Pientaloalueiden ei tarvitse olla huonoja

5.8.2008 · Aihe: _ 

Ehkä Kuvalehden kolumnini kahdesta kahtia jaetusta Suomesta sitten oli sekava. Ainakin sen idea on jäänyt monelta ymmärtämättä. Yritin sanoa, että kun asia on niin tulehtunut, ei päästä lähellekään Pareto-optimaalisia ratkaisuja ja että peli ei ole reilua, koska eri osapuolet yrittävät sälyttää omien valintojensa kustannuksia yhteiseen piikkiin muiden maksettavaksi. En ole kieltämässä keneltäkään – enkä myöskään itseltäni – keskustelua eri asumismuotojen hyvistä ja huonoista puolista.

Se, mikä minua tässä pientaloon kauas kaikista –ajattelussa huolestuttaa ja ihmetyttää, on

1) Noiden alueiden sijoittuminen niin kauas, vaikka lähempänäkin on tilaa.

2) Alueiden pieni koko, jolloin ne jäävät vaille kaikkia palveluja, kauppoja, kouluja ja joukkoliikennettä ja jossa nuorison voi olla vaikea löytää tekemistä ja seuraa.

3) Alueiden surkea suunnittelu, kun yhteiseen tilaan, katuihin, puistoihin ja toreihin ei ole panostettu juuri lainkaan.

Minulla on sellainen käsitys, etteivät ihmiset itsetarkoituksellisesti tavoittele pitkiä matkoja, huonoa palvelutasoa ja surkeata suunnittelua. Markkinahinnan tukevat käsitystäni. Omakotitaloista ollaan valmiit maksamaan enemmän, jos ne ovat lähempänä, jos palvelut ovat hyviä ja jos rakennettu ympäristö on viihtyisää.

Joku Töölöstä Nurmijärvelle muuttanut selitti Helsingin Sanomissa, että mielellään asuisi Töölössä, mutta Nurmijärveltä saa samalla töölöläisen kaksion hinnalla ison omakotitalon. Omakotitalounelmaansa hän ei voi toteuttaa Töölössä – ei mahdu – mutta on huonoa maankäyttöpolitiikkaa, että tuota onnelaa pitää lähteä etsimään Nurmijärveltä asti, kun vapaata maata olisi lähempänäkin. Omakotitalon rakennuskustannukset Vantaalla ja Nurmijärvellä ovat aivan yhtä isot. Se, ettei tontteja ole kohtuuhintaan tarjolla Vantaalta, on huonon politiikan tulosta. Tätä pitäisi korjata. Se vaatii valtiovallan toimia. Vantaalla ei ole taloudellisia rahkeita kiihdyttää kaavoitustaan, koska valtio korvaa uusista asukkaista aiheutuvia menoja Nurmijärvelle, mutta ei Vantaalle.

Pitäisi myös ottaa käyttöön laajempia, yhtenäisiä alueita, jolloin voitaisiin rakentaa pientaloihin perustuvia puutarhakaupunkeja hyvine palveluineen. Maanomistajavetoinen suunnittelu tuottaa näitä elinkelvottomia lämpäreitä. Arkkitehtia, ihan sellaista asiansa osaavaa, voisi käyttää alueen suunnitteluun.

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Pientaloalueiden ei tarvitse olla huonoja”

  1. Markus kirjoitti 5.8.2008 kello 15:21

    Hesassa Vihreillä on 20% ääniosuus, kehyskunnissa alle 10%. Vihreiden ehdokkaista 30% on akateemisesti koulutettuja. Yksikään vihreiden ehdokas Helsingissä ei ollut viime vaaleissa töissä yksityisellä sektorilla.

    On aika rohkea väite, että Nurmijärvi olisi kaukana. Kuvastaa vähän omaa maailmankuvaa. Ajallisesti Nurmijärveltä menee työpaikalle alle puoli tuntia (taatusti vähemmän kuin hesalaisella keskimäärin). Ellei satu olemaan töissä Hesan keskustassa jossain valtion virastossa, mutta harvapa on. Suurin osa nurmijärveläisistä käy töissä Espoossa, Vantaalla, Pitäjänmäellä jne.

    Kaikki nurmijärveläisen palvelut ovat ajallisesti yhtä lähellä kuin keskiverto hesalaisella. Poislukien kyldyyritarjonta. Nurmijärveläisellä ei ehkä kuitenkaan ole samaa tarvetta mennä pällistelemään Kiasmaan abstraktia taidetta, kuin sillä Vihreiden akateemisella virkanaisyksinhuoltajaäidillä. Sitä tulee riittävästi telkkarista, kun seuraa ajankohtaisohjelmia.

    Alkaako nyt yhtään Osmo aukeamaan, miksi me tulemme tod.com hyvin toimeen ilman teidän vouhotuksianne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ns kirjoitti 5.8.2008 kello 15:43

    Soininvaara puhuu asiaa jälleen, mutta pelkäänpä pahoin, että hyvinkin suunniteltu omakotitaloasuminen on joka tapauksessa aika kestämätöntä “kaupunkiasumista”, koska hissi on kuitenkin tehokkaampi kulkuväline kuin auto, ja omakotitaloon ikään kuin sisältyy auto. Lisäksi kyse on elintasosta: mikä on kestävän kehityksen mukainen lämmitetty neliömäärä per lärvi. Neljän ihmisen perhe ja 200+ neliötä? Jep jep.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 5.8.2008 kello 16:21

    Markus,

    Tämä “lyhyet etäisyydet” on tosiaan ihan suhteellinen juttu. Asuimme Pohjoisrannassa aikoinaan vauvan ja parivuotiaan kanssa. Ainoa hiekkalaatikko löytyi puolen kilometrin päästä Tervasaaresta puliukkojen keskeltä.

    Lähin asiallinen leikkipuisto sisätiloineen sijaitsi Kalliossa. Minua ei lohduttanut pätkääkään, että sadan metrin säteellä oli kyllä kahdeksan ravintolaa ja maan johtaviin teattereihin oli pari kilometriä matkaa.

    Muutimmekin sittemmin Etelä-Haagaan. Tällä hetkellä asun Munkkivuoressa, neljän kilometrin ja puolen tunnin ( jos bussi sattuu tulemaan heti ja ei ole ruuhka-aika) päässä keskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2008 kello 16:23

    Markuksella nuo tosiasiat ovat vähän puutteellisesti hallussa:

    Yksikään vihreiden ehdokas Helsingissä ei ollut viime vaaleissa töissä yksityisellä sektorilla.

    Mistähän tällainen väite nyt tuli edes mieleen? Vihreissä on muuten erittäin paljon yrittäjiä. Kysyin joskus puoluehallituksessa,kuinka moni on ainakin joskus maksanut yrittäjäeläkettä. Enemmistö oli maksanut. Tähän ei pysty edes kokoomus.

    Kaikki nurmijärveläisen palvelut ovat ajallisesti yhtä lähellä kuin keskiverto hesalaisella. Poislukien kyldyyritarjonta.

    Tämän totuusarvo on vähän samaa luokaa kuin äskeisen. Tärkeimpiä kansalaisten käyttämiä palveluja ovat ruokakauppa ja koulu, joita käytetään päivittäin. Mistä summasta lyödään vetoa, että sekä kauppa että koulu ovat helsinkiläisillä lähempänä, yleensä siis kävelymatkan päässä?

    Alkaako nyt yhtään Osmo aukeamaan, miksi me tulemme tod.com hyvin toimeen ilman teidän vouhotuksianne?

    Blogini lukeminen on täysin vapaaehtoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina kirjoitti 5.8.2008 kello 16:44

    Tässä ehdokkaat Helsingistä…

    Ei tässä nyt kovin runsaasti ole yrittäjyyteen viittavia titteleitä. Kröhm…

    http://www.vihreat.fi/node/625

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2008 kello 16:46

    Markuksen väite oli, että joka-ikinen, ilman yhtään poikkeusta, toimii julkisella sektorilla. Kansanedustajat nyt toki ovat töissä “julkisella sektorilla”, mutta heidän osaltaan kai on oikeudenmukaisempaa katsoa siviiliammattia.Yrittäjiä on ainakin Helistö, Relander ja Sinnemäki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. T.Sipilä kirjoitti 5.8.2008 kello 16:47

    Minulla on ollut viime vuosina tilaisuus seurata hyvin läheltä nurmijärvi-ilmiön kaltaista kehitystä Tampereen seudulla ja olen monella tavalla enemmän kuin hämmästynyt.
    Ihmisiä muuttaa noin 20 – 30 kilometrin päässä keskustasta olevien maaseututeitten varsille ja kaukana keskustasta oleviin taajemmin asuttuihin uudistalokeskittymiin kiihkeähköllä tahdilla. Kaavoituksella edistetään myös uusien kaukana keskustasta olevien pientaloalueitten syntymistä.
    Käytännössä kaikki autoilevat sekä töihinsä että kaupunkiin asioimaan päivittäin omilla autoillaan.
    En keksi tälle ilmiölle muuta syytä kuin sen, että maalla asuminen nähdään trendikkäänä. Bensakulut syövät nimittäin tontin hinnassa saavutetut säästöt, vaikka asumismuotoa saatetaan perustella taloudellisilla syillä.
    Uuden asutuksen myötä ei mielestäni synny mitään elävänä pidettävän maaseudun kaltaista asutusta, ennemmin jonkinlainen ripoteltu ok-talokaupunki. Pihat suunnitellaan pieniksi kaupunkipuistojen kopioiksi.
    Noin siis uudisasukkaitten enemmistö. Muutamat tulevat tosin yrittämään maalaiselämää kasvimaineen ja jopa ulkokäymälöineen, mutta heitä enemmistö katsoo vierastaen. Viikatteen käyttäjää nimitellään pilkallisesti “ekoviljelijäksi”, koska oikeat ihmiset ajavat pihanurmikkonsa päältäajettavalla hintavalla motorisoidulla ajolaitteella. Uudismaaseutupihoista aika monet täyttyvät muutenkin parin henkilöauton lisäksi runsaalla määrällä erilaisilla ajanvietekäyttöön takoitetuilla ajolaitteilla: on pari erikokoista mönkijää, mopo, kevari, isännän iso moottoripyörä sekä vene teloilla, koska sen kanssa ei järvelle juuri muilta kiireiltä ehdi.
    Kylissä aina asuneet alkuperäiset viljelijät saavat toimeentlonsa muusta kuin viljelemisestä, mutta katselevat ympäristönsä kehitystä jonkun verran hämillään.
    Olen saanut elää lapsuuteni ja nuoruuteni mielestäni oikealla maaseudulla 1950 – 1970-luvuilla ja nykyiset maallemuuttajat vierastavat lähes kaikkea, mikä jokaiselle perusmaalaiselle on itsestään selvää maalaiselämää.
    Tie pitää peruskorjata routavaurioitten takia, sitten pitää saada katuvalot, ehkä asvaltti, koululaiset kuljetuksella kouluun. Muutenkin kaiken pitäisi olla samoin kuin kaupungissa.
    Ymmärrän monella tavalla ihmisiä, jotka haluavat muuttaa pois kaupungeista, mutta en ymmärrä miksi maalle pitäisi muuttaa rakentamaan mahdollisimman kaupunkimaisia oloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lakosi kirjoitti 5.8.2008 kello 16:49

    Duoda, duoda, uskooko joku vakavasti, että etelän (asunto)rakentaminen voidaan järkevästi (pareto-)optimoida?

    Tässä tehtävässä kun taitaa olla pelkästään päätöksentekijöiden hyötyfunktiota yli miljoona kappaletta.

    SARKASMIVAROITUS ALKAA
    Optimaalinen aluerakentamisen malli on tietenkin seuraava:
    1. Otetaan maapala 8km*3km a la Tallinnan Lasnamäki
    2. Rakennetaan sinne 100.000 asukkaan kerrostaloalue
    3. Rakennetaan alueelle Helsingin spåraverkko
    4. Rakennetaan alueen yhteen nurkkaan parkkipaikka Cityautoille
    5. Rakennetaan parkkipaikan viereen rautatieasema
    6. Toistetaan kohdat 1-5 viisikymmentä kertaa
    7. Rakennetaan kiskot, jotka yhdistävät kaikki “Lasnamäet”
    8. Tehtävä suoritettu, Gosplan kiittää!
    SARKASMIVAROITUS LOPPUU

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kari kirjoitti 5.8.2008 kello 17:11

    “Ajallisesti Nurmijärveltä menee työpaikalle alle puoli tuntia (taatusti vähemmän kuin hesalaisella keskimäärin).”

    “Kaikki nurmijärveläisen palvelut ovat ajallisesti yhtä lähellä kuin keskiverto hesalaisella”

    Nämä toteamukset itseasiassa sisältävät vastauksen Osmon ihmettelyyn.

    On sinänsä mielenkiintoista, että koko ihmiskunnan historian ajan, lähes kaikissa kultuureissa ja kaikilla yhteiskunnan kehitystasoilla, ihmiset käyttävät matkustamiseensa keskimäärin suunnilleen yhtä suuren ajan (eli reilun tunnin päivässä). Tämän ajan määrännee viimekädessä aikabudjetti, meillä kaikilla on käytettävissämme 24 tuntia vuorokaudessa.

    Näin ollen matkojen ajallisesta pituudesta on tässä yhteydessä hyödytöntä keskustella, koska matkat ovat keskimäärin kuitenkin yhtä pitkiä – sillä tavoin ihmisten preferenssit on asetettu.

    Olennaista on kuitenkin se, että fyysiset matkat voivat olla hyvinkin eripituisia, riippuen siitä, miten liikutaan. Kun meillä on käytössä yhä nopeampia välineitä (polkupyörä, juna, auto, lentokone…), pystymme liikkumaan, ja myös liikumme, samassa ajassa paljon pidempiä matkoja. Tämä tietenkin lisää energian käyttöä, ympäristön kuormitusta ja ulkoisia haittoja, joista vihreät ja Osmo ovat, aiheellisesti, huolissaan.

    Ja vastaus niihin Osmon kysymyksiin on siinä, että ihmiset eivät sellaista tarvitse. Ei ole väliä onko kauppa lähellä, jos sinne voi karauttaa nopeasti autolla. Ei ole väliä “viihtyisällä ympäristöllä”, koska metsä ja viheralueet ovat lähellä, kotona on oma rauha ja viihtyisyyttä voidaan hakea tarvittaessa vaikka kesämökiltä.

    Mutta tietenkin nykyinen kaavoitus tulee meille todella kalliiksi, vaikka oletettaisiinkin, että öljyn loppuminen ei aiheuttaisi sitä, että nyt rakennettava yhteiskuntarakenne joudutaan rakentamaan tulevaisuudessa uusiksi (arvelen, että näin käy). Yhtäältä me maksamme kaikki liikkumisen kustannukset tavalla tai toisella ja toisaalta asuntopulasta johtuen joudumme maksamaan asumisesta kohtuuttomasti, mikä ei tosin taida olla “todellinen” hyvinvointitappio, muuten kuin yksittäisille ihmisille *), koska raha kiertää pankeille, rakennusyhtiöille ja maanomistajille.

    Ja tässä taitaa myös olla yksi syy nykyiseen politiikkaan: em. tahoilla on vahvat hartiat ajaa omaa etuaan.

    Kari

    *) En tiedä, onko näin. Tämä riippunee dynaamisista vaikutuksista talouteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 5.8.2008 kello 17:16

    Eräs Maalaisliiton puuhamies tokaisi joskus, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Yksi sellainen on että tuottavuuden kasvun, ylipäänsä edistyksen kannalta isot työssäkäyntialueet ovat yhtä välttämättömämpiä.

    Tämä ei tosin tarkoita välttämättä pitempiä työssäkäyntimatkoja, jos asutus on järkevästi kaavoitettu. Ja järkevä kaavoitus ei tarkoita pelkkiä kerrostaloja, omakoti/rivitalomatolla muutamalla kerrostalolla ryhditettynä päästään lähes 5000as./km^2 tiheyksiin ja palveluihin kävelyetäisyydellä, jos se on kunnolla suunniteltu ja autoille ei ole annettu määrättömästi tilaa.

    Sitten kun ei osata suunnitella, niin epäonnistumiset rationalisoidaan maanläheiseksi elämäntavaksi. Tästä huomauttaminen on taas tuomittavaa elitismiä, vanha retorinen jippo jossa samaistetaan päivänselvyyksien toteaminen holhoamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Janne kirjoitti 5.8.2008 kello 17:45

    Asun Haja-asutusalueella Kehä III:n ulkopuolella. Ala-aste on 400 metrin päässä, kauppa 600 metrin. Linja-autopysäkki 300 metrin päässä, mutta City-maasturilla pääsee 3 kilometrin päässä sijaitsevaan kaupungin keskustaan halvemmalla ja silloin, kun itse haluaa. Auto tankataan kaksi kertaa / kk. Työpaikalleni on matkaa 20 metriä kotimme keittiöstä, sillä teen työt kokonaan kotona rauhallisessa työhuoneessani. Asiakas- ja yhteistyökontaktit hoituvat puhelimella ja sähköpostilla. Aikaisemmin matkustin joka päivä 60 kilometriä / sivu omalla autolla helsingin keskustaan tekemään täysin samaa työtä, samalla palkalla.

    Erään enimmäkseen puilla talonsa lämmittävän, haja-asutusalueella asuvan ystäväni vakituinen työpaikka on Saksassa. Sinne hänen ei ole tarvinnut matkustaa työasioissa kertaakaan. En jaksa olla ihmettelemättä sitä, että Helsingin kalleimmat paikat on rakennettu täyteen julkisen sektorin virastoja, joihin ihmiset matkustavat vittuuntumaan ja tekemään työtä, josta suurimman osan voisi tehdä paljon mielekkäämmin kotoa käsin Espoosta, Keravalta, Korsosta, Nurmijärveltä tai jopa Lahdesta.

    Oden blogin lukeminen on vapaaehtoista juu. Markuksen ja Elinan kommenttien takia tänne tullaankin:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. P. Uusilmä kirjoitti 5.8.2008 kello 18:36

    Eikö sinne kotiin homehdu jos siellä tekee vielä töitäkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Janne kirjoitti 5.8.2008 kello 19:23

    “Eikö sinne kotiin homehdu jos siellä tekee vielä töitäkin?”

    Ei todellakaan. Ystävät ja harrastukset ja mielenkintoinen työ pitävät siitä huolen.
    Ainiin, torstaina toiselle luokalle menevä lapseni ei tarvitse lainkaan päivähoitopaikkaa. Hän aloittaa koulupäivän samaan aikaan kuin itse aloitan työpäivän. Hän tulee koulusta suoraan kotiin ja voin sivusilmällä seurata tekemisiään, kuunnella pianonsoittoansa ja nauttia välipalaa hänen kanssaan.

    Kotiin homehtuisi helposti, jos se olisi ahdas ja sen sijainti olisi monikultturisessa betonilähiössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville Teittinen kirjoitti 5.8.2008 kello 19:56

    Jannelle:

    Tuontyyppinen asuminenhan on juuri ideaalia. Lyhyet matkat töihin ja palveluihin. Toivottavasti kyläsi on tarpeeksi tiivis, jotta muillakin koululaisilla on riittävän lyhyet koulumatkat ja kaverit tarpeeksi lähellä. Ollakseen elinkelpoinen koulu tarvitsee kohtuullisen määrän oppilaita jatko-opinnoista puhumattakaan.

    Betonilähiöiden herjaajille voin suositella ainkin kokeilua – voitte yllättyä positiivisesti. Itse olen asunut sellaisessa lapsuuteni ja lähes kymmenkunta vuotta aikuisena. Lähiön sisältä ei valitettavasti löytynyt sitkeän etsinnänkään jälkeen tilavampaa kotia, joten muutto kaupungin sisällä vähempibetoniseen osaan oli välttämätön.

    Monikulttuurisuudestakin minulla on yllättäen hyviä omakohtaisia kokemuksia, vaikkeivät ne nyt mitenkään tähän ketjuun liitykään.

    Hienoa olisi, jos kaikki voisivat ratkaista elämisensä siten, että koko perhe voi hoitaa työnsä, opiskelunsa, harrastuksensa ja muut lähipalvelut kävellen tai pyörällä.

    Suurella osalla maalaisserkkujani etäisyydet ja elämän laatu on suorastaan kadehittavaa, hankalinta on ollut espoisiin ja tuusuloihin muuttaneilla tuttavaperheilläni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tiedemies kirjoitti 5.8.2008 kello 20:11

    Hmm. Itse asun lähiössä omakotitalossa Tampereella. Olen asunut Helsingissä Herttoniemenrannassa, Tampereen Tammelassa (käytännössä keskustassa), Kalevassa (kävelymatkan päässä keskustasta) ja Hervannassa, silloin noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä työpaikasta.

    En ymmärrä autoilufaneja. Itselläni on ollut auto koko ikäni, mutta työmatkoja en sillä ole juurikaan taittanut. Syy on yksinkertainen: aikaa ei voi säästää. Jos bussimatka kestääkin 50 minuuttia suuntaansa versus automatka, joka taittuisi nyt puolessa tunnissa ja ohitustien valmistuttua 20 minuutissa, ei tästä lyhentymisestä oikeasti ole mitään hyötyä.

    Autossa ei voi lukea, mutta bussissa voi. 50 minuuttia kahdessa 20 minuutin pätkässä + pari viiden minuutin odottelua päälle, on juuri sopiva ainakin minulle siihen, että voi keskittyä johonkin mielenkiintoiseen artikkeliin tai lukea kirjaa. Automatkalla voi korkeintaan kuunnella radiota.

    Tampere on hyvin rakentunut, ottaen huomioon maantieteen rajoitukset, mutta täälläkin kehitys on kyllä vähän kehnoa. Kun kirjoittaja viittasi Tampereen seutuun, tuli mieleeni ainakin Ruutana (paikallinen Nurmijärvi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tapio Laakso kirjoitti 5.8.2008 kello 21:02

    Etätyö haja-asutusalueellahan on ihan hyvä. Kaikenlaista etätyötä olisi syytä suosia myös kaupunkien sisällä, vaikka itse toimistoa suosinkin.

    Mut, mut, onko poliittisilta päättäjiltä vastuullista suosia ja tukea sellaisen elämäntavan rakentamista, joka saattaa lähitulevaisuudessa käydä mahdottomaksi? Ei siis etätyö vaan kaukaa yksityisautolla töissä ja joka paikassa käymiseen perustuva elämäntapa. Kaikilla haja-asutusalueilla ei kai noin määritelmällisesti ole ala-astetta 400 metrin ja kauppaa 600 metrin päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Traveller kirjoitti 5.8.2008 kello 21:33

    Poliitikoilla on käytössään välineet ratkaista nämä asiat, niitä ei vain käytetä. MIKÄÄN ei estä poliitikkoja tilaamasta asiantuntevalta taholta suunnitelmaa (kunnanmiesten kannattaa yleensä ihan keskittyä ‘vetelemään suuria linjoja’ tai siis todellisuudessa lähinnä juoruilemaan ym. ja jättää ajattelu ja työ niille joilla on siihen heitä paremmat edellytykset) maan käytöstä ja määrittemään sitten tärkeimmmiksi asioiksi nuo Osmon mainitsemat seikat.

    Kyllä ihmiset rakentaisivat ne töllinsä lähemmäksi keskustaa, tiiviimmin, ottaisivat sen Osmon hehkuttaman kivihiilellä ja rauhankaasulla tuotetun kaukolämmön, nauttisivt piiikki ja pullopuistikoiden värikkäästä elämästä hyvien kulkuyhteyksien (bussi,, sähköjuna, polkupyörä) äärellä paikallisen ideaparkin katveessa aivan varmasti jos heillä vain olisi siihen varaa.

    Aiemmin Osmo esitti tonttippulan poistamiseksi sinne hesaan minusta kovanpuoleisia 100 k maksuja niille jotka rakentavat töllinsä muualle kuin ‘asemalle’ tms. Ei näin tämä asia ratkea vaan niin että tarjotaan rakentajille HALVALLA ja RIITTÄVÄSTI tontteja. Nyt joku selittää ettei siellä ole maata. Tämä olisikin hyvä selitys jos se olisi totta sillä jos siellä jotain on niin pajupusikkoa vaikka kaikille suomalaisille rakentaa talo tai parikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Janne S kirjoitti 5.8.2008 kello 21:56

    Heh, olen muutamien vuosien ajan pitänyt tiukan epätieteellistä mittaa haja-asutusihmisten nettikirjoittelun keskimääräisestä aggressiivisuus- ja pöyhkeystasosta. Korreloi öljyn maailmanmarkkinahinnan kanssa aika kivasti, ihan tosi! Joku voisi väsätä tuosta vaikka gradun ja todentaa perstuntumani oikein “tieteellisesti”. Omat havaintoni ovat tosin isommilta keskustelufoorumeilta, mutta onhan sama huomattavissa myös täällä Soininvaaran kommenttilootassa.

    Kiinnostava matsi, kun nämä havukka-ahon ajattelijat yrittävät kiskoa pulkkaa tasan 180 eri suuntaan kuin maailmantalouden realiteetit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Touko Mettinen kirjoitti 5.8.2008 kello 22:36

    Kommenttini liittyy oikeastaan myös edelliseen kirjoitukseesi “Kahdesti kahtiajaettu Suomi”, mutta kyllä se tähänkin keskusteluun sopii.

    Kaavoitus on kaiken pahan ja hyvän alku ja juuri. Kaavoituksessa monopolinhaltijan nimenomaan pitää olla “ankara puutarhuri” ja “viisas diktaattori”.

    Ihmisille on luonteenomaista ja ymmärrettävää, että he rupeavat möbleeraamaan asuinaluettaan siihen uskoon, että häiriöt ovat minimissään ja (omistus)asuntojen arvot maksimissaan. Eli kaikki kyllä haluavat alueelleen ala-asteen koulun, mutta kukaan ei halua jätteenpolttolaitosta tai huumeruiskujen vaihtopaikkaa.

    (Esimerkiksi eräs keskustelija alkukesällä halusi eroon alueellaan sijaitsevasta eliittikoulusta, koska sinne roudataan mukulat henkilöautoilla mikä lisää liikennettä ja vaaratilanteita. Se on totta, mutta saman se eliittikoulu tekee joka alueella, minne se asettuu – siksi tällaisia haittoja pitäisi osata kaavoittaa tasapuolisesti eri alueille.)

    Noiden NIMBYjenkin on kuitenkin jossakin sijaittava, ja silloin vaaditaan kaavoittajalta vakaata kättä: jätteenpolttolaitos on kyettävä sijoittamaan kaukolämpöalueelle ja ruiskujen vaihtopiste keskustaan.

    Kaupunki kyllä kestää sen, kunhan huolehditaan siitä, että kaikki NIMBYt eivät mene samalle alueelle – se on tyhmää slummiuttamista: Suomi kyllä kykenisi pitämään heikommatkin lenkit työn ja yhteiskunnan syrjässä kiinni (kiitos peruskoulun) mutta ei niin, että kaikki ongelmatapaukset kaavoitetaan samaan / samoihin lähiöihin.

    Eli onko tosiaan niin, että esimerkiksi vieläkin kunnan on omistettava omia vuokrataloja? Eikö olisi fiksumpaa ostaa kovan rahan kerrostaloista kunnalle 1 – 2 osakehuoneistoa, jotka sitten vuokrattaisiin? Kun kaikki asuinalueet olisi rakennettu siten, että joukossa olisi pieni osa vuokra-asuntoja, ja valtaosa omistusasuntoja, mikään talo/ alue ei muuttuisi häirikkötaloksi tai -alueeksi. (Toki joskus joku talo saattaisi saada hankalan ryyppyperheen riesakseen, mutta kun ympäristö ei tukisi rellestystä, tämä ongelma olisi varmasti siedettävissä.)

    Ja luonnollisesti kunnat pitäisi muodostaa työssäkäyntialueiden mukaan, koska tässä kuntien väliseen neuvotteluun ei voi luottaa: vangin dilemma.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Artturi Björk kirjoitti 6.8.2008 kello 8:53

    Osmo: “Vantaalla ei ole taloudellisia rahkeita kiihdyttää kaavoitustaan, koska valtio korvaa uusista asukkaista aiheutuvia menoja Nurmijärvelle, mutta ei Vantaalle.”

    “Maanomistajavetoinen suunnittelu tuottaa näitä elinkelvottomia lämpäreitä.”

    Siis häh? Nämä elinkelvottomat lämpäreet siis johtuvat kuntien kaavoituksen pulmista, vai johtuvatko ne sittenkin maanomistajien ahneudesta? Miksi maanomistajan pyrkiessä maksimaaliseen tuottoon tuloksena ei olisi “viihtyisää rakennettua ympäristöä, josta ollaan valmiita maksamaan enemmän”?

    Ongelma ei ole se, että kauas rakennetaan pieniä sateliittiomakotialueita. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että tämä kielletään kaavoituksella. Ongelma on se, että lähelle ei rakenneta omakotialueita ja ongelma ratkaistaan siten, että näiden maiden omistajat saavat tehdä maallaan mitä lystävät, ilman että kunnan kaavoituksen hitaus / osaavien arkkitehtien yhteiskuntavisiot pilaavat maanomistajien ja potentiaalisten asukkaiden unelmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Sinivihreä kirjoitti 6.8.2008 kello 8:55

    Osmo Soininvaara:

    “Pientaloalueiden ei tarvitse olla huonoja”

    Sinivihreä:

    Jotenkin Osmon tekstejä lukiessa hiipii mieleen kysymys, onko hän tutustunut elämään ns. pientaloalueella, esim. itse sellaisessa asuen. Itse olen asunut puolet elämästäni pientaloalueella ja puolet kaupungissa. Katu-uskottavuuden hakemiseksi Osmon ja muiden cityhenkisten silmissä, mainittakoon että 10 vuotta olen asunut Hgissä.

    Viimeisin muutto tapahtui kaupungin keskustasta pientaloalueelle. Ei siksi, että me perheen aikuiset olisimme sitä halunneet, mutta katsoimme sen olevan jälkikasvun kannalta keskusta-asumista parempi vaihtoehto. Ja kyllä toden totta. Ystäväpiirissämme käytännössä kaikki lapsiperheet, joilla on siihen ollut mahdollisuus, ovat toimineet samoin tai ainakin suunnittelevat siirtymistä kerrostalomiljööstä avarampiin olosuhteisiin. Työmatkani samalla puolittui, mikä on harmillista koska kuljen sen kuitenkin pyörällä, jolloin päivittäinen hyötyliikunta väheni. Oletko muuten Osmo huomannut, että etenkin uudet yksityiset työpaikat syntyvät nykyään sinne minne ihmisetkin muuttavat, eli keskustojen ulkopuolelle?

    Eli kun syytät ihmisiä heidän muuttaessaan pois kaupunkien keskustoista, muista myös syyt, jotka muuton takana yleensä ovat. Jos maailmaa katsottaisiin lasten tarpeiden näkökulmasta, voisi jopa olla niin, että lapsiperheiltä kiellettäisiin lain voimalla asuminen ahtailla kerrostaloalueilla, alueiden siihen käyttöön soveltumattomuuden vuoksi. Vanhuksille ja esim. opiskelijoille keskustat sopivat mainiosti. Vaimoni kanssa olemme päättäneet muuttaa elämän ehtoopuolella takaisin keskustan kerrostaloasumisen iloihin ja helppoon elämään, kun se vain lasten puolesta tulee mahdolliseksi.

    Pahoittelen poikkeuksellisen pitkää tekstiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Michael Perukangas kirjoitti 6.8.2008 kello 10:10

    Viime sunnuntain Hesarissa oli juttu Ylästön uudesta pientaloalueesta, josta tehtiin uudenlaisen omakotiasumisen malli. Jutussa ihannoiden todettiin, että Jumbosta saa kaiken, ja se on vain 2 ja puolen kilometrin päässä. Kahden ja puolen! Jos lähikauppa on noin kaukana, se miltei edellyttää autoa. Alueella ei tietääkseni ole koulujakaan. Julkiset ei-kaupalliset palvelut ovat joko Myyrmäessä tai Tikkurilassa, molemmat 5-6 kilometrin päässä. Asukkaiden virkistysalue, Keskuspuisto on heti Vantaanjoen toisella puolella – toisella puolella kuntarajaa. En halua syyllistää alueelle muuttaneita, sillä alue voi olla sinänsä viihtyisä, mutta yhdyskuntasuunnitteluna näitä Ylästöjä ei pitäisi tuottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Syltty kirjoitti 6.8.2008 kello 10:59

    Janne
    “En jaksa olla ihmettelemättä sitä, että Helsingin kalleimmat paikat on rakennettu täyteen julkisen sektorin virastoja, joihin ihmiset matkustavat vittuuntumaan ja tekemään työtä, josta suurimman osan voisi tehdä paljon mielekkäämmin kotoa käsin Espoosta, Keravalta, Korsosta, Nurmijärveltä tai jopa Lahdesta.”

    Tuo on kyllä ihan täyttä höpöhöpöä.

    Ihminen tarvitsee pomoa työpaikalle. Kyllä minä tiedän mitä se keskimääräisen ihmiset “etätyö” on, olen itse tehnyt töitä noin vuoden verran kotoa ja teen vielä silloin tällöin. Olen myös jutellut myös parin muun etätyötä tekevät kanssa.

    Ei siitä työnteosta kotona mitään tule. Liikaa häiriötekijöitä. Työn teho tippuu aivan varmasti muutamia poikkeusyksilöitä lukuunottamatta.

    Sama ilmiön olen havainnut avokonttorissa sen mukaan, onko pomo paikalla vai ei. Mikäli pomo on paikalla, työnteko luistaa paljon helpommin ja netti houkuttelee vähemmän.

    Elikkä ei etätyöstä ole liikkumisongelmien ratkaisemiseksi, ellei lääketiede kehitä nappakeppiä tai motivaatiopillereitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Syltty kirjoitti 6.8.2008 kello 11:08

    “En ymmärrä autoilufaneja. Itselläni on ollut auto koko ikäni, mutta työmatkoja en sillä ole juurikaan taittanut. Syy on yksinkertainen: aikaa ei voi säästää. Jos bussimatka kestääkin 50 minuuttia suuntaansa versus automatka, joka taittuisi nyt puolessa tunnissa ja ohitustien valmistuttua 20 minuutissa, ei tästä lyhentymisestä oikeasti ole mitään hyötyä.”

    Omien valtavirrasta poikkeavien preferenssien takia et taida oikein ymmärtää autoilun etuja. Joka päivä tunnin säästäminen on aivan älytön ajansäästö. Mielummin vietän senkin tunnin perheen parissa kuin istun jossain kämäisessä bussissa.

    Ja miten niin ei ole hyötyä? En minä ainakaan laske linja-autossa lukemiselle yhtikäs minkäänlaista arvoa, sillä se on liian häiritsevä ympäristö melkein mille tahansa kirjalle paitsi Aku Ankalle.

    Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos työmatka vie 30 minuuttia, se vie aivan liikaa aikaa ja olisi syytä harkita muuttamista lähemmäs työpaikkaa (oma työmatkani vie autolla n. 12 minuuttia ruuhkassa ja 10 minsaa ilman ruuhkaa).

    Muut kuin aikaa säästävät hyödyt:
    1) Tulet ja menet milloin haluat. Tästä on hyötyä etenkin mikäli sattuu olemaan liukuva työaika tai on työssä sellaisessa paikassa, jossa hanskat eivät tipahda joka päivä samaan aikaan.
    2) Saat olla rauhassa multa ihmisiltä (usko tai älä, ihmiset eivät suomessa pidä siitä että joutuvat ahtautumaan toisten tuntemattomien ihmisten lähelle).
    3) Tullessasi töistä voit koukata kätevästi kaupan kautta
    4) Kulutat vähemmän aikaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Sinivihreä kirjoitti 6.8.2008 kello 11:34

    Michael Perukangas:

    “Julkiset ei-kaupalliset palvelut ovat joko Myyrmäessä tai Tikkurilassa, molemmat 5-6 kilometrin päässä”

    Sinivihreä:

    Mitä nuo tuollaiset “julkiset ei kaupalliset” palvelut ovat ja kuka niitä käyttää? Viisi-kuusi kilometriä on mielestäni tässä yhteydessä lyhyt matka kaikilla mittareilla mitattuna. Toki olisi hyvä, jos kaikki kuviteltavissa olevat palvelut olisivat hissimatkan päässä, mutta se edellyttäisi kyllä asuinkerrosten lisäämistä oleellisesti 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 6.8.2008 kello 13:22

    Vantaan kaupunkisuunnittelu Ylästössä on kaikin puolin outoa: Minkä ihmeen takia se kehärata kulkee Kehä III pohjoispuolella missä ei ole juurikaan asutusta, eikä eteläpuolella missä on? Kivistön tulevan asuinalueen voisi aivan hyvin hoitaa erillisellä haaralla, joka sitten voisi tulevaisuudessa jatkua vaikka sinne Nurmijärvelle. Siis jos siellä olisi joku luonteva aseman paikka.

    Toinen vastaava outous tuolla alueella: Suunnitelmissa Jokeri II kulkee 40 miljoonan (tai jotain sellaista) tunnelissa Malmilta keskuspuiston ali uuteen Kuninkaantammen asuinalueeseen ja sieltä edelleen Myyrmäkeen.

    Keskuspuistossa ei Helsingin Kokoomuksen yrityksistä huolimatta kuitenkaan asu ketään. Miksei se voi kulkea Malmilta Tammiston, Kartanonkoksen ja Ylästön kautta Kuninkaantammeen? Vaikutus linjan pituuteen olisi pari kilometriä.

    Tunnelista säästyneet rahat voisi käyttää vaikka kakkosjokerin rakentamiseen samantien raiteilla, joka saattaisi jopa tulla halvemmaksi. Sähkökäyttöinen ratikka on sen verran pienempi ympäristöhaitta kuin dieselbussi että sen voi herkässäkin ympäristössä viedä maan päälle semmoisista paikoista missä bussilla tarvittaisiin tunneli. Esimerkiksi Keravanjoen yli ratikka voisi mielestäni mennä ihan sillalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tiedemies kirjoitti 6.8.2008 kello 21:30

    Kaikki eivät ehkä pysty lukemaan bussissa, mutta minä pystyn. Koska joudun työssäni lukemaan aika paljon dokumentteja, niin se on todella tuottavaa aikaa; bussissa tulee äärimmäisen harvoin sellaisia keskeytyksiä kuin työpaikalla.

    Ymmärrän toki, ettei vastaavaa hyötyä olisi bussista kaikille. Minä pidän lukemisesta, joten minulle se on hyödyllistä aikaa. Sama päti itseasiassa, kun kuljin Tampere-Helsinki- väliä junalla. Junamatka oli erittäin tuottoisaa aikaa. Sain laadittua tenttejä ja harjoitustöitä paljon tehokkaammin kuin työpaikalla.

    Tietenkään se ei sovi kaikille. Ja toki autolla kulkemisessa on hyvätkin puolensa, en sitä kiellä tai kiistä yhtään. Kuten sanoin, omistan minäkin auton ja käytän sitä aika paljon. Mutta en juurikaan pelkkään matkustamiseen, vaan yleensä silloin, kun täytyy kuljettaa tavaraa (eli käydä kaupassa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tiedemies kirjoitti 6.8.2008 kello 21:33

    Niin, ja halusin vielä korostaa, että aikaa ei voi säästää. Aika kuluu sillä vauhdilla kuin se kuluu. Jos suunnittelee päivänsä järkevästi, on siellä missä haluaa olla silloin kun haluaa olla. Ainakin suurin piirtein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. spottu kirjoitti 7.8.2008 kello 22:18

    Miksi Helsingistä käsin aina mollataan kehyskuntien maankäyttöpolitiikkaa kun pelkästään Helsinginniemen rannoille (Jätkäsaari, Hernesaari, Munkkisaari, Hanasaari, Kalasatama) mahtuisi helposti ainakin Nurmijärvellinen asukkaita (38 923) kun satamat, telakka ja hiilikasat siirtyvät muualle ?

    Keski-Pasilakin on edelleen rakentamatta. Jo muutama vähän korkeampi rakennus luokkaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Cirrus_(tornitalo) korvaisi monta elinkelvotonta pientalolämpärettä jossain kehyskunnissa. Junalla pääsisi keskustaan viidessä minuutissa ja aikanaan toivottavasti metrollakin.

    Niitä asiansa osaavia arkkitehteja kannattaisi ehkä pikemminkin palkata Helsinkiin jotta kaupunki saisi aikaan uusia asuinalueita jotka tarjoavat lapsiperheille vähintään yhtä houkuttelevan ympäristön kuin kehyskuntien pientaloalueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Michael Perukangas kirjoitti 8.8.2008 kello 10:20

    Spottu osui naulan kantaan, eli “spot on”. Helsingin kasvattaminen perustuu paljolti toivotaan toivotaan -politiikkaan, jossa oletetaan, että väestömäärä kasvaa jatkossakin samalla kulmakertoimella. Lisäksi osa asuntotuotannosta on tarkoitettu asumisväljyyden kasvattamiseksi. Tuo esittämäsi 38 000 asukastakin taitaa olla vähäsen alakanttiin.

    Kävin eilisellä lenkilläni tutustumassa Ylästön uuteen asuinalueeseen. Melko viehättävän näköistä sinänsä, mutta kritisoisin aluetta sen liikennesuunnittelusta. Alueella on monia sellaisia päättyviä katuja, joilla ei ole lainkaan jalkakäytävää ja/tai pyörätietä.

    Viittaukseni ei-kaupallisten palveluiden etäisyyteen tarkoitti siis sellaisia julkisia palveluita kuin koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, kirjastot, uimahallit ja sen sellaiset, jotka tuottavat hyvinvointia ja peruspalveluita ilman voittotavoitteita. Päiväkoti tai ainakin leikkipuisto sentään aluetta vastapäätä näytti ilmestyneen. Jumbo ei ole peruspalvelu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus