Auto ja fillari tasoissa kantakaupungissa

10.2.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Otso Kivekäs linkitti mielenkiintoisen tutkimuksen Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2012.

Huomiota herätti se, kuinka paljon eri liikennemuotoja kantakaupungissa asuvat käyttävät päivittäin. Matkoja tehdään päivässä 2,7 asukasta kohden, mikä suunnilleen kertoo, mitä ”matkalla” tarkoitetaan.

Kulkumuodoittain kantakaupunkilaisten ja esikaupungeissa asuvilla jakautuivat seuraavasti:

Pääasiallinen kulkutapa Kantakaup. Esikaup.
Kävely

35 %

21%

Ratikka

18 %

2 %

Bussi

12 %

20 %

Fillari

11 %

11 %

H-auto kuljettajana

9 %

21 %

Metro

7 %

10 %

Juna

3 %

5 %

H-auto matkustajana

3 %

8 %

Taksi

1 %

1 %

Muu

2 %

2 %

 

Fillarilla ja henkilöautolla matkustetaan kantakaupungissa suunnilleen yhtä paljon! Tämä yllätti minutkin. Jos olisi vain kantakaupunki ja kantakaupunkilaiset, fillareita olisi liikkeellä enemmän kuin autoja, koska fillarilla harva liikkuu matkustajana. Liki puolet matkoista tehdään kävelleen tai fillarilla ja joukkoliikenteen osuus on 40%. Esikaupungeissa auton osuus on yli kaksinkertainen kantakaupunkiin nähden ja kevyen liikenteen osuus vain kolmannes.

Aika suuri on autojen vaatima tila verrattuna niiden osuuteen matkoista.

 

 

 

Kommentit

143 Vastausta artikkeliin “Auto ja fillari tasoissa kantakaupungissa”

  1. Jorma Nordlin kirjoitti 10.2.2013 kello 11:15

    Tuli eilen käytyä Suutarilan suunnassa. Siellä on omakotitaloalueita joissa joutuu käyttämään omaa autoa. Auton käytön kustannukset pitäisi olla pienemmät, koska omaa autoa joutuu käyttämään, jos asuu pääkaupunkiseudulla vähän syrjemmässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.2.2013 kello 11:38

    Jorma Nordin
    Jokainen valitsee itse missä asuu. Miksi huonosta valinnasta pitäisi muiden maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. hupsis kirjoitti 10.2.2013 kello 11:31

    Joo, tulos kertoo tosiaan aika paljon siitä mitä “matkalla” tarkoitetaan.

    Matkalla tarkoitetaan sellaista täysin joustavaa määritelmää jolla saadaan haluttu lopputulos.

    Tai sitten kysessä on vain puhdas valehtelu, kuten niiden 400 000 uuden “Helsinkiläisen” kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.2.2013 kello 11:37

    hupsis
    Tutustuitko lähteeseen?
    Aika rankkaa väittää Otantatutkimus Oy:n valehtelevan. Tuo 2,7 matkaa päivässä osoittaa, että mukana eivät ole lyhyet käynnit R-kioskilla, vaan selvät työ- ja asintointimatkat tai matkat harrastuksiin.
    Mikä on vale, joka sisältyy 400 000 helsinkiläiseen? Valehtelijaksi väittäminen vaatisi vähän perusteluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mikko Soininvaara kirjoitti 10.2.2013 kello 11:38

    Aika mielenkiintoinen on myös tieto, että kaikissa ikäluokissa, siis myös lapsissa, miehet kulkevat autolla kaksi kertaa enemmän kuin naiset! (kaavio sivulla 6) Nuorena siis vitsa väännetään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  6. hupsis kirjoitti 10.2.2013 kello 11:43

    Vähän totisemmin. Kyselytutkimus on tehty kesällä eli tulokset eivät kerro läheskään koko totuutta ja mukana on vain “matkat” jotka on tehty Helsingin sisällä.

    Kantakaupungissa muuten matkustetaan enemmän, eikös tiiviin kaupunkirakenteen pitänyt vähentää tarvetta matkustamiselle?

    Eli aika tyhjänpäiväinen tulos, mutta epäilemättä nousee esiin hamaan tulevaisuuteen kun pitää taas pontevasti vastustaa tuota kaiken pahan alkua ja juurta, henkilöautoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  7. JouniL kirjoitti 10.2.2013 kello 11:46

    Onhan esikaupungissa maatakin jokaista asukasta kohden enemmän käytössä. Veikkaan että moninkertaisesti.

    Pitäisikö sille tehdä jotain???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Mika kirjoitti 10.2.2013 kello 11:49

    Ymmärsinkö siis pikavilkaisulla oikein, että:

    1) Mitattiin matkojen eikä esimerkiksi liikuttujen kilometrien määrää?

    2) Mittaus koski syyskuuta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Otso Kivekäs kirjoitti 10.2.2013 kello 11:56

    Tutkimuksen luvut eivät täysin vastaa arkikokemusta siitä, paljonko eri liikennevälineitä kaduilla näkee. Tämä johtuu muutamista seikoista:

    1) Suuri (suurin?) osa kantakaupungissa ajavista autoista tulee kantakaupungin ulkopuolelta. Ne eivät toki näy kun selvitetään kantakaupunkilaisten liikkumista.

    2) Tutkimus mittaa yhden syyskuun arkivuorokauden liikennettä. Normaali tapa liikennesuunnittelussa, koska väylät mitoitetaan kovimman kuorman eli syyskuun arkivuorokausien mukaan. Pyöräilymäärät esimerkiksi helmikuun sunnuntaina ovat kuitenkin selvästi alempia. Koko vuoden keskimääräinen pyöräilymäärä lienee 30-50% alempi kuin syyskuun arkivuorokauden.

    3) Tutkimus mittaa matkojen määrää, ei kilometrien. Koska automatkat ovat keskimäärin pidempiä, ajetaan autoilla enemmän kilometrejä, ja siksi ne näkyvät katukuvassa enemmän. Tämä ei tosin ole välttämättä kantakaupungissa kovin merkittävää, koska matkat keskimäärin ovat aika lyhyitä.

    Mutta sen tuo tutkimus on kyllä sanoo kiistattomasti, että kantakaupungin liikenne pitää suunnitella kävelyn ja joukkoliikenteen varaan. Niillä kaikki toimii. Autot ja pyörät sitten sovitetaan sinne sekaan sen mukaan, miten kävelijöitä ja joukkoliikennettä haittaamatta sopivat. Tätä kohti olemmekin ehkä matkalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 60

  10. hupsis kirjoitti 10.2.2013 kello 11:56

    Osmo Soininvaara: Mikä on vale, joka sisältyy 400 000 helsinkiläiseen?

    Koska tuossa vuodelle 2050 ulottuvassa ennusteessa kyse ei ole Helsinkiläisistä eikä edes pääkaupunkiseudusta vaan Hyvinkäälle asti ulottuvasta alueesta joka on nykyistä Helsinkiä (Sipoosta kapatut alueet mukaanlukien) 17 kertaa suurempi. Alue voidaan asuttaa tiheydellä joka on noin puolet Espoon nykytiheydestä ja jos pelkästään Helsinkiä koskeva ennuste pitää paikkaansa (0.7m vuonna 2050), jää muille aluille vielä paljon vähemmän.

    Eli on totaalisen epärehellistä yrittää perustella tiheän asutuksen tarvetta noilla kasvuennusteilla. Suorastaan paskapuhetta, etten sanoisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.2.2013 kello 13:47

    hupsis?
    Montako ihmistä mielestäsi asuu Lontoossa? Jos Lontoollla voidaan tarkoittaa koko kaupunkia, Helsingilläkin voidaan tarkoittaa Helsingin seutua.
    Kumpaan mielestäisi on suurempi muuttopaine, Töölöön vain Hyvinkäälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Asematunnelin Arska kirjoitti 10.2.2013 kello 12:03

    Osmo Soininvaara:
    Fillarilla ja henkilöautolla matkustetaan kantakaupungissa suunnilleen yhtä paljon! Tämä yllätti minutkin.

    No ei todellakaan. Ilmeisesti tarkoituksella harhaanjohtavasti tehty tutkimus, jossa on kysytty jonkun kauniin kesäpäivän matkustelua.

    Olen empiirisesti tutkinut asiaa päivystämällä kantakaupungin kadunkulmaa. Heinäkuisena hellepäivänä lounaan aikana ohitse koheltaa yli 40 pyöräilijää. Puoli vuotta myöhemmin, keskellä tammikuun pakkasia, pyöräilijöitä oli tasan nolla.

    Pitäisi ottaa selvää kuka tutkimuksen on teettänyt ja haastaa oikeuteen verorahojen väärinkäytöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. Juha Laamanen kirjoitti 10.2.2013 kello 12:16

    Osmo, on kyllä vähän noloa nähdä tasoisesi ajattelijan ja vaikuttajan sortuvan moiseen heittelyyn. Kaikki vaan ei mahdu kantakaupunkiin vaappumaan jopoillaan paikasta toiseen.
    Jokainen ei myöskään todellakaan aina voi valita missä asuu.
    Juurikin tuollainen töölöläiseliitistinen kaupunkivihreys saa aina vaalien aikaan minutkin pyytämään anteeksi että olen joskus nuorempana tullut äänestäneeksi vihreitä. Ei tule toistumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.2.2013 kello 13:44

    Anteeksi nyt Juha, onkä väärin tai elitististä todeta, että kantakaupungissa autoillaan vähän? Minusta se on mielenkiintoisen havainto. En tiennyt, että autoillaan noin vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Norma kirjoitti 10.2.2013 kello 12:21

    Eli miksi harvaan asuvien pitää maksaa tiheästi asuvien kuluja? Kts. esim. http://liberalismi.net/media/lehdet/tieliikenne-verot.png

    Osmo Soininvaara:
    Jokainen valitsee itse missä asuu. Miksi huonosta valinnasta pitäisi muiden maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. Juha Laamanen kirjoitti 10.2.2013 kello 12:24

    “Jos olisi vain kantakaupunki ja kauntakaupunkilaiset, fillareita olisi liikkeellä enemmän kuin autoja”
    Aika paljastava lausei, sanoisin….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Samuli Pahalahti kirjoitti 10.2.2013 kello 12:25

    “Jokainen valitsee itse missä asuu. Miksi huonosta valinnasta pitäisi muiden maksaa?”

    Pääkaupunkiseudulla on niin paha puute asunnoista, ettei valinnanvaraa ole erityisen paljon. Moni asuu nykyisessä paikassaan ihan vain siksi, koska mitään muutakaan mahdollisuutta ei ole ollut.

    Tämä on suoraa seurausta yhteiskunnan harjoittamasta sääntelystä. Siten olisi siis periaatteessa ihan oikeutettua, että yhteiskunta korvaisi jotenkin tästä sääntelystä aiheutunutta haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  18. jussi mäkinen kirjoitti 10.2.2013 kello 12:27

    minä olen useasti käynyt bussilla Suutarilassa. Tokihan henkilöautolla voi päästä nopeammin, mutta ei kait sitä nyt oikeasti pidä tehdä sen vuoksi halvemmaksi, että pääsee joskus _Suutarilaan_?? Jos taas Suutarilan valitsee asuinpaikakseen, niin se on tietoinen valinta väljemmin rakennetun asuinalueen puolesta, joka tarkoittaa väistämättä hieman heikommin toimivaa julkista liikennettä. Ainakin sinne ekalle pysäkille saa tallustaa keskimäärin satoja metrejä.

    Jos muuten luopuu henkilöautosta, voi samoilla kuluilla tehdä huoletta aika monta taksimatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  19. Kimmo Ahola kirjoitti 10.2.2013 kello 12:39

    Melkoista idiotismia väittää omakotitaloasumista huonoksi valinnaksi. Samanlainen älähdys lie kuuluisi siitä, jos sanoisin kantakaupungissa asumistä typeräksi valinnaksi.

    Et näköjään ymmärtänyt pointtia. Jos valitsee asumistavakseen omakotitalon joukkoliikenteen ulkopuolella, on varmaankin punninnut keskenään hyötyjä ja haittoja. Näin voi tehdä, mutta ajatus, että haitat pitäisi tämän jälkeen jonkun toisen maksaa, ei kuulu tähän vapaan valitsemisen periaatteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 60

  20. Matti Kinnunen kirjoitti 10.2.2013 kello 12:57

    Fillari on myös autoa nopeampi Helsingissä ainakin kehä I:n sisällä. Luultavasti paljon isommallakin alueella.

    Auton keskinopeus alle 20km/h, mihin fillarilla pystyy huonokuntoinenkin.

    Laskelmat:
    http://fillariajatus.blogspot.fi/2013/02/fillari-vs-auto-nopeusskaba.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  21. KariS kirjoitti 10.2.2013 kello 13:22

    Fillarin osuus on sama 11% kantakaupungissa ja lähiöissä. Silti kaikki (käytännössä) investoinnit pyöräinfraan tehdään kantakaupunkiin. Miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  22. Kimmo kirjoitti 10.2.2013 kello 13:27

    Aineiston keruu
    Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin ohjatusti ja valvotusti tietokoneavusteisella puhelinhaastatteluohjelmalla
    (CATI). Haastattelut tehtiin viikoilla 36−40 2012.

    Tehtyjen matkojen määrä
    Tutkimuksessa matkalla tarkoitettiin siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta
    toiseen. Vastaajia pyydettiin kertomaan edellisen vuorokauden aikana tekemänsä matkat
    aamusta kello 4.00:sta yöhön klo 3.59 asti sen kulkutavan mukaan, jolla tehtiin kilometreissä
    pisin matka. Mukaan otettiin vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat.

    Tulokset olisivat saattaneet olla erilaiset, jos haastettelu olisi tehty viikoilla 01-04 ja kysytty millä kulkutavalla olette liikkuneet.

    Ei ole tarkoitus mollata pyöräilyä (itsekin mieluiten pyöräilen töihin kesällä), mutta tutkimus ei välttämättä vastaa todellisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. GranpaIgor kirjoitti 10.2.2013 kello 14:15

    Tuossa taulukossa kiinnitti huomiota hämmästyttävä rivi: “H-auto kuljettajana”. Luvut olivat käsittämättömän suuria. Onko meillä todella noin paljon ihmisiä joilla on käytettävissään autonkuljettaja? Vai onko kyse esimerkiksi invalidikuljetuksista. Mutta käsittääkseni nekin tapahtuvat pääasiassa invatakseilla. Eli ihmettelevä kysymys: Mitä tuo rivi oikein tarkoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.2.2013 kello 14:34

    H-auto kuljettajana tarkoittaa, että istuu ratin takana. Luvuista voi päätellä, että autoissa on yleensä 1,3 – 1,4 matkustajaa, esikaupunkialueilla asuvilla vähän enemmän kuin kantakaupungissa, mikä sekin on ymmärrettävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Matti Kinnunen kirjoitti 10.2.2013 kello 14:33

    Asematunnelin Arska: Pitäisi ottaa selvää kuka tutkimuksen on teettänyt ja haastaa oikeuteen verorahojen väärinkäytöstä.

    Jos Arska luet edes raportin kansisivun, niin tiedät kenet haastaa. Viitsisitkö edes sen verran lukea? Toki lukeminen voi lisätä ymmärrystä ja vähentää tuohtumusta, mutta ehkäpä riski kannattaa ottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  26. Jari kirjoitti 10.2.2013 kello 14:49

    “Fillari on myös autoa nopeampi Helsingissä ainakin kehä I:n sisällä. Luultavasti paljon isommallakin alueella”.

    Itse pyöräilen Itä-Helsingistä Tikkurilaan työmatkat sulan kelin aikaan (8-9kk/y). Matka taittuu suunnilleen samassa ajassa kuin bussilla (n. 35min). Tietenkin bussi kaartelee ja pysähtelee vähän väliä ja ajaa pitempää reittiä. Henkilöautolla matka taittunee luonnollisesti rivakammin Kehä III:sta pitkin. Mutta fillari tosiaankin on nopea ja näppärä.
    Olen silloin tällöin myös hölkännyt töihin. Aikaa menee reilu tunti. Hölkkääminen sujuu talvella pyöräilyä turvallisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Arkipyöräilijä kirjoitti 10.2.2013 kello 15:15

    Mennään harhaan, jos pyöräily nähdään vain kantakaupungin liikennemuodoksi.

    Esikaupunkialueilla, vaikka sitten Suutarilassa, on yleensä hyvät väljät pyörätiet. Koska etäisyydet ovat pitkiä ja bussit kulkevat harvakseen, pyöräilyn edut ovat selviä sekä kävelyyn että busseihin nähden.

    Se, mitä lähinnä kaivattaisiin, olisi kunnon pyöräparkki-infra juna-asemille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  28. hupsis kirjoitti 10.2.2013 kello 15:43

    Osmo Soininvaara:
    Jorma Nordin
    Jokainen valitsee itse missä asuu. Miksi huonosta valinnasta pitäisi muiden maksaa?

    Aika törkeää tekstiä poliitikolta joka hassaa veronmaksajien rahoja vaikka mihin, kuten sosiaaliseen asunnontuotantoon, joukkoliikenteesen , asumistukiin ja muuhun humpuukiin.

    Miksi meidän muiden pitää noista maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Otso Kivekäs kirjoitti 10.2.2013 kello 15:53

    KariS:
    Fillarin osuus on sama 11% kantakaupungissa ja lähiöissä. Silti kaikki (käytännössä) investoinnit pyöräinfraan tehdään kantakaupunkiin. Miksi?

    Koska lähiöiden pyöräinfrastruktuuri on pääosin kohtuullisen hyvää, ja kantakaupungin taas sangen kehno. Eikä satsaus toki ole pelkästään kantakaupunkiin: viime kesänäkin parannettiin Viikintie-Viilarintie-yhteyttä ja Sahaajankadulla on tehty töitä jo pidempään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  30. Markku af Heurlin kirjoitti 10.2.2013 kello 17:07

    Itse asiassa ei mitään outoa. On monia ihmisiä – mm. nyt eläkkeellä oleva opettatuttunija monet hänen ystävistään – jotka asuvat kantakapunungissa, omisavat auton, mutta kulkevat kaupungilla asioilla, tapaamaan tuttuja tai esim. konserttiin joko kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Sehän on paljon vaivattomampaa. Autoa käyetään sitten mökkimatkoihin yms.

    Polkupyörä on käytännöllinen, ja pyöräily lisääntynyt ilahduttavasti. 70-luvun alussa polkupyörällä tulivat yliopistolle kai vain akteeemikko Kiparski ja minä. – Talvipyöräily on vaativaa ja minun iässäni jo miltei liian vaativaa.

    Pankaa muuten merkille, että myös kantakaupungisa bussien osuus kulkumuodoista on huomattava

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  31. Markku af Heurlin kirjoitti 10.2.2013 kello 17:13

    Unohdin lisätä. Siis silloin 70-luvulla ajoin keskustassa autojen joukossa. Eivät ne purreet.

    Talvi onkin ongelmallisempi. Pyörä on silloin perin huonosti hallittva kulkuneuvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Jani Salin kirjoitti 10.2.2013 kello 17:22

    Pyöräily on täysin marginaalinen tapa liikkua. Kuljetuista kilometreistä ehkä prosentti liikutaan pyörällä, muualla Suomessa ei sitäkään. Ei sovi perheille, ei voi kuljettaa tavaraa, eii toimi talvella (katsokaa ulos) ja vie vähän pidemmillä matkoilla liikaa aikaa. Voisi unohtaa koko pyöräilyn niin merkitykstön se kokonaisuuden kannalta on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  33. Jari kirjoitti 10.2.2013 kello 17:58

    Norma:
    Eli miksi harvaan asuvien pitää maksaa tiheästi asuvien kuluja? Kts. esim. http://liberalismi.net/media/lehdet/tieliikenne-verot.png

    Ymmärtääkseni kunnat maksavat tieliikenteen kustannuksista valtaosan, joten ne eivät valtion budjetissa näy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  34. Ville kirjoitti 10.2.2013 kello 19:43

    Jani Salin: Pyöräily on täysin marginaalinen tapa liikkua. Kuljetuista kilometreistä ehkä prosentti liikutaan pyörällä, muualla Suomessa ei sitäkään. Ei sovi perheille, ei voi kuljettaa tavaraa, eii toimi talvella (katsokaa ulos) ja vie vähän pidemmillä matkoilla liikaa aikaa. Voisi unohtaa koko pyöräilyn niin merkitykstön se kokonaisuuden kannalta on.

    Hollannissa ja varsinkin Tanskassa pyöräillään kyllä paljon talvellakin. Lasten ja tavaroiden kuljetukseen on kehitetty siihen tarkoitettuja polkupyöriä ja peräkärryjä. Talvi on etelämpänä tietenkin leudompi kuin Suomessa, mutta toisaalta jos on huono keli ajaa pyörällä, on myös huono keli ajaa autollakin.
    Suomessakin pyöräiltiin, käveltiin ja käytettiin julkisia kulkunevoja paljon enemmän silloin, kun oltiin köyhä “kehitysmaa” eli n. 50 vuotta sitten ja sitä ennen. Auton käyttö on pitkälti elintasokysymys. Auton käytön väheneminen lienee asenne- ja kulttuurikysymys, elintaso tuskin laskee tarpeeksi, että se hoitaisi asian 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  35. tpyyluoma kirjoitti 10.2.2013 kello 19:54

    GranpaIgor:
    Tuossa taulukossa kiinnitti huomiota hämmästyttävä rivi: “H-auto kuljettajana”. Luvut olivat käsittämättömän suuria. Onko meillä todella noin paljon ihmisiä joilla on käytettävissään autonkuljettaja? Vai onko kyse esimerkiksi invalidikuljetuksista. Mutta käsittääkseni nekin tapahtuvat pääasiassa invatakseilla. Eli ihmettelevä kysymys: Mitä tuo rivi oikein tarkoittaa?

    Hih. Siis henkilöautoa itse ajavat ja kyydissä olevat tilastoidaan erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. tpyyluoma kirjoitti 10.2.2013 kello 20:07

    Otso Kivekäs: ) Suuri (suurin?) osa kantakaupungissa ajavista autoista tulee kantakaupungin ulkopuolelta. Ne eivät toki näy kun selvitetään kantakaupunkilaisten liikkumista.

    Tarkennetaan tähän nyt vielä, että suuri osa niistä autoilijoista myöskään ole menossa kantakaupunkiin vaan ajamassa sen läpi, esimerkiksi Lahdenväylältä tai Itäväylältä Länsiväylälle. Emme tiedä kuinka suuri tämä osuus, ja tässä on vähän määrittelyongelmiakin, mutta joidenkin lähteiden mukaan tyyliin kolmannes tai puolet autoista.

    Arvelen että tämä menee niin, että jos nyt vaikka Kaivokatu on syystä tai toisesta kiinni, niin se ruuhkauttaa muita poikittaisväyliä aina Kehä III saakka. Siis niin että kun joku ei pääse ajamaan Kaivokatua, hän ajaa Helsinginkatua, joka hidastuu, jolloin taas joku toinen vaihtaa Nordenskiöldinkadulle. Eli kadut ovat toistensa substituutteja koska autossa on ratti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  37. Kalle kirjoitti 10.2.2013 kello 21:35

    Minusta Osmo johtopäätöksesi on kovin kantakaupunkilainen. 😀 Liikenteen pitää olla halpaa, nopeaa ja tehokasta. Fillari on lyhyillä matkoilla kaikkea noita, joten en yhtään ihmettele tulosta. Henkilöauto on nopea, halpa ja tehokas taas pidemmillä matkoilla, joten sen osuus on ihan looginen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. Koti-isä kirjoitti 10.2.2013 kello 21:43

    Jorma Nordlin:
    Tuli eilen käytyä Suutarilan suunnassa. Siellä on omakotitaloalueita joissa joutuu käyttämään omaa autoa.

    Suutarilassa joutuu käyttämään autoa? Miksi ihmeessä? Jos lähimmälle bussipysäkille on joka-ainoasta paikasta alle 500m. Ja busseja kulkee hyvin tiheään, mm. linjat 70, 70T, 70V, 73, 75A, 77A.

    Tyypillinen väite avuttomalta miesautoilijalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  39. Koti-isä kirjoitti 10.2.2013 kello 21:49

    Osmo Soininvaara:
    Luvuista voi päätellä, että autoissa on yleensä 1,3 – 1,4 matkustajaa,

    Mikä tarkoittaa, että polttoaineen kulutus matkustajaa kohden / 100 km on suunnilleen sama kuin jos menisi lentokoneella.

    Toki lentokoneella liikutaan pidempiä matkoja, mutta harvemmin päivittäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. T. kirjoitti 10.2.2013 kello 23:31

    Matti Kinnunen:
    Fillari on myös autoa nopeampi Helsingissä ainakin kehä I:n sisällä. Luultavasti paljon isommallakin alueella.

    Auton keskinopeus alle 20km/h, mihin fillarilla pystyy huonokuntoinenkin.

    Se että fillarilla ei näköjään tarvitse välittää liikennevaloista ja voi ajaa ihan missä huvittaa ajoradasta jalkakäytävään ja vaihtaa tilanteen mukaan ihan miten sattuu tuo aika ison edun fillaristille. Ainoa ikävä puoli ovat jalankulkijat jotka ei välttämättä väistä jalkakäytävällä viilettävää fillaristia, mutta kun törmää vauhdilla selkään, niin eiköhän opi, vai mitä Matti Kinnunen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  41. R.Silfverberg kirjoitti 11.2.2013 kello 9:07

    Hypoteettinen oletus. Löytyisikö ylipäänsä teollistuneesta maailmasta Helsingin kokoista kaupunkia jolla ei olisi esikaupunkeja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Satu Leppänen kirjoitti 11.2.2013 kello 9:36

    Ilahduttavaa tuossa on pyöräilyn osuuden selkeä kasvu työmatkaliikenteessä (sivu 15):

    2010 2012
    Kävely 9% 9%
    Polkupyörä 14% 18%
    Joukkoliikenne 48% 46%
    Henkilöauto 28% 26%
    Muu 1% 1%

    Jos pyöräily jatkaa tuollaista kasvua, menee se työmatkaliikenteessä kohta henkilöauton ohitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  43. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 11.2.2013 kello 9:58

    T.: Ainoa ikävä puoli ovat jalankulkijat jotka ei välttämättä väistä jalkakäytävällä viilettävää fillaristia, mutta kun törmää vauhdilla selkään, niin eiköhän opi…

    Minua yritettiin pari vuotta sitten kasvattaa nöyräksi jalankulkijaksi. Kyseessä ei tosin ollut jalkakäytävä vaan “yhdistetty kevyen liikenteen väylä” ja kävelin askeleen päässä oikeasta reunasta koska pyöräilijäroolissa tiedän miten rasittavaa on keskellä tietä kävelevien väistely.

    Tämä ei kuitenkaan riittänyt hikiselle asennepyöräilijälle joka mätkähti keskelle selkää. Ilmeisesti oletti että olisi nähnyt taaksepäin ja hypännyt sivuun koska tyypin oma matkanteko katkesi samalla.

    Jos autoilija liikkuisi samalla asenteella, olisi syytteenä ollut törkeä varomattomuus ja isot lööpit. Sekä vaatimuksia nopeusrajoitusten alentamisesta ja autoveron korottamisesta kollektiivisena rangaistuksena kaikille bensafasisteille.

    Mutta kun pyörä on sympaattinen ja ympäristöystävällinen ja eihän siinä tarvitse ajokorttiakaan niin vastuu siirtyy alle jääville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  44. Krtek kirjoitti 11.2.2013 kello 11:49

    Jani Salin:
    Pyöräily on täysin marginaalinen tapa liikkua. Kuljetuista kilometreistä ehkä prosentti liikutaan pyörällä, muualla Suomessa ei sitäkään. Ei sovi perheille, ei voi kuljettaa tavaraa, eii toimi talvella (katsokaa ulos) ja vie vähän pidemmillä matkoilla liikaa aikaa. Voisi unohtaa koko pyöräilyn niin merkitykstön se kokonaisuuden kannalta on.

    Logiikkaasi jatkaen tulisi pääkaupunkiseudun liikenne järjestää lentokoneilla, ainakin omassa liikkumisessani se on kuljetuissa kilometreissä mitattuna merkittävin. Lopun matkaa kävelisin.

    Miksi näin ei tehdä? Koska tärkeää ei ole kilometrien määrä, vaan sopivaan kohteeseen (työpaikka, kauppa, viihde, liikunta) pääseminen mahdollisimman lyhyessä ajassa. On vaikeaa rakentaa kaupunki, jossa joka paikkaan voi kävellä, mutta on ihan mahdollista rakentaa kaupunki, jossa joka paikkaan voi kävellä tai pyöräillä tai kulkea julkisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  45. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 11.2.2013 kello 11:56

    Pyöräliikenteen osuuden kasvu kaupunkiliikenteessä on Helsingin seudulle myönteistä kehitystä. Sitä on helppo edistää kohtalaisen edullisin keinoin. Tarvitaan uusia hyvin suunniteltuja runkoväyliä ja varsinkin joukkoliikenneterminaaleihin korkeatasoiset pyöräpysäköintitilat.

    Suurin kustannuserä tulee olemaan nykyisten yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden saneeraus.Kaupunkisuunnitteluvirasto on jo ryhtynyt avaamaan tätä sarkaa.

    Helsingin seudulla joukkoliikenne ja pyöräliikenne ovat kaverukset. Niiden palvelujen integrointiin on saatava riittävä innovatiivinen suunnittelupanos.

    Muissa kaupungeissakin on tarve samanlaiseen liikennepolitiikkaan. Liian kauan on pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa nähty pyörä ja bussi toistensa vihollisina. Joukkoliikenne on manaillut pyörien vievän kannattavuuden ja palvelumahdollisuudet bussiliikenteestä. Pyöräilijät manailevat bussien vaarantavan katutilojen käyttöä pyöräreitteinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  46. Matti Kinnunen kirjoitti 11.2.2013 kello 11:57

    T.: Se että fillarilla ei näköjään tarvitse välittää liikennevaloista ja voi ajaa ihan missä huvittaa ajoradasta jalkakäytävään ja vaihtaa tilanteen mukaan ihan miten sattuu tuo aika ison edun fillaristille. Ainoa ikävä puoli ovat jalankulkijat jotka ei välttämättä väistä jalkakäytävällä viilettävää fillaristia, mutta kun törmää vauhdilla selkään, niin eiköhän opi, vai mitä Matti Kinnunen?

    En tiedä moisesta, koska itse noudatan liikennesääntöjä. Näin talvella täytyy pyöräillä ajoradalla valitettavan usein, koska pyörätiet ovat ajokelvottomassa kunnossa.

    Kevyen liikenteen väylillä soitan kelloa ja hiljennän vauhtia kun on tarve ohittaa jalankulkija. Muistan myös joka kerta lausua kiitoksen ohittamalleni jalankulkijalle.

    Pyöräilin viime vuonna pääkaupunkiseudulla noin 6500 kilometriä. Tiedän miten nopeasti polkupyörällä pystyy ajaamaan liikennesääntöjä noudattaen ja ketään vaarantamatta. Minulle ei ole kilpafillaria vaan ajelen vanhalla Crescentin hybridillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  47. AnnaJ kirjoitti 11.2.2013 kello 12:14

    Auton keskinopeus alle 20km/h, mihin fillarilla pystyy huonokuntoinenkin. Laskelmat:http://fillariajatus.blogspot.fi/2013/02/fillari-vs-auto-nopeusskaba.html

    No ei nyt sentään liioitella. Itsekin olen ihan melko hyväkuntoinen, mutta aika harvoin sitä 20km/h nopeuteen yltää, ainakaan täällä Turun keskustassa. Pitää kuitenkin pysähdellä likennevaloihin ja väistellä muita, ja siltikin tulee hiki. Ja auta armias, jos on vielä jotain tavaraa kuskattavana, ei oo ihan helppoo.

    Mutta siksipä juuri sitä pyöräilyä pitäisikin edistää ja helpottaa. Sehän olis ihan loistava liikkumismuoto, halpaa ja saasteetonta, tarvii tilaa vähemmän kuin autoilu ja kasvattaa kuntoakin ja sopii myös nuorille ja muille ajokortittomille. Jo ihan kansanterveyden, kaupunkirakenteen ja tasa-arvonkin takia positiivinen juttu. Kyllä musta ainakin tuntuu että pyöräilyä pidetään yhä ihan toisarvoisena liikennemuotona autoihin nähden, kun noiden katujen kunnossapitoa ja liikennejärjestelyitä kattoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  48. Koti-isä kirjoitti 11.2.2013 kello 12:17

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    Tämä ei kuitenkaan riittänyt hikiselle asennepyöräilijälle joka mätkähti keskelle selkää. Ilmeisesti oletti että olisi nähnyt taaksepäin ja hypännyt sivuun koska tyypin oma matkanteko katkesi samalla.

    Jos jatketaan tällä ääriesimerkkien linjalla niin todettakoon, että samaa tapahtuu jatkuvasti pyöräilijöiden ja autoilijoiden välillä. Väylällä, jolla molemmat liikkuvat, autoilija malttaa ensin ajaa noin viisikymmentä metriä pyörän takarenkaassa kiinni ja lähtee sen jälkeen muun liikenteen keskellä ohittamaan, parin sentin päässä pyöräilijästä, ja kiilaa suoraan eteen, ennen kuin pysähtyy samantien seuraaviin liikennevaloihin. Tässä vaiheessa voikin pyöräiliä puikkelehtia takaisin auton eteen ja ennen seuraavia valoja sama kissa-hiiri-leikki voi jatkua.

    Monetko valot muuten on rakennettu kevyen liikenteen keskinäisen liikkumisen takia? Ymmärtääkseni ei ensimmäisiäkään. Kyllä liikennevalojen tehtävä kaupungissa on saada nelipyöräliikenne sujumaan ilman keskinäisiä kolareita sekä edes yrittää mahdollistaa kevyen liikenteen risteäminen sen kanssa. Tällä logiikalla autoja varten rakennettujen valojärjestelmien orjallisen noudattamisen tarpeellisuus on kevyelle liikkujalle toisarvoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  49. newyorkista kirjoitti 11.2.2013 kello 12:19

    R.Silfverberg:
    Hypoteettinen oletus. Löytyisikö ylipäänsä teollistuneesta maailmasta Helsingin kokoistakaupunkia jolla ei olisi esikaupunkeja?

    Äskettäin tuli televisiosta ohjelma “Detroitin sielunmessu”. Siinä sanottiin, että Detroitin väkiluku on 800000, mutta esikaupungeissa on väkeä 3,5 miljoonaa. IHan mielenkiintoinen kehityskulku ko. kaupungilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  50. Samuli Saarelma kirjoitti 11.2.2013 kello 12:27

    Jani Salin:
    Pyöräily on täysin marginaalinen tapa liikkua. Kuljetuista kilometreistä ehkä prosentti liikutaan pyörällä, muualla Suomessa ei sitäkään. Ei sovi perheille, ei voi kuljettaa tavaraa, eii toimi talvella (katsokaa ulos) ja vie vähän pidemmillä matkoilla liikaa aikaa. Voisi unohtaa koko pyöräilyn niin merkitykstön se kokonaisuuden kannalta on.

    Miksei sovi perheille? Lapsi-istuin pienemmille ja oma pyörä isommille lapsille.

    Tavaraa voi minusta pyörällä kuljettaa jopa paremmin kuin kävellen, koska paino on pyörällä, ei käsivarsilla tms. Kehitysmaissa polkupyörä on hyvin yleisesti käytetty tapa kuljettaa tavaraa.

    Talven hyväksyn esteeksi pyöräilylle, mutta ei se Helsingissä kestä kuin neljänneksen vuodesta.

    Polkupyörä on optimaalisimmillaan kaupunkilaisten työ- ja koulumatkoja vasten. Ne ovat usein liian pitkiä käveltäväksi, mutteivät liian pitkiä pyörällä ajettavaksi. En ymmärrä, miten voit tätä blokkia kutsua “merkityksettömäksi”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  51. Samuli Saarelma kirjoitti 11.2.2013 kello 12:39

    Matti Kinnunen: Pyöräilin viime vuonna pääkaupunkiseudulla noin 6500 kilometriä. Tiedän miten nopeasti polkupyörällä pystyy ajaamaan liikennesääntöjä noudattaen ja ketään vaarantamatta.

    Hmm, tuosta tulee melkein 18km per päivä vuoden joka ikiselle päivälle. En siis oikein usko, että tuollaisia määriä pyöräilevä (eli siis n. tunti liikuntaa päivässä) kuuluu enää alkuperäiseen kategoriaasi “huonokuntoinen”.

    Itse väittäisin, että kaikki liikennevalot ja jalankulkijoiden väistämiset huomioiden 20 km/h keskinopeutena kaupunkialueella on aika kova pyöräilijälle. Ei mitenkään mahdoton hyväkuntoiselle, muttei kyllä sellainen, jonka voisi panna keskimääräiselle pyöräilijälle vertailtaessa häntä autolla liikkujaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  52. aleksis salusjärvi kirjoitti 11.2.2013 kello 13:11

    Pyöräily on paras liikkumismuoto kaikissa kaupungeissa 1-5 km matkoihin. Jyväskylässä asuessani talvipyöräily oli uskomaton nautinto, kun kaupungin aura-auto piti kevyenliikenteen väylät sileinä. Heti aamusta pääsi auratulle tielle sotkemaan. Pekkarointi vissiin syynä, mutta polkupyörä on Suomen Ateenassa loistava ympärivuotinen kulkupeli.

    Helsingissä homma ei toimi. En ole tänä talvena polkenut metriäkään, kun kävelykään ei aina meinaa sohjossa onnistua. Polkupyöräily on kuitenkin tehokkain liikkumismuoto, kun sen voi halutessa yhdistää julkiseen liikenteeseen vaikka polkemalla metroasemalle tai rautatieasemalle.

    Jännä huomata myös, miten pyöräily vaikuttaa vireystilaan. Kun peruspyöräily on talven myötä poissa, kunto tippuu ja on tukkoinen olo. Hyvin pienikin liikkuminen vaikuttaa selvästi lihaskuntoon ja esim. selän kipeytymiseen istumatyössä.

    Kaupungin pyöräilysatsaukset voivatkin olla kansanterveydellisesti harvinaisen fiksu veto meikäläisille toimistorotille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  53. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 11.2.2013 kello 13:13

    Koti-isä: …samaa tapahtuu jatkuvasti pyöräilijöiden ja autoilijoiden välillä.

    Eipä ole ajoradalla pyöräillessä kukaan koskaan ajanut minua autolla kumoon.

    Eikä ole koskaan ollut myöskään pyörällä ajoradan puolella liikkuessa tapana “puikkelehtia” kenenkään eteen seisovassa jonossa. Yleensä vältän roolista riippumatta tahallista kiusaamista ja muun liikenteen hidastamista. Protestien ja teinikapinan paikka on muualla kuin liikenteessä jossa turvallisuus ja sujuvuus on tärkeintä.

    Prätkällä näyttävät ajavan joskus seisovassa jonossa kaistojen välistä keulille mutta eipä niistä sitten näy kuin perävalot kun vihreä tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  54. a_l kirjoitti 11.2.2013 kello 13:39

    Mielenkiintoinen selvitys, joka ennen kaikkea osoittaa kaikkien liikkumismuotojen tarpeellisuuden, vaikka keskustelu näistä asioista tuppaakin menemään juupas-eipäs -linjalle.

    Uskaltaisin jopa epäillä, että heikot signaalit alkaa meilläkin viitata Peak Car -ilmiöön. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa minkä ikäisenä nuoriso hankkii nykypäivänä ajokortin.

    Valitettavasti meikäläinen liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelu ei ole kaikilta osin aivan ajan hermolla, kun jopa kantakaupunkiin kiinni rakennettaville alueille vaaditaan parkkipaikkoja kuin jonnekin kehätien nukkumalähiöön. Samaten yksityisautoilu ajaa aina tärkeysjärjestyksessä muun liikkumisen ohi, vaikka ei jatkossa aina olisikaan se kulkumuoto jota ensisijaisesti pyritään käyttämään.

    Infra kun on kallista niin hukkainvestoinneista tulee huomattavat kustannukset. Lehtitietojen mukaan Koivusaarenkin rakentaminen siirtyy vuosilla, koska kellään ei ole varaa rakentaa sitä massiivista moottoritieliittymää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  55. Kari N kirjoitti 11.2.2013 kello 14:07

    Samuli Saarelma: Miksei sovi perheille? Lapsi-istuin pienemmille ja oma pyörä isommille lapsille.
    Tavaraa voi minusta pyörällä kuljettaa jopa paremmin kuin kävellen, koska paino on pyörällä, ei käsivarsilla tms. Kehitysmaissa polkupyörä on hyvin yleisesti käytetty tapa kuljettaa tavaraa.

    Talven hyväksyn esteeksi pyöräilylle, mutta ei se Helsingissä kestä kuin neljänneksen vuodesta.
    Polkupyörä on optimaalisimmillaan kaupunkilaisten työ- ja koulumatkoja vasten. Ne ovat usein liian pitkiä käveltäväksi, mutteivät liian pitkiä pyörällä ajettavaksi. En ymmärrä, miten voit tätä blokkia kutsua “merkityksettömäksi”.

    On se pyöräily helppoa! Tervetuloa kokeilemaan, miten perhepyöräily mummulaan sujuu. Vartiokylästä Leppävaaraan, 4 lasta 6,7,9 ja 11 v. Ei ihan helppoa. Eikä edes turvallista.
    Viime vuonna lumi satoi tänne jo 26.10. Täällä talvi kestää noin 5 kuukautta. Ei edes 1,5 kilometrin koulumatkalle uskalla päästää lasta pyörällä, hyvä kun lumisen reitin pystyy autolla kulkemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  56. R.Silfverberg kirjoitti 11.2.2013 kello 14:18

    Samuli Saarelma: Talven hyväksyn esteeksi pyöräilylle, mutta ei se Helsingissä kestä kuin neljänneksen vuodesta.

    Minun kohdallani pyörä soveltuu juuri ja juuri huhtikuun keskivaiheen ja lokakuun väliseksi ajaksi kulkemiseen Helsingin seudulla. Ei pelkästään lumi ja sohjo talvella, vaan myös jatkuvat vesisateet, tuuli, aamupakkaset, pimeys ja heikot valaistusolosuhteet loppusyksystä sekä teiden kuraisuus ja jättivesiklammikoiden yleisyys alkukeväästä estävät “herrasmiespyöräilyn”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. Matti Kinnunen kirjoitti 11.2.2013 kello 14:31

    Kari N: Ei edes 1,5 kilometrin koulumatkalle uskalla päästää lasta pyörällä, hyvä kun lumisen reitin pystyy autolla kulkemaan.

    Huonokuntoinenkin lapsi jaksanee kävellä 1.5 km suuntaansa kouluun ja takaisin. Tuskin edes kaatuu.

    Lasten on hyvä liikkua päivittäin. Autoilla heidän ei tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  58. Siirtolapuutarha kirjoitti 11.2.2013 kello 15:58

    Jani Salin:
    Pyöräily on täysin marginaalinen tapa liikkua. Kuljetuista kilometreistä ehkä prosentti liikutaan pyörällä, muualla Suomessa ei sitäkään. Ei sovi perheille, ei voi kuljettaa tavaraa, eii toimi talvella (katsokaa ulos) ja vie vähän pidemmillä matkoilla liikaa aikaa. Voisi unohtaa koko pyöräilyn niin merkitykstön se kokonaisuuden kannalta on.

    En ymmärrä miksi talvella pyöräilyä pidetään ihan mahdottomana. Tänään kävin lounaalla, apteekissa ja postissa fillarilla. Matkaa jotain 3-4 kilometriä yhteensä. Hiukan oli loskaa, mutta silti homma hoitui paljon nopeammin kuin julkisilla, autolla tai kävellen. Nastarenkaat pitää talvella olla, mutta muita erikoisvarusteita ei tarvitse. Itse asiassa talvella pyöräily on mielestäni suhteessa yhtä hankalaa kuin talvella autoilu. Eli vaatii totuttelua liukkaaseen ja pimeään, mutta suurin osa pyöräilijöistä varmaan suoriutuu. Ainakin jos eivät luovuta “katsottuaan ulos”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  59. R.Silfverberg kirjoitti 11.2.2013 kello 17:04

    Siirtolapuutarha: En ymmärrä miksi talvella pyöräilyä pidetään ihan mahdottomana. Tänään kävin lounaalla, apteekissa ja postissa fillarilla. Matkaa jotain 3-4 kilometriä yhteensä. Hiukan oli loskaa, mutta silti homma hoitui paljon nopeammin kuin julkisilla, autolla tai kävellen. Nastarenkaat pitää talvella olla, mutta muita erikoisvarusteita ei tarvitse. Itse asiassa talvella pyöräily on mielestäni suhteessa yhtä hankalaa kuin talvella autoilu. Eli vaatii totuttelua liukkaaseen ja pimeään, mutta suurin osa pyöräilijöistä varmaan suoriutuu. Ainakin jos eivät luovuta “katsottuaan ulos”.

    Silloin kun on 20 cm lunta maassa niin yksikään pyöäilijä ei kulje nopeammin kuin jalankulkija. Pyöräilijä joutuu mnimittäin taluttamaan pyöränsä. lisäksi talvella kun kevyen liikenteen väylät eivät ole kok kleveydeltääbn aina aurattuja niin pyöräilijät ovat riski jalankulkijoille.

    Toine juttu on että kylmä viima käy silmiin pyöräilessä jos käyttää silmälaseja eikä näe kunnolla, ainakaan pimeässä tai hämärässä. Autossa sentään istut sisällä kun ajat. Erilliset ajolasit kuten motoristeilla eivät ole ratkaisu heikkonäköiselle pyöräilijälle koska niissä ei ole taittoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. Matti Kinnunen kirjoitti 11.2.2013 kello 17:06

    Siirtolapuutarha: En ymmärrä miksi talvella pyöräilyä pidetään ihan mahdottomana

    En minäkään. Itse poljin rauhallisesti ja hikoilematta Herttoniemenrannasta Krunikkaan 23 minuutissa (5.8km, 15km/h). Julkisilla olisi mennyt 30 min Reittioppaan mukaan. Autolla olisi voinut päästä 15 minuutissa, mutta joutuisi maksamaan pysäköinnistä ja kävelemään pysäköintipaikalta perille.

    Ihmeellisen monilla on aikaa ja varaa olla fillaroimatta. Minulla ei, siksi fillaroin,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  61. aleksis salusjärvi kirjoitti 11.2.2013 kello 17:16

    Siirtolapuutarha: En ymmärrä miksi talvella pyöräilyä pidetään ihan mahdottomana. Tänään kävin lounaalla, apteekissa ja postissa fillarilla. Matkaa jotain 3-4 kilometriä yhteensä. Hiukan oli loskaa, mutta silti homma hoitui paljon nopeammin kuin julkisilla, autolla tai kävellen. Nastarenkaat pitää talvella olla, mutta muita erikoisvarusteita ei tarvitse. Itse asiassa talvella pyöräily on mielestäni suhteessa yhtä hankalaa kuin talvella autoilu. Eli vaatii totuttelua liukkaaseen ja pimeään, mutta suurin osa pyöräilijöistä varmaan suoriutuu. Ainakin jos eivät luovuta “katsottuaan ulos”.

    On toss perää, mutta vain siteeksi. Viime talvena poljin +10 sentin tuoreessa lumessa kotiin ja kaaduin matkalla 5 kertaa. Oli yksinkertaisesti mahdottomat olosuhteet, kun tuoreen lumen alla oli vielä paakkuuntunut vanha.

    Tänä talvena ei ole vielä kertaakaan ainakaan täällä Lauttasaarella ollut aurattua sohjotonta kaistaa tarjolla. Bussipysäkille kävelykin on kahlaamista. Jos olisi pitkä pakkasjakso, lumi kovettuisi ja pyöräily onnistuisi jotenkin, mutta sohjohommat eivät vaan mulle maistu. Liian kova laji.

    Eipä keskustassakaan näyttänyt aamulla olevan mikään herkkukeli, kun yön lumi olo sohjoontunut. Tuore lumi ja lähellä nollaa oleva lämpötila ei vain ole otollinen pyöräilyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  62. Kari N kirjoitti 11.2.2013 kello 18:35

    Matti Kinnunen: Huonokuntoinenkin lapsi jaksanee kävellä 1.5 km suuntaansa kouluun ja takaisin. Tuskin edes kaatuu.
    Lasten on hyvä liikkua päivittäin. Autoilla heidän ei tarvitse.

    Ei meillä 6-vuotias vielä yksinään kävele kouluun, Itäväylä on siihen liian vilkas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  63. Siirtolapuutarha kirjoitti 11.2.2013 kello 21:21

    aleksis salusjärvi: On toss perää, mutta vain siteeksi. Viime talvena poljin +10 sentin tuoreessa lumessa kotiin ja kaaduin matkalla 5 kertaa. Oli yksinkertaisesti mahdottomat olosuhteet, kun tuoreen lumen alla oli vielä paakkuuntunut vanha.

    Joo, myönnetään, joka talvi on tosiaan joitain päiviä kun homma on mahdotonta. Vähän samaan tapaan kuin niihin pahimpiin myräköihin ei autollakaan kannata lähteä. Suurimman osan aikaa on sitten ihan normaali talvikeli.

    Tietysti väylien kunnossapito on ihan olennaista tällekin kulkumuodolle, eli jos ajelee paikoissa, joissa kaupungin aurausstrategia on mallia “kyllä kevät sulattaa”, niin kokemus on varmaan erilainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  64. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.2.2013 kello 8:59

    Siirtolapuutarha: Joo, myönnetään, joka talvi on tosiaan joitain päiviä kun homma on mahdotonta. Suurimman osan aikaa on sitten ihan normaali talvikeli.

    Kyse ei ole siitä että aurat eivät ehtisi heti myräkän jälkeen liikkeelle. Kyse on siitä että ne eivät ole viikonkaan päästä liikkeellä.

    Eli joka kerta lumisateen jälkeen on yhden päivän sijasta joitain viikkoja kun homma on mahdotonta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  65. jari kirjoitti 12.2.2013 kello 9:40

    “Pyöräily on täysin marginaalinen tapa liikkua. Kuljetuista kilometreistä ehkä prosentti liikutaan pyörällä, muualla Suomessa ei sitäkään. Ei sovi perheille, ei voi kuljettaa tavaraa”

    Näistä standardimarinoista puuttuu enää sairaan äidin kuljettaminen lääkäriin tai sairaalaan, huono ilma ja maamme pitkät etäisyydet (vaikka oltaisiin vain hakemassa autolla röökiä lähikioskilta), ukkosmyrsky ja sodan puhkeaminen.
    Pyörällä voi ihan mainiosti kuljettaa kauppatavaroita, kun ostaa korin eteen ja/tai taakse. Koko perhekin voi pyöräillä. Siinä sitä läsnäoloa ja yhteisiä elämyksiä tulee.
    Yleensä en aja pitkiä matkoja talviaikaan, mutta kauppareissut sujuvat kyllä fillarilla talvellakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2013 kello 9:47

    Syyskuussa siis kaikista työmatkoista Helsingissä tehtiin fillarilla, tuolla täysin marginaalisella kulkumuodolla. Kaupunkiliikenteessä matkat ovat lyhyitä, juuri fillarille sopivia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Lauri R kirjoitti 12.2.2013 kello 10:50

    Kyllä se niin on että jos lunta on pyörätiellä 20 cm niin kävelijää nopeammin liikkuminen on kovan työn takana – mutta eipä se ole herkkua autollakaan. Suosittelen suksia

    Mutta tällöin voi käyttää ajorataa, jos se on aurattu. Ja jos kumpaakaan ei ole aurattu, niin kannattaa miettiä että minkä ihmeen takia teillä Helsingissä pidetään veroprosenttia keinotekoisesti alhaalla ja säästetään tästä asiasta, joka toimii kaikkialla muualla suomessa.

    Toiseksi, talvipyöräilykin onnistuu kyllä ihan hyvin myös kohtuullisen kuorman (alle 50kg ja 50litraa) kanssa, kunhan se on pyörä on kunnollinen ja hyvin pakattu. Itse asiassa kuormatulla pyörällä hangessa ajaminen on jopa helpompaa, kun massa tasoittaa tökkimistä. (eli siis ei sitä muovikassia roikkumaan tangosta ja alle sileitä renkaita – vaan nastat ja kunnolliset pyörälaukut tai peräkärri)

    On myös turha verrata sen Bilteman halvimman ja/tai pari vuotta huoltamattoman pyörän ajo-ominaisuuksia siihen 100 kertaa kalliimpaan autoon, ja lisäksi jättää käyttökulut huomiotta.

    Jostain syystä autoilijoilla on muuten aina kipeänä äiti tai lapsi – itse ei sen sijaan koskaan sairastuta, ainakaan niin pahasti että olisi vaarallista ajaa autolla. Kyllähän sinne lääkärille nimittäin pääsee taksillakin.

    Samoin niitä huonekaluja tai muuta isompaa tavaraa myyvillä liikkeillä on yleensä kuljetuspalvelu tai nettikauppa ja sitä sohvaa tai 6m rautasalkoa ei kyllä saa mahtumaan siihen farmariinkaan. Hintakin on monasti varsin kohtuullinen. Ja jos tilaa netistä niin säästyy se liikkeeseen menon ja myyjän etsinnän vaivakin.

    Toki tietty kynnys käyttää taksia tai bussia tai kuljetuspalvelua tarvittaessa on pienempi pyörällä yleensä kulkevalle – mutta onpa siihen paremmin varaakin kuin auton omistajalla. (ja ainahan voi vaivata sitä auton omistavaa ituhippituttavaansa, jonka on muuten vaikea perustella auton omistamista itselleenkään 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  68. Samuli Saarelma kirjoitti 12.2.2013 kello 11:37

    Kari N: Vartiokylästä Leppävaaraan, 4 lasta 6,7,9 ja 11 v. Ei ihan helppoa. Eikä edes turvallista.

    No, lapsesi ovat juuri siinä ikkunassa, että ovat vähän liian isoja lastenistuimeen, mutta liian pieniä päästettäväksi yksinään pyöräilemään. Ja tietenkään perheellisillä ei myöskään pääkaupunkiseudulla ole muita liikkumisia kuin itälaidasta länteen. Voi voi, tällä perusteella ei tietenkään yksikään perheellinen voi missään tilanteessa liikkua pyörällä.

    Jos pointtini ei tullut selväksi, niin en tietenkään tarkoittanut, että polkupyörä voisi korvata kaikki automatkat, vaan ainoastaan sitä, että iso osa autolla kaupungissa liikkumista on perheellisenkin mahdollista korvata pyörällä.

    Viime vuonna lumi satoi tänne jo 26.10. Täällä talvi kestää noin 5 kuukautta.

    Lisää erinomaista argumentointia. Yhden talven perusteellahan on järkevintä vetää johtopäätös siitä, millaisia talvet keskimäärin ovat.

    Oma kokemukseni pyöräilystä ajalta, jolloin joukkoliikenteessä oli käytössä kuukausiliput, oli se, että kolmella lipulla selvisi yli talvesta. Voi olla, että niiden lisäksi muutaman lisäkerran piti takatalven vuoksi poikkeuksellisesti mennä bussilla, mutta 5 kuukautta yhtäsoittoista pyöräilykelvotonta keliä vuodessa on kyllä täyttä liioittelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  69. Kari N kirjoitti 12.2.2013 kello 11:53

    jari:
    “Pyöräily on täysin marginaalinen tapa liikkua. Kuljetuista kilometreistä ehkä prosentti liikutaan pyörällä, muualla Suomessa ei sitäkään. Ei sovi perheille, ei voi kuljettaa tavaraa”

    Näistä standardimarinoista puuttuu enää sairaan äidin kuljettaminen lääkäriin tai sairaalaan, huono ilma ja maamme pitkät etäisyydet (vaikka oltaisiin vain hakemassa autolla röökiä lähikioskilta), ukkosmyrsky ja sodan puhkeaminen.
    Pyörällä voi ihan mainiosti kuljettaa kauppatavaroita, kun ostaa korin eteen ja/tai taakse. Koko perhekin voi pyöräillä. Siinä sitä läsnäoloa ja yhteisiä elämyksiä tulee.
    Yleensä en aja pitkiä matkoja talviaikaan, mutta kauppareissut sujuvat kyllä fillarilla talvellakin.

    Olen pahoillani, ymmärsin viestiketjun tarkoituksen väärin.

    Tottakai polkupyörä on ehdottomasti paras kulkuneuvo, keleistä riippumatta.
    Joka muuta inttää, on marisija. Sopivilla lisävarusteilla polkypyörällä voidaan korvata niin ambulanssit kuin ruumisautotkin. Jakeluautot ovat pian katoavaa kansanperinnettä, tavarat kuljetetaan polkupyörällä. Onhan pyörä kätevyytensä lisäksi myös autoa nopeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  70. aleksis salusjärvi kirjoitti 12.2.2013 kello 12:57

    Kari N: Olen pahoillani, ymmärsin viestiketjun tarkoituksen väärin.

    Tottakai polkupyörä on ehdottomasti paras kulkuneuvo, keleistä riippumatta.
    Joka muuta inttää, on marisija. Sopivilla lisävarusteilla polkypyörällä voidaan korvata niin ambulanssit kuin ruumisautotkin. Jakeluautot ovat pian katoavaa kansanperinnettä, tavarat kuljetetaan polkupyörällä. Onhan pyörä kätevyytensä lisäksi myös autoa nopeampi.

    Huvitti tää Karin ironia, kun Lontoossa uutisoitiin jokunen vuosi sitten, että ambulanssilääkärit polkevat onnettomuuspaikalle, kun pyörä oli aina ja kaikissa tapauksissa tsirraa nopeampi kulkupeli.

    Linkolan Penas kertoi nuoruusvuosistaan, että kolmenkymmenen asteen pakkanen kutisti rautaa sen verran, että hänen pyörästään pasahti pinnat katki jollain pöllöreissulla maailman selän takana.

    Postinjakeluahan tehdään pyörällä jo aika paljonkin Helsingissä.

    Mutta kai se olennainen viesti näissä-propolkijoiden postauksissa on se ihan paikkansa pitävä havainto, että pyörästä on olennaisesti enempään kaupunkiliikkumisessa kuin mihin sitä nyt käytetään.

    En mä sitä itsekään tajunnut ennen kuin aloin polkea kaikki matkat. Silmien avautumisessa pyöräilyn tehokkuuden suhteen tulee helposti vähän käännynäinen olo, ja sitä alkaa sitten käännyttää muitakin.

    Hus pyöräilemään siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  71. R.Silfverberg kirjoitti 12.2.2013 kello 13:49

    Lauri R: Mutta tällöin voi käyttää ajorataa, jos se on aurattu.

    Auotoille tarkoitetun ajoradan käyttö pyöräilyä varten on kiellettyä siellä missä kulkee pyörättie vieressä. Riippumatta siitä onko pyörätie aurattu vai ei. Autoilijat, eivätkä varsinkaan raskaan liikenteen kuljettajat, osaa varautua talvella ajoradoilla ajaviin pyöräilijöihin ja jarruttaa sellaisten tullessa eteen. Laissa pitäisi lukea ja vakuutusyhtiöiden pitäisi tulkita siten että onnettomuustilanteissa joissa pyörilijä jää auton alle kun ajaa ajoradalla jos vieressä kulkee pyörätie, on pyöräilijä aina syyllinen.

    Kaupungeissa talvella ensisijaisina liikkumismuotoina jota varten katujen aurausjärjestys prioporisoidaan on pidettävä joukkoliikenne, jalankulku ja moottoriajoneuvoliikenne, ei polkupyörät eikä mopot tai skootterit. Maaseudulla moottorikelkat hyväksyttäneen kanssa mutta kaupunkiliikenteeseen nekin ovat sopimattomat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2013 kello 15:15

    Auotoille tarkoitetun ajoradan käyttö pyöräilyä varten on kiellettyä siellä missä kulkee pyörättie vieressä

    Pyörätietä ei tarvitse käyttää, jos se ei ole kulkukelpoinen. Lain mukaan, jos pyörätiellä on kaivanto, se pitää ohittaa ajorfadan, ei jalkakäytävän kautta, koska jalkakäytävällä ajo on kielletty kaiksissa olosuhteissa.
    Autoilijan taas on sovitettava nopeutensa sellaisekwsi, että pystyy väitämään mitä hyvänsä tiellä olevaa estettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. R.Silfverberg kirjoitti 12.2.2013 kello 13:51

    Kari N: Olen pahoillani, ymmärsin viestiketjun tarkoituksen väärin.Tottakai polkupyörä on ehdottomasti paras kulkuneuvo, keleistä riippumatta.Joka muuta inttää, on marisija. Sopivilla lisävarusteilla polkypyörällä voidaan korvata niin ambulanssit kuin ruumisautotkin.

    Niin ja sehän mahdollistaa terveysasemaverkoston karsimisen kun jokainen helsinkiläinen pääsee polkupyörällä nopeasti johonkin viidestä terveysasemasta. Lainatakseni erästä Hesarin yleisönosastokirjoittajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  74. Jussi Niemi kirjoitti 12.2.2013 kello 14:52

    jari:
    “Pyöräily on täysin marginaalinen tapa liikkua. Kuljetuista kilometreistä ehkä prosentti liikutaan pyörällä, muualla Suomessa ei sitäkään. Ei sovi perheille, ei voi kuljettaa tavaraa”

    Näistä standardimarinoista puuttuu enää sairaan äidin kuljettaminen lääkäriin tai sairaalaan, huono ilma ja maamme pitkät etäisyydet (vaikka oltaisiin vain hakemassa autolla röökiä lähikioskilta), ukkosmyrsky ja sodan puhkeaminen.
    Pyörällä voi ihan mainiosti kuljettaa kauppatavaroita, kun ostaa korin eteen ja/tai taakse. Koko perhekin voi pyöräillä. Siinä sitä läsnäoloa ja yhteisiä elämyksiä tulee.
    Yleensä en aja pitkiä matkoja talviaikaan, mutta kauppareissut sujuvat kyllä fillarilla talvellakin.

    Isomman perheen viittä ruokakassia ei kuljeteta pyörällä. Lasten rattaita ei saa pyörän kyytiin ja niin edelleen. Kyllä se näkyy ihan ikkunasta mikä liikenneväline ihmisille sopii (0 pyörää/10000 autoa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2013 kello 15:02

    Isomman perheen viittä ruokakassia ei kuljeteta pyörällä

    Meillä on viisihenkinen perhe ja mökki Sipoon Hangelbyssä. Lähin kauppa on Östersundumissa. Käyn usei9n kaupassa fillarilla, joskus ostaen ruokaa yli kymmenelle hengelle. Satulalaukkuihin mahtuu helposti 20 kiloa tavaraa, mikä riittää mainiosti. Viisihenkisen perheen normaalit päivittäiset ostokset mahtuvat jopa reppuun, max 10 kg. Olen polkenut yhdeksän kiloa tavaraa repussa Helsingistä Nizzaan, joten ei tuo nyt niin vaikeaa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Janne H kirjoitti 12.2.2013 kello 15:12

    mukava kuulla että pyöräilyn suosio kasvaa. kenties tämän myötä myös puitteet paranevat, varsinkin talvella. kanta-kaupungissa etäisyydet ovat kai sen verran pieniä että talvipyöräily on edelleen suhteellisen nopeaa väylien huonosta kunnosta huolimatta. omakohtaisesti (työ)matkan pituus korreloi negatiivisesti varsinkin talvipyöräily päivien määrän kanssa. lyhyellä matkalla kurjemmatkaan olosuhteet eivät laittaneet vaihtamaan pyörää julkiseen liikenteeseen, mutta nyt kun talvella tähän pidempään matkaan kuluisi pyörän selässä noin tunti ja julkisella selvästi vähemmän, niin tuli jälleen hankittua kuukausikortti. tämä kausilippu järjestelmä muuten varmasti vähentää pyöräilyä helsingissä, kun bussi/raidematkan rajakustannukset tippuvat nollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Syltty kirjoitti 12.2.2013 kello 15:15

    Ihan turha väittää etteikö autoilu olisi kätevää. Jos se ei olisi niin kätevä peli niin monessa tilanteessa, niin ei kai autojen määrä olisi olennaisesti noussut sitten 70-luvun?

    (tiedoksi: kuljen lähes aina pyörällä töihin ja aivan erityisesti 30 asteen pakkasilla, koska en halua kiduttaa rakasta menopeliäni!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2013 kello 16:04

    Syltty,
    Ilmeisesti autoilu ei ole kätevää Helsingin niemellä, koska Niemellä autoilu ei ole lisääntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Samuli Saarelma kirjoitti 12.2.2013 kello 15:45

    Kari N: Olen pahoillani, ymmärsin viestiketjun tarkoituksen väärin.

    Siltä vaikuttaa. Ajattelit, että kritiikki kommenttia “pyöräily on liikkumismuotona merkityksetöntä” kohtaan tarkoittaisi sitä, että kritiikin antajat olisivat sitä nyt rakentamasi olkiukon mukaista mieltä, että pyöräily pystyy korvaamaan kaikki mahdolliset liikkumistarpeet.

    Otaanpa alusta. Kaupunkialueella voi pyörällä korvata merkittävän määrän liikkumista. Sitä voi myös käyttää usein silloin, kun pitää kuljettaa tavaraa tai liikkua koko perheen voimin. Sillä ei pysty korvaamaan kaikkea mahdollista liikkumista. Oletko tämän osan kanssa eri mieltä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  80. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.2.2013 kello 15:51

    Osmo Soininvaara: Pyörätietä ei tarvitse käyttää, jos se ei ole kulkukelpoinen.

    Ja tämähän on sitten usein erittäin tulkinannvaraista.

    Eilen kävelin kotiinpäin kevyen liikenteen väylää joka omasta mielestäni oli poikkeuksellisen hyvässä kunnossa viime viikkojen yleistilanteeseen verrattuna. Aurattu vasta eikä kuitenkaan vielä pehmentynyt askeleen alla sohjoontuvaksi möhjöksi.

    Ajoradan puolella kuitenkin suhasi asennepyöräilijä punainen valo takapuolessa vilkkuen. Ja jono perässä – joista toki suurin osa ilkeitä yksityisautoilijoita joille pieni kärsivällisyyskoulutus varmasti teki hyvää – mutta mukana myös pari bussia joiden matkustajat eivät ehkä olleet täysin sydämin mukana tässä kadunvaltausperformanssissa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  81. Samuli Saarelma kirjoitti 12.2.2013 kello 15:55

    Jussi Niemi: Isomman perheen viittä ruokakassia ei kuljeteta pyörällä.

    Satulalaukut, kori pakkarilla ja mahdollisesti edessäkin, iso reppu ja tarvittaessa vielä pienempiä kasseja ohjaustangossa roikkumassa. Väitän, että pyörällä kulkee isompi määrä kaupasta kuin kävellen. Ei täydessä lastissa tietenkään mitään hurjaa vauhtia, mutta takuulla kovempaa kuin kävellen.

    Jussi Niemi: Lasten rattaita ei saa pyörän kyytiin ja niin edelleen.

    Ei saa, mutta istumaan kykenevän taaperon saa lastenistuimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  82. Matti Kinnunen kirjoitti 12.2.2013 kello 16:16

    R.Silfverberg: Autoilijat, eivätkä varsinkaan raskaan liikenteen kuljettajat, osaa varautua talvella ajoradoilla ajaviin pyöräilijöihin ja jarruttaa sellaisten tullessa eteen

    Eiks laissa luekaan, että ajoneuvo on pystyttävä kaikissa olosuhteissa pysäyttämään näkyvissä olevalla tieosuudella? Vieläpä niin, että vaaraa ei aiheudu itselle eikä sivullisille?

    Mistä muuten pyöräilijät tulevat eteen? Eiks autoilija aja fillaristit kiinni? Pidä katse tiessä äläkä esim kännykässä, niin muu liikenne ei vaan “tule eteen”?

    Kortti pois autoilijalta, jolle tulee eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  83. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2013 kello 16:43

    Sitä paitsi mitä eroa on mopon ja fillarin väistämisellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.2.2013 kello 16:17

    Samuli Saarelma: Satulalaukut, kori pakkarilla ja mahdollisesti edessäkin, iso reppu ja tarvittaessa vielä pienempiä kasseja ohjaustangossa roikkumassa.

    Kyllähän kaukoidässä kuljetetaan pyörällä vielä tuotakin isompiakin kuormia. Ja tullaan myös ihan hyvin toimeen ilman kypärää.

    Ja kolmipyörämopoilla kulkee saman verran väkeä kuin täällä menee pikkubussiin. Tarvittaessa katolle.

    Ja avolavapakuunkin saa lastattua ainakin volyymin jos ei painon puolesta sen verran mihin meillä vaaditaan puoliperävaunurekka.

    On siis todistettu että kaikki on mahdollista, siitä on enää turha väittää mitään.

    Kyse on enää lähinnä siitä onko se toivottavaa, turvallista, mukavaa ja tavoiteltavaa. Ja mitä sanktioita keksitään toverituomioistuimessa niille jotka eivät suostu pyöräilemään talvella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  85. Mikko Kiviranta kirjoitti 12.2.2013 kello 16:25

    Jussi Niemi: Isomman perheen viittä ruokakassia ei kuljeteta pyörällä. Lasten rattaita ei saa pyörän kyytiin ja niin edelleen. Kyllä se näkyy ihan ikkunasta mikä liikenneväline ihmisille sopii (0 pyörää/10000 autoa).

    En ole ketään pakottamassa pyörän selkään sieltä lämmitetystä konevoimalla kulkevasta kopperosta, varsinkaan mehut imeneen duunipäivän jälkeen. En erityisesti meidän sääoloissa ja lähiöiksi hajotetussa kaupunkirakenteessa. Mutta vastauksena yksiselitteisen kategorisesti esitettyyn väitteeseesi: asennekysymys.

    Hollannissa allakuvatut ovat täysin jokapäiväistä kauraa:
    Perhe pyörän kyydissä, tyyli yksi.
    Perhe pyörän kyydissä, tyyli kaksi.
    Perhe pyörän kyydissä, tyyli kolme.
    IKEAn lainafillari, huonekalujen kuljetukseen.

    Tanskassa (haukotus) tuikitavallista:
    IKEA-lainafillari, malli kaksi.
    Sikäläinen Länsiväylän aamuruuhka (uups, se olikin Tukholmasta).
    Toisenlainen tapa kuljettaa tavaraa.
    Postimies.
    Lapsetkin kulkevat.
    Varapyörä vähän eri merkityksessä kuin autoissa.

    Vähän harvinaisempia näkyjä:
    Huonekalutkin kulkee.
    Tämähän sopis hyvin Suomeen.

    Köyhemmiltä seuduilta:
    *Vähintään* ne viisi kauppakassia.
    Ja sitten itse se perhe

    Boulderista, Coloradosta, on muuten jäänyt mieleen sarvet bussien keulassa, joihin fillarin voi nostaa osamatkan taittamista varten bussikyydillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2013 kello 16:41

    Näin kerran alpeilla retkeilevän kuusihenkisen perheen, jolla oli neljän hengen tandemin perässä peräkärry pienen kaksosten kuljettamista varten. Menivät ylöspäin kohti solan huippua. Olisi pitänyt jäädä katsomaan, miten selvisivät alamäestä, mutta ehkä siinä peräkärryssä oli jarrut.
    Peräkärryn perään oli laitettu rekoista tottu varoituskyltti, jossa luki 4m.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Viherinssi kirjoitti 12.2.2013 kello 16:34

    Koti-isä: Mikä tarkoittaa, että polttoaineen kulutus matkustajaa kohden / 100 km on suunnilleen sama kuin jos menisi lentokoneella.

    Niin on. Eikä tästä ole kovin pitkää matkaa raitiovaunun keskimääräisen matkustajakilometrin kasvihuonekaasupäästökuormaan tai pääkaupunkiseudun linja-autojen keskimääräiseen päästökuormaan per matkustajakilometri.

    Sekä henkilöautoilun että joukkoliikenteen ekotehokkuus riippuu käyttöasteesta, mitään suurta peruseroa ei ole. Ruuhkassa joukkoliikenne on erityisen hyvä, hiljaiseen aikaan erityisen huono. Lisäksi päästöero sähköjunan ja kaupunkibussin välillä on hyvin suuri per paikkakilometri.

    Liikkumismuotojen haittoja katsoessa on hyvä pitää pari nyrkkisääntöä mielessä. Ensimmäinen on se, että suurin ero tulee konevoimaisuuden ja lihasvoimaisuuden välillä. Toinen suuri ero tulee täyttöasteesta.

    Joukkoliikenteen suurin etu on se, että kun liikkeellä on iso määrä ihmisiä, tiemetrejä per matkustaja menee vähän. Päästökysymykset ovat tässä suhteessa toisarvoisia. (Ja ehkä senkin vuoksi, että henkilöautoilija on ainoa liikenteessä moottorilla liikkuja, joka maksaa jotenkin realistisen summan päästömaksua.) Mutta noin periaatteessa kysymys on ekologisetkin seikat huomioiden nimenomaan kaupunkitilan käytöstä ruuhka-aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  88. Kari N kirjoitti 12.2.2013 kello 16:36

    Samuli Saarelma:
    Otaanpa alusta. Kaupunkialueella voi pyörällä korvata merkittävän määrän liikkumista. Sitä voi myös käyttää usein silloin, kun pitää kuljettaa tavaraa tai liikkua koko perheen voimin. Sillä ei pysty korvaamaan kaikkea mahdollista liikkumista. Oletko tämän osan kanssa eri mieltä?

    Olen samaa mieltä monen perheen osalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka sinä ja perheesi selviätte lähes kaikesta liikkumistarpeesta polkupyörällä, on myös paljon perheitä, joille pyöräily on mahdollista vain hyvällä kesäkelillä, jos silloinkaan. Huonolla kelillä monelle on ylivoimaista ajaa pyörällä. Kaikki eivät ole hyväkuntoisia, voimakkaita ja taitavia. Jos sanon, että meillä on 5 kk, jolloin ei pyöräillä tai jos Jussi Niemi esittää syitä, jolloin (heillä) pyörä ei sovi kulkuvälineeksi, niin miksi sinun pitää epäuskoisena inttää vastaan? Etkö voi vain hyväksyä, että on erilaisia ihmisiä ja perheitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  89. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.2.2013 kello 16:48

    Muistutetaan vielä mitä mopon ja fillarin kuljettajan tulisi muistaa…


    3.4.1981/267

    Tieliikennelaki
    1. Luku

    19 §
    Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet

    Ohitettavan on, havaittuaan ohituksen vasemmalta, pysyteltävä niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, eikä hän saa lisätä nopeutta.

    Hitaasti kulkevan ajoneuvon kuljettajan on kapealla tai mutkikkaalla ajoradalla tai vastaan tulevan liikenteen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  90. Viherinssi kirjoitti 12.2.2013 kello 17:03

    Samuli Saarelma: Itse väittäisin, että kaikki liikennevalot ja jalankulkijoiden väistämiset huomioiden 20 km/h keskinopeutena kaupunkialueella on aika kova pyöräilijälle. Ei mitenkään mahdoton hyväkuntoiselle, muttei kyllä sellainen, jonka voisi panna keskimääräiselle pyöräilijälle vertailtaessa häntä autolla liikkujaan.

    Tähän vähän kokemusperäistä dataa. Olen varmaankin sellainen keskikuntoinen – lenkkeilen direktiivien mukaisesti säännöllisesti mutten ole missään erityisessä superkunnossa. Todennäköisesti asettuisin kuitenkin työssäkäyvän kansan kuntoluokituksessa mediaanin paremmalle puolelle.

    Mielenkiintoista vertailudataa olen saanut ajamalla samoja matkoja sähköavusteisella ja tavallisella fillarilla. Sähköavusteinen on siitä mukava, että liikkuessaan se liikkuu hyvin vakiona 25 km/h. Sillä ajamalla esikaupunkialueen hiljaisen ajan matkat (vain risteyksiin hidastukset) menevät noin 23 km/h keskinopeudella, ja melkein kaikki ohittajat ovat liikkeellä klossikengillä ja kippurasarvisilla.

    Samalla vekottimella kantakaupungissa keskinopeus on tyypillisesti noin 15 km/h, koska aikaa menee paljon liikennevaloissa, muun liikenteen takia ja risteyksissä. Ydinkeskustassa nopeus jää vielä selvästi alemmas samoista syistä. Toki fillarilähettimentaliteetilla pääsisi aivan toiseen tahtiin, mutta nyt kai puhuttiin sääntöjen noudattamisesta.

    Vähemmän teknologisella vehkeellä painelen pahasti hikoilematta esikaupunkialueella omalla kunnollani pysähdyksineen noin 17 km/h, sen yli alkaa mennä liikunnan puolelle (tarvitsee suihkun perillä). Ydinkeskustassa toisaalta ei ole juuri mitään eroa fillarien välillä, kun ympäristö rajaa nopeuden alas.

    Tältä pohjalta väitän, että on kovin epärealistista ajatella, että mediaanikansalainen polkisi fillarilla liikennesääntöjä noudattaen keskinopeudella 20 km/h työmatkojaan varsinkaan kantakaupungissa. Kontrastiksi voidaan ottaa vaikka se kuuluisa Hollanti. Amsterdam on täynnä pyöräilijöitä, mutta yleisesti pyörien vauhti on hyvinkin maltillinen.

    Edelleen kannattaa muistaa, että pyörä on aidosti kilpailukykyisimmillään muutaman kilometrin matkoilla. Silloin on varsin sama, onko keskinopeus 12 vai 20 km/h, koska kilpailukyky syntyy joustavuudesta ja reitistöstä. Sekin on olennaista ymmärtää, että pidemmillä matkoilla ruuhkattomammilla reiteillä pyöräily ei ole ajankäytöltään kilpailukykyistä yksityisautoilun kanssa, silloin argumenttien pitää olla toiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  91. Viherinssi kirjoitti 12.2.2013 kello 17:22

    aleksis salusjärvi: Polkupyöräily on kuitenkin tehokkain liikkumismuoto, kun sen voi halutessa yhdistää julkiseen liikenteeseen vaikka polkemalla metroasemalle tai rautatieasemalle.

    Tämä on erittäin tärkeä pointti. Polkupyörän ja kiskoliikenteen yhdistelmä on erittäin nopea ja voittaa monessa tapauksessa henkilöauton pitkälläkin matkalla. Tämän asian kuntoonsaattaminen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin riittävän asialliset polkupyörien säilytysmahdollisuudet esikaupunkien rautatieasemilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  92. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2013 kello 18:07

    Tästä liityntäfillaripaikoista puhuttiin viimeksi tänään HSL:n hallituksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. a_l kirjoitti 12.2.2013 kello 17:45

    Syltty: Ihan turha väittää etteikö autoilu olisi kätevää. Jos se ei olisi niin kätevä peli niin monessa tilanteessa, niin ei kai autojen määrä olisi olennaisesti noussut sitten 70-luvun?

    Autoilun määrä näyttää kääntyneen kehittyneissä maissa laskuun. Kehitys saattaa toki olla väliaikaista, mutta näyttää siltä, että nuoremmat ikäluokat pitävät autoa enemmänkin kulkuneuvona kuin statussymbolina.

    Ja onhan autoilu kätevää, tietyissä tilanteissa. Jossain Tammistossa on parkkipaikka kotioven vieressä, tuskin koskaan oikeaa ruuhkaa ja kaikki palvelut viiden minuutin säteellä.

    Ongelma onkin siinä, että liikennesuunnittelu kohtelee kaikkia alueita tammistoina joissa autoilu aina vain jatkaa kasvuaan. Jopa “saaria” kuten Jätkäsaari, Koivusaari tai Kruunuvuorenranta rakennetaan sillä perusteella, että kaikilla on auto pihassa eli maan alla kellarissa. Nämä ovat kuitenkin alueita joilla yksityisautoilu tulee suhteellisesti olemaan kallista, hankalaa ja hidasta.

    Ulkopolitiikassa ei mahdeta maantieteelle mitään, mutta liikennepolitiikassa on eri meininki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  94. Samuli Saarelma kirjoitti 12.2.2013 kello 17:52

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Kyse on enää lähinnä siitä onko se toivottavaa, turvallista, mukavaa ja tavoiteltavaa. Ja mitä sanktioita keksitään toverituomioistuimessa niille jotka eivät suostu pyöräilemään talvella.

    Talvella pyöräilemättömyydessä ei ole mitään vikaa. Itse pyöräilin aikoinaan opiskelijana yhden talven läpi ja oli se välillä aika vaikeaa. Ei kai kukaan mitään sanktioita täällä ole ehdottanut.

    Turvallisuus pyöräillessä, ihan kuten autoilussakin on aika paljon kiinni omasta nupista. Jos ajaa hurjaa vauhtia riskeistä ja muista välittämättä, niin varmaan jossain vaiheessa rysähtää. Tavoiteltavaa sanoisin kyllä sen olevan, että suurempi osa kaupunkialueen nykyisestä autoliikkumisesta tapahtuisi polkupyörällä, koska se vie vähemmän tilaa (etenkin pysäköitynä), antaa liikkujalle liikuntaa, eikä tuota ilmansaasteita eikä melua. Ja tietenkin rahaakin säästyy.

    Mukavuuden sanoisin olevan asennekysymys. Jos on tottunut liikkumaan vain autolla, niin sitten polkupyörään vaihtaminen voi alkuun tuntua mukavuustason laskulta, mutta kunnon kohentuessa huomaakin sen olevan varsin näppärä liikkumistapa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  95. tpyyluoma kirjoitti 12.2.2013 kello 18:00

    Ihan semmoinen yleishuomio, että sillä että se ei palvele kaikkia voi kritisoida ihan mitä tahansa liikennemuotoa. On olemassa tietyt ryhmät jotka kulkevat ja alueet joilla kuljetaan joukkoliikenteelle, autolla, ja fillarillakin. Olennaista mm. liikennejärjestelmän kehityksen kannalta on se mitä ne sekakäyttäjät tekee ja minkälaisia alueita on.

    Komppaan Seppo Vepsäläistä, fillarissa on kasvunvaraa ja sen infra on verrattaen halpaa. Lisäksi pyöräily tukee joukkoliikennettä sitä kautta että ne täydentävät toisiaan, ja autoiluakin sitä kautta että vähentää autoilun määrää eli ruuhkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  96. Samuli Saarelma kirjoitti 12.2.2013 kello 18:06

    Kari N: Jos sanon, että meillä on 5 kk, jolloin ei pyöräillä tai jos Jussi Niemi esittää syitä, jolloin (heillä) pyörä ei sovi kulkuvälineeksi, niin miksi sinun pitää epäuskoisena inttää vastaan? Etkö voi vain hyväksyä, että on erilaisia ihmisiä ja perheitä?

    Itse olen käsittänyt, että tässä on blogin alusta lähtien keskusteltu pyöräilystä Helsingistä. En tiedä, missä päin Helsinkiä talvi kestää keskimäärin 5 kk. Jos viittaat jonnekin ihan muualle, niin olisi hyvä se mainita.

    Jussi Niemi sanoi, ettei 5 kauppakassia kulje pyörällä. Tiedän kokemuksesta, ettei tuo pidä paikkaansa. 5 kauppakassia ei kulje kävellen mukana, mutta pyörällä ne kulkevat. Veikkaan, ettei Jussi ole edes kokeillut. En tiedä “pitääkö” minun epäuskoisena tuota sanoa, mutta kaipa minulla on oikeus se sanoa siinä, missä Jussillakin päinvastainen.

    Luitko lainkaan sitä, mitä kirjoitin ennen lainaamaasi kohtaa? Minun pointtini tässä ei ole ollut se, että kaikkea liikkumistarvetta voisi pyöräilyllä korvata. En siis tiedä, mitä mielipidettäni vastaan tässä edes olet.

    Huonolla kelillä monelle on ylivoimaista ajaa pyörällä.

    Siis fyysisesti ylivoimaista vai sellaista, että jos joutuu panemaan sadevaatteet päälle ja saappaat jalkaan, niin se on ylivoimaisen epämukavaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  97. juminy kirjoitti 12.2.2013 kello 19:24

    Viherinssi: Liikkumismuotojen haittoja katsoessa on hyvä pitää pari nyrkkisääntöä mielessä. Ensimmäinen on se, että suurin ero tulee konevoimaisuuden ja lihasvoimaisuuden välillä. Toinen suuri ero tulee täyttöasteesta.

    Onkohan tuo ensimmäinen varmasti totta? Jos verrataan tavallista ja sähköavusteista polkupyörää keskenään, niin melkein luulisin, että fillarin syömä sähkö aiheutti vähemmän päästöjä kuin minun syömäni ruoka. Minun tarvitsee syödä vähemmän, jos fillari avustaa kuin jos se ei avusta. Mitään faktaa tuosta sähköenergian ruokaenergiaa pienemmästä hiilijalanjäljestä minulla ei ole. Lisäksi sähköavusteisen pyörän valmistamisen hiilijalanjälki on suurempi kuin tavallisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  98. AnnaJ kirjoitti 12.2.2013 kello 19:33

    Viherinssi: Tämä on erittäin tärkeä pointti. Polkupyörän ja kiskoliikenteen yhdistelmä on erittäin nopea ja voittaa monessa tapauksessa henkilöauton pitkälläkin matkalla. Tämän asian kuntoonsaattaminen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin riittävän asialliset polkupyörien säilytysmahdollisuudet esikaupunkien rautatieasemilla.

    Joku varmaan osaa kertoa, kuinka polkupyörä kulkee junassa? Sujuuko kätevästi? En ole koskaan kokeillut, mutta olis kiva joskus ottaa fillari mukaan junaan. Kerran otin polkupyörän pikavuorobussiin, ja lopputuloksena oli rikkoutunut poljin. En tiedä oliko vika bussikyydissä vai polkimessa alunperin. Mutta jäi semmonen fiilis, että ei mun fillaria enää expressbussin tavaratilaan 🙁 Miksi niillä ei ole mitään asiallisia fillaritelineitä siellä.
    Tässä asiassa olis niin paljon kehitettävää, niinkuin asemien liityntäfillaripaikoissakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  99. Kari N kirjoitti 12.2.2013 kello 19:39

    Samuli Saarelma: Itse olen käsittänyt, että tässä on blogin alusta lähtien keskusteltu pyöräilystä Helsingistä. En tiedä, missä päin Helsinkiä talvi kestää keskimäärin 5 kk. Jos viittaat jonnekin ihan muualle, niin olisi hyvä se mainita.

    Luitko lainkaan sitä, mitä kirjoitin ennen lainaamaasi kohtaa? Minun pointtini tässä ei ole ollut se, että kaikkea liikkumistarvetta voisi pyöräilyllä korvata. En siis tiedä, mitä mielipidettäni vastaan tässä edes olet.

    Siis fyysisesti ylivoimaista vai sellaista, että jos joutuu panemaan sadevaatteet päälle ja saappaat jalkaan, niin se on ylivoimaisen epämukavaa?

    Yritetään vielä. Helsingistä oli puhe. Jos luit niin näit, että matka mummolaan lähti Vartiokylästä. Minä en puhunut talvesta tieteellisenä terminä vaan ajanjaksona, jolloin tiellä (maassa) voi olla lunta tai jäätä, eli liukasta. Sinä aikana meidän lapset eivät aja pyörällä. Se aika on noin 5 kuukautta.

    Luin kyllä kirjoituksesi. Olen täysin samaa mieltä kuin sinä tänään klo 17:52.
    En vain ymmärrä miksi nälvit esimerkkiäni Vartiokylästä Leppävaaraan (19,5 km). Matka ei ole keksitty vaikka onkin idästä länteen.
    Jos taas Jussi Niemi kirjoitti, että 5 kassia ei kuljeteta pyörällä, niin kai se on hänen osaltaan hyväksyttävä. Kaikkihan me tiedämme, että sopivilla varusteilla kuljettaminen on mahdollista. Osmohan kuljettaa pyörällä vaikka 20 hengen kermakakun ja viikon ruuat.

    Vaikeus voi olla fyysistä tai psyykkistä. Pukemisessa tai liikkumisessa, kunnossa tai sairaudessa. Ehkä korkeassa iässä. Onhan noita syitä. Talvella pelkokin on oikein hyvä syy.
    Huippukuntoiset, hikoilemattomat työmatkapyöräilijät eivät välttämättä ole enemmistönä.

    Kaikkien pitäisi silti voida liikkua. Omasta mielestään sopivimmalla välineellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  100. juminy kirjoitti 12.2.2013 kello 19:50

    Samuli Saarelma: Talven hyväksyn esteeksi pyöräilylle, mutta ei se Helsingissä kestä kuin neljänneksen vuodesta.

    Minä kannatan pyöräilyä, mutten itsekään viitsi ajaa töihin kuin enintään puolet vuodesta, koska minulla on kohtuuttoman pitkä työmatka, lähes 20 km. Lisäksi en taida olla kovin soveltuva Suomen ilmastoon. Tai ainakaan riittävän reipas.

    Enkö minä ole ongelma kaupungin liikennejärjestelmälle, jos ajan puolet vuodesta julkisilla ja puolet vuodesta fillarilla? Jos minunlaisiani on paljon, niin kapasiteettia on kesäisin yli ja talvisin ali. Mitäs tähän sanotte? Ratkaiseeko fillarointi yhtään mitään, jos se on kovin kausittaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  101. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 12.2.2013 kello 22:27

    juminy: Enkö minä ole ongelma kaupungin liikennejärjestelmälle, jos ajan puolet vuodesta julkisilla ja puolet vuodesta fillarilla? Jos minunlaisiani on paljon, niin kapasiteettia on kesäisin yli ja talvisin ali. Mitäs tähän sanotte? Ratkaiseeko fillarointi yhtään mitään, jos se on kovin kausittaista?

    Tuskin pyöräliikenteen uusi tuleminen muodostuu ongelmaksi pelkäämästäsi liikenteen kausivaihtelujen jyrkkenemisestä, vaikka pyöräily esimerkiksi muutamassa vuodessa kaksinkertaistuisi, kuten kaupunki tavoitteenaan pitää.

    Jo nyt kausi- ja vuorokausivaihtelut ovat suuret. Kesällä lomakausina kadut vetävät hyvin ja joukkoliikenteen vaunuissa on väljempää, vaikka vuorovälejä on harvennettu. Kuljettajat saavat lomansa hyvään aikaan.

    Suurin hyöty syntyisi kevään ja syksyn osalta, jolloin pyöräliikenteen kasvu helpottaisi niin joukkoliikenteen kuin autoliikenteen riittävän välityskyvyn järjestämistä. Ruuhkahuiput tasoittuisivat. Ruuhkaisimmat kuukaudet ovat joukkoliikenteessä syys-lokakuussa ja autoliikenteessä huhti-toukokuussa.

    Jos joukkoliikenteen käyttö alenisi 10 – 15%, se harventaisi vuorovälejä vielä marginaalisesti. Jos vähenemä olisi 20-30%, tuntuisi se jo selvemmin palvelutasossa. Silloin siirtymän pyöräilyyn pitäisi olla jo Kööpenhaminan luokkaa.

    Autonkäyttäjille pyöränkäytön osuuden kasvun vaikutukset olisivat hyvin myönteisiä, koska nyt suuri osa pääverkosta on ruuhka-aikoina lähellä välityskykynsä ylärajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  102. Lauri R kirjoitti 12.2.2013 kello 23:59

    AnnaJ: pyörää voi kyllä kuljettaa junassakin. Kaukoliikenteen junissa kannattaa suosia perinteisiä pikajunia joissa pyörille on hyvät tilat, joskin joihinkin paikkoihin (esim Helsinki) niillä on hankala päästä, kun kaikki on intercityjä tms, joiden pyöräpaikat on joku suunnitellut niin että telineistä vähintään yksi on aina rikki, tai vähintään sitä ei osata käyttää, tai se ei ole yhteensopiva pyörän kanssa, jolloin kaikkia varattuja paikkoja voi olla hankala käyttää yhtä aikaa.

    Pitkän matkan busseissa pyörät kyllä kulkee, mutta suosittelen pakkaamaan itse ja kiinnittämään johonkin.

    Lähiliikenteen junissa en ole koskaan kokeillut pyörää kuskata, koska sama sellaiset etäisyydet on ajaakin.

    Ongelmahan on monasti että pyörän kuljetus on kovin kallista, halvemmalla pääsee matkustamalla toisessa päässä julkisilla, tai hollantilaiseen tapaan omistamalla pyörän molemmissa päissä.

    On myös olemassa taittopyöriä, joita voi kuskata ilmaiseksi (ainakin jos pyörä on kassissa) ja mahtuvat vaikka hattuhyllylle. Maksavat vaan aika paljon, eikä niillä voi korvata välttämättä oikeaa pyörää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  103. newyorkista kirjoitti 13.2.2013 kello 7:31

    Seppo Vepsäläinen:

    Autonkäyttäjille pyöränkäytön osuuden kasvun vaikutukset olisivat hyvin myönteisiä, koska nyt suuri osa pääverkosta on ruuhka-aikoina lähellä välityskykynsä ylärajaa.

    Eikös tuossa nyt käy niin, että pyöräilyn lisääntyessä kevyen liikenteen väylien välityskyky loppuu samalla tavalla kuin loppuu kuulemma myös ajoradan välityskyky autojen lisääntyessä. Esimakua saatiin elinen kun joukko hamppuluoteja valtasi Kulosaaren sillan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  104. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 13.2.2013 kello 8:43

    Samuli Saarelma: En tiedä, missä päin Helsinkiä talvi kestää keskimäärin 5 kk.

    Meillä päin alkoi huonot ajokelit marraskuussa ja loppunee maaliskuun lopussa. Helsingissä asun.

    Voi olla että kalenteriajoista saivartelemalla talvi kestää aina paperilla 3 kk, mutta minä ajankin kelien mukaan.

    Ja pyörän ohjaustangossa kieltäydyn kuljettamasta ostoskasseja kuivallakin kelillä. Joku itsesuojeluvaisto sitä tulisi olla pyöräilijälläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  105. juminy kirjoitti 13.2.2013 kello 9:43

    Seppo Vepsäläinen: Autonkäyttäjille pyöränkäytön osuuden kasvun vaikutukset olisivat hyvin myönteisiä, koska nyt suuri osa pääverkosta on ruuhka-aikoina lähellä välityskykynsä ylärajaa.

    Eikö toisaalta kävisi niin, että osa julkisilla kulkevista vaihtaisi autoon, jos näyttäisi, että autolla pääsee taas hyvin? Eli autoruuhka on melko vakio (eikös tätä käytetä argumenttina lisäkaistoja vastaan?).

    Entäpä alueet, joissa bussit ajavat jo ison osan ajasta lähes tyhjinä, siellä lisääntynyt fillarointi vie loputkin kannattavuudesta? Voisiko ehkä ajatella, että omakotialueilla toimii fillari, henkilöauto ja taksi, jätetään tyhjät bussit ajamatta? Edelleen, kannatan pyöräilyä, mutten halua haihatella. Ajan harrastemielessä ympäri vuoden, mutta arkiajoon olen syystä tai toisesta liian pehmeä talviaikaan, joten kuljen julkisilla. Auton omistajaksi olen vähän liian pihi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. Pekka Taipale kirjoitti 13.2.2013 kello 9:44

    AnnaJ: ei mun fillaria enää expressbussin tavaratilaan 🙁 Miksi niillä ei ole mitään asiallisia fillaritelineitä siellä.

    No varmaankin siksi, että pyöräteline vie tilaa muulta tavaralta ja heikentää tavaratilan monikäyttöisyyttä. Jos on olemassa näppäriä tavaratelineitä jotka eivät vie tilaa eivätkä paina paljoa, sellaisen voi varmaan itse viedä bussiin sillä pyörällä samalla kun menee matkalle. Jos tämä ei onnistu, niin ei tarvitse ihmetellä miksi bussin tavaratilassakaan ei sellaista välttämättä mahdu olemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  107. Matti Kinnunen kirjoitti 13.2.2013 kello 10:19

    Lauri R: Lähiliikenteen junissa en ole koskaan kokeillut pyörää kuskata, koska sama sellaiset etäisyydet on ajaakin.

    Hyvin kulkee fillari lähijunassa. 8.2. kuljetin junan TIkkurilasta Keravalle, koska olin myöhässä huonon kelin vuoksi matkallani Tuusalajärven rannalle. Hyvin sopi fillari eikä kukaan valittanut. Tarkastajatkin hyväksyivät fillarini mukisematta eivätkä siltä lippua tarkistaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  108. R.Silfverberg kirjoitti 13.2.2013 kello 10:30

    Matti Kinnunen: Mistä muuten pyöräilijät tulevat eteen? Eiks autoilija aja fillaristit kiinni? Pidä katse tiessä äläkä esim kännykässä, niin muu liikenne ei vaan “tule eteen”?Kortti pois autoilijalta, jolle tulee eteen.

    useimmat autoilijat sopeuttavat nopeutensa tietenkin rajoitustan mukaan ja olettavat että esteitä ei ole.

    Esim 50-60 km/h nopeusrajoitusalueella pimeässä on vaikeaa havaita ajoissa ajoissa pyöräilijää joka polkee 15 km/h ja ilman asianmukaisia valoja.

    Ainakin minä soitan torvea sellaisessa tilanteessa. Polkupyörä ei ole hyötykulkuneuvo talviolosuhteissa vaan lähinnä urheiluväline.

    Harmi ettei polkupyörällä ajoa varten tarvitse ajokorttia. Jos tarvitsisi niin läjhtisi monelta pyöräilijältakin se pois kun nykyliikennetä katsoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  109. Lauri R kirjoitti 13.2.2013 kello 10:49

    juminy
    Asun tuollaisella alueella, jossa bussi kulkee vain päiväsaikaan. (Oulussa bussit eivät kulje jos ne eivät ole kannattavia – vaikka siitä sitten aiheutuneekin joukkoliikenteen käyttöasteelle merkittävää haittaa)

    Se pyöräily nimenomaan mahdollistaa sen että täällä voi asua ilman autoa (tai ilman kahta autoa), koska ne harvat bussit eivät riitä. Lisäksi alue on tietenkin varsin harvaan rakennettu, joten pyörällä on näppärä käydä kaupassa, joka on kuitenkin hieman yli kävelymatkan päässä (alle 2km kuitenkin).

    Pekka Taipale on osittain oikeassa. Olisi kuitenkin helppo suunnitella bussiin hyvät ja halvat telineet (riittävän isossa sarjassa tehtynä), jotka saisi tarvittaessa pois tieltä. (Esim kolme hernesäkkiä päällekkäin menevien kartioiden päällä + yksi irtosäkki + lenkkejä joilla pyörän saa kiinni lattiaan). Ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa että se pyörä vie yhtä paljon tilaa kuin 6 hlö matkatavarat.

    Mutta julkisen liikenteen yhtiöiden ei kannata kehittää pyörien siirtopalveluja, koska pyörästä ei kukaan kuitenkaan maksa yhtä pajon kuin ihmis- tai pakettirahdista. Polkupyörä kun vie sen ihmisen tai 10 paketin verran tilaa melkein välttämättä. Esim Onnibussin toisaalta kannattaisi varmaan kokeilla, koska heillä ei ole pakettibisnestä. Olettaen että tavaratiloissa on tyhjää tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  110. juminy kirjoitti 13.2.2013 kello 13:56

    Lauri R:
    Asun tuollaisella alueella, jossa bussi kulkee vain päiväsaikaan. (Oulussa bussit eivät kulje jos ne eivät ole kannattavia – vaikka siitä sitten aiheutuneekin joukkoliikenteen käyttöasteelle merkittävää haittaa)

    Se pyöräily nimenomaan mahdollistaa sen että täällä voi asua ilman autoa (tai ilman kahta autoa), koska ne harvat bussit eivät riitä. Lisäksi alue on tietenkin varsin harvaan rakennettu, joten pyörällä on näppärä käydä kaupassa, joka on kuitenkin hieman yli kävelymatkan päässä (alle 2km kuitenkin).

    Pitäis varmaan HSL-alueellakin lopettaa ainakin huonoiten kannattava joukkoliikenne. Ihan ok minusta, jos jotkut alueet perustuvat rehellisesti yksityisautoiluun, pyöräilyyn, kävelyyn ja taksiin. Nythän näin on jo käytännössä monissa paikoissa, mutta bonarina maksetaan vielä bussi käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  111. AnnaJ kirjoitti 13.2.2013 kello 15:09

    Lauri R, kiitos tiedosta 🙂

    Pekka Taipale: No varmaankin siksi, että pyöräteline vie tilaa muulta tavaralta ja heikentää tavaratilan monikäyttöisyyttä. Jos on olemassa näppäriä tavaratelineitä jotka eivät vie tilaa eivätkä paina paljoa, sellaisen voi varmaan itse viedä bussiin sillä pyörällä samalla kun menee matkalle. Jos tämä ei onnistu, niin ei tarvitse ihmetellä miksi bussin tavaratilassakaan ei sellaista välttämättä mahdu olemaan.

    No jotenkin ajattelin, että kuljetusyritystä kiinnostaisi kuljettaa myös tavaraa siten, että se ei vahingoitu. Ihan maksullista palvelua meinaan.

    Tuolloin, kun pyörääni bussissa kuljetin, maksoin muistaakseni ihan kunnon hinnan fillaristakin. Matkustajien laukuistahan ei peritä maksua, mutta polkupyöristä kyllä. Luulisi, että yritykset mielummin maksusta kuljettaa tavaraa kuin ilmaiseksi?

    Ei mulla ole kyllä mitään käsitystä, millasia pyörätelineitä bussiin vois asentaa. Kai se pitäis olla kuitenkin kiinnitetty johonkin, ei kai asiakas voi niitä sinne mennä itse virittelemään 😀

    Ja voisi kai se fillariteline olla ulkopuolellakin, niin ei kulu tilaa tavaratilasta. Joku täällä kai mainitsikin jostain “sarvista” bussissa, tais olla jossain ulkomailla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  112. Jari kirjoitti 13.2.2013 kello 15:27

    “Harmi ettei polkupyörällä ajoa varten tarvitse ajokorttia. Jos tarvitsisi niin läjhtisi monelta pyöräilijältakin se pois kun nykyliikennetä katsoo”.

    Useimmilta autoilijoilta pitäisi ottaa kortti heti pois näin kevyen liikenteen suurkuluttajan näkökulmasta. Kun hidastepomppuja esimerkiksi on tiellä, autoilijat koukkaavat kävely/pyöräilykaistan kautta ja aiheuttavat hengenvaarallisia tilanteita. Plus että kävelytien asfaltti murenee paskaksi. Puhumattakaan törkeästä punaisten valojen läpi ajamisesta. You name it. Missä autoilija, siellä pulma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  113. Matti Kinnunen kirjoitti 13.2.2013 kello 15:46

    R.Silfverberg: Ainakin minä soitan torvea sellaisessa tilanteessa. Polkupyörä ei ole hyötykulkuneuvo talviolosuhteissa vaan lähinnä urheiluväline.

    Jaa. Ihanko hyödytöntä on työni Otaniemessä, jonne poljen Roihuvuoresta. Palkkakuitistani päätellen joku hyötyy työstäni aina rutkasti.

    Kiva kuitenkin tietää, että työmatkapyöräilyni on urheilua. Raskaste se toki on, mutta en minä sitä kyllä urheiluksi kehtaisi väittä.

    400 km olen fillaroinut työmatkoja helmikuussa. Hyödyttömiin hommiini. Nyyh!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  114. Matti Kinnunen kirjoitti 13.2.2013 kello 15:48

    R.Silfverberg: joka polkee 15 km/h ja ilman asianmukaisia valoja.
    Ainakin minä soitan torvea sellaisessa tilanteessa. Polkupyörä ei ole hyötykulkuneuvo talviolosuhteissa vaan lähinnä urheiluväline.

    Lisättäköön vielä, että minulla on Saksan lainsäädännön täyttävät napadynamovalot + 5 metriä heijastinnauhaa fillarissani. Jos autoilija ei näe minua jo kaukaa, ei autoilijan paikka ole liikenteessä vaan valkoisen kepin kanssa kotosalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  115. Pekka Taipale kirjoitti 13.2.2013 kello 16:33

    AnnaJ: No jotenkin ajattelin, että kuljetusyritystä kiinnostaisi kuljettaa myös tavaraa siten, että se ei vahingoitu. Ihan maksullista palvelua meinaan.

    Kyllä varmaan, jos tosiaan maksetaan. Tosin tässä pitää ottaa huomioon se, että jos polkupyörien mukaanottotakuu tarkoittaa sitä, että joudutaan jättämään muita maksavia asiakkaita pois, niin se ei välttämättä ole kannattavaa ja voi myös heikentää bussifirman tarjoamaa palvelukokemusta merkittävästi.

    Se, miten suuri ongelma tämä on käytännössä, ei liene ihan selvää, mutta kaiken erikoispalvelun tarjoamisella on tapana maksaa paljon bulkkiin verrattuna, ja hommat ovat monimutkaisia. Esimerkiksi linjaliikenteen subventio kattaa varmaankin henkilön matkalipun rahallista tukemista, mutta ei hänen polkupyöränsä rahallista tukemista.

    Tuolloin, kun pyörääni bussissa kuljetin, maksoin muistaakseni ihan kunnon hinnan fillaristakin. Matkustajien laukuistahan ei peritä maksua, mutta polkupyöristä kyllä. Luulisi, että yritykset mielummin maksusta kuljettaa tavaraa kuin ilmaiseksi?

    Matkustajan matkatavaran kuljetus ei tietenkään ole mitenkään ilmaista, vaan kustannus on leivottu matkalipun ja tukiaisten sisään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  116. Pekka Taipale kirjoitti 13.2.2013 kello 16:36

    Jari: Puhumattakaan törkeästä punaisten valojen läpi ajamisesta. You name it. Missä autoilija, siellä pulma.

    Autoilijoiden sääntörikkomukset ovat valitettavan yleisiä, mutta eivät ollenkaan niin säännönmukaisia kuin pyöräilijöiden. Puhumattakaan jalankulkijoista.

    Itse laskeskelin syksyllä työmatkalla (pyörällä), että yleensä en kohdannut yhtään punaista päin ajanutta autoa – välillä kyllä – mutta sen sijaan melkein puolet pyöräilijöistä menee punaisia päin ja jalankulkijoista yli puolet. Tähän toki vaikuttaa se, että reitin varrella on ammatillinen oppilaitos, jonka oppilaat näyttävät olevan erityisen heikosti liikennesääntöjä noudattavia joukkoliikenteen käyttäjiä, eli junalta ja bussilta marssitaan suuren joukon voimalla valoista piittaamatta.

    Missä ihminen, siellä inhimillistä käytöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  117. a_l kirjoitti 13.2.2013 kello 17:02

    Eri kulkumuotojen liikennerikkomusten vertailu on älytöntä. Kaupunkiympäristössä autoilijan pienetkin virheet ovat potentiaalisesti hengenvaarallisia, kun taas punaisia päin kävelevä jalankulkija ei aiheuta vaaraa kuin korkeintaan itselleen. Pyöräilijät ovat sitten jostain tuolta väliltä.

    Tekee hyvää kulkea eri tavoin. Voi sitten tasapuolisesti haukkua aina niitä muita törppöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  118. Viherinssi kirjoitti 13.2.2013 kello 17:24

    Matti Kinnunen: Hyvin kulkee fillari lähijunassa. 8.2. kuljetin junan TIkkurilasta Keravalle

    Tähän kuitenkin se kommentti, että työmatkaliikenteeseen fillarin mukanakuljettaminen sopii vain hyvin rajoitetusti. Vaikka fillari vie paljon vähemmän tilaa kuin sille vaihtoehtoiset kulkuvälineet, se vie silti paljon tilaa verrattuna ihmiseen. Jos joukkoliikenteen kalusto mitoitettaisiin työmatkaruuhkalaisten fillareille, joukkoliikenteen hyödyt pienenisivät merkittävästi.

    Käytännössä kuitenkin se yleisin ja paras vaihtoehto työmatkaileville suurille massoille on pyörä + juna + kävely. Tässä suurin haaste on siinä, miten se pyörä säilyy siellä asemalla turvallisesti ja helposti. Tietysti samalla lisääntyvät mahdollisuudet pyörä + juna + toinen pyörä -yhdistelmälle, vaikka se ei keskustaan suuntautuvilla matkoilla olekaan oikein toimiva.

    Pyörän ottaminen junaan sopii taas loistavasti hiljaisen ajan kulkemiseen. Se lisää pyöräilyn kannattavuutta ajallisesti yksilön kannalta, mutta määritelmän mukaan (hiljainen aika) muut hyödyt jäävät vähäisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  119. Viherinssi kirjoitti 13.2.2013 kello 17:34

    juminy: Onkohan tuo ensimmäinen varmasti totta? Jos verrataan tavallista ja sähköavusteista polkupyörää keskenään, niin melkein luulisin, että fillarin syömä sähkö aiheutti vähemmän päästöjä kuin minun syömäni ruoka.

    Olet siinä ihan oikeassa, että jossain vaiheessa vertailu menee vaikeaksi. Ruuan kohdalla vertailuissa tärkeimmäksi nousee lähinnä orgaanisista lähteistä oleva metaani, jolloin varsinaisen fossiilisen hiilen määrä jää kysymysmerkiksi. Ja muutenkin pyöräilyn aiheuttaman metabolian kiihtymisen vaikutus on kovin vaikeasti siirrettävissä päästöiksi.

    Näistä syistä yleensä lasken ihmisestä lähtevät päästöt nolliksi, vaikka toisaalta kyllä kannatan ruuankin kohdalla sitä, että hiilijalanjäljen pitäisi näkyä hintalapun suuruudessa.

    Muutenkin pikainen nyrkkisääntöni (kaikki konevoimainen kulkeminen tuottaa suunnilleen samat päästöt, suuruusluokkana 100 g/km) menee pahasti rikki, kun kulkuneuvot pienenevät. Sähköavusteinen fillari vie alle 10 Wh/km sähköä, joten päästöt ovat marginaalipäästöinä laskettuna 8 g/Wh. Tämä lukema pitää paikkansa, vaikka fillari kulkisi kokonaan sähköllä (mitä se ei lain mukaan saa tehdä).

    Sähköskootterilla on sitten jo ihan toisen suuruusluokan kulutus päästöt noin 50 g/km, samoin vaikkapa Segwaylla. Tämä johtuu siitä, että massaa on enemmän ja vauhtia enemmän. Fillari on äärimmäisen tehokas tapa siirrellä ihmistä paikasta toiseen, siihen se on kehitetty.

    Joten jos energiankulutus kiinnostaa, niin sähköistetty fillari on monessa suhteessa melkoisen hyvä vehje. Sillä voidaan myös kiertää muutamia talven ongelmia, mutta ei se kyllä sohjoa väylältä auraa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  120. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 13.2.2013 kello 17:46

    juminy: Entäpä alueet, joissa bussit ajavat jo ison osan ajasta lähes tyhjinä, siellä lisääntynyt fillarointi vie loputkin kannattavuudesta? Voisiko ehkä ajatella, että omakotialueilla toimii fillari, henkilöauto ja taksi, jätetään tyhjät bussit ajamatta?

    Tällaisia alueita on paljon pienissä ja keskikokoisissa kaupungeissa, joissa henkilöauton käyttö on hyvin dominoiva valinta. Tyhjiä busseja ei kannata ajaa, joten nämä pientaloalueet jäävät ilman joukkoliikennepalveluja. Peruspalvelutaso järjestyy silloin palvelulinjoilla ja taksilla.

    Mikään perustelu tällainen tilanne ei ole kunnollisten pyöräliikenteen olosuhteiden järjestämättömyydelle. Kaupunkien tulee huolehtia pitkäjänteisesti joukkoliikenteen palvelusta toteuttamalla kaupunkirakennetta, joka turvaa riittävän matkustajapohjan. Se on osaamisesta kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  121. Samuli Saarelma kirjoitti 13.2.2013 kello 18:11

    R.Silfverberg: Ainakin minä soitan torvea sellaisessa tilanteessa. Polkupyörä ei ole hyötykulkuneuvo talviolosuhteissa vaan lähinnä urheiluväline.

    Ja yhtäkkinen torvensoitto siinä tilanteessa, kun pyöräilijä kamppailee tien reunassa sohjon seassa, onkin niitä parhaiten tieliikenteen turvallisuutta lisääviä asioita. Voi kun kaikki olisivat tuollaisia liikenteen ritareita kuten sinä.

    Kyllä, pyöräilijän pitää huonon valaistuksen oloissa pitää lamppua ja minun puolestani ilman sellaista ajavalle voisi poliisi hyvinkin räpsäistä rikesakon. Torvella töötöttäminen sen sijaan ei kyllä tuota yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  122. Matti Kinnunen kirjoitti 13.2.2013 kello 18:42

    Pekka Taipale: Tosin tässä pitää ottaa huomioon se, että jos polkupyörien mukaanottotakuu tarkoittaa sitä, että joudutaan jättämään muita maksavia asiakkaita pois,

    Ei välttämättä. Fillareita voi kuljettaa bussin ulkopuolellakin. Esimerkki Sveitsistä: http://genevalunch.com/2012/03/19/postbus-adds-wifi-to-300-yellow-buses/

    Mutta toki Suomessa erityisolosuhteet ja pitkät välimatkat ja ties mikä estävät tämänkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  123. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 13.2.2013 kello 19:31

    Samuli Saarelma: Torvella töötöttäminen sen sijaan ei kyllä tuota yhtään mitään.

    Äänimerkin antaminen varoitukseksi on ohittavan ajoneuvon kuljettajan velvollisuus. Ihan samalla tavalla kuin pyöräilijän pirrikellon soitto ohittaessaan kävelijöitä kevyen liikenteen väylällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  124. juminy kirjoitti 13.2.2013 kello 19:40

    Viherinssi: Joten jos energiankulutus kiinnostaa, niin sähköistetty fillari on monessa suhteessa melkoisen hyvä vehje. Sillä voidaan myös kiertää muutamia talven ongelmia, mutta ei se kyllä sohjoa väylältä auraa…

    Näin on. S-pyöräilijän kustannuksista jo akkukulu (~1 snt/km) on tosin noin kymmenkertainan sähkölaskuun (~0,1 snt/km) nähden. Kertoo ehkä jotain todellisesta energiankulutuksesta…? Kuinkahan monta kilowattituntia energiaa on mennyt esim. minun noin 350 Wh akkuni valmistukseen kuljetuksineen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  125. juminy kirjoitti 13.2.2013 kello 19:46

    Seppo Vepsäläinen: Tällaisia alueita on paljon pienissä ja keskikokoisissa kaupungeissa, joissa henkilöauton käyttö on hyvin dominoiva valinta. Tyhjiä busseja ei kannata ajaa, joten nämä pientaloalueet jäävät ilman joukkoliikennepalveluja. Peruspalvelutaso järjestyy silloin palvelulinjoilla ja taksilla.

    Ihmettelenkin miksei samoin voida toimia HSL-alueella. Miksi täällä kannattaisi suosia haja-asutusta vielä raskaasti subventoidulla bussipalvelulla?

    Seppo Vepsäläinen:Mikään perustelu tällainen tilanne ei ole kunnollisten pyöräliikenteen olosuhteiden järjestämättömyydelle. Kaupunkien tulee huolehtia pitkäjänteisesti joukkoliikenteen palvelusta toteuttamalla kaupunkirakennetta, joka turvaa riittävän matkustajapohjan. Se on osaamisesta kiinni.

    Ehdottomasti näin. Ja jos silti halutaan rakentaa myös alueita, joissa joukkoliikenne ei kannata, niin jätetään se suosiolla niiltä alueilta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  126. Pekka Taipale kirjoitti 13.2.2013 kello 23:45

    Matti Kinnunen: Mutta toki Suomessa erityisolosuhteet ja pitkät välimatkat ja ties mikä estävät tämänkin.

    Eivät nyt ehkä ihan estä, mutta esim. nyt vallitsevilla keleillä tuo pyörän kuljettaminen koukuissa olisi todellisuutta tämännäköisen bussin perässä:
    http://is12.snstatic.fi/img/658/1288351463557.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  127. R.Silfverberg kirjoitti 14.2.2013 kello 9:52

    Matti Kinnunen: Jaa. Ihanko hyödytöntä on työni Otaniemessä, jonne poljen Roihuvuoresta. Palkkakuitistani päätellen joku hyötyy työstäni aina rutkasti. Kiva kuitenkin tietää, että työmatkapyöräilyni on urheilua. Raskaste se toki on, mutta en minä sitä kyllä urheiluksi kehtaisi väittä. 400 km olen fillaroinut työmatkoja helmikuussa. Hyödyttömiin hommiini. Nyyh!

    Jos kerran saat palkkaa, niin silloin on varaa kulkea julkisilla töihin Otaniemeen. Jos olet opiskelija, hommaa kämppä HOSAS:ilta tai TKY:ltä lähempää. Talvella voit turvallisemmin kohentaa kuntoasi hiihtoladuilla tai uimahalleissa. Ei kenenkään Helsingissä ole “pakko” pyöräillä talvella. Se on täysin hyödytöntä ja vaarallistakin. Sitten kun lumet ovat sulaneet ja tienvarsien kinokset aurattu pois estämästä näkyvyyttä on tilanne tietenkin toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  128. juminy kirjoitti 14.2.2013 kello 10:30

    R.Silfverberg: Jos kerran saat palkkaa, niin silloin on varaa kulkea julkisilla töihin Otaniemeen. Jos olet opiskelija, hommaa kämppä HOSAS:ilta tai TKY:ltä lähempää. Talvella voit turvallisemmin kohentaa kuntoasi hiihtoladuilla tai uimahalleissa. Ei kenenkään Helsingissä ole “pakko” pyöräillä talvella. Se on täysin hyödytöntä ja vaarallistakin.

    Taitaa kuitenkin olla edullisempaa meille kaikille kun Matti polkee. Etenkin kun polkee talvisin. Tarvitaan vähemmän kapasiteettia julkiseen liikenteeseen sekä ehkä myös uimahalliin ja laduille. Eikö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  129. newyorkista kirjoitti 14.2.2013 kello 10:38

    juminy: Taitaa kuitenkin olla edullisempaa meille kaikille kun Matti polkee. Etenkin kun polkee talvisin. Tarvitaan vähemmän kapasiteettia julkiseen liikenteeseen sekä ehkä myös uimahalliin ja laduille. Eikö?

    No ei ole. Julkista liikennettä subventoidaan noin ½:t lipun hinnasta, joten on täysin merkityksetöntä polkeeko Matti vai käyttääkö julkista. Subventointi ei vähene kummassakaan tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  130. AnnaJ kirjoitti 14.2.2013 kello 10:39

    Pekka Taipale: Kyllä varmaan, jos tosiaan maksetaan. Tosin tässä pitää ottaa huomioon se, että jos polkupyörien mukaanottotakuu tarkoittaa sitä, että joudutaan jättämään muita maksavia asiakkaita pois

    Ei kai niitä pyöriä sinne matkustamon penkeille kuitenkaan kannattais laittaa? Ja onhan se pyöräkin sitten ihan “maksava asiakas” kun siitä asianmukaisesti maksetaan. Toisin kuin ne laukut, joista ei erikseen makseta.

    Pekka Taipale: kaiken erikoispalvelun tarjoamisella on tapana maksaa paljon bulkkiin verrattuna, ja hommat ovat monimutkaisia. Esimerkiksi linjaliikenteen subventio kattaa varmaankin henkilön matkalipun rahallista tukemista, mutta ei hänen polkupyöränsä rahallista tukemista.

    No sitten se vain maksaa mitä maksaa. Itse olen ainakin valmis maksamaan hyvästä palvelusta, enkä tarvitse subventiota pyörälleni.

    Pekka Taipale: niin se ei välttämättä ole kannattavaa ja voi myös heikentää bussifirman tarjoamaa palvelukokemusta merkittävästi

    Niin, ei välttämättä olekaan. Tai sitten on ja se parantaa palvelukokemusta.

    Jos bussiin asennettaisiin muutama pyöräteline taakse ulkopuolelle, niin en usko sen syövän kannattavuutta muulta toiminnalta. Nykykäytäntökin on, että polkupyörän kuljetustoiveista tulee ilmoittaa bussiyhtiöön edellisenä päivänä. Tällöin yhtiö osaa varautua tulevaan fillariin tai ilmoittaa jos fillaritelineet ovat jo täyteen varattuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  131. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.2.2013 kello 10:59

    AnnaJ:
    Jos bussiin asennettaisiin muutama pyöräteline taakse ulkopuolelle, niin en usko sen syövän kannattavuutta muulta toiminnalta.

    En löytänyt nopeasti googlaamalla virallista vahvistusta epäilykselleni mutta kuvittelisin että bussien nykyisillä 100 km/h nopeusrajoituksilla ja yleisillä liikenneturvallisuuden kehittämistavoitteilla saattaa olla jotain tekemistä pyöräkoukkujen katoamisen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  132. Samuli Saarelma kirjoitti 14.2.2013 kello 12:23

    Viherinssi: Näistä syistä yleensä lasken ihmisestä lähtevät päästöt nolliksi, vaikka toisaalta kyllä kannatan ruuankin kohdalla sitä, että hiilijalanjäljen pitäisi näkyä hintalapun suuruudessa.

    No, tuo on kyllä aika raju oletus. Ruuan tuotanto tuottaa kasvihuonepäästöjä joka vaiheessa (lannoitteet, koneet, ruuan siirtäminen ja prosessointi, loppuvaiheessa sen kokkaaminen, ja ehkä vielä pitäisi laskea mukaan maankäyttö, joka vie tilaa esim. metsiltä). Kaikkein tuhoisimpia ruokia ovat tältä energiataseelta vähäenergiset kaukaa tuodut vihannekset. Eli jos hankit energiasi pyöräilyysi Espanjasta tuotuja uunissa paistettuja tomaatteja popsimalla, niin lienet niitä liikenteen megasaastuttajia.

    Jos taat vedät napaasi suomalaista kaurapuuroa ennen liikkeelle lähtöäsi, niin olet varmaan niitä tehokkaimpia kulkijoita (mysli, jota ei tarvitse keittää saattaisi olla vielä tehokkaampi tapa ladata ihmiseen energiaa).

    Ruuan päästöt ovat siinäkin mielessä ongelmallisia, että käsittääkseni kaikissa päästörajoitushimmeleissä Euroopan pyhä lehmä eli maanviljelys on kokonaan rajattu päästörajojen ulkopuolelle ihan niin kuin niitä ei olisi olemassakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  133. Samuli Saarelma kirjoitti 14.2.2013 kello 12:35

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Äänimerkin antaminen varoitukseksi on ohittavan ajoneuvon kuljettajan velvollisuus. Ihan samalla tavalla kuin pyöräilijän pirrikellon soitto ohittaessaan kävelijöitä kevyen liikenteen väylällä.

    On kolme tekijää, miksi autolla tööttääminen ei vertaudu tuohon pyöräilijän kellon soittoon. Ensinnäkin pyöräilijä on lähes aina niin laidassa kuin mahdollista, kun taas yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä jalankulkijat kruisailevat yleensä missä sattuvat. Jos pyöräilijä on keskellä ajoväylää (muttei esim. ryhmittymässä kääntyäkseen vasemmalle), niin sitten tööttäys voi olla paikallaan. Muuten sillä ei saavuteta yhtään mitään.

    Toiseksi pyöräilijä yleensä kuulee auton lähestymisen muutenkin ja osaa siihen varautua ilman, että sitä erikseen töötillä ilmoitetaan. Sen sijaan jalankulkija ei useinkaan kuule äänetöntä pyörää. Sähköauton tapauksessa tilanne voi olla toisin.

    Kolmanneksi, auton äänimerkki on hyvin voimakas verrattuna pyörän kelloon. Edellinen, etenkin jos se annetaan lähietäisyydeltä, voi hyvin aiheuttaa pyöräilijän pelästymisen ja pahimmillaan kaatumisen. Kaukaa tööttääminen taas ei liity tähän tapaukseen oikeastaan mitenkään, koska kysehän oli huonosti näkyvästä pyöräilijästä, jonka autoilija huomaa vasta lähietäisyydellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  134. Matti Kinnunen kirjoitti 14.2.2013 kello 12:38

    R.Silfverberg: Ei kenenkään Helsingissä ole “pakko” pyöräillä talvella. Se on täysin hyödytöntä ja vaarallistakin

    Tähän varmaankin on jokin perustelu? Vai ihanko ironinen heitto vain?

    Itselleni hyödyt ovat ainakin:
    – aikaa säästyy (verrattuna autoon ja julkisiin)
    – rahaa säästyy (vs auto ja julkiset)
    – kunto ei ainakaan laske
    – ei tartte tarkkailla syömisiä
    – työteho, luovuus ja keskittymiskyky paranevat
    – näkee vuodeaikojen vaihtelun, nauttii maisemista.

    Mutta toki jos mulla olisi loputtomasti aikaa ja rahaa enkä tarttis työssäni luovuutta ja keskittymiskykyä, niin auto/bussi voisivat olla ihan OK vaihtoehtoja.

    Vaarallisuudesta en tiedä. Kun ajaa tolkullisesti, nastarenkailla ja silmät auki, niin en minä ainakaan ole vuosikausien talvipyöräilyssä ole vaaratilanteisiin joutunut. Kerran kaaduin, mutten loukkaantunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  135. R.Silfverberg kirjoitti 14.2.2013 kello 14:30

    Mä hyväksyn sen että pyörällä ajetaan talvisin pyöräteitä ja pyörille sallittuja kevyen liikenteen väyliä pitkin. Helsingissähän on jo muutama korkeatasoinen ns baana joita pitkin varmasti voi turvallisesti pyöräillä. Mutta silloin jos nuo baanat eivät öisen lumimyrskyn jälkeen ole ehditty aurata niin mielestäni polkupyörillä ei ole asiaa rinnan kulkevien katujen ajoradoille, jotka nekin saattavat olla huonosti aurattuja, mutta joissa kuitenkin autojen tekemiä uria lumessa. Silloin polkupyöräilijän pitäisi tajuta jättää se polkupyörä kotiin ja kulkea julkisila, autolla tai kävellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  136. Matti Kinnunen kirjoitti 14.2.2013 kello 15:03

    R.Silfverberg: Mutta silloin jos nuo baanat eivät öisen lumimyrskyn jälkeen ole ehditty aurata niin mielestäni polkupyörillä ei ole asiaa rinnan kulkevien katujen ajoradoille, jotka nekin saattavat olla huonosti aurattuja, mutta joissa kuitenkin autojen tekemiä uria lumessa. Silloin polkupyöräilijän pitäisi tajuta jättää se polkupyörä kotiin ja kulkea julkisila, autolla tai kävellä.

    Onneksi laki ei ole kanssasi samaa mieltä.

    Mitäs jos autoilijat jäisivät kotiin teitä tukkimasta ja toisiinsa törmäilemästä lumisateen jälkeen. Tai antaisivat ammattilaisten eli bussikuskien hoitaa kuljetushommat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  137. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.2.2013 kello 15:38

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: …jotain tekemistä pyöräkoukkujen katoamisen kanssa.

    Tjoo, toisaalta tuollaisia näyttäisi olevan käytössä:

    http://www.google.com/search?q=bicycle+bus+rack&hl=en&safe=off&tbo=u&tbm=isch&source=univ&sa=X&ei=GegcUZzpBKr64QSn9oCADA&ved=0CDsQsAQ&biw=1243&bih=867

    Ilmeisesti noita käyttävissä kaupungeissa ei ole risteävää jalankulkuliikennettä samassa tasossa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  138. Kävelijä kirjoitti 14.2.2013 kello 16:40

    Osmo Soininvaara:

    Jokainen valitsee itse missä asuu. Miksi huonosta valinnasta pitäisi muiden maksaa?

    Totta. Asun Mechelininkadulla ja mielessä on käynyt, että viisaampi muuttaisi Espoon rauhaan ja kävisi sieltä autolla Helsingissä. Tältäkin syrjäseudulta on joukkoliikenne lähes eliminoitu mutta muuta liikennettä riittää kyllä ja lisää on luvassa. Täällä ei paljon ilahduta tuo tutkimustulos, että vain 9 prosenttia kantakaupungin matkoista tehdään henkilöautolla. Mechelininkadun ympäristössä asuvat eivät taida yltää ihan siihenkään, kun autoa ei uskalla täällä liikuttaa asukaspysäköintipaikalta, jos sellaisen on onnistunut saamaan. Seuraavaksi lopetetaan vielä kadunvarren iltapysäköintikin pyöräkaistojen alta,jotta viesti menisi paremmin perille.

    Eikö olisi aika kaivaa se ruuhkamaksuselvitys esiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  139. Marjut Ollitervo kirjoitti 16.2.2013 kello 0:31

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Äänimerkin antaminen varoitukseksi on ohittavan ajoneuvon kuljettajan velvollisuus. Ihan samalla tavalla kuin pyöräilijän pirrikellon soitto ohittaessaan kävelijöitä kevyen liikenteen väylällä.

    Eipäs levitellä itse keksittyjä liikennesääntöjä täällä. Äänimerkin saa taajamassa antaa vain, milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen. Ohittaessa siis silloin jos aikoo ohittaa vaarallisesti. Vaarallisesti ohittaminen vaan taitaa olla TLL 18 §:n vastaista.

    Taajama tarkoittaa kaupunkia. Helsinki on kaupunki. Liikennemerkillä on sitten erikseen merkitty ne paikat, joissa kaupunki loppuu ja moottoriväylä alkaa.

    Pyöräilijää koskee tässä asiassa aivan samat säännöt. Kelveillä ei siis ole mitään oletusarvoista velvoitetta kilkutella kelloa aina ennen ohitusta. Vaaran välttämiseksi se voi olla tarpeen, jos jalankulkija hortoilee kuin Brownin hiukkanen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  140. juminy kirjoitti 16.2.2013 kello 14:02

    newyorkista: No ei ole. Julkista liikennettä subventoidaan noin ½:t lipun hinnasta, joten on täysin merkityksetöntä polkeeko Matti vai käyttääkö julkista. Subventointi ei vähene kummassakaan tapauksessa.

    Pahoittelen, mutten ymmärrä tätä. Selittäisitkö? Esitätkö siis, että julkisen liikenteen käyttäjien määrällä ei ole merkitystä? Jos tarkoitit sitä, että juuri tämän yhden henkilön tekemisillä on häviävän pieni merkitys kokonaisuuteen, niin sitten sinä et ymmärtänyt, joka johtunee joko huonosta ilmaisustani – puhuin vain Matista – tai halustasi ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  141. Kari N kirjoitti 16.2.2013 kello 21:24

    Marjut Ollitervo: Eipäs levitellä itse keksittyjä liikennesääntöjä täällä. Äänimerkin saa taajamassa antaa vain, milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen. Ohittaessa siis silloin jos aikoo ohittaa vaarallisesti. Vaarallisesti ohittaminen vaan taitaa olla TLL 18 §:n vastaista.

    Taajama tarkoittaa kaupunkia. Helsinki on kaupunki. Liikennemerkillä on sitten erikseen merkitty ne paikat, joissa kaupunki loppuu ja moottoriväylä alkaa.

    Marjut kieltää levittelemästä ja samalla itse levittelee. Tieliikennelaki sanoo, että “Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota.” Eli äänimerkkiä tai muuta huomion herättävää merkkiä ei vain “saa antaa” vaan kuljettajan “on annettava” merkki, jos se on tarpeen vaaran välttämiseksi.
    Taajama taas ei riipu hallinnollisista rajoista, se voi sijaita niin kaupungissa kuin muuallakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  142. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.2.2013 kello 10:40

    Taajama osoitetaan liikennemerkillä. Jokseenkin koko Helsinki on taajama-aluetta. Pyöräilijän itsetarkoituksellinen pelästyttäminen soittamalla äänekkäästi torveä hänen kohdallaan ei ole tarpeen vaaran välttämiseksi, pikemminkin se aiheuttaa vaaraa. Sen sijaan maantiellä olisi hyvä antaa kevyt äänimerkki noin 50 metriä ennen pyöräilijän ohittamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Matti Koistinen kirjoitti 5.3.2013 kello 10:34

    Jos bussiin asennettaisiin muutama pyöräteline taakse ulkopuolelle, niin en usko sen syövän kannattavuutta muulta toiminnalta. Nykykäytäntökin on, että polkupyörän kuljetustoiveista tulee ilmoittaa bussiyhtiöön edellisenä päivänä. Tällöin yhtiö osaa varautua tulevaan fillariin tai ilmoittaa jos fillaritelineet ovat jo täyteen varattuja.

    Oman kokemukseni pohjalta suosittelen Onnibussia. Heillä fillarin kuljetus ei maksa mitään, mutta ongelmana voi olla tilanpuute. Melkein jäi pyörä matkasta kerran liian täyden bussin vuoksi (milloin olette muuten nähneet viimeksi täpötäyden kaukolinjan bussin?). Vinkkasin Onnibussin porukalle samasta telineideasta joskus viime syksynä. Olivat kiinnostuneita ja lupasivat selvittää asiaa.
    Nyt vain pitää odottaa sukuoikeuksien loppumista vuonna 2014, niin aletaan saamaan palvelua busseissakin…ja järkevään hintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus