Tulevaisuus on Aasiassa

7.12.2010 · Aihe: _ 
  1. Shanghai
  2. Etelä-Korea
  3. Suomi
  4. Hongkong
  5. Singapore

Tässä uusin pikakärki, kun selvitetään lukemista ja luetun ymmärtämistä. Matematiikassa Shanghai oli aivan omaa luokkaansa. Erityisesti Shanghai kukoisti erittäin hyvin matemiatiikkaa osaavien ryhmässä, joihin oppilaista kuului 26 prosenttia, Suomessa noin viisi prosenttia.

Taitaa maailman tulevaisuus olla Aasiassa.

Kommentit

130 Vastausta artikkeliin “Tulevaisuus on Aasiassa”

  1. Elina kirjoitti 7.12.2010 kello 20:00

    Shanghai omana yksikkönä vähän ihmetyttää.

    Lienee sama kuin Suomi kisaisi vain SYK:n oppilailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elina kirjoitti 7.12.2010 kello 20:06

    Eipä tässä nyt vielä ole syytä kansalliseen häpeäpaaluun.

    Mutta havaittu koulujen eriytymimen on todellinen uhka. Etenkin pääkaupunkiseudulla trendi on erittäin selvä. Huonoista kouluista pakenevat niin opettajat kuin “hyvien perheiden” lapset kiihtyvällä vauhdilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. SH kirjoitti 7.12.2010 kello 20:14

    Iso kysymys on myös, minkä tieteiden pariin lahjakkuudet hakeutuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Timo Harakka kirjoitti 7.12.2010 kello 20:30

    Niin. Tällaiseen johtopäätökseen Pisa-tuloksista tulee tyhmempikin. Entä sitten, Ode?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina kirjoitti 7.12.2010 kello 20:33

    Aika negatiivinen aloitusotsikko itse asiassa.

    Miksei tulevaisuus voisi olla Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Evert The NeveRest kirjoitti 7.12.2010 kello 21:15

    Koreassa ja Shanghaissa “ihminen” kirjoitetaan piirtämällä tikkuihminen. Minäkin ymmärrän, että siinä lukee ihminen, vaikka en edes kieltä taida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. TomiA kirjoitti 7.12.2010 kello 21:25

    Siinä on siis kolme isoa kaupunkia plus Suomi ja Korea. Johtopäätös: tulevaisuus on suurten kaupunkien?

    Mutta en usko, että PISA ihan mittaa sitä koulutusta, joka ennustaa talouskasvua. Vai mistä tulevaisuudesta on kysymys, jos ei vauraudesta? Luetun ymmärtämisen tulevaisuudesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Hermiitti kirjoitti 7.12.2010 kello 21:33

    Shanghain kohdalla pitää muistaa myös se asia, että Shanghai lienee Kiinan teknologiamekka ja näin ollen koulut ovat myös sen mukaisia. Lisäksi kotona saattaa oppilaiden vanhempien panostus olla melko hyvällä tasolla ajatellen lasten pärjäämistä.

    Kiinassa ei asu mielestäni paljon sen kummempaa väkeä kuin Suomessa eikä myöskään päinvastoin. Toisilta vain katkaistaan siivet ennen lentoon lähtöä, jolloin lapsen kotiolosuhteilla ja muilla sosiologilla vaikutuksilla on todella suuri asema.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. JTS kirjoitti 7.12.2010 kello 21:38

    Suomen tuloksista jäi uutisoimatta se ikävin – pojat eivät yläastella osaa lukea (eivätkä myöskään lue). Toinen ikävä osa Pisa tuloksia on, että maahanmuuttajia ei jyväskyläläisissä kouluissa vielä ole kovin paljoa, joten tämä antaa hieman optisemman kuvan.

    Toki peruskoulussa on paljon hyvää. Toisaalta maailman paras kouluroka, jonka puolet lapsista jättää siltikin syömättä.

    Siksi Oden keskustelu alle 25-vuotiaidn nuorten syrjäytymisen estämisestä pitäisi alkaa jo yläasteelta. Tuottaako lukio näköalattomia ihmisiä?

    Maat jotka menevät ohi osaamisessa menevät ohi moella muullakin tasolla. aasiassa näkkulma tulevaan on vuosisata, täällä pari kuukautta. Siellä jokainen nuori tietää voivansa parantaa omaa elämäänsä, muutavansa maailmaa ja elämän tarjoavan paljon mahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2010 kello 21:53

    Suomessa oli hämmästyttävän suuret erot tyttöjen ja poikien osaamisen välillä. Meillä on kyllä maailman parhaat tytöt, mutta pojat ovat lähes ruotsalaisten tyttöjen tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. TL kirjoitti 7.12.2010 kello 21:43

    Saako näiden Pisa-tulosten yhteydessä keskustella demografisista tekijöistä? Shanghai on rikas talouskeskus johon on valikoitunut Kiinan yritteliäimmät ja varakkaimmat kommunistisen puolueen toverit.

    Eikö Suomestakin pitäisi ottaa huomioon vain esim. Espoon Pisa-tulos, tai oikeastaan vain Espoon rikkaimman neljänneksen tulokset, koska Shanghain väkiluku on n. 1% kiinan väkiluvusta, ja Espoon väkiluku vastaavasti n. 4%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2010 kello 21:50

    Shanghai on kyllä Suomea suurempi. Koko kiinan koululaitosta ei voi tutkia, koska sellaista ei ole. Shanhai on travallaan kaupunkivaltio, jolla on oma koululaitoksena ja myös oma eläkejärjestelmänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Hermiitti kirjoitti 7.12.2010 kello 22:05

    Osmo Soininvaara kirjoitti:”… Meillä on kyllä maailman parhaat tytöt, mutta pojat ovat lähes ruotsalaisten tyttöjen tasolla.”

    Mielestäni tuossa Osmon kirjoituksessa ei pureuduta tarpeeksi syihin vaan seurauksiin. Tytöt eivät ole oikeasti sen kummoisempia kuin pojatkaan, mutta tytöille annetaan mielestäni keskimäärin parempi lähtökohta akateemiseen maailmaan. Suomi on oikeasti menettänyt joitakin ehkä jopa mahdollisia huippututkijoita katuojaan! Onko meillä varaa tuohon edelliseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2010 kello 22:34

    Kyse oli siis lukemisesta. Kaikissa maissa tytöt selvisivät siitä paremmin kuin pojat. Testi tehtiin 15-vuotiailla, jolloin murrosiän ajoittuminen varmaankin vaikutti. Jos testi olisi tehty 23-vuotiailla korkeakouluopiskelijoilla, tilanne olisi ollut erilainen. Matematiikassa melkein kaikissa maissa pojat olivat parempia kuin tytöt. Niin myös Suomessa, joskin ero oli hyvin pieni.
    Minusta on kiistatonta, että suomalainen koulu suosii tyttöjä. Tai suosii ainakin enemmän (tai syrjii vähemmän, jos niin haluaa uskoa) kuin yliopisto-opetus, koska siinä pojat pärjäävät tyttöjä paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. TomiA kirjoitti 7.12.2010 kello 22:12

    “Shanghai on kyllä Suomea suurempi.”

    Väliäkö sillä? Kyse on siitä, että kaupungit imevät lahjakkuutta ympäristöstä. Mikä mahtaa olla vaikka Bostonin PISA-tulos? Muistaakseni Suomea parempi. Monet Euroopan maat imevät paitsi lahjakkuutta myös lahjattomuutta köyhistä maista. Suomessa imua on ollut toistaiseksi vähänlaisesti ylipäänsä. Ja Koreassa.

    “Meillä on kyllä maailman parhaat tytöt, mutta pojat ovat lähes ruotsalaisten tyttöjen tasolla.”

    Tämä on, muuten, feministeillä yleinen väite, kun torpataan yrityksiä muuttaa koulua poikaystävällisemmäksi. Lisää voi lukea mm. Vihreiden sivuilta.

    Argumentti on kuitenkin aika heikko. Kun emme tiedä ihan tarkkaan, mitä PISA mittaa, maitten välisten vertailujen tekemisessä täytyy olla varovainen. Sen sijaan saman koululaitoksen tuotokset ovat paremmin vertailukelpoisia. Siksi poikien huonon menestyksen pitäisi soittaa hälytyskelloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Riccado kirjoitti 7.12.2010 kello 22:20

    Meidän naapurustossa on poika Kiinasta. Isä menestyvä pienyrittäjä, äiti yliopistolla töissä, pojalla aika usein kaikenlaisia harjoituksia, eikä ehdi pelaamaan niin paljon muiden poikien kanssa (musiikki, ihan kaikkea ym. harrastuksia, ikäistään ‘vanhemman’ oloinen). Meillä, meidän korttelissa, ei tarvita Pisaa, näkee ja kuulee ihan omin silmin, kuka tulee pärjäämään. Otos on pieni mutta esimerkki ei ole ainoa.
    Kulttuuri Aasialaisilla on hyvin samanlainen, joka Suomessa vallitsi 50-luvulla. Lapset pitää laittaa kouluun ja opintielle, jotta menestyvät vanhempiaan paremmin (ja pääsevät eroon mullasta maan). Suomessa(kin) tämä opin arvostus on laskussa. 50-luvun hedelmiä poimitaan nyt, mutta omenapuutkin vanhenevat lopulta.
    Onko tällä opin arvostuksen (ja sitä kautta muun kansantaloudellisen menestyksen) kysymyksellä mitään yhteyttä perustulon saamisen itsestäänselvyyteen?
    Mielestäni on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tavallinen Teknikko kirjoitti 7.12.2010 kello 22:41

    Meille on vaan iät ja ajat tuputettu julkisuudessa sellaista asiaa, että Kiinassa ja Venäjällä oltaisiin oltu n. 50 vuoden aikana täysiä hölmöjä.

    Kun Kiinassa populaatiota on n. 1.2 miljardia, niin montako lukumäärästä on sellaisia, jotka ovat kykeneviä tuottamaan ns. “hyvää” maalleen.

    Meillä taas tuppaa älykkäät olemaan vähissä kappalemäärissä verrattuna Kiinan älyvarantoon, että sitten saadaankin kokea työvoimaviranomaisen taholta täällä Suomessa kaikenlaista hölmöyttä “in the finnsh way”.

    Menkää osmot ja muut vaikuttavissa asemissa katsomaan millaista elämä on esim. Hong-Kongissa, Shanghaissa ja Singaporessa. Näille em. paikoille pätee se, että aikoinaan brittiläinen kulttuuri oli vaikuttamasssa niiden rakennuksiin ja liikenteen reitityksiin. Näette miten liikennekin sujuu kaupungin keskustoissa, että ei tarvitsisi maratooni keskustelua käydä liikenteen sujuuvudesta harvaanasutussa Suomessa.

    Meidän kulttuurissamme on taas iät ja ajat vaikuttanut byrokraatit, eikä niinkään ne, jotka terävillä aivoillaan ja itsekin hyötymällä olisivat maahamme jotakin erityistä ja pysyväisluonteista luoneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2010 kello 22:57

    Näette miten liikennekin sujuu kaupungin keskustoissa, että ei tarvitsisi maratooni keskustelua käydä liikenteen sujuuvudesta harvaanasutussa Suomessa.

    Shanghaista en tiedä, mutta Singapore on liikennepolitii9kassa suosikkini. Auton omistamiseen tarvitaan jälkimarkknakelpoinen lupa, joita on liikkeellä vain niin paljon kujin katuverkko kohtuudella vetää. Näin on saatu aikaan tilanne, että auto on kaupungissakin ihan käyttökelpoinen liikennemuoto. Hongkongissa pääliikennemuoto on hissi, sen jälkeen tulee metro. Henkilöautojen liikenneosuus on varsin vaatimaton.
    Pekling on tehnyt eurooppalaisen virheen ja yrittää selvitä liikenneruuhkista väyliä rakentamalla. Eivät ole selvinneet. Autolla pääsee paljon hitaammin kuin fillarilla 20 vuotta sitten. Nyt ei pääse edes fillarilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2010 kello 22:42

    Lisätään nyt tähän vielä, että sata vuotta sitten vaikuttaneiden rotuoppineiden mukaan suomalaiset olivat perimältään aasialaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. TomiA kirjoitti 7.12.2010 kello 22:42

    Millä mittareilla pojat pärjäävät korkeakouluissa tyttöjä paremmin? Urakehitys aina professoriksi asti on toki miehillä parempi, mutta sehän ei mittaa poikien opintomenestystä. Sen sijaan poikien määrä korkeakouluissa ja erityisesti valmistumisprosentti puhuu tyttöjen paremman menestyksen puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Mikko Kiviranta kirjoitti 7.12.2010 kello 22:42

    Juttelin juuri töissä kollegan kanssa jonka USA-kontaktien mukaan siellä uusista professoreista 3/4:lla on kiinalaiselta kuullostava nimi. Syy on kuulemma etteivät natiivit amerikkalaiset pääosin nähdä vaivaa koulunkäynnin eteen ja varsinkin pitkä matematiikka koetaan kovin vaivalloiseksi.

    Omat kontaktini Lontoossa kertoivat jo vuosia sitten että vaaleaihoiset britit eivät enää lue insinööreiksi tai luonnontieteilijöiksi, vaan kaikki haluavat juristeiksi tai taloustieteen opintojen kautta rahakkaalle uralle Cityyn. Uudet britti-insinöörit ja -fyysikot tulevat Intiasta, Pakistanista ja itä-Euroopasta.

    Suomessa tilanne ei ole ihan näin huolestuttava, ja Euroopassa varsinainen kovan työnteon ja teollisten taitojen arvostuksen saareke on yhä Saksa. Ehkä britti- ja amerikkalaisnuoret ovat nähneet lähempää erilaisia kuplanpuhaltajia jotka ovat rikastuneet aivan tolkuttomasti – ei nyt varmaankaan vaivaa näkemättä, mutta kuitenkin vähemmillä käytetyillä tunneilla per tienattu punta kuin ns. tuottavissa ammateissa. Ottaneet sitten niitä esikuvikseen – ehkä? Moral Hazard -ilmiön kerrannaisvaikutus hieman poikkeavalla suunnalla. Suomalaisnuorilla ei ole samanlaisia esikuvia ihan niin lähellä – itse asiassa täkäläinen tyypillinen reippaasti vaurastunut tyyppi on insinööri joka sattui olemaan Nokiassa sen vahvan kasvun vuosina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. TomiA kirjoitti 7.12.2010 kello 22:49

    Suomalaiset kuvattiin pitkään mongoleiksi ruotsalaisissa lehdissä. Olikohan se vielä 1950-luvulla, kun maaotteluvoitto saatettiin kuitata otsikolla Mongoler vann igen? Luin joku aika sitten tosi vauhdikkaan kirjan mongoleista (Genghis Khan and the Making of the Modern World ). Olen alkanut harmitella, että mongolitaustani ei ole kai oikein missään mielessä totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juha Maenpaa kirjoitti 7.12.2010 kello 23:23

    Jotenkin hankalaa tämä Pisa-keskustelu, mutta toisaalta niin antoisaa, vähän kuin lasten oppimisen maailman Euroviisut kiinnostavuudeltaan (täällä Saksassa iltapäivän radiouutiset toistivat Pisa-tulokset paikallisten ministereiden kommentteineen muutaman kerran tunnissa…)

    Mutta olen hukassa siinä, miten verrata Singaporea, Thaimaata, Saksaa ja Suomea: pojat vs. tytöt, koulujärjestelmän yhtenäisyys (peruskoulu) vs. erilaisuus (yksityiskoulut), kohdealueen pienuus (Hong Kong) vs. suuruus (Thaimaa, joka taisi sijoittua jollakin listalla kärkipäähän…), väestöpohjan yhtenäisyys (Korea ja Suomi vs. vaikkapa Saksa) — jne,

    minusta Pisa-tutkimuksia voitaisiin pitää vielä pari kertaa ja pitää sitten vaikka 20 vuoden tauko, antaen johtopäätöksille ja kehitystoimille aikaa vaikuttaa. Uskon kuitenkin, että Pisa myy ja testien tekoa jatketaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Touko Mettinen kirjoitti 7.12.2010 kello 23:31

    Sinnikkyys – tai sisu – on se, joka meidän rikkaiden länsimaalaisten lapsilta rupeaa olemaan vähissä. Kulttuuri kyllä, mutta entäpä uskonto? (Eli pitäisikö suosia koivuniemeläisyyttä?)

    Tämän lisäksi meidän lapsillamme on todella paljon vaihtoehtoja lukemiselle, eikä opettajien tai vanhempien auktoriteetti enää tahdo riittää pakottamaan kirjan ääreen.

    (Muistaako joku, missä kotimaisessa 50-luvun elokuvassa tyttö tunnusti syntinsä: “Voi, minä skraapasin koulusta ja luin vain koko päivän Waltaria!” Kunpa joku vielä…)

    Touko Mettinen
    (hopee on häpee?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. mr.hoitsu kirjoitti 7.12.2010 kello 23:46

    2010 Intelin järkkäämän nuorten tiedekilpailun palkittuja:

    Linda Zhou, Alice Wei Zhao, Lori Ying, Angela Yu-Yun Yeung, Lynnelle Lin Ye, Kevin Young Xu, Benjamin Chang Sun, Jane Yoonhae Suh, Katheryn Cheng Shi, Sunanda Sharma, Sarine Gayaneh Shahmirian, Arjun Ranganath Puranik, Raman Venkat Nelakant, Akhil Mathew, Paul Masih Das, David Chienyun Liu, Elisa Bisi Lin, Yifan Li, Lanair Amaad Lett, Ruoyi Jiang, Otana Agape Jakpor, Peter Danming Hu, Yale Wang Fan, Yuval Yaacov Calev, Levent Alpoge, John Vincenzo Capodilupo and Namrata Anand.

    Sentään joku Intialaistaustainen mukana…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. JS kirjoitti 8.12.2010 kello 0:03

    On totta, että Beijingin ja laajemminkin Kiinan liikennepolitiikassa mopo (siis se nelipyöräinen) pääsi välillä käsistä. Mutta nyt siellä panostetaan raideliikenteeseen rajummin kuin missään koskaan. Ja pyörillekin tehdään taas tilaa. Ja liikenteen päästöjä on alettu suitsia kovalla kädellä.

    Yleensäkin ympäristönsuojelun arvostus kasvaa Kiinassa nyt paljon nopeammin kuin koskaan Japanissa, jossa harppaus ympäristökatastrofien Minamatamaasta vastuullisen ilmastopolitiikan esikuvaksi vei viitisenkymmentä vuotta.

    Siksikin tulevaisuus voi olla Aasiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tavallinen Teknikko kirjoitti 8.12.2010 kello 0:10

    #
    Hongkongissa pääliikennemuoto on hissi, sen jälkeen tulee metro.
    #

    Ei ihan noinkaan.
    Katsoppa Hongkongissa pilvenppiirtäjästa alas katutasoon, niin mitä punaista näetkään. Vastaan : takseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Seppo S kirjoitti 8.12.2010 kello 0:11

    Olin pari vuotta sitten Shanghaissa kuuntelemassa siellä pitkään asuneen suomalaisen lakimiehen luentoa. Hän kertoi asuvansa koulun vieressä ja että hän on usein katselee ikkunastaan koululaisten kurinalaisia kokoontumisia koulun pihalla. Hänen johtopäätös oli: “Ne jyrää meitin”.

    Siellä koululaiset ovat uskoakseni keskimäärin kurinalaisempia ja ahkerampia kuin Suomessa. Toisaalta luovuudessa saattavat sitten olla meitä heikompia. Luulen, että meillä vapaamuotoisempi toiminta synnyttää enemmän luovia henkilöitä, mutta myös sitten enemmän syrjääntyneitä.

    Meidän tilanteessa huolestuttaa kasvava kahtiajako hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Rikkinäisten perheiden ja huostaanotettujen määrä on lisääntynyt jne. Tämän vuoksi olemme menossa huonompaan suuntaan. Eikä politiikan kentässä näytä olevan kiinnostusta tehdä mitään korjausliikettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 0:45

    Suomessa panostetaan kielten ja yleissivistävien aineiden opiskeluun ja se vie voimavaroja matematiikasta.

    Olen haastatellut näiden kympin oppilaita ja päässyt käsitykseen ,miten he aikovat selviytyä muuttuvassa maailmassa

    Ratkaisu näyttää olevan , että lähes jokainen haluaa varmista tulevaisuuden lukemalla 4-6 kieltä
    He lähtevät siitä, että tulevaisuus on epävarma, , ammatin vaihtaminen vaikeaa korkeakouluoppineelle, erityisesti ,jos on kapea-alainen asiantuntija.
    Työpaikan saanti halutaan varmistaa oppimalla mahdollisimman monta kieltä.Tällöin maantieteellinen alue on laaja

    Pakkoruotsi syö sitäkin resurssia

    Kiinassa opetus keskittyy harvempiin kohteisiin, matematiikkan ja luonnontieteisiin ja vähemmän kieliin ja yleisivistäviin aineisiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kari Koskinen kirjoitti 8.12.2010 kello 2:14

    Ei siinä PISA:t paina, kun oikeasti fiksu porukka menee kuitenkin Jenkkilään touhuamaan, niin Kiinasta kuin Suomestakin.

    Enkä kyllä ihmettele.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Elina kirjoitti 8.12.2010 kello 4:17

    Shanghai on korkeastikoulutettujen keskittymä, jonne virtaa akateemista väkeä niin Kiinan sisältä kuin kansainvälisestikin.

    Ei ole vertailukelpoista laittaa tällainen koulutuksellinen eliitti vastaan koko Suomi Kainuun perukoita myöten.

    Kiinan yhden lapsen politiikka on myös johtanut siihen, että tähän yhteen silmäterään panostetaan voimakkaasti. Jo vauvaikäisiä valmennetaan akateemisia taitoja silmällä pitäen. Yksityistunnit koulun ohella ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

    Ennemminkin kuin ihmetellä Shanghain menestystä, tulisi ihmetellä miten juuri Suomi keikkuu samassa sarjassa Itä-Aasian maiden kanssa. Itäaasialaisilta mitataan myös maailman korkeimmat älykkyyspisteet siinä missä suomalaiset ovat vain hyvää keskitasoa. Jokin genetiikan ulkopuolinen ylivoimatekijä meillä on siis koululaitoksessamme.

    On vielä huomattava, että kaikista Pisa-maista Suomessa tulokset saavutetaan kaikkein vähimmin resurssein. Koulu alkaa myöhään ja oppitunteja on vähemmän kuin missään.

    Lievä heikennys viime tuloksiin nähdäkseni johtuu koulujen segregaatiosta. Hyvien ja keskinkertaisten koulujen tulokset ovat ennallaan, mutta huonojen koulujen tulokset ovat heikentyneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2010 kello 7:41

    Shanghain ero muihin on niin huikea, että vähän panee pohtimaan, onko testiin valmentauduttu.
    Tuo urbanisaatioargumentti kannattaisi myös tutkia. Mikähän olisi pelkän Helsingin pistemäärä? Ainakin joitakin vuosia sitten maan paras Pisa-koulu oli Kruununhaan peruskoulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. nos kirjoitti 8.12.2010 kello 7:42

    On masentavaa, kun keskustelu on aina jonkin listan ympärillä, jonka jälkeen alkaa tämä merkillinen rotu-, kuri-, laiskuus-, ne jyrää meidät keskustelu. Meidän uhka ei ole se, että 1,5 miljardinen Kiina tai jokin muu tuottaa enemmän kaikkea kuin me. Meidän uhka on se, että heikennämme itse panostuksia koulutukseen, infraan ja muihin julkishyödykkeisiin ideologisista syistä. Olemme aidosti huonompia eliittinä itseään pitävien ihmisten laadussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2010 kello 7:47

    Anekdootti, mutta… Aikoinaan opettajatuttu sai kiinalaisilta isänniltään moitteita siitä ettei hän halua heidän oppilaidensa menestyvän, koska ei antanut valintakoekysymyksiä etukäteen oppilaille. Seurasi kuulemma mielenkiintoinen keskustelu testaamisen ideasta, eli ajatus että testataan ominaisuuksia eikä opettelukykyä oli jotenkin vieras.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Elina kirjoitti 8.12.2010 kello 8:16

    Toki peruskoulussa on paljon hyvää. Toisaalta maailman paras kouluroka, jonka puolet lapsista jättää siltikin syömättä.

    Tässä tyyppiesimerkki “uutisesta”, joka lähti elämään omaa elmäänsä harhaanjohtavan otsikon vuoksi.

    Selvityksessä oli käynyt ilmi, että puolet oppilaista jättää jonkin tarjotun elementin ottamatta aterialla — esim. salaatin.

    Ala-astelaisista käytännössä kaikki osallistuvat ruokailuun ja yläastelaisistakin lähes kaikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Elina kirjoitti 8.12.2010 kello 8:27

    Osmo on aivan varma:

    Minusta on kiistatonta, että suomalainen koulu suosii tyttöjä.

    Näinhän sitä aina sanotaan. Kuitenkin valtakunnallisten testitulosten ja koulunumeroiden ristiinajossa ollaan toistuvasti huomattu, että pojille annetaan parempia numeroita osaamistasoonsa nähden.

    Näin on etenkin äidinkielen osalta.

    Luokkahuoneobservoinneissa on todettu poikien saavan enemmän puheaikaa ja myönteisempää huomiota opettajilta silloin, kun käytös oli hyvää.

    Eli miten koulu suosii poikia? Ja mitä pitäisi tehdä, jotta koulu olisi tasavertaisempi?

    On monia elämänalueita, joissa miehet pärjäävät naisia huonommin, mutta onko se elämänalueen vika?
    Miehet tekevät enemmän rikoksia ja kansoittavat vankilat. Suosiiko lainsäädäntömme naisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Elina kirjoitti 8.12.2010 kello 9:39

    Osmo:

    Shanghain ero muihin on niin huikea, että vähän panee pohtimaan, onko testiin valmentauduttu.

    Mitä tarkoitat?

    Ei Pisa-testiin voi varsinaisesti valmentautua. Ajatteletko, että Shanghain Pisa-organisaatio on vuotanut kysymykset etukäteen tai kopeloinut otantaa?

    Otannan suorittaa ainakin kansainvälinen, puolueeton taho kuten tulosten tilastoajotkin. Mutta kysymykset laaditaan yhteistyössä osallistujamaan organisaation kanssa. Onhan selvä, että täysin eri kulttuuripiireissä testimateriaali ei voi olla aivan samanlaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Elina kirjoitti 8.12.2010 kello 9:41

    Eli miten koulu suosii poikia? Ja mitä pitäisi tehdä, jotta koulu olisi tasavertaisempi?

    Tässä 8.27 kirjoittamassani pätkässä tulisi olla tietysti “tyttöjä” poikia-sanan sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Syltty kirjoitti 8.12.2010 kello 10:15

    Elina
    “Suosiiko lainsäädäntömme naisia?”

    Tutkitusti kyllä.

    Naiset saavat samoista rikoksista kevyemmät tuomiot sekä rikosnimikkeet ovat kevyempiä. Siinä missä miestä olisi syytetty jo törkeästä pahoinpitelystä, nainen selviää vielä pahoinpitelyllä. Kun mies saa ehdotonta, nainen menee vielä ehdollisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Catilina kirjoitti 8.12.2010 kello 11:07

    Stormfrontilla hurrit taannoin haukkuivat meitä mongooleiksi, joten rupesimme joka postauksen lopuun laittamaan animoidun giffin, jossa oli kumartava kiinalainen. Alle vielä “tsing!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Tommi Uschanov kirjoitti 8.12.2010 kello 12:01

    Vanhat miehittävät johtotehtäviä siitä yksinkertaisesta syystä, että nuoret eivät halua kantaa vastuuta . Eivätkä edes osaa työelämän pelisääntöjä, joten eipä heistä ole vastuun kantajiksikaan

    Eli jos halutaan ay-liikkeen ylipäänsä säilyvän olemassa jatkossakin, näiden vanhojen on tällöin elettävä satoja vuosia, kaikkein mieluiten oltava kuolematta koskaan. Siinäpä heille haasteellinen tehtävä!

    “Tämäkään varttuva sukupolvi ei kelpaa mihinkään, ja jos yleensä jokin sukupolvi on joskus johonkin kelvannut – mitä kyllä epäilen -, niin päädyn sittenkin uskomaan, että se oli meidän isiemme sukupolvi.” (Heinrich Böll, “Ois joulu ainainen”)

    perustelut:valtio elää tällä hetkellä reilusti yli varojensa,eli lainaa rahaa pystyäkseen maksamaan valtionhallinon palkat jne.

    Suomi on varmaankin koko maailman ainoa maa, jossa julkisen sektorin nettovelka on negatiivinen, mutta tästä huolimatta kaikkialla esiintyy koko ajan kauhistunutta päivittelyä “yli varojen elämisestä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. TomiA kirjoitti 8.12.2010 kello 12:14

    “Eli miten koulu suosii tyttöjä?”

    No, vaikka millä tavalla lukemattomien tutkimusten ja teorioiden mukaan. Onhan nimittäin yritetty selvittä, miksi tytöt pärjäävät keksimäärin niin paljon paremmin. Elinan hypoteesisi — “tytöt nyt vain ovat parempia koululaitoksen luonteesta riippumatta” — ei siis ole kelvannut kaikille.

    “Ja mitä pitäisi tehdä, jotta koulu olisi tasavertaisempi? ”

    Pistetään nyt muutama keskeinen (koskevat abstraktia keskimääräistä oppilasta): pojille esikuvia ja ymmärtäjiä, poikien hitaamman kehityksen huomioiminen, poikien lahjakkuuden erilaisen suuntautumisen huomioiminen (vähemmän kieliä ja puhetta, enemmän tekemistä ja “matikkaa”).

    “ollaan toistuvasti huomattu, että pojille annetaan parempia numeroita osaamistasoonsa nähden. ”

    Niin, hyvä huomio. Tilanne on vielä huolestuttavampi kuin numeroista voisi päätellä.

    En sittten tiedä, onko tästä järkevää ruveta vänkäämään tyttöjen suosimisesta tässä. Yleensä ottaen koulun yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi tasapuolisuus on todella tärkeä poliittinen kysymys … tai siis sen pitäisi olla. Nyt keskustelu on jäänyt ykköspesälle, kun vastapuoli ei suostu pahimmillaan edes myöntämään, että ongelmia on tai että niille voisi tehdä jotain.

    PS.

    “Suosiiko lainsäädäntömme naisia?”

    Kyllä, mutta ei kai suoranaisesti nyt puhutussa yhteydessä. Huolestuttavampaa on, että ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu poliisin ja oikeuslaitoksen suosivan naisia. Jos se on totta Suomessakin, ei ole niin väliä, mitä laissa sanotaan. Braxin “vaalikauden merkittävin saavutus” on paraatimesimerkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pekka Pessi kirjoitti 8.12.2010 kello 12:18

    Elina, ehkä lähteesi ei muistanut mainita, että tytöt saavat samoilla koetuloksilla poikia parempia numeroita. Näin on etenkin matematiikan osalta.

    Luokkaopbservoinneissa on myös todettu poikien saavan lähes pelkästään negatiivista huomiota.

    Ehkä ongelma on juuri siinä minkä mainitsit, poikia ei viitsitä opettaa, vaan päästetään armovitosilla läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Elina kirjoitti 8.12.2010 kello 12:22

    Luin Soulin Suomen suurlähetystön sivuilta seuraavia faktoja:

    Koulu alkaa Etelä-Koreassa maksuttomana 7-vuotiaana kuten täälläkin, mutta testattava ikäluokka käy maksullista opinahjoa. Tämä on tietysti jo valikoitumista aiheuttava seikka toisin kuin Suomessa, missä testattavana on ollut koko ikäluokka sosiaaliseen asemaan katsomatta.

    Koulupäivät ovat huomattavasti pidempiä ja lauantaisinkin on puoli päivää koulua. Vanhemmat käyttävät suuria summia lastensa yksityistunteihin.

    Näin ollen edelleen Suomen peruskoulutuksen panos-tuotos -suhdetta voi kiistatta pitää maailman tehokkaimpana.

    Katsoin myös tarkemmin vuoden 2009 Pisa-tutkimuksen piste-eroja. Voi todeta, että Suomi on suoriutunut pienestä notkahduksesta huolimatta loistavasti. Lukutaidossa ja matematiikassa Suomi on kaikista OECD-maista kakkonen ja luonnontieteissä ykkönen.

    Ero Ruotsiin on paljon suurempi kuin ero Shanghaihin. Ylipäänsä muilla Pohjoismailla on peiliin katsomisen paikka tai itse asiassa koko läntisellä maailmalla.

    Meillähän on käsissämme mahtava vientituote, jos vain tunnistamme menestystekijät. Osmo penäskin jossain ketjussa kasvatustieteilijöitä keskittymään olennaiseen ja tutkimaan oikeita asioita “lastentarhan opettajan monet roolit”, “päiväkotien pihaleikkien muutos” – mössön sijaan. Tässä on sarkaa riittämiin.

    Menestystekijöiden tutkiminen ei tarkoita sitä, etteikö pitäisi myös tarkastella kriittisesti monia asioita. Tyttöjen ja poikien lukutaidon ero Suomessa oli koko tutkimusaineiston suurin.

    Miksi? Ja mitä asialle voi tehdä?

    Myös ehdottoman epäedullinen koulujen eriytymiskehitys olisi pysäytettävä. Edelleen koulujen väliset erot Suomessa ovat aineiston pienimpiä, mutta suunta on väärä.

    Mitä tehdä?

    Miksi ruotsinkieliset oppilaat suoriutuvat merkitsevästi suomenkielisiä huonommin, on myös vähemmälle huomiolle jäänyt kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. a_l kirjoitti 8.12.2010 kello 12:34

    Shanghai on kahdenkymmenen miljoonan asukkaan osavaltio jonne koulutettujen amattilaisten lisäksi muuttaa valtavat määrät maaseudun kouluttamattomia. Urbanisaatioargumenttia pitäisi pohtia ennemmin Hong Kongin ja Singaporen kohdalla koska näihin kaupunkeihin on köyhän väestön vaikeampi muuttaa.

    Mutta onko Shanghain otos kattava? Käykö maaltamuuttajan lapsi edelleen koulua kotikylässään?

    ****
    Suomen koulutusjärjestelmä on joko tyttöjä suosiva, tai sitten se on äärimmäisessä tasa-arvoisuudessaan löytänyt jonkinlaisen sukupuolten välisen tasoeron joka selittää tyttöjen paremman koulumenestyksen.

    Jos tällainen ero on olemassa, se saattaisi myös selittää miesten paremmat palkat, lukuisammat suuryritysten hallituspaikat jne 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2010 kello 12:39

    Jos Etelä-Koreassa ei todellakaan ei ole testattu koko ikäluokkaa vaan vain “oppikoululaiset”, he eivät tietenkään kuulu samalle viivalle muiden maiden kanssa. Hyvä huomio Elinalta.
    Jos jokin opetusviranomainen seuraa tätä palstaa, tämä asia pitäisi tarkistaa, onko näin todella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. M.A. kirjoitti 8.12.2010 kello 12:42

    Eihän sitä takaakaan mikään, että PISA tuloksiin tarvittavat perustaidot on opittu koulussa.

    TV- ohjelmat ovat meillä tekstitteyjä, eivätkä dubattuja. Joten englannin kuuntelu kehittyy samalla, kuin oman kielen oikeinkirjoitus ja lukutaito (vrt, dubatun ohjelman katselu ei kehitä kumpaakaan, ei edes huulitalukutaitoa :))Oli laskettu, että suomalainen lukee vuodessa kahdenkymmenen kirjan verran tekstiä tekstityksinä (mutta ei läheskään niin montaa kirjaa). Lisäksi suomea osaa kirjoittaa, jos sitä osaa puhua, joten suomi on meille helppo kieli vaikkakin muille vaikea kieliopin takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. M.A. kirjoitti 8.12.2010 kello 12:45

    Elinan kommenttiin liittyen tämä voi myös selittää, miksi ruotsinkieliset oppilaat menestyvät huonommin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Liian vanha kirjoitti 8.12.2010 kello 12:51

    “Mutta onko Shanghain otos kattava? Käykö maaltamuuttajan lapsi edelleen koulua kotikylässään?”
    Maaltamuuttajat eivät saa kotipaikkaoikeutta suurkaupunkeihin ja he ovat vailla kaikkia oikeuksia.
    Myöskään perhe ei saa muuttaa mukana eikä se olisi mahdollistakaan sillä suurin osa asuu työnantajan järjestämässä yhteismajoituksessa.
    Nykyisin on alkanut syntyä maaltamuuttajien ghettoja ,joissa asuu perheitäkin ,mutta tuskinpa näissä on kouluja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Elina kirjoitti 8.12.2010 kello 12:59

    Yritin pirauttaa Suomen pään koordinaattorille, mutta valitettavasti oli junailemassa, joten yhteys katkesi.

    Sen verran ehdin kuulla, että eteläkorealaiset koululaiset raportoivat käyttävänsä opiskeluun 50 prosenttia enemmän aikaa kuin suomalaiset.

    Eiköhän tässä ainakin ole yksi selittävä tekijä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. TomiA kirjoitti 8.12.2010 kello 13:37

    Raportissa todetaan: “Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta tyttöjen ja poikien suuri ero lukutaidossa ei ole hyvä lähtökohta. Tyttöjen lähes puolentoista kouluvuoden suuruinen etumatka lukutaidossa kielii siitä, että poikien lukutaidon kehittämiseksi ei ole tehty kaikkea mahdollista. Poikien tyttöjä suurempi osuus heikoista lukijoista on Suomessa korostunut, joten panostukset poikien lukutaidon kehittämiseen näkyisivät selvästi lukutaidon kokonaistuloksen kohoamisessa entisestään.”

    Hieno juttu, että todetaan. Sääli taas on, että opetusministerimme ei lehtitietojen perustella ole huomannut kyseistä kohtaa. Tai sitten hän on huomannut, mutta asian toteaminen haittaisi meneillään olevia uudistusprojekteja, joissa poikien menestysmahdollisuuksia ollaan jopa heikentämässä.

    Tosiaan, puolitoista vuotta jäljessä! Mitenkähän toimisi, jos vaikka jalkapallossa … ei mikään ihme, että osa porukasta jää jalkoihin.

    Matikassa taas pojat ovat tosiaan aavistuksen tyttöjä parempia, mutta vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Luonnontieteissä tytöt ovat taas täysin ylivoimaisia, kun OECD:ssa sukupuolet ovat keskimäärin tasavahvoja. Suomi kuuluukin pikemmin samaan sarjaan islamilaisten kuin länsimaiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. JL kirjoitti 8.12.2010 kello 14:58

    Omituista on se, että Suomen koululaiset saavat aivan samanlaisia tuloksia kuin itäaasialaiset, vaikka jälkimmäiset kaikesta päätellen opiskelevat kaksinkertaisella tarmolla. Toisaalta on muistettava, että PISA-testeihin liittyy ilmeisesti kattoefekti, mikä pienentää maiden eroja. Ks. tämä artikkeli mm. kattoefektistä PISAssa: http://www.lagriffedulion.f2s.com/math2.htm

    PISAn ja vastaavien tuloksia ja monia taustamuuttujia (esim. maahanmuuttajuus) voi tarkastella täällä: http://nces.ed.gov/surveys/international/ide/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. JuhaH kirjoitti 8.12.2010 kello 15:05

    Otoksen edustavuudesta:

    Muistelen lukeneeni aiemmmista oppimisvertailusta, että koulupudokkaat eivät ole testattavana lainkaan. Siksi muun muassa sellaisten maiden kuin Iso-Britannia, USA ja Australia tulokset ovat reippaasti vääristyneet ylöspäin.

    Suomessa koulupudokkaita ei kai käytännössä ei ole lainkaan. En kyllä tiedä, oliko testissä mukana erityisluokkien oppilaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Elina kirjoitti 8.12.2010 kello 15:06

    Pekka Pessi:

    Elina, ehkä lähteesi ei muistanut mainita, että tytöt saavat samoilla koetuloksilla poikia parempia numeroita. Näin on etenkin matematiikan osalta.

    Nope! Pojat saavat kielissä ja reaaliainessa parempia numeroita koetuloksiin nähden ja eritoten äidinkielessä ero on huima.

    Tytöt saavat hieman parempia numeroita todistukseen matematiikassa koetuloksiin nähden, mutta ero on hyvin pieni.

    Liisa Näverin väitöstutkimuksen mukaan:

    Puhtaasti matemaattisia taitoja mittaavan mittarini mukaan poikien osaaminen on parempaa kuin tyttöjen. Pojat saivat silti tyttöjä huonompia arvosanoja, Näveri sanoo.

    Arvosanaan vaikuttaa muun muassa tuntiaktiivisuus, jossa tytöt saattavat olla parempia. Opetushallituksen selvitykset viittaavat kuitenkin siihen, että pojilta vaaditaan jokaiseen arvosanaan jonkin verran parempia matematiikantaitoja kuin tytöiltä.

    Äidinkielen arvosanoissa tilanne on päinvastainen. Opetusneuvos Hannu-Pekka Lappalaisen mukaan tyttö ja poika saattavat olla kielitaidoltaan yhtä huonoja, mutta poika saa silti pykälää paremman arvosanan.

    Ilmiö korostuu äidinkielessä selvästi voimakkaammin kuin matematiikassa.

    Varsinkaan heikkotasoisilta pojilta ei vaadita lainkaan samanlaisia kirjoitustaitoja kuin tytöiltä. Näyttää siltä, että tasa-arvoa on yritetty edistää antamalla pojille äidinkielen arvosanoja, jotka eivät vastaa taitojen todellista tasoa, Opetushallituksessa työskentelevä Lappalainen sanoo.

    Pekka Pessi:

    Luokkaopbservoinneissa on myös todettu poikien saavan lähes pelkästään negatiivista huomiota.

    Voisit linkittää tähän väittämääsi jotain sanojesi vastineeksi.

    Tietysti pojat saavat negatiivista huomiota käyttäytyessään huonosti. Tätä tapahtuu enemmän kuin tyttöjen huonostikäyttäytymistä.

    Mutta kun poikien käytös on asiallista, he saavat enemmän puheenvuoroja, he myös saavat pidemmän puheajan käyttäessään vuoronsa ja opettajan myönteistä huomiota vastaavasti käyttäytyviä tyttöjä enemmän.

    Faktat siis faktoina ilman tunnetta. Minä en ole mitenkään kahden pojan äitinä “tyttöjen puolella”.

    (Tulihan se ketjun ensimmäinen ad hominenkin tällaisena itseversioina)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. JuhaH kirjoitti 8.12.2010 kello 15:54

    Elina kirjoitti:
    “Osmo penäskin jossain ketjussa kasvatustieteilijöitä keskittymään olennaiseen ja tutkimaan oikeita asioita “lastentarhan opettajan monet roolit”, “päiväkotien pihaleikkien muutos” – mössön sijaan.”

    Nämä kyllä taitavat olla niitä oleellisia asioita, jos haluamme ymmärtää esimerkiksi, miksi tytöt pärjäävät kielitesteissä paremmin kuin pojat.

    Populismi on niin tavattoman helppoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. TomiA kirjoitti 8.12.2010 kello 17:28

    Tarkennan vielä sen verran, että suomalaisen koulun oikea vertaisryhmä ei ole islamilaiset maat, kun tarkastellaan koulun tasoa. Sen sijaan suomalaisten poikien ja tyttöjen ero “luonnontieteiden osaamisessa” on lähempänä sellaisia maita kuin Turkki, Kirgisia ja Dubai kuin vaikka Ruotsia. Toisaalta Tanskan koululaitos näyttäisi epäonnistuneen “tasa-arvossa” lähes yhtä pahasti kuin Suomen.

    Pärjäävätkö kaupunkilaiset maalaisia paremmin? Kyllä vain, mutta ero on pienen pieni (taulukko 4.9): lukutaidossa 10 pistettä, matikassa 6 ja luonnontieteissä 4 (kyse on siis 500 tienoilla pyörivistä pistemääristä). Mutta pitää muistaa, että Suomessa koulut ovat PISA:n mukaan poikkeuksellisen tasalaatuisia (Väli-Suomi ei tosin pärjää muiden tahdissa). Jossain Kiinassa tilanne on täysin eri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. TomiA kirjoitti 8.12.2010 kello 18:23

    Ruotsinkielisistä vielä. Heillähän tulokset ovat huonompia kuin suomenkielisillä. Näin siitä huolimatta, että taloudellisia resursseja on enemmän. Raportin mukaan erityisesti kaikkein huonoimpia luetunymmärtäjiä on paljon.

    Raportin mukaan syitä on monia. Lopuksi nostetaan esiin se sama selitys, joka selittää enemmän tai vähemmän suomalaisten koulujen menestystä OECD-maiden välisessä vertailussa: ruotsinkielisissä kouluissa 19% puhuu kotonaan muuta kuin koulun kieltä; suomenkielisissä vain 4%.

    Mutta puolikielisyys ei kai selitä ihan yhtä hyvin sitä, miksi luonnontieteissä ero suomenkielisiin kouluihin on liki yhtä suuri kuin luetun ymmärtämisessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. N.N. kirjoitti 8.12.2010 kello 20:29

    Tytöt ovat poikia parempia koulussa -> ei ongelmaa, pojat ovat laiskoja ja lahjattomia.

    Miehet ovat naisia parempia työelämässä (isompi palkka) -> jättimäinen ongelma, patriarkaatin salaliitto, sukupuolirasismia, miesten hyvävelikerhoja ja lasikattoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Sakari Ellonen kirjoitti 8.12.2010 kello 21:33

    Suomi on varmaankin koko maailman ainoa maa, jossa julkisen sektorin nettovelka on negatiivinen, mutta tästä huolimatta kaikkialla esiintyy koko ajan kauhistunutta päivittelyä “yli varojen elämisestä”.

    Tuon linkittämäsi artikkelin perusteella vaikuttaisi siltä, että negatiivinen nettovelka johtuu yksinomaan julkisista eläkesijoituksista. Jos eläkesijoitukset ovat ulkomailla yksityisiä, ruusuisempi tilanne saattaa olla harhaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Smash kirjoitti 8.12.2010 kello 22:40

    Suomalaiset naiset lukevat enemmän kuin miehet, ja ovat siksi viisaampia kuin miehet. Kuulostaa vähän siltä, että myös paljon lukevat miehet kuuluvat hyväksyttävään kansanosaan.
    Voidaanko tästä päätellä, että paljon lukevat naiset ovat älykkäitä, varsinkin, jos he lukevat minun tekstiäni?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Tavallinen Teknikko kirjoitti 9.12.2010 kello 0:08

    Kun tiedetään, että vain n. 2% ikäluokasta on tuottava jotakin uutta järjellään uutta maahan, niin mitä sitten lopulla 98%:lla tehdään.

    Eli kun Kiinassa on populaatiota n. 1.2 miljardia, niin tuolla 2% määrällä jyräävät meidät allensa miten tahtovat – kunhan vaan Kiinassa saavat länsimaista teknologiaa haltuunsa, kuten nyt saavat haltuunsa.

    Montakohan propellipäätä Suomikin on menettänyt USA:n älymarkkinoille, kun Suomessa suomalaisen koulutus on ainakin koulutuksen saajalle täysin ilmaista.

    Sitten taas USA:n puolesta kuuluu sellaista, että miksi USA:ssa oppivelvollisuus on n. 12 vuotta, kun nuo koulupudokkaat USA:ssa eivät tee muuta kuin harmia niille, jotka todella pyrkivät saamaan ilmaisesta koulutuksesta maksimaalisen hyödyn.

    Että täälläkin mennään sitten siihen suuntaan, että oppimisen ilosta nauttivat ovat pakotettuja kuuntelemaan niinden hörinöitä, jotka kuuluisivat vallan toiselle alueeelle, kuin pilaamaan oppimishalukkaiden oppimisympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Elina kirjoitti 9.12.2010 kello 2:51

    Katselin tässä saksalaisten nettilehtien reaktioita Pisaan. He iloitsevat pienestä parannuksesta vuoden 2000 tasoon nähden. Silloinhan maahan julistettiin lähes hätätila huonojen tulosten takia.

    Suomalaisten menestystä selitetään pitkälti maahanmuuttajaväestön vähäisyydellä.

    Olisikin mielenkiintoista tietää, mikä osuus kasvaneella mamu-oppilaiden määrällä on Suomen heikentyneessä tuloksessa lukutaidon osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Elina kirjoitti 9.12.2010 kello 3:26

    JuhaH,

    Sinusta on siis populismia tutkia tilastollisesti asioiden välisiä yhteyksiä? Vai populistista vaatia sitä?

    Ei tutkimus itsessään voi olla populistista. Tulosten raportointi tiettyä tarkoitusta varten, tiettyjä asioita korostaen voi olla.

    Suomessa on 136 kasvatustieteen professoria. Luulisi joltain liikenevän aikaa pihaleikkien lomassa tutkia esim. oppimisympäristöjen ja varhaiskasvatuksen vaikutusta myöhempään menestykseen.

    Tästä Osmo on kirjoittanut täällä ja mielestäni aivan ilman populisimia:

    http://www.soininvaara.fi/2010/06/25/mita-kasvatustieteilijat-tutkivat/#comments

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. TomiA kirjoitti 9.12.2010 kello 9:18

    “Koulutuksen arviointikeskuksen Pisa-tutkijat Jarkko Hautamäki ja Tommi Karjalainen havaitsivat, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat jopa 50 pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.”
    http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2-2008/11-16-30-10.html

    Mutta johtuuko se maahanmuuttajien vähäisestä määrästä kuitenkin? Koulun ja luokan tasohan laskee kai säännönmukaisesti toiskielisten määrän lisääntyessä. Kulttuuriset asenteet koulutukseen ovat myös erilaisia. Saksassa on kuulemma muodikasta tietyissä porukoissa osata huonosti kieltä. Yllättävän usein vanhemmat vähät välittävät lastensa koulutuksesta. Tällaisia asenteita ei hevin synny koulutususkovaisten suomalaisten miehittämässä koulussa.

    Raportin silmäilyn perustella näyttää siltä, että suomalaisissa on sellaisten poikkeuksellisten piirteiden kasauma, joka selittää menestystä (niistä puhutaan loppuosassa). Ei tarvitse olla huippu joka osa-alueella, riittää kun on kaikessa hiukan muita parempi. Mutta onko Varissuon perukoulussa kaikki hiukan paremmin?

    Yliopistotutkijoiden näkemys taitaakin olla ylioptimistinen, vai olisiko naiivi parempi termi? Puhuessaan Suomen koulujen maahanmuuttajien pärjäämisestä se ei ota huomioon koulujen ja luokkien monikulttuuristumisen vaikutusta:

    “Väitteet kansallisesta älykkyydestä Suomen Pisa-tuloksen selittäjänä voidaan heittää romukoppaan näennäisselityksenä.

    – Kyse on opetuksen tasosta, suvaitsevuudesta ja kotoutumisen onnistumisesta, mutta myös koulutuksen arvostamisesta. Oppiminen ei riipu alkuperästä eikä ihonväristä, mikäli koulunkäyntiä pidetään tärkeänä ja siihen liittyy perusteltu toivo paremmasta. ”

    Hienoa idealismia sinänsä. Mutta näinkö Malmössä tai Pariisissa mietittiin aikoinaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. N.N. kirjoitti 9.12.2010 kello 11:27

    “Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat jopa 50 pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.”

    Suomessa maahanmuuttajien joukossa on (toistaiseksi) suhteellisen vähän humanitaarisia mamuja, joiden kulttuuritausta, lukutaito, kielitaito jne. jättävät eniten toivomisen varaa.

    Kyllähän länsimaasta tullut mamu pärjää koulussa siinä kuin kantasuomalainenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. TomiA kirjoitti 9.12.2010 kello 11:47

    “Suomessa maahanmuuttajien joukossa on (toistaiseksi) suhteellisen vähän humanitaarisia mamuja, joiden kulttuuritausta, lukutaito, kielitaito jne. jättävät eniten toivomisen varaa.”

    Hmm, pari juttua tulee mieleen: Käsittääkseni kaikkialla työperäiset mamut ovat selvä enemmistö, esimerkiksi turkkilaiset Saksassa tai suomalaiset Ruotsissa. Työperäisyys ei kuitenkaan ole tarkoittanut sopeutumista varsinkaan lasten ja lastenlasten kohdalla. Toiseksi epäilen väitettä, että humanitaarinen mamu olisi automaattisesti huonoin kouluttautuja. Eikö onnistunut pakeneminen kriisin keskeltä osoita muuta kuin laiskaa lahjattomuutta? Tosin erityisesti Suomeen on päässyt muillakin meriiteillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Rainer Silfverberg kirjoitti 9.12.2010 kello 12:46

    Jos Pisa-tutkimuksia olisi tehty 1980-luvulla niin Neuvostoliitto ja DDR olisivat olleet kärkikaksikossa. Kyllä jonkun Vorkutan työleirin kouluissa matematiikka uppoaa teinien kaaliin miljoona kertaa tehokkaammin kuin jossain San Fransiscossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. JuhaH kirjoitti 9.12.2010 kello 12:58

    Terve, Elina. Kiitos huomiosta ja linkistä.

    En ollut aiemmin lukenut Osmon kyseistä kirjoitusta. Aika lailla neutraalilta se vaikutti. Minulla ei siten ole perusteita syyttää Osmoa populismista, enkä tainnut pikkukommentissani Osmoa siitä syyttääkään.

    (Joo, herkästi blogeissa tulee reagoitua liian nopeasti ja ilman kunnon kontekstointia.)

    Olen muuten kanssasi samaa mieltä, tietyin ehdoin – vaatisi pidempää keskustelua – siitä, että

    “Ei tutkimus itsessään voi olla populistista. Tulosten raportointi tiettyä tarkoitusta varten, tiettyjä asioita korostaen voi olla.”

    Tiesotusvälineissä tätä ei aina ymmärretä, kun tutkimustulokset ovat synkkiä; herkästi pelätään leimautumista kielteisen maailmakuvan kannattajiksi, vaikka pelkkien tulosten perusteella tähän ei syytä olisikaan. Siksi jätetään tutkimukset julkaisematta, ja siten hillitään myös rakentavan keskustelun käymistä.

    Elinasta tykäten
    Juha

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Rainer Silfverberg kirjoitti 9.12.2010 kello 14:03

    TomiA: “Suomalaiset kuvattiin pitkään mongoleiksi ruotsalaisissa lehdissä. Olikohan se vielä 1950-luvulla, kun maaotteluvoitto saatettiin kuitata otsikolla Mongoler vann igen? ”

    Ei nyt sentään niin myöhään kuin 50-luvulla vaan 1930-luvulla kun kaikissa Euroopan maissa kansalliskiihkoilu oli huipussaan. Monia suomalaisia se kuitenkin taitaa risoa edelleenkin ja siitä johtuu alati jatkuva ruotsalaisurheilijoiden “homottelu”.

    TomiA: “Ruotsinkielisistä vielä. Heillähän tulokset ovat huonompia kuin suomenkielisillä. Näin siitä huolimatta, että taloudellisia resursseja on enemmän. Raportin mukaan erityisesti kaikkein huonoimpia luetunymmärtäjiä on paljon.

    Raportin mukaan syitä on monia. Lopuksi nostetaan esiin se sama selitys, joka selittää enemmän tai vähemmän suomalaisten koulujen menestystä OECD-maiden välisessä vertailussa: ruotsinkielisissä kouluissa 19% puhuu kotonaan muuta kuin koulun kieltä; suomenkielisissä vain 4%.

    Mutta puolikielisyys ei kai selitä ihan yhtä hyvin sitä, miksi luonnontieteissä ero suomenkielisiin kouluihin on liki yhtä suuri kuin luetun ymmärtämisessä.”

    Oma käsitykseni on että suomen kieli taipuu helpommin tieteellisten käsitteiden kuvaamiseen. Suomen kirjakielihan syntyi vasta 1800-luvulla ja kieliopista pystyttiin siinä vaiheessa siivoamaan pois kaikki epäloogiset ilmaisut.

    Olen itse kaksikielinen, äidinkieli ruotsi ja kävin kouluja lukioon asti ruotsiksi. Sitten opiskelin eräässä sisä-Suomen teknillisessä korkeakoulussa suomeksi. Huomasin että olin opiskelujen alussa muita jäljessä matematiikassa ja fysiikassa. Niihin aineisin oli ilmeisesti panostettu enemmän suomenkielisissä kouluissa, tai sitten asioiden kuvaaminen sujui suomeksi helpommin kuin indo-euroopplaisila kielillä. Ja olen myöhemmin alkanut kallistua jälkimmäiseen teoriaan.

    Että kyllä se suomi on maailman paras kieli, mutta ainoa vika siinä on että se on kuin rautatie jonka raideleveys eroaa muista. Tai kuin tietokoneen käyttöjärjestelmä jossa windowsin ohjelmat eivät toimi.

    Eli jos suomenkieliset koululaiset kävisivät kaikki koulunsa ruotsiksi tai englanniksi niin ei enää loistettaisi Pisassa. Eli mikään vientituote se suomalaien peruskoulu ei ole. Toivottavasti ei ole hirveä pettymys. Pidetään lippu vaan korkealla ja toivon että ruotsinkieliset koulumme jotenkin skarppaisisivat vielä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Antti Leppänen kirjoitti 9.12.2010 kello 16:24

    Jos Etelä-Koreassa ei todellakaan ei ole testattu koko ikäluokkaa vaan vain “oppikoululaiset”, he eivät tietenkään kuulu samalle viivalle muiden maiden kanssa. Hyvä huomio Elinalta.

    Kyllä on testattu koko ikäluokka. Täällä on keskikoulussa, joka siis kuuluu oppivelvollisuuteen, ymmärtääkseni nimellinen koulumaksu. Itse asiassa Koreassa maan sisäiset tulokset olivat verraten tasavertaisia, huiput eivät ole yhtä hyviä kuin muiden maiden huiput. Parhaimman 5 %:n tulokset olivat yleistuloksia hieman heikompia, lukeminen yhdeksäs (yleistulos 1.), matematiikka viides (yleistulos 1.) ja luonnontieteet 13 (yleistulos 3.)
    Shanghai oli huipuissa myös huippu (lukeminen ja matikka 1., luonnontieteet 5.), Suomi top-5:ssä vain luonnontieteissä.
    http://news.chosun.com/site/data/html_dir/2010/12/08/2010120800060.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Catilina kirjoitti 10.12.2010 kello 7:32

    Minä luen luonnontieteellisiä tekstejä mieluummin englanniksi, koska minun mielestäni se on niihin suomea parempi kieli. Toisaalta englannin sanojen merkitys ilman kontekstiaan on paljon sumeampi, joten aihepiirin ja käsitteistön opetteleminen täysin uutena asiana voisi olla hyvinkin vaikeaa. Kestää varmaan hetken, ennenkuin henkisen vaihteen saa päälle, ja voipa olla, että kaikki eivät saa sitä koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Elina kirjoitti 10.12.2010 kello 8:32

    Eipä kestä JuhaH,

    Ideaalitilanteesa laadullinen ja määrällinen tutkimus kulkevat tietysti käsi kädessä yhteiskuntatieteiden ja käyttäytymistieteiden sisällä, joiden rajamaastoon kasvatustiede sijoittuu.

    Tuntuu vain, että kasvatustieteessä painopiste syystä tai toisesta on vahvasti ilmiöiden kuvailun puolella ja korrelaatioiden sekä sitä kautta viime kädessä kausalitettien etsiminen jäännyt lapsipuolen asemaan.

    Tästä huomiosta ehkä liiankin kärjekäs kritiikkini kumpusi.

    (Kirjoitit niin nätisti minulle, että lievästä peukkuvastaisuudestani, nyt oli yksi peukku annettava 🙂 )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Ilpo Pernaa kirjoitti 10.12.2010 kello 8:33

    Suomalaisen koululaitoksen uudet opetussuunnitelmat ovat valmistumassa. Lue niistä tiivistelmä:

    http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/06/tuntijako.html

    Löytyykö näistä eväitä kansainvälisen taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseksi ? Se tuntuu sivujen kommentaattoreiden mielestä olevan koulun tärkein tehtävä. Nykyiset ja tulevat opetussuunnitelmat pyrkivät kuitenkin ottamaan ihmisen kokonaisuuden huomioon laajemminkin.

    Tavoitteena on yleissivistynyt , tasapainoinen , onnellinen…ihminen . Kai sellainen on sitten myöskin luova, tehokas ja kansantaloudellisesti tuottava.

    Kompastuskivi näyttää olevan valinnaisuuden lisääminen. Lapset pakotetaan tekemään elämänuraan vaikuttavia päätöksiä 10- 15 vuotiaina. Tuon ikäiset eivät ole siihen kypsiä. Nyt tarvitaan enemmän pakollisia, kaikille yhteisiä oppitunteja. Jopa vielä lukion ja ammattikoulun kävijöille.

    Ne yhteiset oppiaineet tai aihekokonaisuudet olisivat äidinkieli, matematiikka, kielet terveys ja ilmaisun monialaiset taidot. Samalla voitaisiin toteuttaa kovissa aineissa (matematiikka, kielet) tasoryhmäopetus. Rymitys olisi kaksitasoinen laaja ja keskitaso. Alin lahjakkuden taso näissä oppiaineissa keskittyisi käden taitojen kehittämiseen.

    Vanha sosiaalidemokraattinen mantra, kaikki oppivat kaiken on voimavarojen tuhlausta. Se soti myös koulutuksellista tasa-arvoa vastaan. Erilaiset lahjakkuudet pakotettiin samaan muottiin . Harva sai kehittää vahvuuksiaan.

    Uudella mallilla varmistaisimme korkeatasoisen koulutuksen erilaisille oppijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Kiinan Lukutaito kirjoitti 10.12.2010 kello 18:58

    Jotain pimeää kiinankielessä on koska sen sanat ovat monikäsitteisiä (esim. lounas = keskus = keskipäivä …) Aina kun keskustelen kiinaksi kiinalaisten kanssa heillä on ikäänkuin kuminauhahidastus eli he eivät ymmärrä tekstiä nopeasti merkkien monikäsitteisyyden takia. Kiinalaisen lukutaito ei ole ihan sama asia kuin Suomessa minusta aina näyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2010 kello 22:42

    Jotain pimeää kiinankielessä on koska sen sanat ovat monikäsitteisiä (esim. lounas = keskus = keskipäivä …

    On se tietenkin meillä helpompaa , kun lounas on vain ateria tai ilmansuunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Evert The NeveRest kirjoitti 10.12.2010 kello 23:31

    Vertauskuvallinen postaukseni koskien kirjoitustapaa ja kieltä on sittenkin luettu. Sen hoksaamiseen eli tajuamiseen on vain mennyt pari päivää 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Elina kirjoitti 11.12.2010 kello 10:01

    Suomen kielessä on sanojen monipuolisen taivutuksen vuoksi erityisen paljon homonyymejä.

    -Syöpä leipäsi! — Minulla on syöpä.

    -Näissä kauniissa virren säkeissä… — Säkeissä on vehnäjauhoja jne. loputtomiin.

    Kiinan kielen esimerkkihän on luonteeltaan aivan erilainen. Sanoilla on semanttinen yhteinen pohja. Merkitykset viittaavat periaatteessa samaan asiaan eli keskikohtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Pekka Taipale kirjoitti 11.12.2010 kello 10:32

    >Aina kun keskustelen kiinaksi kiinalaisten kanssa
    >heillä on ikäänkuin kuminauhahidastus eli he eivät
    >ymmärrä tekstiä nopeasti merkkien
    >monikäsitteisyyden takia.

    Minä taas en osaa kirjoittaa kiinaa niin nopeasti, että kiinalaisten ymmärrysnopeus tulisi keskustelussa ongelmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Tavallinen Teknikko kirjoitti 12.12.2010 kello 0:34

    Ottakaapa Kiinan asiantuntijat ensin selville, että mitä perinteisessä Kiinan symbooleissa tarkoittaa se, että 1. lävistetty iso O kirjain, kun näettä kiinalaisia tuotteita nenänne alla ja luette kiinalaisia tuoteselotuksia.

    Tässä linkki tuohon symbooliin :
    http://img375.imageshack.us/img375/3589/ofromnorthtosouth.jpg

    Ja voin hiukan helpottaa tehtäväänne, sillä tuo ympyrä on maapallo, mikä on lävistetty pohjois-etelästä suunnasta tulevalla lävistäjällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Lauri Heikkilä kirjoitti 12.12.2010 kello 12:13

    On jollain tavalla ymmärrettävää, että PISA-tutkimuksia tehdään ja niitä uutisoidaan niinkuin niitä uutisoidaan. Olemme tottuneet kilpailemaan ja asettamaan asioita järjestykseen urheilussa, taloudessa ja muussakin elämässä, miksi ei sitten myös koulutuksessa.

    Se taas on jotenkin halpaa, että näiden tutkimustulosten perusteella rakennellaan arvioita talouskasvusta.

    Tottakai Kiina ja Intia kasvavat nopeammin kuin länkkärit, sillä siellä ei ole vielä eletty samaa hyvinvoinnin historiaa kuin länsimaissa tai Japanissa. Me olemme raiskanneet luontoa ja työläisiä ja kuluttaneet valtavat määrät energiaa, jotta olemme saavuttaneet sen elintason, jossa olemme nyt. Se ilmeisesti riittää länsimaiselle ihmiselle, sillä talouskasvu on kuihtumassa ja kansakunta-ajattelu hiipumassa.

    Kiinassa taas materialistisen kukoistuksen huippua ei ole vielä eletty, joten jäljellä on jotain, mihin pyrkiä. Kiina valtaa vasta tänä päivänä siirtomaita Afrikasta, me olimme siellä pari sataa vuotta sitten. Talous kasvaa sitä vauhtia, mihin sen kansalaisten motivaatio riittää. Vaikuttaisi siltä, että Kiinan henkinen kuva on jonkinlainen muovinen ja halpa Amerikka-pastissi.

    On muuten aika ristiriitaista, että maailmantalous pyritään pitämään mahdollisimman avoimena, ja samaan aikaan puhutaan jatkuvasti talouksien kilpailukyvystä. Miksi globaalissa maailmassa, jossa rajat ovat auki, pitäisi olla enää kilpailua eri valtioiden tai maanosien (lue: etnisten ryhmien) välillä?

    Lopuksi: Jos Aasian nousu huolettaa ja markkinataloussodankäynti kiinnostaa, niin toki kannattaa olla ostamatta kiinalaista romua ja murehtia vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Ilpo Pernaa kirjoitti 12.12.2010 kello 13:42

    Lauri Heikkilä: “Talous kasvaa sitä vauhtia, mihin sen kansalaisten motivaatio riittää.”

    Tuossa on villakoiran ydin. Länsimainen ihminen rypee yltäkylläisyydessä ja ikävystyy. Enää eteen ei tarvitse ponnistella. Kansalaispalkka olisi viimeinen naula suomalaisen kilpailukyvyn ja kansantalouden arkkuun.

    Suomalaisessa koulussa tämä näkyy nuorten vaatimuksena , että koulussa pitäisi olla vain hauskaa. Työnteko on tylsää, nuoret työikäiset kieltäytyvät paskaduuneista. Halutuinta on olla julkkis.

    Aasiassa on työteon kulttuuri. Siitä on yksinomaan kyse.

    Soininvaaralaiset miettivät miten saataisiin etuudet jaettua mahdollisimman laajasti. Mietinnän fokus pitäisi olla siinä, miten etuudet saataisiin mahdollisimman vastikkeelliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Lauri Heikkilä kirjoitti 12.12.2010 kello 16:23

    Ilpo Pernaa: “Tuossa on villakoiran ydin. Länsimainen ihminen rypee yltäkylläisyydessä ja ikävystyy. Enää eteen ei tarvitse ponnistella. Kansalaispalkka olisi viimeinen naula suomalaisen kilpailukyvyn ja kansantalouden arkkuun.”

    Herää vain kysymys, miksi meidän pitäisi kilpailla aasialaisten kanssa, jos keskimääräisen elintason nosto ei kiinnosta? Ponnistella ponnistelemisen vuoksi, ponnistella voittamisen vuoksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Saara kirjoitti 12.12.2010 kello 16:37

    Ilpo Pernaa:

    Länsimainen ihminen rypee yltäkylläisyydessä ja ikävystyy. Enää eteen ei tarvitse ponnistella. Kansalaispalkka olisi viimeinen naula suomalaisen kilpailukyvyn ja kansantalouden arkkuun.

    Päinvastoin, perustulo olisi ensiaskel kohti ajattelun vapautta ja luovien innovaatioiden aikakautta – toisin sanoen aineettomaan arvonluontiin perustuvaa kansantalouden elpymistä.

    Suomalaisessa koulussa tämä näkyy nuorten vaatimuksena , että koulussa pitäisi olla vain hauskaa. Työnteko on tylsää, nuoret työikäiset kieltäytyvät paskaduuneista.

    Nuoret ovat oikeilla jäljillä. Luovat innovaatiot eivät synny kurjassa pakon ilmapiirissä, eivätkä silloin, kun ihminen on sidottu monotoniseen kellokorttityöhön, vaan nimenomaan silloin kun tekijöillä on hauskaa, eli kun he ovat sisäisesti motivoituneita. Sama muuten koskee myös oppimista. Suomi ei tarvitse määräänsä enempää aivotonta suoritusmentaliteettia – se aika on jäämässä historiaan. Usko kärsimyksen ja fyysisen ponnistelun kautta syntyvään pelastukseen ei enää kanna hedelmää. Kiina ja Intia kilpailevat meidät sillä alueella hengiltä, emmekä me voi sille mitään.

    Uusi aika edellyttää uudenlaista suhtautumista. Vaikka te suorittavan työn välttämättömään kärsimykseen nöyrtyneet ja työllänne maatamme rakentaneet ikäpolvet kokisitte katkerana sen, että nuorten ei ole hyvä teidän tavallanne alistua muiden komenneltaviksi, niin totta se on. Mitä paremmin kykenette kannustamaan nuoria seisomaan omilla jaloillaan, tekemään omia päätöksiään ja toimimaan proaktiivisesti, sitä todennäköisemmin ja nopeammin Nokia onnistuu kehittämään sen vuosia haaveillun iPhonen tappajan, ja sitä enemmän uusia, globaaliin markkinajohtajuuteen vieviä innovaatioita meillä syntyy.

    Oikeasti, nyt ei enää riitä että suomalaiset saadaan kännykän kokoamislinjalle töihin ahkeralla ja nöyrällä asenteella. Vaan meidän pitää onnistua ideoimaan, suunnittelemaan ja markkinoimaan laite, jonka maailman varakkaat kuluttajat haluavat ostaa, ja jonka ahkerat kiinalaiset sitten kokoavat. Tai muu tuote tai palvelu, ja sen jälkeen toinen ja kolmas. Tähän tarvitaan luovuutta, ja luovuus ei käskemällä kuki. Vastikkeellisuuksista siis eroon niin pian kuin suinkin! On siirryttävä pakottamisesta mahdollistamiseen.

    Jos joku ei vielä ole katsonut näitä Ken Robinsonin TED-esityksiä, niin suosittelen lämpimästi:
    Schools kill creativity
    Bring on the revolution

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Ilpo Pernaa kirjoitti 12.12.2010 kello 22:28

    Saara:”Nuoret ovat oikeilla jäljillä. Luovat innovaatiot eivät synny kurjassa pakon ilmapiirissä”

    Saara vetää överiksi. Suomalainen kouluilmapiiri on vapaa, jopa siinä määrin, että nuoret eivät viitsi tehdä työtä. Laiskuus ja hauskanpito ei lisää luovuutta, jos mukaan ei lasketa pahantekoa.

    Olepa pari viikkoa tavallisen yläkoulun sijaisopena, niin huomaat mitä tarkoitan. Nokian menestys on syntynyt opiskelusta. Insinöörien ja muiden suunnittelijoiden taitoja ei ole hankittu hauskan pidolla vaan opiskelemalla.

    Jos opettajien aika kuluu laiskojen oppilaiden maanitteluun ja viihdyttämiseen, niin putoamme yhä enemmän kelkasta.

    Saara jatkaa:”Päinvastoin, perustulo olisi ensiaskel kohti ajattelun vapautta ja luovien innovaatioiden aikakautta ”

    Jokainen voi Suomessa ajatella ihan vapaasti vaikka tekisikin työtä. Oli se työ sitten opiskelua tai ansiotyötä. Luovuus vaatii työkaluja: matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, kieliä jne.

    Jos kaikille maksettaisiin kansalaispalkkaa, siis pelkästä olemisesta, niin arviolta 60 % nuorista tyytyisi siihen ja bilettäisi vuorokaudet läpeensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Kari Koskinen kirjoitti 13.12.2010 kello 2:52

    Ilpo Pernaa:

    Jos kaikille maksettaisiin kansalaispalkkaa, siis pelkästä olemisesta, niin arviolta 60 % nuorista tyytyisi siihen ja bilettäisi vuorokaudet läpeensä.

    Jos asenne nuorempaan sukupolveen on tuollainen, niin ei suoraan sanoen paljonkaan hämmästytä, että heitä alkavat nämä “kalkkikset” niin sanotusti ottaa kupoliin…

    Vakavemmin, opiskelijoiden, joilla ainoana kansanryhmänä on kansalaispalkka/negatiivinen tuloverotus käytössä, yksi keskeisin ongelma tuntuu olevan se, että tulorajat tulevat vastaan. Voi, voi, kun jopa käsittämttömillä paskaduuniliksoilla ei saa tehdä niin paljon hommia kuin haluaisi.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Mikko Kiviranta kirjoitti 13.12.2010 kello 9:26

    Saara kirjoitti 12.12.2010 kello 16:37

    Nuoret ovat oikeilla jäljillä. Luovat innovaatiot eivät synny kurjassa pakon ilmapiirissä, eivätkä silloin, kun ihminen on sidottu monotoniseen kellokorttityöhön, vaan nimenomaan silloin kun tekijöillä on hauskaa,

    Inhottava juttu että menestymiseen tarvitaan molempia, siis SEKÄ tekemisen vapautta ja luovuutta ETTÄ taitoja joita saa vain kurinalaisella vaivannäöllä – mielellään sisäisen motivaation ajamalla kurinalaisella vaivannäöllä. Tämä olisikin helppoa jos tarvitsisi joko pelkästään lisätä vapautta tai pelkästään lisätä sääntöjä.

    Mutta sisäisen motivaation lietsomiseen yksi oiva työkalu ovat juuri nuo mainitsemasi TED-luennot. Moni suomalaisnuorikin voisi inspiroitua johonkin suuntaan, omaan pirtaan osuvan esityksen katsottuaan. Uskomatonta miten Internet on kiihdyttänyt vapaata tiedon leviämistä!

    Jos joku ei vielä ole katsonut näitä Ken Robinsonin TED-esityksiä, niin suosittelen lämpimästi:
    Schools kill creativity
    Bring on the revolution

    Toinen käännetty 48 kielelle, toinen 39 kielelle, mutta ei suomeksi? Nyt suomalaisnuorten edun nimissä kaikki tekemään TED-käännöksiä ja levittämään linkkejä. Minä olen yhden tehnyt jo. Käänetyimpien TED-kielten joukossa ovat farsit, unkarit ja vietnamit, noissa maissa nuoria innostetaan nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Ilpo Pernaa kirjoitti 13.12.2010 kello 13:19

    Kari Koskinen:”Jos asenne nuorempaan sukupolveen on tuollainen, ”

    Tämä ei ole asenne vaan tietoa , joka pohjautuu faktaan. Näen tämän asian joka päivä työssäni. Mene yläkouluun edes sijaisopeksi, niin näet.

    Tilastokeskuksen 10-vuotiskatsauksen (2005) mukaan :”OECD:n laskeman odotusarvon mukaan korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousisi Suomessa noin 45 prosenttiin, mikäli tutkinnonsuorittamisen yleisyys säilyy vuoden 2002 tasolla lähivuosikymmenien ajan. Koska koulutus- ja väestörakenteissa tapahtuu jatkuvia muutoksia odotusarvoihin on kuitenkin suhtauduttava varauksin”

    Odotusarvoa on jo nyt muuttanut vapaan kasvatuksen ja hauskuusvaatimuksen aiheuttama työntekohaluttomuus. “Kaikki minulle heti”- mentaliteetti on vallalla n. 60 prosentilla ikäluokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Kari Koskinen kirjoitti 13.12.2010 kello 14:40

    Ilpo Pernaa:

    Tämä ei ole asenne vaan tietoa , joka pohjautuu faktaan.

    Sinulla on nyt käsitteet “mielipide”, “tieto”, “asenne” ja “fakta” hieman hakusessa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Heikki kirjoitti 13.12.2010 kello 17:18

    Kävin pari vuotta sitten Etelä-Koreassa, ja koin Seoulilaisessa kirjakaupassa hyvin kummallisen näyn, nimittäin se oli aivan täynnä, ja ihmiset istuivat lattialla lukemassa kirjoja.

    Etelä-Koreassa arvostetaan elinikäistä oppimista, kun muualla kirjojen lukeminen loppuu 20- tai 25-vuotiaana. Oletan että Etelä-Korea olisi paljon menestyvämpi kansakunta ilman geopoliittista tilannettaan.

    Lasten oppimistuloksia on verrattu varsin paljon, mutta aikuisoppimista tulisi myös arvostaa, se saattaa olla jopa haastavampi asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Ilpo Pernaa kirjoitti 13.12.2010 kello 21:47

    Kari Koskinen:”Sinulla on nyt käsitteet “mielipide”, “tieto”, “asenne” ja “fakta” hieman hakusessa. ”

    Eipäsenei, minulla on nimenomaan tietoa ja numeropohjaista faktaa sekä käytännön arkikokemusta asiasta.

    Sinulla sitävastoin on vain mielipide.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Mikko Kiviranta kirjoitti 13.12.2010 kello 23:45

    Kävin pari vuotta sitten Etelä-Koreassa, ja koin Seoulilaisessa kirjakaupassa hyvin kummallisen näyn, nimittäin se oli aivan täynnä, ja ihmiset istuivat lattialla lukemassa kirjoja.

    Minä näin saman näyn Palo Alton Borders-kirjakaupassa. Siellä oli kahvilakin (kassojen sisäpuolella siis) ja koko paikka vaikutti kirjaston ja kirjakaupan sekasikiöltä. Ihmisiä tosiaan istuskeli, enimmäkseen tuoleilla mutta myös lattioilla, lukemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Saara kirjoitti 14.12.2010 kello 12:33

    Ilpo Pernaa:

    Eipäsenei, minulla on nimenomaan tietoa ja numeropohjaista faktaa…

    Jäämme odottelemaan lähdeviitettäsi tuohon 60%-väittämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Saara kirjoitti 14.12.2010 kello 13:23

    Ilpo Pernaa:

    Olepa pari viikkoa tavallisen yläkoulun sijaisopena, niin huomaat mitä tarkoitan.

    Viimeksi viikko sitten kävin opettamassa yläasteella; tänään menen taas eri paikkaan.

    Havaitsen oppilaissa päämäärättömyyttä, pelkoa, itsetunnon puutetta ja huomattavaa epävarmutta omasta arvosta. Nämä voivat johtaa oppimis- ja motivaatiovaikeuksiin, mutta eivät missään tapauksessa ole sama asia kuin laiskuus.

    Nokian menestys on syntynyt opiskelusta. Insinöörien ja muiden suunnittelijoiden taitoja ei ole hankittu hauskan pidolla vaan opiskelemalla.

    Nykyisillä arvoillamme ja koulutusjärjestelmällämme on syntynyt Nokia, joka menneisyydessä menestyi, mutta joka myös mm. luopui kosketusnäytöllisten puhelimien kehittämisestä vuonna 2004, koska <”kosketusnäytön potentiaalista ei vielä tuolloin tiedetty mitään”.

    Luovat organisaatiot, jollainen Nokia ei toistaiseksi ole, ymmärtävät että oikea aika tarttua uusiin mahdollisuuksiin on juuri silloin, kun niiden arvopotentiaali ei vielä ole kaikkien tiedossa. Lisäksi tällainen organisaatio haistaa arvonluonnin mahdollisuudet ennen kuin varsinaista faktatietoa asiasta on olemassa, ja uskaltaa ryhtyä kehitystyöhön epävarmuuden keskellä. Nokiassa olisi jo vuosien ajan kipeästi tarvittu tällaisia taitoja (tai niiden työntekijöiden kuuntelemista, joilla näitä taitoja mahdollisesti on).

    Kuten sanoin, menneisyyden tavat ja tottumukset eivät enää riitä. Muutoksella alkaa olla jo kiire.

    Jos opettajien aika kuluu laiskojen oppilaiden maanitteluun ja viihdyttämiseen, niin putoamme yhä enemmän kelkasta.

    Tästä olen muuten samaa mieltä, paitsi että en usko useimpien oppilaiden olevan laiskoja.

    Jokainen voi Suomessa ajatella ihan vapaasti vaikka tekisikin työtä. Oli se työ sitten opiskelua tai ansiotyötä. Luovuus vaatii työkaluja: matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, kieliä jne.

    Riippuu vapauden määritelmästä. Ei meillä työpaikoilla todellakaan saa ajatella siinä määrin vapaasti kuin vaikkapa Googlella, jossa jokainen saa käyttää osan työajastaan täysin itse valitsemallaan tavalla. En nyt muista kuinka suuren osan – olisiko peräti 20%?

    Ja totta kai luovuuden valjastaminen käytännön toimintaan edellyttää myös vaivannäköä ja muita kuin luovan prosessin hallintaan liittyviä taitoja. Mutta samaan aikaan yksi asia on selvä: ihmistä ei voi pakottaa ajattelemaan luovasti eikä käyttämään luovuuttaan. Sen on tultava sisäisen motivaation kautta. Sisäistä motivaatiota puolestaan ei synny nuorelle, joka pakotetaan opiskelemaan itseään kiinnostamaton tutkinto tai muuten vain kyselemättä mukautumaan mennen maailman meininkiin. Näiden nuorten pitää itse onnistua luomaan ja rakentamaan yhteiskunta uudella, nykyaikaan sopivalla tavalla. Tukileikkaukset ja muut sanktiot eivät tässä auta yhtään sen enempää kuin nuorten leimaaminen laiskoiksi ja heidän tavoitteidensa ja kiinnostuksen kohteidensa vähättely.

    Lopuksi David Bowiella on asiaa:
    And these children that you spit on, as they try to change their worlds, are immune to your consultations – they’re quite aware of what they’re going through: changes.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Saara kirjoitti 14.12.2010 kello 13:26

    Edellisen viestini yhden linkin muotoilu näköjään epäonnistui. Uusi yritys:

    kosketusnäytön potentiaalista ei vielä tuolloin tiedetty mitään“.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Ilpo Pernaa kirjoitti 14.12.2010 kello 16:46

    Saara:”Viimeksi viikko sitten kävin opettamassa yläasteella;”

    Muutaman auskutunnin pito ei vielä anna kuvaa karmeasta totuudesta. Ja vielä vähemmän jos kyse on jostakin norssista.

    Tuo 60 prosenttia seuraa tarkkaan lukua, joka ei suuntaudu ammattikorkeaaan tai yliopistoon. Onhan se provosoiva, mutta tuohon suuntaan mennään kunhan vastikkeeton kansalaispalkka tulee käyttöön.

    Tiesitkö, että ammattikoululaisia haetaan ja herätellään kouluun koulun pikkubussilla maanantaiaamupäivisin?

    Tiesitkä, että yläkoululainen tekee läksyjä kotona keskimäärin 15 minuuttia päivisin. Muutama lukee paljon suuri osa ei lainkaan.

    Onko tämä tieto heidän kiinnostuksen kohteiden vähättelyä vai mitä. Sen tiedän, että tässä eivät mitkää deivid pouvien lyriikat auta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Saara kirjoitti 14.12.2010 kello 18:16

    Ilpo Pernaa:

    Muutaman auskutunnin pito ei vielä anna kuvaa karmeasta totuudesta. Ja vielä vähemmän jos kyse on jostakin norssista.

    Mutta sinulle opettajana (?) toimiminen yhdessä koulussa kerrallaan, ainoastaan osaa tämän koulun oppilaista opettaen, antaa kuitenkin faktapohjaista numerodataa siitä, kuinka suuri osa kaikista suomalaisista nuorista on laiskoja?

    Omat kokemukseni ovat ihan tavallisista kouluista kahdesta eri kaupungista, ja pisin yhtenäinen kokemus oli lukuvuoden mittainen. Kyllä minä ne samat vaikeudet olen nähnyt mitkä sinäkin. Minusta ne vain ovat voittopuolisesti muiden kuin nuorten itsensä aikaansaamia.

    Tuo 60 prosenttia seuraa tarkkaan lukua, joka ei suuntaudu ammattikorkeaaan tai yliopistoon. Onhan se provosoiva, mutta tuohon suuntaan mennään kunhan vastikkeeton kansalaispalkka tulee käyttöön.

    Mitähän mahdat tällä tarkoittaa? EK:n mukaan “vuonna 2008 ikäluokasta 5,6 prosenttia ei jatkanut opintojaan toisen asteen opinnoissa tai perusopetuksen lisäluokalla”. Tuliko sinulle pilkkuvirhe vai mistä on kysymys?

    Tiesitkö, että ammattikoululaisia haetaan ja herätellään kouluun koulun pikkubussilla maanantaiaamupäivisin?

    En usko osuvani kovin harhaan, jos arvelen, että nämä ovat juuri niitä nuoria, jotka on pakotettu opiskelemaan vasten omaa tahtoaan.

    Tiesitkä, että yläkoululainen tekee läksyjä kotona keskimäärin 15 minuuttia päivisin. Muutama lukee paljon suuri osa ei lainkaan.

    Mistä tämän pitäisi mielestäsi kertoa? Mm. itse en tehnyt yläasteella läksyjä juuri koskaan. Lukiossa sama juttu. En ole kuitenkaan luonteeltani peruslaiska, enkä myöskään pärjännyt koulussa lainkaan huonosti.

    Nykyinen peruskoulu on liian tasapäistävä: osan vähäinen läksyjen lukeminen johtuu vain siitä, että heidän ei pärjätäkseen tarvitse lukea enempää, eikä enempi lukeminen myöskään hyödytä heitä mitenkään (olen ennenkin kertonut luokkatoveristani, joka oli tehnyt koko vuoden matematiikan tehtävät yhdeltä istumalta, ja rangaistuksesi tästä joutui kumittamaan kirjan puhtaaksi ja tekemään samat tehtävät uudelleen samaa tahtia kuin muutkin).

    Sitten on alisuoriutujat, jotka eivät pärjää eivätkä tee läksyjä. Heistäkin pieni osa on niitä tulevaisuuden menestyjiä, joiden persoonallisuuteen ja oppimistapaan peruskoulun autoritäärisyys tai opintosuunnitelma (tai kumpikin) ei vain sovi.

    Jäljelle jää se osa, joka ei tee läksyjä, ei pärjää koulussa, eikä myöskään pärjää myöhemmin elämässä. Heidänkään pärjäämättömyytensä ei kaikkien osalta selity laiskuudella. Joillekin osa aineista voi olla niin ylivoimaisen vaikeita omaksua, että se työmäärä, joka heidän pitäisi tehdä, kasvaa kohtuuttoman suureksi kun kaikki aineet lasketaan yhteen. Eikä auta heittäytyä messuamaan, kuinka peruskoulussa oppiminen oli niin huiman helppoa. Kaikille se ei ole, ja harva nuori on itse aiheuttanut omat oppimisvaikeutensa. Minä olin efektiivisesti laiska peruskoulussa – ei suinkaan se takanani istunut vitosen oppilas, joka teki todennäköisesti satakertaisen työmäärän minuun verrattuna, mutta ei silti oppinut opetettavia sisältöjä. Pidin tilannetta järkyttävän epäreiluna silloin, ja suhtaudun samoin edelleen.

    Jos suoritustaakka on ylivoimainen, moni ymmärrettävästi luovuttaa ja heittää homman läskiksi. Minusta ei ole järkevää vaatia samantasoista oppimista jokaisessa aineessa jokaiselta oppilaalta. Jos joku ei kerta kaikkiaan opi vaikkapa matematiikkaa, hänestä tuskin tulee huippuinsinööriä (tai edes tavallista insinööriä), vaikka mitä tehtäisiin. Opetelkoon hän laskemaan sillä perustasolla, minkä ihminen tarvitsee selviytyäkseen elämästä ja asuntolainasta, ja ottakoon muuten matematiikan tilalle vaikka kuvaamataitoa, liikuntaa, historiaa tai mitä ikinä mistä hän on kiinnostunut.

    Onko tämä tieto heidän kiinnostuksen kohteiden vähättelyä vai mitä. Sen tiedän, että tässä eivät mitkää deivid pouvien lyriikat auta.

    Vähättelyä on se, että vain menneisyyden voittaja-aloille johtavia aineita ja kiinnostusta niihin arvostetaan. Silloin tehdään todellinen karhunpalvelus nuorille. Nämä nuoret ovat niitä, joiden pitäisi tulevaisuudessa maksaa sinun eläkkeesi. Onko sinulla varaa talloa heitä maanrakoon niin, että vain vahvimmat (ja vahvin ei aina tarkoita fiksuinta, ahkerinta eikä lahjakkainta) siitä selviytyvät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. pekka kirjoitti 14.12.2010 kello 18:17

    Saara:

    Nykyisillä arvoillamme ja koulutusjärjestelmällämme on syntynyt Nokia, joka menneisyydessä menestyi, mutta joka myös mm. luopui kosketusnäytöllisten puhelimien kehittämisestä vuonna 2004, koska <”kosketusnäytön potentiaalista ei vielä tuolloin tiedetty mitään”.

    Älä usko kaikkea, mitä joku katkeroitunut entinen työntekijä saa jonkun toimittajan kirjoittamaan lehteen. Linkkaamasi artikkelin totuuspohja on hyvin ohut. Totta on, että Nokia lopetti kynällä tökittävään kosketusnäyttöön pohjautuvan Symbian S90-tuotelinjan (googlaa Nokia 7710), mutta tuo oli kyllä ihan oikea päätös. Vehje kallis ja hankalakäyttöinen ja sillä ei ollut mitään menestymisen mahdollisuuksia.
    Nokia ei suinkaan lopettanut kosketusnäytön kehitystä muissa tuotteissa. Kunnollisen kosketusnäyttötuen lisääminen olemassa olevaan Symbianiin oli vaan kertaluokkaa hankalampaa kuin tyhjältä pöydältä suunniteltuihin Applen ja Googlen käyttöjärjestelmiin.

    Suomalaisten tiedotusvälineiden (ja julkisuuden yleensä) Nokia-vastaisuus on aika käsittämätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Kari Koskinen kirjoitti 15.12.2010 kello 0:02

    pekka:

    Kunnollisen kosketusnäyttötuen lisääminen olemassa olevaan Symbianiin oli vaan kertaluokkaa hankalampaa kuin tyhjältä pöydältä suunniteltuihin Applen ja Googlen käyttöjärjestelmiin.

    Paitsi, että Symbianin edeltäjä (Psion/EPOC) oli kosketusnäyttöihin suunniteltu järjestelmä. Tämä ominaisuus sitten poistettiin, minkä vuoksi Nokian Communicator -sarjaakin voi luonnehtia vähän “orvoksi” käyttöliittymän suhteen.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Matti H kirjoitti 15.12.2010 kello 1:06

    Ilpo Pernaa:

    Tuossa on villakoiran ydin. Länsimainen ihminen rypee yltäkylläisyydessä ja ikävystyy. Enää eteen ei tarvitse ponnistella. Kansalaispalkka olisi viimeinen naula suomalaisen kilpailukyvyn ja kansantalouden arkkuun.

    Miten ihmeessä sinä tällaiseen johtopäätökseen päädyit. Kun eletään yltäkylläisyydessä eikä perustoimeentulon eteen tarvitse enää ponnistella – arviolta neljäsosa työvoimasta riittäisi nykytekniikalla valmistamaan perustason ruoat, asunnot, vaatteet, kännykät, liikennevälineet jne. kaikille – niin eikö ”syyllinen” joidenkin nuortemme ponnistelemattomuuteen ole nimenomaan yleinen yltäkylläisyys. Sehän selittää myös sen, miksi esimerkiksi Aasiassa nuoret ponnistelevat.

    Kuitenkin olen saanut käsityksen, että sinä muiden mukana toimit sen eteen, että yltäkylläisyyden aste vielä nousisi. Mitä järkeä siinä on, ainakaan jos tarkoituksena on saada ihmiset tekemään töitä. Tai jos tarkoituksena on keventää luonnon kuormitusta. Tai jos tarkoituksena on lieventää yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja.

    Ainoa ratkaisu, joka sopii edellä mainittuihin tarkoituksiin on nimenomaan kansalaispalkka, sama perustulo kaikille, niin työllisille kuin työttömille. Niille, jotka pyrkivät parempiin tuloihin, työnteko on silloin aina kannattavaa, koska mikään palkka ei perustuloa vähennä. Niille, jotka tyytyvät pienempään elintasoon ja luonnon kuormittamiseen, perustulo tarjoaa toimeentulotavan, joka ei heitä luokittele eikä nöyryytä, koska kaikki sen saavat. Eikö näin juuri pitäisi olla?

    Mitä tulee kilpailukykyyn Aasian nousevien talouksien kanssa, niin se kilpailu hävitään riippumatta siitä, kuinka täällä ponnistellaan. Jos maailmantalous kehittyy ”business as usual” eli vahvempi valtaa heikomman, emme tule pärjäämään millään tuotannon osa-alueella, emme rahoituksessa, emme omistamisessa, emme kaupanteossa, emme perustuotannossa, emme massatuotannossa, emme tekniikan kehittämisessä, emme tieteissä emmekä taiteissa kuin sattumoisin.

    Ainoa järkevä strategia meille ja koko Euroopalle on kilpailupaineen keventämisen strategia. Maailman talouden omistuksia ja kauppoja koskevia sääntöjä on pyrittävä muuttamaan sellaisiksi, ettei voittamisen ja häviämisen ero ole niin suuri, jolloin heikommatkin taloudet voivat tulla hyvin toimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Syltty kirjoitti 15.12.2010 kello 8:36

    Minä väitän, että ongelmanuorten pahin ongelma ovat yleensä omat vanhemmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Ilpo Pernaa kirjoitti 15.12.2010 kello 8:53

    Saaralle:Tilastokeskuksen 10-vuotiskatsauksen (2005) mukaan :”OECD:n laskeman odotusarvon mukaan korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousisi Suomessa noin 45 prosenttiin, mikäli tutkinnonsuorittamisen yleisyys säilyy vuoden 2002 tasolla lähivuosikymmenien ajan. Koska koulutus- ja väestörakenteissa tapahtuu jatkuvia muutoksia odotusarvoihin on kuitenkin suhtauduttava varauksin”

    Turha jahnata, mehän olemme pk:sta täysin samaa mieltä. Saara:”Nykyinen peruskoulu on liian tasapäistävä”

    Jos olisit viitsinyt lukea hahmotelmani paremmasta koulumallista, niin olisit tämän jo hiffannut.

    Teidän vasemmistolaisten mielestä kun vaan se on tasa-arvoa, että kaikki oppivat kaiken. Siitä ideologiasta kumpuaa tämä tasapäistävä malli, jota kritisoimme. Se on lisäksi tyttöjä suosiva.

    Olen opettanut useissa eri koulumuodoissa neljänä eri vuosikymmenenä , joten omaan kaikupohjaa taajaan. Nyt on helppo vetää fuulaa kalkkiksesta, vaikka samaan aikaan olette valitsemassa presidenttiä, joka on meikäläisen ikää huomattavasti vanhempi. Kaikki on suhteellista sanoisi ainstaini.

    Vaikka painovoima ei selitä standardimallia.

    On kyllä hyvä, että teitä sinisilmäisiä untuvikkoja suuntautuu opetusalalle. Sellainen minäkin olin aikanaan, mutta kyllä siperia on opettanut. Enkä ole muuten mikään poikkeus kaavasta.

    En malta olla puuttumatta siteeraamaasi Bowien riimiin. Sillä ja muulla kaupallisella nuorisokulttuurilla kalastellaan nuorten rahoja. Ei niistä suuria elämänohjeita löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Artturi B kirjoitti 15.12.2010 kello 10:29

    Ilpo Pernaa:

    En malta olla puuttumatta siteeraamaasi Bowien riimiin. Sillä ja muulla kaupallisella nuorisokulttuurilla kalastellaan nuorten rahoja.

    Toivottavasti vaikka me valitaankin joku vanhus presidentiks, niin se osais arvostaa kulttuuria vähän laajemmin kuin kansakoulun kalkkisope, joka vetää liikuntatunteja paukuttamalla kehärumpua.

    Ei niistä suuria elämänohjeita löydy.

    No jos niitä ei löydy sieltä, niin sinulta on ainakin ihan turha odottaa parempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Saara kirjoitti 15.12.2010 kello 12:46

    Ilpo Pernaa,

    Hyvä jos olemme peruskoulun uudistustarpeista samaa mieltä. Ihmettelen kyllä, mitä tarvetta sinulla silloin on syyttää nuoria laiskoiksi.

    Väität, että et ole asenteellinen ja että mielipiteesi perustuvat faktaan. Kuitenkin olet onnistunut muodostamaan väärän käsityksen mm. seuraavista asioista:
    – minä en ole vasemmistolainen,
    – en ole suuntautumassa opetusalalle,
    – fyysinen ikä ei korreloi henkisen kalkkeutumisen kanssa kuin heikosti, ja
    – kaupallinen materiaali voi aivan hyvin sisältää suuria elämänohjeita – sellaiset nimittäin yleensä lisäävät materiaalin houkuttelevuutta eli kasvattavat kassavirtaa (loistoesimerkkinä mm. vanhat Star Wars -elokuvat).

    Minusta on ilmeistä, että henkilökohtainen asenteesi vaikuttaa siihen, mitä näistä asioista ajattelet. Mikseipä se siis vaikuttaisi ajatteluusi yleisemminkin (aivan samoin kuin meillä muillakin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Saara kirjoitti 15.12.2010 kello 13:01

    Kari ja pekka kommentoivat Nokia-heittoani. Kerronpa vielä eräästä asiaan liittyvästä sattumuksesta:

    Olin tämän vuoden syyskuussa kommentoinut aihetta Facebook-profiilissani. Linkkasin myös Hesarin uutiseen aiheesta. Aloituksesta kehkeytyi lyhyt keskustelu, kun tutut kommentoivat sitä.

    Nyt kävin etsimässä tuota keskustelua siinä olevan linkin vuoksi, mutta koko avaus kommentteineen onkin hävinnyt profiilistani kuin tuhka tuuleen! Olisi kiinnostavaa tietää miksi, miten, ja kenen aloitteesta. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Saara kirjoitti 15.12.2010 kello 13:03

    Syltty:

    Minä väitän, että ongelmanuorten pahin ongelma ovat yleensä omat vanhemmat.

    Joudun valitettavasti (kylläkin suppealta kokemuspohjalta) olemaan tästä samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Ilpo Pernaa kirjoitti 15.12.2010 kello 17:59

    Artturi B:”joka vetää liikuntatunteja paukuttamalla kehärumpua.”

    Vetäsitpä vyön alle, taitaapi olla joku murkkupalsta.

    Etkö todellakaan näe kaupallisen nuorisokulttuurin vedätystä?

    Esim. Bowien riimi syyllistää aikuiset, nuoret hyvä aikuiset paha, nuoret valkoinen, aikuiset musta. Kyllähän minä tekisin töitä , mutta kun nuo auktoriteetit pilaavat yritykseni jne. täydellistä nuorten ymmärryksen nollaamista. Valitettavasti menee kuitenkin läpi suurelta osin, kuten näemme tämänkin sivuston kommenteista.

    Ja kun opettajat on tässä loattu, niin jatketaan… Katso amerikkalaisia teinielokuvia, niille on kyllä rumempikin nimi, niin: aina koulu paha, opet pahoja ja perverssejä , nuoret väärin ymmärrettyjä jne.

    Mitä tuo on muuta kuin nuorten kosiskelua ja aliarviointia ? Taidettako ? Korkeakultturia peräti ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Riitta kirjoitti 16.12.2010 kello 8:42

    Ja kun opettajat on tässä loattu, niin jatketaan… Katso amerikkalaisia teinielokuvia, niille on kyllä rumempikin nimi, niin: aina koulu paha, opet pahoja ja perverssejä , nuoret väärin ymmärrettyjä jne.

    Eikä vain amerikkalaisiset teinileffat sisällä tällaista saastaa: juuri luin lapselle Astrid Lindgrenin Marikkia, ja millaisen kuvan se kirja antaakaan johtajaopettajista! Juoppo ja töitä vieroksuva naapurinsetä sen sijaan kuvattiin hyvinkin sympaattisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Artturi B kirjoitti 16.12.2010 kello 10:01

    Ilpo Pernaa:

    Ja kun opettajat on tässä loattu, niin jatketaan

    aaa, käsitit väärin. En puhunut opettajista yleisesti, vaan sinusta erityisesti.

    En nimittäin usko hetkeäkään, että kaupallisen nuorisokulttuurin halveksunta olisi mitenkään opettajia yhdistävä tekijä.

    Voit aloittaa mielipiteesi kouluttamisen paremmaksi vaikka tästä: http://www.amazon.com/Praise-Commercial-Culture-Tyler-Cowen/dp/0674001885

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Riku Österman kirjoitti 16.12.2010 kello 13:28

    Ilpo Pernaa on hakoteillä ollessaan huolissaan Suomen nuorista. Yltäkylläisyys ei ole koskaan ollut menestyksen este tai tae. Käsi sydämellä – antavatko nämä Suomen Pisa-tulokset aihetta huoleen vai ei? Eikö mikään riitä?

    Saara kirjoittaa:

    Nykyisillä arvoillamme ja koulutusjärjestelmällämme on syntynyt Nokia, joka menneisyydessä menestyi,

    ja

    Luovat organisaatiot, jollainen Nokia ei toistaiseksi ole, …

    Mitä jos antaisimme Nokialle hieman krediittiä siitä, että se on historiansa aikana johtanut haluttua ja suurta kännykkämarkkinaa yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuotta? Tällä välin vaikeuksissa ovat rypeneet vuorollaan kaikki muut alan toimijat.

    Miten sitten Nokia nousi ykköseksi globaalilla ja kilpaillulla alalla? Pelkällä suomalaisella insinöörikoulutuksella? Vai onko mahdollista, että luovuudellakin olisi ollut sijaa, kun Nokiassa kehitettiin 90-luvulla kiitetty valikkopohjainen käyttöliittymä? Ja vaihdettavat värikuoret?

    No, ennen oli ennen ja nyt on nyt. Google on varmaan maailman halutuin työpaikka kaikille supernörteille. Mutta lopetetaan itseruoskinta sen suhteen, että olemme yksi niistä n. 200 maasta, jossa Google ei syntynyt. Eikö se ole ihan OK, että n. 5 miljoonan ihmisen Suomessa on Nokia ja Rovio Mobile.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Saara kirjoitti 16.12.2010 kello 14:26

    Riku Österman,

    Totta ihmeessä Nokia ansaitsee kymmenen pistettä ja papukaijamerkin toiminnastaan 2000-luvun alkupuolelle saakka. Kyllä minäkin Nokiaa kovasti arvostan, ja ehkäpä juuri siksi näen vaivaa sen toiminnan kritisoimiseksi silloin kun siihen on aihetta.

    Uskon myös, että Nokian riveistä löytyy luovaa osaamista. Mutta organisaationa en toistaiseksi määrittelisi sitä luovaksi mm. Googlen tai Applen tapaan.

    Mutta lopetetaan itseruoskinta sen suhteen, että olemme yksi niistä n. 200 maasta, jossa Google ei syntynyt. Eikö se ole ihan OK, että n. 5 miljoonan ihmisen Suomessa on Nokia ja Rovio Mobile.

    Se, että määrittelemme itsellemme jonkinlaisen ok-tason väestömäärän perusteella, ja sen saavutettuamme jäämme lepäämään laakereillamme, ei nosta meitä ylös taantumasta eikä välttämättä pitkällä aikavälillä riitä edes nykymenon ylläpitämiseen. Ei globaali kuluttaja katso, minkä kokoisessa maassa ne tuotteet on valmistettu, joiden välillä hän harkitsee ostopäätöstään.

    Olemme nyt siinä missä olemme, ja jatkossa meidän tulee pyrkiä parempaan. Siis kilpailla itsemme kanssa – ei muiden. (Tässä jälleen yksi peruskoulun ongelmakohdista: meidät opetetaan jo lapsina vertailemaan itseämme muihin – ei itseemme – ja olemaan pyrkimättä parempaan, jos satumme kuulumaan parhaimmistoon.)

    Puhut Googlesta kuin se olisi jokin ohimenevä muotioikku. Minä uskon, että Google ja Apple ovat päin vastoin ensimmäisiä merkkejä yhteiskuntien ja länsimaisen kulttuurin muutoksesta, joka on jo leviämässä myös meille. Meidän tulee jatkossa pystyä samaan tai parempaan, mihin nämä yritykset pystyvät jo nyt, jos mielimme pärjätä. Puheet siitä, kuinka tämä on mahdotonta näin pienelle kansalle, ovat silkkaa roskaa. Väittäisin, että nuoret sukupolvemme saavat kyllä asiat tapahtumaan, jos heidän vain annetaan toimia omaehtoisesti sen sijaan että heidät yritetään kahlita vanhempien mielihalujen mukaan tanssiviksi marioneteiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Riku Österman kirjoitti 16.12.2010 kello 15:12

    Apple ja Google ovat keskenään hyvin erilaisia yrityksiä. (*) Niiden niputtaminen samaan virkkeeseen kertomaan jotain tulevaisuudesta on hämmentävää. Steve Jobs johtaa Applea diktaattorimaisesti, ajoittain haukkuen työntekijöitään julmasti. Googlea johdetaan lempeämmin. Googlella on tämä taianomainen ”20% ajasta innovaatioihin” periaate, mutta se myös stressaa osaa työntekijöitä: Minkäs 20%-projektin minä oikein keksisin?

    Molemmat yritykset pitävät asiakas- ja käyttäjäkokemusta erittäin tärkeänä, mutta ne lähestyvät asiaa hyvin eri tavoin. Apple uskoo käyttäjävisioon, Google taas pyrkii analysoimaan aivan kaiken käytettävissä olevalla datalla.

    Apple panttaa uusia tuotejulkistuksia hioakseen kaiken mahdollisimman valmiiksi, vaikka se tekikin virheen MobileMe-palvelun kohdalla. Google taas lanseeraa paljon ja nopeasti. Google on pitänyt paljon ääntä mm. Buzz ja Wave –palveluista, joista kumpikaan ei ole juurikaan säväyttänyt kuluttajia, vaikka ne ovatkin teknisesti vaikuttavia.

    Minun mielestäni näitä kahta yritystä yhdistää lähinnä se, että niihin valikoituu äärimmäisen lahjakkaita työntekijöitä, ja että niiden kulttuureissa on erittäin kova paine onnistua. Itse en kaipaisi lisää painetta suomalaisiin organisaatioihin, jottemme polttaisi kykyjämme entistä pahemmin.

    Saara, mihin tämä ideasi perustuu, että Google ja Apple kertovat jotain yhteiskuntien ja länsimaisen kulttuurin muutoksesta?

    (*) Applesta ja Googlesta on kirjoitettu useita kirjoja, joita saa edullisesti mm. Amazonilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Riku Österman kirjoitti 16.12.2010 kello 15:20

    Saara,

    vielä tavoitetasosta Suomelle. On toki hyvä asettaa tavoitteet korkealle, ja minullakin on uskoa Suomen nuoriin. Itse en usko, että nykyelintason ylläpito välttämättä vaatii sellaista ihmettä, että koko Suomen työelämä on poikkeuksellisen luovaa ja tehokasta – selvästi parempaa kuin mikään missään muualla.

    Tämän Osmon blogikirjoituksen kirvoittama keskustelu osoittaa, että arastelemme “Aasian uhkaa”. Miksi emme näe vaurastuvaa Aasiaa myös isona mahdollisena vientimarkkinana? Monet suomalaiset yritykset ovat menestyksekkäästi laajentuneet Baltiaan ja Venäjälle. Venäjä on vaativa ympäristö, uskon, että sillä opilla pärjää myös vaikkapa Kiinassa, Intiassa tai Indonesiassa. Tähänhän Nokiankin menestys perustuu isolta osin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. JL kirjoitti 16.12.2010 kello 15:39

    Mainittakoon, että esimerkiksi Uuden Seelannin valkoisen väestön PISA-tulokset olivat yhtä hyvät ellei paremmat kuin Suomen koululaisten. Ei se ainakaan suomen kielestä siis ole kiinni. Muutenkin maahanmuuttajien ja rodullis-etnisten vähemmistöjen määrät vaikuttavat suuresti tällaisten tutkimusten tuloksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Saara kirjoitti 16.12.2010 kello 16:13

    Riku Österman:

    Saara, mihin tämä ideasi perustuu, että Google ja Apple kertovat jotain yhteiskuntien ja länsimaisen kulttuurin muutoksesta?

    Olet varmasti oikeassa siinä, että nämä kaksi yritystä eroavat monin tavoin toisistaan. Itse en ole kummankaan suhteen mikään erityisasiantuntija, kuten en Nokiankaan suhteen, vaan tarkastelen kaikkien toimintaa kuluttajan näkökulmasta.

    Tässä mielessä Applea ja Googlea yhdistää yksi asia: kuluttajalle merkittävien sekä hyödyllisten ja/tai haluttavien innovaatioiden esiintymistiheys. Applella toistuviin innovaatioihin on pystytty visionäärisen (ja kuten sanoit, myös diktaattorimaisen) johtajan voimalla. Google on hoitanut saman asian houkuttelemalla huipputyöntekijöitä ja luottamalla heidän osaamiseensa. Toteutustavat ovat erilaiset, olennainen lopputulos sama.

    Nokialla viimeisin vastaava innovaatio oli, jos minulta kysytään, mainitsemasi valikkopohjainen käyttöliittymä. Siinä vaiheessa Nokian puhelimet olivat selvästi maailman parhaita. Mutta Nokia ei ole Applen ja Googlen tavoin kyennyt tuottamaan vastaavia onnistumisia riittävän usein. En usko tämän olevan ensisijaisesti kiinni luovan ajattelun puutteesta sinänsä, vaan siitä että Nokian kaltaisessa organisaatiossa innovaatioita on paljon vaikeampaa saada esiin ja hiottua huipputuotteiksi (mikä puolestaan taas vaikuttanee siihen, minkälaisia luovia osaajia yritykseen haluaa töihin). Viime kädessä väittäisin ongelman olevan siinä, että luovaa osaamista ei tunnisteta ja/tai arvosteta riittävästi. Mikä tahansa oikeasti merkittävä innovaatio näyttää aluksi paperilla enemmän tai vähemmän idioottimaiselta, ja tämän vuoksi kuvittelisin Nokian kaltaisten moniportaisten organisaatioiden tukahduttavan ne lähes poikkeuksetta ennen maaliin pääsemistä. Aina löytyy johtaja tai johtajan johtaja, jonka mielestä idea on susi, ja jolla on mahdollisuus ajaa se kokonaan alas tai ainakin viedä mahdollisuudet kehittää tuotteesta paras mahdollinen. Luovissa organisaatioissa puolestaan myös johtajilla on sen verran luovaa osaamista, että he uskaltavat viedä eteenpäin epävarmoilta vaikuttavia hankkeita (mikä on yksi luovan prosessiosaamisen perusedellytyksistä) ja arvioida projekteja myös muuten kuin olemassaolevan tutkimustiedon varassa (eli kuunnella sisäistä ääntään ja tunneaistimiaan, niin naurettavalta kuin tämä ehkä kuulostaakin).

    Ainakin Nokian tuotevalikoiman perusteella näyttäisi, että jotakin yllä kuvatun kaltaista siellä on käynnissä. Kymmeniä keskenään lähes identtisiä malleja, ties kuinka monessa eri tuoteryhmässä, jotka nekään eivät eroa toisistaan lainkaan niin paljon kuin voisivat. Ei suuntaa, profiilia, rajauksia, ideaa, editointia, identiteettiä. Nokian tuotteista näkee, että niitä suunnitellessa on ensisijaisesti pyritty olemaan tekemättä virheitä. Mokailun pelko taas on merkityksellisten innovaatioiden pahin vihollinen.

    Palatakseni kysymykseesi: Mitä pidemmälle yhteiskunta kehittyy, ts. mitä paremmin perustarpeemme tulevat tyydytetyiksi, sitä vaikeampaa on ennustaa, millaisia tuotteita tai palveluja kuluttajat haluavat. Matkapuhelimen keksiminen oli vielä verraten helppoa (vaikka ei varsinaisesti helppoa sekään) – onhan selvää, että kaikkialle mukaan otettava puhelin on lähes kaikkien mielestä lankaversiota parempi. Mutta nyt kun kännykkä on kaikilla, ja kilpailu tapahtuu enenevässä määrin aineettoman arvonluonnin keinoin (käyttöliittymät, muotoilu, käyttökokemus, kuluttajan itseilmaisu ja itsensä toteuttaminen), suunnittelu ja tuotekehitys edellyttävät jatkuvasti enemmän luovaa ajattelua ja luovan prosessin hallintakykyä. Tällaisessa kilpailussa eivät perinteiset organisaatiot enää pärjää, koska ne tukahduttavat luovaa ajattelua kun sitä pitäisi päin vastoin edistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2010 kello 16:44

    Riku Östermanin kuvaus Applen ja Googlen erilaisista tyyleistä oli hyvä. Samoin Saaran kuvaus Nokian tilanteesta oli erinomainen.

    Saara kuvasi aika tarkkan sen miksi Nokia kaikista vahvuuksistaan huolimatta on melkoinen alisuorittaja. (Liitän otteen alkuperäisestä kirjoituksesta alle.)

    Apple ja Google pystyvät molemmat tuottamaan toistuvasti uusia innovaatioita systeemitasolla, Nokia ei. Tämä on kriittinen kyky jatkuvasti kehittyvillä monimutkaisilla uuden tekniikan aloilla.

    Google ja Apple eivät muuten mielestäni erityisesti muuta kulttuuria. Ne vain ovat hyvin toimivia firmoja tässä jatkuvassa muutoksessa / uuden tekniikan kehityksessä ja sen soveltamisessa. Jos jotain, niin ne ymmärtävät monia muita paremmin järjestelmien ylempien tasojen (sovellukset, kehittäjät, käytettävyys, paketointi, käyttäjän tarpeet) kohonneen merkityksen uuden tekniikan kehityksessä.

    Saara kirjoitti 14.12:
    “Luovat organisaatiot, jollainen Nokia ei toistaiseksi ole, ymmärtävät että oikea aika tarttua uusiin mahdollisuuksiin on juuri silloin, kun niiden arvopotentiaali ei vielä ole kaikkien tiedossa. Lisäksi tällainen organisaatio haistaa arvonluonnin mahdollisuudet ennen kuin varsinaista faktatietoa asiasta on olemassa, ja uskaltaa ryhtyä kehitystyöhön epävarmuuden keskellä. Nokiassa olisi jo vuosien ajan kipeästi tarvittu tällaisia taitoja (tai niiden työntekijöiden kuuntelemista, joilla näitä taitoja mahdollisesti on).”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Kari Koskinen kirjoitti 16.12.2010 kello 17:05

    Riku Österman:

    Tämän Osmon blogikirjoituksen kirvoittama keskustelu osoittaa, että arastelemme “Aasian uhkaa”. Miksi emme näe vaurastuvaa Aasiaa myös isona mahdollisena vientimarkkinana?

    Taitaa olla suhteellisen edun periaate aika vähän ymmärretty, saati sisäistetty. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu)

    Saara voi sentään lohduttautua sillä, että ne Googlen Android-kännykät pyörivät alunperin Suomessa kehitetyn käyttöjärjestelmän päällä ja suosituin sovellus taitaa olla se Suomessa kehitetty “ammutaan lintuja ritsalla” -peli 🙂

    Eikä se Nokiakaan nyt vielä mikään kriisiyhtiö ole.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2010 kello 17:11

    Saara kirjoitti: “Google on hoitanut saman asian houkuttelemalla huipputyöntekijöitä ja luottamalla heidän osaamiseensa.”

    Tämä pätee Nokiaankin, mutta silti Nokia ei tuota uusia systeemitason innovointeja. Väitän, että myös Googlella on Applen tapaan korkealla johdossa tyyppejä, jotka kykenevät erottamaan hyvät ideat huonoista (diktaattoreita tai demokraattisempia johtajia).

    “Nokialla viimeisin vastaava innovaatio oli, jos minulta kysytään, mainitsemasi valikkopohjainen käyttöliittymä.”

    Tämän jälkeen tulivat vielä värikuoret ja smart messaging eli ladattavat soittoäänet ja logot. Tämän jälkeen tuli sitten … hmmm … 🙂

    “Luovissa organisaatioissa puolestaan myös johtajilla on sen verran luovaa osaamista…”

    Jees, tämä on oleellista. Muutenkin jatkokuvaus Nokiasta oli hyvä.

    “Mitä pidemmälle yhteiskunta kehittyy, ts. mitä paremmin perustarpeemme tulevat tyydytetyiksi, sitä vaikeampaa on ennustaa, millaisia tuotteita tai palveluja kuluttajat haluavat.”

    Näen suurimman kynnyksen siinä, että olemassaolevia tuotteita on aika helppo viilata, mutta silloin kun totutut kuviot korvataan uusilla, ennustamisen ja innovoinnin vaikeus kasvaa kokonaan uudelle tasolle. Tässä tilanteessa firman johtoon eivät käy takuuvarmat standardijohtajat, vaan myös heidän (tai ainakin jonkun avainjohtajan) on oltava innovoivia, ymmärrettävä innovointia ja oltava myös kyseisen innovoitavan alan tuntijoita.

    Perinteinenkin organisaatio kykenee innovointiin yksityiskohdissa, mutta ei kokonaisuuden suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2010 kello 17:18

    Riku Österman kirjoitti: “Itse en usko, että nykyelintason ylläpito välttämättä vaatii sellaista ihmettä, että koko Suomen työelämä on poikkeuksellisen luovaa ja tehokasta – selvästi parempaa kuin mikään missään muualla.”

    Samaa mieltä. Mutta kärkeen tähtääminen vaatii, että muutamat suomalaiset ovat poikkeuksellisen luovia ja tehokkaita, ja että he saavat tilaisuuden ohjata kehitystä.

    Palaan myös alkuperäiseen aiheeseen eli Aasiaan. Siellä yrityskulttuuri on tunnetusti systemaattisempaa ja enemmän pienillä paikallisilla innovaatioilla ratsastavaa kuin “lännessä”. Mutta kyllä sieltäkin voi hyvästä firmasta systeemitason innovaatioita tulla, vaikka siellä onkin omat vahvasta hierarkiasta tulevat jarrunsa, jotka laittavat hieman sordiinoa kaikkein rajuimmalle ja nopearytmisimmälle innovoinnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Saara kirjoitti 16.12.2010 kello 17:21

    Riku Österman:

    Itse en usko, että nykyelintason ylläpito välttämättä vaatii sellaista ihmettä, että koko Suomen työelämä on poikkeuksellisen luovaa ja tehokasta – selvästi parempaa kuin mikään missään muualla.

    Jos kommenteistani on tullut kuva, että mielestäni koko maan työväestön tulisi olla poikkeuksellisen luovaa, niin se kuva on väärä.

    Tarkoitan vain, että luovuutta tulisi arvostaa ja pyrkiä kehittämään ihan samalla tavalla kuin luku- ja laskutaitoakin. Siis meidän tulisi ottaa käyttöön olemassaoleva potentiaali, joka tällä hetkellä suurimmaksi osaksi valuu hukkaan ja tallotaan maahan kitkemällä luovan toiminnan edellytykset oppilaista järjestelmällisesti peruskoulussa. Tähän tulisi saada muutos, jos haluamme maksimoida mahdollisuutemme synnyttää luovia organisaatioita Suomeen.

    Ei myöskään pidä uskoa sitä propagandaa, että suomalaiset olisivat jo maailman huipputasoa luovilla aloilla. Näin ei ole (ehkä pl. klassinen musiikki). Meillä on vielä paljon varaa kehittyä ennen kuin taitomme alkavat olla kansainvälisesti vertaillen mitenkään poikkeuksellisia.

    Aasiassa vientimarkkinana ei ole mitään vikaa, kunhan meillä on tarjota vietäväksi jotakin sellaista, mitä he eivät itse osaa tuottaa itselleen halvemmalla. Luovuus (aineeton arvonluonti) on tässäkin avainasemassa; sen suhteen Aasian maat ja Intia ovat kehittyneempiä valtioita vielä selvästi jäljessä. Eivät kuitenkaan kauan, jos meidän kehityksemme pysähtyy näille sijoilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Riku Österman kirjoitti 16.12.2010 kello 17:29

    Saara:

    Applea ja Googlea yhdistää yksi asia: kuluttajalle merkittävien sekä hyödyllisten ja/tai haluttavien innovaatioiden esiintymistiheys.

    ja

    suunnittelu ja tuotekehitys edellyttävät jatkuvasti enemmän luovaa ajattelua ja luovan prosessin hallintakykyä. Tällaisessa kilpailussa eivät perinteiset organisaatiot enää pärjää, koska ne tukahduttavat luovaa ajattelua kun sitä pitäisi päin vastoin edistää.

    Olen kanssasi samoilla linjoilla perushuomioista – innovaatioiden ja luovuuden tarpeellisuudesta. Mutta en usko sen olevan kuitenkaan mikään uusi asia. Innovaatiot ovat mullistaneet maailmaa aina, ja erityisesti viimeisen parin sadan vuoden aikana. Kyllä 1800-luvun loppu oli huikeaa aikaa, kun öljy, teräs, sähkö, radio, puhelin ja rautatiet löivät itseään läpi. Innovaatioita paremmin tuottaneet ja hyödyntäneet firmat ja organisaatiot ovat aina pärjänneet luutuneita paremmin.

    Itse, toisin kuin Schumpeter, olen pessimistinen, mitä tulee suurien yritysten kykyyn olla jatkuvasti innovatiivinen. Uskon sekä Googlen että Applen tähtien himmenevän, ja uusien sankariyritysten ilmaantuvan kymmenen vuoden sisällä. Moni ei enää muista, että IBM ja HP olivat tällaisia 1900-luvun jälkipuoliskon sankariyrityksiä.

    Suurin innovaatioiden lähde ovat uudet start-upit. Esimerkkejä on satoja, tässä kaksi: Kymmenen vuotta sitten Google oli itse start-up. Toiseksi, Googlen mobiilikäyttöjärjestelmä ei ole oikeastaan Googlessa alkunsa saanut innovaatio, vaan Google on luonut pohjan sille ostamalla Android-nimisen start-upin vuonna 2005.

    Suomessa on toki tilaus johtajuudelle, joka paremmin kannustaa innovaatioihin. Mutta vielä enemmän kaipaan Suomeen innovatiivisia ja lahjakkaita yrittäjiä, jotka perustavat innovatiivisiä pienyrityksiä. Tässä olisi paikka suomalaisen arvomaailman muutokseen. Jos yrittäjät olisivat suomalaisen yhteiskunnan sankareita, se olisi haluttavampi uravalinta lahjakkaalle nuorelle. Kuinka monta yrittäjää muistat linnan juhlista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Riku Österman kirjoitti 16.12.2010 kello 18:19

    Saara:

    luovuutta tulisi arvostaa ja pyrkiä kehittämään ihan samalla tavalla kuin luku- ja laskutaitoakin. Siis meidän tulisi ottaa käyttöön olemassaoleva potentiaali, joka tällä hetkellä suurimmaksi osaksi valuu hukkaan ja tallotaan maahan kitkemällä luovan toiminnan edellytykset oppilaista järjestelmällisesti peruskoulussa.

    olen kanssasi samaa mieltä, että luovuutta pitäisi vaalia. Missään tapauksessa sitä ei saa kitkeä. On totta, että varmasti joidenkin yksilöiden mahdollisuutta antaa oman luovuutensa kukkia rajoitetaan ikävästi. Mutta mitä voidaan muuttaa?

    Kaikki liittyy kaikkeen. Jos lähtee muuttamaan jotakin nykyisessä peruskoulussa, täytyy olla tarkkana, ettei samalla menetä jotain nyt hyvin toimivia asioita. En lähtisi muuttamaan peruskoulussa olevaa tiede/taideaine -painotusjakoa. En myöskään halua muuttaa suomalaista opettamista, ainakaan mitenkään radikaalisti. Suomalaiset opettajat ovat osaavia ammattilaisia.

    Ja mitä innovatiivisuuteen tulee, Edison on sanonut että innovaatiossa 1% on inspiraatiota ja 99% perspiraatiota. Edistääkseen innovatiivisuutta johtajan ei tarvitse itse olla räiskyvän luova, kunhan vaalii ideoita, joilla on potentiaalia.

    Muuten, klassisen musiikin lisäksi suomalaiset pärjäävät ihan kivasti rockin puolellakin. Hanoi Rocks/Michael Monroe, Nightwish, HIM, The Rasmus ja Sunrise Avenue ovat kukin saaneet hyvin väkeä sekä levykauppoihin että keikoille ympäri maailmaa.

    …ja olen samaa mieltä kuin Juho Laatu siitä, että Nokia-kuvasi on aika hyvin piirretty. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Riku Österman kirjoitti 16.12.2010 kello 18:32

    Kari Koskinen (liittyen ehdotukseeni Aasiasta vientimarkkinana):

    Taitaa olla suhteellisen edun periaate aika vähän ymmärretty, saati sisäistetty. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu)

    Suhteellinen etu ei ole kohtalo. Kyllähän Nokiankin kansainvälistymishaaveita vähäteltiin 80-luvulla. Tekikö Nokia sitten tyhmästi, kun painoi kovaa Aasiaan ja Afrikkaan? Siis toki usein investoiden valmistuskapasiteettiin, mutta MYÖS nähden ne vientimarkkinoina.

    …ja on muuten pari toimialaa, missä Suomessa pitäisi olla hyvät mahdollisuudet vientiin Aasiassa, ihan suhteellisen edunkin mukaan: Tietyt elintarvikkeet (marjat, sienet, kala), ja puurakentaminen. Mutta minun mielestäni ei tarvitse rajoittua näihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Saara kirjoitti 16.12.2010 kello 20:18

    Juho Laatu:

    “Nokialla viimeisin vastaava innovaatio oli, jos minulta kysytään, mainitsemasi valikkopohjainen käyttöliittymä.”

    Tämän jälkeen tulivat vielä värikuoret ja smart messaging eli ladattavat soittoäänet ja logot. Tämän jälkeen tuli sitten … hmmm …

    😀 Mjoo, no värikuoret eivät minusta enää täytä mainittua määritelmää: “merkittävä + hyödyllinen ja/tai haluttava”. Oikeasti merkittävä parannus kuoreen tuli mielestäni vasta iPhonen myötä. Samoin soittoäänet ja logot, vaikka olivatkin (ja ovat yhä) suosittuja, eivät minusta niin oleellisesti parantaneet elämänlaatua, että ne voisi laskea tähän kategoriaan. Oikeastaan kyse on juuri tästä, mitä sanoit:

    Perinteinenkin organisaatio kykenee innovointiin yksityiskohdissa, mutta ei kokonaisuuden suhteen.

    Täsmälleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Saara kirjoitti 16.12.2010 kello 20:34

    Juho Laatu:

    “Google on hoitanut saman asian houkuttelemalla huipputyöntekijöitä ja luottamalla heidän osaamiseensa.”

    Tämä pätee Nokiaankin, mutta silti Nokia ei tuota uusia systeemitason innovointeja. Väitän, että myös Googlella on Applen tapaan korkealla johdossa tyyppejä, jotka kykenevät erottamaan hyvät ideat huonoista (diktaattoreita tai demokraattisempia johtajia).

    Eikö Googlella ole kuitenkin huomattavasti Nokiaa matalampi ja vähemmän byrokraattinen organisaatio? Tästä luulisi seuraavan, että yksittäisellä työntekijällä on enemmän vastuuta ja vaikutusvaltaa – toisin sanoen häneen myös luotetaan enemmän.

    Yhtä olennaista lienee kyllä tuokin, että johtajilla on luovuusosaamista, jolloin he kykenevät tunnistamaan kehityskelpoisia ideoita ja ymmärtämään niitä koskevia kehitystarpeita, sekä sietämään luovalle kehitysprosessille tyypillistä epävarmuuden ilmapiiriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Tavllinen Teknikko kirjoitti 16.12.2010 kello 23:00

    #
    Paitsi, että Symbianin edeltäjä (Psion/EPOC) oli kosketusnäyttöihin suunniteltu järjestelmä. Tämä ominaisuus sitten poistettiin, minkä vuoksi Nokian Communicator -sarjaakin voi luonnehtia vähän “orvoksi” käyttöliittymän suhteen.
    #

    Siis, Nokia ja kumppanit hankkivat haltuunsa PSIOnin eli esiversion Symbianista. Tämän jälkeen Nokia teki kuten Ericssonkin omia lisäyksiaan ns. Frameworkkiin, mutta vain sillä tavalla, että käyttöliittymän osuutta muuttivat Eikonista Avkoniin (=Nokian käyttöliittymä) ja Eikonista Qikoniin (=Ericssonin käyttöliittymä).

    Varsinaiseen Symbian-käyttöjärjelmään (PSIOnin seuraajaan) Nokia + kumppaneilla ei ollut mitään asiaa.

    Siis, kosketusnäytön tekniikat olivat jo olemassa PSIOnissa (minullakin on vanha kosketuskäyttöinen PSION hallussani), mutta kun tuolloin kaiketi Nokia aikanaan harkitsi, että aika ei ole vielä kypsä kosketusnäytöille kun ns. rasvasormia kestävät fyysiset käyttöliittymät (displayt) eivät olleet riittävän luotettavia ns. arkikäytössä.

    Siis yo. syystä kaiketi Nokia on moitittu, että eivät aikoinaan ottaneet käyttöönsä ns. näytöltä kosketeltavaa tekniikkaa, kun itse asiassa Nokialla ei ollut mahdollisuuksia puuttua Symbianin ns. kernel-koodiin. Nokialla oli vaan oikeus kehittää “käyttöliittymäänsä” Avkonia, mikä vain tietyiltä osa-alueitaan kytkeytyen kerneliin. Olisi tarvittu paljon enemmän oikeuksia lähdekoodiin, kuin mitä Nokian “Avkon-oikeus” tarjosi.

    Sittemmin kun Nokia ja plus muut jaappanilaiset ostivat täyden oikeuden Symbianiin, jäivät yksin Symbianinsa kanssa, että mitä tuolla Symbianilla nyt tehdään.

    Ja samanaikaisesti muutama kuukausi sitten, muut luurinvalmistajat hakkasivat mennen tullen uusilla tuotteillaan Nokian paikallejääneen Symbianinsa ja käyttöliitymänsä Avkonin.

    Nyt vaan tässä ja nyt nähdään, kuinka luurivalikoima muuttui kuin yhdessä yössä kaupan hyllyillä muutama kuukausi sitten nokialaisista muihin värkkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2010 kello 23:07

    Saara kirjoitti: “Eikö Googlella ole kuitenkin huomattavasti Nokiaa matalampi ja vähemmän byrokraattinen organisaatio?”

    En tunne Googlen sisäistä rakennetta hyvin, mutta oletan rakenteen olevan matala. Nokiankin rakenne oli matala, mutta se on sittemmin kasvanut merkittävästi.

    “Tästä luulisi seuraavan, että yksittäisellä työntekijällä on enemmän vastuuta ja vaikutusvaltaa – toisin sanoen häneen myös luotetaan enemmän.”

    Ehdottomasti. Massiivinen hallintakoneisto vähentää luovuutta, sillä kommunikointi menee muodolliseksi, ketjut pitenevät, ja kommunikoinnin nopeus ja tarkkuus katoaa. Suuressa organisaatiossa myös halllinnon rutiineista, ihmisten oman edun tavoittelusta ja asian huonosta ymmärtämisestä syntyvä kohina kasvaa ja haittaa kommunikointia. Asian parhaat tuntijat ja päättäjät ovat kaukana toisistaan.

    Korkea hierarkia siis haittaa luovuutta. Matala hierarkia (luovin työntekijöin) ei välttämättä takaa luovuutta, mutta mahdollistaa sen paremmin.

    “Yhtä olennaista lienee kyllä tuokin, että johtajilla on luovuusosaamista, jolloin he kykenevät tunnistamaan kehityskelpoisia ideoita ja ymmärtämään niitä koskevia kehitystarpeita, sekä sietämään luovalle kehitysprosessille tyypillistä epävarmuuden ilmapiiriä.”

    Pidän tätä asiaa kriittisenä sellaisissa yrityksissä, jotka haluavat olla johtavia yrityksiä jollain kehittyvällä ja monimutkaisella alalla. Noita uuden maailman luomiseen liittyviä asioita ei voi hallita pelkästään alan parhaiden oppien mukaisella rutiinihallinnoinnilla.

    Riku Österman kirjoitti: “Suurin innovaatioiden lähde ovat uudet start-upit.”

    Tämä on totta. Myös vanhat ja suuret yritykset voivat olla innovatiivisia, mutta tuolta polulta on helppo hairahtua rutiinijohtamiseen. Kerran innovatiivisen otteensa menettänyttä suurta ja vanhaa firmaa on vaikea muuttaa uudestaan innovatiiviseksi. On tyypillisempää, että joku pienestä innovatiivisesta alusta kasvanut ja innovatiivisena pysynyt firma syrjäyttää tuon vanhan firman jossain vaiheessa.

    (Suuren vanhan firman innovatiiviseksi muuttaminen (uudelleen tai ensimmäistä kertaa) on mielenkiintoinen haaste. Mielestäni tämä on periaatteessa tehtävissä, mutta käytännössä homma ei valitettavasti useimmiten toimi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Kari Koskinen kirjoitti 17.12.2010 kello 12:30

    Riku Österman,

    Et tainnut sinäkään ymmärtää 🙂 Suhteellisen edun seuraus on se, että meidän kannattaa käydä kiinalaisten kanssa kauppaa, vaikka ne tekisivät _joka ikisen_ asian halvemmalla ja/tai paremmin kuin me – mitä ne kylläkään eivät tee. Mitään “Kiinan uhkaa” ei ole olemassakaan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Riku Österman kirjoitti 19.12.2010 kello 17:12

    Kari,

    taidamme olla samoilla linjoilla siitä, että Kiina ei ole uhka. Jotkut muut tässä viestiketjussa ajattelevat niin, ja viestini oli heille suunnattu. Toisaalta, mielestäni jotkin taloustieteen teoriat eivät ole kovin hyödyllisiä käytännössä. Suhteellisen edun teoria on tällainen. Uskon kyllä tuntevani taloustiedettä kohtuullisen hyvin, ja minulla on perustelu – se tulee tässä:

    Vientikaupan transaktiokustannukset ovat mm. Kiinan tapauksessa korkeat, ja informaatio eri vientimahdollisuuksien suhteellisesta menestyskyvystä ei välity kovin hyvin hintamekanismin kautta. Tämän vuoksi kahden maan välinen kauppa hakeutuu lokaaliin optimiin globaalin optimin sijaan. Näin ollen kansainvälistä kauppaa ohjaa yksittäisten voimakastahtoisten toimijoiden päätökset (voivat olla valtioita) aina suuressa määrin – mihin lokaaliin optimiin ajaudutaan.

    Yleisemmin, hyvin toimivat markkinat ei ole itsestäänselvyys. Historia opettaa päinvastoin että markkinoiden luomisessa (osakemarkkinat yms.) on usein ollut suuri vaiva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Ilpo Pernaa kirjoitti 20.12.2010 kello 8:29

    Riku Österman:”Ilpo Pernaa on hakoteillä ollessaan huolissaan Suomen nuorista. Yltäkylläisyys ei ole koskaan ollut menestyksen este tai tae. ”

    Milläs todistat ?

    Pitää muistaa, että Nokian menestystarina on vanha. Se on tehty vanhoilla Pisa-tuloksilla. Puhun tulevaisuudesta , näen ja koen mihin ollaan menossa. Tutkimukset ja virallisen opetussuunnitelman reagointi tulevat vuosia perässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Riku Österman kirjoitti 20.12.2010 kello 12:19

    Ilpo Pernaalle: Valitsin sanani huolimattomasti. Tarkoitin: “Ei ole todisteita, että yltäkylläisyys estää tai takaa menestystä”. Yltäkylläisyyden keskeltä syntyy menestystä, myös hiukan heikommilla Pisa-tuloksilla. Vaikka Nokia onkin pärjännyt viime aikoina Ericssonia paremmin, Ruotsissa on syntynyt hiljattain useita upeita innovatiivisia yrityksiä. Spotify on parhaiten tunnettu esimerkki. Muita hienoja ruotsalaisia menestyjiä ovat muun muassa Skype, Tobii, Stardoll, Xelerated ja Rebtel.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus