan rakentaa asuntoja, koska koneet ovat äänettömiä. Puhut siis aivna eri asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. ML kirjoitti 4.3.2017 kello 0:40

    Daniel Federley: Eihän se kivaa olisi. Suoraan sanoen se olisi aikamoisen kurjaa. Mutta jos aikoisin elää puhtaasti yhteiskunnan tuilla, niin olisiko minulla oikeutta ja rohkeutta alkaa tuosta valittaa, jos minulle kuitenkin yhteiskunnan varoin hoidettaisiin katto pään päälle ja kohtuulliset käyttörahat?

    Harva nyt varmaan työttömäksi joutuessaan jotenkin erityisesti aikoisi elää sosiaaliturvalla. Tosiaan jos ei heti työttömyyden kohdatessaan satu saamaan uutta työpaikkaa, paras vaihtoehto on pysyä kaupungissa ja kouluttautua lisää. Niin kouluttamattomien kuin korkeasti koulutettujenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. kommentti kirjoitti 4.3.2017 kello 0:55

    “Tiilikaisen ehdotus ei johda siihen, mihin hän tähtää, koska pienten asuntojen ylikysynnän varsinainen aiheuttaja, toimeentulotuki, jää ennalleen.”

    Pienten asuntojen “ylikysyntä” johtuu tosiaan osin varmaan toimeentulotuen tukiehdoista. Monen pariskunnan, joissa toinen on työssä käyvä ja toinen ei, kannattaa nykyisillä tukiehdoilla vuokrata kaksi kaksiota, jotta saavat eri osoitteet, vaikka asuisivat yhdessä, koska näin tuet ovat paljon isommat. Jos hyvätuloinen ja pienituloinen asuvat paperien mukaan yhdessä, pienituloinen ei saa mitään tukia. Jos he ovat kirjoilla eri osoitteissa, pienituloinen saa vähintään toimeentulotuen perusosan verran + asumismenot + sähkömenot + terveydenhoitomenot + lääkemenot. Ero on monessa tapauksessa valtava. Tukiehdot kannustavat joiltain muiltakin osin tyhjien asuntojen pitoon. Jos toimeentulotuki olisi henkilökohtaisempi ennemmin kuin talouskohtainen, yksiöiden kysyntä olisi todennäköisesti nykyistä alemmalla tasolla.

    Asumistuet ja toimeentulotuki kytkeytyvät tosiaan yhteen, mutta kyllä asumistuen saajiin lukeutuu aika iso joukko sellaisiakin, jotka eivät toimeentulotukea saa nykyisin, eivätkä edes silloin, vaikka asumistukea leikattaisiin. Keskeisin erottava tekijä näiden tukien välillä on rahavarallisuus. Asumistuessa ei ole minkäänlaisia varallisuusrajoja, toimeentulotuessa taas ei rahoja saa olla tilillä kovinkaan paljoa ensimmäisen hakemuksen kohdalla. Nämä ovat varallisuusehtojen osalta siis aivan ääripään tukimuodot.

    Mitä vuokranormiin tulee, siihen liittyy tosiaan monenlaisia ongelmia. Ongelma muuttuu kuitenkin toisennäköiseksi, jos asumistuen enimmäismääriin tehtäisiin eilen esillä ollut 20 % leikkaus. Asunnoksi kutsuttavien tilojen minimikoko Suomessa on määräysten mukaan 20 neliötä, ellei ole poikkeuslupaa pienempään. Ja 20 % leikkauksen jälkeen asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärässä päädyttäisiin Helsingissä noin 400 euron tasolle, ja enintään 20 €/m2 hyväksyttyjen asumismenojen normilla juuri 20 neliön tasolle, joka on asuntojen minimikoko. Jos esitys toteutettaisiin siinä muodossa, että asumismenot saavat ylittää 20 €/m2 normin, jolloin asukas vastaa niistä itse, ehdotus ei ihan kauheasti asuntomarkkinoihin vaikuttaisi ainakaan yhdessä asumistuen enimmäismäärän leikkauksen kanssa. Jos vuokranormi olisi siinä muodossa, että sen kalliimpiin asuntoihin ei saisi lainkaan asumistukea, sitten muutos voisi olla aika isokin joillain alueilla. Omasta mielestäni vuokranormi on ok, jos se laitetaan lähinnä estämään tuen väärinkäyttöä (nykyinen asumistukimalli sallii esim. yli 400 euron Kelan tukien maksatuksen pikkuhuoneistakin. Esimerkiksi kotona vanhempiensa luona oikeasti pääasiassa asuvien täysi-ikäisten kannattaa nykyään tukien takia tehdä jonkun tutun ei-lähisukulaisen kanssa alivuokralaissopimus, koska siirtämällä kirjansa sellaiseen asuntoon saa Kelalta yleistä asumistukea reilut 400 €/kk, jota ilman jää jos on kirjoilla kotonaan. Jotain tämän tyyppistä tukien väärinkäyttöä vuokrakattomalli voisi ehkä ehkäistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. kommentti kirjoitti 4.3.2017 kello 1:04

    kommentti: Omasta mielestäni vuokranormi on ok, jos se laitetaan lähinnä estämään tuen väärinkäyttöä

    Piti vielä täydentää, että vuokranormi on ok, jos se muotoillaan siltä kannalta, että se lähinnä estää tukien väärinkäyttöä. Mutta sellainen normi olisi todennäköisesti monimutkaisempi kuin vain yksi euromääräinen neliökohtainen vuokraraja. Minusta ei ole esimerkiksi perusteltua soveltaa samaa neliövuokranormia pikkuasuntoihin ja isoihin asuntoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. kommentti kirjoitti 4.3.2017 kello 1:17

    vk: Yksinomaan kaupungin omistamien 47000+ asunnon alhaiset vuokrat (keskivuokra 11 euroa/m2/kk) tarkoittaa noin 5 euron alihintaisuutta. Vuodessa kaupunki tulee tällä tavoin käyttäneeksi noin 140 miljoonaa euroa, siis joka vuosi.

    Kaupunkien omistamien vuokra-asuntojen alhaisen vuokran mahdollistaa osin valtio, osin kaupungit itse. Ilman valtion ARA-tukia asuntojen kaupunkien vuokrataso olisi nykyistä korkeampi. ARA:n tukiehtoihin kuuluu eräänlaiset omakustannusehdot, jotka estävät markkinahintaisen vuokran perimisen valtion tukea saavissa asunnoissa.

    Mitä vuokrien rahoitukseen tulee, niin jos kaupunkien vuokra-asuntojen vuokria nostettaisiin vaikka 5 €/m2 47 000 asunnossa, tämä nostaisi vuokratasot myös muissa asunnoissa ympäri kaupunkia, ja kohonnut vuokrataso maksettaisiin sitten osin toimeentulotuella, jonka piiriin joutuisi yhä useampi. Asumistuen maksaa kokonaan valtio, mutta siltä osin kuin asumismenot katetaan toimeentulotuella, kuluista vastaa puoliksi valtio ja puoliksi kunta. Lopputuloksena voisi käydä niin, että kokonaismeno kaupungin kannalta jopa kasvaisi. Kunnilla on toimeentulotuen kautta intressi tarjota edullisempaa asumista. Jos ne eivät sitä koita tarjota, lasku tulee toimeentulotuen kautta. Nykyinen kannustin koskee asumismenoja vain siltä osin kuin asumismenot ylittävät toimeentulotukiasiakkailla asumismenojen enimmäisrajan. Jos asumistukeen tehtäisiin ehdotettu 20 % leikkaus, kuntien kannuste oikeasti edullisemman asumisen tarjoamiseen voisi kasvaa, koska niiden maksuosuus asumismenoista kasvaisi. Nyt esim. kaavoituksessa ei asumisen edullisuutta kauheasti mietitä. Jonkin verran mietitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2017 kello 10:57

    Ei ARA-asuntoihin liity mitään valtion tukia. Ainoa tuki on, että jos lama joskus päättäää ja korot joskus nousevat, ARA-korot nousevat vähemmän. Nykyhetkeen liittyvää tukea ei ole. ARA-asuntojen edullisuus johtuu pelkästään kaupungin antamasta tuesta alihintaisten tonttien mudossa eli tuloista lupumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Pekka Pessi kirjoitti 4.3.2017 kello 14:46

    Osmo Soininvaara:
    Ainoa tuki on, että jos lama joskus päättäää ja korot joskus nousevat, ARA-korot nousevat vähemmän. Nykyhetkeen liittyvää tukea ei ole.

    Lainanottaja voi suojautua koronnousua vastaan hankkimalla korkojohdannaisia. Jos velkaa on miljarditolkulla niin kuin isoimmilla vuokranantajilla, suojautuminen on välttämätöntä. ARA-lainojen suojaukseen ei tarvitse käyttää rahaa (koska ARA-ehtojen mukaan koronnousun voi siirtää täysimääräisesti vuokriin).

    VVO kertoo lisää tilinpäätöksessään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Ville kirjoitti 4.3.2017 kello 15:28

    ARA-asunnoille on ollut rajoituksia laatutasoon ja hintatasoon, mikä on mm. estänyt liian kalliiksi toteuttaa kaavoitettujen talojen rakentamisen ARA-asuntoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. vk kirjoitti 4.3.2017 kello 21:55

    kommentti:

    Mitä vuokrien rahoitukseen tulee, niin jos kaupunkien vuokra-asuntojen vuokria nostettaisiin vaikka 5 €/m2 47 000 asunnossa, tämä nostaisi vuokratasot myös muissa asunnoissa ympäri kaupunkia, ja kohonnut vuokrataso maksettaisiin sitten osin toimeentulotuella, jonka piiriin joutuisi yhä useampi.

    Mihin markkinamekanismiin tämä väite perustuu?

    Eli esim. Itä-Helsinkiläisten ara-asuntojen vuokrien nosto nostaisi vaikkapa Lauttasaaren vuokratasoa. No way Jose.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. -e- kirjoitti 4.3.2017 kello 22:01

    Voisiko joku selittää, miksi lentokoneet ovat niin äänekkäitä, että se häiritsee. Luulisi olevan teknisesti täysin mahdollista tehdä näistä pienkoneista hiljaisia ilman, että niistä tulisi liian painavia tai kalliita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Anonymous kirjoitti 5.3.2017 kello 10:35

    -e-:
    Voisiko joku selittää, miksi lentokoneet ovat niin äänekkäitä, että se häiritsee. Luulisi olevan teknisesti täysin mahdollista tehdä näistä pienkoneista hiljaisia ilman, että niistä tulisi liian painavia tai kalliita.

    Asiaa kun on mitattu ja kyselty Räyskälässä, niin jopa purjekoneista on saatu kuulumaan moottorin ääni ja vieläpä häiritsevän kovana. Malmilla ei pystytty mittaamaan taustakohinan, lähinnä moottoritien takia. Kaupungin keskustassa ilmastointikojeikkojen ääni ei saa ylittää 55 dB, mutta kun mitattiin, niin bussit aiheuttivat suuremman metelin. Optinen ääni on hieno asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. JJ kirjoitti 5.3.2017 kello 13:57

    Osmo Soininvaara:
    Kun Malmin kentällä on eniten kannattajia Espoossa, …

    Ämmässuollahan vapautuu maata, kun kaatopaikkoja ei enää tarvita niin paljoa. Nousevat koneet luoteeseen suoraan motarin ylle ja laskeutuvat kaakosta päin motarin yllä, niin ei tarvita uusia melualueitakaan. Parkkipaikoille riittää lääniä ja uuden Lohjan oikoradan ansiosta kentälle saadaan erinomaiset kulkuyhteydetkin.
    Nyt kokoomusespoolaiset, hihat heilumaan, ryöstäkää Helsingiltä kenttä! Harvoin on tarjolla mitään teille näin tärkeää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. R.Silfverberg kirjoitti 5.3.2017 kello 17:45

    -e-:
    Voisiko joku selittää, miksi lentokoneet ovat niin äänekkäitä, että se häiritsee. Luulisi olevan teknisesti täysin mahdollista tehdä näistä pienkoneista hiljaisia ilman, että niistä tulisi liian painavia tai kalliita.

    Harrasteilmailijoiden koneet ovat usein iäkkäämpää mallia, yli 50-vuotias kone ei ole harvinaisuus. Yksinkertaisesti on kyse rahasta, uusi kone maksaa asunnon verran, vanha kone auton verran.

    Malmin kohdalla kyse lienee siitä että itse lentokentällä koneiden melu ei häiritse niinkään, koska Lahdentie meluaa, mutta Itä- ja Pohjois Helsingin lähiöiden yllä ääni kuuluu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 5.3.2017 kello 20:12

    Kalle: Metropolialue tarvitsee vähintään kaksi kenttää. Se toisen, suuren, joka on metropolialueen ulkopuolella, johon tulevat esimerkiksi mannerten väliset ja lomalennot, sekä sitten sen toisen, johon voidaan ohjata syöttöliikennettä ja josta on nopea saavuttaa keskusta. Malmi on valmiiksi olemassa, mutta onhan noita huonokuntoisia Itä-Helsingin lähiöitä, jotka voi laittaa puskutraktorilla nurin kentän alta. Lontoossahan keskustakenttä jouduttiin tekemään juuri noin.

    Helsinki-Vantaa sijaitsee hyvällä paikalla. Sieltä on ainoastaan huono joukkoliikenneyhteys keskustaan. Mikäli kaluston ja radan suurimmat nopeudet olisi samat kuin nyt, ja Helsingin ja lentoaseman välillä juna pysähtyisi Pasilassa ja Tikkurilassa, sillä menisi lentokentälle 19 minuuttia. Jos ehdottamasi lentokenttä korvaisi vaikka Roihupellon, sieltä menisi 13 minuuttia keskustaan, ja liikenteen nopeuttaminen alle 13 minuuttiin maksaisi satoja miljoonia euroja.

    vk: Mihin markkinamekanismiin tämä väite perustuu?

    Eli esim. Itä-Helsinkiläisten ara-asuntojen vuokrien nosto nostaisi vaikkapa Lauttasaarenvuokratasoa. No way Jose.

    Olisi mielenkiintoista kuulla tarkempi analyysi asiaan perehtyneeltä ihmiseltä, mutta esimerkiksi itse voin paljastaa asuvani itähelsinkiläisessä Ara-asunnossa ja muuttavani välittömästi rikkaalle, kalliille alueelle jos vuokraa nostetaan 5 €/m2.

    Ryhmän “minä ja minun tuntemani ihmiset” perusteella kantakaupungissa asuu lähtökohtaisesti ihmiset joilla on hyvin sekä taloudellista että sosiaalista pääomaa, ja kerrostalolähiöissä ihmiset joilla ei ole kumpaakaan. Kerrostalolähiöihin houkuttelee jonkin verran minun kaltaisiani ihmisiä, joilla on heikosti taloudellista pääomaa ja hyvin sosiaalista pääomaa, sellaiset asunnot, jotka ovat hyvin halpoja. Vuokrien nosto jättäisi jäljelle sellaiset asukkaat, jotka asuvat halvassa omistusasunnossa, ja ajaisi pois minun kaltaiseni asukkaat.

    Tässä ei nyt siis puhuta tosiaan 200 neliön asunnosta Lauttasaaressa tai 60 neliön asunnosta Eirassa, vaan yksiöstä kantakaupungissa vs. asunnosta Ara-talossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Markku af Heurlin kirjoitti 7.3.2017 kello 23:10

    Osmo Soininvaara:
    Snatahaminalla ei kyllä ole merkittävää roolia Helsingin puolustamisessa. Kuten eräs kenraali minulle sanoi, ei kukaan hullu tee sillä sota-aikanaa mitään. Kuin tarjottimella ja valmiiksi motissa kahden sillan takana. Ennen siellä oli rantapyssy, mutta enää ei sitäkään.

    Tästä ollaan montaa mieltä. Olettaisin, että Sabtahaminasta on parikin salaista tunnelia Helsingin keskustaan. Niistä ei hiiskuta.

    Mutta miksi sanotaan, että Hleisngin kalliopohja on nykyään kuin reikäinen juusto.

    Mihin muualle sijotttaisit päöäkaupungin suojajoukot? Pitkäm matkakin on este.

    Muuten en ota asiaan kantaa. res. si.palvelusmieheneä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus