Tulevaisuus on Aasiassa

  1. Shanghai
  2. Etelä-Korea
  3. Suomi
  4. Hongkong
  5. Singapore

Tässä uusin pikakär­ki, kun selvitetään lukemista ja lue­tun ymmärtämistä. Matem­ati­ikas­sa Shang­hai oli aivan omaa luokkaansa. Eri­tyis­es­ti Shang­hai kukoisti erit­täin hyvin matemi­ati­ikkaa osaavien ryh­mässä, joi­hin oppi­laista kuu­lui 26 pros­ent­tia, Suomes­sa noin viisi prosenttia.

Taitaa maail­man tule­vaisu­us olla Aasiassa.

130 vastausta artikkeliin “Tulevaisuus on Aasiassa”

  1. Shang­hai omana yksikkönä vähän ihmetyttää. 

    Lie­nee sama kuin Suo­mi kisaisi vain SYK:n oppilailla.

  2. Eipä tässä nyt vielä ole syytä kansal­liseen häpeäpaaluun. 

    Mut­ta havait­tu koulu­jen eriy­tymi­men on todel­li­nen uhka. Etenkin pääkaupunkiseudul­la tren­di on erit­täin selvä. Huonoista kouluista pak­enevat niin opet­ta­jat kuin “hyvien per­hei­den” lapset kiihtyväl­lä vauhdilla.

  3. Iso kysymys on myös, minkä tietei­den pari­in lah­jakku­udet hakeutuvat.

  4. Aika negati­ivi­nen aloi­tu­sot­sikko itse asiassa. 

    Mik­sei tule­vaisu­us voisi olla Suomessa?

  5. Kore­as­sa ja Shang­hais­sa “ihmi­nen” kir­joite­taan piirtämäl­lä tikkuih­mi­nen. Minäkin ymmär­rän, että siinä lukee ihmi­nen, vaik­ka en edes kieltä taida.

  6. Siinä on siis kolme isoa kaupunkia plus Suo­mi ja Korea. Johtopäätös: tule­vaisu­us on suurten kaupunkien? 

    Mut­ta en usko, että PISA ihan mit­taa sitä koulu­tus­ta, joka ennus­taa talouskasvua. Vai mis­tä tule­vaisu­ud­es­ta on kysymys, jos ei vau­raud­es­ta? Lue­tun ymmärtämisen tulevaisuudesta?

  7. Shang­hain kohdal­la pitää muis­taa myös se asia, että Shang­hai lie­nee Kiinan teknolo­giamek­ka ja näin ollen koulut ovat myös sen mukaisia. Lisäk­si kotona saat­taa oppi­laiden van­hempi­en panos­tus olla melko hyväl­lä tasol­la ajatellen las­ten pärjäämistä.

    Kiinas­sa ei asu mielestäni paljon sen kum­mem­paa väkeä kuin Suomes­sa eikä myöskään päin­vas­toin. Toisil­ta vain katkaistaan siivet ennen lentoon lähtöä, jol­loin lapsen koti­olo­suhteil­la ja muil­la sosi­ologilla vaiku­tuk­sil­la on todel­la suuri asema.

  8. Suomen tulok­sista jäi uuti­soimat­ta se ikävin — pojat eivät yläastel­la osaa lukea (eivätkä myöskään lue). Toinen ikävä osa Pisa tulok­sia on, että maa­han­muut­ta­jia ei jyväskyläläi­sis­sä kouluis­sa vielä ole kovin paljoa, joten tämä antaa hie­man optisem­man kuvan.

    Toki perusk­oulus­sa on paljon hyvää. Toisaal­ta maail­man paras kouluro­ka, jon­ka puo­let lap­sista jät­tää siltikin syömättä.

    Sik­si Oden keskustelu alle 25-vuo­ti­aidn nuorten syr­jäy­tymisen estämis­es­tä pitäisi alkaa jo yläas­teelta. Tuot­taako lukio näköalat­to­mia ihmisiä?

    Maat jot­ka menevät ohi osaamises­sa menevät ohi moel­la muul­lakin tasol­la. aasi­as­sa näkkul­ma tule­vaan on vuo­sisa­ta, tääl­lä pari kuukaut­ta. Siel­lä jokainen nuori tietää voivansa paran­taa omaa elämään­sä, muu­ta­vansa maail­maa ja elämän tar­joa­van paljon mahdollisuuksia.

    1. Suomes­sa oli häm­mästyt­tävän suuret erot tyt­tö­jen ja poikien osaamisen välil­lä. Meil­lä on kyl­lä maail­man parhaat tytöt, mut­ta pojat ovat läh­es ruot­salais­ten tyt­tö­jen tasolla.

  9. Saako näi­den Pisa-tulosten yhtey­dessä keskustel­la demografi­sista tek­i­jöistä? Shang­hai on rikas talouskeskus johon on valikoitunut Kiinan yrit­teliäim­mät ja varakkaim­mat kom­mu­nis­tisen puolueen toverit.

    Eikö Suomes­takin pitäisi ottaa huomioon vain esim. Espoon Pisa-tulos, tai oikeas­t­aan vain Espoon rikkaim­man neljän­nek­sen tulok­set, kos­ka Shang­hain väk­iluku on n. 1% kiinan väk­ilu­vus­ta, ja Espoon väk­iluku vas­taavasti n. 4%.

    1. Shang­hai on kyl­lä Suomea suurem­pi. Koko kiinan koul­u­laitos­ta ei voi tutkia, kos­ka sel­l­aista ei ole. Shan­hai on traval­laan kaupunki­val­tio, jol­la on oma koul­u­laitok­se­na ja myös oma eläkejärjestelmänsä.

  10. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti:”… Meil­lä on kyl­lä maail­man parhaat tytöt, mut­ta pojat ovat läh­es ruot­salais­ten tyt­tö­jen tasolla.”

    Mielestäni tuos­sa Osmon kir­joituk­ses­sa ei pureudu­ta tarpeek­si syi­hin vaan seu­rauk­si­in. Tytöt eivät ole oikeasti sen kum­moi­sem­pia kuin pojatkaan, mut­ta tytöille annetaan mielestäni keskimäärin parem­pi lähtöko­h­ta aka­teemiseen maail­maan. Suo­mi on oikeasti menet­tänyt joitakin ehkä jopa mah­dol­lisia huip­pututk­i­joi­ta katuo­jaan! Onko meil­lä varaa tuo­hon edelliseen?

    1. Kyse oli siis lukemis­es­ta. Kaikissa mais­sa tytöt selvi­sivät siitä parem­min kuin pojat. Testi tehti­in 15-vuo­ti­ail­la, jol­loin mur­rosiän ajoit­tumi­nen var­maankin vaikut­ti. Jos testi olisi tehty 23-vuo­ti­ail­la korkeak­oulu­opiske­li­joil­la, tilanne olisi ollut eri­lainen. Matem­ati­ikas­sa melkein kaikissa mais­sa pojat oli­vat parem­pia kuin tytöt. Niin myös Suomes­sa, joskin ero oli hyvin pieni.
      Minus­ta on kiis­ta­ton­ta, että suo­ma­lainen koulu suosii tyt­töjä. Tai suosii ainakin enem­män (tai syr­jii vähem­män, jos niin halu­aa uskoa) kuin yliopis­to-ope­tus, kos­ka siinä pojat pär­jäävät tyt­töjä paremmin.

  11. “Shang­hai on kyl­lä Suomea suurempi.”

    Väliäkö sil­lä? Kyse on siitä, että kaupun­git imevät lah­jakku­ut­ta ympäristöstä. Mikä mah­taa olla vaik­ka Bostonin PISA-tulos? Muis­taak­seni Suomea parem­pi. Mon­et Euroopan maat imevät pait­si lah­jakku­ut­ta myös lah­jat­to­muut­ta köy­histä maista. Suomes­sa imua on ollut tois­taisek­si vähän­lais­es­ti ylipään­sä. Ja Koreassa.

    “Meil­lä on kyl­lä maail­man parhaat tytöt, mut­ta pojat ovat läh­es ruot­salais­ten tyt­tö­jen tasolla.”

    Tämä on, muuten, fem­i­nis­teil­lä yleinen väite, kun tor­pataan yri­tyk­siä muut­taa koulua poikaystäväl­lisem­mäk­si. Lisää voi lukea mm. Vihrei­den sivuilta. 

    Argu­ment­ti on kuitenkin aika heikko. Kun emme tiedä ihan tarkkaan, mitä PISA mit­taa, mait­ten välis­ten ver­tailu­jen tekemisessä täy­tyy olla varovainen. Sen sijaan saman koul­u­laitok­sen tuo­tok­set ovat parem­min ver­tailukelpoisia. Sik­si poikien huonon men­estyk­sen pitäisi soit­taa hälytyskelloja.

  12. Mei­dän naa­pu­rus­tossa on poi­ka Kiinas­ta. Isä men­estyvä pienyrit­täjä, äiti yliopis­tol­la töis­sä, pojal­la aika usein kaiken­laisia har­joituk­sia, eikä ehdi pelaa­maan niin paljon muiden poikien kanssa (musi­ik­ki, ihan kaikkea ym. har­ras­tuk­sia, ikäistään ‘van­hem­man’ oloinen). Meil­lä, mei­dän kort­telis­sa, ei tarvi­ta Pisaa, näkee ja kuulee ihan omin silmin, kuka tulee pär­jäämään. Otos on pieni mut­ta esimerk­ki ei ole ainoa.
    Kult­tuuri Aasialaisil­la on hyvin saman­lainen, joka Suomes­sa val­lit­si 50-luvul­la. Lapset pitää lait­taa koulu­un ja opin­tielle, jot­ta men­estyvät van­hempiaan parem­min (ja pää­sevät eroon mul­las­ta maan). Suomessa(kin) tämä opin arvos­tus on laskus­sa. 50-luvun hedelmiä poim­i­taan nyt, mut­ta ome­na­pu­utkin van­henevat lopulta.
    Onko täl­lä opin arvos­tuk­sen (ja sitä kaut­ta muun kansan­taloudel­lisen men­estyk­sen) kysymyk­sel­lä mitään yhteyt­tä perus­tu­lon saamisen itsestäänselvyyteen?
    Mielestäni on.

  13. Meille on vaan iät ja ajat tuputet­tu julk­isu­udessa sel­l­aista asi­aa, että Kiinas­sa ja Venäjäl­lä oltaisi­in oltu n. 50 vuo­den aikana täysiä hölmöjä.

    Kun Kiinas­sa pop­u­laa­tio­ta on n. 1.2 mil­jar­dia, niin mon­tako lukumäärästä on sel­l­aisia, jot­ka ovat kykeneviä tuot­ta­maan ns. “hyvää” maalleen.

    Meil­lä taas tup­paa älykkäät ole­maan vähissä kap­palemääris­sä ver­rat­tuna Kiinan äly­varan­toon, että sit­ten saadaankin kokea työvoimavi­ra­nomaisen tahol­ta tääl­lä Suomes­sa kaiken­laista hölmöyt­tä “in the finnsh way”.

    Menkää osmot ja muut vaikut­tavis­sa ase­mis­sa kat­so­maan mil­laista elämä on esim. Hong-Kongis­sa, Shang­hais­sa ja Sin­ga­pores­sa. Näille em. paikoille pätee se, että aikoinaan brit­tiläi­nen kult­tuuri oli vaikut­ta­mass­sa niiden raken­nuk­si­in ja liiken­teen reiti­tyk­si­in. Näette miten liiken­nekin sujuu kaupun­gin keskus­tois­sa, että ei tarvit­sisi mara­tooni keskustelua käy­dä liiken­teen suju­u­vud­es­ta har­vaana­su­tus­sa Suomessa.

    Mei­dän kult­tuuris­samme on taas iät ja ajat vaikut­tanut byrokraatit, eikä niinkään ne, jot­ka terävil­lä aivoil­laan ja itsekin hyö­tymäl­lä oli­si­vat maa­hamme jotakin eri­ty­istä ja pysyväis­lu­on­teista luoneet.

    1. Näette miten liiken­nekin sujuu kaupun­gin keskus­tois­sa, että ei tarvit­sisi mara­tooni keskustelua käy­dä liiken­teen suju­u­vud­es­ta har­vaana­su­tus­sa Suomessa.

      Shang­haista en tiedä, mut­ta Sin­ga­pore on liikennepolitii9kassa suosikki­ni. Auton omis­tamiseen tarvi­taan jälki­markknakelpoinen lupa, joi­ta on liik­keel­lä vain niin paljon kujin katu­verkko kohtu­udel­la vetää. Näin on saatu aikaan tilanne, että auto on kaupungis­sakin ihan käyt­tökelpoinen liiken­nemuo­to. Hongkongis­sa pääli­iken­nemuo­to on hissi, sen jäl­keen tulee metro. Henkilöau­to­jen liiken­neo­su­us on varsin vaatimaton.
      Pekling on tehnyt euroop­palaisen virheen ja yrit­tää selvitä liiken­neru­uhk­ista väyliä rak­en­ta­mal­la. Eivät ole selvin­neet. Autol­la pääsee paljon hitaam­min kuin fil­lar­il­la 20 vuot­ta sit­ten. Nyt ei pääse edes fillarilla.

  14. Lisätään nyt tähän vielä, että sata vuot­ta sit­ten vaikut­tanei­den rotuop­pinei­den mukaan suo­ma­laiset oli­vat per­imältään aasialaisia.

  15. Mil­lä mittareil­la pojat pär­jäävät korkeak­ouluis­sa tyt­töjä parem­min? Urake­hi­tys aina pro­fes­sorik­si asti on toki miehillä parem­pi, mut­ta sehän ei mit­taa poikien opin­tomen­estys­tä. Sen sijaan poikien määrä korkeak­ouluis­sa ja eri­tyis­es­ti valmis­tu­mis­pros­ent­ti puhuu tyt­tö­jen parem­man men­estyk­sen puolesta.

  16. Jut­telin juuri töis­sä kol­le­gan kanssa jon­ka USA-kon­tak­tien mukaan siel­lä uusista pro­fes­sor­eista 3/4:lla on kiinalaiselta kuul­losta­va nimi. Syy on kuulem­ma etteivät nati­iv­it amerikkalaiset pääosin nähdä vaivaa koulunkäyn­nin eteen ja varsinkin pitkä matem­ati­ik­ka koetaan kovin vaivalloiseksi.

    Omat kon­tak­ti­ni Lon­toos­sa ker­toi­vat jo vuosia sit­ten että vaaleai­hoiset britit eivät enää lue insinööreik­si tai luon­non­ti­eteil­i­jöik­si, vaan kaik­ki halu­a­vat juris­teik­si tai talousti­eteen opin­to­jen kaut­ta rahakkaalle uralle Cityyn. Uudet brit­ti-insinöörit ja ‑fyysikot tule­vat Inti­as­ta, Pak­istanista ja itä-Euroopasta.

    Suomes­sa tilanne ei ole ihan näin huolestut­ta­va, ja Euroopas­sa varsi­nainen kovan työn­teon ja teol­lis­ten taito­jen arvos­tuk­sen saareke on yhä Sak­sa. Ehkä brit­ti- ja amerikkalais­nuoret ovat näh­neet lähempää eri­laisia kuplan­puhal­ta­jia jot­ka ovat rikas­tuneet aivan tolkut­tomasti — ei nyt var­maankaan vaivaa näkemät­tä, mut­ta kuitenkin vähem­mil­lä käyte­ty­il­lä tun­neil­la per tien­at­tu pun­ta kuin ns. tuot­tavis­sa ammateis­sa. Otta­neet sit­ten niitä esiku­vikseen — ehkä? Moral Haz­ard ‑ilmiön ker­ran­nais­vaiku­tus hie­man poikkeaval­la suun­nal­la. Suo­ma­lais­nuo­ril­la ei ole saman­laisia esiku­via ihan niin lähel­lä — itse asi­as­sa täkäläi­nen tyyp­illi­nen reip­paasti vauras­tunut tyyp­pi on insinööri joka sat­tui ole­maan Noki­as­sa sen vah­van kasvun vuosina.

  17. Suo­ma­laiset kuvat­ti­in pitkään mon­goleik­si ruot­salai­sis­sa lehdis­sä. Oliko­han se vielä 1950-luvul­la, kun maaot­telu­voit­to saatet­ti­in kui­tata otsikol­la Mon­gol­er vann igen? Luin joku aika sit­ten tosi vauhdikkaan kir­jan mon­goleista (Genghis Khan and the Mak­ing of the Mod­ern World ). Olen alka­nut har­mitel­la, että mon­goli­taus­tani ei ole kai oikein mis­sään mielessä totta.

  18. Jotenkin han­kalaa tämä Pisa-keskustelu, mut­ta toisaal­ta niin antoisaa, vähän kuin las­ten oppimisen maail­man Eurovi­isut kiin­nos­tavu­udeltaan (tääl­lä Sak­sas­sa iltapäivän radiouutiset tois­ti­vat Pisa-tulok­set paikallis­ten min­is­terei­den kom­ment­tei­neen muu­ta­man ker­ran tunnissa…)

    Mut­ta olen hukas­sa siinä, miten ver­ra­ta Sin­ga­porea, Thaimaa­ta, Sak­saa ja Suomea: pojat vs. tytöt, koulu­jär­jestelmän yht­enäisyys (perusk­oulu) vs. eri­laisu­us (yksi­tyisk­oulut), kohdealueen pienu­us (Hong Kong) vs. suu­ru­us (Thaimaa, joka taisi sijoit­tua jol­lakin listal­la kärkipäähän…), väestöpo­h­jan yht­enäisyys (Korea ja Suo­mi vs. vaikka­pa Sak­sa) — jne,

    minus­ta Pisa-tutkimuk­sia voitaisi­in pitää vielä pari ker­taa ja pitää sit­ten vaik­ka 20 vuo­den tauko, antaen johtopäätök­sille ja kehi­tys­toimille aikaa vaikut­taa. Uskon kuitenkin, että Pisa myy ja testien tekoa jatketaan.

  19. Sin­nikkyys — tai sisu — on se, joka mei­dän rikkaiden län­si­maalais­ten lap­sil­ta rupeaa ole­maan vähissä. Kult­tuuri kyl­lä, mut­ta entäpä uskon­to? (Eli pitäisikö suosia koivuniemeläisyyttä?)

    Tämän lisäk­si mei­dän lap­sil­lamme on todel­la paljon vai­h­toe­hto­ja lukemiselle, eikä opet­ta­jien tai van­hempi­en auk­tori­teet­ti enää tah­do riit­tää pakot­ta­maan kir­jan ääreen.

    (Muis­taako joku, mis­sä koti­maises­sa 50-luvun eloku­vas­sa tyt­tö tun­nusti syntin­sä: “Voi, minä skraa­pasin koulus­ta ja luin vain koko päivän Wal­taria!” Kun­pa joku vielä…)

    Touko Met­ti­nen
    (hopee on häpee?)

  20. 2010 Intelin järkkäämän nuorten tiedek­il­pailun palkittuja:

    Lin­da Zhou, Alice Wei Zhao, Lori Ying, Angela Yu-Yun Yeung, Lyn­nelle Lin Ye, Kevin Young Xu, Ben­jamin Chang Sun, Jane Yoon­hae Suh, Kath­eryn Cheng Shi, Sunan­da Shar­ma, Sarine Gayaneh Shah­miri­an, Arjun Ran­ganath Puranik, Raman Venkat Nelakant, Akhil Math­ew, Paul Masih Das, David Chienyun Liu, Elisa Bisi Lin, Yifan Li, Lanair Amaad Lett, Ruoyi Jiang, Otana Agape Jak­por, Peter Dan­ming Hu, Yale Wang Fan, Yuval Yaa­cov Calev, Lev­ent Alpoge, John Vin­cen­zo Capodilupo and Nam­ra­ta Anand.

    Sen­tään joku Intialais­taus­tainen mukana…

  21. On tot­ta, että Bei­jin­gin ja laa­jem­minkin Kiinan liiken­nepoli­ti­ikas­sa mopo (siis se nelipyöräi­nen) pääsi välil­lä käsistä. Mut­ta nyt siel­lä panos­te­taan raideli­iken­teeseen rajum­min kuin mis­sään koskaan. Ja pyörillekin tehdään taas tilaa. Ja liiken­teen päästöjä on alet­tu suit­sia koval­la kädellä.

    Yleen­säkin ympäristön­suo­jelun arvos­tus kas­vaa Kiinas­sa nyt paljon nopeam­min kuin koskaan Japanis­sa, jos­sa harp­paus ympäristökatas­trofien Mina­mata­maas­ta vas­tu­ullisen ilmastopoli­ti­ikan esiku­vak­si vei viitisenkym­men­tä vuotta.

    Sik­sikin tule­vaisu­us voi olla Aasiassa.

  22. #
    Hongkongis­sa pääli­iken­nemuo­to on hissi, sen jäl­keen tulee metro.
    #

    Ei ihan noinkaan.
    Kat­sop­pa Hongkongis­sa pil­venppi­irtäjäs­ta alas katu­ta­soon, niin mitä punaista näetkään. Vas­taan : takseja.

  23. Olin pari vuot­ta sit­ten Shang­hais­sa kuun­tele­mas­sa siel­lä pitkään asuneen suo­ma­laisen lakimiehen luen­toa. Hän ker­toi asu­vansa koulun vier­essä ja että hän on usein kat­se­lee ikku­nas­taan koul­u­lais­ten kuri­nalaisia kokoon­tu­misia koulun pihal­la. Hänen johtopäätös oli: “Ne jyrää meitin”.

    Siel­lä koul­u­laiset ovat uskoak­seni keskimäärin kuri­nalaisem­pia ja ahk­er­ampia kuin Suomes­sa. Toisaal­ta luovu­udessa saat­ta­vat sit­ten olla meitä heikom­pia. Luulen, että meil­lä vapaa­muo­toisem­pi toim­inta syn­nyt­tää enem­män luovia henkilöitä, mut­ta myös sit­ten enem­män syrjääntyneitä.

    Mei­dän tilanteessa huolestut­taa kas­va­va kah­ti­a­jako hyväo­saisi­in ja huono-osaisi­in. Rikkinäis­ten per­hei­den ja huostaan­otet­tu­jen määrä on lisään­tynyt jne. Tämän vuok­si olemme menos­sa huonom­paan suun­taan. Eikä poli­ti­ikan ken­tässä näytä ole­van kiin­nos­tus­ta tehdä mitään korjausliikettä.

  24. Suomes­sa panos­te­taan kiel­ten ja yleis­sivistävien ainei­den opiskelu­un ja se vie voimavaro­ja matematiikasta.

    Olen haas­tatel­lut näi­den kympin oppi­lai­ta ja päässyt käsi­tyk­seen ‚miten he aiko­vat selviy­tyä muut­tuvas­sa maailmassa

    Ratkaisu näyt­tää ole­van , että läh­es jokainen halu­aa varmista tule­vaisu­u­den luke­mal­la 4–6 kieltä
    He lähtevät siitä, että tule­vaisu­us on epä­var­ma, , ammatin vai­h­t­a­mi­nen vaikeaa korkeak­oulu­op­pi­neelle, eri­tyis­es­ti ‚jos on kapea-alainen asiantuntija.
    Työ­paikan saan­ti halu­taan varmis­taa oppi­mal­la mah­dol­lisim­man mon­ta kieltä.Tällöin maanti­eteelli­nen alue on laaja

    Pakko­ruot­si syö sitäkin resurssia

    Kiinas­sa ope­tus keskit­tyy harvem­pi­in kohteisi­in, matem­ati­ikkan ja luon­non­ti­eteisi­in ja vähem­män kieli­in ja yleisivistävi­in aineisiin

  25. Ei siinä PISA:t paina, kun oikeasti fik­su poruk­ka menee kuitenkin Jenkkilään touhua­maan, niin Kiinas­ta kuin Suomestakin.

    Enkä kyl­lä ihmettele.

    Kari

  26. Shang­hai on korkeastik­oulutet­tu­jen keskit­tymä, jonne vir­taa aka­teemista väkeä niin Kiinan sisältä kuin kansainvälisestikin. 

    Ei ole ver­tailukelpoista lait­taa täl­lainen koulu­tuk­selli­nen eli­it­ti vas­taan koko Suo­mi Kain­u­un perukoi­ta myöten. 

    Kiinan yhden lapsen poli­ti­ik­ka on myös johtanut siihen, että tähän yhteen silmäterään panos­te­taan voimakkaasti. Jo vau­vaikäisiä val­men­netaan aka­teemisia taito­ja silmäl­lä pitäen. Yksi­ty­is­tun­nit koulun ohel­la ovat enem­män sään­tö kuin poikkeus. 

    Ennem­minkin kuin ihme­tel­lä Shang­hain men­estys­tä, tulisi ihme­tel­lä miten juuri Suo­mi keikkuu samas­sa sar­jas­sa Itä-Aasian maid­en kanssa. Itäaasialaisil­ta mitataan myös maail­man korkeim­mat älykkyyspis­teet siinä mis­sä suo­ma­laiset ovat vain hyvää keski­ta­soa. Jokin geneti­ikan ulkop­uo­li­nen ylivoi­matek­i­jä meil­lä on siis koululaitoksessamme. 

    On vielä huo­mat­ta­va, että kaik­ista Pisa-maista Suomes­sa tulok­set saavute­taan kaikkein vähim­min resurs­sein. Koulu alkaa myöhään ja oppitun­te­ja on vähem­män kuin missään. 

    Lievä heiken­nys viime tulok­si­in nähdäk­seni johtuu koulu­jen seg­re­gaa­tios­ta. Hyvien ja keskinker­tais­ten koulu­jen tulok­set ovat ennal­laan, mut­ta huono­jen koulu­jen tulok­set ovat heikentyneet.

    1. Shang­hain ero mui­hin on niin huikea, että vähän panee pohti­maan, onko testi­in valmentauduttu.
      Tuo urban­isaa­tioar­gu­ment­ti kan­nat­taisi myös tutkia. Mikähän olisi pelkän Helsin­gin pis­temäärä? Ainakin joitakin vuosia sit­ten maan paras Pisa-koulu oli Kru­u­nun­haan peruskoulu.

  27. On masen­tavaa, kun keskustelu on aina jonkin lis­tan ympäril­lä, jon­ka jäl­keen alkaa tämä merkilli­nen rotu‑, kuri‑, laiskuus‑, ne jyrää mei­dät keskustelu. Mei­dän uhka ei ole se, että 1,5 mil­jar­di­nen Kiina tai jokin muu tuot­taa enem­män kaikkea kuin me. Mei­dän uhka on se, että heiken­nämme itse panos­tuk­sia koulu­tuk­seen, infraan ja mui­hin julk­ishyödykkeisi­in ide­ol­o­gi­sista syistä. Olemme aidosti huonom­pia eli­it­tinä itseään pitävien ihmis­ten laadussa.

  28. Anek­doot­ti, mut­ta… Aikoinaan opet­ta­jatut­tu sai kiinalaisil­ta isän­niltään moit­tei­ta siitä ettei hän halua hei­dän oppi­laiden­sa men­estyvän, kos­ka ei antanut val­in­takoekysymyk­siä etukä­teen oppi­laille. Seurasi kuulem­ma mie­lenki­in­toinen keskustelu tes­taamisen ideas­ta, eli aja­tus että tes­tataan omi­naisuuk­sia eikä opet­telukykyä oli jotenkin vieras.

  29. Toki perusk­oulus­sa on paljon hyvää. Toisaal­ta maail­man paras kouluro­ka, jon­ka puo­let lap­sista jät­tää siltikin syömättä.

    Tässä tyyp­pies­imerk­ki “uutis­es­ta”, joka lähti elämään omaa elmään­sä harhaan­jo­hta­van otsikon vuoksi. 

    Selvi­tyk­sessä oli käynyt ilmi, että puo­let oppi­laista jät­tää jonkin tar­jo­tun ele­mentin otta­mat­ta ate­ri­al­la — esim. salaatin. 

    Ala-aste­lai­sista käytän­nössä kaik­ki osal­lis­tu­vat ruokailu­un ja yläaste­lai­sis­takin läh­es kaikki.

  30. Osmo on aivan varma: 

    Minus­ta on kiis­ta­ton­ta, että suo­ma­lainen koulu suosii tyttöjä. 

    Näin­hän sitä aina san­o­taan. Kuitenkin val­takun­nal­lis­ten testi­t­u­losten ja koulunumeroiden ris­ti­ina­jos­sa ollaan tois­tu­vasti huo­mat­tu, että pojille annetaan parem­pia numeroi­ta osaamis­ta­soon­sa nähden. 

    Näin on etenkin äidinkie­len osalta. 

    Luokkahuo­neob­ser­voin­neis­sa on todet­tu poikien saa­van enem­män puheaikaa ja myön­teisem­pää huomio­ta opet­ta­jil­ta sil­loin, kun käytös oli hyvää. 

    Eli miten koulu suosii poikia? Ja mitä pitäisi tehdä, jot­ta koulu olisi tasavertaisempi? 

    On monia elämä­naluei­ta, jois­sa miehet pär­jäävät naisia huonom­min, mut­ta onko se elämä­nalueen vika?
    Miehet tekevät enem­män rikok­sia ja kan­soit­ta­vat vanki­lat. Suosi­iko lain­säädän­tömme naisia?

  31. Osmo:

    Shang­hain ero mui­hin on niin huikea, että vähän panee pohti­maan, onko testi­in valmentauduttu.

    Mitä tarkoi­tat?

    Ei Pisa-testi­in voi varsi­nais­es­ti val­men­tau­tua. Ajat­teletko, että Shang­hain Pisa-organ­isaa­tio on vuotanut kysymyk­set etukä­teen tai kopeloin­ut otantaa?

    Otan­nan suorit­taa ainakin kan­sain­vä­li­nen, puoluee­ton taho kuten tulosten tilas­toa­jotkin. Mut­ta kysymyk­set laa­di­taan yhteistyössä osal­lis­tu­ja­maan organ­isaa­tion kanssa. Onhan selvä, että täysin eri kult­tuuripi­ireis­sä tes­ti­ma­te­ri­aali ei voi olla aivan samanlaista.

  32. Eli miten koulu suosii poikia? Ja mitä pitäisi tehdä, jot­ta koulu olisi tasavertaisempi? 

    Tässä 8.27 kir­joit­ta­mas­sani pätkässä tulisi olla tietysti “tyt­töjä” poikia-sanan sijaan.

  33. Eli­na
    “Suosi­iko lain­säädän­tömme naisia?”

    Tutk­i­tusti kyllä. 

    Naiset saa­vat samoista rikok­sista kevyem­mät tuomiot sekä rikos­nimik­keet ovat kevyem­piä. Siinä mis­sä miestä olisi syytet­ty jo törkeästä pahoin­pitelystä, nainen selviää vielä pahoin­pite­lyl­lä. Kun mies saa ehdo­ton­ta, nainen menee vielä ehdollisella.

  34. Storm­fron­til­la hur­rit taan­noin haukkui­v­at meitä mon­gooleik­si, joten rupes­imme joka postauk­sen lop­u­un lait­ta­maan ani­moidun gif­fin, jos­sa oli kumar­ta­va kiinalainen. Alle vielä “tsing!”

  35. Van­hat miehit­tävät johtote­htäviä siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että nuoret eivät halua kan­taa vas­tu­u­ta . Eivätkä edes osaa työelämän pelisään­töjä, joten eipä heistä ole vas­tu­un kantajiksikaan

    Eli jos halu­taan ay-liik­keen ylipään­sä säi­lyvän ole­mas­sa jatkos­sakin, näi­den van­ho­jen on täl­löin elet­tävä sato­ja vuosia, kaikkein mieluiten olta­va kuolemat­ta koskaan. Siinäpä heille haas­teelli­nen tehtävä!

    “Tämäkään vart­tu­va sukupolvi ei kel­paa mihinkään, ja jos yleen­sä jokin sukupolvi on joskus johonkin kel­van­nut — mitä kyl­lä epäilen -, niin pää­dyn sit­tenkin usko­maan, että se oli mei­dän isiemme sukupolvi.” (Hein­rich Böll, “Ois joulu ainainen”)

    perustelut:valtio elää täl­lä het­kel­lä reilusti yli varojensa,eli lainaa rahaa pystyäk­seen mak­samaan val­tion­halli­non palkat jne.

    Suo­mi on var­maankin koko maail­man ain­oa maa, jos­sa julkisen sek­torin net­tovel­ka on negati­ivi­nen, mut­ta tästä huoli­mat­ta kaikkial­la esi­in­tyy koko ajan kauhis­tunut­ta päivit­te­lyä “yli varo­jen elämisestä”.

  36. “Eli miten koulu suosii tyttöjä?”

    No, vaik­ka mil­lä taval­la luke­mat­tomien tutkimusten ja teo­ri­oiden mukaan. Onhan nimit­täin yritet­ty selvit­tä, mik­si tytöt pär­jäävät kek­simäärin niin paljon parem­min. Eli­nan hypo­teesisi — “tytöt nyt vain ovat parem­pia koul­u­laitok­sen luon­teesta riip­pumat­ta” — ei siis ole kel­van­nut kaikille.

    “Ja mitä pitäisi tehdä, jot­ta koulu olisi tasavertaisempi? ”

    Pis­tetään nyt muu­ta­ma keskeinen (koske­vat abstrak­tia keskimääräistä oppi­las­ta): pojille esiku­via ja ymmärtäjiä, poikien hitaam­man kehi­tyk­sen huomioimi­nen, poikien lah­jakku­u­den eri­laisen suun­tau­tu­misen huomioimi­nen (vähem­män kieliä ja puhet­ta, enem­män tekemistä ja “matikkaa”).

    “ollaan tois­tu­vasti huo­mat­tu, että pojille annetaan parem­pia numeroi­ta osaamis­ta­soon­sa nähden. ”

    Niin, hyvä huomio. Tilanne on vielä huolestut­tavampi kuin numeroista voisi päätellä.

    En sitt­ten tiedä, onko tästä järkevää ruve­ta vänkäämään tyt­tö­jen suosimis­es­ta tässä. Yleen­sä ottaen koulun yhteiskun­nal­lisen merk­i­tyk­sen vuok­si tas­a­puolisu­us on todel­la tärkeä poli­it­ti­nen kysymys … tai siis sen pitäisi olla. Nyt keskustelu on jäänyt ykköspesälle, kun vastapuoli ei suos­tu pahim­mil­laan edes myön­tämään, että ongelmia on tai että niille voisi tehdä jotain.

    PS.

    “Suosi­iko lain­säädän­tömme naisia?”

    Kyl­lä, mut­ta ei kai suo­ranais­es­ti nyt puhutus­sa yhtey­dessä. Huolestut­tavam­paa on, että ulko­mai­sis­sa tutkimuk­sis­sa on havait­tu poli­isin ja oikeuslaitok­sen suo­si­van naisia. Jos se on tot­ta Suomes­sakin, ei ole niin väliä, mitä lais­sa san­o­taan. Brax­in “vaa­likau­den merkit­tävin saavu­tus” on paraatimesimerkki.

  37. Eli­na, ehkä läh­teesi ei muis­tanut maini­ta, että tytöt saa­vat samoil­la koe­tu­lok­sil­la poikia parem­pia numeroi­ta. Näin on etenkin matem­ati­ikan osalta.

    Luokkaopb­ser­voin­neis­sa on myös todet­tu poikien saa­van läh­es pelkästään negati­ivista huomiota.

    Ehkä ongel­ma on juuri siinä minkä mainit­sit, poikia ei viit­sitä opet­taa, vaan päästetään armovi­tosil­la läpi.

  38. Luin Soulin Suomen suurlähetys­tön sivuil­ta seu­raavia faktoja: 

    Koulu alkaa Etelä-Kore­as­sa mak­sut­tomana 7‑vuotiaana kuten tääl­läkin, mut­ta tes­tat­ta­va ikälu­ok­ka käy mak­sullista opinahjoa. Tämä on tietysti jo valikoi­tu­mista aiheut­ta­va seik­ka toisin kuin Suomes­sa, mis­sä tes­tat­ta­vana on ollut koko ikälu­ok­ka sosi­aaliseen ase­maan katsomatta. 

    Koulupäivät ovat huo­mat­tavasti pidem­piä ja lauan­taisinkin on puoli päivää koulua. Van­hem­mat käyt­tävät suuria sum­mia las­ten­sa yksityistunteihin.

    Näin ollen edelleen Suomen perusk­oulu­tuk­sen panos-tuo­tos ‑suhdet­ta voi kiis­tat­ta pitää maail­man tehokkaimpana. 

    Kat­soin myös tarkem­min vuo­den 2009 Pisa-tutkimuk­sen piste-ero­ja. Voi tode­ta, että Suo­mi on suo­ri­u­tunut pien­estä notkah­duk­ses­ta huoli­mat­ta lois­tavasti. Luku­tai­dos­sa ja matem­ati­ikas­sa Suo­mi on kaik­ista OECD-maista kakko­nen ja luon­non­ti­eteis­sä ykkönen. 

    Ero Ruot­si­in on paljon suurem­pi kuin ero Shang­hai­hin. Ylipään­sä muil­la Pohjo­is­mail­la on peili­in kat­somisen paik­ka tai itse asi­as­sa koko län­tisel­lä maailmalla. 

    Meil­lähän on käsis­sämme mah­ta­va vien­ti­tuote, jos vain tun­nistamme men­estys­tek­i­jät. Osmo penäskin jos­sain ketjus­sa kas­va­tusti­eteil­i­jöitä keskit­tymään olen­naiseen ja tutki­maan oikei­ta asioi­ta “las­ten­tarhan opet­ta­jan mon­et roolit”, “päiväko­tien pihaleikkien muu­tos” — mössön sijaan. Tässä on sarkaa riittämiin. 

    Men­estys­tek­i­jöi­den tutkimi­nen ei tarkoi­ta sitä, etteikö pitäisi myös tarkastel­la kri­it­tis­es­ti monia asioi­ta. Tyt­tö­jen ja poikien luku­taidon ero Suomes­sa oli koko tutkimu­saineis­ton suurin. 

    Mik­si? Ja mitä asialle voi tehdä?

    Myös ehdot­toman epäedulli­nen koulu­jen eriy­tymiske­hi­tys olisi pysäytet­tävä. Edelleen koulu­jen väliset erot Suomes­sa ovat aineis­ton pien­impiä, mut­ta suun­ta on väärä. 

    Mitä tehdä?

    Mik­si ruotsinkieliset oppi­laat suo­ri­u­tu­vat merk­it­sevästi suomenkielisiä huonom­min, on myös vähem­mälle huomi­olle jäänyt kysymys.

  39. Shang­hai on kah­denkymme­nen miljoo­nan asukkaan osaval­tio jonne koulutet­tu­jen amat­ti­lais­ten lisäk­si muut­taa val­ta­vat määrät maaseudun koulut­ta­mat­to­mia. Urban­isaa­tioar­gu­ment­tia pitäisi pohtia ennem­min Hong Kon­gin ja Sin­ga­poren kohdal­la kos­ka näi­hin kaupunkei­hin on köy­hän väestön vaikeampi muuttaa.

    Mut­ta onko Shang­hain otos kat­ta­va? Käykö maal­ta­muut­ta­jan lap­si edelleen koulua kotikylässään?

    ****
    Suomen koulu­tusjär­jestelmä on joko tyt­töjä suo­si­va, tai sit­ten se on äärim­mäisessä tasa-arvoisu­udessaan löytänyt jonkin­laisen sukupuolten välisen taso­eron joka selit­tää tyt­tö­jen parem­man koulumenestyksen.

    Jos täl­lainen ero on ole­mas­sa, se saat­taisi myös selit­tää miesten parem­mat palkat, lukuisam­mat suuryri­tys­ten hal­li­tu­s­paikat jne 😉

  40. Jos Etelä-Kore­as­sa ei todel­lakaan ei ole tes­tat­tu koko ikälu­okkaa vaan vain “oppik­oul­u­laiset”, he eivät tietenkään kuu­lu samalle viivalle muiden maid­en kanssa. Hyvä huomio Elinalta.
    Jos jokin ope­tusvi­ra­nomainen seu­raa tätä pal­staa, tämä asia pitäisi tark­istaa, onko näin todella.

  41. Eihän sitä takaakaan mikään, että PISA tulok­si­in tarvit­ta­vat perus­taidot on opit­tu koulussa. 

    TV- ohjel­mat ovat meil­lä tek­stitteyjä, eivätkä dubat­tu­ja. Joten englan­nin kuun­telu kehit­tyy samal­la, kuin oman kie­len oikeinkir­joi­tus ja luku­taito (vrt, dubatun ohjel­man kat­selu ei kehitä kumpaakaan, ei edes huuli­taluku­taitoa :))Oli las­ket­tu, että suo­ma­lainen lukee vuodessa kah­denkymme­nen kir­jan ver­ran tek­stiä tek­sti­tyksinä (mut­ta ei läh­eskään niin mon­taa kir­jaa). Lisäk­si suomea osaa kir­joit­taa, jos sitä osaa puhua, joten suo­mi on meille help­po kieli vaikkakin muille vaikea kieliopin takia.

  42. Eli­nan kom­ment­ti­in liit­tyen tämä voi myös selit­tää, mik­si ruotsinkieliset oppi­laat men­estyvät huonommin.

  43. “Mut­ta onko Shang­hain otos kat­ta­va? Käykö maal­ta­muut­ta­jan lap­si edelleen koulua kotikylässään?”
    Maal­ta­muut­ta­jat eivät saa koti­paikkaoikeut­ta suurkaupunkei­hin ja he ovat vail­la kaikkia oikeuksia.
    Myöskään per­he ei saa muut­taa mukana eikä se olisi mah­dol­lis­takaan sil­lä suurin osa asuu työ­nan­ta­jan jär­jestämässä yhteismajoituksessa.
    Nyky­isin on alka­nut syn­tyä maal­ta­muut­ta­jien ghet­to­ja ‚jois­sa asuu per­heitäkin ‚mut­ta tuskin­pa näis­sä on kouluja

  44. Yritin piraut­taa Suomen pään koor­di­naat­to­rille, mut­ta valitet­tavasti oli junaile­mas­sa, joten yhteys katkesi. 

    Sen ver­ran ehdin kuul­la, että eteläko­re­alaiset koul­u­laiset rapor­toi­vat käyt­tävän­sä opiskelu­un 50 pros­ent­tia enem­män aikaa kuin suomalaiset. 

    Eiköhän tässä ainakin ole yksi selit­tävä tekijä…

  45. Rapor­tis­sa tode­taan: “Koulu­tuk­sen tasa-arvon näkökul­mas­ta tyt­tö­jen ja poikien suuri ero luku­tai­dos­sa ei ole hyvä lähtöko­h­ta. Tyt­tö­jen läh­es puo­len­toista koulu­vuo­den suu­ru­inen etu­mat­ka luku­tai­dos­sa kielii siitä, että poikien luku­taidon kehit­tämisek­si ei ole tehty kaikkea mah­dol­lista. Poikien tyt­töjä suurem­pi osu­us heikoista luk­i­joista on Suomes­sa koros­tunut, joten panos­tuk­set poikien luku­taidon kehit­tämiseen näky­i­sivät selvästi luku­taidon kokon­ais­tu­lok­sen kohoamises­sa entisestään.”

    Hieno jut­tu, että tode­taan. Sääli taas on, että ope­tus­min­is­ter­imme ei lehti­ti­eto­jen perustel­la ole huo­man­nut kyseistä kohtaa. Tai sit­ten hän on huo­man­nut, mut­ta asian toteami­nen hait­taisi meneil­lään ole­via uud­is­tus­pro­jek­te­ja, jois­sa poikien men­estys­mah­dol­lisuuk­sia ollaan jopa heikentämässä.

    Tosi­aan, puoli­toista vuot­ta jäl­jessä! Mitenkähän toimisi, jos vaik­ka jalka­pal­los­sa … ei mikään ihme, että osa porukas­ta jää jalkoihin.

    Matikas­sa taas pojat ovat tosi­aan aav­is­tuk­sen tyt­töjä parem­pia, mut­ta vähem­män kuin OECD-mais­sa keskimäärin. Luon­non­ti­eteis­sä tytöt ovat taas täysin ylivoimaisia, kun OECD:ssa sukupuo­let ovat keskimäärin tasavahvo­ja. Suo­mi kuu­luukin pikem­min samaan sar­jaan islami­lais­ten kuin län­si­maid­en kanssa.

  46. Omi­tu­ista on se, että Suomen koul­u­laiset saa­vat aivan saman­laisia tulok­sia kuin itäaasialaiset, vaik­ka jälkim­mäiset kaikesta päätellen opiskel­e­vat kaksinker­taisel­la tar­mol­la. Toisaal­ta on muis­tet­ta­va, että PISA-testei­hin liit­tyy ilmeis­es­ti kat­toe­fek­ti, mikä pienen­tää maid­en ero­ja. Ks. tämä artikke­li mm. kat­toe­fek­tistä PISAs­sa: http://www.lagriffedulion.f2s.com/math2.htm

    PISAn ja vas­taavien tulok­sia ja monia taus­ta­muut­tu­jia (esim. maa­han­muut­ta­ju­us) voi tarkastel­la tääl­lä: http://nces.ed.gov/surveys/international/ide/

  47. Otok­sen edustavuudesta:

    Muis­te­len luke­neeni aiem­m­mista oppimisver­tailus­ta, että koulupu­dokkaat eivät ole tes­tat­ta­vana lainkaan. Sik­si muun muas­sa sel­l­ais­ten maid­en kuin Iso-Bri­tan­nia, USA ja Aus­tralia tulok­set ovat reip­paasti vääristyneet ylöspäin.

    Suomes­sa koulupu­dokkai­ta ei kai käytän­nössä ei ole lainkaan. En kyl­lä tiedä, oliko testis­sä mukana eri­ty­is­lu­okkien oppilaita.

  48. Pekka Pes­si:

    Eli­na, ehkä läh­teesi ei muis­tanut maini­ta, että tytöt saa­vat samoil­la koe­tu­lok­sil­la poikia parem­pia numeroi­ta. Näin on etenkin matem­ati­ikan osalta.

    Nope! Pojat saa­vat kielis­sä ja reaali­ai­nes­sa parem­pia numeroi­ta koe­tu­lok­si­in näh­den ja eri­toten äidinkielessä ero on huima. 

    Tytöt saa­vat hie­man parem­pia numeroi­ta todis­tuk­seen matem­ati­ikas­sa koe­tu­lok­si­in näh­den, mut­ta ero on hyvin pieni. 

    Liisa Näverin väitös­tutkimuk­sen mukaan: 

    Puh­taasti matemaat­tisia taito­ja mit­taa­van mit­tari­ni mukaan poikien osaami­nen on parem­paa kuin tyt­tö­jen. Pojat sai­vat silti tyt­töjä huonom­pia arvosano­ja, Näveri sanoo.

    Arvosanaan vaikut­taa muun muas­sa tun­ti­ak­ti­ivi­su­us, jos­sa tytöt saat­ta­vat olla parem­pia. Ope­tushal­li­tuk­sen selvi­tyk­set viit­taa­vat kuitenkin siihen, että pojil­ta vaa­di­taan jokaiseen arvosanaan jonkin ver­ran parem­pia matem­ati­ikan­taito­ja kuin tytöiltä.

    Äidinkie­len arvosanois­sa tilanne on päin­vas­tainen. Ope­tus­neu­vos Han­nu-Pekka Lap­palaisen mukaan tyt­tö ja poi­ka saat­ta­vat olla kieli­taidoltaan yhtä huono­ja, mut­ta poi­ka saa silti pykälää parem­man arvosanan. 

    Ilmiö koros­tuu äidinkielessä selvästi voimakkaam­min kuin matematiikassa.

    Varsinkaan heikko­ta­soisil­ta pojil­ta ei vaa­di­ta lainkaan saman­laisia kir­joi­tus­taito­ja kuin tytöiltä. Näyt­tää siltä, että tasa-arvoa on yritet­ty edis­tää anta­mal­la pojille äidinkie­len arvosano­ja, jot­ka eivät vas­taa taito­jen todel­lista tasoa, Ope­tushal­li­tuk­ses­sa työsken­televä Lap­palainen sanoo. 

    Pekka Pes­si:

    Luokkaopb­ser­voin­neis­sa on myös todet­tu poikien saa­van läh­es pelkästään negati­ivista huomiota.

    Voisit linkit­tää tähän väit­tämääsi jotain sano­je­si vastineeksi. 

    Tietysti pojat saa­vat negati­ivista huomio­ta käyt­täy­tyessään huonos­ti. Tätä tapah­tuu enem­män kuin tyt­tö­jen huonostikäyttäytymistä. 

    Mut­ta kun poikien käytös on asial­lista, he saa­vat enem­män puheen­vuoro­ja, he myös saa­vat pidem­män puhea­jan käyt­täessään vuoron­sa ja opet­ta­jan myön­teistä huomio­ta vas­taavasti käyt­täy­tyviä tyt­töjä enemmän. 

    Fak­tat siis fak­toina ilman tun­net­ta. Minä en ole mitenkään kah­den pojan äit­inä “tyt­tö­jen puolella”. 

    (Tuli­han se ketjun ensim­mäi­nen ad homi­nenkin täl­laise­na itseversioina)

  49. Eli­na kirjoitti:
    “Osmo penäskin jos­sain ketjus­sa kas­va­tusti­eteil­i­jöitä keskit­tymään olen­naiseen ja tutki­maan oikei­ta asioi­ta “las­ten­tarhan opet­ta­jan mon­et roolit”, “päiväko­tien pihaleikkien muu­tos” – mössön sijaan.”

    Nämä kyl­lä taita­vat olla niitä oleel­lisia asioi­ta, jos halu­amme ymmärtää esimerkik­si, mik­si tytöt pär­jäävät kielitesteis­sä parem­min kuin pojat.

    Pop­ulis­mi on niin tavat­toman helppoa.

  50. Tarken­nan vielä sen ver­ran, että suo­ma­laisen koulun oikea ver­tais­ryh­mä ei ole islami­laiset maat, kun tarkastel­laan koulun tasoa. Sen sijaan suo­ma­lais­ten poikien ja tyt­tö­jen ero “luon­non­ti­etei­den osaamises­sa” on lähempänä sel­l­aisia mai­ta kuin Turk­ki, Kir­gisia ja Dubai kuin vaik­ka Ruot­sia. Toisaal­ta Tan­skan koul­u­laitos näyt­täisi epäon­nis­tuneen “tasa-arvos­sa” läh­es yhtä pahasti kuin Suomen.

    Pär­jäävätkö kaupunki­laiset maalaisia parem­min? Kyl­lä vain, mut­ta ero on pienen pieni (taulukko 4.9): luku­tai­dos­sa 10 pis­tet­tä, matikas­sa 6 ja luon­non­ti­eteis­sä 4 (kyse on siis 500 tienoil­la pyöriv­istä pis­temääristä). Mut­ta pitää muis­taa, että Suomes­sa koulut ovat PISA:n mukaan poikkeuk­sel­lisen tasalaa­tu­isia (Väli-Suo­mi ei tosin pär­jää muiden tahdis­sa). Jos­sain Kiinas­sa tilanne on täysin eri.

  51. Ruotsinkieli­sistä vielä. Heil­lähän tulok­set ovat huonom­pia kuin suomenkielisil­lä. Näin siitä huoli­mat­ta, että taloudel­lisia resursse­ja on enem­män. Raportin mukaan eri­tyis­es­ti kaikkein huonoimpia lue­tun­ymmärtäjiä on paljon. 

    Raportin mukaan syitä on monia. Lopuk­si nos­te­taan esi­in se sama seli­tys, joka selit­tää enem­män tai vähem­män suo­ma­lais­ten koulu­jen men­estys­tä OECD-maid­en välisessä ver­tailus­sa: ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa 19% puhuu koton­aan muu­ta kuin koulun kieltä; suomenkieli­sis­sä vain 4%.

    Mut­ta puo­likielisyys ei kai selitä ihan yhtä hyvin sitä, mik­si luon­non­ti­eteis­sä ero suomenkielisi­in koului­hin on liki yhtä suuri kuin lue­tun ymmärtämisessä.

  52. Tytöt ovat poikia parem­pia koulus­sa -> ei ongel­maa, pojat ovat laisko­ja ja lahjattomia.

    Miehet ovat naisia parem­pia työelämässä (isom­pi palk­ka) -> jät­timäi­nen ongel­ma, patri­arkaatin salali­it­to, sukupuoli­ra­sis­mia, miesten hyväve­lik­er­ho­ja ja lasikattoja.

  53. Suo­mi on var­maankin koko maail­man ain­oa maa, jos­sa julkisen sek­torin net­tovel­ka on negati­ivi­nen, mut­ta tästä huoli­mat­ta kaikkial­la esi­in­tyy koko ajan kauhis­tunut­ta päivit­te­lyä “yli varo­jen elämisestä”.

    Tuon linkit­tämäsi artikke­lin perus­teel­la vaikut­taisi siltä, että negati­ivi­nen net­tovel­ka johtuu yksi­no­maan julk­i­sista eläke­si­joituk­sista. Jos eläke­si­joituk­set ovat ulko­mail­la yksi­ty­isiä, ruusu­isem­pi tilanne saat­taa olla harhaa.

  54. Suo­ma­laiset naiset luke­vat enem­män kuin miehet, ja ovat sik­si viisaampia kuin miehet. Kuu­lostaa vähän siltä, että myös paljon luke­vat miehet kuu­lu­vat hyväksyt­tävään kansanosaan.
    Voidaanko tästä päätel­lä, että paljon luke­vat naiset ovat älykkäitä, varsinkin, jos he luke­vat min­un tekstiäni?

  55. Kun tiede­tään, että vain n. 2% ikälu­okas­ta on tuot­ta­va jotakin uut­ta jär­jel­lään uut­ta maa­han, niin mitä sit­ten lop­ul­la 98%:lla tehdään.

    Eli kun Kiinas­sa on pop­u­laa­tio­ta n. 1.2 mil­jar­dia, niin tuol­la 2% määräl­lä jyräävät mei­dät allen­sa miten tah­to­vat — kun­han vaan Kiinas­sa saa­vat län­si­maista teknolo­giaa hal­tu­un­sa, kuten nyt saa­vat haltuunsa.

    Mon­tako­han pro­pel­lipäätä Suomikin on menet­tänyt USA:n äly­markki­noille, kun Suomes­sa suo­ma­laisen koulu­tus on ainakin koulu­tuk­sen saa­jalle täysin ilmaista.

    Sit­ten taas USA:n puoles­ta kuu­luu sel­l­aista, että mik­si USA:ssa oppivelvol­lisu­us on n. 12 vuot­ta, kun nuo koulupu­dokkaat USA:ssa eivät tee muu­ta kuin harmia niille, jot­ka todel­la pyrkivät saa­maan ilmais­es­ta koulu­tuk­ses­ta mak­si­maalisen hyödyn.

    Että tääl­läkin men­nään sit­ten siihen suun­taan, että oppimisen ilosta naut­ti­vat ovat pakotet­tu­ja kuun­tele­maan niin­den hörinöitä, jot­ka kuu­luisi­vat val­lan toiselle alueeelle, kuin pilaa­maan oppimishalukkaiden oppimisympäristöä.

  56. Kat­selin tässä sak­salais­ten net­tile­htien reak­tioi­ta Pisaan. He iloit­se­vat pien­estä paran­nuk­ses­ta vuo­den 2000 tasoon näh­den. Sil­loin­han maa­han julis­tet­ti­in läh­es hätäti­la huono­jen tulosten takia. 

    Suo­ma­lais­ten men­estys­tä selitetään pitkälti maa­han­muut­ta­javäestön vähäisyydellä. 

    Olisikin mie­lenki­in­toista tietää, mikä osu­us kas­va­neel­la mamu-oppi­laiden määräl­lä on Suomen heiken­tyneessä tulok­ses­sa luku­taidon osalta.

  57. JuhaH,

    Sinus­ta on siis pop­ulis­mia tutkia tilas­tol­lis­es­ti asioiden välisiä yhteyk­siä? Vai pop­ulis­tista vaa­tia sitä?

    Ei tutkimus itsessään voi olla pop­ulis­tista. Tulosten rapor­toin­ti tiet­tyä tarkoi­tus­ta varten, tiet­tyjä asioi­ta korostaen voi olla. 

    Suomes­sa on 136 kas­va­tusti­eteen pro­fes­so­ria. Luulisi joltain liikenevän aikaa pihaleikkien lomas­sa tutkia esim. oppimisym­päristö­jen ja varhaiskas­vatuk­sen vaiku­tus­ta myöhempään menestykseen.

    Tästä Osmo on kir­joit­tanut tääl­lä ja mielestäni aivan ilman populisimia: 

    http://www.soininvaara.fi/2010/06/25/mita-kasvatustieteilijat-tutkivat/#comments

  58. “Koulu­tuk­sen arvioin­tikeskuk­sen Pisa-tutk­i­jat Jarkko Hau­tamä­ki ja Tom­mi Kar­jalainen havait­si­vat, että Suomes­sa asu­vat maa­han­muut­ta­jat sai­vat jopa 50 pis­tet­tä enem­män kuin OECD-maid­en maa­han­muut­ta­jat keskimäärin.”
    http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2–2008/11–16-30–10.html

    Mut­ta johtuuko se maa­han­muut­ta­jien vähäis­es­tä määrästä kuitenkin? Koulun ja luokan taso­han las­kee kai sään­nön­mukaises­ti toiskielis­ten määrän lisään­tyessä. Kult­tuuriset asen­teet koulu­tuk­seen ovat myös eri­laisia. Sak­sas­sa on kuulem­ma muodikas­ta tietyis­sä porukois­sa osa­ta huonos­ti kieltä. Yllät­tävän usein van­hem­mat vähät välit­tävät las­ten­sa koulu­tuk­ses­ta. Täl­laisia asen­tei­ta ei hevin syn­ny koulu­tususko­vais­ten suo­ma­lais­ten miehit­tämässä koulussa.

    Raportin silmäi­lyn perustel­la näyt­tää siltä, että suo­ma­lai­sis­sa on sel­l­ais­ten poikkeuk­sel­lis­ten piirtei­den kasauma, joka selit­tää men­estys­tä (niistä puhutaan lop­pu­osas­sa). Ei tarvitse olla huip­pu joka osa-alueel­la, riit­tää kun on kaikessa hiukan mui­ta parem­pi. Mut­ta onko Varis­suon peruk­oulus­sa kaik­ki hiukan paremmin?

    Yliopis­to­tutk­i­joiden näke­mys taitaakin olla yliop­ti­misti­nen, vai olisiko nai­ivi parem­pi ter­mi? Puhues­saan Suomen koulu­jen maa­han­muut­ta­jien pär­jäämis­es­tä se ei ota huomioon koulu­jen ja luokkien monikult­tuuris­tu­misen vaikutusta: 

    “Väit­teet kansal­lis­es­ta älykkyy­destä Suomen Pisa-tulok­sen selit­täjänä voidaan heit­tää romukop­paan näennäisselityksenä.

    – Kyse on opetuk­sen tasos­ta, suvait­se­vu­ud­es­ta ja kotou­tu­misen onnis­tu­mis­es­ta, mut­ta myös koulu­tuk­sen arvostamis­es­ta. Oppimi­nen ei riipu alku­perästä eikä ihon­väristä, mikäli koulunkäyn­tiä pide­tään tärkeänä ja siihen liit­tyy perustel­tu toi­vo paremmasta. ”

    Hienoa ide­al­is­mia sinän­sä. Mut­ta näinkö Malmössä tai Pari­i­sis­sa mietit­ti­in aikoinaan?

  59. “Suomes­sa asu­vat maa­han­muut­ta­jat sai­vat jopa 50 pis­tet­tä enem­män kuin OECD-maid­en maa­han­muut­ta­jat keskimäärin.”

    Suomes­sa maa­han­muut­ta­jien joukos­sa on (tois­taisek­si) suh­teel­lisen vähän human­i­taarisia mamu­ja, joiden kult­tuu­ri­taus­ta, luku­taito, kieli­taito jne. jät­tävät eniten toivom­isen varaa. 

    Kyl­lähän län­si­maas­ta tul­lut mamu pär­jää koulus­sa siinä kuin kantasuomalainenkin.

  60. “Suomes­sa maa­han­muut­ta­jien joukos­sa on (tois­taisek­si) suh­teel­lisen vähän human­i­taarisia mamu­ja, joiden kult­tuu­ri­taus­ta, luku­taito, kieli­taito jne. jät­tävät eniten toivom­isen varaa.”

    Hmm, pari jut­tua tulee mieleen: Käsit­tääk­seni kaikkial­la työperäiset mamut ovat selvä enem­mistö, esimerkik­si turkki­laiset Sak­sas­sa tai suo­ma­laiset Ruot­sis­sa. Työperäisyys ei kuitenkaan ole tarkoit­tanut sopeu­tu­mista varsinkaan las­ten ja las­ten­las­ten kohdal­la. Toisek­si epäilen väitet­tä, että human­i­taari­nen mamu olisi automaat­tis­es­ti huonoin koulut­tau­tu­ja. Eikö onnis­tunut pak­en­e­m­i­nen kri­isin keskeltä osoi­ta muu­ta kuin laiskaa lah­jat­to­muut­ta? Tosin eri­tyis­es­ti Suomeen on päässyt muil­lakin meriiteillä.

  61. Jos Pisa-tutkimuk­sia olisi tehty 1980-luvul­la niin Neu­vos­toli­it­to ja DDR oli­si­vat olleet kärkikak­sikos­sa. Kyl­lä jonkun Vorku­tan työleirin kouluis­sa matem­ati­ik­ka uppoaa teinien kaali­in miljoona ker­taa tehokkaam­min kuin jos­sain San Fransiscossa.

  62. Ter­ve, Eli­na. Kiitos huomios­ta ja linkistä.

    En ollut aiem­min lukenut Osmon kyseistä kir­joi­tus­ta. Aika lail­la neu­traalil­ta se vaikut­ti. Min­ul­la ei siten ole perustei­ta syyt­tää Osmoa pop­ulis­mista, enkä tain­nut pikkukom­men­tis­sani Osmoa siitä syyttääkään. 

    (Joo, herkästi blo­geis­sa tulee reagoitua liian nopeasti ja ilman kun­non kontekstointia.)

    Olen muuten kanssasi samaa mieltä, tietyin ehdoin — vaatisi pidem­pää keskustelua — siitä, että

    “Ei tutkimus itsessään voi olla pop­ulis­tista. Tulosten rapor­toin­ti tiet­tyä tarkoi­tus­ta varten, tiet­tyjä asioi­ta korostaen voi olla.”

    Tieso­tusvä­lineis­sä tätä ei aina ymmär­retä, kun tutkimus­tu­lok­set ovat synkkiä; herkästi pelätään leimau­tu­mista kiel­teisen maail­maku­van kan­nat­ta­jik­si, vaik­ka pelkkien tulosten perus­teel­la tähän ei syytä olisikaan. Sik­si jätetään tutkimuk­set julkaise­mat­ta, ja siten hillitään myös rak­en­ta­van keskustelun käymistä.

    Eli­nas­ta tykäten
    Juha

  63. TomiA: “Suo­ma­laiset kuvat­ti­in pitkään mon­goleik­si ruot­salai­sis­sa lehdis­sä. Oliko­han se vielä 1950-luvul­la, kun maaot­telu­voit­to saatet­ti­in kui­tata otsikol­la Mon­gol­er vann igen? ”

    Ei nyt sen­tään niin myöhään kuin 50-luvul­la vaan 1930-luvul­la kun kaikissa Euroopan mais­sa kansal­liski­ihkoilu oli hui­pus­saan. Monia suo­ma­laisia se kuitenkin taitaa risoa edelleenkin ja siitä johtuu alati jatku­va ruot­salaisurheil­i­joiden “homot­telu”.

    TomiA: “Ruotsinkieli­sistä vielä. Heil­lähän tulok­set ovat huonom­pia kuin suomenkielisil­lä. Näin siitä huoli­mat­ta, että taloudel­lisia resursse­ja on enem­män. Raportin mukaan eri­tyis­es­ti kaikkein huonoimpia lue­tun­ymmärtäjiä on paljon. 

    Raportin mukaan syitä on monia. Lopuk­si nos­te­taan esi­in se sama seli­tys, joka selit­tää enem­män tai vähem­män suo­ma­lais­ten koulu­jen men­estys­tä OECD-maid­en välisessä ver­tailus­sa: ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa 19% puhuu koton­aan muu­ta kuin koulun kieltä; suomenkieli­sis­sä vain 4%.

    Mut­ta puo­likielisyys ei kai selitä ihan yhtä hyvin sitä, mik­si luon­non­ti­eteis­sä ero suomenkielisi­in koului­hin on liki yhtä suuri kuin lue­tun ymmärtämisessä.”

    Oma käsi­tyk­seni on että suomen kieli taipuu helpom­min tieteel­lis­ten käsit­tei­den kuvaamiseen. Suomen kir­jakieli­han syn­tyi vas­ta 1800-luvul­la ja kieliopista pystyt­ti­in siinä vai­heessa siivoa­maan pois kaik­ki epälo­ogiset ilmaisut. 

    Olen itse kak­sikieli­nen, äidinkieli ruot­si ja kävin koulu­ja lukioon asti ruot­sik­si. Sit­ten opiske­lin eräässä sisä-Suomen teknil­lisessä korkeak­oulus­sa suomek­si. Huo­masin että olin opiskelu­jen alus­sa mui­ta jäl­jessä matem­ati­ikas­sa ja fysi­ikas­sa. Niihin aineisin oli ilmeis­es­ti panos­tet­tu enem­män suomenkieli­sis­sä kouluis­sa, tai sit­ten asioiden kuvaami­nen sujui suomek­si helpom­min kuin indo-euroop­plaisi­la kielil­lä. Ja olen myöhem­min alka­nut kallis­tua jälkim­mäiseen teoriaan. 

    Että kyl­lä se suo­mi on maail­man paras kieli, mut­ta ain­oa vika siinä on että se on kuin rautatie jon­ka raideleveys eroaa muista. Tai kuin tietokoneen käyt­töjär­jestelmä jos­sa win­dowsin ohjel­mat eivät toimi. 

    Eli jos suomenkieliset koul­u­laiset kävi­sivät kaik­ki koulun­sa ruot­sik­si tai englan­niksi niin ei enää lois­tet­taisi Pisas­sa. Eli mikään vien­ti­tuote se suo­ma­laien perusk­oulu ei ole. Toiv­ot­tavasti ei ole hirveä pet­tymys. Pide­tään lip­pu vaan korkeal­la ja toivon että ruotsinkieliset koulumme jotenkin skarp­pai­si­si­vat vielä.

  64. Jos Etelä-Kore­as­sa ei todel­lakaan ei ole tes­tat­tu koko ikälu­okkaa vaan vain “oppik­oul­u­laiset”, he eivät tietenkään kuu­lu samalle viivalle muiden maid­en kanssa. Hyvä huomio Elinalta.

    Kyl­lä on tes­tat­tu koko ikälu­ok­ka. Tääl­lä on keskik­oulus­sa, joka siis kuu­luu oppivelvol­lisu­u­teen, ymmärtääk­seni nimelli­nen koulumak­su. Itse asi­as­sa Kore­as­sa maan sisäiset tulok­set oli­vat ver­rat­en tasaver­taisia, huiput eivät ole yhtä hyviä kuin muiden maid­en huiput. Parhaim­man 5 %:n tulok­set oli­vat yleis­tu­lok­sia hie­man heikom­pia, lukem­i­nen yhdek­säs (yleis­tu­los 1.), matem­ati­ik­ka viides (yleis­tu­los 1.) ja luon­non­ti­eteet 13 (yleis­tu­los 3.)
    Shang­hai oli huipuis­sa myös huip­pu (lukem­i­nen ja matik­ka 1., luon­non­ti­eteet 5.), Suo­mi top‑5:ssä vain luonnontieteissä.
    http://news.chosun.com/site/data/html_dir/2010/12/08/2010120800060.html

  65. Minä luen luon­non­ti­eteel­lisiä tek­ste­jä mielu­um­min englan­niksi, kos­ka min­un mielestäni se on niihin suomea parem­pi kieli. Toisaal­ta englan­nin sano­jen merk­i­tys ilman kon­tek­s­ti­aan on paljon sumeampi, joten aihep­i­irin ja käsit­teistön opet­telem­i­nen täysin uute­na asiana voisi olla hyvinkin vaikeaa. Kestää var­maan het­ken, ennenkuin henkisen vai­h­teen saa päälle, ja voipa olla, että kaik­ki eivät saa sitä koskaan.

  66. Eipä kestä JuhaH, 

    Ideaal­i­ti­lanteesa laadulli­nen ja määrälli­nen tutkimus kulke­vat tietysti käsi kädessä yhteiskun­tati­etei­den ja käyt­täy­tymisti­etei­den sisäl­lä, joiden raja­maas­toon kas­va­tustiede sijoittuu. 

    Tun­tuu vain, että kas­va­tusti­eteessä pain­opiste syys­tä tai tois­es­ta on vah­vasti ilmiöi­den kuvailun puolel­la ja kor­re­laa­tioiden sekä sitä kaut­ta viime kädessä kausalitet­tien etsimi­nen jään­nyt lap­sipuolen asemaan. 

    Tästä huomios­ta ehkä liiankin kär­jekäs kri­ti­ikki­ni kumpusi. 

    (Kir­joitit niin nätisti min­ulle, että lievästä peukku­vas­taisu­ud­estani, nyt oli yksi peukku annettava 🙂 )

  67. Suo­ma­laisen koul­u­laitok­sen uudet ope­tus­su­un­nitel­mat ovat valmis­tu­mas­sa. Lue niistä tiivistelmä:

    http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/06/tuntijako.html

    Löy­tyykö näistä eväitä kan­sain­välisen taloudel­lisen kil­pailukyvyn paran­tamisek­si ? Se tun­tuu sivu­jen kom­men­taat­tor­ei­den mielestä ole­van koulun tärkein tehtävä. Nykyiset ja tule­vat ope­tus­su­un­nitel­mat pyrkivät kuitenkin otta­maan ihmisen kokon­aisu­u­den huomioon laajemminkin. 

    Tavoit­teena on yleis­sivistynyt , tas­apain­oinen , onnellinen…ihminen . Kai sel­l­ainen on sit­ten myöskin luo­va, tehokas ja kansan­taloudel­lis­es­ti tuottava. 

    Kom­pas­tuskivi näyt­tää ole­van valin­naisu­u­den lisäämi­nen. Lapset pakote­taan tekemään elämänu­raan vaikut­tavia päätök­siä 10- 15 vuo­ti­aina. Tuon ikäiset eivät ole siihen kyp­siä. Nyt tarvi­taan enem­män pakol­lisia, kaikille yhteisiä oppitun­te­ja. Jopa vielä lukion ja ammat­tik­oulun kävijöille.

    Ne yhteiset oppi­aineet tai aihekokon­aisu­udet oli­si­vat äidinkieli, matem­ati­ik­ka, kielet ter­veys ja ilmaisun moni­alaiset taidot. Samal­la voitaisi­in toteut­taa kovis­sa aineis­sa (matem­ati­ik­ka, kielet) taso­ryh­mäope­tus. Rymi­tys olisi kak­si­ta­soinen laa­ja ja keski­ta­so. Alin lah­jakku­den taso näis­sä oppi­aineis­sa keskit­ty­isi käden taito­jen kehittämiseen.

    Van­ha sosi­aalidemokraat­ti­nen mantra, kaik­ki oppi­vat kaiken on voimavaro­jen tuh­laus­ta. Se soti myös koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa vas­taan. Eri­laiset lah­jakku­udet pakotet­ti­in samaan muot­ti­in . Har­va sai kehit­tää vahvuuksiaan. 

    Uudel­la mallil­la varmis­taisimme korkeata­soisen koulu­tuk­sen eri­laisille oppijoille.

  68. Jotain pimeää kiinankielessä on kos­ka sen sanat ovat monikäsit­teisiä (esim. lounas = keskus = keskipäivä …) Aina kun keskuste­len kiinaksi kiinalais­ten kanssa heil­lä on ikäänkuin kuminauhahi­das­tus eli he eivät ymmär­rä tek­stiä nopeasti merkkien monikäsit­teisyy­den takia. Kiinalaisen luku­taito ei ole ihan sama asia kuin Suomes­sa minus­ta aina näyttää.

    1. Jotain pimeää kiinankielessä on kos­ka sen sanat ovat monikäsit­teisiä (esim. lounas = keskus = keskipäivä …

      On se tietenkin meil­lä helpom­paa , kun lounas on vain ate­ria tai ilmansuunta.

  69. Ver­tausku­valli­nen postauk­seni koskien kir­joi­tustapaa ja kieltä on sit­tenkin luet­tu. Sen hok­saamiseen eli tajuamiseen on vain men­nyt pari päivää 🙂

  70. Suomen kielessä on sano­jen monipuolisen taivu­tuk­sen vuok­si eri­tyisen paljon homonyymejä. 

    -Syöpä leipäsi! — Min­ul­la on syöpä. 

    -Näis­sä kau­ni­is­sa vir­ren säkeis­sä… — Säkeis­sä on vehnä­jauho­ja jne. loputtomiin. 

    Kiinan kie­len esimerkki­hän on luon­teeltaan aivan eri­lainen. Sanoil­la on semant­ti­nen yhteinen poh­ja. Merk­i­tyk­set viit­taa­vat peri­aat­teessa samaan asi­aan eli keskikohtaan.

  71. >Aina kun keskuste­len kiinaksi kiinalais­ten kanssa
    >heil­lä on ikäänkuin kuminauhahi­das­tus eli he eivät
    >ymmär­rä tek­stiä nopeasti merkkien
    >monikäsit­teisyy­den takia. 

    Minä taas en osaa kir­joit­taa kiinaa niin nopeasti, että kiinalais­ten ymmär­rysnopeus tulisi keskustelus­sa ongelmaksi.

  72. Ottakaa­pa Kiinan asiantun­ti­jat ensin selville, että mitä per­in­teisessä Kiinan sym­booleis­sa tarkoit­taa se, että 1. lävis­tet­ty iso O kir­jain, kun näet­tä kiinalaisia tuot­tei­ta nenänne alla ja luette kiinalaisia tuoteselotuksia.

    Tässä link­ki tuo­hon symbooliin :
    http://img375.imageshack.us/img375/3589/ofromnorthtosouth.jpg

    Ja voin hiukan helpot­taa tehtäväänne, sil­lä tuo ympyrä on maa­pal­lo, mikä on lävis­tet­ty pohjois-etelästä suun­nas­ta tule­val­la lävistäjällä.

  73. On jol­lain taval­la ymmär­ret­tävää, että PISA-tutkimuk­sia tehdään ja niitä uuti­soidaan niinkuin niitä uuti­soidaan. Olemme tot­tuneet kil­paile­maan ja aset­ta­maan asioi­ta järjestyk­seen urheilus­sa, taloudessa ja muus­sakin elämässä, mik­si ei sit­ten myös koulutuksessa.

    Se taas on jotenkin hal­paa, että näi­den tutkimus­tu­losten perus­teel­la raken­nel­laan arvioi­ta talouskasvusta.

    Tot­takai Kiina ja Intia kas­va­vat nopeam­min kuin länkkärit, sil­lä siel­lä ei ole vielä elet­ty samaa hyv­in­voin­nin his­to­ri­aa kuin län­si­mais­sa tai Japanis­sa. Me olemme raiskan­neet luon­toa ja työläisiä ja kulut­ta­neet val­ta­vat määrät ener­giaa, jot­ta olemme saavut­ta­neet sen elin­ta­son, jos­sa olemme nyt. Se ilmeis­es­ti riit­tää län­si­maiselle ihmiselle, sil­lä talouskasvu on kui­h­tu­mas­sa ja kansakun­ta-ajat­telu hiipumassa.

    Kiinas­sa taas mate­ri­al­is­tisen kukois­tuk­sen huip­pua ei ole vielä elet­ty, joten jäl­jel­lä on jotain, mihin pyrk­iä. Kiina val­taa vas­ta tänä päivänä siir­tomai­ta Afrikas­ta, me olimme siel­lä pari sataa vuot­ta sit­ten. Talous kas­vaa sitä vauh­tia, mihin sen kansalais­ten moti­vaa­tio riit­tää. Vaikut­taisi siltä, että Kiinan henk­i­nen kuva on jonkin­lainen muovi­nen ja hal­pa Amerikka-pastissi.

    On muuten aika ris­tiri­itaista, että maail­man­talous pyritään pitämään mah­dol­lisim­man avoime­na, ja samaan aikaan puhutaan jatku­vasti talouk­sien kil­pailukyvys­tä. Mik­si globaalis­sa maail­mas­sa, jos­sa rajat ovat auki, pitäisi olla enää kil­pailua eri val­tioiden tai maanosien (lue: etnis­ten ryh­mien) välillä?

    Lopuk­si: Jos Aasian nousu huo­let­taa ja markki­na­t­alous­so­dankäyn­ti kiin­nos­taa, niin toki kan­nat­taa olla osta­mat­ta kiinalaista romua ja mure­htia vähemmän.

  74. Lau­ri Heikkilä: “Talous kas­vaa sitä vauh­tia, mihin sen kansalais­ten moti­vaa­tio riittää.”

    Tuos­sa on vil­lakoiran ydin. Län­si­mainen ihmi­nen rypee yltäkyl­läisyy­dessä ja ikävystyy. Enää eteen ei tarvitse pon­nis­tel­la. Kansalais­palk­ka olisi viimeinen naula suo­ma­laisen kil­pailukyvyn ja kansan­talouden arkkuun.

    Suo­ma­laises­sa koulus­sa tämä näkyy nuorten vaa­timuk­se­na , että koulus­sa pitäisi olla vain hauskaa. Työn­teko on tyl­sää, nuoret työikäiset kieltäy­tyvät paskadu­uneista. Halu­tu­in­ta on olla julkkis.

    Aasi­as­sa on työ­teon kult­tuuri. Siitä on yksi­no­maan kyse.

    Soin­in­vaar­alaiset miet­tivät miten saataisi­in etu­udet jaet­tua mah­dol­lisim­man laa­jasti. Mietinnän fokus pitäisi olla siinä, miten etu­udet saataisi­in mah­dol­lisim­man vastikkeelliseksi.

  75. Ilpo Per­naa: “Tuos­sa on vil­lakoiran ydin. Län­si­mainen ihmi­nen rypee yltäkyl­läisyy­dessä ja ikävystyy. Enää eteen ei tarvitse pon­nis­tel­la. Kansalais­palk­ka olisi viimeinen naula suo­ma­laisen kil­pailukyvyn ja kansan­talouden arkkuun.”

    Herää vain kysymys, mik­si mei­dän pitäisi kil­pail­la aasialais­ten kanssa, jos keskimääräisen elin­ta­son nos­to ei kiin­nos­ta? Pon­nis­tel­la pon­nis­telemisen vuok­si, pon­nis­tel­la voit­tamisen vuoksi?

  76. Ilpo Per­naa:

    Län­si­mainen ihmi­nen rypee yltäkyl­läisyy­dessä ja ikävystyy. Enää eteen ei tarvitse pon­nis­tel­la. Kansalais­palk­ka olisi viimeinen naula suo­ma­laisen kil­pailukyvyn ja kansan­talouden arkkuun.

    Päin­vas­toin, perus­tu­lo olisi ensi­askel kohti ajat­telun vapaut­ta ja luovien inno­vaa­tioiden aikakaut­ta — toisin sanoen aineet­tomaan arvon­lu­on­ti­in perus­tu­vaa kansan­talouden elpymistä. 

    Suo­ma­laises­sa koulus­sa tämä näkyy nuorten vaa­timuk­se­na , että koulus­sa pitäisi olla vain hauskaa. Työn­teko on tyl­sää, nuoret työikäiset kieltäy­tyvät paskaduuneista.

    Nuoret ovat oikeil­la jäljil­lä. Luo­vat inno­vaa­tiot eivät syn­ny kur­jas­sa pakon ilmapi­iris­sä, eivätkä sil­loin, kun ihmi­nen on sidot­tu monot­o­niseen kel­loko­rt­ti­työhön, vaan nimeno­maan sil­loin kun tek­i­jöil­lä on hauskaa, eli kun he ovat sisäis­es­ti motivoitunei­ta. Sama muuten kos­kee myös oppimista. Suo­mi ei tarvitse määrään­sä enem­pää aiv­o­ton­ta suori­tus­men­tal­i­teet­tia — se aika on jäämässä his­to­ri­aan. Usko kär­simyk­sen ja fyy­sisen pon­nis­telun kaut­ta syn­tyvään pelas­tuk­seen ei enää kan­na hedelmää. Kiina ja Intia kil­pail­e­vat mei­dät sil­lä alueel­la hengiltä, emmekä me voi sille mitään.

    Uusi aika edel­lyt­tää uuden­laista suh­tau­tu­mista. Vaik­ka te suorit­ta­van työn vält­tämät­tömään kär­simyk­seen nöyr­tyneet ja työl­länne maatamme rak­en­ta­neet ikäpol­vet kok­isitte katk­er­ana sen, että nuorten ei ole hyvä tei­dän taval­lanne alis­tua muiden komen­neltaviksi, niin tot­ta se on. Mitä parem­min kykenette kan­nus­ta­maan nuo­ria sei­so­maan omil­la jaloil­laan, tekemään omia päätök­siään ja toim­i­maan proak­ti­ivis­es­ti, sitä toden­näköisem­min ja nopeam­min Nokia onnis­tuu kehit­tämään sen vuosia haaveil­lun iPho­nen tap­pa­jan, ja sitä enem­män uusia, globaali­in markki­na­jo­hta­ju­u­teen vieviä inno­vaa­tioi­ta meil­lä syntyy.

    Oikeasti, nyt ei enää riitä että suo­ma­laiset saadaan kän­nykän kokoamis­lin­jalle töi­hin ahk­er­al­la ja nöyräl­lä asen­teel­la. Vaan mei­dän pitää onnis­tua ideoimaan, suun­nit­tele­maan ja markki­noimaan laite, jon­ka maail­man varakkaat kulut­ta­jat halu­a­vat ostaa, ja jon­ka ahk­er­at kiinalaiset sit­ten kokoa­vat. Tai muu tuote tai palvelu, ja sen jäl­keen toinen ja kol­mas. Tähän tarvi­taan luovu­ut­ta, ja luovu­us ei käskemäl­lä kuki. Vastik­keel­lisuuk­sista siis eroon niin pian kuin suinkin! On siir­ryt­tävä pakot­tamis­es­ta mahdollistamiseen.

    Jos joku ei vielä ole kat­sonut näitä Ken Robin­sonin TED-esi­tyk­siä, niin suosit­te­len lämpimästi:
    Schools kill creativity
    Bring on the revolution

  77. Saara:“Nuoret ovat oikeil­la jäljil­lä. Luo­vat inno­vaa­tiot eivät syn­ny kur­jas­sa pakon ilmapiirissä”

    Saara vetää överik­si. Suo­ma­lainen kouluilmapi­iri on vapaa, jopa siinä määrin, että nuoret eivät viit­si tehdä työtä. Laisku­us ja hauskan­pito ei lisää luovu­ut­ta, jos mukaan ei las­ke­ta pahantekoa. 

    Olepa pari viikkoa taval­lisen yläk­oulun sijaisope­na, niin huo­maat mitä tarkoi­tan. Nokian men­estys on syn­tynyt opiskelus­ta. Insinöörien ja muiden suun­nit­telijoiden taito­ja ei ole han­kit­tu hauskan pidol­la vaan opiskelemalla.

    Jos opet­ta­jien aika kuluu laisko­jen oppi­laiden maanit­telu­un ja viihdyt­tämiseen, niin putoamme yhä enem­män kelkasta.

    Saara jatkaa:“Päinvastoin, perus­tu­lo olisi ensi­askel kohti ajat­telun vapaut­ta ja luovien inno­vaa­tioiden aikakautta ”

    Jokainen voi Suomes­sa ajatel­la ihan vapaasti vaik­ka tek­isikin työtä. Oli se työ sit­ten opiskelua tai ansio­työtä. Luovu­us vaatii työkalu­ja: matem­ati­ikkaa, fysi­ikkaa, kemi­aa, kieliä jne. 

    Jos kaikille mak­set­taisi­in kansalais­palkkaa, siis pelkästä olemis­es­ta, niin arvi­ol­ta 60 % nuorista tyy­ty­isi siihen ja bilet­täisi vuorokaudet läpeensä.

  78. Ilpo Per­naa:

    Jos kaikille mak­set­taisi­in kansalais­palkkaa, siis pelkästä olemis­es­ta, niin arvi­ol­ta 60 % nuorista tyy­ty­isi siihen ja bilet­täisi vuorokaudet läpeensä. 

    Jos asenne nuorem­paan sukupolveen on tuol­lainen, niin ei suo­raan sanoen paljonkaan häm­mästytä, että heitä alka­vat nämä “kalkkik­set” niin san­otusti ottaa kupoliin…

    Vakavem­min, opiske­li­joiden, joil­la ain­oana kansan­ryh­mänä on kansalaispalkka/negatiivinen tulovero­tus käytössä, yksi keskeisin ongel­ma tun­tuu ole­van se, että tulo­ra­jat tule­vat vas­taan. Voi, voi, kun jopa käsit­tämt­tömil­lä paskadu­u­ni­lik­soil­la ei saa tehdä niin paljon hom­mia kuin haluaisi.

    Kari

  79. Saara kir­joit­ti 12.12.2010 kel­lo 16:37

    Nuoret ovat oikeil­la jäljil­lä. Luo­vat inno­vaa­tiot eivät syn­ny kur­jas­sa pakon ilmapi­iris­sä, eivätkä sil­loin, kun ihmi­nen on sidot­tu monot­o­niseen kel­loko­rt­ti­työhön, vaan nimeno­maan sil­loin kun tek­i­jöil­lä on hauskaa,

    Inhot­ta­va jut­tu että men­estymiseen tarvi­taan molem­pia, siis SEKÄ tekemisen vapaut­ta ja luovu­ut­ta ETTÄ taito­ja joi­ta saa vain kuri­nalaisel­la vaivan­näöl­lä — mielel­lään sisäisen moti­vaa­tion aja­mal­la kuri­nalaisel­la vaivan­näöl­lä. Tämä olisikin help­poa jos tarvit­sisi joko pelkästään lisätä vapaut­ta tai pelkästään lisätä sääntöjä.

    Mut­ta sisäisen moti­vaa­tion liet­somiseen yksi oiva työkalu ovat juuri nuo mainit­se­masi TED-luen­not. Moni suo­ma­lais­nuorikin voisi inspiroitua johonkin suun­taan, omaan pir­taan osu­van esi­tyk­sen kat­sot­tuaan. Usko­ma­ton­ta miten Inter­net on kiihdyt­tänyt vapaa­ta tiedon leviämistä!

    Jos joku ei vielä ole kat­sonut näitä Ken Robin­sonin TED-esi­tyk­siä, niin suosit­te­len lämpimästi:
    Schools kill creativity
    Bring on the revolution

    Toinen kään­net­ty 48 kielelle, toinen 39 kielelle, mut­ta ei suomek­si? Nyt suo­ma­lais­nuorten edun nimis­sä kaik­ki tekemään TED-kään­nök­siä ja levit­tämään linkke­jä. Minä olen yhden tehnyt jo. Kääne­ty­impi­en TED-kiel­ten joukos­sa ovat far­sit, unkar­it ja viet­na­mit, nois­sa mais­sa nuo­ria innos­te­taan nyt.

  80. Kari Koskinen:“Jos asenne nuorem­paan sukupolveen on tuollainen, ”

    Tämä ei ole asenne vaan tietoa , joka poh­jau­tuu fak­taan. Näen tämän asian joka päivä työssäni. Mene yläk­oulu­un edes sijaisopeksi, niin näet. 

    Tilas­tokeskuk­sen 10-vuo­tiskat­sauk­sen (2005) mukaan :“OECD:n laske­man odotusar­von mukaan korkeak­oulu­as­teen tutkin­non suorit­tanei­den osu­us nousisi Suomes­sa noin 45 pros­ent­ti­in, mikäli tutkin­non­suorit­tamisen yleisyys säi­lyy vuo­den 2002 tasol­la lähivu­osikym­me­nien ajan. Kos­ka koulu­tus- ja väestörak­en­teis­sa tapah­tuu jatku­via muu­tok­sia odotusar­voihin on kuitenkin suh­taudut­ta­va varauksin”

    Odotusar­voa on jo nyt muut­tanut vapaan kas­vatuk­sen ja hausku­us­vaa­timuk­sen aiheut­ta­ma työn­teko­ha­lut­to­muus. “Kaik­ki min­ulle heti”- men­tal­i­teet­ti on val­lal­la n. 60 pros­en­til­la ikäluokasta.

  81. Ilpo Per­naa:

    Tämä ei ole asenne vaan tietoa , joka poh­jau­tuu faktaan. 

    Sin­ul­la on nyt käsit­teet “mielipi­de”, “tieto”, “asenne” ja “fak­ta” hie­man hakusessa. 

    Kari

  82. Kävin pari vuot­ta sit­ten Etelä-Kore­as­sa, ja koin Seoulilaises­sa kir­jakau­pas­sa hyvin kum­mallisen näyn, nimit­täin se oli aivan täyn­nä, ja ihmiset istu­i­v­at lat­tial­la luke­mas­sa kirjoja.

    Etelä-Kore­as­sa arvoste­taan elinikäistä oppimista, kun muual­la kir­jo­jen lukem­i­nen lop­puu 20- tai 25-vuo­ti­aana. Ole­tan että Etelä-Korea olisi paljon men­estyvämpi kansakun­ta ilman geopoli­it­tista tilannettaan.

    Las­ten oppimis­tu­lok­sia on ver­rat­tu varsin paljon, mut­ta aikuisop­pimista tulisi myös arvostaa, se saat­taa olla jopa haas­tavampi asia.

  83. Kari Koskinen:“Sinulla on nyt käsit­teet “mielipi­de”, “tieto”, “asenne” ja “fak­ta” hie­man hakusessa. ”

    Eipäsenei, min­ul­la on nimeno­maan tietoa ja numeropo­h­jaista fak­taa sekä käytän­nön arkikoke­mus­ta asiasta. 

    Sin­ul­la sitä­vas­toin on vain mielipide.

  84. Kävin pari vuot­ta sit­ten Etelä-Kore­as­sa, ja koin Seoulilaises­sa kir­jakau­pas­sa hyvin kum­mallisen näyn, nimit­täin se oli aivan täyn­nä, ja ihmiset istu­i­v­at lat­tial­la luke­mas­sa kirjoja.

    Minä näin saman näyn Palo Alton Bor­ders-kir­jakau­pas­sa. Siel­lä oli kahvi­lakin (kas­so­jen sisäpuolel­la siis) ja koko paik­ka vaikut­ti kir­jas­ton ja kir­jakau­pan sekasik­iöltä. Ihmisiä tosi­aan istuske­li, enim­mäk­seen tuoleil­la mut­ta myös lat­tioil­la, lukemassa.

  85. Ilpo Per­naa:

    Eipäsenei, min­ul­la on nimeno­maan tietoa ja numeropo­h­jaista faktaa…

    Jäämme odot­tele­maan lähde­vi­itet­täsi tuo­hon 60%-väittämään.

  86. Ilpo Per­naa:

    Olepa pari viikkoa taval­lisen yläk­oulun sijaisope­na, niin huo­maat mitä tarkoitan.

    Viimek­si viikko sit­ten kävin opet­ta­mas­sa yläas­teel­la; tänään menen taas eri paikkaan.

    Havait­sen oppi­lais­sa päämäärät­tömyyt­tä, pelkoa, itse­tun­non puutet­ta ja huo­mat­tavaa epä­var­mut­ta omas­ta arvos­ta. Nämä voivat johtaa oppimis- ja moti­vaa­tio­vaikeuk­si­in, mut­ta eivät mis­sään tapauk­ses­sa ole sama asia kuin laiskuus.

    Nokian men­estys on syn­tynyt opiskelus­ta. Insinöörien ja muiden suun­nit­telijoiden taito­ja ei ole han­kit­tu hauskan pidol­la vaan opiskelemalla.

    Nyky­isil­lä arvoil­lamme ja koulu­tusjär­jestelmäl­lämme on syn­tynyt Nokia, joka men­neisyy­dessä men­estyi, mut­ta joka myös mm. luopui kos­ke­tus­näytöl­lis­ten puhe­lim­ien kehit­tämis­es­tä vuon­na 2004, kos­ka <”kos­ke­tus­näytön poten­ti­aal­ista ei vielä tuol­loin tiedet­ty mitään”.

    Luo­vat organ­isaa­tiot, jol­lainen Nokia ei tois­taisek­si ole, ymmärtävät että oikea aika tart­tua uusi­in mah­dol­lisuuk­si­in on juuri sil­loin, kun niiden arvopo­ten­ti­aali ei vielä ole kaikkien tiedos­sa. Lisäk­si täl­lainen organ­isaa­tio hais­taa arvon­lu­on­nin mah­dol­lisu­udet ennen kuin varsi­naista fak­tati­etoa asi­as­ta on ole­mas­sa, ja uskaltaa ryhtyä kehi­tystyöhön epä­var­muu­den keskel­lä. Noki­as­sa olisi jo vuosien ajan kipeästi tarvit­tu täl­laisia taito­ja (tai niiden työn­tek­i­jöi­den kuun­telemista, joil­la näitä taito­ja mah­dol­lis­es­ti on).

    Kuten sanoin, men­neisyy­den tavat ja tot­tumuk­set eivät enää riitä. Muu­tok­sel­la alkaa olla jo kiire.

    Jos opet­ta­jien aika kuluu laisko­jen oppi­laiden maanit­telu­un ja viihdyt­tämiseen, niin putoamme yhä enem­män kelkasta.

    Tästä olen muuten samaa mieltä, pait­si että en usko useimpi­en oppi­laiden ole­van laiskoja.

    Jokainen voi Suomes­sa ajatel­la ihan vapaasti vaik­ka tek­isikin työtä. Oli se työ sit­ten opiskelua tai ansio­työtä. Luovu­us vaatii työkalu­ja: matem­ati­ikkaa, fysi­ikkaa, kemi­aa, kieliä jne.

    Riip­puu vapau­den määritelmästä. Ei meil­lä työ­paikoil­la todel­lakaan saa ajatel­la siinä määrin vapaasti kuin vaikka­pa Googlel­la, jos­sa jokainen saa käyt­tää osan työa­jas­taan täysin itse val­it­se­mal­laan taval­la. En nyt muista kuin­ka suuren osan — olisiko peräti 20%?

    Ja tot­ta kai luovu­u­den val­jas­t­a­mi­nen käytän­nön toim­intaan edel­lyt­tää myös vaivan­näköä ja mui­ta kuin luo­van pros­essin hallintaan liit­tyviä taito­ja. Mut­ta samaan aikaan yksi asia on selvä: ihmistä ei voi pakot­taa ajat­tele­maan luo­vasti eikä käyt­tämään luovu­ut­taan. Sen on tul­ta­va sisäisen moti­vaa­tion kaut­ta. Sisäistä moti­vaa­tio­ta puolestaan ei syn­ny nuorelle, joka pakote­taan opiskele­maan itseään kiin­nos­tam­a­ton tutk­in­to tai muuten vain kyse­lemät­tä mukau­tu­maan men­nen maail­man meininki­in. Näi­den nuorten pitää itse onnis­tua luo­maan ja rak­en­ta­maan yhteiskun­ta uudel­la, nykyaikaan sopi­val­la taval­la. Tuk­ileikkauk­set ja muut sank­tiot eivät tässä auta yhtään sen enem­pää kuin nuorten leimaami­nen laiskoik­si ja hei­dän tavoit­tei­den­sa ja kiin­nos­tuk­sen kohtei­den­sa vähättely.

    Lopuk­si David Bowiel­la on asiaa:
    And these chil­dren that you spit on, as they try to change their worlds, are immune to your con­sul­ta­tions — they’re quite aware of what they’re going through: changes.

  87. Saara:“Viimeksi viikko sit­ten kävin opet­ta­mas­sa yläasteella;”

    Muu­ta­man ausku­tun­nin pito ei vielä anna kuvaa karmeas­ta totu­ud­es­ta. Ja vielä vähem­män jos kyse on jostakin norssista.

    Tuo 60 pros­ent­tia seu­raa tarkkaan lukua, joka ei suun­taudu ammat­tiko­rkeaaan tai yliopis­toon. Onhan se provosoi­va, mut­ta tuo­hon suun­taan men­nään kun­han vastik­kee­ton kansalais­palk­ka tulee käyttöön.

    Tiesitkö, että ammat­tik­oul­u­laisia haetaan ja herätel­lään koulu­un koulun pikkubus­sil­la maanantaiaamupäivisin?

    Tiesitkä, että yläk­oul­u­lainen tekee läksyjä kotona keskimäärin 15 min­u­ut­tia päivisin. Muu­ta­ma lukee paljon suuri osa ei lainkaan.

    Onko tämä tieto hei­dän kiin­nos­tuk­sen kohtei­den vähät­te­lyä vai mitä. Sen tiedän, että tässä eivät mitkää deivid pou­vien lyri­ikat auta.

  88. Ilpo Per­naa:

    Muu­ta­man ausku­tun­nin pito ei vielä anna kuvaa karmeas­ta totu­ud­es­ta. Ja vielä vähem­män jos kyse on jostakin norssista.

    Mut­ta sin­ulle opet­ta­jana (?) toim­imi­nen yhdessä koulus­sa ker­ral­laan, ain­oas­taan osaa tämän koulun oppi­laista opet­taen, antaa kuitenkin fak­tapo­h­jaista numero­dataa siitä, kuin­ka suuri osa kaik­ista suo­ma­lai­sista nuorista on laiskoja?

    Omat koke­muk­seni ovat ihan taval­li­sista kouluista kahdes­ta eri kaupungista, ja pisin yht­enäi­nen koke­mus oli luku­vuo­den mit­tainen. Kyl­lä minä ne samat vaikeudet olen näh­nyt mitkä sinäkin. Minus­ta ne vain ovat voit­top­uolis­es­ti muiden kuin nuorten itsen­sä aikaansaamia.

    Tuo 60 pros­ent­tia seu­raa tarkkaan lukua, joka ei suun­taudu ammat­tiko­rkeaaan tai yliopis­toon. Onhan se provosoi­va, mut­ta tuo­hon suun­taan men­nään kun­han vastik­kee­ton kansalais­palk­ka tulee käyttöön.

    Mitähän mah­dat täl­lä tarkoit­taa? EK:n mukaan “vuon­na 2008 ikälu­okas­ta 5,6 pros­ent­tia ei jatkanut opin­to­jaan toisen asteen opin­nois­sa tai peru­sopetuk­sen lisälu­okalla”. Tuliko sin­ulle pilkku­virhe vai mis­tä on kysymys?

    Tiesitkö, että ammat­tik­oul­u­laisia haetaan ja herätel­lään koulu­un koulun pikkubus­sil­la maanantaiaamupäivisin?

    En usko osu­vani kovin harhaan, jos arve­len, että nämä ovat juuri niitä nuo­ria, jot­ka on pakotet­tu opiskele­maan vas­ten omaa tahtoaan.

    Tiesitkä, että yläk­oul­u­lainen tekee läksyjä kotona keskimäärin 15 min­u­ut­tia päivisin. Muu­ta­ma lukee paljon suuri osa ei lainkaan.

    Mis­tä tämän pitäisi mielestäsi ker­toa? Mm. itse en tehnyt yläas­teel­la läksyjä juuri koskaan. Lukios­sa sama jut­tu. En ole kuitenkaan luon­teeltani perus­laiska, enkä myöskään pär­jän­nyt koulus­sa lainkaan huonosti.

    Nykyi­nen perusk­oulu on liian tas­apäistävä: osan vähäi­nen läksy­jen lukem­i­nen johtuu vain siitä, että hei­dän ei pär­jätäk­seen tarvitse lukea enem­pää, eikä enem­pi lukem­i­nen myöskään hyödytä heitä mitenkään (olen ennenkin ker­tonut luokka­toveris­tani, joka oli tehnyt koko vuo­den matem­ati­ikan tehtävät yhdeltä istu­mal­ta, ja ran­gais­tuk­sesi tästä jou­tui kumit­ta­maan kir­jan puh­taak­si ja tekemään samat tehtävät uudelleen samaa tah­tia kuin muutkin).

    Sit­ten on alisuo­ri­u­tu­jat, jot­ka eivät pär­jää eivätkä tee läksyjä. Heistäkin pieni osa on niitä tule­vaisu­u­den men­estyjiä, joiden per­soon­al­lisu­u­teen ja oppimistapaan perusk­oulun autoritäärisyys tai opin­to­su­un­nitel­ma (tai kumpikin) ei vain sovi.

    Jäl­jelle jää se osa, joka ei tee läksyjä, ei pär­jää koulus­sa, eikä myöskään pär­jää myöhem­min elämässä. Hei­dänkään pär­jäämät­tömyyten­sä ei kaikkien osalta seli­ty laisku­udel­la. Joillekin osa aineista voi olla niin ylivoimaisen vaikei­ta omak­sua, että se työmäärä, joka hei­dän pitäisi tehdä, kas­vaa kohtu­ut­toman suurek­si kun kaik­ki aineet las­ke­taan yhteen. Eikä auta heit­täy­tyä mes­sua­maan, kuin­ka perusk­oulus­sa oppimi­nen oli niin huiman help­poa. Kaikille se ei ole, ja har­va nuori on itse aiheut­tanut omat oppimis­vaikeuten­sa. Minä olin efek­ti­ivis­es­ti laiska perusk­oulus­sa — ei suinkaan se takanani istunut vitosen oppi­las, joka teki toden­näköis­es­ti satak­er­taisen työmäärän min­u­un ver­rat­tuna, mut­ta ei silti oppin­ut opetet­tavia sisältöjä. Pidin tilan­net­ta järkyt­tävän epäreilu­na sil­loin, ja suh­taudun samoin edelleen.

    Jos suori­tus­taak­ka on ylivoimainen, moni ymmär­ret­tävästi luovut­taa ja heit­tää hom­man läskik­si. Minus­ta ei ole järkevää vaa­tia saman­ta­soista oppimista jokaises­sa aineessa jokaiselta oppi­laal­ta. Jos joku ei ker­ta kaikki­aan opi vaikka­pa matem­ati­ikkaa, hänestä tuskin tulee huip­puinsinööriä (tai edes taval­lista insinööriä), vaik­ka mitä tehtäisi­in. Opetelkoon hän laske­maan sil­lä perus­ta­sol­la, minkä ihmi­nen tarvit­see selviy­tyäk­seen elämästä ja asun­to­lainas­ta, ja ottakoon muuten matem­ati­ikan tilalle vaik­ka kuvaa­mataitoa, liikun­taa, his­to­ri­aa tai mitä ikinä mis­tä hän on kiinnostunut.

    Onko tämä tieto hei­dän kiin­nos­tuk­sen kohtei­den vähät­te­lyä vai mitä. Sen tiedän, että tässä eivät mitkää deivid pou­vien lyri­ikat auta.

    Vähät­te­lyä on se, että vain men­neisyy­den voit­ta­ja-aloille johtavia ainei­ta ja kiin­nos­tus­ta niihin arvoste­taan. Sil­loin tehdään todel­li­nen karhun­palvelus nuo­rille. Nämä nuoret ovat niitä, joiden pitäisi tule­vaisu­udessa mak­saa sin­un eläk­keesi. Onko sin­ul­la varaa tal­loa heitä maan­rakoon niin, että vain vahvim­mat (ja vahvin ei aina tarkoi­ta fik­suin­ta, ahk­er­in­ta eikä lah­jakkain­ta) siitä selviytyvät?

  89. Saara:

    Nyky­isil­lä arvoil­lamme ja koulu­tusjär­jestelmäl­lämme on syn­tynyt Nokia, joka men­neisyy­dessä men­estyi, mut­ta joka myös mm. luopui kos­ke­tus­näytöl­lis­ten puhe­lim­ien kehit­tämis­es­tä vuon­na 2004, kos­ka <”kos­ke­tus­näytön poten­ti­aal­ista ei vielä tuol­loin tiedet­ty mitään”.

    Älä usko kaikkea, mitä joku katkeroitunut enti­nen työn­tek­i­jä saa jonkun toimit­ta­jan kir­joit­ta­maan lehteen. Linkkaa­masi artikke­lin totu­us­po­h­ja on hyvin ohut. Tot­ta on, että Nokia lopet­ti kynäl­lä tökit­tävään kos­ke­tus­näyt­töön poh­jau­tu­van Sym­bian S90-tuotelin­jan (googlaa Nokia 7710), mut­ta tuo oli kyl­lä ihan oikea päätös. Vehje kallis ja han­kalakäyt­töi­nen ja sil­lä ei ollut mitään men­estymisen mahdollisuuksia.
    Nokia ei suinkaan lopet­tanut kos­ke­tus­näytön kehi­tys­tä muis­sa tuot­teis­sa. Kun­nol­lisen kos­ke­tus­näyt­tötuen lisäämi­nen ole­mas­sa ole­vaan Sym­biani­in oli vaan ker­talu­okkaa han­kalam­paa kuin tyhjältä pöy­dältä suun­nitel­tu­i­hin Applen ja Googlen käyttöjärjestelmiin.

    Suo­ma­lais­ten tiedo­tusvä­linei­den (ja julk­isu­u­den yleen­sä) Nokia-vas­taisu­us on aika käsittämätöntä.

  90. pekka:

    Kun­nol­lisen kos­ke­tus­näyt­tötuen lisäämi­nen ole­mas­sa ole­vaan Sym­biani­in oli vaan ker­talu­okkaa han­kalam­paa kuin tyhjältä pöy­dältä suun­nitel­tu­i­hin Applen ja Googlen käyttöjärjestelmiin. 

    Pait­si, että Sym­bian­in edeltäjä (Psion/EPOC) oli kos­ke­tus­näyt­töi­hin suun­nitel­tu jär­jestelmä. Tämä omi­naisu­us sit­ten pois­tet­ti­in, minkä vuok­si Nokian Com­mu­ni­ca­tor ‑sar­jaakin voi luon­nehtia vähän “orvok­si” käyt­töli­it­tymän suhteen.

    Kari

  91. Ilpo Per­naa:

    Tuos­sa on vil­lakoiran ydin. Län­si­mainen ihmi­nen rypee yltäkyl­läisyy­dessä ja ikävystyy. Enää eteen ei tarvitse pon­nis­tel­la. Kansalais­palk­ka olisi viimeinen naula suo­ma­laisen kil­pailukyvyn ja kansan­talouden arkkuun. 

    Miten ihmeessä sinä täl­laiseen johtopäätök­seen päädy­it. Kun eletään yltäkyl­läisyy­dessä eikä perus­toimeen­tu­lon eteen tarvitse enää pon­nis­tel­la – arvi­ol­ta neljä­sosa työvoimas­ta riit­täisi nykytekni­ikalla valmis­ta­maan perus­ta­son ruoat, asun­not, vaat­teet, kän­nykät, liiken­nevä­li­neet jne. kaikille – niin eikö ”syylli­nen” joidenkin nuortemme pon­nis­telemat­to­muu­teen ole nimeno­maan yleinen yltäkyl­läisyys. Sehän selit­tää myös sen, mik­si esimerkik­si Aasi­as­sa nuoret ponnistelevat.

    Kuitenkin olen saanut käsi­tyk­sen, että sinä muiden mukana toim­it sen eteen, että yltäkyl­läisyy­den aste vielä nousisi. Mitä järkeä siinä on, ainakaan jos tarkoituk­se­na on saa­da ihmiset tekemään töitä. Tai jos tarkoituk­se­na on keven­tää luon­non kuor­mi­tus­ta. Tai jos tarkoituk­se­na on lieven­tää yhteiskun­nal­lisia vastakkainasetteluja.

    Ain­oa ratkaisu, joka sopii edel­lä mainit­tui­hin tarkoituk­si­in on nimeno­maan kansalais­palk­ka, sama perus­tu­lo kaikille, niin työl­lisille kuin työt­tömille. Niille, jot­ka pyrkivät parem­pi­in tuloi­hin, työn­teko on sil­loin aina kan­nat­tavaa, kos­ka mikään palk­ka ei perus­tu­loa vähen­nä. Niille, jot­ka tyy­tyvät pienem­pään elin­ta­soon ja luon­non kuor­mit­tamiseen, perus­tu­lo tar­joaa toimeen­tu­lota­van, joka ei heitä luokit­tele eikä nöyryytä, kos­ka kaik­ki sen saa­vat. Eikö näin juuri pitäisi olla?

    Mitä tulee kil­pailukykyyn Aasian nou­se­vien talouk­sien kanssa, niin se kil­pailu hävitään riip­pumat­ta siitä, kuin­ka tääl­lä pon­nis­tel­laan. Jos maail­man­talous kehit­tyy ”busi­ness as usu­al” eli vahvem­pi val­taa heikom­man, emme tule pär­jäämään mil­lään tuotan­non osa-alueel­la, emme rahoituk­ses­sa, emme omis­tamises­sa, emme kau­pan­teossa, emme perus­tuotan­nos­sa, emme mas­sat­uotan­nos­sa, emme tekni­ikan kehit­tämisessä, emme tieteis­sä emmekä taiteis­sa kuin sattumoisin. 

    Ain­oa järkevä strate­gia meille ja koko Euroopalle on kil­pailu­paineen keven­tämisen strate­gia. Maail­man talouden omis­tuk­sia ja kaup­po­ja koske­via sään­töjä on pyrit­tävä muut­ta­maan sel­l­aisik­si, ettei voit­tamisen ja häviämisen ero ole niin suuri, jol­loin heikom­matkin taloudet voivat tul­la hyvin toimeen.

  92. Minä väitän, että ongel­man­uorten pahin ongel­ma ovat yleen­sä omat vanhemmat.

  93. Saaralle:Tilastokeskuksen 10-vuo­tiskat­sauk­sen (2005) mukaan :”OECD:n laske­man odotusar­von mukaan korkeak­oulu­as­teen tutkin­non suorit­tanei­den osu­us nousisi Suomes­sa noin 45 pros­ent­ti­in, mikäli tutkin­non­suorit­tamisen yleisyys säi­lyy vuo­den 2002 tasol­la lähivu­osikym­me­nien ajan. Kos­ka koulu­tus- ja väestörak­en­teis­sa tapah­tuu jatku­via muu­tok­sia odotusar­voihin on kuitenkin suh­taudut­ta­va varauksin”

    Turha jah­na­ta, mehän olemme pk:sta täysin samaa mieltä. Saara:“Nykyinen perusk­oulu on liian tasapäistävä”

    Jos olisit viitsinyt lukea hah­motel­mani parem­mas­ta koulumallista, niin olisit tämän jo hiffannut.

    Tei­dän vasem­mis­to­lais­ten mielestä kun vaan se on tasa-arvoa, että kaik­ki oppi­vat kaiken. Siitä ide­olo­gias­ta kumpuaa tämä tas­apäistävä malli, jota kri­ti­soimme. Se on lisäk­si tyt­töjä suosiva.

    Olen opet­tanut useis­sa eri koulu­muodois­sa neljänä eri vuosikymme­nenä , joten omaan kaikupo­h­jaa taa­jaan. Nyt on help­po vetää fuu­laa kalkkik­ses­ta, vaik­ka samaan aikaan olette val­it­se­mas­sa pres­i­dent­tiä, joka on meikäläisen ikää huo­mat­tavasti van­hempi. Kaik­ki on suh­teel­lista sanoisi ainstaini.

    Vaik­ka pain­ovoima ei selitä standardimallia.

    On kyl­lä hyvä, että teitä sin­isilmäisiä untu­vikko­ja suun­tau­tuu ope­tusalalle. Sel­l­ainen minäkin olin aikanaan, mut­ta kyl­lä siperia on opet­tanut. Enkä ole muuten mikään poikkeus kaavasta. 

    En mal­ta olla puut­tumat­ta siteer­aa­maasi Bowien riimi­in. Sil­lä ja muul­la kau­pal­lisel­la nuorisokult­tuuril­la kalastel­laan nuorten raho­ja. Ei niistä suuria elämäno­hjei­ta löydy.

  94. Ilpo Per­naa:

    En mal­ta olla puut­tumat­ta siteer­aa­maasi Bowien riimi­in. Sil­lä ja muul­la kau­pal­lisel­la nuorisokult­tuuril­la kalastel­laan nuorten rahoja. 

    Toiv­ot­tavasti vaik­ka me val­i­taankin joku van­hus pres­i­den­tiks, niin se osais arvostaa kult­tuuria vähän laa­jem­min kuin kansak­oulun kalkkisope, joka vetää liikun­tatun­te­ja paukut­ta­mal­la kehärumpua.

    Ei niistä suuria elämäno­hjei­ta löydy. 

    No jos niitä ei löy­dy sieltä, niin sin­ul­ta on ainakin ihan turha odot­taa parempia.

  95. Ilpo Per­naa,

    Hyvä jos olemme perusk­oulun uud­is­tus­tarpeista samaa mieltä. Ihmette­len kyl­lä, mitä tarvet­ta sin­ul­la sil­loin on syyt­tää nuo­ria laiskoiksi.

    Väität, että et ole asen­teelli­nen ja että mielip­i­teesi perus­tu­vat fak­taan. Kuitenkin olet onnis­tunut muo­dosta­maan väärän käsi­tyk­sen mm. seu­raav­ista asioista:
    — minä en ole vasemmistolainen,
    — en ole suun­tau­tu­mas­sa opetusalalle,
    — fyysi­nen ikä ei kor­reloi henkisen kalkkeu­tu­misen kanssa kuin heikosti, ja
    — kau­palli­nen mate­ri­aali voi aivan hyvin sisältää suuria elämäno­hjei­ta — sel­l­aiset nimit­täin yleen­sä lisäävät mate­ri­aalin houkut­tele­vu­ut­ta eli kas­vat­ta­vat kas­savir­taa (lois­toes­imerkkinä mm. van­hat Star Wars ‑eloku­vat).

    Minus­ta on ilmeistä, että henkilöko­htainen asen­teesi vaikut­taa siihen, mitä näistä asioista ajat­telet. Mik­seipä se siis vaikut­taisi ajat­telu­usi yleisem­minkin (aivan samoin kuin meil­lä muillakin).

  96. Kari ja pekka kom­men­toi­vat Nokia-heit­toani. Ker­ronpa vielä eräästä asi­aan liit­tyvästä sattumuksesta:

    Olin tämän vuo­den syysku­us­sa kom­men­toin­ut aihet­ta Face­book-profi­ilis­sani. Linkkasin myös Hesarin uutiseen aiheesta. Aloituk­ses­ta kehkey­tyi lyhyt keskustelu, kun tutut kom­men­toi­vat sitä.

    Nyt kävin etsimässä tuo­ta keskustelua siinä ole­van linkin vuok­si, mut­ta koko avaus kom­ment­tei­neen onkin hävin­nyt profi­ilis­tani kuin tuh­ka tuuleen! Olisi kiin­nos­tavaa tietää mik­si, miten, ja kenen aloitteesta. 🙂

  97. Sylt­ty:

    Minä väitän, että ongel­man­uorten pahin ongel­ma ovat yleen­sä omat vanhemmat.

    Joudun valitet­tavasti (kyl­läkin sup­peal­ta koke­mus­po­h­jal­ta) ole­maan tästä samaa mieltä.

  98. Art­turi B:“joka vetää liikun­tatun­te­ja paukut­ta­mal­la kehärumpua.”

    Vetäsit­pä vyön alle, taitaapi olla joku murkkupalsta. 

    Etkö todel­lakaan näe kau­pal­lisen nuorisokult­tuurin vedätystä?

    Esim. Bowien rii­mi syyl­listää aikuiset, nuoret hyvä aikuiset paha, nuoret valkoinen, aikuiset mus­ta. Kyl­lähän minä tek­isin töitä , mut­ta kun nuo auk­tori­teetit pilaa­vat yri­tyk­seni jne. täy­del­listä nuorten ymmär­ryk­sen nol­laamista. Valitet­tavasti menee kuitenkin läpi suurelta osin, kuten näemme tämänkin sivus­ton kommenteista.

    Ja kun opet­ta­jat on tässä loat­tu, niin jatke­taan… Kat­so amerikkalaisia teinieloku­via, niille on kyl­lä rumem­pikin nimi, niin: aina koulu paha, opet paho­ja ja per­versse­jä , nuoret väärin ymmär­ret­tyjä jne.

    Mitä tuo on muu­ta kuin nuorten kosiskelua ja aliarvioin­tia ? Taidet­tako ? Korkeakult­turia peräti ?

  99. Ja kun opet­ta­jat on tässä loat­tu, niin jatke­taan… Kat­so amerikkalaisia teinieloku­via, niille on kyl­lä rumem­pikin nimi, niin: aina koulu paha, opet paho­ja ja per­versse­jä , nuoret väärin ymmär­ret­tyjä jne. 

    Eikä vain amerikkalai­siset teinil­ef­fat sisäl­lä täl­laista saas­taa: juuri luin lapselle Astrid Lind­grenin Marikkia, ja mil­laisen kuvan se kir­ja antaakaan johta­jaopet­ta­jista! Juop­po ja töitä vieroksu­va naa­purin­setä sen sijaan kuvat­ti­in hyvinkin sympaattisesti.

  100. Ilpo Per­naa:

    Ja kun opet­ta­jat on tässä loat­tu, niin jatketaan

    aaa, käsi­tit väärin. En puhunut opet­ta­jista yleis­es­ti, vaan sinus­ta erityisesti.

    En nimit­täin usko het­keäkään, että kau­pal­lisen nuorisokult­tuurin halvek­sun­ta olisi mitenkään opet­ta­jia yhdis­tävä tekijä.

    Voit aloit­taa mielip­i­teesi koulut­tamisen parem­mak­si vaik­ka tästä: http://www.amazon.com/Praise-Commercial-Culture-Tyler-Cowen/dp/0674001885

  101. Ilpo Per­naa on hakoteil­lä ollessaan huolis­saan Suomen nuorista. Yltäkyl­läisyys ei ole koskaan ollut men­estyk­sen este tai tae. Käsi sydämel­lä — anta­vatko nämä Suomen Pisa-tulok­set aihet­ta huoleen vai ei? Eikö mikään riitä?

    Saara kir­joit­taa:

    Nyky­isil­lä arvoil­lamme ja koulu­tusjär­jestelmäl­lämme on syn­tynyt Nokia, joka men­neisyy­dessä menestyi,

    ja

    Luo­vat organ­isaa­tiot, jol­lainen Nokia ei tois­taisek­si ole, …

    Mitä jos antaisimme Nokialle hie­man kredi­it­tiä siitä, että se on his­to­ri­ansa aikana johtanut halut­tua ja suur­ta kän­nykkä­markki­naa yhtä­jak­sois­es­ti yli kymme­nen vuot­ta? Täl­lä välin vaikeuk­sis­sa ovat rype­neet vuorol­laan kaik­ki muut alan toimijat. 

    Miten sit­ten Nokia nousi ykkösek­si globaalil­la ja kil­pail­lul­la alal­la? Pelkäl­lä suo­ma­laisel­la insinöörik­oulu­tuk­sel­la? Vai onko mah­dol­lista, että luovu­udel­lakin olisi ollut sijaa, kun Noki­as­sa kehitet­ti­in 90-luvul­la kiitet­ty valikkopo­h­jainen käyt­töli­it­tymä? Ja vai­hdet­ta­vat värikuoret?

    No, ennen oli ennen ja nyt on nyt. Google on var­maan maail­man halu­tu­in työ­paik­ka kaikille supernörteille. Mut­ta lopete­taan itseru­oskin­ta sen suh­teen, että olemme yksi niistä n. 200 maas­ta, jos­sa Google ei syn­tynyt. Eikö se ole ihan OK, että n. 5 miljoo­nan ihmisen Suomes­sa on Nokia ja Rovio Mobile.

  102. Riku Öster­man,

    Tot­ta ihmeessä Nokia ansait­see kymme­nen pis­tet­tä ja papukai­jamerkin toimin­nas­taan 2000-luvun alkupuolelle saak­ka. Kyl­lä minäkin Noki­aa kovasti arvostan, ja ehkäpä juuri sik­si näen vaivaa sen toimin­nan kri­ti­soimisek­si sil­loin kun siihen on aihetta.

    Uskon myös, että Nokian riveistä löy­tyy luo­vaa osaamista. Mut­ta organ­isaa­tiona en tois­taisek­si määrit­telisi sitä luo­vak­si mm. Googlen tai Applen tapaan.

    Mut­ta lopete­taan itseru­oskin­ta sen suh­teen, että olemme yksi niistä n. 200 maas­ta, jos­sa Google ei syn­tynyt. Eikö se ole ihan OK, että n. 5 miljoo­nan ihmisen Suomes­sa on Nokia ja Rovio Mobile.

    Se, että määrit­telemme itsellemme jonkin­laisen ok-tason väestömäärän perus­teel­la, ja sen saavutet­tuamme jäämme lep­äämään laak­ereil­lamme, ei nos­ta meitä ylös taan­tu­mas­ta eikä vält­tämät­tä pitkäl­lä aikavälil­lä riitä edes nyky­menon ylläpitämiseen. Ei globaali kulut­ta­ja kat­so, minkä kokoises­sa maas­sa ne tuot­teet on valmis­tet­tu, joiden välil­lä hän hark­it­see ostopäätöstään.

    Olemme nyt siinä mis­sä olemme, ja jatkos­sa mei­dän tulee pyrk­iä parem­paan. Siis kil­pail­la itsemme kanssa — ei muiden. (Tässä jälleen yksi perusk­oulun ongel­mako­hdista: mei­dät opete­taan jo lapsi­na ver­taile­maan itseämme mui­hin — ei itseemme — ja ole­maan pyrkimät­tä parem­paan, jos sat­umme kuu­lumaan parhaimmistoon.)

    Puhut Googles­ta kuin se olisi jokin ohimenevä muo­tioikku. Minä uskon, että Google ja Apple ovat päin vas­toin ensim­mäisiä merkke­jä yhteiskun­tien ja län­si­maisen kult­tuurin muu­tok­ses­ta, joka on jo lev­iämässä myös meille. Mei­dän tulee jatkos­sa pystyä samaan tai parem­paan, mihin nämä yri­tyk­set pystyvät jo nyt, jos mie­limme pär­jätä. Puheet siitä, kuin­ka tämä on mah­do­ton­ta näin pienelle kansalle, ovat silkkaa roskaa. Väit­täisin, että nuoret sukupolvemme saa­vat kyl­lä asi­at tapah­tu­maan, jos hei­dän vain annetaan toimia omae­htois­es­ti sen sijaan että hei­dät yritetään kahli­ta van­hempi­en mieli­halu­jen mukaan tanssiviksi marioneteiksi.

  103. Apple ja Google ovat keskenään hyvin eri­laisia yri­tyk­siä. (*) Niiden niput­ta­mi­nen samaan virk­keeseen ker­tomaan jotain tule­vaisu­ud­es­ta on häm­men­tävää. Steve Jobs johtaa Applea dik­taat­tori­mais­es­ti, ajoit­tain haukkuen työn­tek­i­jöitään jul­masti. Googlea johde­taan lem­peäm­min. Googlel­la on tämä taianomainen ”20% ajas­ta inno­vaa­tioi­hin” peri­aate, mut­ta se myös stres­saa osaa työn­tek­i­jöitä: Minkäs 20%-projektin minä oikein keksisin?

    Molem­mat yri­tyk­set pitävät asi­akas- ja käyt­täjäkoke­mus­ta erit­täin tärkeänä, mut­ta ne läh­estyvät asi­aa hyvin eri tavoin. Apple uskoo käyt­täjävi­sioon, Google taas pyrkii analysoimaan aivan kaiken käytet­tävis­sä ole­val­la datalla.

    Apple pant­taa uusia tuote­julk­istuk­sia hioak­seen kaiken mah­dol­lisim­man valmi­ik­si, vaik­ka se tekikin virheen MobileMe-palvelun kohdal­la. Google taas lanseer­aa paljon ja nopeasti. Google on pitänyt paljon ään­tä mm. Buzz ja Wave –palveluista, joista kumpikaan ei ole juurikaan säväyt­tänyt kulut­ta­jia, vaik­ka ne ovatkin teknis­es­ti vaikuttavia.

    Min­un mielestäni näitä kah­ta yri­tys­tä yhdis­tää lähin­nä se, että niihin valikoituu äärim­mäisen lah­jakkai­ta työn­tek­i­jöitä, ja että niiden kult­tuureis­sa on erit­täin kova paine onnis­tua. Itse en kaipaisi lisää painet­ta suo­ma­laisi­in organ­isaa­tioi­hin, jot­temme polt­taisi kykyjämme entistä pahemmin.

    Saara, mihin tämä ideasi perus­tuu, että Google ja Apple ker­to­vat jotain yhteiskun­tien ja län­si­maisen kult­tuurin muutoksesta?

    (*) Apples­ta ja Googles­ta on kir­joitet­tu usei­ta kir­jo­ja, joi­ta saa edullis­es­ti mm. Amazonilta.

  104. Saara,

    vielä tavoite­ta­sos­ta Suomelle. On toki hyvä aset­taa tavoit­teet korkealle, ja min­ul­lakin on uskoa Suomen nuori­in. Itse en usko, että nykyelin­ta­son ylläpi­to vält­tämät­tä vaatii sel­l­aista ihmettä, että koko Suomen työelämä on poikkeuk­sel­lisen luo­vaa ja tehokas­ta — selvästi parem­paa kuin mikään mis­sään muualla.

    Tämän Osmon blogikir­joituk­sen kir­voit­ta­ma keskustelu osoit­taa, että arastelemme “Aasian uhkaa”. Mik­si emme näe vauras­tu­vaa Aasi­aa myös isona mah­dol­lise­na vien­ti­markki­nana? Mon­et suo­ma­laiset yri­tyk­set ovat men­estyk­sekkäästi laa­jen­tuneet Bal­ti­aan ja Venäjälle. Venäjä on vaa­ti­va ympäristö, uskon, että sil­lä opil­la pär­jää myös vaikka­pa Kiinas­sa, Inti­as­sa tai Indone­si­as­sa. Tähän­hän Nokiankin men­estys perus­tuu isol­ta osin.

  105. Mainit­takoon, että esimerkik­si Uuden See­lan­nin valkoisen väestön PISA-tulok­set oli­vat yhtä hyvät ellei parem­mat kuin Suomen koul­u­lais­ten. Ei se ainakaan suomen kielestä siis ole kiin­ni. Muutenkin maa­han­muut­ta­jien ja rodullis-etnis­ten vähem­mistö­jen määrät vaikut­ta­vat suuresti täl­lais­ten tutkimusten tuloksiin.

  106. Riku Öster­man:

    Saara, mihin tämä ideasi perus­tuu, että Google ja Apple ker­to­vat jotain yhteiskun­tien ja län­si­maisen kult­tuurin muutoksesta?

    Olet var­masti oike­as­sa siinä, että nämä kak­si yri­tys­tä eroa­vat monin tavoin toi­sis­taan. Itse en ole kum­mankaan suh­teen mikään eri­ty­isas­iantun­ti­ja, kuten en Nokiankaan suh­teen, vaan tarkaste­len kaikkien toim­intaa kulut­ta­jan näkökulmasta.

    Tässä mielessä Applea ja Googlea yhdis­tää yksi asia: kulut­ta­jalle merkit­tävien sekä hyödyl­lis­ten ja/tai halut­tavien inno­vaa­tioiden esi­in­tymisti­heys. Applel­la tois­tu­vi­in inno­vaa­tioi­hin on pystyt­ty visionäärisen (ja kuten sanoit, myös dik­taat­tori­maisen) johta­jan voimal­la. Google on hoi­tanut saman asian houkut­tele­mal­la huip­putyön­tek­i­jöitä ja luot­ta­mal­la hei­dän osaamiseen­sa. Toteu­tus­ta­vat ovat eri­laiset, olen­nainen lop­putu­los sama.

    Nokial­la viimeisin vas­taa­va inno­vaa­tio oli, jos min­ul­ta kysytään, mainit­se­masi valikkopo­h­jainen käyt­töli­it­tymä. Siinä vai­heessa Nokian puhe­limet oli­vat selvästi maail­man parhai­ta. Mut­ta Nokia ei ole Applen ja Googlen tavoin kyen­nyt tuot­ta­maan vas­taavia onnis­tu­misia riit­tävän usein. En usko tämän ole­van ensisi­jais­es­ti kiin­ni luo­van ajat­telun puut­teesta sinän­sä, vaan siitä että Nokian kaltaises­sa organ­isaa­tios­sa inno­vaa­tioi­ta on paljon vaikeam­paa saa­da esi­in ja hiot­tua huip­putuot­teik­si (mikä puolestaan taas vaikut­ta­nee siihen, minkälaisia luovia osaa­jia yri­tyk­seen halu­aa töi­hin). Viime kädessä väit­täisin ongel­man ole­van siinä, että luo­vaa osaamista ei tun­nis­te­ta ja/tai arvoste­ta riit­tävästi. Mikä tahansa oikeasti merkit­tävä inno­vaa­tio näyt­tää aluk­si paper­il­la enem­män tai vähem­män idioot­ti­maiselta, ja tämän vuok­si kuvit­telisin Nokian kaltais­ten moni­por­tais­ten organ­isaa­tioiden tukah­dut­ta­van ne läh­es poikkeuk­set­ta ennen maali­in pääsemistä. Aina löy­tyy johta­ja tai johta­jan johta­ja, jon­ka mielestä idea on susi, ja jol­la on mah­dol­lisu­us ajaa se kokon­aan alas tai ainakin viedä mah­dol­lisu­udet kehit­tää tuot­teesta paras mah­dolli­nen. Luo­vis­sa organ­isaa­tiois­sa puolestaan myös johta­jil­la on sen ver­ran luo­vaa osaamista, että he uskalta­vat viedä eteen­päin epä­var­moil­ta vaikut­tavia han­kkei­ta (mikä on yksi luo­van pros­es­siosaamisen perusedel­ly­tyk­sistä) ja arvioi­da pro­jek­te­ja myös muuten kuin ole­mas­saol­e­van tutkimustiedon varas­sa (eli kuun­nel­la sisäistä ään­tään ja tun­neais­timi­aan, niin nau­ret­taval­ta kuin tämä ehkä kuulostaakin).

    Ainakin Nokian tuote­va­likoiman perus­teel­la näyt­täisi, että jotakin yllä kuvatun kaltaista siel­lä on käyn­nis­sä. Kym­meniä keskenään läh­es ident­tisiä malle­ja, ties kuin­ka mon­es­sa eri tuoteryh­mässä, jot­ka nekään eivät eroa toi­sis­taan lainkaan niin paljon kuin voisi­vat. Ei suun­taa, profi­il­ia, rajauk­sia, ideaa, edi­toin­tia, iden­ti­teet­tiä. Nokian tuot­teista näkee, että niitä suun­nitel­lessa on ensisi­jais­es­ti pyrit­ty ole­maan tekemät­tä virheitä. Mokailun pelko taas on merk­i­tyk­sel­lis­ten inno­vaa­tioiden pahin vihollinen.

    Palatak­seni kysymyk­seesi: Mitä pidem­mälle yhteiskun­ta kehit­tyy, ts. mitä parem­min perus­tarpeemme tule­vat tyy­dyte­tyik­si, sitä vaikeam­paa on ennus­taa, mil­laisia tuot­tei­ta tai palvelu­ja kulut­ta­jat halu­a­vat. Matka­puhe­li­men kek­simi­nen oli vielä ver­rat­en help­poa (vaik­ka ei varsi­nais­es­ti help­poa sekään) — onhan selvää, että kaikkialle mukaan otet­ta­va puhe­lin on läh­es kaikkien mielestä lankaver­sio­ta parem­pi. Mut­ta nyt kun kän­nykkä on kaikil­la, ja kil­pailu tapah­tuu enenevässä määrin aineet­toman arvon­lu­on­nin keinoin (käyt­töli­it­tymät, muo­toilu, käyt­tökoke­mus, kulut­ta­jan itseil­maisu ja itsen­sä toteut­ta­mi­nen), suun­nit­telu ja tuoteke­hi­tys edel­lyt­tävät jatku­vasti enem­män luo­vaa ajat­telua ja luo­van pros­essin hallintakykyä. Täl­laises­sa kil­pailus­sa eivät per­in­teiset organ­isaa­tiot enää pär­jää, kos­ka ne tukah­dut­ta­vat luo­vaa ajat­telua kun sitä pitäisi päin vas­toin edistää.

  107. Riku Öster­manin kuvaus Applen ja Googlen eri­lai­sista tyyleistä oli hyvä. Samoin Saaran kuvaus Nokian tilanteesta oli erinomainen.

    Saara kuvasi aika tarkkan sen mik­si Nokia kaik­ista vahvuuk­sis­taan huoli­mat­ta on melkoinen alisuorit­ta­ja. (Liitän otteen alku­peräis­es­tä kir­joituk­ses­ta alle.)

    Apple ja Google pystyvät molem­mat tuot­ta­maan tois­tu­vasti uusia inno­vaa­tioi­ta sys­teemi­ta­sol­la, Nokia ei. Tämä on kri­it­ti­nen kyky jatku­vasti kehit­tyvil­lä mon­imutkaisil­la uuden tekni­ikan aloilla.

    Google ja Apple eivät muuten mielestäni eri­tyis­es­ti muu­ta kult­tuuria. Ne vain ovat hyvin toimivia fir­mo­ja tässä jatku­vas­sa muu­tok­ses­sa / uuden tekni­ikan kehi­tyk­sessä ja sen soveltamises­sa. Jos jotain, niin ne ymmärtävät monia mui­ta parem­min jär­jestelmien ylem­pi­en taso­jen (sovel­luk­set, kehit­täjät, käytet­tävyys, pake­toin­ti, käyt­täjän tarpeet) kohon­neen merk­i­tyk­sen uuden tekni­ikan kehityksessä.

    Saara kir­joit­ti 14.12:
    “Luo­vat organ­isaa­tiot, jol­lainen Nokia ei tois­taisek­si ole, ymmärtävät että oikea aika tart­tua uusi­in mah­dol­lisuuk­si­in on juuri sil­loin, kun niiden arvopo­ten­ti­aali ei vielä ole kaikkien tiedos­sa. Lisäk­si täl­lainen organ­isaa­tio hais­taa arvon­lu­on­nin mah­dol­lisu­udet ennen kuin varsi­naista fak­tati­etoa asi­as­ta on ole­mas­sa, ja uskaltaa ryhtyä kehi­tystyöhön epä­var­muu­den keskel­lä. Noki­as­sa olisi jo vuosien ajan kipeästi tarvit­tu täl­laisia taito­ja (tai niiden työn­tek­i­jöi­den kuun­telemista, joil­la näitä taito­ja mah­dol­lis­es­ti on).”

  108. Riku Öster­man:

    Tämän Osmon blogikir­joituk­sen kir­voit­ta­ma keskustelu osoit­taa, että arastelemme “Aasian uhkaa”. Mik­si emme näe vauras­tu­vaa Aasi­aa myös isona mah­dol­lise­na vientimarkkinana? 

    Taitaa olla suh­teel­lisen edun peri­aate aika vähän ymmär­ret­ty, saati sisäis­tet­ty. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu)

    Saara voi sen­tään lohdut­tau­tua sil­lä, että ne Googlen Android-kän­nykät pyörivät alun­perin Suomes­sa kehite­tyn käyt­töjär­jestelmän pääl­lä ja suosi­tu­in sovel­lus taitaa olla se Suomes­sa kehitet­ty “ammu­taan lin­tu­ja rit­sal­la” ‑peli 🙂

    Eikä se Noki­akaan nyt vielä mikään kri­isiy­htiö ole.

    Kari

  109. Saara kir­joit­ti: “Google on hoi­tanut saman asian houkut­tele­mal­la huip­putyön­tek­i­jöitä ja luot­ta­mal­la hei­dän osaamiseensa.”

    Tämä pätee Noki­aankin, mut­ta silti Nokia ei tuo­ta uusia sys­teemi­ta­son innovoin­te­ja. Väitän, että myös Googlel­la on Applen tapaan korkeal­la joh­dos­sa tyyppe­jä, jot­ka kykenevät erot­ta­maan hyvät ideat huonoista (dik­taat­tor­e­i­ta tai demokraat­tisem­pia johtajia).

    “Nokial­la viimeisin vas­taa­va inno­vaa­tio oli, jos min­ul­ta kysytään, mainit­se­masi valikkopo­h­jainen käyttöliittymä.”

    Tämän jäl­keen tuli­vat vielä värikuoret ja smart mes­sag­ing eli ladat­ta­vat soit­toäänet ja logot. Tämän jäl­keen tuli sit­ten … hmmm … 🙂

    “Luo­vis­sa organ­isaa­tiois­sa puolestaan myös johta­jil­la on sen ver­ran luo­vaa osaamista…”

    Jees, tämä on oleel­lista. Muutenkin jatkoku­vaus Noki­as­ta oli hyvä.

    “Mitä pidem­mälle yhteiskun­ta kehit­tyy, ts. mitä parem­min perus­tarpeemme tule­vat tyy­dyte­tyik­si, sitä vaikeam­paa on ennus­taa, mil­laisia tuot­tei­ta tai palvelu­ja kulut­ta­jat haluavat.”

    Näen suurim­man kyn­nyk­sen siinä, että ole­mas­saole­via tuot­tei­ta on aika help­po viila­ta, mut­ta sil­loin kun totu­tut kuviot kor­vataan uusil­la, ennus­tamisen ja innovoin­nin vaikeus kas­vaa kokon­aan uudelle tasolle. Tässä tilanteessa fir­man johtoon eivät käy taku­u­var­mat stan­dard­i­jo­hta­jat, vaan myös hei­dän (tai ainakin jonkun avain­jo­hta­jan) on olta­va innovoivia, ymmär­ret­tävä innovoin­tia ja olta­va myös kyseisen innovoita­van alan tuntijoita.

    Per­in­teinenkin organ­isaa­tio kyke­nee innovoin­ti­in yksi­tyisko­hdis­sa, mut­ta ei kokon­aisu­u­den suhteen.

  110. Riku Öster­man kir­joit­ti: “Itse en usko, että nykyelin­ta­son ylläpi­to vält­tämät­tä vaatii sel­l­aista ihmettä, että koko Suomen työelämä on poikkeuk­sel­lisen luo­vaa ja tehokas­ta – selvästi parem­paa kuin mikään mis­sään muualla.”

    Samaa mieltä. Mut­ta kär­keen tähtäämi­nen vaatii, että muu­ta­mat suo­ma­laiset ovat poikkeuk­sel­lisen luovia ja tehokkai­ta, ja että he saa­vat tilaisu­u­den ohja­ta kehitystä.

    Palaan myös alku­peräiseen aiheeseen eli Aasi­aan. Siel­lä yri­tyskult­tuuri on tun­netusti sys­temaat­tisem­paa ja enem­män pie­nil­lä paikallisil­la inno­vaa­tioil­la rat­sas­tavaa kuin “län­nessä”. Mut­ta kyl­lä sieltäkin voi hyvästä fir­mas­ta sys­teemi­ta­son inno­vaa­tioi­ta tul­la, vaik­ka siel­lä onkin omat vah­vas­ta hier­arki­as­ta tule­vat jar­run­sa, jot­ka lait­ta­vat hie­man sor­di­inoa kaikkein rajuim­malle ja nopearyt­misim­mälle innovoinnille.

  111. Riku Öster­man:

    Itse en usko, että nykyelin­ta­son ylläpi­to vält­tämät­tä vaatii sel­l­aista ihmettä, että koko Suomen työelämä on poikkeuk­sel­lisen luo­vaa ja tehokas­ta – selvästi parem­paa kuin mikään mis­sään muualla.

    Jos kom­menteis­tani on tul­lut kuva, että mielestäni koko maan työväestön tulisi olla poikkeuk­sel­lisen luo­vaa, niin se kuva on väärä.

    Tarkoi­tan vain, että luovu­ut­ta tulisi arvostaa ja pyrk­iä kehit­tämään ihan samal­la taval­la kuin luku- ja lasku­taitoakin. Siis mei­dän tulisi ottaa käyt­töön ole­mas­saol­e­va poten­ti­aali, joka täl­lä het­kel­lä suurim­mak­si osak­si val­uu hukkaan ja tal­lotaan maa­han kitkemäl­lä luo­van toimin­nan edel­ly­tyk­set oppi­laista jär­jestelmäl­lis­es­ti perusk­oulus­sa. Tähän tulisi saa­da muu­tos, jos halu­amme mak­si­moi­da mah­dol­lisu­utemme syn­nyt­tää luovia organ­isaa­tioi­ta Suomeen.

    Ei myöskään pidä uskoa sitä pro­pa­gan­daa, että suo­ma­laiset oli­si­vat jo maail­man huip­puta­soa luovil­la aloil­la. Näin ei ole (ehkä pl. klassi­nen musi­ik­ki). Meil­lä on vielä paljon varaa kehit­tyä ennen kuin tait­o­mme alka­vat olla kan­sain­välis­es­ti ver­taillen mitenkään poikkeuksellisia.

    Aasi­as­sa vien­ti­markki­nana ei ole mitään vikaa, kun­han meil­lä on tar­jo­ta vietäväk­si jotakin sel­l­aista, mitä he eivät itse osaa tuot­taa itselleen halvem­mal­la. Luovu­us (ainee­ton arvon­lu­on­ti) on tässäkin avainase­mas­sa; sen suh­teen Aasian maat ja Intia ovat kehit­tyneem­piä val­tioi­ta vielä selvästi jäl­jessä. Eivät kuitenkaan kauan, jos mei­dän kehi­tyk­semme pysähtyy näille sijoilleen.

  112. Saara:

    Applea ja Googlea yhdis­tää yksi asia: kulut­ta­jalle merkit­tävien sekä hyödyl­lis­ten ja/tai halut­tavien inno­vaa­tioiden esiintymistiheys.

    ja

    suun­nit­telu ja tuoteke­hi­tys edel­lyt­tävät jatku­vasti enem­män luo­vaa ajat­telua ja luo­van pros­essin hallintakykyä. Täl­laises­sa kil­pailus­sa eivät per­in­teiset organ­isaa­tiot enää pär­jää, kos­ka ne tukah­dut­ta­vat luo­vaa ajat­telua kun sitä pitäisi päin vas­toin edistää.

    Olen kanssasi samoil­la lin­joil­la perushuomioista – inno­vaa­tioiden ja luovu­u­den tarpeel­lisu­ud­es­ta. Mut­ta en usko sen ole­van kuitenkaan mikään uusi asia. Inno­vaa­tiot ovat mullis­ta­neet maail­maa aina, ja eri­tyis­es­ti viimeisen parin sadan vuo­den aikana. Kyl­lä 1800-luvun lop­pu oli huikeaa aikaa, kun öljy, teräs, sähkö, radio, puhe­lin ja rautati­et löivät itseään läpi. Inno­vaa­tioi­ta parem­min tuot­ta­neet ja hyö­dyn­täneet fir­mat ja organ­isaa­tiot ovat aina pär­jän­neet luu­tunei­ta paremmin.

    Itse, toisin kuin Schum­peter, olen pes­simisti­nen, mitä tulee suurien yri­tys­ten kykyyn olla jatku­vasti inno­vati­ivi­nen. Uskon sekä Googlen että Applen täh­tien himmenevän, ja uusien sankariyri­tys­ten ilmaan­tu­van kymme­nen vuo­den sisäl­lä. Moni ei enää muista, että IBM ja HP oli­vat täl­laisia 1900-luvun jälkipuoliskon sankariyrityksiä.

    Suurin inno­vaa­tioiden lähde ovat uudet start-upit. Esimerkke­jä on sato­ja, tässä kak­si: Kymme­nen vuot­ta sit­ten Google oli itse start-up. Toisek­si, Googlen mobi­ilikäyt­töjär­jestelmä ei ole oikeas­t­aan Goog­lessa alkun­sa saanut inno­vaa­tio, vaan Google on luonut poh­jan sille osta­mal­la Android-nimisen start-upin vuon­na 2005.

    Suomes­sa on toki tilaus johta­ju­udelle, joka parem­min kan­nus­taa inno­vaa­tioi­hin. Mut­ta vielä enem­män kaipaan Suomeen inno­vati­ivisia ja lah­jakkai­ta yrit­täjiä, jot­ka perus­ta­vat inno­vati­ivisiä pienyri­tyk­siä. Tässä olisi paik­ka suo­ma­laisen arvo­maail­man muu­tok­seen. Jos yrit­täjät oli­si­vat suo­ma­laisen yhteiskun­nan sankare­i­ta, se olisi halut­tavampi uraval­in­ta lah­jakkaalle nuorelle. Kuin­ka mon­ta yrit­täjää mui­s­tat lin­nan juhlista?

  113. Saara:

    luovu­ut­ta tulisi arvostaa ja pyrk­iä kehit­tämään ihan samal­la taval­la kuin luku- ja lasku­taitoakin. Siis mei­dän tulisi ottaa käyt­töön ole­mas­saol­e­va poten­ti­aali, joka täl­lä het­kel­lä suurim­mak­si osak­si val­uu hukkaan ja tal­lotaan maa­han kitkemäl­lä luo­van toimin­nan edel­ly­tyk­set oppi­laista jär­jestelmäl­lis­es­ti peruskoulussa.

    olen kanssasi samaa mieltä, että luovu­ut­ta pitäisi vaalia. Mis­sään tapauk­ses­sa sitä ei saa kitkeä. On tot­ta, että var­masti joidenkin yksilöi­den mah­dol­lisu­ut­ta antaa oman luovuuten­sa kukkia rajoite­taan ikävästi. Mut­ta mitä voidaan muuttaa?

    Kaik­ki liit­tyy kaik­keen. Jos läh­tee muut­ta­maan jotakin nykyisessä perusk­oulus­sa, täy­tyy olla tarkkana, ettei samal­la menetä jotain nyt hyvin toimivia asioi­ta. En lähtisi muut­ta­maan perusk­oulus­sa ole­vaa tiede/taideaine ‑pain­o­tus­jakoa. En myöskään halua muut­taa suo­ma­laista opet­tamista, ainakaan mitenkään radikaal­isti. Suo­ma­laiset opet­ta­jat ovat osaavia ammattilaisia.

    Ja mitä inno­vati­ivi­su­u­teen tulee, Edi­son on sanonut että inno­vaa­tios­sa 1% on inspi­raa­tio­ta ja 99% per­spi­raa­tio­ta. Edis­tääk­seen inno­vati­ivi­su­ut­ta johta­jan ei tarvitse itse olla räiskyvän luo­va, kun­han vaalii ideoita, joil­la on potentiaalia.

    Muuten, klas­sisen musi­ikin lisäk­si suo­ma­laiset pär­jäävät ihan kivasti rockin puolel­lakin. Hanoi Rocks/Michael Mon­roe, Nightwish, HIM, The Ras­mus ja Sun­rise Avenue ovat kukin saa­neet hyvin väkeä sekä levykaup­poi­hin että keikoille ympäri maailmaa.

    …ja olen samaa mieltä kuin Juho Laatu siitä, että Nokia-kuvasi on aika hyvin piirretty. 🙂

  114. Kari Kosk­i­nen (liit­tyen ehdo­tuk­seeni Aasi­as­ta vientimarkkinana):

    Taitaa olla suh­teel­lisen edun peri­aate aika vähän ymmär­ret­ty, saati sisäis­tet­ty. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu)

    Suh­teelli­nen etu ei ole kohta­lo. Kyl­lähän Nokiankin kan­sain­välistymishaavei­ta vähätelti­in 80-luvul­la. Tekikö Nokia sit­ten tyh­mästi, kun pain­oi kovaa Aasi­aan ja Afrikkaan? Siis toki usein investoiden valmis­tuska­p­a­siteet­ti­in, mut­ta MYÖS näh­den ne vientimarkkinoina.

    …ja on muuten pari toimi­alaa, mis­sä Suomes­sa pitäisi olla hyvät mah­dol­lisu­udet vien­ti­in Aasi­as­sa, ihan suh­teel­lisen edunkin mukaan: Tietyt elin­tarvikkeet (mar­jat, sienet, kala), ja puu­rak­en­t­a­mi­nen. Mut­ta min­un mielestäni ei tarvitse rajoit­tua näihin.

  115. Juho Laatu:

    “Nokial­la viimeisin vas­taa­va inno­vaa­tio oli, jos min­ul­ta kysytään, mainit­se­masi valikkopo­h­jainen käyttöliittymä.”

    Tämän jäl­keen tuli­vat vielä värikuoret ja smart mes­sag­ing eli ladat­ta­vat soit­toäänet ja logot. Tämän jäl­keen tuli sit­ten … hmmm … 

    😀 Mjoo, no värikuoret eivät minus­ta enää täytä mainit­tua määritelmää: “merkit­tävä + hyödylli­nen ja/tai halut­ta­va”. Oikeasti merkit­tävä paran­nus kuoreen tuli mielestäni vas­ta iPho­nen myötä. Samoin soit­toäänet ja logot, vaik­ka oli­vatkin (ja ovat yhä) suosit­tu­ja, eivät minus­ta niin oleel­lis­es­ti paran­ta­neet elämän­laat­ua, että ne voisi laskea tähän kat­e­go­ri­aan. Oikeas­t­aan kyse on juuri tästä, mitä sanoit:

    Per­in­teinenkin organ­isaa­tio kyke­nee innovoin­ti­in yksi­tyisko­hdis­sa, mut­ta ei kokon­aisu­u­den suhteen.

    Täs­mälleen.

  116. Juho Laatu:

    “Google on hoi­tanut saman asian houkut­tele­mal­la huip­putyön­tek­i­jöitä ja luot­ta­mal­la hei­dän osaamiseensa.”

    Tämä pätee Noki­aankin, mut­ta silti Nokia ei tuo­ta uusia sys­teemi­ta­son innovoin­te­ja. Väitän, että myös Googlel­la on Applen tapaan korkeal­la joh­dos­sa tyyppe­jä, jot­ka kykenevät erot­ta­maan hyvät ideat huonoista (dik­taat­tor­e­i­ta tai demokraat­tisem­pia johtajia).

    Eikö Googlel­la ole kuitenkin huo­mat­tavasti Noki­aa mata­lampi ja vähem­män byrokraat­ti­nen organ­isaa­tio? Tästä luulisi seu­raa­van, että yksit­täisel­lä työn­tek­i­jäl­lä on enem­män vas­tu­u­ta ja vaiku­tus­val­taa — toisin sanoen häneen myös luote­taan enemmän.

    Yhtä olen­naista lie­nee kyl­lä tuokin, että johta­jil­la on luovu­u­sosaamista, jol­loin he kykenevät tun­nista­maan kehi­tyskelpoisia ideoita ja ymmärtämään niitä koske­via kehi­tys­tarpei­ta, sekä sietämään luo­valle kehi­tyspros­es­sille tyyp­il­listä epä­var­muu­den ilmapiiriä.

  117. #
    Pait­si, että Sym­bian­in edeltäjä (Psion/EPOC) oli kos­ke­tus­näyt­töi­hin suun­nitel­tu jär­jestelmä. Tämä omi­naisu­us sit­ten pois­tet­ti­in, minkä vuok­si Nokian Com­mu­ni­ca­tor ‑sar­jaakin voi luon­nehtia vähän “orvok­si” käyt­töli­it­tymän suhteen.
    #

    Siis, Nokia ja kump­pan­it han­kki­vat hal­tu­un­sa PSIOn­in eli esiver­sion Sym­bian­ista. Tämän jäl­keen Nokia teki kuten Eric­ssonkin omia lisäyk­si­aan ns. Frame­workki­in, mut­ta vain sil­lä taval­la, että käyt­töli­it­tymän osu­ut­ta muut­ti­vat Eikon­ista Avkoni­in (=Nokian käyt­töli­it­tymä) ja Eikon­ista Qikoni­in (=Eric­ssonin käyttöliittymä).

    Varsi­naiseen Sym­bian-käyt­töjär­jelmään (PSIOn­in seu­raa­jaan) Nokia + kump­paneil­la ei ollut mitään asiaa. 

    Siis, kos­ke­tus­näytön tekni­ikat oli­vat jo ole­mas­sa PSIOnis­sa (min­ul­lakin on van­ha kos­ke­tuskäyt­töi­nen PSION hal­lus­sani), mut­ta kun tuol­loin kaiketi Nokia aikanaan hark­it­si, että aika ei ole vielä kyp­sä kos­ke­tus­näytöille kun ns. ras­va­sormia kestävät fyy­siset käyt­töli­it­tymät (dis­playt) eivät olleet riit­tävän luotet­tavia ns. arkikäytössä.

    Siis yo. syys­tä kaiketi Nokia on moitit­tu, että eivät aikoinaan otta­neet käyt­töön­sä ns. näytöltä kos­keteltavaa tekni­ikkaa, kun itse asi­as­sa Nokial­la ei ollut mah­dol­lisuuk­sia puut­tua Sym­bian­in ns. ker­nel-kood­i­in. Nokial­la oli vaan oikeus kehit­tää “käyt­töli­it­tymään­sä” Avko­nia, mikä vain tiety­iltä osa-alueitaan kytkey­tyen ker­neli­in. Olisi tarvit­tu paljon enem­män oikeuk­sia lähdekood­i­in, kuin mitä Nokian “Avkon-oikeus” tarjosi.

    Sit­tem­min kun Nokia ja plus muut jaap­pani­laiset osti­vat täy­den oikeu­den Sym­biani­in, jäivät yksin Sym­bian­in­sa kanssa, että mitä tuol­la Sym­bian­il­la nyt tehdään.

    Ja samanaikaises­ti muu­ta­ma kuukausi sit­ten, muut luur­in­valmis­ta­jat hakka­si­vat men­nen tullen uusil­la tuot­teil­laan Nokian paikalle­jääneen Sym­bian­in­sa ja käyt­töli­itymän­sä Avkonin.

    Nyt vaan tässä ja nyt nähdään, kuin­ka luuri­va­likoima muut­tui kuin yhdessä yössä kau­pan hyl­ly­il­lä muu­ta­ma kuukausi sit­ten nokialai­sista mui­hin värkkeihin.

  118. Saara kir­joit­ti: “Eikö Googlel­la ole kuitenkin huo­mat­tavasti Noki­aa mata­lampi ja vähem­män byrokraat­ti­nen organisaatio?”

    En tunne Googlen sisäistä raken­net­ta hyvin, mut­ta ole­tan rak­en­teen ole­van mata­la. Nokiankin rakenne oli mata­la, mut­ta se on sit­tem­min kas­vanut merkittävästi.

    “Tästä luulisi seu­raa­van, että yksit­täisel­lä työn­tek­i­jäl­lä on enem­män vas­tu­u­ta ja vaiku­tus­val­taa – toisin sanoen häneen myös luote­taan enemmän.”

    Ehdot­tomasti. Mas­si­ivi­nen hallintakoneis­to vähen­tää luovu­ut­ta, sil­lä kom­mu­nikoin­ti menee muodol­lisek­si, ketjut pitenevät, ja kom­mu­nikoin­nin nopeus ja tarkku­us katoaa. Suures­sa organ­isaa­tios­sa myös hal­llinnon ruti­ineista, ihmis­ten oman edun tavoit­telus­ta ja asian huonos­ta ymmärtämis­es­tä syn­tyvä kohi­na kas­vaa ja hait­taa kom­mu­nikoin­tia. Asian parhaat tun­ti­jat ja päät­täjät ovat kaukana toisistaan.

    Korkea hier­arkia siis hait­taa luovu­ut­ta. Mata­la hier­arkia (luovin työn­tek­i­jöin) ei vält­tämät­tä takaa luovu­ut­ta, mut­ta mah­dol­lis­taa sen paremmin.

    “Yhtä olen­naista lie­nee kyl­lä tuokin, että johta­jil­la on luovu­u­sosaamista, jol­loin he kykenevät tun­nista­maan kehi­tyskelpoisia ideoita ja ymmärtämään niitä koske­via kehi­tys­tarpei­ta, sekä sietämään luo­valle kehi­tyspros­es­sille tyyp­il­listä epä­var­muu­den ilmapiiriä.”

    Pidän tätä asi­aa kri­it­tisenä sel­l­ai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, jot­ka halu­a­vat olla johtavia yri­tyk­siä jol­lain kehit­tyväl­lä ja mon­imutkaisel­la alal­la. Noi­ta uuden maail­man luomiseen liit­tyviä asioi­ta ei voi hal­li­ta pelkästään alan parhaiden oppi­en mukaisel­la rutiinihallinnoinnilla.

    Riku Öster­man kir­joit­ti: “Suurin inno­vaa­tioiden lähde ovat uudet start-upit.”

    Tämä on tot­ta. Myös van­hat ja suuret yri­tyk­set voivat olla inno­vati­ivisia, mut­ta tuol­ta polul­ta on help­po hairah­tua ruti­ini­jo­htamiseen. Ker­ran inno­vati­ivisen otteen­sa menet­tänyt­tä suur­ta ja van­haa fir­maa on vaikea muut­taa uud­estaan inno­vati­ivisek­si. On tyyp­il­lisem­pää, että joku pien­estä inno­vati­ivis­es­ta alus­ta kas­vanut ja inno­vati­ivise­na pysynyt fir­ma syr­jäyt­tää tuon van­han fir­man jos­sain vaiheessa.

    (Suuren van­han fir­man inno­vati­ivisek­si muut­ta­mi­nen (uudelleen tai ensim­mäistä ker­taa) on mie­lenki­in­toinen haaste. Mielestäni tämä on peri­aat­teessa tehtävis­sä, mut­ta käytän­nössä hom­ma ei valitet­tavasti useim­miten toimi.)

  119. Riku Öster­man,

    Et tain­nut sinäkään ymmärtää 🙂 Suh­teel­lisen edun seu­raus on se, että mei­dän kan­nat­taa käy­dä kiinalais­ten kanssa kaup­paa, vaik­ka ne tek­i­sivät _joka ikisen_ asian halvem­mal­la ja/tai parem­min kuin me — mitä ne kyl­läkään eivät tee. Mitään “Kiinan uhkaa” ei ole olemassakaan.

    Kari

  120. Kari,

    taidamme olla samoil­la lin­joil­la siitä, että Kiina ei ole uhka. Jotkut muut tässä viestiketjus­sa ajat­tel­e­vat niin, ja vies­ti­ni oli heille suun­nat­tu. Toisaal­ta, mielestäni jotkin talousti­eteen teo­ri­at eivät ole kovin hyödyl­lisiä käytän­nössä. Suh­teel­lisen edun teo­ria on täl­lainen. Uskon kyl­lä tun­te­vani taloustiedet­tä kohtu­ullisen hyvin, ja min­ul­la on perustelu — se tulee tässä:

    Vien­tikau­pan transak­tiokus­tan­nuk­set ovat mm. Kiinan tapauk­ses­sa korkeat, ja infor­maa­tio eri vien­timah­dol­lisuuk­sien suh­teel­lis­es­ta men­estyskyvys­tä ei väl­i­ty kovin hyvin hin­tamekanis­min kaut­ta. Tämän vuok­si kah­den maan väli­nen kaup­pa hakeu­tuu lokaali­in opti­mi­in globaalin opti­min sijaan. Näin ollen kan­sain­välistä kaup­paa ohjaa yksit­täis­ten voimakas­tah­tois­t­en toim­i­joiden päätök­set (voivat olla val­tioi­ta) aina suures­sa määrin — mihin lokaali­in opti­mi­in ajaudutaan.

    Yleisem­min, hyvin toimi­vat markki­nat ei ole itses­tään­selvyys. His­to­ria opet­taa päin­vas­toin että markki­noiden luomises­sa (osake­markki­nat yms.) on usein ollut suuri vaiva.

  121. Riku Österman:“Ilpo Per­naa on hakoteil­lä ollessaan huolis­saan Suomen nuorista. Yltäkyl­läisyys ei ole koskaan ollut men­estyk­sen este tai tae. ”

    Mil­läs todistat ? 

    Pitää muis­taa, että Nokian men­estys­ta­ri­na on van­ha. Se on tehty van­hoil­la Pisa-tulok­sil­la. Puhun tule­vaisu­ud­es­ta , näen ja koen mihin ollaan menos­sa. Tutkimuk­set ja viral­lisen ope­tus­su­un­nitel­man reagoin­ti tule­vat vuosia perässä.

  122. Ilpo Per­naalle: Val­itsin sanani huoli­mat­tomasti. Tarkoitin: “Ei ole todis­tei­ta, että yltäkyl­läisyys estää tai takaa men­estys­tä”. Yltäkyl­läisyy­den keskeltä syn­tyy men­estys­tä, myös hiukan heikom­mil­la Pisa-tulok­sil­la. Vaik­ka Nokia onkin pär­jän­nyt viime aikoina Eric­sso­nia parem­min, Ruot­sis­sa on syn­tynyt hil­jat­tain usei­ta upei­ta inno­vati­ivisia yri­tyk­siä. Spo­ti­fy on parhait­en tun­net­tu esimerk­ki. Mui­ta hieno­ja ruot­salaisia men­estyjiä ovat muun muas­sa Skype, Tobii, Star­doll, Xel­er­at­ed ja Rebtel.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.